KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT Seminaarityö
|
|
- Marjut Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT Seminaarityö Lauri Saavalainen Joonas Talvitie Juha Toikka WINDOWS Työn tarkastajana toimii prof. Heikki Kälviäinen
2 ii TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Lauri Saavalainen, Joonas Talvitie, Juha Toikka Windows sivua, 3 kuvaa, 1 taulukkoa ja 1 liitettä Tarkastaja: Professori Heikki Kälviäinen Hakusanat: Microsoft Windows, prosessi, muistinhallinta, siirräntä ja tiedostonhallinta Keywords: Microsoft Windows, process, memory management, I/O and file management Työssä käsitellään Microsoft Windows käyttöjärjestelmän teknistä toteutusta ja historiaan lyhyesti. Teknisistä toteutuksista keskitytään prosessien vuorottamiseen, hallintaan ja ajanjakoon, sekä käyttöjärjestelmän tapaan hallita muistia ja käyttää apunaan virtuaalimuistia. Työssä tutkitaan myös Windowsin tapaa käsitellä suuria datamääriä eli tiedostonhallintaa ja etenkin NTFS- tiedostojärjestelmää. Siirrännässä keskitytään taas Windowsin synkroniseen ja asynkroniseen siirräntään.
3 iii ABSTRACT Lappeenrannan University of Technology The Faculty of Technology Management Information Technology Lauri Saavalainen, Joonas Talvitie, Juha Toikka Windows pages, 3 figures, 1 tables and 1 appendices Examiner: Professor Heikki Kälviäinen Keywords: Microsoft Windows, process, memory management, I/O and file management This work handles Microsoft Windows operating system's technical implementations and history briefly. The technical implementation will focus on the processes dispatching, management and time allocation, and also the way the operating system manages memory and with the help of virtual memory. The work also examines the way Windows handles large amounts of data, i.e. file management and especially the NTFS file system. Input/output section of the work focuses on the asynchronous and asynchronous input/output.
4 iv ALKUSANAT Työn tarkastaa prof. Heikki Kälviäinen seminaarin pitämisen jälkeen ja työtä opponoi toinen kurssia suorittava ryhmä, jonka työn aiheena on Linux-käyttöjärjestelmä. Tarkastuksen jälkeen työ palautetaan ryhmälle, joka korjaa mahdolliset virheet ja palauttaa korjatun työn takaisin tarkastajalle. Työhön apua on saatu kurssin luennoilla, sekä netissä olevista kurssimateriaaleista. Päiväys: Tekijät: Lauri Saavalainen Joonas Talvitie Juha Toikka
5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... ii ABSTRACT... iii ALKUSANAT... iv KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET JOHDANTO TYÖN TAUSTA TYÖN TAVOITTEET JA RAJAUKSET TYÖN RAKENNE YLEISTÄ KÄYTTÖJÄRJESTELMISTÄ MICROSOFT WINDOWSIN HISTORIA MUISTINHALLINTA VIRTUAALIMUISTI JA LAITTEISTO PROSESSI JA PROSESSIEN HALLINTA AJANJAKO AJANJAKO MONIPROSESSORI JÄRJESTELMISSÄ WINDOWS VISTAN SIIRRÄNTÄJÄRJESTELMÄ TIEDOSTOJEN HALLINTA YHTEENVETO LÄHTEET LIITE 1: Microsoft Windowsin eri versiot julkaisuvuosineen
6 2 KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET ACPI FAT32 HAL IRP I/O LAN MBR MS-DOS NTFS PC PnP SMP USB Advanced Configuration and Power Interface. Virranhallintajärjestelmä. File Allocation Table. Tiedostojärjestelmä. Hardware Abstraction Layer. Käyttöjärjestelmän osa, joka on lähimpänä laitetasoa. Mappaa yleiset laitteistoa ohjaavat käskyt laitespesifisiksi. I/O Request Packets. Paketti, joka sisältää siirräntäpyynnön parametrit ja attribuutit. Input/Output, Siirräntä Local Area Network on paikallisesti toimiva tietoliikenne verkko. Master Boot Record. Käynnistyslohko. Microsoft Disk Operating System on tekstipohjaisella komentoliittymällä varustettu käyttöjärjestelmä. New Technology File System. Tiedostojärjestelmä Personal Computer tarkoittaa yksityiskäyttöön tarkoitettua tietokonetta. Plug and Play. Määrittää laitteen keskeytykset ja osoitteet automaattisesti. Symmetric multiprocessing. Symmetrinen moniprosessorijärjestelmä, jossa suorittimet ovat samanlaisia ja jakavat saman muistin. Universal Serial Bus on oheislaitteiden liittämiseen tarkoitettu sarjaväyläarkkitehtuuri
7 3 1. JOHDANTO Microsoft Windows on PC:lle (Personal Computer) valmistettujen graafisten käyttöjärjestelmien perhe. Windowsin lähes 90 % markkinaosuus on suuri, mutta se on ollut laskusuunnassa jo vuodesta 2003 Windowsin kilpailijoiden lisätessä osuuttaan markkinoilla. Windowsin suurimpiin kilpailijoihin kuuluvat Applen Mac OS X -käyttöjärjestelmä 9.73 % markkinaosuudella ja eri Linux-versiot 1.02 % markkinaosuudella, (Kowaliski, Cyril 2009). 1.1 TYÖN TAUSTA Käyttöjärjestelmä on ohjelmisto, jonka tehtävänä on huolehtia sovellusten suorittamisesta. Käyttöjärjestelmä valvoo sovellusten suoritukseen tarvittavia toimenpiteitä, kuten muistinvarausta ja datan siirtoa, sekä kirjaa ylös tietoa mm. koneen suorituskyvystä. 1.2 TYÖN TAVOITTEET JA RAJAUKSET Työssä käydään läpi yleistä Windows-käyttöjärjestelmän toiminnasta, kuten muistinhallinnasta ja prosessin hallinnasta. Windowsin tiedostojenhallinnasta käydään läpi vai NTFStiedostojärjestelmä, jotta työn pituus saadaan pysymään sallituissa rajoissa. 1.3 TYÖN RAKENNE Työn luvussa 2 käsitellään käyttöjärjestelmiä yleisesti. Niiden sovellusten suorittamiseen tarvitsemia toimintoja ja käyttöjärjestelmän tarjoamia palveluita. Luvussa 3 taas käsitellään Microsoft Windowsin historiaa lyhyesti koti- ja yrityskoneissa, sekä palvelimissa. Windowsin muistinhallintaan perehdytään luvussa 4. Muistinhallinnasta käydään läpi sen tarkoitus ja se kuinka käyttöjärjestelmä toteuttaa sen. Seuraava luku taas keskittyy virtuaalimuistin merkityksen selostamiseen ja sen toimintaan. Luku 6 syventyy Windowsin prosesseihin ja niiden hallintaa, mutta myös ajanjakoon prosesseissa, sekä moniprosessorijärjestelmissä. Luvussa 7 käy Windows Vistan siirräntäjärjestelmän ja luvussa 8 käydään läpi Windowsin tiedostonhallintaa keskittyen Windowsin NTFS-tiedostojärjestelmään.
8 4 2. YLEISTÄ KÄYTTÖJÄRJESTELMISTÄ Luku 2 pohjautuu William Stallings:n kirjaan: Operating systems, internals and design principles 5th edition, Käyttöjärjestelmän on ohjelmisto, jonka tehtävänä on huolehtia sovellusten suorittamisesta. Käyttöjärjestelmä huolehtii sovelluksen käynnistämisestä ja siihen tarvittavista toimenpiteistä, kuten muistitilan varauksesta ja datan siirrosta muistiin. Mikäli tarvittava data sijaitsee tiedostossa tai hakemistossa, hoitaa käyttöjärjestelmä tiedoston tai hakemiston lukemisen ja tarvittaessa niihin tallentamisen. Ennen sovelluksen käynnistämistä on käyttöjärjestelmän tehtävänä myös tarkistaa onko sovelluksella tarvittavat käyttöoikeudet tiedostoihin ja suojata muistia, etteivät käynnissä olevat prosessit sotke toistensa muistialueita sekoittaen näin koko tietokoneen. Käyttöjärjestelmä myös vahtii myös sovellusten resurssien käyttöä ja tarvittaessa vuorottaa sovelluksia resurssien saannin ja sovelluksen prioriteetin mukaan, optimoiden näin laitteiston käytön ja mahdollistaen parhaan mahdollisen suorituskyvyn. Sovelluksen suorituksen jälkeen resurssien vapauttaminen kuuluu myös käyttöjärjestelmän vastuulle, kuten myös mahdollinen virheiden hallinta tai vahingon jo sattuessa niistä selviytyminen. Sovelluksen suorittamisen edetessä käyttöjärjestelmä pitää kirjaa mm. laitteiston suorituskyvystä, mahdollisista suorittamiseen tarvittavista tiedostoista ja hakemistoista ja resurssien käytöstä. Käyttöjärjestelmä tarjoaa myös käyttäjän tarvitsemia palveluita. Kaikista näkyvin näistä palveluista on käyttöliittymä. Käyttöliittymät pyritään suunnittelemaan niin, että ne olisivat mahdollisimman helppokäyttöisiä ja käyttäjäystävällisiä. Käyttöjärjestelmien käyttöliittymät ajatellaan nykyisin graafisiksi, vaikka ei-graafiset komentoliittymät ovat vieläkin käytössä niiden nopeuden ja teknisten ratkaisujen vaatimattomuuden takia. Toinen käyttöjärjestelmän tarjoama palvelu on ohjelmoijille tutuksi tullut ohjelmointiympäristö, jolla ohjelmoija luo tai muokkaa ohjelmistoa. Ohjelmointiympäristö sisältää esimerkiksi käyttöliittymän, joka voi olla esimerkiksi tekstieditori, sekä kääntäjän virheentarkistamiseen ja paikantamiseen.
9 5 3. MICROSOFT WINDOWSIN HISTORIA Microsoft esitteli vuonna 1985 ensimmäisen käyttöjärjestelmänsä nimeltä Windows. Microsoft loi Windowsin MS-DOSin graafiseksi käyttöliittymäksi IBM:n tietokoneisiin. Windowsin tarkoituksena oli saada etulyöntiasema kilpailussa Applen kehittämää Mac OS - käyttöjärjestelmää vastaan. Microsoft on julkaissut tähän mennessä useita eri versioita Windows-käyttöjärjestelmistä, joista täydellinen versio lista on esitettynä liitteessä 1. Vuonna 1985 julkaistu ensimmäinen Windows-käyttöjärjestelmä perheen versio 1.0 ei sallinut päällekkäisiä ikkunoita, jotka ovat muodostuneet Windows käyttöjärjestelmien tunnusmerkiksi vaan ikkunat pystyttiin vain näyttämään vierekkäin, (Todea, Lucian 2006). Windows 1.0 oli enemmänkin MS-DOSin lisäosa kuin itsenäinen käyttöjärjestelmä. Kuva Windows 1.0 työpöydästä on esitetty kuvassa 2.1. Windows 2.0 esitteli Microsoftin uudet graafiset ohjelmat Excelin ja Wordin, sekä mahdollisti ikkunoiden sijoittelemisen päällekkäin, (Todea, Lucian 2006). Windows 3.0 vuorostaan tarjosi parempaa grafiikkaa ja suorituskykyä tukemalla Intelin tehokasta 386 prosessoria ja tuki myös 16 bittisiä värejä. Windows 3.0 suosio kasvoi räjähdysmäisesti Intelin 386 prosessorilla varustettujen koneiden myyntiaallon myötä. 2.1: Windows 1.0 työpöytä. (Todea, Lucian 2006) Kuluttajille suunnattu Windows 95 julkaistiin nimensä mukaisesti vuoden 1995 syyskuussa. Windows 95 suunniteltiin niin, ettei sitä voitu käyttää muun kuin Microsoftin valmistamien DOS-käyttöjärjestelmien kanssa, (Wikipedia 2009). Koneen käynnistyessä DOSkäyttöjärjestelmä ladattiin käytiin osana Windowsin käynnistysprosessia, (Wikipedia 2009). Aikaisempiin Windows versioihin verrattuna näkyvin muutos oli parannukset Win-
10 6 dows 95 graafisessa käyttöliittymässä. Tehtäväpalkki, käynnistä-painike ja valikot olivat parannuksia, jotka ovat säilyneet lähes muuttumattomina aina uusimpiin Windows versioihin saakka. Nämä seikat tekivät Windows 95:sta aikansa menestyneimmän käyttöjärjestelmän. Windows 95:n uusi aikaisemmista Windows versioista paranneltu työpöytä on esitetty kuvassa Windows 95 työpöytä. (Anon 1995) Windows 98 oli päivitetty versio Windows 95:sta. Tämä erityisesti kuluttajille suunnattu versio oli vakaampi ja luotettavampi kuin edeltäjänsä. Se kykeni siirtämään yli 2GB tiedostoja mihin Windows 95 ei pystynyt, sekä tarjosi USB tuen. Myöhemmin julkaistu Windows 98 Second Edition mahdollisti LAN verkon luonnin. (Wikipedia 2009) Windows XP oli yhdistelmä aikaisempia Windows versioita. Tämä suosiota saanut ja pisimpään säilynyt Windows versio kärsi turvallisuusongelmista, jonka takia sille julkaistiinkin 3 suurta päivityspakettia (Service pack), (Todea, Lucian 2006). XP oli edeltäjiinsä verrattuna vakaampi ja tehokkaampi, sekä ensimmäisenä Windowsina se tuli aktivoida tuoteaktivoinnilla laittoman kopioinnin välttämiseksi. XP versioita on useita, jotka on tarkoitettu aina kotikäyttäjistä yrityksille ja 32- ja 64- bittisille prosessoreille. Windows Server 2003 oli merkittävä päivitys palvelinkäyttöjärjestelmä Windows 2000 Server versiosta. Server 2003 tarjosi parannellun tietoturvan ja mahdollisuuden optimoida kone tiettyihin tehtäviin parantaen suorituskykyä. Tätä seurannut palvelin käyttöön tarkoi-
11 7 tettu käyttöjärjestelmä oli Windows Server Tämä uusin Microsoftin palvelin käyttöön tarkoitettu käyttöjärjestelmä perustuu Vistasta tuttuihin teknisiin ja tietoturva ominaisuuksiin. Server 2008 on Server 2003:sta huomattavasti modulaarisempi. (Wikipedia 2009) Nykyinen Windows versio Windows Vista, jota on saatavilla 32- ja 64- bittisenä toi mukanaan uudet ominaisuudet: käyttäjätilien valvonta ja turvallisemman version Internet Explorerista, sekä parannellun turvallisuuden, josta Windows XP:tä kritisoitiin. Käyttöliittymää on muutettu mm. paremmalla ja nopeammalla hakutoiminnolla, sekä mahdollisuudella lisätä ikkunoihin tehosteita ja säätää ikkunan läpinäkyvyyttä. Kuva Vistan työpöydästä on esitetty kuvassa 2.3. (Wikipedia 2009) 2.3: Windows Vistan työpöytä. (Anon 2007) RC (Release Candidate) vaiheella oleva Windows 7 on tämän vuoden loppupuolella julkaistava Windows sarjan uusin tulokas. Sen luvataan olevan ensimmäinen Windows, joka on suorituskyky vaatimustensa mukaan keveämpi kuin edeltäjänsä. Windows 7 on tulossa useita uusia toimintoja, kuten käsinkirjoituksen tunnustuksen ja multi-touch tuen, sekä mahdollisuuden käynnistää virtuaalinen Windows Vista. Käyttöjärjestelmään pyritään myös optimoimaan moniydinprosessoreille ja mahdollistamaan jopa 256 ydinprosessorin tukemisen.
12 8 4. MUISTINHALLINTA Muistinhallintaa käytetään kaikissa nykyisissä käyttöjärjestelmissä ja se on erityisen tarpeellinen useampien ohjelmien yhtäaikaisen käytön mahdollistamiseksi. Ohjelmien ja niiden prosessien käyttämiseksi tulee ne ensin ladata tietokoneen muistiin. Ohjelmassa käytettävät muistiosoitteet ovat virtuaaliosoitteita ja ohjelma näkee vain nämä virtuaaliosoitteet. Muistinhallinnan tehtävänä on muuttaa virtuaaliset osoitteet todellisiksi fyysisiksi muistiosoitteiksi. Ohjelmien käyttämät osoitteet ovat siis riippumattomia todellisista fyysisistä muistiosoitteista. (Merilinna, Juhani 2004) Windowsin muistinhallinta käsittää muistin jaetuksi sivuiksi ja jakaa käytettävissä olevat sivut prosessien kesken. Jokainen Windowsin prosessi saa käyttöönsä 32-bittisen osoiteavaruuden, joka sallii 4 gt muistia prosessia kohden. Esiasetuksena Windowsille itselleen varataan kuitenkin 2 gt osoiteavaruudesta, joten itse prosessille jää 2 gigatavua keskusmuistia käytettäväkseen. (Stallings 2005) Rajallista muistitilaa voidaan myös jatkaa käyttämällä kovalevyä apuna. Tämä tarkoittaa datan tallentamista kovalevylle keskusmuistin sijaan. Kovalevyn käyttämisen heikkoutena on kuitenkin sen hitaus verrattuna keskusmuistiin. Mikäli kaikki muisti on käytetty, muistinhallinta voi esimerkiksi siirtää vähiten käytetyn datan muistista sivutustiedostoon (swap file) kovalevylle ja vapauttaa näin tarvittavan määrän muistia (Stallings, William 2005). Windowsin muistinhallinta pyrkii pitämään aktiiviset prosessit muistissa ja maksimoimaan prosessorin kellojaksojen käytön. Dataa poistetaan ja tallennetaan muistiin jatkuvasti, joten muistinhallinnan on pidettävä huoli siitä, että ohjelmat saavat oikeat muistiosoitteet ja että mitään tarpeellista dataa ei hävitetä. Windowsin 2000:n muistinhallinnalla on paljon samankaltaisuuksia Linuxin 2.4:n muistinhallinnan kanssa, mutta erojakin löytyy esimerkiksi muistisivujen vapautuksesta. Yksinkertaistettuna Windowsin muistinhallinta on monimutkaisempi, alttiimpi virheille ja hankalampi ohjelmoijille, mutta tehokas. Linuxin muistinhallinta taas on yksinkertaisempi, mutta moderni ja huomattavasti helpompi ohjelmistojen kehittäjille. Molempien käyttöjärjestelmien muistinhallinta on myös kehittynyt uudemmissa käyttöjärjestelmän versioissa. (Gaurang, Khetan 2002)
13 9 5. VIRTUAALIMUISTI JA LAITTEISTO Virtuaalimuisti mahdollistaa sen, että osa prosessin muistista voi olla kovalevyllä keskusmuistin sijaan. Tällä tavoin saadaan kasvatettua keskusmuistia massamuistilla ja tällöin keskusmuistin määrä ei ole rajoittava tekijä ohjelmoinnissa. Virtuaalimuistin, segmentoinnin ja sivutiedostojen avulla voidaan muistissa pitää vain tarvittavaa osaa prosessista eikä koko prosessia tarvitse ladata muistiin, jos vain tiettyjä osia siitä tarvitsee suorittaa, (Stallings 2005). Virtuaalimuisti tarvitsee toimiakseen virtuaaliosoitteet sekä laitteiston tukea. Windowsin virtuaalimuistinhallinta on suunniteltu toimimaan monilla erilaisilla laitteistoilla ja sen muistisivujen koot voivat vaihdella 4 kilotavusta 64 kilotavuun. Virtuaalimuistinhallinnan tehtävänä on hallita muistin jakoa ja sivujen käyttöä eri prosesseille. Kuten muistinhallinnan yhteydessä tuli ilmi Windows sallii esiasetuksena yhdelle prosessille 2 Gt virtuaalimuistiavaruudesta. Prosessille sallittua muistiavaruutta voidaan laajentaa myös kolmeen gigatavuun, jolloin käyttöjärjestelmälle jää käytettäväkseen yksi gigatavu, mutta tämä mahdollisuus on tarkoitettu lähinnä serverikäyttöön. (Stallings, William 2005) Windows määrää jokaiselle prosessille oman muistialueensa sen ensimmäisen käynnistyksen yhteydessä. Tämän muistialueen täyttyessä siirretään käyttämättömänä olleita sivuja sivutustiedostoon ja tuodaan uusia sivuja niiden tilalle. Mikäli muistiviittaus ei ole mahdollinen, pitää laitteiston pystyä keskeyttämään ajossa oleva käsky. Keskeytyksen jälkeen Windows tarkistaa onko kyseessä virheellinen muistiviittaus ohjelman sallitun osoiteavaruuden ulkopuolelle, ja jos ei ole, niin noutaa halutun sivun keskusmuistiin kovalevyltä tai muulta massamuistilaitteelta. Windows ei poista keskusmuistista sivuja vaan antaa niiden kertyä keskusmuistiin niin kauan kuin yksittäiselle prosessille määrätyllä muistialueella on tilaa. Prosessille annetun muistialueen täyttyessä Windows alkaa siirtää pisimpään käyttämättömänä olleita sivuja pois keskusmuistista. (Stallings, William 2005)
14 10 6. PROSESSI JA PROSESSIEN HALLINTA Prosessi on ajossa oleva ohjelma tai ohjelman osa. Windowsissa prosessit koostuvat yhdestä tai useammasta säikeestä (thread). Säikeet voivat myös luoda uusia säikeitä ja näin prosessissa voi olla samanaikaisesti tekeillä useita erilaisia toimintoja. Prosessin käytössä on yleensä oma muistialueensa ja muita resursseja joita muut prosessit eivät voi käyttää samanaikaisesti. (Stallings, William 2005) Windowsin prosessien hallinta on suunniteltu toimimaan monilla erilaisilla laitteistoilla, kuten muistinhallintakin. Prosessien hallinnassa Windowsin täytyy lomittaa useiden prosessien ajamista niin, että prosessorin käyttö maksimoidaan, mutta riittävä nopeus ja tietokoneen käytettävyys säilytetään samanaikaisesti. Windowsin täytyy myös ottaa huomioon prosessien prioriteetit ja jakaa tietokoneen resursseja eri prosessien kesken kuitenkaan ajautumatta umpikujaan. Windowsissa prosessit toteutetaan objekteina ja sekä säie että prosessi objekteilla on sisäänrakennettuna synkronointiominaisuudet, (Stallings, William 2005). Säikeiden ajojärjestyksen säätely on tärkeä osa prosessien hallintaa. Prosessi voi olla monessa eri tilassa, kuten esimerkiksi suorittaa (running), suoritusvalmiina (ready) ja odottavana (blocked/waiting). Odotustilassa prosessi voi odottaa esimerkiksi I/O-operaation (input/output) suoritusta ja suoritusvalmis-tilaan prosessi voi päätyä esimerkiksi sen ajon loputtua. Moniajojärjestelmässä, kuten Windows, käyttöjärjestelmän vuorottaja säätelee ajossa olevia prosesseja ja irrottaa prosessin tarvittaessa ajosta, valitsee uuden suoritettavan prosessin valmiustilassa olevien prosessien joukosta, antaa sille hallinnan prosessorista ja määrittää prosessille aikaviipaleen prosessin prioriteetin mukaan. (Merilinna, Juhani 2006) Windowsin 2000:n moniajo on prioriteetteihin perustuva keskeyttävä järjestelmä, jossa säikeet saavat toiminta-aikaa vuorotellen. Sillä mihin prosessiin kulloinkin suoritettava säie kuuluu ei ole merkitystä vuoronnukseen. Windows 2000:n vuoronnus on keskeyttävä
15 11 (preemptive) eli vuorossa oleva säie toimii kunnes määritetty aika (aikaviipale) on kulunut loppuun, säie luovuttaa vuoron siirtymällä odotustilaan tai korkeamman prioriteetin omaava säie siirtyy valmiustilaan. (Merilinna, Juhani 2006) 6.1 AJANJAKO Windowsin ajanjaon tavoitteena on reagoiva järjestelmä, joka soveltuu hyvin niin yhden käyttäjän järjestelmiin kuin palvelinkäyttöön. Windowsin vuorottaminen perustuu säikeiden prioriteettitasoihin ja keskeytyvyyteen (pre-emptive). Prosessien ja säikeiden prioriteettitasot vaihtelevat nollasta 31:een, joissa suurempi luku kuvaa suurempaa prioriteettia. Prioriteetit jaetaan kuuteen eri prioriteettiluokkaan, joista yksi on reaaliaikaisten prioriteettien luokka. Loput viisi ovat ei-reaaliaikaisia. Jokaisella luokalla on perusprioriteetti (esimerkiksi 8) ja prioriteetti voi saada jokaisessa luokassa seitsemän eri arvoa. Jokaisessa ei-reaaliaikaisessa luokassa säie voi saada arvon 1 tai 15, sekä kaksi perusprioriteettiä korkeampaa sekä kaksi matalampaa arvoa. Esimerkiksi normaaliprioriteettiluokassa ovat mahdollisia arvot 1, 6, 7, 8, 9, 10 ja 15. Reaaliaikaluokassa pienin arvo on 16 ja suurin 31. (Microsoft 2009a) Järjestelmä käsittelee jokaista saman prioriteettiarvon säiettä samanarvoisena. Järjestelmä jakaa jokaiselle korkeimman prioriteettiluokan säikeelle aikasiivun round-robin algoritmin mukaisesti. Mikäli yksikään säie ei ole valmis ajettavaksi korkeimmasta luokasta, jaetaan aikasiivut toiseksi korkeimman prioriteettiluokan säikeille. Jos korkeampi prioriteettinen säie tulee saataville, keskeytyy matalampi prioriteettisen säikeen käsittely kesken aikasiivun (pre-emptive). Ei-reaaliaikaisten säikeiden prioriteettia voidaan säädellä dynaamisesti. (Microsoft 2009b)
16 AJANJAKO MONIPROSESSORI JÄRJESTELMISSÄ Moniprosessorijärjestelmät voidaan jakaa kahteen erilaiseen arkkitehtuuriin, SMP (symmetric multiprocessing) ja NUMA (non-uniform memory access). SMP-järjestelmässä yksi tai useampi identtinen prosessori on yhteydessä yhteiseen muistiin. Ajanjaossa mikä tahansa säie voidaan ohjata mille tahansa prosessorille säikeen prioriteetin mukaan. Aivan kuten yksiprosessorijäjestelmässä, korkeimman prioriteetin säikeet suoritetaan ensin. Säikeelle voidaan kuitenkin määritellä affiniteetti tai ideaaliprosessori, joissa säie suoritellaan. Affiniteetilla voidaan määritellä tietty prosessorien osajoukko ja ideaaliprosessorilla tietty prosessori, jossa säie ensisijaisesti suoritetaan. (Microsoft 2009c) NUMA-järjestelmässä jokainen prosessori on lähellä jotain tiettyä osaa muistia, kun muut muistin osat ovat kauempana. Prosessori pääsee lähempänä oleviin muistin osiin nopeammin. Saman muistin jakavat prosessorit muodostavat solmuja, jotka ovat yhteydessä suurempaan järjestelmään. Vuorottaja pyrkii selvittämään mitkä prosessorit ovat samassa solmussa ja ohjaa säikeitä sen perusteella. Usein joudutaan osa tarvittavasta tiedosta hakemaan muualta kuin solmun omasta muistista. (Microsoft 2009d)
17 13 7. WINDOWS VISTAN SIIRRÄNTÄJÄRJESTELMÄ Windowsin siirräntäjärjestelmä on asynkroninen, pakettipohjainen ja laajennettava. Sen tarkoituksena on tarjota yhtenäinen käsitteellinen liittymä sovelluksille. Se mahdollistaa dynaamisen ajureiden lataamisen ja poistamisen, ajureiden kerroksellisuuden ja asynkronisen siirrännän. Ominaispiirteisiin kuuluvat plug-and-play:tä tukeva laitteiden havaitseminen. Tuki löytyy myös virranhallinnalle (ACPI). Levyt tunnistetaan ja mountataan automaattisesti. Ajurit voivat suodattaa toisten samassa kasassa olevin ajureiden toimintoja. Ajurit kiinnitetään laitteiden ajurikasoihin. Siirräntäjärjestelmässä on integroitu kernelituki, jossa muistimanageri tarjoaa Direct Memory Access -tuen. Hardware Abstraction Layer (HAL) tarjoaa pääsyn laitteistoon ja PnP:n (Plug and Play) tarkoituksena on hoitaa laitteiden resursseja. Välimuistimanageri tarjoaa tiedostotason välimuistit. (Probert 2005a, s. 2) Kaikki siirräntäoperaatiot ja pyynnöt on paketoitu IRP:eihin (I/O Request Packets), jotka matkaavat ajuripinon läpi. Jokainen ajuri saa sijainnin pinossa, jossa ovat kyseisen siirräntäpyynnön parametrit. IRP sisältää koodeja, jotka kuvaavat I/O operaatiota. Kernelin siirräntämanageri (I/O manager) on vastuussa kaikesta käyttöjärjestelmän siirrännästä ja tarjoaa yhdenmukaisen käyttöliittymän, jota kaikki ajurit voivat käyttää. Siirräntämanageri mappaa käyttäjän pyynnöt IRP-paketeiksi, konfiguroi siirräntälaitteita ja toteuttaa ajureille palveluita, (Probert 2005b s. 7). Kaikki siirräntäpyynnöt tehdään objekteille, jotka koostuvat ajuriobjekteista, laiteobjekteista tai tiedosto-objekteista. Ajuriobjektit ovat ladattuja ajureita, ajurit luovat laiteobjekteja edustamaan laitteita ja tiedosto-objektit ovat avoimia laiteobjekteja. (Probert 2005a, s. 4) Siirräntämanageri koostuu neljästä eri kernelikomponentista: Välimuistimanageri (Cache manager): Hoitaa kaikkien tiedostojärjestelmien tiedostojen puskuroinnin. Se voi suurentaa tai pienentää dynaamisesti kullekin tiedostolle omistetun välimuistin määrää fyysisen muistin määrän vaihdellessa.
18 14 Tiedostojärjestelmän ajurit: Siirräntämanagerille tiedostojärjestelmän ajuri on yksi ajuri muiden joukossa. Siirräntäpyynnöt ohjataan tiedostojärjestelmän ohjelmistoajurille, joka lähettää ne laitteiston ajurille. Verkkoajurit: Windowsin sisäänrakennetut verkko-ominaisuudet ja tuki etätiedostojärjestelmille on toteutettu ohjelmistoajureina. Laitteistoajurit: Nämä ohjelmistoajurit pääsevät käsiksi oheislaitteiden rekistereihin käyttäen HAL:n sisäänmenokohtia. (Stallings, William 2009 s ) Windows tukee sekä asynkronista että synkronista siirräntää. Asynkronista pyritään käyttämään aina kun mahdollista paremman suorituskyvyn vuoksi. Synkronisessa siirrännässä sovellus blokataan, kunnes siirräntä on valmis, (Stallings, William 2009 s.534). Tämä voi aiheuttaa käyttöjärjestelmän hidastumista tai jumiutumista, koska laite vastaa hitaasti. Ongelman vähentämiseksi Windows Vistan Siirräntämanageri lopettaa jumiutuneiden ohjelmien suorittamisen vähän ajan kuluttua. (Microsoft 2009e) Asynkronisessa siirrännässä sovelluksen siirräntäpyyntö menee siirräntämanagerille odottamaan suoritusta, kun alkuperäisen säikeen suoritus jatkuu. Siirrännän valmistuminen voidaan signaloida viidellä eri tavalla. Nämä ovat tiedosto-objektin signalointi, tapahtumaobjektin signalointi, asynkroninen toimenpidekutsu, I/O valmistumisportit sekä pollaus. (Stallings, William 2009 s )
19 15 8. TIEDOSTOJEN HALLINTA Windows Vista tukee mm. NTFS- (New Technology File System), FAT32- (File Allocation Table) ja FAT16-tiedostojärjestelmiä. FAT32 ja FAT16 ovat vanhempia sekä rajoittuneempia. NTFS on yleisemmin käytössä Windowsissa, joten vain NTFS esitellään seuraavassa. NTFS on suunniteltu sekä palvelin- että työasemakäyttöön, asiakas/palvelin sovelluksiin, resurssi-intensiivisiin suunnittelu- ja tieteellisiin sovelluksiin. Lähtökohtana on ollut myös soveltuvuus palvelinjärjestelmiin. (Stallings, William 2009 s.591) NTFS-tiedostojärjestelmän tärkeimmät ominaisuudet ovat: Palautuvuus: Kyky palautua järjestelmän kaatumisesta tai levyvirheistä. NTFS palautuu virhettä edeltävään tilaan. Jokainen tapahtuma joko tapahtuu kokonaan tai ei tapahdu lainkaan. Tärkeimmistä tiedostojärjestelmän tiedoista pidetään useita kopioita. Isot tiedostot ja levyt: Tukee erittäin suuria tiedostoja ja levyjä. Useat datastreamit: tiedoston dataa käsitellään datastreameina. Mahdollistaa useiden datastreamien määrittämisen yhdelle tiedostolle. Journalointi: Pitää logia kaikista muutoksista volyymien tiedostoissa. Ohjelmat (esimerkiksi työpöytähaku) voivat lukea journalia ja nähdä mitä tiedostoja on muutettu. Pakkaus ja enkryptaus: Kokonaiset tiedostot tai hakemistot voivat olla läpinäkyvästi pakattuja tai enkryptattuja. NTFS:n tiedostorakenne koostuu sektoreista, jotka ovat pieniä fyysisiä tallennusyksiköitä levyllä. Datan koko tavuissa on kakkosen potenssi ja melkein aina 512 tavua. Samalla raidalla oleva tai olevat sektorit muodostavan klusterin, jonka koko on myös 2 potenssi. Klusterit taas muodostavat loogisen osion levyllä eli volyymin, jota tiedostojärjestelmä käyttää tilan antamiseen. Volyymi sisältää tiedostojärjestelmän informaation, tiedostot sekä tiedon tyhjästä tilasta, jota voidaan antaa tiedostojen tallentamiseen. Volyymi voi olla yhden levyn osa tai koostua monesta levystä. (Stallings, William 2009 s )
20 16 NTFS volyymi koostuu neljästä eri osasta: NTFS käynnistyslohko: sisältää BIOS-parametriblokin (voluumin layout, tiedostojärjestelmän rakenteet sekä käynnistykoodin Windowsin käynnistämiseksi). Päätiedostotaulukko (Master File Table): Tarvittavat tiedot tiedostojen hakemiseen NTFS-osiolta (esim tiedostojen attribuutit). Relaatiotietokanta kaikista tiedostojärjestelmän tiedostoista ja attribuuteista. Tiedostojärjestelmän data: Sisältää kaiken muun tiedon, joka ei ole MFT:ssä Päätiedostotaulukon kopio: Kopiot tärkeimmistä tallenteista, mahdollistaa palautumisen, jos alkuperäinen on tuhoutunut. (Microsoft 2003) Klusteri on perusyksikkö tilan varaamisessa, NTFS ei tunnista sektoreita. Tiedostolle määrättyjen klustereiden ei tarvitse olla vierekkäisiä (fragmentoituminen). Etuna on riippumattomuus sektorien koosta, helppo tukea epästandardeja levyjä. Klusterin koko riippuu levyn koosta, mitä isompi levy, sitä isommat klusterit. Klustereiden kokoa on helppo suurentaa - > tehokas tuki isommille tiedostoille/levyille, (Stallings, William 2009 s ). NTFS tiedostojärjestelmä rajoittaa mm. tiedostojen ja volyymeiden kokoa. Nämä kokorajoitukset on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1: NTFS tiedostojärjestelmän kokorajoitukset. Kuvaus Raja Volyymin koko Arkkitehtuurin raja: 2⁶⁴ klusteria 1 klusteri Implementointi: 256 teratavua 64 KB (2³² klusteria 1 klusteri) Tiedoston koko Arkkitehtuurin raja: 16 eksatavua (2⁶⁴ tavua) 1 KB Implementointi: 16 teratavua (2⁴⁴ tavua) 64 KB Tiedostojen maksimimäärä volyymissä 4,294,967,295 (2³² yksi tiedosto)
21 17 MBR (Master Boot Record) levyillä osiotaulukko tukee vain 2 teratavun volyymeitä. Suuremmilla täytyy käyttää dynaamisia volyymejä. (Microsoft 2003) NTFS tukee palautumista virhetilanteista. Jokainen toimenpide joko suoritetaan loppuun asti tai perutaan. NTFS tekee seuraavat toimenpiteet varmistaakseen palautumisen onnistumisen: 1. NTFS kutsuu logitiedostojärjestelmää tallentamaan välimuistin logitiedostoon tiedon tulevista tiedostojärjestelmää muokkaavista toimenpiteistä 2. NTFS muokkaa volyymejä välimuistissa 3. Välimuistimanageri kutsuu logitiedostojärjestelmää siirtämään logitiedoston levylle 4. Tulevat muutokset ovat levyllä kirjoitetussa logitiedostossa ja välimuistimanageri siirtää volyymille tulevat muutokset levylle. (Stallings, William 2009 s )
22 18 9. YHTEENVETO Microsoft Windows on pitkän tuotekehityksen tulos ja saamastaan kritiikistä huolimatta uusimmat Windows-versiot ovat vakaita ja tehokkaita, sekä kilpailijoihinsa verrattuna paremmin yhteensopivia useampien ohjelmistojen kanssa. Windowsin muistinhallinta ja prosessien hallinta on varsin kehittynyttä erityisesti uusimmassa Vista nimeä kantavassa versiossa ja tulevassa Windows 7:ksi nimetyssä versiossa. Windowsin ajanjako perustuu keskeytyvään, tehokkaaseen ja reagoivaan järjestelemään, jossa säikeet saavat suoritusaikaa prioriteettitasonsa mukaan. Siirräntäjärjestelmä on asynkroninen ja kaikki siirräntä tapahtuu paketteina (I/O Request Packets), joissa siirräntäpyyntö on kuvattu. Windowsin tiedostojärjestelmänä käytetään lähes aina NTFS-tiedostojärjestelmää, jonka tärkeimpiä ominaisuuksia ovat mm. tuki suurille levyille, isoille tiedostoille ja journaloinnille sekä kyky palautua virhetilanteista. Windows tukee myös muita tiedostojärjestelmiä, kuten FAT32:sta. Windowsien heikkous on ollut pitkään aina raskaammaksi käyvä itse käyttöjärjestelmä, joka syö tietokoneen resursseja muilta sovelluksilta. Tämänkin suhteen on kuitenkin nähtävissä muutoksen merkkejä Windows 7:n myötä, jonka kerrotaan olevan selkeästi edeltäjäänsä kevyempi. Tätä on tukenut myös Microsoftilta vapaasti saatavilla olevalla RC versiolla tehdyt testit. Tietoturvaa on myös pidetty yhtenä Windowsin heikkouksista, mutta uusien versioiden myötä aikaisempia virheitä on aktiivisesti korjattu. Osa syynä Windowsin tietoturvaongelmiin on se, että Windows on maailman eniten käytetty käyttöjärjestelmä, jonka vuoksi sen tietoturvan kimppuun hyökätään useammin kuin kilpailijoidensa. Windows on selkeästi suosituin käyttöjärjestelmä lähes 90 % markkinaosuudellaan. Suosioon varmasti osittain vaikuttanut sekin, että Windows on pitkään ollut pohjimmiltaan samanlainen ja uudempiin versioihin siirtyminen on ollut helppoa ja loogista. Linux etu sekä osittain heikkous on valtava muokattavuus, joka on johtanut moniin erinäköisiin graafisiin käyttöliittymiin. Eri koneilla olevat eri Linux versiot eivät ole välttämättä samalla tapaa tuttuja kuin Windowsit, jotka ovat käytännössä identtisiä vaikka versio vähän muuttuisikin. Myös tuki eri ohjelmistoille ja peleille on ollut pitkään Windowsin etu verrattuna Linuxiin, joskin nykyään lähes kaikki ohjelmat tai korvaavat vaihtoehdot löytyvät myös Linuxille, mutta aina näin ei ole ollut.
23 19 LÄHTEET (Anon 1995) (Anon 2007) (Gaurang, Khetan 2002) (Kowaliski, Cyril 2009) (Microsoft 2003) (Wikipedia 2009) (Microsoft 2009a) Anon, 1995, Windows 95:n työpöytä, kuva Anon, 2007, Windows Vistan työpöytä, kuva Vista_2.png Gaurang, K, 2002, Comparison of Memory Management Systems of BSD, Windows, and Linux, Lopputyö, aper2.pdf Kowaliski, C., 2009, Net Applications: Linux reaches 1% client usage share, Artikkeli, Microsoft, 2003, How NTFS Works, Artikkeli, Wikipedia, 2009, History of Microsoft Windows, Vapaa tietosanakirja, _Windows Microsoft, 2009, Scheduling Priorities, Artikkeli, (Microsoft 2009b) Microsoft, 2009, Priority Boosts, Artikkeli (Microsoft 2009c) (Microsoft 2009d) Microsoft, 2009, Multiple Processors, Artikkeli Microsoft, 2009, NUMA Support, Artikkeli
24 20 (Microsoft 2009e) (Merilinna, Juhani 2004) (Merilinna, Juhani 2006) (Probert 2005a) (Probert 2005b) (Stallings, William 2005) (Stallings, William 2009) (Todea, Lucian 2006) Microsoft, 2009, Restricting Waits in Vista, Artikkeli, Merilinna, J., 2004, Muistinhallinta, Luento, toiminta2.pdf Merilinna, J., 2006, Prosessit ja säikeet, Luento Probert, 2005, Windows Kernel Internals I/O Architecture, Luento, IOArchitecture/IOArchitecture.pdf Probert, 2005, Windows Kernel Internals Overview, Luento, WindowsKernelOverview/WindowsKernelOverview.pdf Stallings, W., 2005 Operating systems, internals and design principles, 5th ed., Prentice Hall 818 s. ISBN Stallings, W., 2009 Operating systems, internals and design principles, Pearson education, Inc. 822 s. ISBN Todea, L., 2006 Windows Evolution, Artikkeli,
25 21 LIITE 1: Microsoft Windowsin eri versiot julkaisuvuosineen. Windows 1.0 (1985) Windows 2.0 (marraskuu 1987) Windows/ (toukokuu 1988; myöhemmin Windows 2.11) Windows/ (toukokuu 1988; myöhemmin Windows 2.11) Windows 3.0 (toukokuu 1990) Windows 3.1 (1992) Windows 3.11 (1993) Windows 95 (1995) Windows 95 OSR2 Windows 95 OSR 2.1 Windows 95 OSR 2.5 Windows 98 (1998) Windows 98 SE (Second Edition, 1999) Windows ME (Millennium Edition, syyskuu 2000) Windows NT o Windows NT 3.51 (1995) o Windows NT 4.0 (1996) o Windows 2000 (Windows NT 5.0) (helmikuu 2000) o Windows XP (Windows NT 5.1) (2001) o Windows Server 2003 (Windows NT 5.2) (2003) o Windows Vista (Windows NT 6.0-loppukäyttäjille) (2007) o Windows Server 2008 (Windows NT 6.0-palvelimiin) (2007) o Windows 7 (Windows NT 6.1-loppukäyttäjille) (22. lokakuuta 2009) Windows CE o Windows CE (1996) o Pocket PC 2000 (2000) o Pocket PC 2002 (2001) o Windows Mobile 2003 (kesäkuu 2003) o Windows Mobile 2003 SE (2004) o Windows Mobile 5 (2005) o Windows Mobile 6 (2007) o Windows Mobile 6.1 (2008) o Windows Mobile 6.5 (2009)
Käyttöjärjestelmät: prosessit
Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä
LisätiedotTietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä
Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?
Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,
LisätiedotLinux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat
Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta
LisätiedotOngelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,
Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, sovellusohjelmille ja käyttäjille? 2012-2013 Lasse Lensu
Lisätiedot4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi
4. Luento: Prosessit ja säikeets Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia
LisätiedotSisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista John von Neumann ja EDVAC, 1949 Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotLinuxissa uusi elämä 1
17.06.19 Linuxissa uusi elämä 1 Linux on hyvä vaihtoehto Windowsille Uusiin tai vanhempiin tietokoneisiin Miksi käyttäisin Linuxia Tekniikan Maailman Linux vinkki Siirtyisinkö Linuxiin? 17.06.19 Linuxissa
LisätiedotTietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotMac OS:n ja Windowsin vertaileminen
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö Kalle Koponen, Ville Laitinen, Markus Salminen, Miko Tollander
LisätiedotPertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi
Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet
LisätiedotKäyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen
Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,
LisätiedotTIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN JA OHJELMISTOJEN ASENTAMINEN SEKÄ KONFIGUROINTI
TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN JA OHJELMISTOJEN ASENTAMINEN SEKÄ KONFIGUROINTI Käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen asentaminen ja konfigurointi Pe 13.30-16.30
LisätiedotSQL Server 2005 Express Edition tietokannan asennusohje
1 SQL Server 2005 Express Edition tietokannan asennusohje SQL Server 2005 Express Edition on Microsoftin tietokantaohjelmiston ilmaisversio. Asennukset tulee tehdä käyttäjätunnuksella, jolla on administrator-oikeudet.
LisätiedotMP3 Manager Software for Sony Network Walkman
MP3 Manager Software for Sony Network Walkman Käyttöohje WALKMAN on Sony Corporationin kuulokestereotuotteisiin liittyvä rekisteröity tavaramerkki. on Sony Corporationin tavaramerkki. NW- E55/75 2004 Sony
LisätiedotSivu 1/5 Mitä CD- tai DVD-muotoa tulisi käyttää? Tässä artikkelissa Tarpeita vastaavan levyn ja muodon valinta Tietoja Live File Systemin ja masteroidun levymuodon eroista Miksi Live File System -muodosta
Lisätiedot2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset
ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä
LisätiedotWindowsin kehitysvaiheet CT50A2602 Käyttöjärjestelmät
Windowsin kehitysvaiheet CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Oskar Paakkarinen 0398391 Outi Tikkala 103126 Petri Keronen 0398320 Tero Thil 0398443 Topi Ranta 0398401 Riikka Pitkälä 0383089 Windows= Microsoftin
LisätiedotTEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta
TEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta Windows 7 Enterprise Windows XP Pro Microsoft Virtual PC Windows XP Pro * * Tietokone, jossa on jo asennettuna Windows XP Pro Tomi Stolpe Turun AKK 5.11.2009
LisätiedotDVD-RAM-levyjen käyttö
Tämä opas sisältää vähimmäistiedot, joita tarvitaan DVD-RAM-levyjen käyttöön DVD MULTI -asemassa Windows 98/Me/2000 -käyttöjärjestelmässä. Windows, Windows NT ja MS-DOS ovat Microsoft Corporationin rekisteröityjä
LisätiedotCoolselector Asennusohje
MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Coolselector Asennusohje Täydellinen valinta on vain muutaman klikkauksen päässä www.danfoss.fi/kylma Yleiset vaatimukset Windows XP asennus Windows 7 asennus Asennuksen poisto
LisätiedotNero 7:n Windows Vista TM -tuki
Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero AG Sivu 1 Tietoja tekijänoikeudesta ja tavaramerkistä Tämä opaskirjanen ja sen sisältö on Nero AG:n omaisuutta ja suojattu tekijänoikeudella. Kaikki oikeudet pidätetään.
LisätiedotPOP-UP -IKKUNOIDEN SALLIMINEN
Sivu 1(5) Windows XP SP2 www.procountor.com Windows XP:n Service Pack 2:n (SP2) mukana tulee Internet Explorer 6:een mukaan pop-up ikkunoiden esto toiminto. ProCountor -Taloushallinto-ohjelmistossa voidaan
LisätiedotJouko Nielsen. Ubuntu Linux
Jouko Nielsen Ubuntu Linux 19.4.2017 SISÄLLYS 1 UBUNTU... 3 2 LUETTELO VERSIOISTA... 4 3 OMINAISUUDET... 4 4 ASENNUS... 5 5 UBUNTU SERVER... 9 LÄHTEET... 10 3 1 UBUNTU Ubuntu on debian pohjainen Linux
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2
LisätiedotTaitaja 2015 Windows finaalitehtävä
Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Tehtäväkuvaus Tehtävänäsi on siirtää, asentaa ja määritellä yrityksen Windows -ratkaisuihin perustuva IT-ympäristö. Käytä salasanaa Qwerty123, jos muuta ei ole pyydetty.
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti
Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Muistinhallinta
LisätiedotKäyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi
Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa
LisätiedotKäyttöjärjestelmän rakenne
Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa
LisätiedotTIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ
aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...
LisätiedotDigikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle
TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai
LisätiedotAsteri Vuokrankanto (Dos) Vuosipäivitys 1.11.2007
Asteri Vuokrankanto (Dos) Vuosipäivitys 1.11.2007 Päivityksen asentaminen... 4 Vista... 6 Uuteen koneeseen siirtäminen... 7 - pikakuvake työpöydälle... 9 Tulostusongelmat uusissa koneissa... 12 - Tulostaminen
LisätiedotCUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen
CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden
LisätiedotOffice 2013 - ohjelmiston asennusohje
Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows
LisätiedotAutomaattinen rivitys
Automaattinen rivitys 1. Kirjoita oheinen teksti. Anna ohjelman rivittää automaattisesti, paina Enter vain lisätäksesi tyhjän rivin kappaleiden väliin. Rivien ei tarvitse vaihtua samassa kohdassa kuin
LisätiedotTI10 Joni Hämäläinen & Jan Lampikari
Seminaarityön raportti 1(11) Opintojakso: Linux Perusteet Opettaja: Tomi Pahula Opintojakson toteutus: Syksy 2012 Opintojakson seminaarityö: 21.11.2012 Opiskelijaryhmä: Opiskelijat: Raportti palautettu:
LisätiedotOHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012
OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 12: Käyttöjärjestelmät, alkua Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Mikä on käyttöjärjestelmä
LisätiedotTietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori
kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2
LisätiedotTietokoneet ja verkot (32)
Taitaja 2003 Tietokoneet ja verkot Perjantai päivitystehtävä Tietokoneet ja verkot (32) Lähtötilanne Koneessa Win98, jossa alussa jotain herjaa. Vanha levy < 2Gt, Uusi levy > 2Gt Kilpailijalle annetaan:
LisätiedotWINE API ja Virtualisointiohjelmistot
WINE API ja Virtualisointiohjelmistot Yleistä Winestä Ohjelmisto, joka mahdollistaa Windows -pohjaisten ohjelmien käytön kuissa käyttöjärjestelmissä Toimii yhteensopivuuskerroksena ohjelman ja käyttöjärjestelmän
LisätiedotMcAfee epolicy Orchestrator Pre-Installation Auditor 2.0.0
Julkaisutiedot McAfee epolicy Orchestrator Pre-Installation Auditor 2.0.0 McAfee epolicy Orchestrator -ohjelmiston kanssa käytettäväksi Sisällys Tietoja tästä julkaisusta Uudet toiminnot Parannukset Ratkaistut
LisätiedotVisma Avendon asennusohje
Visma Avendon asennusohje 1 Versio 5.21 On tärkeää, että käytössäsi on aina uusin toimittamamme versio ohjelmistosta. Asentamalla viimeisimmän version saat käyttöösi ohjelman tuoreimmat ominaisuudet ja
LisätiedotClassPad fx-cp400 päivitys. + Manager for ClassPad II Subscription päivitys
ClassPad fx-cp400 päivitys + Manager for ClassPad II Subscription päivitys Käyttöjärjestelmän ja Add-in sovellusten päivityksestä Casio suosittelee aina viimeisimmän käyttöjärjestelmän asentamista. Tällöin
LisätiedotPRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES - DEBUGGER
PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES - DEBUGGER Group 16 Ville Laatu Henri Myllyoja - i SISÄLLYSLUETTELO 1. DEBUGGERI YLEISESTI... II 1.1 Debuggerin käyttämien... ii 1.2 Debuggerin käynnistäminen... ii
LisätiedotLinux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy
Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux-järjestelmät Winai Prathumwong TI10HJ 06.11.2012 2 Iptables (Netfilter) Johdanto Iptables on Linux-kernelin sisäänrakennetun palomuurin, Netfilter:in
LisätiedotVisma Liikkuvan työn ratkaisut Päivitysohje. Pääkäyttäjän opas
Visma Liikkuvan työn ratkaisut Pääkäyttäjän opas Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin tässä oppaassa ja/tai ohjelmassa ilman eri ilmoitusta. Oppaan
LisätiedotPikaintro käyttöjärjestelmiin
Tietotekniikan laitos Jyväskylän yliopisto TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi, luento 17.8.2011 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto 2 3 4 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto
LisätiedotKIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA
KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA Asennusohjeiden sisältö 1. RICA optimointiohjelmoinnin periaate isoftloaderilla... 2 2. RICA isoftloader toimituspaketin sisältö... 3 3. isoftloader Sync-ohjelmiston
LisätiedotVisma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet
Visma Nova Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Oppaan päiväys: 2.2.2012. Helpdesk: http://www.visma.fi/asiakassivut/helpdesk/ Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai
LisätiedotPC-LAITTEEN TESTAAMINEN
PC-LAITTEEN TESTAAMINEN PC-Check-ohjelma Kun laite on koottu, on perusteltua testata sen toiminta ennen käyttöönottoa. Tätä varten on luotu erilaisia ohjelmia, joilla voi laitteen eri osat testata. Yksi
LisätiedotZENworks Application Virtualization 11
ZENworks Application Virtualization 11 ZENworks / perinteinen asennus ZENworks virtualisointi Ei erillistä asennusta Ei vaadita erilisiä oikeuksia Oletusasetukset mukana Eri versiot samanaikaisesti Sama
LisätiedotLINUXIN ASENTAMINEN WINDOWSIN RINNALLE
LINUXIN ASENTAMINEN WINDOWSIN RINNALLE Ubuntu-linux Gparted-ohjelma Tämän kerran aiheena on Linuxin asentaminen koneeseen. Koska laitteessa on jo Windows-käyttöjärjestelmä asennetuna siten, että se käyttää
LisätiedotNäin asennat MS-DOS käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen
Näissä ohjeissa käydään läpi Microsoftin MS-DOS 6.22 -käyttöjärjestelmän asennus Microsoftin Virtual PC 2007 -virtuaalikoneeseen. Asennusta varten sinulla on oltava Virtual PC 2007 asennettuna tietokoneellasi
LisätiedotVisma Liikkuvan työn ratkaisut
Visma Liikkuvan työn ratkaisut Päivitysohje Pääkäyttäjän opas Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin tässä oppaassa ja/tai ohjelmassa ilman eri ilmoitusta.
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann
LisätiedotLinux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä
Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on
LisätiedotPalvelut. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Sulautetut käyttöjärjestelmät
Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Palvelut Käyttöjärjestelmän tehtävänä on tarjota ohjelmoijalla erilaisia palveluita Tyypillisin palvelu, jota sulautetut käyttöjärjestelmät tarjoavat on prosessien
LisätiedotVarmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas
Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimä tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat
Lisätiedot010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva
010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva Pekka Jäppinen 31. lokakuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 31. lokakuuta 2007 Tietokone Koostuu raudasta ja ohjelmista
LisätiedotYhteydensaantiongelmien ja muiden ongelmien ratkaisuita
Yhteydensaantiongelmien ja muiden ongelmien ratkaisuita Miksi SmartView v4.1 ei suostu avaamaan lämpökuvia? Mikäli SmartView-ohjelmiston täysversio 4.1 ladataan suoraan nettisivuilta, jotkin tietokoneet
LisätiedotOffice 2013 ohjelman asennus omalle työasemalle/laitteelle. 3.2.2015 Esa Väistö
Office 2013 ohjelman asennus omalle työasemalle/laitteelle 3.2.2015 Esa Väistö Sisällysluettelo 2 (8) Office2013 ProPlus asennus opiskelijoille ja opettajille... 3 Asennus Windows työasemaan... 3 Asennus
LisätiedotJäsenrekisteri (dos) Kirjuri tekstinkäsittely Vuosipäivitys 3.11.2007
Jäsenrekisteri (dos) Kirjuri tekstinkäsittely Vuosipäivitys 3.11.2007 Asentaminen... 4 Näppäinpikakomentoja... 5 EtäAsteri... 6 Tulostaminen doswintu:n avulla... 8 Wordiin tulostaminen... 10 Windows XP
LisätiedotViljo-Praktiikka ja Kirjanpito -ohjelman versio 3.05 asennusohje uudet käyttäjät
1 Viljo-Praktiikka ja Kirjanpito -ohjelman versio 3.05 asennusohje uudet käyttäjät Uuden version asennuksessa on kaksi vaihetta: 1. SQL Server 2005 Express version asennus 2. Viljo 3.05 Praktiikka- ja
Lisätiedot11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
LisätiedotHistoriaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux
Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)
LisätiedotOngelma(t): Jotta tietokonetta voitaisiin käyttää monipuolisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti kaikkiin sille soveltuviin käyttötarkoituksiin,
Ongelma(t): Jotta tietokonetta voitaisiin käyttää monipuolisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti kaikkiin sille soveltuviin käyttötarkoituksiin, niin miten tietokoneen resurssit tulisi antaa käyttöön
Lisätiedot1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus)
1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) Olette pomosi kanssa tarkastaneet asiakkaan tekemän ja sinun korjaaman suunnitelman ja tehneet oman versionsa siitä. Noudata siis tätä tekemäänne uutta
LisätiedotASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh.
1/5 ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS Navita Yritysmalli YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh. 010 7564 986 Käyttöönotto Matti Sihvo Koulutus Jan-Markus Viikari LAITEVAATIMUKSET
LisätiedotBackup Exec 3600 Appliance
Backup Exec 3600 Appliance Markku A Suistola Principal Presales Consultant Parempaa varmistusta kaikille! Ohjelmisto Appliance Pilvi Virtuaalisen ja fyysisen ympäristön suojaus 2 Perinteinen ratkaisu usein
LisätiedotFuturaPlan. Järjestelmävaatimukset
FuturaPlan Järjestelmävaatimukset 25.1.2017 2.2 Hermiankatu 8 D tel. +358 3 359 9600 VAT FI05997751 33720 Tampere fax. +358 3 359 9660 www.dbmanager.fi i Versiot Versio Päivämäärä Tekijä Kommentit 1.0
LisätiedotHP ProBook 430 G5 kannettavien käyttöönotto
HP ProBook 430 G5 kannettavien käyttöönotto Windows 10:n asennus, päivitysten tarkistus ja Abitti-asetukset Kytke tietokone verkkovirtaan ennen koneen käynnistämistä! Windows 10 Home käyttöjärjestelmän
LisätiedotLisenssin hakeminen PTC:n verkkosivun kautta
10.4.13 (rev. 2) Lisenssin hakeminen PTC:n verkkosivun kautta Kun haetaan ensimmäisen kerran Mathcad-lisenssi, sen voi tehdä PTC: kotisivulta. Kun konetta vaihdetaan, voi Mathcadin lisenssin voi käydä
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
LisätiedotPIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen
PIKAOPAS Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Mitä tarvitaan...1 3. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen...2 3.1 Ennen asennusta...2
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotMultiBoot. Käyttöopas
MultiBoot Käyttöopas Copyright 2006 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan erikseen
LisätiedotVäylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)
Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä Prosessoriväylä Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Suuremmissa erillisiä väyliä Muistiväylä Oheislaiteväylät
LisätiedotLUENTO 0. Tervetuloa! Käyttöjärjestelmät II 2 ov Teemu Kerola. Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
LUENTO 0 Tervetuloa! 582405 Käyttöjärjestelmät II 2 ov Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Tavoitteitamme Ymmärtää KJ:n perusrakenteet ja toteutusperiaatteet Tuntea yleisperiaatteiden
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotWindows ja Linux. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö Joonas Blomberg, Arttu Hanska, Harri Laine, Markku Painomaa
LisätiedotSuomenkielinen versio. Johdanto. Laitteiston asennus. LC2002 Sweex Virtajohdon Ethernet-sovitin 200 Mbps
LC2002 Sweex Virtajohdon Ethernet-sovitin 200 Mbps Johdanto Älä altista Sweex Virtajohdon Ethernet-sovitinta 200 Mbps äärilämpötiloille. Älä aseta tuotetta suoraan auringonvaloon tai sulje lämmityselementtejä.
LisätiedotHallintatyökaluja Fujitsu-työasemille
Hallintatyökaluja Fujitsu-työasemille O-P Perasto Fujitsu Finland Systems Specialist Product Business Unit Copyright 2017 2019 FUJITSU Hallintatyökalut 1. DeskView Client 2. DeskUpdate 3. DeskUpdate Manager
LisätiedotPIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen
PIKAOPAS Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Mitä tarvitaan...1 3. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen...2 3.1 Ennen asennusta...2
Lisätiedoterasmartcardkortinlukijaohjelmiston
erasmartcardkortinlukijaohjelmiston asennusohje Sisällysluettelo 1. erasmartcard... 2 2. erasmartcard-ohjelmiston normaali asennus... 3 2.1. Ennen asennusta... 3 2.2. Asennus... 3 3. Muut asennustavat...
Lisätiedot1 Tivax siirto uuteen koneeseen
Tivax siirto uuteen koneeseen 1 1 Tivax siirto uuteen koneeseen 1.1 Tivax ohjelman asentaminen Huom. Siirrossa mahdollisesti esiintyvien ongelmien ratkaisu on veloituksetonta ainoastaan asiakkaille, joilla
LisätiedotOHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012
OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 2: Tiedosto, hakemisto Tiedostojärjestelmä Kotihakemisto Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt
LisätiedotCT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa
CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Jyrki Eurén Raimo Asikainen Janne Laitinen Teppo Lapinkoski Manu Toivanen Pasi Ruuth Johdanto Taustaa Työn taustana ryhmän
LisätiedotWINDOWSIN ASENTAMINEN
WINDOWSIN ASENTAMINEN Tämä dokumentti kuvaa Windows XP:n Home-version asentamisen. Pro-version asennus ei poikkea kovin merkittävästi tästä ohjeesta. Asennuksessa käytettävä asennuslevy on käytettyjen
LisätiedotTyöasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Manager 2007. Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS
Työasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS IT Education Center Agenda Yleistä työasemien hallinnasta Työasemien hallinta
LisätiedotOhjelman Suositukset. Luku 5 Suositukset
Luku 5 Suositukset Suositukset ovat asetuksia jotka määräävät kuinka ZoomText käynnistyy, lopettaa ja esiintyy Windows työpöydällä käytön aikana. Aktivoimalla Automaattiset Päivitykset, aina ZoomTextin
LisätiedotKäyttöohje Planeetta Internet Oy 3.8.2011
Käyttöohje Planeetta Internet Oy 3.8.2011 PLANEETTA TIEDOSTOPALVELIN KÄYTTÖOHJE 3.8.2011 1 (25) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Planeetta Tiedostopalvelin... 2 Yleistä tietoa palvelusta... 2 Palvelun
LisätiedotLiitäntäkaapelin CA-42 pika-asennusohje
Liitäntäkaapelin CA-42 pika-asennusohje 9234594 2. painos Nokia, Nokia Connecting People ja Pop-Port ovat Nokia Oyj:n rekisteröityjä tavaramerkkejä. Copyright 2005 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Johdanto
LisätiedotTK081001 Palvelinympäristö
TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! RAID RAID = Redundant Array of Independent Disks Useasta fyysisestä kiintolevystä muodostetaan yhteinen
LisätiedotClient Management -hallintaratkaisut ja mobiilitulostus
Client Management -hallintaratkaisut ja mobiilitulostus Käyttöopas Copyright 2006 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Microsoft ja Windows ovat Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimiä
LisätiedotTEHTÄVÄ 4: Microsoft Windows Deployment Services asennus ja hallinta
TEHTÄVÄ 4: Microsoft Windows Deployment Services asennus ja hallinta Windows Deployment Services, WDS Käyttöjärjestelmän asennus työasemalle Dynamic Host Configuration Protocol, DHCP * Domain Name System,
LisätiedotMaha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio 7.20.026
2012 Tecalemit Oy Seppo Koskivuori Maha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio 7.20.026 Vaatimukset: - tietokone (PC), jossa vapaa USB portti - käyttöjärjestelmä Windows XP, Vista tai Windows
Lisätiedot