KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2016) 584 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta annetun päätöksen N:o 466/2014/EU soveltamisen väliarvioinnista {SWD(2016) 294 final} {SWD(2016) 295 final} FI FI

2 1. JOHDANTO Tämä kertomus annetaan 16. huhtikuuta 2014 annetun päätöksen 466/2014/EU, jäljempänä päätös, 19 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Päätöksen 19 artiklassa säädetään: Komissio toimittaa yhteistyössä EIP:n kanssa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän päätöksen ensimmäisiä soveltamisvuosia koskevan väliarviointikertomuksen, ja tarvittaessa myös ehdotuksen päätöksen muuttamisesta, viimeistään 31 päivänä joulukuuta Väliarviointikertomus perustuu riippumattomaan ulkoiseen arvioon sekä EIP:n toimittamiin tietoihin. Kertomuksen on sisällettävä erityisesti a) arvio rahoitusperiaatteiden soveltamisesta; b) arvio EIP:n raportoinnista ja tarvittaessa suositukset sen parantamiseksi; c) tulosmittauskehyksen arviointi, mukaan lukien tulosindikaattorit ja -perusteet sekä niiden vaikutus tämän päätöksen tavoitteiden saavuttamiseen; d) yksityiskohtainen selvitys perusteista, jotka otetaan huomioon annettaessa suositusta valinnaisen lisämäärän mahdolliseksi aktivoimiseksi kokonaan tai osittain. Tämä kertomus perustuu riippumattomaan ulkoiseen arvioon, jonka on tehnyt ulkopuolinen konsultti, sekä EIP:n toimittamiin tietoihin. Komissio tarkastelee siinä ulkoisen arvioinnin tuloksia ja esittää yhteenvedon havainnoista, jotka muodostavat perustan ehdotukselle päätöksen muuttamiseksi. Konsultin raportti on luettavissa seuraavassa osoitteessa: Tämän kertomuksen yhteydessä komissio esittää säädösehdotuksen päätöksen muuttamiseksi kauden ajaksi; komission yksiköiden valmisteluasiakirjan väliarvioinnista; toisen valmisteluasiakirjan, joka muodostaa vuosikertomuksen EIP:n ulkoisista rahoitustoimista vuonna ULKOISEN LAINANANTOVALTUUDEN TILANNE VUODEN 2015 LOPUSSA Ulkoisen lainanantovaltuuden puitteissa on tuettu unionin ulkoista toimintaa riittävän joustavasti ja geopoliittisten haasteiden mukaisesti, esimerkiksi Ukrainan (Ukrainan kriisi), Egyptin ja Marokon ( arabikevät ) ja Jordanian (pakolaiskriisi) tapauksissa. Tällä valtuudella on ollut merkitystä näiden poliittisen kriisin koettelemien maiden taloudellisessa ja sitä kautta poliittisessa vakauttamisessa. 1 1 Ks. EIP:n ulkoisen lainanantovaltuuden soveltamisen väliarvioinnista laaditun valmisteluasiakirjan sivu 13. 2

3 Vuoden 2015 un mennessä, kun rahoitustoimintaa oli ollut vuosien valtuudella jo puolentoista vuoden ajan (eli täytäntöönpanoajasta oli kulunut 21 prosenttia), valtuuden puitteissa allekirjoitettujen rahoitustoimien määrä oli yhteensä 6,9 miljardia eli käyttöaste oli 26 prosenttia. Käyttöaste on jo yli 50 prosenttia itäisellä naapurialueella, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa 41 prosenttia sekä Etelä-Afrikan tasavallassa 36 prosenttia. Tähän saakka alhainen käyttöaste liittymistä valmistelevissa maissa johtuu suhdannetekijöistä, joiden vaikutus on jo vähenemässä. Niiden vuoksi nykytilanne ei vastaa odotettavissa olevia tarpeita. Alhainen käyttöaste Välimeren alueella johtuu siitä, että pankki allekirjoitti vuonna 2014 lähes miljardin euron rahoitustoimet edellisen valtuuden hyödyntämiseksi un. Tämä jätti vain vähän sijaa kirjata vuonna 2014 rahoitustoimia nykyisestä vuosien valtuudesta, mikä vähentää merkittävästi mahdollisuuksia vastata joillakin alueilla ulkoisen lainanantovaltuuden avulla EU:n prioriteetteihin ja mahdollisiin tuleviin haasteisiin. Taulukko 1. Vuosien ulkoisen lainanantovaltuuden enimmäismäärien käyttöaste puolentoista vuoden käytön jälkeen Miljoonaa Toiminta-alue Enimmäismäärä Allekirjoitettu, netto Allekirjoitettujen lainojen prosenttisuus enimmäismäärästä, netto Liittymistä valmistelevat maat % Välimeren maat % Itäinen naapurialue ja Venäjä % Aasia ja Latinalainen Amerikka % Etelä-Afrikka % Yhteensä % Lisäksi EU lupasi maaliskuussa 2014 rahoituspaketin Ukrainan tukemiseksi ja pyysi EIP:tä osallistumaan siihen noin 3 miljardin euron investoinneilla vuosina Olisi pantava merkille, että EIP toteuttaa todennäköisesti vuoden 2016 un mennessä lupauksensa lisätä lainanantoa Ukrainalle 3 miljardilla eurolla kolmen vuoden aikana. EIP:n ennuste valtuuteen kuuluvien 27 miljardin euron käytöstä eri alueilla esitetään taulukossa 1. Siitä voidaan nähdä, että osoittaessaan lainoituksesta niin suuren osuuden Ukrainalle EIP on saavuttamassa itäisen naapurialueen enimmäismäärän nopeammin kuin odotettiin enimmäismääriä alun perin valmisteltaessa. Itäisen naapurialueen enimmäismäärä saavutetaan vuoden 2017 puolivälissä eikä EIP kykene jatkamaan luotonantoa alueelle valtuuden koko kauden ajan. Esimerkiksi nykyisen 1,5 miljardin euron suuruisen toiminnan jatkaminen itäisellä naapurialueella (erityisesti Ukrainassa) vuoteen 2020 asti edellyttäisi valtuuden suurentamista 5,2 miljardilla eurolla. Lisäksi kun otetaan huomioon itäisen naapurialueen riskiluokitus, mahdollisuudet hyödyntää EIP:n oman riskin välineiden lainanantoa kyseiselle alueelle ovat niukat. 3

4 Taulukko 2. Voimassa oleva ulkoinen lainanantovaltuus täytäntöönpano ja ennusteet Ulkoiset lainanantovaltuudet Liittymistä valmistelevat maat Naapuruus ja kumppanuus 2014 (heinäkuusta alkaen) Yht Miljoonaa Valtuuden enimmäismäärä Välimeren maat Itäinen naapurialue Aasia ja Latinalainen Amerikka Aasia (lukuun ottamatta Keski- Aasiaa) Keski-Aasia Latinalainen Amerikka Etelä-Afrikka Yhteensä Tämän arvion perusteella komissio ehdottaa 3 miljardin euron valinnaisen lisämäärän aktivoimista väliarvioinnin yhteydessä noudattaen samaa alueellisten enimmäismäärien jakaumaa kuin ennenkin. Lisäksi pidettiin välttämättömänä lisätä EIP:n liikkumavaraa siirtää määriä alueellisten enimmäismäärien välillä nykyisestä 10 prosentista 20 prosenttiin. Tämän olisi kuitenkin perustuttava tarpeisiin kiireellisissä ja kriisitilanteissa, joita saattaa syntyä valtuuden voimassaoloaikana ja jotka tunnustetaan unionin ulkopolitiikan prioriteeteiksi. Tämä koskee erityisesti Ukrainaa ja muuttoliiketoimiin liittyviä alueita sekä mahdollisia uusia haasteita vuosien valtuuden jäljellä olevana aikana. 2 Uudelleenjakoa ei voisi soveltaa muuttoliikkeeseen liittyvään uuteen 2,3 miljardin euron yksityissektorivaltuuteen eikä 1,4 miljardin euron määrään, joka on tarkoitettu muuttoliikekriisiin liittyviin julkisen sektorin hankkeisiin. 2 Katso myös 3 luku. 4

5 3. NYKYINEN TOIMINTAPOLIITTINEN KEHYS, MUKAAN LUKIEN EIP:N SELVIYTYMISKYKYALOITE EU:n ulkoiseen toimintaan liittyviä politiikkoja ovat viime aikoina ohjanneet selkeät tekijät, jotka on otettava huomioon EIP:n ulkoisen lainanantovaltuuden väliarvioinnissa. Niitä ovat erityisesti seuraavat: EU:n muuttoliikekriisin ulkoiseen ulottuvuuteen liittyvät kiireelliset toimet ja EIP:n mahdollinen rooli; kestävän kehityksen tavoitteita ja kehitysrahoitusta (Addis Abeban toimintasuunnitelma, jossa vahvistetaan, että virallisen kehitysavun lisäksi tarvitaan tukea investoinneille) koskeva laajempi työ; ilmastonmuutosohjelma, erityisesti Pariisin ilmastokokouksen jälkeen; taloudelliseen diplomatiaan liittyvä toiminta, jolla tuetaan EU:n yritysten kansainvälistymistä. 3.1 EU:n muuttoliikekriisin ulkoinen ulottuvuus Kuten Eurooppa-neuvosto kehotti 18. maaliskuuta 2016, EIP esitti hiljattain aloitteen lisärahoituksesta, jolla tuettaisiin kestävää kasvua, keskeistä infrastruktuuria ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta muuttoliikekriisin koettelemissa eteläisellä naapurialueella ja Länsi- Balkanin maissa. Vastauksena Eurooppa-neuvoston 18. maaliskuuta 2016 antamiin päätelmiin EIP:n hallintoneuvosto käsitteli 16. kesäkuuta 2016 asiakirjaa, joka muodosti perustan EIP:n ehdotukselle Eurooppa-neuvostolle. Eurooppa-neuvosto totesi 28. kesäkuuta 2016 antamissaan päätelmissä, että Euroopan investointipankin eteläisessä naapurustossa ja Länsi- Balkanin maissa toteuttama aloite edistää uuden yhteistyökehyksen ensimmäisenä toimenpiteenä osaltaan investointeja kumppanimaissa, ja annamme sille täyden tukemme. Eteläisen naapurialueen ja Länsi-Balkanin alueen tarpeet ovat kriisin vuoksi moninkertaistuneet, ja EIP aikoo osallistua kahdella alalla talouden kestävyyden tukemiseen ja kestävän kehityksen turvaamiseen: EIP antaa julkiselle sektorille (mukaan lukien kunnat, julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset) tukea väestön äkillisen kasvun vuoksi kasvaneisiin infrastruktuuritarpeisiin ja -palveluihin. Vastaanottaja- ja pakolaisyhteisöjen työllisyysmahdollisuuksia tuetaan taloudellisen yhdentymisen edistämiseksi ja pakolaisten itsenäisen toimeentulon mahdollistamiseksi. Tähän haasteeseen voitaisiin vastata EIP:n yksityisen sektorin tuella (pk-yritykset, muu yritysrahoitus, mikrorahoitus). EIP:n ehdotus (ns. selviytymiskykyaloite) rakentuu kolmesta moduulista: Moduuli 1: Tehostetaan toimia, jotka ovat mahdollisia nykyisissä puitteissa. 5

6 Moduuli 2: Parannetaan alueilla tarjolla olevaa tuotevalikoimaa pääasiassa julkisen sektorin tukemiseksi. Moduuli 3: Parannetaan alueilla tarjolla olevaa tuotevalikoimaa pääasiassa yksityisen sektorin tukemiseksi. Moduuli 1 (2 miljardia lainoitusta) toteutettaisiin nykyisten valtuuksien ja välineiden puitteissa lisäämällä luotonantoa sellaiselle tasolle, että nykyisen valtuuden käytettävissä olevat enimmäismäärät tulevat kokonaan hyödynnetyiksi. Moduulin 2 (1,4 miljardia lainoitusta) osalta EIP kaavaili, että valtuuden yleistä enimmäismäärää korotettaisiin 1,4 miljardilla eurolla. Moduuliin 3 kuuluu lainoituksen määrän kasvattaminen 2,3 miljardilla eurolla ja EU:n takuun laajentaminen kaupallisiin riskeihin. EIP:n lainoissa yksityiselle sektorille EU:n takuu rajoittuu tällä hetkellä poliittisiin riskeihin, kuten päätöksessä säädetään. Moduulit 2 ja 3 olisi suunnattava kokonaan pakolaisten ja heidän vastaanottajayhteisöjensä auttamiseen kriisin koettelemilla alueilla. Väliarvioinnin tulosten perusteella ja ottaen huomioon EIP:n selviytymiskykyaloitteen, komissio ehdottaa valtuuden yleisen enimmäismäärän osalta seuraavaa: aktivoidaan 3 miljardin euron valinnainen lisämäärä taulukossa 3 esitetyn alueellisten enimmäismäärien jakauman mukaisesti. Komissio ehdottaa, että pakolaisille ja heidän vastaanottajayhteisöilleen tarkoitettu 1,4 miljardin euron EIP:n tuki julkiselle sektorille (selviytymiskykyaloitteen moduuli 2) olisi sisällytettävä aktivoituun 3 miljardin euron valinnaiseen lisämäärään; korotetaan yksityistä sektoria koskevan EIP:n valtuuden enimmäismäärää 2,3 miljardilla eurolla (EIP:n selviytymiskykyaloitteen moduuli 3) ja otetaan käyttöön kokonaistakuu yksityisen sektorin toimille, jotka liittyvät suoraan pakolaisiin ja heidän vastaanottajayhteisöihinsä, laajentaen EU:n takuun kaupallisiin riskeihin; lisätään EIP:n liikkumavaraa siirtää määriä alueellisten enimmäismäärien välillä nykyisestä 10 prosentista 20 prosenttiin mutta siirtoja saa tehdä ainoastaan unionin kannalta ensisijaisten alueiden (erityisesti Ukraina ja muuttoliiketoimiin liittyvät alueet) suuntaan tai uusissa haasteissa, joita vuosien valtuuden aikana vielä ilmenee. Liikkumavaran lisääminen ei koske EIP:n uutta yksityisen sektorin valtuutta selviytymiskykyaloitteessa. Näillä muutoksilla ulkoisen lainanantovaltuuden takuu kasvaisi yhteensä 5,3 miljardilla eurolla, mukaan lukien 3 miljardin euron valinnainen lisämäärä. Komission ehdottaa, että valinnaisessa määrässä säilytetään Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Etelä-Afrikan alueellinen jakauma. Lisäksi komissio ehdottaa EIP:n ennusteiden perusteella, että valinnaisessa määrässä jaetaan selviytymiskykyaloitteeseen liittyvä 1,4 miljardin euron korotus liittymistä valmistelevien maiden (500 miljoonaa, ainoastaan Länsi-Balkanin maat) ja Välimeren maiden (900 miljoonaa ) välillä. Valinnaisesta määrästä jäljelle jäävä osa kohdennetaan 6

7 itäiselle naapurialueelle (1 177 miljoonaa ), mikä yli kaksinkertaistaa sen osuuden ja antaa mahdollisuuden jatkaa ainakin osittain toiminnan lisäämistä alueella, erityisesti Ukrainassa. Lisäksi 2,3 miljardin euron määrä EIP:n toimiin pakolaisten hyväksi yksityisellä sektorilla jaetaan myöskin EIP:n ennusteiden mukaisesti liittymistä valmistelevien maiden (440 miljoonaa, myöskin ainoastaan Länsi-Balkanin maat) ja Välimeren alueen (1 860 miljoonaa ) välillä. (Ks. ehdotus alueellisesta jaosta taulukossa 3). Taulukko 3. Ehdotus alueellisesta jaosta miljoonaa Ulkoinen lainanantovaltuus ( milj. ) Alueellinen jakauma Päätös miljardia Jakauma prosentteina Valinnainen lisämäärä (+ 3 miljardia ) 3 3 miljardia Jakauma prosentteina 30 miljardin euron alueellinen jakauma Moduuli 3 2,3 miljardia 32,3 miljardin euron alueellinen jakauma Liittymistä valmistelevat maat Naapuruus ja kumppanuus % % % % Välimeren maat % % Itäinen naapurialue Aasia ja Latinalainen Amerikka Aasia (lukuun ottamatta Keski- Aasiaa) % % % % % % Keski-Aasia % 20 1 % Latinalainen Amerikka % % Etelä-Afrikka % 46 2 % Yhteensä % % Kestävän kehityksen tavoitteet Euroopan unioni sitoutui vuonna 2015 edistämään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2016 käynnistettiin virallisesti kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030, jonka maailman johtajat hyväksyivät syyskuussa 2015 Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa. Ohjelmalla aloitetaan toimet 17 kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamiseksi seuraavien 15 vuoden kuluessa. Ulkoisen lainanantovaltuuden tavoitteet ja toimet ovat yleisesti kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia, ja niiden odotetaan edistävän suoraan eräitä tavoitteita, kuten puhdas vesi ja jätevesihuolto, kohtuuhintainen ja puhdas energia, teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri, kestävät kaupungit ja yhteisöt, ilmastotoimet, 3 Määriin sisältyy 1,4 miljardia lainaa EIP:n selviytymiskykyaloitteen moduulista 2. 7

8 ihmisarvoinen työ ja talouskasvu. Lisäksi ulkoinen lainanantovaltuus edistää välillisesti kestävän kehityksen tavoitteita pääasiassa kehittämällä infrastruktuuria sellaisilla aloilla (kuten maatalous tai koulutus), joiden odotetaan vaikuttavan seuraaviin tavoitteisiin: köyhyyden ja nälänhädän poistaminen, hyvä terveys ja hyvinvointi, laadukas koulutus, sukupuolten tasa-arvo, eriarvoisuuden väheneminen, vastuullinen kulutus ja tuotanto, vedenalainen elämä, rauha, oikeudenmukaisuus ja vahvat instituutiot ja kumppanuudet tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä yhteydessä EIP:n valtuuden pitäisi tukea sen osuutta kestävän kehityksen tavoitteisiin pyrkimisessä, erityisesti painottaen kestävää talouskehitystä, joka on yksi kolmesta valtuuteen liittyvästä ylätason tavoitteesta. 3.3 Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastosopimuksessa hallitukset sopivat ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen lämpötilatasoon verrattuna. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi sovittiin nopeasta kasvihuonekaasujen vähentämisestä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa hyödyntämällä. Lisäksi ne sitoutuivat tukemaan kehitysmaita niiden pyrkiessä sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Euroopan unioni onkin jo ryhtynyt toimenpiteisiin saavuttaakseen oman tavoitteensa vähentää päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Valtuuteen perustuvat EIP:n rahoitustoimet ovat osa tätä työtä. Valtuudella on merkittävä vaikutus ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin (jotka kuuluvat sen kolmen ylätason tavoitteen joukkoon), sillä niihin liittyvien toimien rahoitus muodostaa 40 prosenttia kaikista EIP:n rahoitustoimista. Tästä rahoituksesta 92 prosenttia kohdistuu ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin ja 8 prosenttia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Valtuus on hyvin linjassa unionin ja kansainvälisen yhteisön meneillään olevien toimien kanssa, joilla pyritään saavuttamaan ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet (kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen). 3.4 Taloudellinen diplomatia Parhaillaan keskusteltavana olevalla unionin strategialla eurooppalaisten yritysten kansainvälistymisen tueksi pyritään tukemaan yrityksiä, jotka haluavat harjoittaa liiketoimintaa ulkomailla, edistämään yritysten yhteisiä normeja ja samanaikaisesti houkuttelemaan investointeja unioniin. Keskusteluissa on keskitytty siihen, että unionin toimia taloudellista diplomatiaa jo edistävien toimintapolitiikkojen, toimijoiden ja välineiden aloilla on tarpeen koordinoida, yhdenmukaistaa ja tehostaa. Toiseksi on todettu, että rahoituksen saanti on keskeinen este unionin yritysten kansainvälistymiselle. Unionin taloudellisessa diplomatiassa olisi myös keskityttävä rahoitusehtoihin, jotta voitaisiin poistaa EU:n yritysten kansainvälistymisen esteitä, kuten rahoituksen saantiin liittyviä rajoituksia. EIP:ltä odotetaan tältä osin paljon etenkin koska EIP:n valtuus painottuu toimiin unionin ulkopuolella ja edistää ulkomailla toimivia EU:n talouden toimijoita, myös pk-yrityksiä. 8

9 4. VÄLIARVIOINNIN TULOKSET Ulkoisessa arvioinnissa todettiin seuraavaa: Ulkoinen lainanantovaltuus on hyvin linjassa unionin prioriteettien kanssa, ja se on ollut riittävän joustava, jotta on voitu vastata kriisitilanteisiin. Joustavuus on sen ansiota, että alueellisissa ja aluekokonaisuuksien osien enimmäismäärissä on riittävästi liikkumavaraa valtuuden ensimmäisinä täytäntöönpanovuosina, mutta se on johtanut määrien liialliseen käyttöön joillakin alueilla (itäinen naapurialue, Aasia ja Keski-Aasia). Rahoitustoimet olivat rahoitusperiaatteita koskevien sääntöjen mukaisia, vaikkakin oli hieman kyseenalaista, että EU:n takuusta hyötyi investointiluokkaan kuuluvia maita. Neljän täytäntöönpanovuoden jälkeen EIP:n tulosmittauskehys soveltuu hyvin operatiivisiin tavoitteisiin. Lisäksi todettiin, että EIP:n raportoinnissa EU:lle olisi ollut parantamisen varaa, kun komissio valmisteli Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavaa vuosikertomusta päätöksen 466/2014/EU nojalla toteutetuista EIP:n rahoitustoimista. Koordinointi muiden kansainvälisten rahoituslaitosten sekä EU:n edustustojen kanssa yhdistämismekanismin yhteydessä on ollut tehokasta. Ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvien EIP:n rahoitustoimien lisäarvon osalta voidaan todeta, että EIP pystyi rahoittamaan hankkeita alhaisen luokituksen maissa. EIP:n rahoitustoimien lisäarvo on erityisen merkityksellinen koron ja maturiteetin osalta (erityisesti pk-yrityksille annettavassa tuessa). Lisäksi siitä oli muutakin kuin rahallista hyötyä esimerkiksi teknisen avun sekä hyvien toimintatapojen ja julkisia hankintoja koskevien vaatimusten edistämisen myötä. Raportissa todetaan, että lisäarvoa vähentää se, ettei rahoitusta myönnetä paikallisessa valuutassa, vaan velallinen kantaa riskin valuuttakurssin muutoksista. Ilmastonmuutoksen osalta tulokset vuoden 2015 lopussa ylittivät tavoitteen, joka oli 25 prosenttia kaikista EIP:n rahoitustoimista, sillä siihen liittyvän rahoituksen osuus oli 40 prosenttia kaikesta rahoituksesta. Raportissa todettiin, että unionin näkyvyyttä lopullisen edunsaajan tasolla voitaisiin parantaa. 5. KOMISSION EHDOTUKSEN PÄÄKOHDAT Ottaen huomioon komission 4 luvussa esitetyistä väliarvioinnin tuloksista tekemän arvion ja 3 luvussa esitetyn toimintapoliittisen kehyksen, mukaan luettuna EIP:n selviytymiskykyaloite, päätöstä olisi muutettava seuraavasti: Aktivoidaan 3 miljardin euron valinnainen lisämäärä: Valinnainen lisämäärä kasvattaa alueellisia enimmäismääriä määräsuhteessa, mukaan lukien EIP:n selviytymiskykyaloitteen 1,4 miljardin euron määrä (moduuli 2) sellaisia rahoitustoimia varten, joissa on mukana julkisia vastapuolia. 9

10 Mukaan otetaan uusi horisontaalinen ylätason tavoite, joka koskee toimia muuttoliikekriisissä. Valinnaiseen 3 miljardin euron lisämäärään sisältyy selviytymiskyvyn kehittämisaloitteeseen liittyvä 1,4 miljardin euron määrä (moduuli 2) sellaisia rahoitustoimia varten, joissa on mukana julkisia vastapuolia. Kyseinen 1,4 miljardin euron määrä jaetaan liittymistä valmistelevien maiden alueen ja Välimeren maiden alueen välillä. Kokonaisenimmäismäärää korotetaan 2,3 miljardilla eurolla yksityissektoria koskevien EIP:n rahoitustoimien osalta (moduuli 3). Tätä enimmäismäärää sovelletaan hankkeisiin, joilla tuetaan pakolaisia ja/tai heitä vastaanottavia yhteisöjä. Kyseinen määrä jaetaan EIP:n ennusteiden perusteella liittymistä valmistelevien maiden alueen ja Välimeren maiden alueen välillä. Tässä yhteydessä EU:n takuu ulotetaan kyseisten rahoitustoimien ja kyseisen määrän osalta kaikkiin EIP:lle suoritettaviin maksuihin, joita se ei ole saanut ( kokonaistakuu ). Nykyisen päätöksen nojalla takuu koskee ainoastaan poliittista riskiä. Uuteen valtuuteen liittyvästä EU:n kokonaistakuusta peritään korvaus. Tulot maksetaan ulkosuhteisiin liittyville hankkeille perustettuun takuurahastoon. EU:n takuun piiriin kuuluvien EIP:n rahoitustoimien enimmäismäärä nostetaan näin ollen 32,3 miljardiin euroon. Tulosmittauskehyksen osalta EIP:n on kehitettävä ja otettava käyttöön indikaattoreita hankkeisiin, joissa tarjotaan strategisia keinoja puuttua muuttoliikkeeseen. EIP:n rahoitustoimia koskevaan komission vuosikertomukseen Euroopan parlamentille ja neuvostolle sisältyy arviointi muuttoliikekriisiin liittyvien EIP:n rahoitustoimien vaikutuksesta. Tarkistetaan tukikelpoisten maiden luetteloa: Poistetaan tukikelpoisten maiden luettelosta korkean tulotason ja korkean investointitason maat, kuten Brunei, Chile, Etelä-Korea, Islanti, Israel ja Singapore sekä Kiinan kansantasavallan erityishallintoalueet Hongkong ja Macao. Lisätään joustavuutta sallimalla EIP:lle enemmän liikkumavaraa varojen kohdentamisessa uudelleen alueiden ja osa-alueiden välillä valtuuden voimassaoloaikana. Joustavuutta on lisättävä kiireellisten ja kriisitilanteiden varalta, joita saattaa syntyä jollakin alueella valtuuden voimassaoloaikana. Alueiden välinen uudelleenkohdentamisen liikkumavara nostetaan 10 prosentista 20 prosenttiin. Uudelleenkohdentamista ei sovelleta yksityissektoria koskevaan valtuuteen liittyvään 2,3 miljardin euron määrään eikä muuttoliikekriisiä koskeviin julkisen sektorin hankkeisiin liittyvään 1,4 miljardin euron määrään. Vahvistetaan ilmastonmuutoksen torjunnan osuutta valtuudessa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien EIP:n toimien määrällä olisi saatava ilmastoon liittyviä investointeja kehitysmaissa tukevan EIP:n lainoituksen osuus nousemaan 25 prosentista 35 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Ottaen huomioon valtuuden uudet painopisteet rahoitustoimien vähimmäismäärän olisi päätöksen kattamalla ajanjaksolla oltava edelleen 25 prosenttia kaikista EIP:n rahoitustoimista. Samanaikaisesti EIP:n olisi pyrittävä säilyttämään toimiensa nykyinen hyvä 10

11 tuloksellisuus. Sisällytetään päätökseen viittaus ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen nojalla hyväksyttyyn Pariisin sopimukseen. EIP:n tukea unionin pk-yrityksille on tehostettava (EU:n yritysten kansainvälistyminen). EIP:n valtuuden suoraa vaikutusta joidenkin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi korostetaan. 6. KOKONAISENIMMÄISMÄÄRÄN LISÄYKSEN TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksessa korotetaan EU:n takuun piiriin kuuluvien EIP:n rahoitustoimien enimmäismäärää kaudella ottamalla käyttöön päätöksessä mainittu valinnainen 3 miljardin euron lisämäärä ja lisäämällä uusi yksityissektorin 2,3 miljardin euron lainanantovaltuus muuttoliikekriisiin liittyville hankkeille. Enimmäismääräksi tulee yhteensä 32,3 miljardia, ja se jaetaan alueellisiin enimmäismääriin ja aluekokonaisuuden osien enimmäismääriin. Takuurahaston rahoittamiseen tarvittavat lisämäärärahat, jotka liittyvät valtuuden kokonaisenimmäismäärän lisäykseen (5,3 miljardia ), rahoitetaan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa takuurahaston rahoittamiseen tarkoitetusta EU:n talousarvion budjettikohdasta. Vaikutus takuurahaston rahoitustarpeisiin lasketaan taattujen lainojen maksamisesta ja takaisinmaksusta tehtyjen arvioiden perusteella. Ne jakautuvat nykyisen ja seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ajalle taulukossa 4 esitetyllä tavalla. Taulukko 4. Lainakannan kokonaismäärä vuosina EIP:n lainojen, makrotaloudellisen rahoitusavun ja Euratom-lainojen osalta KOKONAIS- MÄÄRÄ (EIP + MAKROTAL. RAHOITUS- APU + EURATOM) Skenaario ulkoinen lainanantovaltuus yhteensä 27 miljardia Skenaario ulkoinen lainanantovaltuus yhteensä 32,2 miljardia Toteutunut Ennusteet miljoonaa Kokonaismäärän supistuminen vuodesta 2021 alkaen johtuu siitä, ettei EIP:n seuraavan valtuuden voimassaolokaudeksi ole ennusteita Taulukko 5 kuvaa talousarvion vuotuista lisätarvetta sen vaikutuksesta, että valtuuden kokonaisenimmäismäärä nostetaan 32,3 miljardiin euroon. Vuosina (nykyinen monivuotinen rahoituskehys) lisämäärärahatarve rajoittunee 115 miljoonaan euroon (ks. taulukko 5). 11

12 Taulukko 5. 32,3 miljardin euron enimmäismäärän aiheuttamat lisämäärärahatarpeet Talousarvio Talous arvioesitys 2017 Ennusteet miljoonaa Vuotuiset määrärahatarpeet 27 miljardia Vuotuiset määrärahatarpeet 32,3 miljardia Lisämäärärahatarpeet Lisämäärärahatarve yhteensä 296 miljoonaa Lisämäärärahatarve 114 miljoonaa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana Lisämäärärahatarve 182 miljoonaa vuoden 2020 jälkeen EU:n takuun laajentaminen (kokonaistakuu) joihinkin muuttoliikekriisiin liittyviin EIP:n hankkeisiin yksityisellä sektorilla 2,3 miljardin euron (moduuli 3) rajoissa vaikuttaa siten, että riskiprofiili on korkeampi kuin nykyisen valtuuden yksityissektorin toimissa. Vaikutusta kuitenkin lieventävät EIP:n yksityisiltä lainanottajilta veloittamat riskipreemiot. EIP:n yksityissektorin rahoitustoimista muuttoliikekriisin yhteydessä saamat riskipreemiotulot ohjattaisiin takaisin takuurahastoon, ja niistä tulisi rahaston uusi tulonlähde edellyttäen, että takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille annettua asetusta (EY, Euratom) N:o 480/ tarkistetaan. Nämä uudet tulot auttavat sen varmistamisessa, että päätöksen mukaisten EIP:n rahoitustoimien enimmäismäärät pysyvät asianmukaisella tasolla vuosien jäljellä olevan kauden ajan. 4 EUVL L 145, , s