Lukivalmiuksien tukeminen esi- ja alkuopetuksessa. HYVÄ ALKU messut Jyväskylä Marita Mäkinen

Transkriptio

1 Lukivalmiuksien tukeminen esi- ja alkuopetuksessa HYVÄ ALKU messut Jyväskylä Marita Mäkinen

2 KUMMI 3 Lukemisen aika, leikin taika Lukemisvalmiuksien arvioiminen ja harjoittaminen Tekijä: Marita Mäkinen Julkaisija : NMI Tiedustelut ja tilaukset: Maria Haakana p maria.haakana@nmi.jyu.fi

3 Esiopetuksen haasteita tunnistaa lukivaikeuksien ennusmerkkejä tukea lukemisvalmiuksien kehittymistä kehittää lukemisvalmiuksia tukevia käytäntöjä

4 Teoreettinen lähtökohta Tietoisuus puheen äänteellisestä rakenteesta pohjustaa lukutaitoa

5 Tietoisuus puheen äänteellisestä rakenteesta (fonologinen tietoisuus) edellytys kirjoitetun sanan lukemiselle kirjain-äännevastaavuuksia hyväksikäyttäen suomen kieli helpottaa ja vaikeuttaa lukutaidon etenemistä yksi lukivaikeuksien ominaispiirteistä kehittyvä taitoa, joka liittyy tiedolliseen, metakognitiiviseen ja puheäänteiden kehitykseen

6 Fonologinen tietoisuus viriää kehityksen myötä Fonologinen herkistyminen kiinnostusta riimeihin, loruihin, sanaleikkeihin Sanan yksiköiden havaitseminen puheen sisäisen rakenteen havaitsemista Sanan yksiköiden käsitteleminen ongelmanratkaisua ja puheen yksiköiden käsittelemistä samanaikaisesti

7 Lukutaidon perusta kyky muodostaa yhteys puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen liittyvien sanakuvien (muistiedustusten) välille (Scarborough, 1998; Compton, 2002; Hester & Hodson, 2004) puheen yksiköiden käsittelemisen taidot vaikuttavat kirjoitettujen sanakuvien muodostumiseen (Hester & Hodson, 2004)

8 SANAT PALOIKSI - arviointimenetelmä Fonologinen herkistyminen Sanan yksiköiden havaitseminen Sanan yksiköiden käsitteleminen

9 Arviointimenetelmän sanasto noudattaa suomen kielen ominaisuuksia sanan merkitystä muuttava äänteiden pituuden vaihtelu (tuuli, tuli, tulli) pitkät, taivutuspäätteelliset sanat (ajelehtimassa, kiinnostuivat) tavurakenne (ka katu, hiiri, nuoli, jakkara, kara, koukku, ku, tonttu ) tu ) tavuajoitteinen rytmi (sa sa-la-ma, ai-kui kui-sel- la, e-läin)

10 Esioppilaat ja koulutulokkaat lukuvuoden alussa (N=68) Suoriutumisprosentti: Torkkujat: alle 32,5% Vireät: alle 50% Ratkaisijat: 50-66,9 % Lukijat: yli 67 % (Mäkinen, 2002) Torkkujat Vireät Ratkaisijat Lukijat N=22 N=20 N=14 N=12 Fonologinen herkistyminen Sanan yksiköiden havaitseminen Sanan yksiköiden käsitteleminen Kuvio 1. Ryhmien onnistumisprosentit alkutestissä.

11 Torkkujien pulmia (1) pitkien, taivutuspäätteellisten, itselleen vieraiden sanojen tavuttaminen sanan alkutavun erottaminen Torkkujat Vireät Ratkaisijat Lukijat Tavujen laskeminen Tarkka tavuttaminen Alkutavun nimeäminen Kuvio 2. Ryhmien onnistumisprosentit tavutehtävissä.

12 Torkkujien pulmia (1b) sanan tavuttaminen hitaasti ja tahdonalaisesti saattaa laukaista sanan yksinkertaistumista aiheuttavia fonologisia rajoituksia (mm. Ingram 1994; Dean 1995) Ingram 1976; Iivonen Esimerkki 1. Fonologisen rajoitusten ilmaantuminen torkkujien tavutuksissa. Virikesana Tavutus Tulkinta lamppu lam-pu kvantiteetti (k) la-pu kvantiteetti (k) + äänteen kato (k) la-u-pu kvantiteetti (k) + äänteen kato (k) + lisäys (k) kiinnostuivat ki-no- vas kvantiteetti (k, v) + tavun kato + typistymä + siirtymä ajelehtimassa a-je-meh-la metateesi + tavun kato + typistymä + siirtymä

13 Torkkujien pulmia (2) alkuäänteiden tunnistaminen ja nimeäminen sekä kuultujen äänteiden yhdistäminen sanoiksi erityisesti lyhytkestoiset konsonantit /k, p, t/ vaativat tarkkaa havaintoa T orkkujat Vireät Ratkaisijat Lukijat N=22 N=20 N=14 N=12 Kuvio 3. Ryhmien onnistumisprosentit äännetehtävissä. Alkuäänteen tunnistaminen Alkuäänteen nimeäminen Äänteiden yhdist äminen

14 Torkkujien pulmia (3) sanan merkityksen muuttaminen poistamalla tai lisäämällä alku- tai lopputavu Torkkujat Vire ät Ratkais ijat Lukijat Tavun lisääminen Tav un poistaminen Kuvio 4. Onnistumisprosentti tavun käsittelemisessä.

15 Torkkujien pulmia (3b) vapaa ilmaisu kertoo pitäytymisestä sanan merkityksessä fonologisesta herkistymisestä kertoo riimiparin tuottaminen tai virikesanan (tavun) johdattama ilmaisu Esimerkki 3. Torkkujien ilmaisuja tavun lisäämisessä ja poistamisessa. Virikesana Vapaa ilmaisu Riimipari Sanan alkuosan Lisätyn tai johdattama poistetun tavun ilmaisu johdatt ama ilmaisu saa + pas kakka, ämpäri paa sataa, Saara passi, Pasi sata + o (alkuun) meri pata Olli, on sat a salaatt i kuusi - si viisi, kirves puusi, ruusi kuus siili kysymys - mys tyhmä tysymys kyy myssy puhveli - puh Nalle Puh t uhveli puhve, puhi (puhve, puhi)

16 Torkkujien pulmia (4) suoriutumisen polkujen eritteleminen virikekysymykset saattavat vapauttaa tarinoimaan vapaasti assosioiden Esimerkki 4. Torkkujien ilmaisuja suoriutumisen poluistaan. Virikekysymys: Miten suoritit (osasit)tehtävän? Äiti on kertonu Mulla on tarkat korvat Mä oon jo niin iso Virikekysymys: Osaatko jo lukea? Äiti on mulle kerran lukenu; siinä kissa mahtu saappaaseen

17 Taitojen harjoittaminen Tavoitteina: lasten tasavertainen osallistaminen ja osallisuuden kokemusten vahvistaminen fonologisen tietoisuuden vahvistaminen

18 Lasten tasavertainen osallistaminen toiminnan, ajattelun ja tunteiden yhteys oppimisessa lapsikeskeiset ja tarkkaavaisuutta edistävät työtavat

19 Ajattelu, toiminta ja tunteet toiminnallisuus tarkkaavaisuus vertaisryhmän tuki kannustus, onnistumisen ilo lasten kiinnostuksen huomioonottaminen ohjaus oppimisen prosessiin suoriutumisen ja ajattelun polkujen pukeminen sanoiksi

20 Fonologisen tietoisuuden harjoituksia (1) Tehtävien tarkoitus Fonologinen herkistyminen Lapset erottavat sanan muodon ja merkityksen sekä herkistyvät kielen äänteelliselle rakenteelle Tehtävä 1. riimin täydentäminen 2. riimin tunnistaminen 3. riimin tuottaminen 4. pitkän ja lyhyen sanan tunnistaminen 5. sanojen rytmittäminen tavuittain 6. sanojen alkuäänteiden tunnistaminen Solmukohta monitavuiset, vaikearakenteiset (kvkk, kvvk) ja käsitteelliset sanat lyhyen ja pitkän sanan ero monitavuiset sanat, pitkät konsonantit ja vokaalit konsonantit /k, p, t/

21 Fonologisen tietoisuuden harjoituksia (2) Tehtävien tarkoitus Sanan yksiköiden havaitseminen Lapset kiinnittävät huomion sanan alkuun ja havaitsevat sen tavurakenteen Tehtävä 7. sanan alkutavun nimeäminen 8. piilotetun sanan havaitseminen 9. piilotetun tavun havaitseminen 10. samalla alkutavulla ja äänteellä alkavien sanojen tuottaminen 11. äänteiden yhdistäminen sanaksi 12. alkuäänteen vaihtaminen 13. alkuäänteen nimeäminen ja yhdistäminen kirjaimeen Solmukohta umpitavu (kvk, kvvk, kvkk) irtautuminen sanakokonaisuudesta tavu/äänne käsitteet diftongit, konsonantit /k, p, t/

22 Fonologisen tietoisuuden harjoituksia (3) Tehtävien tarkoitus Tehtävä Solmukohta Sanan yksiköiden käsitteleminen Lapset irtautuvat sanan merkityksestä ja käsittelevät sen yksiköitä 14. tavun lisääminen sanaan 15. tavun poistaminen sanasta 16. äänteen lisääminen ja poistaminen sanasta tavu sanan alkuun tavu sanan alusta konsonantit

23 Esimerkkejä fonologisen tietoisuuden harjoitteista (1) 2. RIIMIN TUNNISTAMINEN Riimin tunnistaminen Bingopelissä: Lapsille jaetaan kuvalliset bingoalustat. opettaja nimeää sanoja, joiden riimipareja lapset etsivät omalta alustaltaan. Kun kaikille kuville on löytynyt riimipari, huudetaan Bingo! Tarvikkeet: bingoalustat, kuvat 2b, 2c.

24 Esimerkkejä fonologisen tietoisuuden harjoitteista (2) 5. SANOJEN RYTMITTÄMINEN TAVUITTAIN Kalastaja ja puput -leikissä: Yksi lapsista on kalastaja, kaksi pupuja ja loput kuoro. Kalastaja onkii kaksi kalaa (sanaa) magneettiongella lattialta. Opettaja lukee sanat. Kuoro tavuttaa, puput hyppäävät tavuttamisen tahtiin lattialle piirrettyä ruudukkoa eteenpäin. Yhdessä verrataan kumpi hyppi pitemmälle. Roolit vaihtuvat, leikki jatkuu. Tarvikkeet: 2 päähinettä, magneettionki, maalarinteippiä, sanoja.

25 Esimerkkejä fonologisen tietoisuuden harjoitteista (3) 8. PIILOTETUN SANAN HAVAITSEMINEN Yksitavuinen sana piilossa: Lapsille jaetaan kuvat yksitavuisista sanoista. Opettaja lukee virikesanan, ja se tavutetaan yhdessä. Siitä etsitään piilotettu sana (tavu) ja yhdistetään sitä vastaavaan kuvaan. Tarvikkeet: kuvat 8d, Sanaluettelo: kuu: kuume, kuutamo, kukkuu, maaliskuu, rakuuna, makuupussi luu: luuranko, luuta, paluu, saluunassa puu: puuha, puurossa, pasuuna, tulevaisuudessa

26 Esimerkkejä fonologisen tietoisuuden harjoitteista (4) 13. SANAN ALKUÄÄNTEEN NIMEÄMINEN JA YHDISTÄMINEN KIRJAIMEEN Game over leikissä. Yksi lapsi istuu piirin keskelle, ja hänen ympärillään on paljon irtokirjaimia. Piirissä istuville lapsille jaetaan kullekin nippu kuvia, ja he alkavat nimetä niitä. Piirin keskellä oleva lapsi nostaa pussiin sanojen alkukirjaimia sitä mukaa kun muut nimeävät kuvia. Leikki päättyy game over! kun alustalta ei enää löydy vastaavaa kirjainta.

27 Esimerkkejä fonologisen tietoisuuden harjoitteista (5) 13. SANAN ALKUÄÄNTEEN VAIHTAMINEN Jäätelökauppias-leikissä: Yksi lapsista valitaan kauppiaaksi. Hän valitsee tarjouskuvan ja näyttää muille jäätelötikkuihin liimattuja kirjaimia, yhtä kerrallaan ja kysyy. Mikä tämä olisi, jos alkaisi M:lla? Muut lapset hakevat jäätelöpuikon vuorollaan itselleen, kun ovat sanoneet sanan, jossa on uusi alkukirjain (Mallo). Kauppias vaihtuu, leikki jatkuu. Tarvikkeet: pahvijäätelöpuikkoja, joissa kirjain, valikoima kuvia.

28 Niilo Mäki Instituutti kouluttaa: Lukivalmiuksien arvioiminen ja harjoittaminen esi- ja alkuopetuksessa: Tampere Helsinki 16.3.Turku Oulu Lisätietoja: Niilo Mäki Instituutin koulutus- ja julkaisutiedote