s. 2 Suomen Ratsastajainliitto ry Hämeen Ratsastusjaosto 2015

Transkriptio

1 Aluevalmennettavan opas 2017

2 Yleistä... 3 Alueellisesti toteutettava B-kehitysrengas... 3 Osallistumisoikeus Hämeen alueen aluevalmennuksiin... 4 Kun sinut on valittu B-kehitysrenkaaseen... 4 SRL:n jäsenyys... 4 Aluekilpailulupa... 4 Hevosen rokotukset... 4 Ilmoittautuminen valmennukseen ja valmennuksen maksaminen... 4 Katsastuksen hinta... 4 Valmennuksen hinta... 4 Valmennuspaikan maneesimaksu... 4 Tarttuvat taudit... 4 Tupakointi... 5 Kuivaleirit... 5 Sitoutuminen... 5 Oma tai hevosen majoitus... 5 Pakkasraja... 5 Alueiden joukkuemestaruuskisat... 6 Valmennuksessa käyttäytyminen... 6 Valmennuksiin mukaan... 7 Valmentajien esittely... 8 Seppo Laine, aluekenttävalmentaja... 8 Marja Tetri-Rantanen, alue-estevalmentaja... 9 Anu Korppoo, aluekouluvalmentaja Valmennusten pitopaikka Ypäjän Hevosopisto Aluekartta Ypäjän turvallisuusohje Seppo Laine: Kenttähevosten kuntovalmennus Vahvistava kuntovalmennus Laukkaharjoittelu Intervalliharjoittelu Laukkaharjoittelua asteittain lisäten s. 2

3 Yleistä Tässä oppaassa on koottuna perusasioita aluevalmennuksista ja niissä mukana olemisesta. Ajankohtaisia asioita ja aluevalmennusten viralliset asiat löydät Hämeen Aluejaoston nettisivuilta Valmennusasioista voit tietenkin aina kysyä valmennusten kurssisihteeriltä (yhteystiedot löytyvät tästäkin opuksesta). Myös Hämeen valmennusvastaava ja aluekoordinaattorit antavat tarvittaessa apua. Alueellisesti toteutettava B-kehitysrengas B-kehitysrengas (entinen aluevalmennus) on Suomen Ratsastajainliiton valmennusta, joka toteutetaan alueellisesti. Hämeen aluevalmennustoimintaa koordinoi Eva Sandbäck-Pajunoja, puh , B-kehitysrengas osa liiton organisoimaa valmennusta ja on järjestyksessä heti SRL:n A- ja B- renkaiden jälkeen. SRL:n B-kehitysrengas on suunnattu ratsukoille, jotka ovat oman ikäryhmän kansallista tasoa tai nousemassa sille tasolle lähimmän kahden vuoden aikana ja ovat ehdolla tulevina vuosina A-maajoukkuevalmennusryhmiin. B-kehitysrenkaisiin voidaan valita myös vähemmän kilpailukokemusta omaavia ratsukoita, jos tuloskehitysennuste on valmentajan arvion mukaan hyvä ja kehitystä tapahtuu valmennuksen tuloksena. B-valmennusryhmiin kutsutaan ensisijaisesti poni-, lapsi- ja junioriratsastajia. Nuoria ja senioreita sekä esimerkiksi nuoria hevosia voidaan ottaa mukaan, jos valmennusryhmissä on tilaa. Tämä järjestelmä takaa, että kaikki Suomen ratsukot saavat mahdollisuuden hakeutua urheilullisesti eteenpäin. Aluevalmennusten kautta löydetään ne ratsukot, jotka ovat kehityskelpoisia tulevaisuudessa vaikkapa edustamaan maatamme myös Suomen ulkopuolella ratsastettavissa arvokilpailuissa. Aluevalmennuskatsastukset toimivat samalla katsastuksina myös liiton muihin valmennusrenkaisiin. SRL Hämeen alueella järjestetään tällä hetkellä aluevalmennuksia esteratsastuksessa, kouluratsastuksessa sekä kenttäratsastuksessa. Valjakkoajon, lännenratsastuksen, matkaratsastuksen, vammaisratsastuksen sekä vikellyksen aluevalmennukset järjestää ko lajin lajikomitea koko Suomen alueella yhteisesti. Aluevalmennusrenkaaseen valituilta edellytetään sitoutumista valmennukseen. Poissaolo valmennuksesta ilman pätevää syytä tai poissaolon ilmoittamatta jättäminen pudottaa ratsukon pois valmennusrenkaasta. Kun lähetät hakemuksen, sitoudut noudattamaan sääntöjä. s. 3

4 Osallistumisoikeus Hämeen alueen aluevalmennuksiin Aluevalmennukseen pääsee osallistumalla valmennuskatsastuksiin, joita järjestetään syksyisin sekä mahdollisuuksien mukaan kauden aikana. Aluevalmennuksiin voi hakeutua myös muille alueille, kuin minkä alueen seuraan ratsastaja kuuluu. Kun sinut on valittu B-kehitysrenkaaseen SRL:n jäsenyys Varmista jo ennen hakemista, että sinulla on ratsastusseurasi jäsenmaksu maksettuna. Aluekilpailulupa Varmista, että sinulla on voimassaileva aluekilpailulupa tai kansallinen kilpailulupa. Sinun pitää anoa aluekilpailulupaa (tai kansallista kilpailulupaa) omalta seuraltasi. Hevosen rokotukset Pidä huolta, että hevosesi on rokotettu voimassa olevien kilpailusääntöjen mukaisesti. Et voi osallistua aluevalmennuksiin, jos hevosellasi ei ole voimassaolevaa rokotusta. Ilmoittautuminen valmennukseen ja valmennuksen maksaminen Jokaiseen valmennukseen on ilmoittauduttava Kipan valmennuskalenterin kautta. Poissa voit olla ainoastaan eläinlääkärin tai lääkärin todistuksella. Nämä todistukset toimitetaan valmennusvastaavalle ja heille myös aina ilmoitetaan poissaolosta. Katsastuksen hinta Hinta löytyy aluevalmennuskutsusta Kipasta. Valmennuksen hinta Aluevalmennusten hinta: voimassaolevat hinnat löydät Kipassa olevasta valmennuskutsusta Huomioi, että eri lajeissa yhden valmennuskerran pituus vaihtelee. Joissakin lajeissa tai joissakin valmennuksissa voi olla valittavissa myös eri kokoisia valmennusryhmiä, jolloin valmennuksen hintakin vaihtelee ryhmän koosta riippuen. Näistäkin lisätiedot Kipassa olevassa valmennuskutsussa. Kuivaleireillä tulee hintaan lisäksi kuivaleirin osuus, jonka suuruus ilmoitetaan valmennuskutsussa erikseen Valmennuspaikan maneesimaksu Valmennuksen järjestäjä maksaa puolestasi aluevalmennukseen liittyvän valmennuspaikan maneesimaksun. Tarttuvat taudit Mikäli tallilla, jossa hevosesi asuu, on jotakin tarttuvaa tautia, älä tule valmennuksiin, vaan ota yhteys lajivastaavaan. s. 4

5 Tupakointi Huomioithan, että aluevalmennuksissa on tupakointi kielletty. Ypäjällä tupakointikielto koskee koko Hevosopiston aluetta. Kuivaleirit Kuivaleireillä luentoihin ja muuhun ohjelmaan osallistuminen on pakollista ja se on osa aluevalmennusta. Sitoutuminen Muista, että hakemalla aluevalmennukseen sitoudut noudattamaan aluevalmennukseen liittyviä sääntöjä ja ohjeita. Mm. maksut, osallistuminen valmennuksiin jne. Oma tai hevosen majoitus Varaa oma tai hevosen majoitus itse annettujen ohjeiden mukaan. Valmennukseen osallistumisen vahvistaminen ei varaa majoituksia, vaan sinun on huolehdittava niistä itse. Pakkasraja Mikäli valmennus järjestetään lämpimässä maneesissa, niin valmennuksella ei ole varsinaista pakkasrajaa. Mutta mikäli pakkasta on enemmän kuin -20 astetta, niin voit harkita lähdetkö kuljettamaan hevostasi valmennukseen. Kylmissä maneeseissa järjestettävän valmennuksen pakkasraja on -15 astetta. Joka tapauksessa, jos jäät pakkasen takia pois valmennuksesta, ota yhteyttä valmennusvastaavaan, jotta saat hyvityksen maksuusi. s. 5

6 Alueiden joukkuemestaruuskisat Alueiden joukkuemestaruuskisoihin valitaan Hämeen alueen joukkueet aluevalmennettavista. Mukaan pääsee kaksi parasta aluemestaruuksista sekä loput joukkueesta valitsee aluevalmentaja valmennuskauden aikana esitettyjen näyttöjen mukaan. Valmennuksessa käyttäytyminen - Huomioit toisia ja olet muiden ryhmien apuna - Ole aina ajoissa - Pidä huolta, että estetuntisi aikana on valmentajalla apua, ettei hänen aikansa kulu esteisiin vaan hän voi keskittyä valmentamiseen - Lajit, joissa kentällä tarvitaan apuvälineitä: Ensimmäinen ryhmä tulee ajoissa rakentamaan radan ja viimeinen purkaa. - Korjaat hevosesi lannat ehdottomasti pois - Seuraat muiden valmennuksia - Ypäjällä järjestettäviin ns. kuivaleiriosuuksiin on osallistuttava - Muista hoitaa hevosesi hyvin, muista varsinkin aamuruokinta - Aluevalmennuksissa käytetään aina kypärää, kun ollaan hevosen selässä. Myös hoitaessa kypärän käyttö on suositeltavaa. - Turvaliivin käyttö on erittäin suositeltavaa erityisesti estetunneilla - Ypäjällä on ratsastettaessa käytettävä satulaa - Maastoesteillä/nurmella hypättäessä hevosella on suotavaa olla nurmihokit s. 6

7 Valmennuksiin mukaan Ota valmennuksiin mukaan itsellesi tarpeelliset ratsastus- / ajovarusteet ja huomioi mahdollinen yöpyminen. Kuivaleireille mukaan myös urheiluvaatteet. Muista selvittää ennakkoon myös oma ruokailusi: eväät tai mahdollisuus käydä ruokailemassa. Hevoselle ota mukaan varusteet, hoitovälineet, ruuat, mahdolliset nurmihokit jne. Huomioi myös yöpyminen. Tarkista kuljetusvälineistön kunto ennen matkaan lähtöä. Muista myös heijastimet itsellesi, hevosellesi ja vaunuusi. Ota myös mukaasi otsalamppu tai taskulamppu. Hevoselle Muistilista Itselle s. 7

8 Valmentajien esittely Seuraavat valmentajat valmentavat Hämeen alueella järjestettävissä B.kehitysrenkaan valmennuksissa. Muilla alueilla toimivien valmentajien tiedot löydät ko alueiden sivuilta. Seppo Laine, aluekenttävalmentaja -valmistui ratsastuksenopettajaksi Ypäjältä Armeija ratsastusurheilujoukoissa ammattiopettaja auskultointi -93 -SRL:n ponimaajoukkueen valmentaja Srl:n kenttäratsastuksen päävalmentaja Ypäjän hevostalousoppilaitoksen ratsuttajalinjan opettaja Hevosopiston ratsastuksenopettajakoulutuksen opettaja opettajakoulutuksen tutkintojen näyttökokeiden arvioitsija v.2000 > -SRL:n kenttäratsastuksen maajoukkuevalmentaja v.2001> Hämeen aluevalmentaja v.2008 > Kilpailu-ura: -29 SM mitalia koulu,-rataeste ja kenttäratsastuksessa. 24 henkilökohtaista ja viisi joukkue(koulu,rataeste) mitalia. -Suomenhevosella Veli-Pili 15 mitalia. -Kenttäratsastuksen SM-kulta ja valiomerkki Edustustehtäviä kansainvälisissä kenttäkilpailuissa ja PM tasolla. Parhaat kenttähevoset: Veli-Pili,Kraszna,Viscount,Emir ja Triumf -Lukuisia voittoja ja sijoituksia oma kouluttamilla nuorilla hevosilla kouluratsastuksen nuorten hevosten ikäkausikilpailuissa (Breeders Prize, Championaatti,Derby). Parhaat kouluhevoset: Lida, Pepel, Libertas ja Mad Max -Parhaat estehevoset Passat (150 cm taso), Chico,Farisey,(140 cm taso) -Suomenhevosella Veli-Pili mukana Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa vaativassa kenttäkilpailussa ja kansainvälisissä rataesteluokissa (140cm). -Nuorten hevosten koulutusta ammattimaisesti 18 vuoden ajan. s. 8

9 Marja Tetri-Rantanen, alue-estevalmentaja Aloitin ratsastuksen 1981 Ylöjärvellä Ollin Tallilla. Kilpailin pääasiassa kenttää poni- ja junioriratsastajana, mutta myös este- ja kouluratsastuksessa. Saavutin useita SM ja PM mitaleita, takana on siis loistava tulevaisuus ;) Ratsastuksen ohjaajaksi valmistuin -97, opeksi -06, ammattivalmentajaksi -09 ja Master tutkinto Viimeisen 15 vuotta olen tykännyt kouluttaa nuoria hevosia ja opettaa ratsastusta kaikille tosissaan oppia haluaville! s. 9

10 Anu Korppoo, aluekouluvalmentaja Koulutus: -ratsastuksenopettaja 1988 Suomen Ratsastusopisto -A-valmentaja 1990 SRL -Lasten Urheilun tutkinto 1991 Varalan urheiluopisto -opettajan pedagogiset opinnot 1994 HAMK -master-ratsastuksenopettajan tutkinto 1998 Ypäjän Hevosopisto -ammattivalmentajatutkinto 2000 Vierumäen Urheiluopisto -johtamisen erikoisammattitutkinto 2007 Rastor -Näyttötutkintomestari lukuisia ratsastuksen, valmentamisen ja opettamisen täydennyskoulutuksia kotimaassa ja ulkomailla Työkokemus ja kilpaura: -ratsastuksenopettajana Mäntän Ratsastajilla 1986 ja Ypäjän Ratsastajilla opettajana Suomen Ratsastusopistolla opettajana Hevosopistolla ratsastuksenopettajana ja valmentajana Hevosopistolla 1994 alkaen -SRL:n kouluratsastuksen B-renkaan valmentaja SRL:n aluevalmentaja Häme ja Itä-Suomi -työskentelee nyt Hevosopiston johtavana ratsastuksenopettajana, SRL:n aluevalmentajana ja valmentajakouluttajana sekä näyttöarvioitsijana -kilpailee kouluratsastuksessa ja on saanut voittoja ja sijoituksia useilla eri hevosilla (mm. Diabolini, Maradona, Rinni, Lester...) kansallisista luokista tasolta helppo A- Prix st. Georges. Hevosella Maradona kilpaillut SM- tasolla sekä voittanut Breeders Prizen. On kouluttanut useita hevosia kansalliselle tasolle. Useita Joukkue SM-mitaleita ja Ratsastuksenopettajien Mestaruus kilpaillut myös este ja kenttäratsastuksessa kansallisella tasolla mm. hevosilla Ura, Harmonista, Mich... - Nyt kilpakumppaneina Hevosopiston siitosori Lorentso jolla voitti Suomen hevosten koulumestaruuden 2009 sekä nuori ori Sandro Sil, joka aloittelee uraansa -valmennettavia kilpaillut SM, PM ja EM-tasolla. Valmennettavilla voittoja, sijoituksia sekä mitaleja mestaruuksista eri tasoilta. s. 10

11 Valmennusten pitopaikka Ypäjän Hevosopisto Kaikkien Hämeen järjestämien lajien (este-, koulu- ja kenttäratsastus) aluevalmennukset ja kuivaleirit tapahtuvat pääsääntöisesti Ypäjän Hevosopiston tiloissa. Hevosopistolla on mahdollisuus sekä hevosen että ihmisten majoitukseen sekä ruokailuihin. Hevosopisto Oy/ Ypäjän Hevosopisto Opistontie YPÄJÄ puh. (02) Majoituksen itsellesi tai hevosellesi tilaat kurssisihteeriltä. Tarkemmat tiedot valmennuskutsussa. Kurssisihteerit puh. (02) majoitus, kurssit ja tilat Aluekartta s. 11

12 Ypäjän turvallisuusohje Vältä turhaa autoilua, ja ota huomioon hevosliikenne. Myös hevosilla liikkuvien on otettava huomioon muut alueen käyttäjät. Käytä aina kypärää liikkuessasi hevosella, sekä ajaessasi että ratsain. Turvaa itsesi ja hevosesi käyttämällä pimeässä ja hämärässä riittävästi heijastimia. Hevosten kanssa käytä alikulkutunnelia ja varsinaisia hevosreittejä, ei kevyen liikenteen väylää. Tallialueella liikutaan aina käynnissä. Kohtaa ja ohita muut hevoset käynnissä ja riittävän kaukaa myös metsässä ja teillä - joukossa on nuoria hevosia, jotka voivat säikkyä sekä takaa että edestä lähestyvää hevosta. Koirat on pidettävä kytkettynä koko alueella, myös talleissa ja halleissa. Koirien juoksuttaminen hevosen mukana on kielletty, eikä niitä ei saa viedä ravi- ja hiittiradalle. Oppitunneilla on etuoikeus alueiden käyttöön: varmista opettajalta, voitko tulla samalle kentälle tai radalle oppitunnin aikana. Raviradalla ratsastaminen on kielletty. Siirry raviradan keskellä oleville kentille raviradan ulkoreunaa pitkin ja kohtisuoraan radan yli osastossa liikuttaessa useampi ratsastaja kerrallaan. Muista, että hiittirata on tarkoitettu ravureiden nopeaan harjoitteluun. Hevosurheilualueella hevoset puretaan autoista ja lastataan VAIN valjastuskatoksen edessä. HUOM! Urheilualueen halki kulkee hiittirata, jolla ravurit liikkuvat vauhdikkaasti! Kilpailuaikoina hevosajoneuvot voidaan ohjata myös Sujuvaan. Korjaa roskat niille tarkoitettuihin säiliöihin. Lentävät irtoroskat aiheuttavat vaaratilanteita hevosten kanssa liikkuville. Tupakointi ja tulen tekeminen alueella on kielletty. Ratsastuskentät ja maneesit: Hevosen lanta on kerättävä heti pois kentän tai maneesin pohjalta: tämä on ainoa keino pitää pohja turvallisena käyttökelpoisena pitkään. Sammuta valot, jos lähdet hallista viimeisenä, myös päivällä. Pidä maneesin ovi tai kentän portti kiinni, ja jätä takit ja loimet turvalliseen, niille osoitettuun paikkaan. Noudata ratsastaessasi oikeanpuoleisen liikenteen sääntöjä. Ratsastaminen ilman satulaa ja suitsia on kielletty. Mikäli hevosta talutetaan tallipihan ulkopuolella, sillä pitää olla kuolaimet! Ratsastaminen raviradalla on kielletty. Siirry raviradan keskellä oleville kentille raviradan ulkoreunaa pitkin ja kohtisuoraan radan yli osastossa liikuttaessa useampi ratsastaja kerrallaan. Ohita ja kohtaa muut hevoset riittävän kaukaa - joukossa on nuoria hevosia, jotka voivat säikkyä sekä takaa että edestä lähestyvää hevosta. Kentillä ja halleissa pysähdy uran sisäpuolella, ei uralla. Nouse ratsaille ja ratsailta kentän keskellä, s. 12

13 ei uralla. Pidä kavioura vapaana nopeammalle askellajille. Uralla olevilla on etuajooikeus, keskeltä uralle tuleva väistää. Kerro muille, kun aiot hypätä. Kokoa purkamasi este harjoituksen jälkeen. Siirrä rikkoutunut este tai esteen osa kentän ulkopuolelle niin, että hevoset eivät voi loukata itseään. Ilmoita rikkoutumisesta ratsastuksenopettajalle tai toimistoon. Kerää aina ylimääräiset kannattimet estetolppiin tai siirrä ne kentän ulkopuolelle hevosille turvalliseen paikkaan. Juoksuttaminen maneesissa on sallittu vain, jos muita käyttäjiä on vähän. Silloinkaan juoksuttaminen ei saa häiritä ratsastusta. Hallissa saa olla korkeintaan yksi juoksuttaja kerrallaan, mukana on oltava juoksutusraippa. HUOM! Pohjan kunnon säilymiseksi derbykenttää käytetään vain kilpailutilanteissa, ei harjoittelussa. Käytä harjoittelussa ns. Sujuvaa Kartanonkyläntien vieressä, tai uutta VIP- tilan takana olevaa kenttää. Turvallisuuden vuoksi hevoset puretaan autoista ja lastataan hevosurheilualueella VAIN valjastuskatoksen edessä. Kilpailuaikoina hevosajoneuvot voidaan ohjata myös Sujuvaan. Hiittirata on tarkoitettu ravureiden nopeaan harjoitteluun. Ravureilla on etuajooikeus. Kohtaamistilanteissa tulee olla varovainen: radalla liikkuu myös nuoria ratsuja ja ravureita, opetettavia varsoja ja kokemattomia kuskeja ja ratsastajia. Kiertosuunta on vastapäivään. Poikkeuksena tästä ratsut voivat liikkua myötäpäivään Kartanonkyläntien suuntaisella osuudella orilaitumien välissä radan oikeassa reunassa (sisärata), kohtaaminen käynnissä. Ravi- ja hiittiradat: Ajaessasi hiljaa käytä raviradalla keskiviivan ulkopuolisia ratoja. Ajosuunta on myötäpäivään. Ajaessasi kovaa käytä raviradan keskiviivan sisäpuolisia ratoja. Ajosuunta on vastapäivään. Raviradalla saa ratsastaa vain ravihevosilla. Keskialueen kentille menevät ratsut ylittävät radan kohtisuoraan. Hiittiradan kiertosuunta on vastapäivään. Poikkeuksena tästä ratsut voivat liikkua myötäpäivään hiittiradan Kartanonkyläntien suuntaisella osuudella orilaitumien välissä käyttämällä oikeaa reunaa (sisärata), kohtaaminen käynnissä. Hiittirata on tarkoitettu ravureiden nopeaan harjoitteluun. Ravureiden etuajo-oikeus ei silti merkitse oikeutta vaarantaa muita. Ole kohtaamistilanteissa varovainen: radalla liikkuu myös nuoria ja kokemattomia hevosia ja ihmisiä! Alueiden käyttöoikeus ja -maksut Hevosopiston tilat ja alueet ovat ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen käytössä. Muina aikoina aluetta käyttäviä sitovat käyttö- ja turvallisuusohjeet, joihin kannattaa perehtyä hyvin. Ohjeet ovat luettavissa sekä nettisivuilla että hallien ja ratojen ilmoitustauluilla. Maneesien käyttömaksu oikeuttaa Hevosopiston maneesien käyttöön (Vanha maneesi, Ypäjä-halli, Opistohalli, Haimi-halli). Maneesien, hevosurheilualueen sekä ravi- ja hiittiradan käyttömaksut tulee hoitaa oma-aloitteisesti ennen tilojen tai alueiden käyttöä. s. 13

14 Seuraavassa aluekenttävalmentaja Seppo Laineen ajatuksia ja ohjeita kenttähevosten kuntovalmennuksesta. Näitä voi ja kannattaakin soveltaa myös muiden lajien valmennukseen. Seppo Laine: Kenttähevosten kuntovalmennus Monet ovat kyselleet ohjeita ja neuvoja hevosten kuntovalmennukseen talvikaudella tulevaa kilpailukautta silmälläpitäen. Olen koonnut tähän muutamia yksinkertaisia ja helppoja harjoituksia, jotka kasvattavat kuntoa ja ennen kaikkea vahvistavat hevosta. Ensiksi haluan muistuttaa, että kilpailtaessa alueluokkia ja helppoa luokkaa hevonen saadaan riittävään pohjakuntoon pelkästään työskentelemällä oikeaoppisesti ja säännöllisesti. Vasta vaativiin luokkiin siirryttäessä kunto- ja erityisesti laukkavalmennuksen osuus korostuu, erityisesti jos kilpaillaan luokkia, joissa matkat ovat pitkän formaatin mukaisia. Vaikka kilpailtaisiinkin vain pienempiä luokkia tai jos kyseessä on nuori hevonen, on tärkeää aloittaa säännöllinen ja vahvistava kuntoharjoittelu riittävän aikaisin, viimeistään helpoissa luokissa. Nuoren hevosen peruskuntoa on aloitettava harjoittamaan riittävän aikaisin. Näin pystytään parantamaan hevosen hapenottokykyä. Vanhemman hevosen hapenottokykyä ei olennaisesti pysty täysikasvuisena parantamaan. Täysiverihevosten kohdalla tilanne on hieman toinen, mutta täysiveristen määrä kenttäratsastuksessa ja täysiveristen osuus kenttähevosen sukutaulussa on vähenemässä uuden formaatin myötä. Toinen tärkeä vaikutus kuntovalmennuksella on hevosen asteittainen vahvistaminen myöhempiä koitoksia varten. Tämä on erityisen tärkeää luuston ja lihaksiston vahvistamiseksi. Tällä tavoin myös ehkäistään turhat jänne-, nivel- ja lihasvammat. Nykyään hevosilla on paljon enemmän erilaisia vaivoja ja vammoja, vaikka ne usein kilpailullisesti pääsevät paljon vähemmällä kuin entisaikojen kenttäkilpailuhevoset. Uskon, että suuri merkitys on sillä, että hevosten vahvistava työskentely ja oikeaoppinen lämmittely ja jäähdyttely kaikkiin harjoituskertoihin on jäänyt liian vähälle. Olipa kyseessä sitten koulu tai esteratsastusharjoitus, on tärkeä verrytellä hevonen huolellisesti. Pitää muistaa, että vasta n. vajaan puolen tunnin verryttelyn jälkeen hevosen ruumiinlämpö on noussut varsinaiseen harjoittelulämpötilaan (n. 39 astetta). Myös lihaksisto on tällöin valmis vastaanottamaan varsinaisen treenin edellyttäen, että lämmittelytyö on pitänyt sisällään oikeaoppista irrottavaa (rentouttavaa) työskentelyä. Kuten meillä ihmisilläkin, jäähdyttely suorituksen jälkeen on yhtä tärkeää hyvän palautumisen takia. Kannattaa muistaa, että huonosti jäähdytellyllä hevosella on yhtä kivuliasta aloittaa seuraavan päivän treeni kuin ihmisellä, joka on tehnyt kovan harjoituksen ja jättänyt jäähdyttelyt ja venyttelyt tekemättä. Miettikää, mikä vaikutus tällä on hevosen mielialaan ja yhteistyöhalukkuuteen! Laukkaharjoitusten jälkeen olisi hyvä viilentää jänteet etujalkojen polvista alaspäin ja takajalkojen kintereestä alaspäin kylmällä vedellä n.5 min/jalka. s. 14

15 Vahvistava kuntovalmennus Vahvistava työskentely aloitetaan yhtä pitkien ravi ja käyntijaksojen vuorottelemisella. Tee harjoittelu kuukauden ajan kahtena päivänä viikossa. Aloita vuorottelemalla 10 minuuttia ravia ja 10 minuuttia käyntiä. Kolmena ensimmäisenä viikkona tee työskentelyä kaksi ravijaksoa ja kaksi käyntijaksoa, yhteensä siis 40 minuutin harjoitus. Kolmen viikon jälkeen lisää harjoitukseksi kolme ravi- ja kolme käyntijaksoa, jolloin harjoitus kestää tunnin. Puolentoista kuukauden jälkeen voit tehdä harjoituksen kolmesti viikossa. Tämä työskentely on järkevintä tehdä mahdollisimman usein maastossa. Samalla se virkistää hevosen mieltä ja kehittää sen tasapainoa. Työskentele kevyessä ravissa kuolaintuella. Tässäkin harjoittelussa on tärkeää, että hevonen koko ajan työskentelee ratsastajan avuilla, ohjan ja pohkeen välissä, tukeutuen pehmeästi kuolaimeen. Sekä ratsastajan että hevosen täytyy olla tarkkaavainen ja valmis sopeutumaan maastoon vaihteluihin. Hevosen täytyy tietää minne se astuu ja siksi ratsastajan käden täytyy olla pehmeä ja joustava. Ole huolellinen, että hevosesi vastaa hyvin pidätteisiin, ettei se pääse painautumaan kuolaimiin ja ala liikkua apujen takana. Tällöin hevonen ei kanna itseään ja työskentelee huonossa tasapainossa ja vahvistava harjoittelu ei enää toimi toivotulla tavalla. Voit hyvin istua välillä hetkeksi alas satulaan ja testata esim. sivulle vievien apujen toimivuutta. Näin saat harjoitukseesi vaihtelua. Ulkoilma ja maaston vaihtelut tuovat jo sinänsä mukavan piristyksen treeniin. Silloin kun on lunta, on hyvä tehdä harjoitus ainakin osittain matalassa lumessa. Tällöin hevonen joutuu luonnostaan työskentelemään hieman aktiivisemmin. Käyntijaksojen aikana hevosen täytyy antaa liikkua täysin pitkin ohjin ilman tuntumaa. Sen täytyy itse katsoa miten jalkansa asettelee samalla kun se saa selälleen täyden liikkumavapauden. Silloin tällöin on hyvä muuttaa joku vahvistava harjoituskerta pelkäksi käyntilenkiksi maastossa. Tällöin lenkin pituus voi olla noin kaksi tuntia vaihtelevassa maastossa. Laukkaharjoittelu Aikaisemmin kun ratsastettiin lähes pelkästään pitkiä kilpailuja, joissa oli sekaestelaukka ja matkaosuudet, laukkavalmennuksen merkitys oli suuri. Nykyään kestävyysharjoittelu ei ole enää niin suuri painoarvoltaan, kun sekaestelaukka ja matkaosuudet ovat jääneet pois. Kuitenkin edelleen, mitä vaativimpiin luokkiin mennään, sitä tärkeämpää on että hevosta on valmennettu riittävästi. Sen kunto ja laukkakestävyys on täytynyt luoda säännöllisellä ja asteittain etenevällä valmennuksella. Kaikissa suurissa mestaruuskilpailuissa maastoestekokeen matka on nykyäänkin pitkän kilpailun mukainen, joten kuntoa ja kestävyyttä tarvitaan, jos mielii näissä kilpailuissa kärkisijoille. Kolme tärkeintä asiaa onnistuneen laukkavalmennuksen kannalta on: - Hyvä pohja - Ratsastajan oikea istunta - Laukan pyöreys, tasapaino ja kantavuus. s. 15

16 Pohjan on oltava varma eikä siinä saa olla muhkuroita tai kuoppia. Liian kova pohja rasittaa kohtuuttomasti niveliä kun taas liian pehmeä pohja käy hevosen jänteille. Ratsastajan istunnalla on suuri merkitys laukkavalmennuksen onnistumisen kannalta. Kunnollinen, hyvin harjoiteltu kevytistunta, jossa ratsastaja on hyvässä tasapainossa, on ehdoton. Tämä on monen ratsastajan kohdalla selvä puute nykyään. On tärkeää, että jalustimia on lyhennetty riittävästi. Yleisohjeena voisi sanoa, että 2 reikää pitää lyhentää normaali estejalustimien pituudesta. Käden voi tukea hevosen harjaan, näin löytää oikean asennon helpommin eikä vedä hevosta suusta huonon tasapainon takia. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että suurissa mestaruuskilpailuissa maastokoe kestää kymmenkunta minuuttia ja jopa enemmänkin, joten ratsastajalla on oltava hyvä tasapainoinen istunta, että hän jaksaa koko radan. Jotta laukkavalmennuksella saavutettaisiin se hyöty mitä sillä haetaan, on tärkeää, että hevonen työskentelee harjoituksen aikana oikein. Sen on oltava hyvin ratsastajan avuilla, hyvällä kuolaintuella. Hevosen pitää laukata pyörein askelin ja ehdottomasti jännittämättä, niin että sen selkä työskentelee oikein ja hevonen pystyy suorittamaan harjoituksen hyvässä tasapainossa, ratsastajan ohjan ja pohkeen välissä. Voit ajatella välillä ratsastavasi samalla tavalla kuin lievää avotaivutuksessa, jolla voit kontrolloida onko hevonen avuilla. Tätä voit tehdä vain jos hallitset oikean avotaivutuksen ratsastamisen ja vain hitaassa laukassa ja pienen pätkän kerrallaan. Tällöin harjoitus kehittää hevosta ja sitä kautta kuntoa ja kestävyyttä. Muussa tapauksessa harjoitus vain kuluttaa hevosta ja tekee sen kipeäksi, niin että seuraavalla harjoituskerralla hevonen on haluttomampi ja happamampi suorittamaan tehtävää. Intervalliharjoittelu Jäljempänä tekstissä puhutaan intervalliharjoittelusta, joka on erittäin tärkeä osa hevosen kuntoa nostettaessa. Intervalliharjoittelussa tehdään määrätty määrä toistoja (vetoja), joita seuraa palautusvaihe. Intervalleja voi tehdä joko täydellisellä palautumisella tai epätäydellisellä palautumisella. Toistojen nopeus ja toistojen kesto vaikuttavat myös oleellisesti suorituksen rasittavuuteen. Myös maastolla on merkityksensä. Mäessä tai lumessa tehty intervalliharjoitus on huomattavasti raskaampi kuin tasaisella maalla tehty. Kaikessa intervalliharjoittelussa, kuten muussakin valmennuksessa on edettävä rauhallisesti ja asteittain. Sykemittari on oiva apu harjoitteluun. Sykemittarilla mitataan sydämen lyöntien määrää. Lepotilassa sydän lyö kertaa minuutissa. Kovassa rasituksessa syke nousee jopa 250 lyöntiin minuutissa. Seuraavassa kappaleessa esitetty laukkaharjoittelu on suunniteltu tehtäväksi 3+1 harjoitusmenetelmällä. Tässä harjoittelu jaetaan neljän viikon sykleihin, joista kaksi ensimmäistä viikkoa on normaali ohjelman mukainen harjoittelu ja kolmas viikko on kovempiviikko ja neljäs viikko palautumisviikko. Viikko 1: Normaali intervallit Viikko 2: Normaali intervallit Viikko 3: Pidemmät tai esim. mäessä tehostetut intervallit Viikko 4: Palauttavaa työskentelyä (lihashuoltoa). Ei intervalleja s. 16

17 Laukkaharjoittelua asteittain lisäten Aloita laukkaharjoittelu asteittain lisäämällä. Hevosen pitää olla terve ja sillä pitää olla tehty vahvistavaa työskentelyä. Aloita talvikaudella peruskuntokauden laukkaharjoitus noin joka viides päivä. Laukkaa hyvin verrytellyllä hevosella kahden minuutin yhtenäinen laukkajakso erittäin hitaassa, rauhallisessa tempossa. n 300 m/min. (Normaali rataestekokeen tempo). Kävele pari minuuttia rauhallista käyntiä ja toista sama kahden minuutin laukkajakso. Varsinkin alussa on erittäin tärkeä, että matka on mitattu, ettet ratsasta liian kovaa. Samalla opit tuntemaan ja arvioimaan tempoa. Katso, että pysyt koko ajan kevyessä istunnassa ja hevosesi on hyvin avuilla. Parin kerran jälkeen lisää harjoitusta niin, että teet kolme laukkajaksoa 3 x 2 min tempossa 350m/min (eli siis 3 x 700 metriä). Näiden laukkajaksojen välissä pidä parin kolmen minuutin lepotauko (kävelyä). Muutaman harjoituskerran jälkeen lisää toistojen määrää asteittain ja tee seuraava harjoitus joka neljäs päivä: Laukkaa 5-6 x 2 minuutin jakso tempossa 350 metriä minuutissa. Jaksojen välissä pitää edelleen olla 2-3 minuutin lepotauko. Noin 6 viikon kuluttua laukkavalmennuksen aloittamisesta muuta valmennusta nopeuden ja toiston määrän suhteen. Tee harjoitus 4 5 vrk:n välein. Intervalli: 3 x 3,0 min (1350 metriä) laukkaharjoitus tempo 450 m/min Viikko-ohjelma voi tässä vaiheessa valmennuskautta olla vaikkapa seuraavanlainen: Ma: Vapaapäivä: Jaloittelutarhassa (kävelykone tai pitkä käyntilenkki) Ti: Vahvistavaa työskentelyä 60 min. (tarkista perusasiat: tahti, rentous, kuolaintuki) Ke: Työskentely maapuomeilla ja pienillä tekniikkaesteillä To: Laukkaharjoitus Pe: Kouluratsastusharjoitus La: Esteratsastusharjoitus Su: Vahvistavaa työskentelyä n.60 min (tarkista perusasiat) tai kilpailuharjoitus Viikko-ohjelmassa voi olla vaihteluita ja tämä on vain yksi esimerkki, miten viikkotyöskentelyä voi suunnitella ja rytmittää. Talvikaudella tulee helposti ratsastettua jatkuvasti maneesissa, koska talvet usein ovat vähälumisia ja pohjat ulkona kovia. Aina kun vain on mahdollista, pyri tekemään mahdollisimman paljon työskentelystä ulkona, maastossa. Kilpailutkin käydään ulkona ja hevosen täytyy olla hyvin harjaantunut maaston maaperän ja korkeuserojen muutoksiin. Noin 10 viikon (peruskuntokauden) jälkeen muuta vielä harjoitus seuraavasti: 2-3 x metriä, tempo 500 m/min, mikäli kilpailet alkukaudesta helpossa luokassa. (Vaativat luokat: 3 x m, tempo m/min). Tässä vaiheessa voit tehdä harjoituksen 4 5 päivän välein. Kolme + yksi harjoittelumallissa tee kolmannen viikon intervalliharjoitus kovennetulla tempolla: Helpot luokat m/min ja vaativat luokat m/min. On hyvin tärkeää, että mittaat kaikki matkat huolellisesti ja pystyt sisäistämään, miltä eri tempot tuntuvat ratsastaa. Sitten pitäisi vielä oppia jossain vaiheessa ymmärtämään sitäkin, miten eri s. 17

18 maastonvaihtelut ja erilaiset maastoesteet ja -yhdistelmät vaikuttavat tempoon. Niissäkin luokissa, joissa ratsastaja käyttää apunaan kelloa, täytyy ratsastajalla olla selkeä tuntuma siitä, missä tempossa hän kulloinkin ratsastaa. Ennen ensimmäistä kenttästarttia muuta harjoittelua kisojen lähestyessä. Noin kolme viikkoa ennen ensimmäistä kilpailua tee laukkaharjoitus laukkaamalla vähintään kilpailumatka tai vähän pidempi laukkajakso kilpailutempossa. Kaksi viikkoa ennen kilpailua laukkaa kilpailumatka hieman nopeammassa tempossa kuin kilpailuvauhti (esim. helpon lk:n hevoset m/min). Tämän jälkeen kevennä harjoittelua ja pidä huoli lihashuollosta. Intervalliharjoituksia ei tässä vaiheessa enää tehdä. Tee vielä n. 4 5 päivää ennen kilpailuja ns. hengityksen avaus laukkaamalla yksi n. kilometrin metrin pituinen matka reippaassa tempossa (helppo lk m/ min ja vaativat luokat m/min). Kilpailukauden aikana itse kilpailut toimivat kunnon ylläpitäjänä ja varsinaista laukkaharjoitusta tarvitaan sen mukaan onko kilpailukaudella pidempiä taukoja. Kilpailua edeltävänä maanantaina on kuitenkin aina hyvä tehdä yllämainittu hengityksen avaus harjoitus. Laukkavalmennusta tehtäessä on muistettava, että hevosen pitää olla aina terve. Aivan samoin kuin meillä urheilijoillakin, myös hevosilla on yhtä tärkeää, ettei niillä tehdä kovia treenejä sairaana. Riittävästä palautumisesta on aina huolehdittava. Yritä löytää hyvä laukkapohja (heinäpelto on paras). Jos tallisi läheltä ei löydy sopivaa aluetta, sovella ohjetta olosuhteiden mukaan. Pääasia että laukkaat isommalla alueella kuin maneesi ja kenttä. Hevoset ovat yksilöitä ja siksi niiden valmennuskin on yksilöllistä. Toinen hevonen kehittyy huippukuntoon nopeammin kuin toinen. Edellä esitetyt tavat ovat yleisohjeita, jotka keskimäärin sopivat useimmille hevosille. Ohjeita ja neuvoja kannattaa aina kysyä kokeneilta kenttäkilpailijoilta, jotka ovat tehneet kuntoharjoittelua erilaisilla hevosilla jo vuosien ajan. Näin voit saada paljon korvaamatonta tietoa. Kokemus tuo varmuutta. s. 18