World Library and Information Congress: 69 th IFLA General Conference and Council. Access Point Library: Media Information Culture

Transkriptio

1 World Library and Information Congress: 69 th IFLA General Conference and Council Access Point Library: Media Information Culture August 1 st 9 th 2003 Berlin, Germany Matkakertomus Outi Melén

2 World Library and Information Congress: 69 th IFLA General Conference and Council August 1 st 9 th 2003, Berlin, Germany Matkakertomus Outi Melén Olen kirjannut matkakertomukseeni lyhyesti päällimmäiset ajatukset ja havainnot, jotka luennoilla, vierailuilla tai muissa tilaisuuksissa nousivat esille. Yksityiskohtaisempaa tietoa löytyy matkakertomuksen liitteistä tai www-linkeistä. Koska matkakertomus on luettavissa sekä paperi- että verkkoversiona, viittaan liitteissä sekä painettuun että verkkoaineistoon. Kongressin valtavasta luento- ja esitelmätarjonnasta saattoi valita vain murto-osan ja keskityin yleisiä kirjastoja käsitteleviin esityksiin, ks. liite 1: IFLA Section of Public Libraries. Yleisesti voisi todeta, että esitykset olivat hyvin valmisteltuja ja esiintyjien selkeä englanninkieli oli huomaavainen ele ajatellen meitä monenkirjavan kielitaidon omaavia kuulijoita. Kongressi pidettiin ICC:ssä (The International Congress Centre Berlin) Hyvin ilmastoiduissa saleissa ja auloissa oli viileää ja viihtyisää kun ulkopuolella oli kolmekymmenasteinen helteinen suurkaupunki. Osanottajia oli noin 4500 sadastakolmestakymmenestäkolmesta maasta. Kansojen kirjo oli yhdellä kertaa parhaiten nähtävillä yhteisessä avajaisjuhlassa, jossa varsin värikäs ja innostunut joukko tutustui toisiinsa buffet-illallisen, vapaamuotoisen seurustelun ja tanssin merkeissä. Niin kielten sorina kuin asujen kirjavuus oli vaikuttava elämys. Ensikertalaista ihmetytti näin suuren kongressin järjestäminen joka vuosi. Järjestelyt vaativat varmasti valtavasti työtä ja rahaa. Ohjelmaa katsellessa ja kuultujen luentojen pohjalta rohkenen epäillä, että joka vuosi ei ohjelmaan voi riittää uutta asiaa. Asioita on tietysti mahdollista tarkastella uusista näkökulmista ja kun kongressin teema on varsin laaja, kuten tämän vuoden teema Access Point Library: Media Information Culture, sen alle voi sijoittaa monen aiheisia esityksiä. Ja tietysti ilmoittautuneiden valtava määrä kertoo omalta osaltaan, miten suosittu vuosittain toistuvanakin tapahtuma on. Newcomers Session ja Council I tilaisuuksissa sain perustietoa IFLAsta: päämäärät, arvot, jäsenyys, hallinto, organisaatio, ks. liite 2: IFLA Libraries United Globally An introduction, lisäksi Council I:ssä julkistettiin ja esiteltiin postiäänestyksellä valitut presidentti ja hallituksen jäsenet (ks. liite 3: IFLAexpress 5, s.11, sekä esiteltiin vuoden 2002 toiminta- ja talouskertomukset Kongressiin liittyvässä näyttelyssä esitteli noin näytteilleasettajaa tuotteitaan tai palveluitaan. Yleisen kirjaston näkökulmasta mitään aivan erityisen uutta ja kiinnostavaa ei silmiin pistänyt. Mielenkiintoista oli huomata, että perinteisiä painetun aineiston kustantajia ei juurikaan näytteilleasettajien joukossa ollut, ilmeisesti ne panostavat Frankfurtin

3 vuotuisille kirjamessuille eivätkä katso pelkän kirjastoalan yleisön olevan riittävä kohdeyleisö. Toki pääsponsoreiden joukossa oli Springer Verlag ja sponsorilistalta löytyy pari muutakin saksalaista kustantamoa. Kaiken kaikkiaan luonnehtisin näyttelyn antia jotenkin aneemiseksi, mikä tietysti voi johtua myös ylisuurista ennakko-odotuksistani. Kuulemistani esityksistä ajatuksia herättävin oli A Totally Do-It-Yourself Library without a Library Customer Service Desk: The Singapore Experience. Lainaukset, palautukset, uusimiset, maksut ja varaukset on tarkoitus hoitua 100 % itsepalveluna. DIY-konseptissa on uusina elementteinä mm. Membership Registration Kiosk ja Cybrarian Service. Cybrarian-palvelun idea on no library staff onsite, services outsourced, with library staff performing duties offsite. Ks. liite 4: 050-E, kohta 88.5 Sanghaissa on uusi, valtava kirjastorakennus ja rakennuksen pikaisesti kuvien avulla esiteltyään kirjastonjohtaja Wu Jianzhong kertoi innostuneesti ja syystäkin hankkeesta ylpeänä kirjastonsa City Classroom toiminnasta. Ideana on järjestää mitä moninaisemmista aiheista korkeatasoisia yleisöluentotilaisuuksia. Ja kun Kiinasta on kysymys, osanottajamäärät ovat häkellyttäviä. Ks.liite 4 B: 040, kohta 88.4 Lasten ja nuorten kirjastoluennolta jäi päällimmäisenä mieleen saksalaisten syvä huoli PISA-testien tulosten vuoksi. Suomi mainittiin luonnollisesti mallimaana tässä asiassa ja on syytä olettaa, että saksalaisten päättäjien ja kouluviranomaisten tutustumisvierailut meidän koulu- ja kirjastolaitoksiin jatkuvat. Ks. liite 5: 079-E, kohta 93.1 Tanskalaisen ja Aleksandrian uuden kirjaston kirjastonhoitajat esittelivät omat mallinsa lastenkirjastotyön toteuttamisessa. Aleksandrian kirjastossa toteutetaan upeissa puitteissa varsin perinteistä kirjastotoimintaa, tanskalaisten ideana on antaa yleiselle kirjastolle paikallisen lastenkulttuurin koordinaattorin tehtävä. Ks. liite 6: 002-E,164-E, 176-E,177-E, kohta 93.2,93.3,93.4,93.5 Library Buildings and Equipment: Bazaars of ideas. Multiform service for multiform community luennoitsijat olivat Alfred Pfoser Wienistä ja Rolf Hapel Aarhusista. Huhtikuussa avatun Wienin uuden pääkirjaston esittelystä kävi ilmi, että kirjaston sijoittaminen liikenteellisesti aivan keskeisellä paikalla aiemmin hieman huonossa maineessa olevalle alueelle, on onnistunut mainiosti. Lainauksesta noin 45 % tapahtuu itsepalveluna. Johtaja mainitsi uuden sijainnin lisänneen maahanmuuttaja-asiakkaiden määrää. Yksi kirjaston johtoajatuksista on siis muuttunut todeksi: to be contact with the city. Access to Information and Freedom of Expression (FAIFE) otsikon alle sijoittuvien esitysten suurin anti oli saada kuulla IFLAn uusien johtohenkilöiden Alex Byrnen ja Kay Raserokan näkemyksiä tämänhetkisestä maailman poliittisesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta ja niiden vaikutuksista vapaaseen mielipiteenilmaisuun ja

4 sitä kautta myös kirjastomaailmaan. Molemmat toivat esille huolensa USA:ssa hyväksytyn terrorismin vastaiseen taisteluun liittyvän lain, PATRIOT Actin, vaikutuksista sananvapauteen ja sensuuriin. FAIFEn toimesta on tuotettu raportteja sananvapaus- ja sensuuritilanteesta eri puolella maailmaa ja Stuart Hamilton esitteli perusteellisen raporttinsa kirjaston roolista vapaan tiedon välittäjänä nykyisessä The War on Terrorism tilanteessa. Ks. liite 7: 184-E, kohta Public Libraries: Inspiring lifelong learning in public libraries, kokonaisuuteen kuului sekä alustuksia että workshoptyöskentelyä. Aikataulusta johtuen ehdin kuunnella aamupäivän alustukset, mutta iltapäivän workshopiin en ehtinyt osallistua. Lifelong learning ja literacy ovat termejä, jotka sisältyivät kaikkiin tämän kokonaisuuden alustuksiin ja ne pistivät silmään monien sellaistenkin luentojen ja esitysten otsikoissa, joita en ollut kuuntelemassa. Näiden kahden asian suuresta painoarvosta kertoo jotakin sekin, että IFLAn uusi presidentti ms Kay Raseroka on valinnut tulevan kaksivuotiskauden teemaksi Libraries for Lifelong Literacy. Oli mielenkiintoista huomata, että näistä asioista on puhuttaessa asian tulkitaan hyvinkin eri tavalla. Literacystä, lukutaidosta, puhuttaessa on aivan eri asia, onko kyseessä peruslukutaidon (basic literacy) edistäminen esimerkiksi Yhdysvaltojen espanjan kielisen usein laittomasti maahan muuttaneen väestön keskuudessa vai puhutaanko sellaisista lukutaidon erityisosa-alueista kuin computer literacy, financical literacy, media literacy. Selkeä esitys asiasta löytyy liitteestä 8: 118-E, kohta Suomessa ollaan ajan tasalla tämänkin asian tiimoilla, syyskuussa järjestetään Eduskunnan kirjaston, Suomen kirjastoseuran ja Helsingin kaupunginkirjaston yhteishankkeena Expanding Literacy seminaari, jossa aihetta käsitellään monipuolisesti. Lifelong learning teemaa lähestyttiin norjalaisen ja slovenialaisen esityksen pohjalta. Molemmissa alustuksissa esiteltiin kirjastoissa tehtävää elinikäiseen oppimiseen liittyvää toimintaa. Esityksissä ei tullut mitään aivan uutta näkökulmaa tai toimintatapaa esille. Erityisesti norjalaisessa esityksessä korostettiin paikallisen yhteistyön merkitystä sekä julkisten että yksityisten tahojen kanssa. Ks. liite 9: 185-E, 031-E, kohta 160.2, Saman tapaisia asioita sivunnee kirjastonjohtaja Ulla-Maija Maunu puhuessaan syyskuun seminaarissa Helsingissä aiheesta otsikolla The Library as a centre of the society: Aura. Library Tour: The America Memorial Library. Tutustumiskäynti toiseen Berliinin pääkirjastoistoista oli mielenkiintoinen ja hauska tilaisuus. Vierailijaryhmä muodostui ranskalaisesta kollegasta ja minusta. Kirjaston tietopalvelusta vastaava johtaja Herr Ulrich kertoi erityisen kiinnostavasti Berliinin kaupunginkirjaston lähimenneisyydestä. Herr Ulrich tunsi Helsingin kaupunginkirjaston aiemmista yhteistyöhankkeista ja huomasin hänen esiintyvän Sirkka Svedbergin ja Erkki Lounasvuoren Berliinin matkaraportissa vuodelta Heidän matkaraporttiinsa tuolloin kirjaamat seikat pitävät edelleen paikkansa, kannattaa vilkaista raporttia osoitteessa Raportista selviää mm se, miksi Berliinissä pääkirjasto on jakautunut kahteen eri paikkaan. Ks. liite 10: punainen kansio Zentral- und Landesbibliothek Berlin,

5 Poster Sessions standit olivat yksittäisten kirjastojen tai muiden toimijoiden yhden tai kahden vitriinin ja yhden tai kahden henkilön muodostamia esittelykokonaisuuksia. Pisimmäksi aikaa pysähdyin nuorten turkkilaisten kirjastoalan opiskelijoiden seinäkkeen äärelle, jossa he esittelivät ajatuksiaan tulevaisuuden kirjastosta. The Presentation of Libraries in the Future kaavioon oli kerätty samoja asioita ja ajatuksia, joista meilläkin puhutaan kirjaston tulevaisuutta pohdittaessa. Ks. liite 11: Poster sessioneista kerättyjä esitteitä. Helteinen viikko Berliinissä tarjosi runsaasti nähtävää ja kuultavaa sekä uusia kirjastokontakteja. Päällimmäiseksi jäi tunne, että meillä Suomessa ollaan oikein hyvin perillä mitä kirjasto maailmassa tapahtuu. Ja useammassa kohdin huomasin pysähtyväni miettimään, kuinka itsestään selvänä me pidämme sellaisia kirjastotyön perusasioita kuin kirjastolakia tai eri kirjastosektoreiden välistä toimivaa yhteistyötä. Toki kehittämistä ja parantamista on monissa asioissa meilläkin, mutta kehittämistyötä on helpompi tehdä ja jatkaa, kun sellaiset perusasiat kuin laki, rahoitus ja yhteistyökuviot kunnossa.