Metatiedon siirto (XMI) Martti Söderlund
|
|
- Lauri Korpela
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metatiedon siirto (XMI) Martti Söderlund Seminaarialustus, Ohjelmistotuotantovälineet Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO
2 Sisältö 1. Johdanto Kuvauskielet XML UML ja MOF XMI Sovelluksia Arvioita käytettävyydestä Päätelmiä...7
3 1 1. Johdanto Ohjelmistotuotannon käytännön tehtävät ovat usein prosessin vaiheisiin tai osiin liittyvien työkalujen tai -ympäristöjen käyttöön. Työvälineet ovat useimmiten tarkoitettu tietyn osaalueen tehtävien avustamiseen. Toiminnon laajuus vaihtelee kunkin välineen käyttötavan mukaan, jolloin yksittäisen välineen toiminnan ulkopuolelle jäävien tehtävien toteuttaminen on ratkaistava käyttämällä yhteisiä tietovarastoja tai hallittava ilman automaatiota. Työympäristöt voivat toteuttaa ohjelmistotuotannon eri osa-alueista (kuten projektin hallinta, laadunvalvonta, eri mittauskohteet, konfiguraation hallinta) laajan osajoukon, jolloin tuotteeseen liittyvästä informaatiosta hallitaan suurin osa automaattisesti. On kuitenkin todennäköistä, että laajentuvat vaatimukset (teknologiset ja/tai poliittiset) muuttavat kerran valittua ratkaisua. Eri välineiden yhdistäminen tavalla voi tarjota ratkaisun, koko tuotantovälineistön uudistamisen sijaan. Yleinen kuvauskieli UML (Unified modeling language, [UML00]) on laajassa käytössä ohjelmistotuotannon määrittely-, suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Olioperustaiset kuvaukset muodostavat keskeisen osan tuotteen kehittäjille tarkoitetusta dokumentaatiosta, ja ovat arvokas osa järjestelmää. UML-kaavioiden automaattinen käsittely sovellusten välillä voisi olla järkevä tapa jakaa ohjelmistotuotannon tehtävien käsittelyä eri välineistöille ja helpottaa suppeiden työvälineiden yhdistämisen ongelmaa. Tämä seminaarialustus käsittelee UML-kielen kuvausta yleiseen, sovellusten kesken jaettavissa olevaan muotoon joka perustuu XML-kieleen (Extensible markup language, [XML98]). Kielten käytettyjen peruspiirteiden esittelyn jälkeen kuvataan lyhyesti XMI (Extensible markup language interchange, [XMI00]), joka on valittu siirtoformaatiksi Object Management Group -organisaation standardointiprosessissa. XMI selitetään lyhyesti esimerkkien avulla. Esimerkit XMI-dokumenteista, XMI-kielen standardointia tukevien yritysten ohjelmistoista ja niiden käyttömallista ohjelmistotuotantoprosessissa
4 2 havainnollistavat siirron toteutusta. Seminaariesityksessä on lisäksi mahdollisesti demonstraatio saatavilla olevista toteutuksista (Rational Rose, Argo UML). 2. Kuvauskielet Vaatimukset siirtoformaatille julkaistiin työnimellä 'Stream-based interchange format' (SMIF RFP) vuonna Ehdotusten on määrä ratkaista nimenomaan tavuvirta (stream) - tyyppinen rajapinta käytettäväksi esimerkiksi tallennettujen mallien siirtoon ja siirtoon eri metatietovarastojen välillä. Motivaationa tekstipohjaiselle siirrolle on myös jo olemassaoleva ohjelmointirajapinta (CORBA) metamallinnusjärjestelmään. Olemassaolevia metatiedon määritettelykeinoja ovat mm. CDIF (CASE data interchange format) ja RDF (Resource description framework). UML-dokumenttien siirtoon on myös määritelty formaatti (UML exchange format, UXF) joka esittää tyyppi ja oliotason kaavioita, kuten on tarkoitus myös tulevalle UML tekstiformaatille (human-usable textual notation, HUTN). Juuri XML-pohjaisen ratkaisun valintaperusteeksi mainitaan [XMI98] kieleen kohdistuvat odotukset yleisenä verkkomediana. XML on puumuotoisena myös sopiva tietorakenteen talletustavaksi, eikä liity mihinkään aikaisempaan metamallinnus-järjestelmään tai kieleen. 2.1 XML XML on osajoukko dokumenttien sisällönkuvauskielestä SGML (Standard generalized markup language). Kielen mukainen teksti, XML-dokumentti, on rakenteinen lauseke tekstimuodossa olevia vapaasisältöisiä kenttiä, joiden tulkinta ja riippuvuudet ilmaistaan tyyppikuvauksella. Tyyppikuvaukset ovat erillinen laji XML-kieltä, jotka muistuttavat esimerkiksi useiden tekstinkäsittelyjärjestelmien malleja (templates). Esimerkki dokumentin muotoilusta:
5 3 <!Element Jakso (Jakso Kappale)+> <!ATTLIST Jakso nimi CDATA #IMPLIED> <!Element Kappale> <!ATTLIST Kappale kirjasintyyppi CDATA #IMPLIED> <Jakso nimi="johdanto"> Ittram Dnulredös <Kappale kirjasintyyppi="times"> tyhjä merkkijono </Kappale> </Jakso> Esimerkki 1. Osa XML-dokumenttia XML-kielen erikoispiirre on dokumenttityyppien (DTD, document type definition) käyttö osoittamaan kenttien ja niiden riippuvuuksien käyttöä erillisten ohjelmien, XMLprosessorien, syötteenä. Tyyppitietoa jakamalla saadaan esimerkiksi WEB-selaukseen monimuotoisempia piirteitä kuin HTML-kielellä. Kieleen ollaankin lisäämässä myös mekanismeja hyperlinkkien ja osoitteiden esittämiseen (XLink, XPointer). Laajennukset vaikuttanevat myös XMI-standardiin. 2.2 UML ja MOF UML on kolmen olio-ohjelmoinnin suunnittelumenetelmän käyttämistä notaatioista ja käsitteistä yhdistetty mallinnuskieli ohjelmistoprosessin määrittely-, suunnittelu- ja toteutusvaiheisiin. Kielellä on mahdollista kuvata ohjelmiston elementtien tyyppi-olio - suhteita, olioiden vuorovaikutuksia ja riippuvuuksia, sekä mallinnetun järjestelmän tilaa erilaisia kaavioita käyttäen. Tässä esityksessä keskitytään luokkakaavioihin, jotka esittävät olioiden tyyppien ominaisuuksia, sekä suhteita staattisella tavalla. Kappale kirjasin: String teksti: String 0..n Jakso Kuva 1. Yksinkertainen UML-kaavio Kieli on määritelty kerroksittain, erottamalla kaaviotyypit järjestelmiä kuvaavista käyttäjän UML-kaavioista (vrt. XML ja dokumenttityypit). Näin varsinainen kielen ydin (Metaobject
6 4 facility, MOF) on kaavioita tehdessä näkymätön, mutta kuitenkin muunneltavissa välineitä erikoistettaessa. Ydin perustuu muutamaan perusalkioon ja kategoriaan, joilla rakennetaan malleja käyttäen olio-ohjelmoinnissa tunnettuja mekanismeja kuten käsitteitä luokka, tyyppi ja olio, periytyminen, viite sekä polymorfismi. Luokka 1 meta-olio 0..n tyyppi instanssi Olio Esimerkki 3. metamallikaavio Eri dokumenttien erottaminen mahdollistaa erilaisten 'murteiden' kehittämisen, sekä ohjelmistotuotantovälineiden erikoistamisen tietylle sovellusalueelle. Murteita on kehitetty esimerkiksi tietoliikennejärjestelmien kuvaamiseen. Sovellusalue UML-kuvattujen metatietovarastojen siirtoon voisi olettaa kattavan hyvin laajan osan ohjelmistotuotantovälineiden toiminnasta. Itse ohjelmistotuotannon prosessin käsitteet olisi kuitenkin mallinnettava. 2.3 XMI XMI määrittelee UML-rakenteiden vastineet XML-kielessä, tuottosäännöt joilla dokumenttityypit kuvataan UML-rakenteista, UML-kaavioiden elementtien kuvaus XMLdokumenteiksi, sekä XML-dokumenttien tuottosäännöt. Yhdessä näillä säännöillä voidaan kuvata UML-metakuvaus niin, että esimerkiksi laajennettua mallinnusta käyttävät kaaviot voidaan koodata. XMI sisältää oman laajennusmekanisminsa, jota käytetään metakielen rakenteiden välittämiseen ja välinekohtaisen informaation esittämiseen. XMI-malliin kuuluu myös oletusarvoinen UML-kielen perusmurteen koodaustapa, joka on esitetty dokumenttityyppimääritelminä (standardin liitteenä). Määritelmä mahdollistaa myös sellaisten työkalujen käytön, jotka eivät toteuta metamalleja, vaan toimivat vain UML-perusversiolla.
7 UML-kielen taso MOF-termi Esimerkki XMI dokumentti M3 metametamalli UML MOF-kieli MOF DTD M2 metamalli tai UML-kielen UML DTD, MOF XML metametadata määritelmä dokumentti M1 malli tai metadata UML-mallit UML XML dokumentti M0 data UML-mallin instansseja 5 Taulukko 1. UML- ja XML-kielten suhde [DHT00, s.100, XMI98] Kuvauskielen mallin (UML-terminologiassa metametamalli) muunnos on määritelty siten, että laajennusten siirto on tuntumaton työkalussa mikäli se ei toteuta kielten mallien siirtoa tai mikäli kielen mallia ei ole saatavilla. Tällöin välineessä voidaan esittää vain UMLkielen perusversion mukaisia kaavioita ja suhteita XMI elementit Kielen osa (luokka) esitetään samannimisellä XML-dokumenttityypin elementillä, jonka määritelmään kuuluvat luokan sisältämät attribuutit, viittaukset luokkaan liittyviin relaatioihin, sekä luokkaan sisältyvät muut luokat. Suhteista muodostetaan oma elementtinsä, johon kuuluu luokan olioiden rooli, lukumäärärajoite sekä suhteen vastinpäätä kuvaava elementti. Metamallien dokumenttityyppikuvauksissa käyttäjän mallien luokat on siis kuvattu Luokka-käsitettä vastaavilla XML-elementeillä, ja instanssikuvaukset Olio-käsitettä vastaavilla. XMI-dokumentti tunnistetaan otsakkeesta (XML-versio), XMI- ja MOF-mallien versiot huomioonottaen. Merkkijärjestelmä tunnistetaan XML-kielessä. Siirrettävien mallien tyyppi kuvataan siis XML-dokumenttityypiksi niin, että UML-kielen metaolioita vastaa XML-elementtikuvaus. Myös kielten mallien osia voidaan siirtää, mikä mahdollistaa kuvauksen osittaisen päivittämisen. Standardi [XMI00] ei vielä määrittele viittausta mallin osaan, mutta tulevaisuudessa linkkimekanismia voidaan käyttää tähän.
8 6 XMI-formaatin olennainen hyöty on, että mallinnustyökalun toteuttaessa UML-metamallit siirrettävä tieto on välineestä riippumaton. Koodaus siis säilyttää käyttäjän mallintaman informaation sellaisenaan, ja kuvausta voidaan periaatteesa muuttaa eri välineissä. 3. Sovelluksia XMI on käytössä prototyyppiasteella, muuntimia on saatavissa ja ainakin jotkin mallinnustyökalut toteuttavat koodauksen. XML-jäsentäjien saatavuus on hyvä, mutta MOF-toteutus ei välttämättä ole itsestäänselvyys välinevalmistajalle. Tämä saattaa olla syynä dokumenttityyppien liittämiseen XMI-standardiin. Prototyyppejä ovat metatietovarastototeutuksissa tehneet [XMI98] mm. Unisys, IBM, Oracle, ja Platinum. Rational Rose, Select Enterprise ja Unisys UREP -työkalujen ja tietovarastojen välillä on tehty siirtokokeilu, joka säilyttää työkalukohtaisen informaation. IBM on integroinut IBM integroinut TeamConnection-tietovarastototeutuksen ja VisualAge for Java -työvälineet. Projekteissa on käytetty IBM- ja Microsoft -XML-jäsentäjiä. XMI-määritelmän rajoituksia on muun muassa metamallin siirto, joka ei voi säilyttää kaikkia MOF-kielen rakenteita, koska XML-dokumenttityypeillä ei voida kuvata niitä. Esimerkiksi attribuuttien ja relaatioiden ominaisuuksien ilmaisemiseen täytyy käyttää laajennuselementtejä [XMI98]. Kaavioiden graafisen esitysmuodon kuvausta ei ole standardoitu, joten laajennuselementtejä voidaan käyttää tähän tarkoitukseen [DHT00], tai tallentaa asettelu eri tiedostona (PGML). Laajennusten talletus on järjestettävä niin, että usean työvälineen (round-trip engineering) käsittelemä tieto säilyy. 3.1 Arvioita käytettävyydestä Standardin tukijoihin kuuluvat suurimmat välinevalmistajat, jotka myös ovat mukana muussa OMG-standardoinnissa. SMIF RFP määritteli koodaustavalle tiiviin vaihtoehdon,
9 7 jota XMI ei toteuta. Kysymys tallennustilan käytöstä ja siirtotien kapasiteetintarpeesta on avoin Käyttömahdollisuuksia Miksi käyttää siirtoformaattia, jos on voidaan integroida ohjelmistoja? Ohjelmointirajapintojen käyttö järjestelmien yhdistämiseen ei ole välttämättä aina mahdollista erityyppisten kutsumallien ja alustojen takia. Lisäksi tallennus tai tavuvirran siirto voi olla käyttötapojen mukaista joissain tilanteissa. Mallintamalla heterogeenisen järjestelmän kieliä saattaisi olla mahdollista tuottaa informaatiota joka voisi olla prosessikohtaista tai liittyä suoraan tuotteeseen. Vertailukohtana voi pitää integroitua ympäristöä, joka sisältää esimerkiksi versionhallinnan, komponenttikuvauksia, prosessinhallinnan avustusjärjestelmän ja erilaisia raportointityökaluja. Mikäli järjestelmän eri osat ovat muunneltavia, XMI-dokumentti voisi kuvata osia ohjelmistotuotantoprosessista. 4. Päätelmiä XMI on suunniteltu UML-mallien ja erikoistettujen versioiden siirtoon tavuvirtamuotoisena koodauksena. Avoimen siirtomuodon voidaan olettaa kattavan tarpeita erilaisten työkalujen yhdistämiselle, hajautettujen työympäristöjen vaihtoformaatiksi, sekä välittämään itse mallinnustapojen kuvauksia rajoitetulla tavalla. Koodausta voidaan käyttää ilman OMGmetatietovaraston toteutusta. XMI on määritelty käyttäen UML MOF-kieltä, jolla myös UML perusversio on määritelty, joten mallinnustapojen siirto on mahdollista. Ratkaisu on periaatteessa laajennettava, joskin esitysmuotoja koskeva informaatio on vielä standardoimatta UML-kielessä. Käytettävyys mallien siirtoon riippuu mallinnustyökalujen tavasta toteuttaa UML, ja niiden UML- ja MOF-versioista sekä itse XMI-versiosta. Riippuen mallinnuskielten ja XML-kielen kehityksestä standardi voi odottaa muuttuvan.
10 8 Kuvaus on ymmärrettävällä tavalla muotoiltu, joskin hieman raskaslukuinen ja rajoitettu XML-dokumenttityyppien määrittelytavan takia. Tällä hetkellä XML kaavojen (schema) käyttöä ei ole huomioitu. Esitysmuotoja ja välinekohtaista informaatiota voidaan välittää XML-elementeissä, jotka tulkitaan vain sisällön tulkinnan tuntevissa työkaluissa mikä mahdollistaa monen erilaisen järjestelmän käytön mallinnusprosessissa. Metatietovarastojen toteutus on tulevaisuudessa välttämätön välineessä mallinnuskielten siirron mahdollistamiseksi. Jotkin mallinnusympäristöt toteuttavat jo yksinkertaisemman XMI-siirron, ja laaja kannatus sekä XML-teknologian yleisyys lisännee saatavuutta. Yleinen ohjelmistotuotannollinen hyöty saattaisi olla tallennusmuodon käyttö prosessin eri vaiheiden ja näkökulmien informaation ymmärrettävyydessä ja hallittavuudessa. Toistaiseksi (löydetyt) sovellukset keskittyvät oliomallien kuvausten siirtoon, mutta mallintamalla tuotantoa voitaisiin saada yleisempää hyötyä metatiedon muodossa. Lähteet [XML98] [UML00] [XMI00] [RR00] [DHT00] [SSK00] Extensible Markup Language (XML) 1.0. Worldwide Web Consortium Recommendation, OMG Unified Modeling Language Specification , Object Management Group, OMG XML Metadata Interchange (XMI) Specification , Object Management Group, Robbins, J., Redmiles, D., Cognitive support, UML adherence, and XMI interchange in Argo/UML. Information and Software Technology, 42, 2, Elsevier, 2000, s Damm, C., Hansen, K., Thomsen, M., Tyrsted, M.,Tool integration: experiences and issues in using XMI and component technology. Proceedings of the 33rd International Conference on Technology of Object-Oriented Languages and Systems TOOLS 33, IEEE, s St-Denis, G., Schauer, R., Keller, R., Selecting a model interchange format: the SPOOL case study. Proceedings of the 33rd Annual Hawaii International Conference on Systems Sciences, IEEE, 2000,
UML-kielen formalisointi Object-Z:lla
UML-kielen formalisointi Object-Z:lla Kalvot ja seminaarityö WWW:ssä: http://users.jyu.fi/~minurmin/opiskelu/form/ UML UML == Unified Modelling Language. OMG:n standardoima kieli ohjelmistojärjestelmien,
LisätiedotMalliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki
Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE 25.9.2007 Pasi Lehtimäki MDE Miksi MDE? Mitä on MDE? MDA, mallit, mallimuunnokset Ohjelmistoja Eclipse, MetaCase Mitä jatkossa? Akronyymiviidakko MDE, MDA, MDD,
LisätiedotWWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
LisätiedotTIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely
Lyhyt UML-opas UML -pikaesittely UML, Unified Modeling Language Standardoitu, yleiskäyttöinen mallinnuskieli, jota ylläpitää/hallitsee (Object Management Group) OMG Historiaa: 90-luvulla oli paljon kilpailevia
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista 1 Ohjelmistotuotannon työkaluuista Projektinhallintatyökalut (ei käsitellä tällä kurssilla) CASE- ja mallinnustyökalut (esim. Poseidon)
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen
Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotRakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on?
Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? AIPA-hankeseminaari Helsinki 28.1.2011 Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://users.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, Rakenteiset dokumentit. Mitä hyötyä? 28-01-2011
LisätiedotVaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.
1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:
LisätiedotRakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke
Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects
Lisätiedot812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton
2015 syksy 2. vsk IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton Sisältö 1. Johdanto luontimalleihin 2. Proxy 3. Factory Method 4. Prototype 5. Singleton Suunnittelumallit Proxy et.
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotW3C-teknologiat ja yhteensopivuus
W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa
LisätiedotMetatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa
Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008 1 Ohjelmistotekniikan menetelmät Methods for Software Engineering Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön
LisätiedotXML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen
XML kielioppi Elementtien ja attribuuttien määrittely Ctl230: Luentokalvot 11.10.2004 Miro Lehtonen Dokumenttien mallinnus Säännöt dokumenttityypeille 3Mahdollisten dokumenttirakenteiden määrittely Samassa
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, UML
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML 1 Sisältö DFD- ja sidosryhmäkaavioiden kertaus Oliomallinnus UML:än kaaviotyypit 2 Tietovuokaaviot Data flow diagrams, DFD Historiallisesti käytetyin kuvaustekniikka
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, kevät 2008
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, kevät 2008 1 Ohjelmistotekniikan menetelmät Methods for Software Engineering Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön
LisätiedotSÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje
04.02.2005 1 (6) SÄHKE-hanke Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005 2 (6) Muutoshistoria
LisätiedotOhjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys
Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty
LisätiedotCopyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet
Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary
LisätiedotSisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta
Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia
LisätiedotLuento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
LisätiedotIntegrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003
Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri
LisätiedotXPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy
IBM Collaboration Forum ٨.٣.٢٠١١ XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy ٢٠١١ IBM Corporation Domino-sovelluskehitys Nopea kehitysympäristö (Rapid application development,
LisätiedotXML / DTD / FOP -opas Internal
XML / DTD / FOP -opas Internal Reviewed: - Status: pending approval Approved by: - Author: Sakari Lampinen Revision: 1.0 Date: 15.10.2000 1 Termit DTD (data type definition) on määrittely kielelle, niinkuin
LisätiedotMetaEdit+ -ohjelmiston soveltuvuuden arviointi
Miika Nurminen ja Tiina Penttinen MetaEdit+ -ohjelmiston soveltuvuuden arviointi ProLaatuPro-projekti 3.8.2005 Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto ProLaatuPro-projekti 2(28) Miika Nurminen
LisätiedotUML metamallina. Seminaariesitelmä Minna Majuri HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Seminaariesitelmä 26.9.2000 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisällys 1 Johdanto 1 2 UML:n perusteet 2 2.1 Kaaviot 2 2.1.1 Yleiskäsitteet ja käyttötapauskaavio 2 2.1.2 Luokkakaavio 3
LisätiedotLaajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus
Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari
LisätiedotHieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä
Hieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä Ohjelmistojen mallintaminen Kesä 2012 (Avoin yliopisto) Toni Ruokolainen, 23.8.2012 Mallit Mallit ovat todellisuuden abstraktioita, jotka on muodostettu
LisätiedotMalliperustainen ohjelmistokehitys (Model-Driven Engineering, MDE)
Malliperustainen ohjelmistokehitys (Model-Driven Engineering, MDE) Pasi Lehtimäki Helsinki 10.9.2007 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY
LisätiedotHeikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot
Heikki Helin 6.5.2013 Metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n tekniset määritykset ja niiden väliset suhteet Aineistojen valmistelu ja paketointi on hyödyntäville organisaatioille
LisätiedotPaikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen. Lassi Lehto
Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen Lassi Lehto INSPIRE-seminaari 23.08.2012 Sisältö Tietotuoteselosteen rakenne (ISO 19131) Unified Modeling Language (UML) Luokkakaaviotekniikan perusteet
Lisätiedot4. Olio-ohjelmoinista lyhyesti 4.1
4. Olio-ohjelmoinista lyhyesti 4.1 Sisällys Yleistä. Oliot ja luokat. Attribuutit. Olioiden esittely ja alustus. Rakentajat. Olion operaation kutsuminen. 4.2 Yleistä Olio-ohjelmointia käsitellään hyvin
LisätiedotRajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi.
11. Rajapinnat 11.1 Sisällys Johdanto. Abstrakti luokka vai rajapinta? Rajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen
LisätiedotSisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002
, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA, Service-oriented architecture SOA,
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA SOA-arkkitehtuuri perustuu xml:ään ja Web Services teknologioihin Mahdollistaa joustavan mukautumisen tuleviin muutoksiin Kustannustehokas Toteutukset perustuvat
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, kesä 2009
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2009 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin
LisätiedotArkkitehtuuripankki. Mallintamisen metamalli ja notaatiot
Arkkitehtuuripankki Mallintamisen metamalli ja notaatiot 21.2.2018 Sisältö Kuvaustapa (notaatio) ja standardit Mallityypit Metamalli Muuta Kuvaustavat ja hyödynnetyt standardit JHS179 template ArchiMate
LisätiedotYhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen
Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,
LisätiedotInterfacing Product Data Management System
Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on
LisätiedotSisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta. Abstraktin luokan idea. Abstrakti luokka ja metodi. Esimerkki
Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta Abstrakti luokka ja metodi Rajapintamäärittely (interface) Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 13.10.2000 E.
LisätiedotUML - unified modeling language
UML - unified modeling language Lähtökohtana: Booch, Rumbaugh, Jacobsson Tavoitteena Unified Method - syntyykö? Kehittäjänä: Rational Inc. Standardointi: Object Management Group (OMG) - vaiheessa Lähteet:
LisätiedotAnalyysi on tulkkaamista
Analyysi on tulkkaamista Petri: Pitää osata menetelmiä, arkkitehtuureja, suunnittelumalleja, eli miten [ohjelmistoja] ylipäänsä kehitetään. Pitää olla viestintätaitoja. Perttu: Pitää ymmärtää miten projekti
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotPaikkatietojen tietotuotemäärittely
Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotietotuote? Mikä on paikkatietotuotemäärittely? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuotemäärittelyn sisältö?
LisätiedotSisällys. 11. Rajapinnat. Johdanto. Johdanto
Sisällys 11. ajapinnat. bstrakti luokka vai rajapinta? ajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen avulla.
LisätiedotOntologiat merkitysten mallintamisessa: OWL. Eeva Ahonen
Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL Eeva Ahonen 1.11.2004 Semanttinen tieto käsitemallit ihmisillä sisäiset mallit maailmantieto tarvitaan tekstin tulkitsemiseen tietokoneelle esim. sanat vain
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, kesä 2010
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2010 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML
Digitaalisen median tekniikat JSP ja 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
LisätiedotStanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen
Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden
LisätiedotOppisisällön metatieto
Oppisisällön metatieto Panu Kangas Helsinki 4.2.2004 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Oppisisällön metatieto... 2 2.1 Mihin LOM-standardia käytetään?... 4
LisätiedotTiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas
Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä
LisätiedotP e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa
P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1
kertausta 5.12.2008 Harri Laine 1 Ohjelmiston elinkaari, elinkaarimallit Yleinen puitemalli (reference model) - abstrakti kokonaiskuva ei etenemiskontrollia, ei yksityiskohtia Ohjelmistoprosessimallit
LisätiedotKäyttötapausanalyysi ja testaus tsoft
Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft 15.09.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Use Case analyysi (käyttötapausanalyysi) on yleisesti käytetty järjestelmälle asetettujen toiminnallisten vaatimusten
LisätiedotTietokannanhoitaja DBA (Database Administrator) ja tietokannan hallinta
Tietokannanhoitaja DBA (Database Administrator) ja tietokannan hallinta Jouni Huotari Martti Laiho (materiaali on osa virtuaaliammattikorkeakoulun Tietokantaosaaja-opintokokonaisuutta) opintokokonaisuutta)
Lisätiedot1. Olio-ohjelmointi 1.1
1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja
LisätiedotTIE = JOTU. VH5 - MagicDraw
TIE-02300 = JOTU VH5 - MagicDraw TIE-02300 2 VH5 kaavionpiirtelyharjoitus Tässä harjoituksessa opetellaan tunnistamaan ja piirtämään tavallisimpia ja käytetyimpiä ohjelmistotuotannon kaavioita: käyttötapauskaavio
LisätiedotAction Request System
Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet
LisätiedotPalvelusuuntautunut ohjelmistotuotanto Luento 6: Malliperustaisen ohjelmistotuotannon perusteet; palvelutuotannon mallit Toni Ruokolainen, 5.2.
CINCO Collaborative and interoperable computing Palvelusuuntautunut ohjelmistotuotanto Luento 6: Malliperustaisen ohjelmistotuotannon perusteet; palvelutuotannon mallit Toni Ruokolainen, 5.2.2010 Luennon
LisätiedotXML johdatus: DTD. Jaana Holvikivi
XML johdatus: DTD Jaana Holvikivi Dokumenttityypin rakennemäärittely DTD = kielioppi esim. XML- esitykselle Elementit Attribuutit Entiteetit ja notaatiot Prosessointikomennot DTD:n suunnittelu 19.1.2013
LisätiedotEero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja
Eero Hyvönen Semanttinen web Linkitetyn avoimen datan käsikirja WSOY:n kirjallisuussäätiö on tukenut teoksen kirjoittamista Copyright 2018 Eero Hyvönen & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi:
LisätiedotVaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti
Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit
LisätiedotSosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietomallinnus Tietomallit teknisen asiakirjamäärittelyn näkökulmasta
Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietomallinnus Tietomallit teknisen asiakirjamäärittelyn näkökulmasta Riikka Huttunen Suunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion Yliopisto 1 11.5.2009 Sisältö
LisätiedotSuvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen
Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen So far Toimeksianto: Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Tietoarkkitehtuurin osuuteen liittyen Synergiaryhmä 4.12.2014 linjannut,
LisätiedotOHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat. Kurssisisällöstä. Tarja Systä
OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat Kurssisisällöstä Tarja Systä 1 Yleistä Esitietovaatimukset OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi (pakollinen) OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet
LisätiedotJohdanto. Kiinteistöhuoltoyhtiö tarvitsee järjestelmän huoltopyyntöjen hallinnointiin
Johdanto Kiinteistöhuoltoyhtiö tarvitsee järjestelmän huoltopyyntöjen hallinnointiin Asiakas voi tehdä huoltopyynnön lähettämällä kirjeen tai sähköpostin? Asiakas voi tehdä huoltopyynnön soittamalla puhelinvastaajaan?
LisätiedotOpetusteknologian standardoinnin tilanne. Antti Auer
Opetusteknologian standardoinnin tilanne Antti Auer 24.8.2001 Standardoinnin käsite Yleisesti opetusteknologian standardoinniksi kutsutulla kehitystyöllä viitataan erilaisiin ja eri tasoisiin toimintoihin.
LisätiedotTuotekehitysverkoston läpimenoajan lyhentäminen tuotemuutostenhallinnalla ja verkoston tietojärjestelmien integroinnilla
Tuotekehitysverkoston läpimenoajan lyhentäminen tuotemuutostenhallinnalla ja verkoston tietojärjestelmien integroinnilla Yhteenveto NetData-tutkimusprojektin tuloksista http://www.soberit.hut.fi/netdata/
LisätiedotPaikkatietojen tietotuotemäärittely
Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotuote? Mikä on paikkatietotuoteseloste? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuoteselosteen sisältö? Mitä
LisätiedotXML-saatavuuskysely. XML-tiedoston kuvaus. versio 1.3.3 04.02.2008
XML-saatavuuskysely XML-tiedoston kuvaus versio 1.3.3 04.02.2008 Ecom Oy 2004-2008 XML-saatavuuskysely Versio 1.3.3 2/15 Sisällysluettelo Historia...3 Rakenteen hierarkinen esitys...4 Elementtien kuvaukset...5
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotLiite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten
Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Poikkeamispäätös
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta
LisätiedotYhteentoimivuusalusta ja sen hyödyntäminen kuntien/maakuntien taloushallinnossa Petri Tenhunen, VRK
Yhteentoimivuusalusta ja sen hyödyntäminen kuntien/maakuntien taloushallinnossa Petri Tenhunen, VRK YTI tp4: XBRL taksonomian muodostaminen yhteentoimivuusalustalta Sisältö XBRL Taloustiedot sähköisessä
LisätiedotMenetelmäraportti - Konfiguraationhallinta
Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1
LisätiedotAutomaattinen semanttinen annotointi
Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University
LisätiedotAvoimet standardit ja asiakirjamuodot Suomen julkisessa hallinnossa: teoriasta käytäntöön
Avoimet standardit ja asiakirjamuodot Suomen julkisessa hallinnossa: teoriasta käytäntöön Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Julkisen alan OS-seminaari 6.4.2006 Airi Salminen,
LisätiedotVisual Case 2. Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008
Visual Case 2 Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008 Työn tarkasti: Jouni Huotari 24.4.2008 1 SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. PERUSTIEDOT... 2 3. ASENTAMINEN... 2 4. OMINAISUUDET... 3 4.1. UML-kaaviot... 4
LisätiedotPoikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group
1.10.2010 1(15) Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group Graanintie 7 Tel. + 358 15 338 800 FIN-50190 MIKKELI Fax + 358 15 338 810 VERSIOHISTORIA Versio Pvm Tekijä Selite 1.0
Lisätiedot2. Olio-ohjelmoinista lyhyesti 2.1
2. Olio-ohjelmoinista lyhyesti 2.1 Sisällys Yleistä. Oliot ja luokat. Attribuutit. Olioiden esittely ja alustus. Rakentajat. Olion operaation kutsuminen. 2.2 Yleistä Olio-ohjelmointia käsitellään hyvin
LisätiedotKäyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä
www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Demosovelluksen tekninen määrittely v. 0.6 Päivitetty 11.12.2000 klo 20:26 Mickey Shroff 2 (12) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite
Lisätiedot2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaus
2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaus 2.1 Arkkitehtuurikuvauksen merkityksestä 2.2 Arkkitehtuurin kuvaukseen liittyvät käsitteet 2.3 Arkkitehtuurikuvaukset eri tasoilla 2.4 Arkkitehtuurinäkymät ja kuvaustyypit
LisätiedotUML Luokkakaavio 14:41
UML Luokkakaavio UML Olio-ohjelman luokkien pääpiirteet voidaan kätevähkösti esittää ns. UML-luokkakaaviona. Näin usein tehdäänkin esim. suunniteltaessa, millaisia luokkia ohjelmaan on tarkoitus laatia,
LisätiedotTietojärjestelmän osat
Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto
LisätiedotHarjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48
Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 1. Tehtävä on jatkoa aiemmalle tehtävälle viikolta 42, missä piti suunnitella älykodin arkkitehtuuri käyttäen vain ennalta annettua joukkoa ratkaisuja. Tämäkin
LisätiedotTyökalujen merkitys mittaamisessa
Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien
LisätiedotXML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
LisätiedotKansallinen koodistojen siirtoformaatti
Kansallinen koodistojen siirtoformaatti Miika Alonen miika.alonen@csc.fi 6.9.2017 Väestörekisterikeskus, Lintulahdenkuja 4, Helsinki 1. Kansallisen siirtoformaatin tarve 2. Siirtoformaatin tietomalli 3.
LisätiedotSivuston tiedotqbooksupportpho nenumber.com
Sivuston tiedotqbooksupportpho nenumber.com Luotu Kesäkuu 07 2019 05:06 AM Pisteet74/100 SEO Sisältö Otsikko QuickBooks Support Phone Number +1-844-233-5335 Telephone Support Pituus : 67 Täydellistä, otsikkosi
LisätiedotCtl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15
Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon
Lisätiedot