Seuraavassa on esitetty myöhempää kaavoitusta palvelevaa yleistietoa alueilta.

Transkriptio

1 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAAVOITUKSEN LIEVEALUEIDEN SUUNNITTELU KAAVARUNKOTYÖN SELOSTUS Työn taustaa Kaavoituksen lievealueiden suunnittelun taustalla ovat sekä maanomistajien esittämät kaavoitusta koskevat toiveet että vesihuoltoverkoston laajentamisalueiden määrittäminen ja kustannusvertailut. Kaavarunkotyö, siihen liittyvä luontoselvitys ja vesihuollon yleissuunnittelu on tehty Air-Ix Ympäristö Oy:n Tampereen toimistossa kevään ja kesän 2006 aikana. Kaavarunkotyö luo pohjaa alueille mahdollisesti laadittavia asemakaavoja varten. Kaupungin puolelta hanketta ovat ohjanneet kaupunginarkkitehti Maija Anttila, kaupungingeodeetti Ilkka Nissinen, kaavoitusteknikko Mikko Hietapakka, rakennuspäällikkö Erkki Liimu ja rakennusmestari Kalevi Salmijärvi. Hankkeen aloitusvaiheessa järjestettiin kaupungintalolla yleisötilaisuus, johon oli kutsuttu alueiden maanomistajat. Suunnittelun kohteena on neljä erillistä aluetta: A Narvi B Lohikko C Järventausta D Jyränkylä Seuraavassa on esitetty myöhempää kaavoitusta palvelevaa yleistietoa alueilta. SISÄLLYSLUETTELO, kohteet A-D on esitelty peräkkäin 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Alueen sijainti 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Ympäristön häiriötekijät Maanomistus 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3. KAAVARUNKOTARKASTELU A Narvi s.3 B Lohikko s.7 C Järventausta s.11 D Jyränkylä s.15 LIITTEET: LIITE 1 LIITTEET 2-5 Luonto- ja liito-oravaselvitys Kaavarunkokartat KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, LIEVEALUEIDEN KAAVOITUS 1

2 A NARVI 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Alueen sijainti 2 LÄHTÖKOHDAT Asemakaava-alue sijaitsee keskustan eteläpuolella kantatien 44 varressa rajautuen Pansiantiehen, Ruokojärveen ja Kirkkokadun itäpuoliseen metsäiseen selänteeseen. Kaavarunkoalueen pinta-ala on n. 16 ha. 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee maaseutu- ja keskustamaiseman vaihettumisvyöhykkeellä. Etelän ja lännen suunnassa on avointa maaseutumaisemaa yksittäisine rakennuspaikkoineen ja Pansiantien pohjoispuolelta alkaa keskustaajama. Alue on vanhaa Ruokojärven rantamaisemaa, joka nousee loivasti kohti koillisessa aluetta rajaavaa puustoista selännettä. Alueen halkaisevat luode-kaakkosuuntaiset kantatie 44 ja sen suuntainen vanha tie, Kirkkokatu Luonnonympäristö Narvin alue on yleisilmeeltään maaseutumainen. Aluetta luode-kaakkosuunnassa halkaisevan Kirkkokadun koillispuoli on omakotiasutusta, jonka taustana on metsäinen rinne. Kuusivaltaisessa rinteessä on on paikoin lehtomaisia piirteitä. Kirkkokadulta lounaaseen avautuvat pääosin avoimet pelto- ja järvimaisemat, joita täplittävät muutamat pihapiirit alempana kulkevan kantatie 44 molemmin puolin. Narvin alueen Ruokojärveen ja etelään laskevaa tasaisehkoa maisemaa värittävät koillisen kallioiset männiköt ja Kirkkokadun eteläpuolella oleva pieni, karu, maisemallisesti merkittävä mäennyppylä. Järven ja kantatie 44 välissä sijaitsevaa tilaa rajaa voimakkaasti korkea kuusiaita koillis- ja luoteispuolilla. Kyseiselle tilalle on aiemmin johtanut puukujanteen reunustama tie kantatie 44 yläpuolisen pellon halki ja tämä kujanne on edelleen merkittävänä osana maisemaa. Narvin suunnittelualueella luontoarvoiltaan merkittävin osa on lehtomaisen rinteen pohjoisosa. Se ei ole edustava eikä kovin luonnontilainen, mutta maisemallisesti viehättävä ja luontoarvoiltaan paikallisesti arvokas. Olisi hyvä, jos se voitaisiin suunnittelussa ottaa huomioon esim. jättämällä se hoitamattomaksi metsävyöhykkeeksi. Kirkkokadun länsipuolinen mäkikumpare on maisemallisesti merkittävä. Narvin suunnittelualueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta, eikä alueella ollut muita luonnonsuojelu-, metsä- tai vesilain mukaisia kohteita. Alueen luonnonympäristöä on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa luontoselvityksessä. Lehtomainen rinne Kirkkokadun mäkikumpare 2

3 2.1.3 Rakennettu ympäristö Kirkkokadun varrella on 9 asuinrakennusta ja yksi yrityskiinteistö. Rakennuskanta on vaihtelevaa niin iältään kuin julkisivumateriaaleiltaankin. Suunnittelualueella Kirkkokadun pohjoispäässä on punatiilisiä omakotirakennuksia luvuilta ja eteläosassa vanhempia puuverhottuja rakennuksia luvuita. Alueen keskivaiheilla oleva teollisuusyritys istuu maisemaan suhteellisen hyvin. Alueen rakennuskantaa: Yrityskiinteistö 1:246 Asuinrakennus 1:346 Asuinrakennus 2:500 pohjoisosassa Asuinrakennus 1:857 Asuinrakennus 2:472 Asuinrakennus 1:70 Kunnallistekniikka Suunnittelualueella on vedetty vesijohtolinjat, mutta ei viemäröintiä. Liikenne Kantatiellä 44 liikennemäärä oli vuonna 2004 keskimäärin 2170 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus oli 9%. Ennusteen mukaan Satakunnassa liikennemäärä kasvaisi noin 18% vuoteen 2040 mennessä, jolloin ennuste olisi 2500 ajoneuvoa/vrk. Tien nopeusrajoitus on tällä hetkellä 60 km/h ja ennustetulla liikennemäärillä 45 db:n meluraja kulkisi noin 80 m etäisyydellä kantatiestä. 3

4 Kirkkokatu on vanha tielinja ja asuntokadun luonteinen. Suunnittelualueella kevyt liikenne ohjautuu kt:n varren erilliseltä väylältä Kirkkokadulle. Rakennettavuus Alue on perustamisolosuhteiltaan rakentamiseen soveltuvaa. Tarkempia maaperätutkimuksia ei kuitenkaan ole tehty, joten ennen rakentamista tulee asiasta varmistua rakennuspaikkakohtaisesti Ympäristön häiriötekijät Maanomistus 2.2 Suunnittelutilanne Kantatie 44 aiheuttaa liikennemelua, joka tulee huomioida ulkoseinärakenteita ja ulko-oleskelualueita suunniteltaessa. Alue on suurimmaksi osaksi yksityisessä maanomistuksessa. Kaupunki omistaa maata alueen pohjoisosassa Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Seutukaava Kankaanpään kaupunki kuuluu Satakuntaliiton alueeseen. Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu Ympäristöministeriössä Seutukaavassa kantatien ja Ruokojärven välinen alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi, muualla ei ole aluevarausmerkintöjä. Koillisosan selänteellä on osoitettu arvokas kallioalue, joka tulisi suojella maa-aineksenotolta. Satakunnan uusi maakuntakaava on valmisteluvaiheessa. Yleiskaava Kankaanpään Taajamien osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Osayleiskaavassa alue on osoitettu Kirkkokadun länsipuoliselta osalta lähivirkistysalueeksi ja itäpuoliselta osalta maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Kantatie on osoitettu tieliikenteen alueeksi ja Kirkkokatu yhdystieksi. Kirkkokadun laitaan ja Ruokojärven rantaan on osoitettu kevyenliikenteen pääreitit ja koillisosan selänteelle arvokas kallioalue. Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Muut suunnitelmat ja selvitykset Rakennusjärjestys Kankaanpään kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Rakennuskielto Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista vektoroitua karttaa, jota päivitetään kaupungin toimesta. 4

5 3. KAAVARUNKOTARKASTELU Suunnitelmassa on täydennetty nykyistä Kirkkokadun varren asuinrakentamista ja laajennettu asumista koilliseen uuden tonttikadun varteen. Uusia rakennuspaikkoja on esitetty 21 kpl nykyisten 12 asuinrakennuksen lisäksi. Kirkkokadun keskivaiheilla oleva mäkikumpare ja koillisosan rinnemaasto on säilytetty viheralueina. Kantatien ja Ruokojärven välinen alue säilyy nykyisellään. Alueella on yksi vakituinen ja yksi loma-asunto. Kantatien ja Kirkkokadun välisellä alueella eteläosa ja Pansiantien risteysalue on esitetty maisemallisesti arvokkaana peltoalueena. Kirkkokadun laitaan tulevilla rakennuspaikoilla ulko-oleskelualueet on sijoitettava niin, että rakennusmassa suojaa aluetta kantatien liikennemelulta. Alueella tulee myös huomioida rakennusten ja piha-alueiden sopeutuminen maisemakuvaan. Kirkkokadun itälaitaan on osoitettu viisi uutta rakennuspaikkaa alueen eteläosassa. Rakennusmassat voidaan sijoittaa kadun laitaan kadun suuntaisesti, jolloin oleskelupihat jäävät rakennusmassojen suojaan. Pohjoisosassa on säilytetty nykyinen rakennuskanta. Uuden tonttikadun varteen on esitetty 10 ja Jussilankadun varteen kaksi uutta rakennuspaikkaa. Alue on puustoista ja tonteilla tulisi säilyttääkin sen metsäinen ilme. Tampereella Anna-Maria Niilo-Rämä arkkitehti, SAFA 5