Yrittäjän ja elinkeinoelämän Salo 2030 Seminaaripaneelissa sanottua

Transkriptio

1 Yleiskaavallinen ohjelma Maankäyttö- ja Elinkeinorakenneseminaari Salon lukio Yrittäjän ja elinkeinoelämän Salo 2030 Seminaaripaneelissa sanottua Yleiset seminaarijärjestelyt Yleiskaavallisen ohjelman laadintaperusteissa korostetaan osallisuutta ja vuorovaikutusta viranomaisten, päättäjien ja kaupunkilaisten sekä yritysten ja yhdistysten välillä. Uuden kunnan suuntaa määritetään yhteisen näkemyksen pohjalta. Yleiskaavallisen ohjelmatyön puitteissa järjestettiin neljäs seminaari torstaina kaupungin päättäjille, virkamiehille sekä yrityselämän edustajille. Aiemmin yleiskaavallisen ohjelman puitteissa on järjestetty kaupungin väestö- ja aluerakennekysymyksiä luodannut aluetoimikuntaseminaari sekä viherkaupunkiseminaari, jossa herätettiin keskustelua siitä, mitä viherkaupunki merkitsee käytännössä ja millaisia tavoitteita viherkaupungin maankäyttöön tulisi yleiskaavallisessa ohjelmassa asettaa. Kolmannessa yleiskaavallisen ohjelman ja keskustan osayleiskaava 2035 yhteisessä keskustaseminaarissa keskityttiin kaupungin keskustaalueen tulevaisuuskuvan käsittelyyn. Neljäntenä seminaarina järjestetyssä Maankäyttö- ja Elinkeinorakenneseminaarissa tavoitteena oli tehdä näkyväksi yrityselämän tarpeita maankäytön suuntaviivoja laadittaessa sekä luodata kuvaa siitä, millainen on yrittäjän ja elinkeinoelämän Salo Seminaariin oli kutsuttu virkamiesedustuksen ohella kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenet, yleiskaavallista ohjelmaa ohjaava johtoryhmä, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet, aluetoimikuntien edustus sekä yrittäjät etujärjestöineen. Seminaari muodostui aihetta alustavista luennoista sekä paneelikeskustelusta, jossa tuotiin esille mielipiteitä yrittämisen ja elinkeinoelämän maankäytön suunnitteluun limittyvistä kysymyksistä. Paneelikeskustelun osapuolina olivat valtuustoryhmien edustajat, yrittäjien edustus sekä virkamiesjäsenet. Tässä yhteenvedossa esitellään keskeisimmät paneelikeskustelussa esiin nousseet teemat. Poimintoja paneelikeskustelusta Hyvää ja haastetta maankäytön järjestämisessä Paneelikeskustelun aluksi paneelin jäsenet toivat esille näkemyksensä siitä, missä yrityselämälle tärkeissä asioissa Salossa on viime vuosina maankäytön osalta onnistuttu. Positiivisia asioita nähtiin sekä kaupungin toiminnassa kuten tonttien saatavuudessa, lupakäsittelyn nopeutumisessa ja vuorovaikutuksessa että fyysisissä rakenteissa kuten kaupunkirakenteen tiiviydessä ja liikenneyhteyksissä. Yksittäisinä onnistumisen alueellisina kohteina paneelissa nostettiin esille Meriniitty ja Perniön keskusta, joita molempia kiitettiin erityisesti toimivuudesta. Keskustaajaman rakentuminen selkeästi erillisiksi keskustatoimintojen, asumisen, teollisuuden ja tilaa vaativan kaupan alueiksi sai myös kiitosta. Yleisöstä lisättiin paneelistien kiittämiin onnistumisiin myös Salon muodostuminen viihtyisäksi asumis- ja toimintaympäristöksi erityisesti joki- ja torimiljöön, erinomaisen kevyenliikenteenverkoston ja urheilupuiston tarjoamien vapaa-ajan mahdollisuuksien myötä. Onnistumisten jälkeen paneelissa tuotiin esille keskeisiä haasteita, joihin Salon maankäytössä tulisi pystyä vastaamaan, jotta yrittäjyyden ja vireän elinkeinoelämän Salo 2030 voisi toteutua. Haasteet nousivat osittain samoista aihealueista, joissa myös onnistumisia nähtiin saavutetun. 1

2 Mm. lupakäsittelyiden nopeuttaminen ja tonttimaan saatavuuden varmistaminen vaativat jatkossakin määrätietoista työtä. Paneelistien mukaan tulevaisuuden toimintaympäristön asettamiin haasteisiin vastaaminen edellyttää kunnan oman toiminnan kehittämistä niin kaavoituksessa, maapolitiikassa kuin muillakin kehittämisen sektoreilla. Ennen kaikkea tärkeänä pidettiin yhteisen tahtotilan löytymistä kaupungin ja muiden toimijoiden välillä. Paneelissa korostettiin yritysmaailman vaikeaa ennustettavuutta. Tätä silmällä pitäen paneelissa toivottiin maankäytön suuntaviivojen määrittelyyn joustavuutta, jolloin äkillisiin muutoksiin voidaan reagoida nopeasti. Lyhyellä tähtäimellä rakennemuutokseen vastaaminen muodostaa keskeisen tehtävän, jossa kaikki elinkeinot tulee huomioida osana kaupungin kehittämistä. Erityisen tärkeinä alueellisina kehittämisen kohteina paneelissa mainittiin kaupungin keskusta sekä kantatie 52. Parhaimmat onnistumiset: Tonttimaan hyvä saatavuus Salon eri alueilla Lupakäsittelyn nopeutuminen Vuorovaikutus toimijoiden ja kaupungin välillä Keskustan osayleiskaavan prosessin käynnistyminen Keskustaajaman tiivis kaupunkirakenne, kaupan keskittyminen keskustassa Hyvät liikenneyhteydet, moottoritien valmistumisen aikaistuminen Meriniityn alue (toimiva kokonaisuus, tehokas ja riittävän salliva kaava) Perniön keskusta Keskeisimmät haasteet: Tonttien saatavuuden varmistaminen Kaavoituksen ja lupakäsittelyjen joustavuus ja edelleen nopeutuminen Yhteisen tahtotilan ja menestymisen halun muodostaminen Aktiivisen ja pitkäjänteisen maapolitiikan luominen, maanhankinta Reagointikyky nopeisiin muutoksiin Hyvien tavoitteiden toteutuminen käytännössä Rakennemuutokseen vastaaminen, työllisyys Pk-yritysten huomioiminen maapolitiikassa Maaseutuelinkeinotoimijoiden toimintamahdollisuuksien turvaaminen Keskustan kehittäminen ja keskustaasumisen kehittäminen Kantatie 52 kehittäminen Kaupan ja asumisen keskusta Paneelikeskustelussa pohdittiin kaupungin keskustan tulevaisuutta erityisesti kaupan ja asumisen alueena. Panelistit pitivät kaupungin keskustaa tärkeänä kaikkien ikäryhmien asumisen alueena, jossa asuminen tukee keskustan yritystoimintaa. Monimuotoisen asumisen lisääminen nähtiin tavoitteen mukaiseksi. Kaikki panelistit olivat sitä mieltä, että keskustaa voidaan tiivistää rakenteeltaan. Tiivistämistä ei kuitenkaan pidetty itseisarvona sinällään. Samalla kerroskorkeuden nostaminen jakoi mielipiteitä niin panelistien kuin yleisönkin kesken. Tiiviimpää rakentamista haettaessa tulisi paneelistien mukaan huolehtia siitä, että paikoitukselle ja liikennejärjestelyille löytyy tilaa, jolloin keskustan toiminnallinen kokonaisuus säilyy hyvänä. Tärkeää on myös visuaalisesti kaunis toteuttaminen. Asumisviihtyisyydestä tulee pitää huolta, mikäli keskusta halutaan aidosti säilyttää hyvänä ja toivottuna asumisen alueena. Tiivistämistä mahdollistavina alueina mainittiin erityisesti jokivarsi ja rautatieaseman seutu. Panelistit pitivät Salon kaupallista rakennetta onnistuneena. Keskustan kaupallista tarjontaa täydentävät kaupunkirakenteeseen tiiviisti linkittyvät muut kaupallisen tarjonnan alueet, jotka eivät kuitenkaan uhkaa keskustan kilpailukykyä. Erityisen tärkeänä panelistit pitivät positiivisesta ostovoimasta huolehtimista, minkä katsottiin toteutuvan huolehtimalla hyvästä kaupan tarjonnasta. Keskustaajaman ulkopuolisten kauppakeskusten rakentamisen edukkuus kuitenkin jakoi mielipiteitä niin paneelissa kuin yleisössäkin. Yleisöä mietitytti keskustan kaupallisessa tilanteessa keskustan osittain kuihtuneen oloinen katukuva, ränsistyneet rakennukset ja tyhjät lii- 2

3 ketilat ankeina kaupunkitilan luojina. Panelistit pohtivat kaupungin keinoja tilanteen muuttamiseksi. Ydinkeskustan kaavoitus on käynnistetty, mutta lopulta kyse on toimijoista. Kaupunki voi luoda edellytykset, mutta ilman yrittäjien panostusta viihtyisän kaupunkiympäristön luominen ei onnistu. Kaupungin keinoina piristää keskustan kaupallista ilmettä tuotiin esille mm. yrittäjäkasvatuksen järjestämistä sekä kannustamista esimerkiksi erilaisilla porkkanajärjestelmillä. Keskeisiä huomioita keskustasta: Keskustasta kaikkien ikäryhmien vilkas asuinalue Keskustaa voidaan tiivistää, mutta asumisviihtyisyydestä, paikoituksesta ja kokonaisuuden toimivuudesta tulee huolehtia Keskustan nykyinen kaupallinen perusrakenne on hyvä Asukkaiden ostovoiman säilyttäminen omassa kaupungissa tärkeää Kaupan lisätilatarpeen tyydyttämisestä tulee huolehtia Ydinkeskustan ulkopuolisten kauppakeskusten rakentaminen tulee tehdä harkitusti Yrittämisen arvoinen kehysalue Kaupungin keskusta-alueen tulevaisuuskuvan ohella paneelikeskustelussa pohdittiin kehysalueen potentiaalia ja roolia yrittämisen alueena tulevaisuudessa. Kehysalueen taajamat näyttäytyivät panelistien keskustelussa ensisijaisesti asumisen ja palveluyritystoiminnan sijaintipaikkoina. Erityisesti paikallismarkkinoihin tähtäävillä pienyrityksillä sekä luovan alan yrityksillä nähtiin toimintaedellytyksiä kehysalueella. Teollisuustuotannon sijaintipaikkana keskustaajama ja erityisesti Meriniityn alue nousivat esiin kehysaluetta keskeisimpinä kohteina niiden sijainnin, oheispalveluiden ja työvoiman saannin kannalta arvioituna. Palveluyritystoiminnan ohella Kehysalueen selkeänä voimavaroja tuottavana mahdollisuutena nähtiin se, että siellä voidaan keskustaajamaa helpommin kaavoittaa sallivia ja hieman laajempia tontteja, jotka mahdollistavat monenlaisen toiminnan. Kehysalueen yritysalueiden olemassa olon turvaaminen nähtiin tärkeäksi asiaksi niin panelistien kuin yleisönkin keskuudessa. Panelistit eivät kuitenkaan olleet yhtä mieltä siitä, kuinka paljon voimavaroja kehysalueen yritysalueiden kehittämiseen tulee uhrata. Panelistit pohtivat mm. sitä, voisiko kehysalueen yritysalueiden kehitys olla lähinnä niistä itsestään lähtevää, jotta turhia investointeja ei tehtäisi. Tärkeänä pidettiin joka tapauksessa sitä, että kaikille halukkaille toimijoille järjestetään aidot toimintamahdollisuudet. Tämä edellyttää mm. riittävän tonttitarjonnan ylläpitämistä etenkin pienyritystonttien kohdalla sekä tietynlaista jatkuvuuden takaamista. Paneelikeskustelussa pohdittiin myös kuntaliitoksen vaikutuksia yrityselämälle. Kuntaliitoksella ei nähty olleen merkitystä yritysten sijoittumisessa, mutta pienyritysten kannattavuuteen kuntaliitoksella koettiin olleen oma merkityksensä. Kuntaliitoksen myötä toteutettu kaupungin keskitetty hankinta on kaventanut kehysalueen pienyrittäjien ansaitsemismahdollisuuksia. Keskeisiä huomioita kehysalueelta: Kehysalue erinomainen asumisen ja palveluyritystoiminnan alue Kehysalueella joustavien ja kooltaan suurien tonttien kaavoittaminen keskustaajamaa helpompaa, mikä mahdollistaa monipuolisen yritystoiminnan Keskustaajama ja erityisesti Meriniitty teollisuustuotannon alueena kehysaluetta parempi Kehysalueen yritysten toimintamahdollisuudet tulee turvata Kaikkien taajamien pienyritystonttitarjonnasta tulee huolehtia Keskitetty hankinta on vienyt toimintamahdollisuuksia kehysalueen pienyrittäjiltä 3

4 Lopuksi Maankäyttö- ja Elinkeinorakenneseminaarin järjestelyissä poikettiin aiemmin yleiskaavallisen ohjelman puitteissa järjestetyistä seminaareista, joissa tavoitteita luotaava keskustelu järjestettiin työryhmätyöskentelynä. Paneelikeskustelu tarjosi siten illan teeman käsittelyyn aikaisemmasta poikkeavan joskin keskustelun vilkkauden puolesta yhtä onnistuneen lähtökohdan. Keskustelu paneelissa oli intensiivistä ja kommentoivaa. Panelistien ohella myös yleisö oli keskustelussa mukana aktiivisen kommentoijan roolissa. Keskustelu ei ollut kaikkien teemojen osalta yksimielistä niin panelistien kuin yleisönkään puheenvuoroissa, mikä osoittaa ratkaistavien asioiden moniselitteisyyden. Keskustelussa tuotiin laajasti esille sekä kaupungissa aikaisemmin onnistuneita toteutuksia, joista tulevaan suunnitteluun voidaan ammentaa, että niitä yrityselämää koskettavia haasteita, joihin Salossa tulisi jatkossa pystyä vastaamaan. Keskustelussa korostuivat erityisesti vuorovaikutuksen keskeinen merkitys, joustavuus ja nopeus kaavoitus- ja lupakäsittelyissä, sekä tonttitarjonnan varmistaminen koko kaupungin alueella. Yrittämisen mahdollisuudet tulee turvata koko kaupungin alueella. PANEELIKESKUSTELUN OSALLISTUJAT Mannervesi Mika Mäkinen Pentti Blom Markku Korpela Päivi Huittinen Ulla Nieminen Riitta Punta Juha Shelby Jaana Heimo Jarmo Rantakokko Antti Salon kaupunki (Puheenjohtaja) Elinkeinoelämän keskusliitto Salon kauppakamariosasto/yrittäjät Kauppakeskusjohtaja, Plaza Keskusta SDP Kokoomus Muut puolueet Salon kaupunki Salon kaupunki 4

5 Maankäyttö- ja Elinkeinorakenneseminaari klo , Salon lukio, Kaherinkatu 2, Iso Auditorio Paneelikeskustelun aiheita: 1. Hyvien käytäntöjen jatkaminen Millaisissa asioissa maankäytönsuunnittelussa on viime vuosina Salon seudulla onnistuttu, kun mietitään yrityselämän toimivuutta mitä käytäntöjä kannattaisi jatkaa? 2. Tämän päivän keskeiset haasteet Mitkä ovat yrityselämän kannalta Salon keskeisimmät haasteet maankäytössä? 3. Keskusta-asumisen päälinjat Onko yritystoiminnan ja Salon keskusta-alueen elävyyden kannalta parempi korkean rakentamisen tiivistetty keskusta-alue vai kaikille pääkaduille ulottuva matalamman rakentamisen malli? 4. Kauppakeskukset Meillä on nyt elävä liikekeskusta erikoiskauppoineen. Näettekö Somerontien tulevan yritysalueen rakentamisen ja Halikon Prisman laajennuksen uhkana Salon ydinkeskustan vetovoimaisuudelle vai voidaanko hankkeet nähdä vaihtoehtona sille, että ostovoima ei näiden hankkeiden ansiosta niin helposti karkaa Turun seudulle tai jopa Helsinkiin. (Karttakuva, jossa sijainnit näkyy) 5. Onko kuntayhdistymisellä vaikutusta yritysten sijoittumiseen ja toimintaan? Uuden yhdistyneen Salon yhtenä keskeisenä etuna on nähty se, että kuntien ei enää tarvitse kilpailla yrityksistä. Riittääkö se, että kaupungin tuotantotoimintaan tarkoitettu tonttitarjonta keskittyy niihin osiin, joissa tonttivaranto on tälläkin hetkellä hyvä eli Metsä-Jaanuun, Halikon teollisuusalueelle, Perniön keskustaan ja Kankkonummelle sekä Suomusjärvelle. Ja tarkoittaisiko tämä sitä, että muita vanhoja kuntakeskuksia ja taajamia kehitettäisiin ennen kaikkea asumisen alueina. (Jatkokysymyksiä: millaisia yritystontteja muihin taajamiin tulisi kaavoittaa.? Kohtaavatko tarjonta ja kysyntä?) 6. Kehysalueen yksityiset palvelut Kehysalueen taajamissa yksityiset kaupalliset palvelut ovat kutistuneet lähinnä vain päivittäistavarakauppoihin Perniötä lukuun ottamatta, jossa vielä on muitakin palveluita. Minkälaisen tu- 5

6 levaisuuden näette näille? Onko olemassa muuta viisastenkiveä kuin saada asukkaita kauppojen lähelle? 7. Yritystoiminnan ja asumisen yhdistäminen Minne ohjataan lapsiperheellinen yrittäjä, joka haluaa asua väljästi, mielellään lähellä koulua, palveluja ja lasten harrastuksia ja säilyttää yrittämiseen tarvittavaa kalustoa esim. kuormaautoa ja kaivinkonetta tontillaan? Tarkoitukseen kaavoitetut ATY-tontit ovat yleensä kehysalueilla ja yrittäjien mielestä liian kaukana. 8. Työvoima Ohjaako työvoima ja asuminen yritysten sijoittumista Salossa/Saloon? Osallistujilta tulleita kysymyksiä: Kysymys: Uudessa kunnassa puhutaan nykyään paljon keskustan kehittämisestä. Kehysalueella alueellisen potentiaalin hyödyntäminen vaihtelee alueittain. Nykyisellään esimerkiksi Särkisalon tontteja on markkinoitu melko voimakkaasti. Monilla muilla alueilla yritys- ja asuintonttien markkinointi on kuitenkin vähäistä tai tonttien tarjonta ei vastaa kysyntää. - Miten kaupungin tulisi markkinoida tontteja kehysalueella, esim. Perniössä? - Miten Muurlan tonttikysyntä tulisi hyödyntää ja ratkaista? 6