1. Mistä juontuu maailman köyhyys (valintakoekirjan mukaan)? (7 p.)

Transkriptio

1 Valtiotieteellinen tiedekunta Kehitysmaatutkimuksen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2012 Kirjallisuuskoe Koponen J - Lanki J -Kervinen A (toim.): Kehitysmaatutkimus - johdatusta perusteisiin. Gaudeamus (ISBN ) eller på svenska Koponen J - Lanki J - Kervinen A (red.): U-landsforskning. En inledning (toim.) Mistä juontuu maailman köyhyys (valintakoekirjan mukaan)? (7 p.) Täydessä 7 pisteen vastauksessa pitää olla köyhyyden ymmärtämisen näkökulmia kaikista alla olevista osioista I-VII. I Määritellään äärimmäinen köyhyys, ihmisen perustarpeet, köyhyysraja ja sen asettamisen ongelmallisuus, rakenteellinen- ja suhdanneköyhyys, perusköyhyys, köyhimmistä köyhimmät ja yksilöllinen köyhyys. II Köyhien suhteellinen ja kokonaismäärä, sijainti, köyhyys kokonaisina valtiokokonaisuuksina,/ sisäiset kehityserot, ensimmäinen, toinen kolmas maailma ja epävirallisempi neljäs maailma, LDCmaat, köyhimmistä köyhimmät. III Kehitys ja köyhyys teollisuusmaissa ja kehitysmaissa viimeisen 200 vuoden aikana (elintaso, valinnanmahdollisuudet, yhteiskunnalliset olot, lapsikuolleisuus, eliniänodote) ja maiden sekä yksilöiden välinen elintasokuilu, globalisaatio ja köyhät. IV Kehitysmaiden köyhyyden syiden selitysmalleja: Kehityksen historialliset selitysmallit alikehityksestä ja riistosta joka tuottaa köyhyyttä. Kehittyneet maat vievät toisten maiden resursseja erilaisin mekanismein aiheuttaen syy-seuraus-suhteen. Kerrotaan mallin eri muunnoksista mm. kehitysmaiden alikehittämisestä ja köyhdyttämisestä, taloudellisesta ylijäämästä ja investointien puutteesta syntymaassa. Kerrotaan maiden välisestä elintasokuilusta ja sen määritelmä ja valtanäkemys asiaan, maailmantalouden säännöt ja hintasuhteet, kerskakulutus, riippuvuusteoria jne. V Köyhyyden lieventämisajattelu ja ohjelmat, kehitysmaiden näkemyksiä köyhyyden poistamiseen, Köyhyyden vähentämisohjelmat, köyhyyssuuntautunut talouskasvu, Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto, kehitysapu, kestävän kehityksen periaatteet, vuosituhattavoitteet jne.

2 2. Mitä kehitystä edistäviä näkökulmia klassiset sosiologit näkivät kaupungeissa? (3 p.) Klassiset sosiologit pitivät kaupunkia uuden taloudellisen ja poliittisen järjestelmän syntyä ja kehitystä edistävänä tekijänä, mutta eivät aina määritelmällisesti siihen johtavana. He loivat pikemminkin teoriaa yhteiskunnallisesta muutoksesta kuin kuvausta tiettyyn fyysiseen rakenteeseen, kaupunkiin, sidotusta yhteiskunnasta. Kirja esittelee seitsemän sosiologia, jokaisesta sosiologista saa 0,5 pistettä kun vastaus sisältää kolme hänen kehitykseen liittyvää näkökulmaansa. Poikkeuksena Marx ja Engels, joista saa yhteensä 0,5 p. Tönniesistä vaaditaan vain kaksi näkökulmaa 1) miten moderni aikakausi on saanut aikaan yhteisön muuttumisen yhteiskunnaksi ja kuinka kaupungistuminen kiihdyttää ja edistää tätä muutosta sekä 2) muutoksessa yhteisöjen ihmissuhteiden kiinteys, intiimiys, yhteenkuuluvuus ja huolenpito vaihtuvat yhteiskuntien ihmissuhteiden välinpitämättömyyteen, pinnallisuuteen, ohimenevyyteen ja tarkoitushakuisuuteen. 3. Mitä tarkoitetaan kriittisellä postdevelopmentalistisella trendillä? (2 p.) Trendi kyseenalaistaa koko kehityksen idean. Sen mukaan kehitysmaissa on kehityksen nimissä aiheutettu paljon pahaa. Se on eräänlainen jälkikolmasmaailmalainen muunnelma länsimaiden sisäisestä modernisaatiokritiikistä. (0,5 p) Kehityskriittisen ajattelun ehkä tärkein haara kyseenalaistaa meidän nykyiset kehitysmallimme ja kysyy: Kuinka paljon on tarpeeksi? (0,5 p) Tämä perustuu Mahatma Gandhin ajatukseen, että maa pystyy tuottamaan, mitä tarvitaan, mutta ei kaikkea, mitä ahnehditaan. (0,5 p) Mikäli taloudellinen kasvu ja kehitys ovat kehitysmaissa yhä tarpeen aineellisen perusturvan takaamiseksi ja jos maailman resurssit ovat rajalliset, eikö kehittyneissä maissa ole materiaalista hyvää jo liikaakin? Miten jatkuvaan kasvuun perustuva kehitysmallimme sopii malliksi muille saati itsellemme? Tämä edellyttäisi vaihtoehtoista sisältöä kehitykselle pohjoisessa. Sellaisen kehitysmallin etsintää developmentalistinen ajattelu on kaihtanut. (0,5 p) 4. Miten suomalaisten ekologinen jalanjälki, biosfääri- ja ekosfääri-ihmiset, Erich Zimmermannin, Ernst Friedrichin sekä Rooman klubin käsitykset luonnonvaroista kytkeytyvät toisiinsa? (3 p.) Kaikki liittyvät luonnonvarojen riittävyyteen tai käyttöön: Ekologiseen jalanjälkeen vaikuttavat suora kulutus ja sen tuottamiseen tarvittavan viljelys- ja laidunmaan, metsän, rakennetun maan, merien sekä fossiilisen energian tuottamiseen varatun maan kulutus, kulutuksesta syntyvät jätteet sekä ihmisten ruokatottumukset, liikennevälineiden käyttö ja asuminen. Suomalaisten jalanjälki on kuudenneksi suurin 148 maan vertailussa. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät niin kuin suomalaiset, tarvittaisiin neljä maapalloa. Lisäksi esimerkkejä kulutuksesta. (1 p) Ekologi Raymond Dasmann jakaa ihmiskunnan kahtia. Hän kutsuu paikkaan sopeutuneita ihmisiä ekosfääri-ihmisiksi. Heidän kulttuurinsa on kehittynyt asuttuun ekosfääriin sopivaksi. Paikallisyhteisöjen kulttuurit eroavat toisistaan ympäristön ja kehittämänsä kulttuurin ja ympäristön vuorovaikutuksen mukaan. Paikallisesta tietotaidosta rakentui oma sivistys, etnotiede. Paikalliskulttuureissa ekolokero voidaan määrittää alueellisesti hyvinkin tarkasti selvittämällä ympäristön hyödyntämisen rajat. Biosfääriyhteisön ekolokeroa ei voi rajata alueellisesti monimutkaisessa teollisessa yhteisössä, joka hyödyntää ympäristöä maailmanlaajuisesti

3 (esim. Suomi) ja levittäytyvät ekosysteemi-ihmisten kustannuksella. Lisäksi vähintään yksi esimerkki yhteisöjen törmäyksistä. (1 p) Yhdysvaltalaisen taloustieteilijän Erich Zimmermannin mukaan luonnonvaroja ei ole, vaan niitä tulee. Esimerkiksi uraanivaroille paikallisyhteisöillä ei ole mitään käyttöä, saati tietoja, pääomaa ja teknologiaa niiden hyödyntämiseen, mutta ulkopuolinen hyödyntäjä näkee ne luonnonvarana. (0,25 p) Vuonna 1904 saksalainen maantieteilijä Ernst Friedrich kirjoitti ryöstötaloudesta: Luonnonvarojen liiallista käyttöä, jossa ei piitata jälkikasvun elinmahdollisuuksien ja raaka-aineiden saatavuuden vaarantumisesta. Vasta 1970-luvun öljykriisissä ymmärrettiin luonnonvarojen rajallisuus. (0,25 p.) Luonnonvarojen rajallisuutta havainnollistettiin maailmanmallien avulla. Kuuluisin esitettiin Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) tutkijaryhmän Rooman klubille laatimassa raportissa Kasvun rajat (1972), jossa väestön, tuotannon ja saastumisen kasvua verrattiin viljelykelpoisen maan ja uusiutumattomien luonnonvarojen (fossiilisten polttoaineiden, metallien) määrään. Tuloksien mukaan maailman kasvun rajat ovat vastassa seuraavan sadan vuoden aikana. Muutos todettiin mahdolliseksi, mutta raportin mukaan siihen tuli ryhtyä nopeasti vuotta myöhemmin laskettiin uudemmat skenaariot paremmilla tiedoilla ja kokemuksella. Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on kasvanut liian suureksi. Pessimistisimmässä skenaariossa talous romahtaa vuoden 2015 tienoilla. Optimistisimassa skenaariossa maailman tuotanto ja kulutus mahdutetaan luonnon kantokyvyn rajoihin edellyttäen, että toimeen tartutaan heti ja väestönkehitys tasaantuu, teollisuustuotannon kasvua hillitään, elintasoa lasketaan nykyisissä teollisuusmaissa ja luontoa säästävää ja saastumista ehkäisevää tekniikkaa otetaan käyttöön. Yhden laskelman mukaan maapallo kykenee elättämään 7,7 miljardia ihmistä. (0,5 p) 5. Kaksikymmentä vuotta sitten pidettiin Riossa YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi, mitä tuolloin sovittiin? (3 p.) Täydessä 3 pisteen vastauksessa pitää olla köyhyyden ymmärtämisen näkökulmia kaikista alla olevista osioista I-III I Brundtlandin komission kestävän kehityksen (1987) raportin suosituksista muokattiin käytännön toimintaohjeet valtioille ja järjestöille, Agenda 21. Osallistujina oli 178 valtiota, joista 118 oli valtion tai hallituksen päämiehiä. Kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin edustajia oli mukana enemmän kuin koskaan. Kokouksen jälkeen ympäristö ja kehitys nähtävä aina peruuttamattomasti yhdessä. Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden kumppanuus myös Agenda 21 ohjelman toteutuksessa. Ilmasto- ja luonnon monimuotoisuuden sopimukset, metsäperiaatteet ja ohjelmien seuranta. II Rion vaikutuksia, uudet kehityksen ja kestävyyden mittarit 8 kpl. Läpileikkaavuus kaikkeen toimintaan, myös ennakoiva arviointi. Kioton prosessi, päästövähennykset (sovitut ja tarvittavat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi). Seurantakonferenssit. III Kehitysmaiden osuus ja rooli, oikeudet kehitykseen, vaurastumiseen, kulutukseen ja omiin luonnonvaroihin sekä teollisuusmaiden velvoitteet. Pohjoisen tarpeet tulee täyttää tavoilla, jotka eivät vaaranna etelän nykyisten ja tulevien tarpeiden tyydyttämistä.

4 Aineistokoe Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma, Valtioneuvoston periaatepäätös ; (luku 3. Läpileikkaavat tavoitteet), (luku 4.2. Osallistava ja työllistävä vihreä talous) ja (luku 4.3. Luonnonvarojen kestävä hallinta ja ympäristönsuojelu) Kysymys Suomi on lupautunut tukemaan Tansanian valtion uutta metsähanketta, jonka tavoitteena on lisätä Bagamoyon maakunnan asukkaiden tuloja metsistään ja samalla vaalia luonnon monimuotoisuutta. Hankesuunnitelma tehdään Tansanian ja Suomen yhteistyönä. Hankkeessa aiotaan mm. järjestää neuvontaa alueen kyläläisille metsänhoidossa ja metsätaloustuotteiden markkinoinnissa. Hanke kestää 4 vuotta ja sen toteutumisesta raportoidaan neljännesvuosittain. Raportteja ja niiden aiheuttamia muutostarpeita hankkeen toteutuksessa käsitellään hankkeen ohjausryhmän kokouksissa, joissa ovat edustettuina Tansanian ja Suomen viranomaiset. Noin 10 vuotta sitten hyväksytyn Tansanian lain mukaan kylillä on mahdollisuus virallistaa omistus- ja hallintaoikeus nykyisiin epävirallisiin yhteismetsiinsä. Lain toteutus on kuitenkin edennyt hyvin hitaasti, ja siksi metsien käyttöoikeudetkin ovat usein epäselviä. Keksi hankkeelle yksityiskohtaisia tavoitteita ja toimintatapoja ja esitä konkreettisin esimerkein miten hankkeen tavoitteiden asettelussa ja seurannassa voitaisiin käytännössä huomioida Suomen uuden kehityspoliittisen toimenpideohjelman luvun 3 läpileikkaavat tavoitteet? Aineistosta löytyvät toimenpideohjelman luvut osallistavasta ja työllistävästä vihreästä taloudesta ja luonnonvarojen kestävästä hallinnasta ja ympäristönsuojelusta antavat taustaa tämän sektorin toiminnan tavoitteista ja keskeisistä kysymyksistä. (Vastauksen arviointikriteerinä ovat konkreettiset ja kattavat ehdotukset kehityspoliittiseen toimenpideohjelman luvun 3 läpileikkaavien tavoitteiden huomioimisesta keksimiesi tavoitteiden asettelussa ja seurannassa.) ( 18 p.)

5 Arvostelu: Suomen uuden kehityspoliittisen toimenpideohjelman läpileikkaavat tavoitteet: esimerkkimatriisissa on esitetty elementit, jotka täydet pisteet saavassa vastauksessa pitäisi olla. Kunkin ruudun teemasta voi saada maksimissaan 2 pistettä silloin kun vastauksen sisältö kattaa ruudussa mainitut elementit sovellettuina hankkeen sisältöön. Elementtien sisältö voi vaihdella hankkeen sisällön mukaan. läpileikkaavat.tavoitteet: edistetään: Sukupuolten tasa-arvo Eriarvoisuuden vähentäminen Ilmastokestävyys Poliittisella vaikuttamis- työllä - keskustellaan sukupuolten tasa-arvosta -keskustellaan naisten ja miesten omistus- ja perintäoikeuksista - keskustellaan mitkä ryhmät hyötyvät hankkeesta ja -miten köyhät ja syrjäytyvät ryhmät huomioidaan -keskustellaan ilmastonmuutoksen torjunnasta, hiilikaupan mahdollisuuksista, vaikutuksista ilmastokestävyyteen, katastrofiriskien vähentämiseen ja varautumiseen Valtavirtais- tamisella -naiset ja miehet mukana päätöksenteossa -tieto kerätty sukupuolittain -varmistetaan, että vähäosaiset tietoisia ja heillä on mahdollisuus osallistua - huomioidaan virallinen ja epävirallinen talous -hankkeeseen sisällytetään sopeutumistoimenpiteitä -selvitetään ennakolta hakkeen mahdolliset ilmastoriskit, luonnonkatastrofien vaikutus ja niiden vähentämismahdollisuudet, ja sisällytetään hankkeeseen tarvittavat toimenpiteet Kohdennetuilla toimilla -naisille kohdennetut komponentti -vähäosaisille (samat kuin viereinen ruutu) erityistoimenpiteitä -selvitetään naisten, lasten, etnisten, kieli- ja uskonnollisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen tarpeet ja sisällytetään kohdennettuja toimia.