Mac OS:n ja Windowsin vertaileminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mac OS:n ja Windowsin vertaileminen"

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö Kalle Koponen, Ville Laitinen, Markus Salminen, Miko Tollander Mac OS:n ja Windowsin vertaileminen Työn tarkastaja: Professori Heikki Kälviäinen Työn ohjaaja: Professori Heikki Kälviäinen

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Kalle Koponen, Ville Laitinen, Markus Salminen, Miko Tollander Mac OS:n ja Windowsin vertaileminen Seminaarityö sivua, 5 kuvaa, 1 taulukko Työn tarkastajat: Professori Heikki Kälviäinen Hakusanat: Mac OS vs Windows, seminaarityö, käyttöjärjestelmät Keywords: Mac OS vs Windows, seminar report, operating system Tässä seminaarityössä tavoitteena on vertailla Mac OS ja Windows-käyttöjärjestelmien kehitystä, eroja ja tärkeimpiä ominaisuuksia yleisellä tasolla. Tarkemmin tutustutaan historiaan, käyttöliittymään, prosessien- ja muistinhallintaan, joista suurimmat erot nykyään löytyvät käyttöjärjestelmien toimintaperiaatteiden ollessa hyvin samankaltaiset. ii

3 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management Degree Program in Information Technology Kalle Koponen, Ville Laitinen, Markus Salminen, Miko Tollander Comparison of Mac OS and Windows Seminar Report 24 pages, 5 figures, 1 table Examiner: Professor Heikki Kälviäinen Keywords: Mac OS vs Windows, seminar report, operating system In this seminar report the goal is to compare two operating systems, Mac OS and Windows, development, differences and features in general. Report takes better look at history, user interface, process and memory management. Today these are the biggest differences while the mechanics are quite similar. iii

4 ALKUSANAT Työ on tehty Lappeenrannan teknillisen yliopiston käyttöjärjestelmät kurssin harjoitustyönä. Kiitämme Googlen loisteliasta hakukonetta ja Wikipedian pettämättömiä artikkeleita, jotka ovat auttaneet erittäin paljon tiedon etsinnässä. Kiitämme Markuksen kämppäkaveria Jarno Leppää tuesta ja kahvinkeitosta. iv

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTA TAVOITTEET JA RAJAUKSET TYÖN RAKENNE KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN HISTORIAA DOS:ISTA WINDOWSIIN SYSTEM 1.0:STA OS X:ÄÄN EROISTA YHTEEN KÄYTTÖLIITTYMÄT JA KÄYTETTÄVYYS MAC OS X WINDOWS OHJELMISTOTUKI PROSESSIENHALLINTA WINDOWS MAC OS AJANJAKOALGORITMIT MUISTINHALLINTA WINDOWS MAC POHDINTA JA TULEVAISUUS LÄHTEET

6 SYMBOLI- JA LYHENNELUETTELO DLL FIFO GUI I/O OEM OS RAM UPL VM Dynamic Link Library First In, First Out Graphical User Interface Input/Output Original Equipment Manufacturer Operating System Random Access Memory Universal Page List Virtual Memory 2

7 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Seminaarityön tavoitteena on selvittää Mac OS ja Windows käyttöjärjestelmien eroja ja yhtäläisyyksiä. Työssä käsitellään melko yleiseltä pohjalta käyttöjärjestelmien toimintaa ja kuinka Microsoft ja Apple ovat kehittäneet käyttöjärjestelmänsä niiden nykytilaan. Käytettävyyden ja ulkoasun vertailussa on käytetty käyttöjärjestelmien uusimpia versioita, mutta vertailu on muuten toteutettu yleiseltä pohjalta. Työssä on vertailtu käyttöjärjestelmien tärkeimpiä tehtäviä nykyhetkellä ja menneisyydessä. 1.2 Tavoitteet ja rajaukset Työssä on pyritty vertailemaan käyttöjärjestelmien kehitystä ja tärkeimpiä ominaisuuksia. Tavoitteena on selvittää kahden ko. käyttöjärjestelmien muistin- ja prosessinhallinnan sekä käyttöliittymien eroja. Myös käyttöjärjestelmien kehitys niiden nykytilaan on tärkeä osa työtä, jotta voidaan ymmärtää miksi juuri tietynlaisiin ratkaisuihin on päädytty. Seminaarityössä käsitellään vain käyttöjärjestelmien tärkeimpiä tehtäviä, jotta työ pysyisi järkevässä mittakaavassa. 1.3 Työn rakenne Luvussa 2 käsitellään käyttöjärjestelmien kehityshistoriaa ensimmäisistä versioista nykytilaan. Luku 3 selvittää käyttöjärjestelmien uusimpien versioiden käyttöliittymää ja käytettävyyttä yleisellä tasolla. Luvussa 4 kerrotaan käyttöjärjestelmien yhdestä tärkeimmästä tehtävästä eli prosessin hallinnasta. Luku 5 kuvaa järjestelmien muistinhallintaa nykytilassa. 3

8 2 KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN HISTORIAA 2.1 DOS:ista Windowsiin Windowsia edeltävä Microsoftin kehittämä käyttöjärjestelmä oli MS-DOS. Sen päälle lähdettiin kehittämään ensimmäistä GUI (Graphical User Interface) versiota Windows käyttöjärjestelmästä. Ensimmäinen valmis järjestelmä oli loogisesti Windows 1.0, joka julkaistiin vuonna Windows ei ollut ensimmäinen graafinen käyttöjärjestelmä ja se lainasikin paljon graafisia ominaisuuksia Applen sitä ennen kehittämästä Macintosh käyttöjärjestelmästä. Microsoft julkaisi muutaman vuoden päästä jatkoa ensimmäiselle versiolleen Windows 2.0 nimikkeellä, joka oli edelleen käytännössä kopio Applen vastineesta. Apple nostikin Microsoftia vastaan monia tekijänoikeussyytteitä elementtien kopioinnista. Kuvia 1 ja 2 tarkasteltaessa voidaan todeta, että Windows kopioi paljon asioita Applen System 1.0:sta. Kuva 1. Windows 1.0 [1] Ensimmäinen todellinen läpimurto Microsoftille oli Windows 3.0. Sen tärkeimpiä uudistuksia olivat ensimmäiset sovellukset, joita ei ajettu enää DOS pohjalta, vaan suoraan Windowsin päällä. Lisäksi suorituskykyä saatiin huomattavasti lisää virtuaalimuistin ja näytönohjainten kehityksen ansiosta. Microsoft alkoi 3.0:n jälkeen kehittämään kahta eri järjestelmää. Windows 3.0 sai jatkoa 3.1 versiolla, joka oli lähinnä bugien korjailua. Se oli tarkoitettu pääasiallisesti 4

9 kotikäyttöön. 3.1 version rinnalle Microsoft aloitti Windows NT:n kehityksen. NT oli jatkoa Microsoftin ja IBM:n yhteiselle OS/2 projektille, joka jäi kesken eriävien tavoitteiden takia. NT:n tärkein ominaisuus oli sen 32-bittisyys, vaikka todellisuudessa monet ohjelmat ajettiin silti 16-bittisinä. NT oli lähinnä suunnattu yrityskäyttöön sen suuren potentiaalisen suorituskyvyn takia. Windows 3.11:n jälkeen Microsoft kehitti uutta käyttäjäystävällistä käyttöjärjestelmää, joka nimettiin Windows 95:ksi. Siinä pidettiin mukana tuki 32-bittisyydelle, mutta järjestelmä oli vielä käytännössä 16-bittinen. Windows 95 oli läpimurto sen hyvän laitteistoyhteensopivuuden takia. Windows NT 4.0 oli jatkumo aikaisemmalle NT käyttöjärjestelmälle, jota kehitettiin edelleen lähinnä yrityskäyttöön Windows 95:n ohella. Windows 98 julkaistiin korvaamaan Windows 95. Suurin uudistus käyttäjille oli järjestelmän vakaus. Jopa Windows 98:n testiversio oli vakaampi kuin viimeinen versio 95:stä. Ajuritukea oli kehitetty myös huomattavasti. Internetin lisääntynyt käyttö asetti Microsoftille paineita kehittää protokollatukea ja esimerkiksi Windows 98 kaikissa versioissa tulee mukana Internet Explorer -selain. Windows 2000 oli jatkumoa Windows NT 4.0:lle. Se oli pääasiassa suunnattu yritys- ja serverikäyttöön, mutta siihen oli lisätty paljon Windows 98:n ominaisuuksia ja näin ollen soveltui hyvin työpöytäkäyttöön. Muun muassa DirectX-tuki oli ensimmäistä kertaa NTpohjaisessa käyttöjärjestelmässä mukana, joka mahdollisti nykyaikaisien pelien ajon järjestelmässä. Windows ME jatkoi siitä mihin Windows 98 jäi. Siihen oli kopioitu hyvät media- ja verkko-ominaisuudet Windows 2000:sta. Myös järjestelmän palautuspisteet esiteltiin ensimmäisen kerran Windows ME:ssä. Siinä oli kuitenkin paljon vakausongelmia ja sitä kutsuttiinkin leikkimielisesti nimellä Mistake edition tai Many error. Windows XP oli ensimmäinen todellinen yhdistelmä 95/98/ME:stä ja Windows NT/NT 4.0/2000 versioista. XP käyttää NT:n kerneliä. Ensimmäisessä XP versiossa oli paljon haavoittuvaisuuksia ja niitä korjattiin nopeaan tahtiin erillisillä service packeillä. Windows 5

10 XP julkaistiin ensimmäisen kerran vain 32-bittisenä versiona, mutta siitä julkaistiin myöhemmin 64-bittinen versio myös. [1] 2.2 System 1.0:sta OS X:ään Apple julkaisi ensimmäisen käyttöjärjestelmänsä Macintosh System Software 1.0:n vuonna Se oli ensimmäinen kokonaan graafinen järjestelmä, joka oli tarkoitettu edulliseksi ratkaisuksi kotikoneisiin. Apple käytti pohjana aikaisempaa Apple Lisa-käyttöjärjestelmää ja System 1.0:ssä olikin paljon elementtejä Lisasta. System 1.0 oli aikanaan todella edistyksellinen järjestelmä, kuten kuvasta 2 nähdään, ja se peittosikin Microsoftin vuotta myöhemmin julkaiseman Windows 1.0:n mennen tullen. Apple kuitenkin jäi kehityksessä hieman paikoilleen heti ensimmäisen järjestelmänsä kanssa. Monia System OS versioita julkaistiin, mutta ne olivat lähinnä pieniä ominaisuuksien lisäyksiä tai bugien korjailua. Kuva 2. Mac System Software 1.0 [2] Viimeistellyn System 4.0:n jälkeen Apple julkaisi System 5.0 käyttöjärjestelmän, joka toi vihdoin uusia tärkeitä ominaisuuksia käyttäjälle. Alkeellinen moniajo oli esimerkiksi tärkeä lisäys paikallaan junnanneen 4.0 jälkeen. System 5.0 oli Applelle vain välietappi, eikä sitä edes julkaistu kuin Pohjois-Amerikassa ja muutamassa Euroopan maassa. System 6.0 korvasi aiemman 5.0:n melko nopeasti sen julkaisun jälkeen ja siitä muodostui Applelle pitkään käytössä ollut vakaa järjestelmä. Se toi mukanaan parannetun laitteistotuen. Tämä oli tärkeää kasvavan suorituskykytarpeen takia. 6

11 System 7.0 julkaistiin vuonna Se oli suuri harppaus edellisiin Macintosh System järjestelmiin verrattuna. Macintosh oli edelleen Windowsin järjestelmiä paljon edellä niin ominaisuuksissa kuin käytettävyydessäkin. System 7 toi mukanaan tärkeitä ominaisuuksia muun muassa kehittyneen moniajon, 32-bittisen järjestelmän, pikakuvakkeet ja ohjauspaneelin. System 7 jälkeen Applella alkoi vaikeat ajat, ja järjestelmien kehitys hidastui. Tähän aikaan puolestaan Microsoft kehitti jo täydellä teholla mullistavaa Windows 95- käyttöjärjestelmäänsä. Apple sai viimein vuonna 1997 julkaistuksi Mac OS 8 järjestelmänsä, joka ei kuitenkaan enää vastannut ominaisuuksiltaan Microsoftin kilpailevaa järjestelmää, vaan jäi auttamatta jalkoihin. Samoihin aikoihin tietokoneiden kotikäyttö oli räjähdysmäisesti kasvussa ja lähes poikkeuksetta käyttäjien valinta oli Windows sen ylivertaisten ominaisuuksien takia. Apple ei saanut muutamaan vuoteen mitään varteenotettavaa käyttöjärjestelmää Mac OS 8:n jälkeen ulos. Vuonna 2001 julkaistiin edelleenkin käytössä oleva Mac OS X- käyttöjärjestelmäperhe, joka toi paljon uusia ominaisuuksia ja päivitti suorituskyvyn uudelle tasolle. [2] 2.3 Eroista yhteen Apple ja Microsoft julkaisivat ensimmäiset käyttöliittymälliset käyttöjärjestelmänsä melko samoihin aikoihin. Alussa Microsoft oli Applea jäljessä lähes kaikilla osa-alueilla. Ensimmäinen varteenotettava kilpailija Applen System Software järjestelmille oli Windows 95. Tätä edesauttoi Applen paikalleen jäänyt kehitys erinäisten yrityksen sisäisten vaikeuksien takia. Microsoftilla ja Applella oli lähes samat lähtökohdat käyttöjärjestelmiensä alkuvaiheessa. He valitsivat eri tiet ja prioriteetit järjestelmiensä kehityksessä, mutta silti nykyisin heidän lippulaivansa vastaavat melko paljon toisiaan. 7

12 3 KÄYTTÖLIITTYMÄT JA KÄYTETTÄVYYS 3.1 Mac OS X Mac OS X omaa helppokäyttöisen käyttöliittymän eli UI:n (user interface). Käyttäjä voi muokata järjestelmän ulkoasua moneen suuntaa, mutta perustoiminnot pysyvät aina samassa paikassa ja toimivat niin kuin Apple ne on suunnitellut. Mac OS ei kysele turhia, jos hommat toimii niin kuin on tarkoitettu, mutta ongelmatilanteissa auttaa käyttäjää tarpeen mukaan. Yhteensopivuusongelmia esiintyy harvoin valmiin Mac paketin kanssa, koska Applen tuotteet ovat yleisesti kokonaisuuksia, joissa laitteisto ja käyttöjärjestelmä ovat yhdessä. Applen tuotteistus rajaa tietokoneen laajennettavuutta erittäin suuresti. Lisäksi paketeissa myytävät Mac tietokoneet ovat usein teknisesti jäljessä muista vapaasti myytävistä komponenteista. Mac OS käyttöjärjestelmä on valmis paketti käytettäväksi heti asennuksen jälkeen. Se tunnistaa laitteet melko mutkattomasti ja osaa hakea tarvittavat päivitykset automaattisesti. Aloittelijat pääsevät helposti alkuun Mac OS:n kanssa, koska se on rakennettu melko putkimaiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että ongelmatilanteet ovat melko rajalliset. Esimerkiksi ohjelmat asentuvat usein yhdellä hiiren painalluksella ja menevät suoraan niille tarkoitettuun kansioon. Kyseinen menettely on käyttäjäystävällinen ja ongelmatilanteet vähenevät. Toisaalta taas tämä rajoittaa käyttäjän mahdollisuuksia melkoisesti. Applen kehitys Mac OS käyttöjärjestelmän osalta on ollut järjestelmällinen ja UI on pysynyt melko samanlaisena jo pitkän aikaa. Pidempää Mac OS käyttöjärjestelmää käyttäneet tietävät kuinka järjestelmä toimii ja osaavat käyttää käyttöliittymää tehokkaasti. Mac OS käyttöjärjestelmä on ollut monia vuosia vähemmän käytetty kuin Microsoftin vastine, mutta viime aikoina se on noussut varteenotettavaksi kilpailijaksi Windowsille sen nopean kehityksen ansiosta. 8

13 3.2 Windows Microsoft Windows on ollut pitkään suurten käyttäjäryhmien valinta. Windows tarjoaa käyttäjäryhmästä riippuen ominaisuuksia kaikille. Windows on aloittelijaystävällinen ja toimii myös virittelijän alustana moitteettomasti. Microsoft ei myy tuotettaan paketeissa laitteiston kanssa, mutta monet laitevalmistajat myyvät Windowsia laitteistonsa mukana. Windowsilla varustetut pakettikoneet sisältävät usein OEM-versiota (Original Equipment Manufacturer) käyttöjärjestelmästä. Tämä on usein edullisempi ratkaisu loppukäyttäjälle. Pakettikoneet, joiden mukana toimitetaan Windows-käyttöjärjestelmä, eivät ole sidottu laitteistonsa kanssa tiettyihin vaateisiin käyttöjärjestelmän puolelta, vaan ainoastaan laitteiston keskinäinen yhteensopivuus on laajennettavuuden rajana. Windows antaa käyttäjän melko vapaasti muokata järjestelmää omien mieltymystensä mukaan. Tämä saattaa kokemattomalla käyttäjällä aiheuttaa ongelmatilanteita. Kyseinen menettely vaikeuttaa myös ongelmanratkaisua, koska käyttöjärjestelmän on vaikea tietää mistä käyttäjän tekemästä muutoksesta ongelma johtuu. Microsoftilla ei Windowskäyttöjärjestelmän kehityksessä ole ollut yhtä tiettyä pitkälle ulottuvaa strategiaa, vaan sen prioriteetit ovat vaihdelleet julkaisuittain. Windowsien eri versioiden ulkoasu on vaihdellut melko paljon ja eri hallintaohjelmistojen paikat ja nimet ovat muuttuneet lähes julkaisuittain. Tämä aiheuttaa päänvaivaa Windowsia pitkään käyttäneille, jotka ovat tottuneet, että tietyt ominaisuudet löytyivät ennen eri paikasta kuin nykyään. 3.3 Ohjelmistotuki Mac OS:n ohjelmistotuki ontuu vielä tänäkin päivänä melkoisesti, vaikka viimeaikoina cross-platform ohjelmointi onkin yleinen tuotantotapa. Monet suuret ohjelmistotuottajat kehittävät nykyään ohjelmistonsa sekä Windowsissa, että Mac OS:ssä ajettaviksi. Windows on ollut pidempään ja enemmän käytetty käyttöjärjestelmä jonka takia sille on kehitetty enemmän ohjelmia kuin Mac OS:lle. Windows on edelleen markkinoilla johtava käyttöjärjestelmä, mutta Mac OS on erityisesti nostanut päätään helpon käytettävyyden, innovatiivisen tuotekehityksen ja elegantin ulkoasun takia erityisesti kannettavien tietokoneiden ja mobiililaitteiden joukossa. 9

14 4 PROSESSIENHALLINTA 4.1 Windows Ohjelma pitää sisällään yhden tai useamman prosessin. Prosessi voi olla siis yksinkertaisimmillaan vain suoritettava ohjelma. Nykypäivänä prosesseja suoritetaan säikeiden avulla. Ne suorittavat prosessin sisältöä ja niitäkin voi olla enemmän kuin yksi kohti yhtä prosessia. Säie on siis perusyksikkö, jolle käyttöjärjestelmä allokoi prosessoriaikaa. Jokainen prosessi tarjoaa ohjelmistolle tarvittavat ominaisuudet toimia. Sillä on oma virtuaalinen osoitemuisti, suoritettava koodi, suojausmekanismi, uniikki tunnistus, toimintaympäristö, prioriteettiluokka ja ainakin yksi suoritettava säie. Jokainen prosessi myös alkaa aina säikeen toiminnalla, mitä yleensä kutsutaan pääsäikeeksi, mutta se voi luoda uusia säikeitä tarpeisiinsa. Säie on siis oma kokonaisuus prosessissa, joka voidaan ajoittaa suoritettavaksi. Säikeet jakavat prosessin virtuaalimuistiavaruuden ja resurssit. Mutta jokainen säie pitää sisällään myös omat tietonsa kuten jokainen prosessikin. Niillä on myös omat suojausmekanisminsa. Windows tukee moniajoa, jonka avulla käyttöjärjestelmä jakaa prosessoriaikaa prosessien tai säikeiden kesken. Käytännössä tämä tapahtuu antamalla jokaiselle suoritettavalle säikeelle tai prosessorille oman aikaviipaleensa. Sen pituus on noin 20 millisekuntia, vaikka itse käyttöjärjestelmä ja prosessori vaikuttavat sen pituuteen hieman. Suoritettava säie keskeytetään aina, kun se on käyttänyt oman aikaviipaleensa ja sen tiedot tallennetaan muistiin. Tämän jälkeen seuraavaksi vuorossa olevan säikeen tiedot ladataan muistista ja jatketaan sen toimintaa ja sama toistuu taas uudelleen. Nykyajan moniydinprosessoreilla Windows pystyy suorittamaan yhtä säiettä per ydin. Moni ja sen tukeminen johtaa ongelmaa, jossa pitää päättää mitä prosessia suoritetaan ja missä järjestyksessä. Tästä pitää huolen vuorottaja, joka hoitaa asian prosessien prioriteettien mukaan. Windowsissa prioriteetit vaihtelevat 0 (matalin) ja 31 (korkein) välillä. 10

15 Kuva 3. Prosessi ja sen säikeiden sisältämiä tietoja [4] Windows käsittelee kaikkia saman prioriteetin omaavia säikeitä samanarvoisina ja jakaa aikaviipaleita round robin-tyyliin kaikille korkeimman prioriteetin säikeille. Mutta jos käyttöjärjestelmään tuleekin korkeamman prioriteetin omaava säie, niin suoritettava säie keskeytetään, vaikka se ei olisi käyttänytkään omaa aikaviipalettaan loppuun. Jokaisen säikeen prioriteetti määräytyy prosessin- ja säikeen prioriteetin mukaan. Nämä kriteerit muodostavat perusprioriteetin, jota kutsutaan myös dynaamiseksi prioriteetiksi, koska se voi vaihdella tiettyjen sääntöjen mukaan. Tämäkin on toteutettu vain sen takia, että kaikki säikeet saisivat mahdollisemman tasavertaista palvelua eikä niistä mikään nälkiintyisi. Windows lisää prioriteettia säikeelle seuraavissa tapauksissa: 1. Kun prosessi tuodaan etualalle työpöydällä, niin vuorottaja muuttaa sen prioriteetin korkeammaksi kuin työpöydällä taustalla toimivilla prosesseilla. Prioriteetti palautetaan alkuperäiseksi, kun prosessi ei ole enää työpöydän etualalla. 11

16 2. Kun ikkuna vastaanottaa syötettä kuten ajastimen, hiiren tai näppäimistön viestin niin prosessin prioriteettia nostetaan 3. Kun odotusehdot keskeytetyltä säikeeltä ovat saavutettu, niin vuorottaja nostaa sen prioriteettia. Esimerkiksi jonkin I/O-toiminnan loppuminen voi aiheuttaa sen. Kun säikeen dynaamista prioriteettia on nostettu, niin vuorottaja laskee sitä aina yhdellä tasolla aikaviipaleen loputtua, kunnes se saavuttaa alkuperäisen arvonsa. Myös on mahdollista, että kaksi tai useampi säiettä eri prioriteeteilla ovat kiistassa keskenään saamassa vuoroa. Tällöin Windows käyttää prioriteetti-inversiota, jossa se satunnaisesti lisää valmisjonossa olevien säikeiden prioriteettia. [5] 4.2 Mac OS Mac-käyttöjärjestelmässä prosessit jaetaan neljään prioriteettiluokkaan, jotka on lueteltu taulukossa 1 niiden ominaisuuksien mukaan. Käytännössä kaikki säikeet aloittavat normaalista prioriteettiluokasta. Sitä voidaan muuttaa joko itse käyttäjän tai ohjelmiston pyynnöstä. Kernelmoodin säikeet suoritetaan heti kuin mahdollista. Taulukko 1. Prosessien prioriteettiluokat. Prioriteettiluokka Normaali Systeemin korkea Ominaisuudet Normaalien ohjelmistojen säikeiden prioriteetit Säikeet, joiden prioriteettia on nostettu Kernelmoodi Tosiaikainen Varattu vain ytimessä kehitetyillä säikeille, joilla on aina korkeampi prioriteetti kuin käyttäjäavaruudessa kehitetyillä säikeillä Säikeille, jotka tarvitsevat tarkan kellojakson prosessoriaikaa pysyäkseen toiminnassa 12

17 Tosiaikaisella prioriteettiluokalla oleville prosesseille varataan aina jokin tietty kellojakso suorittimen toiminnasta. Tätä kellojaksoa toistetaan aina niin kauan kunnes käyttöjärjestelmä päättää toisin. Jonkin prosessi voi varata ylimääräistä aikaa ja käyttöjärjestelmä yrittää pitää kirjaa niiden suorittimen tarpeesta. Tässä tapauksessa prosessi voidaan tiputtaa normaaliin prioriteettiluokkaan. Vuorottaja toimii Macissa samantyyppisesti kuin Windowsissa. Molemmissa käytetään normaalien prosessien vuorottamiseen dynaamista ajanjakoalgoritmia. Siinä prioriteetit vaihtelevat prosesseille niiden käytön mukaan ja niitä vaihdellaan tiettyjen ajanjaksojen välillä. Käytännössä Mac antaa suoritinsidonnaisille prosesseille pienemmän prioriteetin, etteivät ne pääsisi monopolisoimaan sen käyttöä ja estäisi I/O-sidonnaisia prosesseja toimimasta. I/O-sidonnaiset prosessit käyttävät suorittimen aikaa yleensä vain hetken verran ja keskeytyvät samasta syystä, joten suoritinsidonnaiset prosessit saavat silti tarvittavan määrän aikaa prosessorilta. Tämä kaikki hoidetaan Mach-vuorottajalla, jolla on omat keinonsa vaihtaa prioriteettia sen mukaan miten prosessit käyttäytyvät systeemissä ja muiden prosessien kanssa. [3] 4.3 Ajanjakoalgoritmit Mac OS:n sekä Windowsin ensimmäiset versiot eivät tukeneet moniajoa, siksi niistä ei löytynyt ajanjakoalgoritmia. Vuonna 1984 Mac OS 5 -versiossa esiteltiin uusi niin sanottu co-operative moniajomalli (cooperative scheduler), jossa jaksotus oli suoritettavan ohjelman vastuulla. Windows 3.1:een sama ominaisuus tuli vasta vuoden 1992 alussa. Parannusta saatiin aikaan vuonna 1995 Windows 95:n tullessa markkinoille, kun jaksotus siirrettiin pääasiassa käyttöjärjestelmän harteille uudella niin sanotulla ennaltaehkäisevällä (preemptive) ajanjakoalgoritmilla. Mac OS 9 -versio vuonna 1999 esitteli saman ominaisuuden. Tosin vieläkään käyttöjärjestelmät eivät täysin tukeneet tätä ominaisuutta. Mac OS tarjosi ohjelmoijalle mahdollisuuden käyttää uutta algoritmia, kun taas Windows 95 käytti sitä vain 32-bittisissä sovelluksissa, eikä 16-bittisissä. Nykyään molemmissa käyttöjärjestelmissä sekä Windows NT-pohjaisissa (Windows 2000, XP, Vista, 7) että Mac OS X:ssä käytetään ajanjakoalgoritmia, joka on eräänlainen hybridi FIFOn, Round- Robinin sekä prosessien priorisointien välillä (multilevel feedback queue). [6], [7] 13

18 5 MUISTINHALLINTA 5.1 Windows Windows-käyttöjärjestelmissä virtuaalimuistimanageri kontrolloi muistinvarauksen sekä hoitaa sivutuksen. Muistin maksimimäärän määrittää laitteisto. 32-bittisellä laitteistolla virtuaalimuistin muistiavaruuden koko on neljä gigatavua ja fyysisen muistin määrä vaihtelee 4:stä gigatavusta 128:aan gigatavuun. Windows 7-käyttöjärjestelmän mukana tosin fyysisen muistin ylärajat kasvoivat. 64-bittisella laitteistolla vastaavat ovat taas virtuaalimuistille 16 teratavua ja fyysisen muistin maksimimäärä vaihtelee 64:n gigatavun ja yhden teratavun välillä. Fyysisellä muistilla viitataan RAM-muistiin (Random Access Memory), jota käytetään päämuistina prosesseille. 32-bittisissä ympäristöissä virtuaalimuisti on jaettu siten, että jokaisella käyttäjäprosessilla on saatavilla 2 gigatavua muistia, koska käyttöjärjestelmä vie puolet muistista. Windowsin järjestelmissä on kuitenkin optio, joka mahdollistaa, että prosessikohtaista muistimäärää voidaan kasvattaa kolmeen gigatavuun, jolloin käyttöjärjestelmän käyttöön jää yksi gigatavu. Tämä ominaisuus on tarkoitettu tukemaan paljon muistia käyttäviä sovelluksia palvelimilla, joilla on käytössään useampi gigatavu käyttömuistia. 64-bitin ympäristöissä vastaavat luvut ovat 8 teratavua käyttäjäprosesseille ja 8 teratavua käyttöjärjestelmälle. Käyttäjäprosesessien muistiavaruudessa hoidetaan prosessikohtaista dataa sekä käyttäjätilan jaettuja kirjastoja (DLL = dynamic link library). Jokaisella prosessilla on oma kontekstinsa muistiavaruudessa, johon kuuluu itse koodi sekä data, jota prosessi tarvitsee. Prosessin ollessa ajossa, osa kontekstista nimeltään käyttöjoukko (working set) on muistissa. Käyttöjärjestelmän varaamassa osassa (system space, myös kernel space) muistiavaruudesta sijaitsee itse käyttöjärjestelmä sekä kernel-tason ajurit. Siihen pääsee käsiksi vain kernel-tason koodi. Nämä kaksi tilaa ovat erotettuja toisistaan tietoturvan takaamiseksi muistia käsitellessä. Käyttäjätason prosessi ei voi päästä käsiksi dataan, joka sijaitsee toisen prosessin kontekstissa tai käyttöjärjestelmän muistiavaruudessa. Rajoitukset takaavat siis sen, että käyttäjäprosessi ei voi lukea tai kirjoittaa dataa joka kuuluu toiselle prosessille, mikä voi johtaa jopa koko järjestelmän kaatumiseen. 14

19 Kernel-tason ajurit puolestaan ovat luotettuja, ja ne voivat päästä käsiksi myös käyttäjäprosessien muistiavaruuteen. Kun ajuria kutsutaan käyttäjäprosessin säikeessä, koko säikeen data pysyy käyttäjäprosessien muistiavaruudessa. Säikeellä tarkoitetaan tässä tapauksessa moniajojärjestelmissä suoritettavaa osatehtävää, joka on pienempi kuin kokonainen prosessi. Ajuri siis voi päästä käsiksi koko muistiavaruuteen, mutta käyttäjäprosessi ei pääse käsiksi kernel-tason ajurin muistiavaruuteen. Kuvassa 4 näkyy muistiavaruuden jaottelu 32-bittisessä järjestelmässä käyttäjäprosesseille sekä käyttöjärjestelmälle, kuvattuna on myös tila, jossa on käytössä kolme gigatavua virtuaalimuistia kahden sijaan (/3Gb switch). Alempi osa muistiavaruudesta on siis varattu käyttäjäprosesseille, ja ylempi osa on varattu käyttöjärjestelmälle. /3Gb switch -tilaa tukevat muun muassa Windows XP, Windows Server 2003 sekä Windows Advanced Server Kyseinen tila on hyödyllinen esimerkiksi sille, miten ajuri toimii rajoitetulla muistiavaruudella. Kuvasta 4 voi erottaa myös systeemin alueella olevat tilat paged pool sekä nonpaged pool. Paged pool -alue on siis yksinkertaisesti tila, jossa muisti on sivutettu, kun taas nonpaged pool -tilassa muisti ei ole sivutettua, vaan sitä käyttävät ajurit monille tilavaatimuksilleen. Prosessi voi periaatteessa käyttää hyväkseen koko kahden gigatavun tilaa muistiavaruudesta, joka on jaettu ennalta määrätyn kokoisiksi palasiksi, joita kutsutaan sivuiksi. Sivujen koko on vaihdellut Windows-käyttöjärjestelmien eri iteraatioiden välillä arkkitehtuurin mukaan. Sivun koot ovat vaihdelleet neljästä kilotavusta jopa yhteen gigatavuun 64-bittisellä arkkitehtuurilla. Kullakin sivulla on jokin tila, joka kuvaa miten kyseistä tilaa kullakin hetkellä käytetään. Sivu voi olla saatavilla, jolloin mikään prosessi ei käytä kyseisiä sivuja, sivu voi olla myös varattu, jolloin tietty määrä läheisiä sivuja on varattu jollekin prosessille, mutta kyseisiä sivuja ei lasketa sen prosessin maksimimäärää kohti. Vasta kun prosessin tarvitsee kirjoittaa muistiin, osa varatusta muistista otetaan käyttöön, jolloin sivuista tulee prosessiin sidottuja. Sidotussa tilassa virtuaalimuistimanageri on varannut tilaa sivuille sivutustiedostosta, mitkä kirjoitetaan muistiin ja poistetaan välittömästä päämuistista. 15

20 Kuva bittisen järjestelmän muistiavaruus. [8] Jokainen sivu virtuaalimuistissa on listattuna sivutaulussa, joka tunnistaa varsinaisen fyysisen osoitteen käyttömuistista, mihin virtuaalimuistissa olevalla osoittimella viitataan. Käyttöjärjestelmä sekä prosessori molemmat käyttävät informaatiota virtuaaliosoitteesta löytääkseen oikean merkinnän sivutaulusta tietylle sivulle. Tarkemmin kuvattuna virtuaaliosoite sisältää offset-tavun sekä useita indeksoituja arvoja, joiden avulla käyttöjärjestelmä sekä prosessori löytävät sivutaulusta kohdan, joka kartoittaa virtuaalisivun fyysisestä muistista. Kuvassa 5 nähdään yleisellä tasolla, kuinka fyysisen muistipaikan haku tapahtuu sivutaulun avulla. Windows käyttää järjestelmää nimeltään resident set management scheme, jossa jokaiselle prosessille määrätään oma käyttöjoukko sivuja, kun se luodaan. Prosessin viitatessa sivuun, joka ei löydy päämuistista tapahtuu heittovaihto, jossa päämuistissa olevia kyseiselle prosessille tarkoitettuja sivuja siirretään päämuistista massamuistiin, joka sijaitsee kiintolevyllä, ja tilalle tuodaan massamuistista viitatut sivut. Kun muistia 16

21 on riittävästi muistimanageri antaa aktiivisten prosessien käyttöjoukkojen kasvaa, ja keskeytyksen sattuessa uusia sivuja tuodaan päämuistiin, mutta vanhoja ei heittovaihdeta pois. Kun taas muisti on vähissä, muistimanageri vapauttaa muistia käyttöjärjestelmälle heittovaihtamalla vähän käytettyjä sivuja pois päämuistista täten pienentäen aktiivisten prosessien käyttöjoukkoja. [10] Kuva 5. Fyysisen muistipaikan haku sivutaulun avulla. [9] 5.2 Mac Muistinhallinta nykyään Mac OS-käyttöjärjestelmissä onnistuu myös Windowsin tapaan virtuaalimuistin avulla. Virtuaalimuistitekniikka Mac-käyttöjärjestelmissä perustuu Mach VM -systeemiin (Virtual Memory). Mach VM perustuu pitkälti konseptiin, jossa fyysinen muisti toimii välimuistina virtuaalimuistille. Mac OS:n fundamentaaliset perusteet ovat samat, mutta joitain eroja löytyy yksityiskohdista, kuten virtuaalimuistisysteemin tehostamisesta. Järjestelmä on täysin integroitu käyttöjärjestelmään eikä sitä saa pois päältä. 32-bittisissä järjestelmissä virtuaalimuistin raja per prosessi on sama kuin Windows-ympäristössä, eli 4 gigatavua. 64-bittiset järjestelmät tukevat Macin puolella 18 exatavun muistia prosessikohtaisesti. Myös heittovaihto on toteutettu mahdollistaen sivujen vaihdon massamuistiin ja takaisin. Prosessin osoiteavaruus koostuu mapatuista muistin alueista, joista jokainen kuvastaa tiettyä käyttöjoukkoa virtuaalimuistisivuja. 17

22 Korkeimmalla tasollaan Mach VM koostuu osoiteavaruuksista, ja tavoista manipuloida näitä osoiteavaruuksia tämän ulkopuolelta. Nämä muistiavaruudet ovat suojattuja, jotta voidaan kontrolloida, mitkä tehtävät pääsevät niihin käsiksi. Alemmalla tasolla, objektitasolla, virtuaalimuisti nähdään VM- sekä muistiobjekteina. Näitä objekteja voidaan muokata kutsuilla. jotka ovat saatavilla sekä tehtäville että sivuttajille. VM-objektit ovat sisäisiä virtuaalimuistijärjestelmälle, ja ne sisältävät tietoa siitä, kuinka muistia käsitellään. Muistiobjektit puolestaan tarjoaa sivuttaja. Mac OS:llä on kolme perussivuttajaa: oletusarvoinen sivuttaja, vnode sivuttaja sekä laitesivuttaja. Sivuttajat ovat linkitettyinä virtuaalimuistijärjestelmään vanhan Mach VMsivuttajan rajapinnan sekä UPL:ien kautta. UPL-rakenteita (Universal Page List) käytetään muuttamaan sivujen käyttäytymistä liittyen välimuistin käyttöön, oikeuksiin, kartoitukseen jne. Sivutus tapahtuu kutsumalla vm_allocate -funktiota, jonka pyynnöstä kernel suorittaa joukon osatehtäviä. Kun ohjelmalta tulee pyyntö kirjoittaa tai lukea muistia ja kernel toteaa, ettei fyysisessä- eikä virtuaalimuistissa vielä ole mitään, tapahtuu keskeytys. Tässä vaiheessa kernel suorittaa seuraavat toiminnot: 1. Varataan muistialue kirjoittamalla tarvittava määrä nollia 2. Kirjoitetaan viittaus VM-objektiin äsken varatusta alueesta. 3. Täytetään fyysinen muisti pyydetyllä tietorakenteella ja linkittää sen virtuaalimuistiin. [11] 18

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, sovellusohjelmille ja käyttäjille? 2012-2013 Lasse Lensu

Lisätiedot

010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva

010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva 010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva Pekka Jäppinen 31. lokakuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 31. lokakuuta 2007 Tietokone Koostuu raudasta ja ohjelmista

Lisätiedot

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Visma Nova Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Oppaan päiväys: 2.2.2012. Helpdesk: http://www.visma.fi/asiakassivut/helpdesk/ Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Muistinhallinta

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rakenne Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

Navistools Standard. Navistools

Navistools Standard. Navistools Navistools Standard Navistools on Naviswork pohjainen Asset management sovellus, jota käytetään laitoksen, infrakohteen tai rakennuksen elinkaarenaikasen tiedonhallintaan, suunnittelusta työmaavaiheen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ubuntu Yukun Zhou 2014 Yukun Zhou Harjoitustyö 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. JULKAISUT... 3 3. SUOSIO... 4 4. ASENNUS... 4 5. TURVALLISUUS... 4 6. PAKETTIENHALLINTA...

Lisätiedot

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Tehtäväkuvaus Tehtävänäsi on siirtää, asentaa ja määritellä yrityksen Windows -ratkaisuihin perustuva IT-ympäristö. Käytä salasanaa Qwerty123, jos muuta ei ole pyydetty.

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko LOPPURAPORTTI 1(11) Ratkaisun kuvaus Käytetyt tiedostot Tietuerakenteet Onnistuin

Lisätiedot

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest). 1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje Tuplaturvan tilaus ja asennusohje 1. Kirjaudu lähiverkkokauppaan omilla tunnuksillasi tai luo itsellesi käyttäjätunnus rekisteröitymällä Lähiverkkokaupan käyttäjäksi. a. Käyttäjätunnus on aina sähköpostiosoitteesi.

Lisätiedot

Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI

Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI Käyttöjärjestelmät t I Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI Stallings, Luku 8.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 7-1 Sisält ltö Käänteinen sivutaulu Segmentointi Segmentointi

Lisätiedot

Kuva 8.7. u Muunnos prosessin sivunumerosta sivutilanumeroksi u Kussakin alkiossa: u Katenoimalla. u MMU:ssa; juuri äsken käytettyjä muunnoksia

Kuva 8.7. u Muunnos prosessin sivunumerosta sivutilanumeroksi u Kussakin alkiossa: u Katenoimalla. u MMU:ssa; juuri äsken käytettyjä muunnoksia Käyttöjärjestelmät t I Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI Stallings, Luku 8.1 Sisält ltö Käänteinen sivutaulu Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä KJ-I S2005

Lisätiedot

Win7 & Office 2010. Kouluttaja: Mikko Niskanen. Materiaali: ITP / hannele.rajariemi@jyu.fi ITP / mikko.niskanen@jyu.fi ITP / timo.vorne@jyu.

Win7 & Office 2010. Kouluttaja: Mikko Niskanen. Materiaali: ITP / hannele.rajariemi@jyu.fi ITP / mikko.niskanen@jyu.fi ITP / timo.vorne@jyu. Win7 & Office 2010 Kouluttaja: Mikko Niskanen Materiaali: ITP / hannele.rajariemi@jyu.fi ITP / mikko.niskanen@jyu.fi ITP / timo.vorne@jyu.fi Sisältö 1(2) Win7 Perustoiminnot Asetukset Pikakomennot SCCM

Lisätiedot

ltöä (Luennot 5&6) Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Pikakertaus: : a) b) c) Dyn.. part.: sijoitus Kuva Buddy System: esimerkki

ltöä (Luennot 5&6) Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Pikakertaus: : a) b) c) Dyn.. part.: sijoitus Kuva Buddy System: esimerkki Käyttöjärjestelmät t I Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Stallings, Luku 7 Sisält ltöä (Luennot 5&6) Yleistä muistinhallinnasta (luku 7.1) Yksinkertainen muistinhallinta a) kiinteät partitiokoot

Lisätiedot

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille TITANIC TEMPPU, vaan ei karille Mikko Mäkelä Tuomo Rintamäki 17/10/10 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Metropolia- ammattikorkeakoulusta Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka aloitti

Lisätiedot

D B. Tiedostojen käsittely

D B. Tiedostojen käsittely Tietokantojen tietoja säilytetään yleensä apumuistissa, lähinnä levymuisteissa Apumuistiin tallentamisen merkittäviä etuja keskusmuistiin nähden ovat tiedon säilyvyys (virtakatkon yli) säilytyskapasiteetin

Lisätiedot

päiväys tekijä tarkastaja hyväksyjä Muutoshistoria Julkunen (Marja Julkunen)

päiväys tekijä tarkastaja hyväksyjä Muutoshistoria Julkunen (Marja Julkunen) Valtiokonttori Kieku-toimiala Ohje Mikko 18.4.2016 Kieku-tietojärjestelmä Työasemavaatimukset 1 (5) Asiakirjan muutoshistoria versio päiväys tekijä tarkastaja hyväksyjä Muutoshistoria 1.5 12.2.2014 Mikko

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 6 Ke Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 6 Ke Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 6 Ke 25.1.2017 Timo Männikkö Luento 6 Järjestetty lista Listan toteutus dynaamisesti Linkitetyn listan operaatiot Vaihtoehtoisia listarakenteita Puurakenteet Binääripuu Järjestetty

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 4 Ke Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 4 Ke Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 4 Ke 18.1.2017 Timo Männikkö Luento 4 Tietorakenteet Pino Pinon toteutus Jono Jonon toteutus Lista Listaoperaatiot Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 4 Ke 18.1.2017 2/29 Pino Pino, stack,

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

sivu 1 SURFCAM V5 JÄRJESTELMÄN VAATIMUKSET

sivu 1 SURFCAM V5 JÄRJESTELMÄN VAATIMUKSET sivu 1 Minimi: Käyttöjärjestelmä: Windows XP Service Pack 3 Prosessori: Duo Core II tai nopeampi Muisti: 2 GB RAM Kovalevytila: 1 GB vapaana DVD asema Näytönohjain: 512 MB näyttömuistia. DirectX 9.0c tai

Lisätiedot

Kieku-tietojärjestelmä Työasemavaatimukset

Kieku-tietojärjestelmä Työasemavaatimukset Valtiokonttori Kieku-toimiala Ohje 18.5.2015 Kieku-tietojärjestelmä Työasemavaatimukset Asiakirjan muutoshistoria versio päiväys tekijä tarkastaja hyväksyjä Muutoshistoria 1.00 15.2.2012 Eero Haukilampi

Lisätiedot

Prosessi perinteisesti

Prosessi perinteisesti Käyttöjärjestelmät t I Luento 11: SÄIKEETS Stallings, Luku 4.1 Sisält ltöä Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä Säikeen tilat Käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje RATKI RATKI 1.0 Käyttäjän ohje Ohje 0.5 Luottamuksellinen Vastuuhenkilö Petri Ahola Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 1.1. Kuvaus... 3 1.2. Esitiedot... 3 1.3. RATKIn käyttöoikeuksien hankinta... 3 1.4.

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Muuttujat eri muisteissa Ohjelman muistialueen layout Paikallisen ja globaalin muuttujan ominaisuudet Dynaamisen muistinkäytön edut Paikallisten muuttujien dynaamisuus ADT

Lisätiedot

Linux omaan kannettavaan. Ilkka Kiistala

Linux omaan kannettavaan. Ilkka Kiistala Linux omaan kannettavaan Ilkka Kiistala 18.2.2016 Aiheet 1. Linuxista 2. Kannettavista 3. Live-Linux 4. Linux-asennus 5. Käyttö 6. Vinkit ja linkit Arviointia lopuksi Lopuksi voi kysyä oman koneensa ja

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet Projektisuunnitelma Projektin tavoitteet Projektin tarkoituksena on tunnistaa erilaisia esineitä Kinect-kameran avulla. Kinect-kamera on kytkettynä tietokoneeseen, johon projektissa tehdään tunnistuksen

Lisätiedot

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta.

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta. Gimp alkeet XII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 GIMP:in tasotyökalu Lue ensin nämä ohjeet! Harjoitus lopussa! GIMP:in tasotyökalu on nimensä mukaisesti työkalu, jolla hallitaan tasoja, niiden läpinäkyvyyttä,

Lisätiedot

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Näin asennat MS-DOS käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen

Näin asennat MS-DOS käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen Näissä ohjeissa käydään läpi Microsoftin MS-DOS 6.22 -käyttöjärjestelmän asennus Microsoftin Virtual PC 2007 -virtuaalikoneeseen. Asennusta varten sinulla on oltava Virtual PC 2007 asennettuna tietokoneellasi

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on

Lisätiedot

STANDARD TALOUSHALLINNON KÄYTTÖOPAS

STANDARD TALOUSHALLINNON KÄYTTÖOPAS STANDARD TALOUSHALLINNON KÄYTTÖOPAS Standard Taloushallinto Käyttöopas page 1/6 Table of Contents PERUSIKKUNA... 3 HENKILÖKOHTAINEN TYÖPÖYTÄ... 4 ASETUKSET PERUSKÄYTTÖÄ VARTEN... 5 Yritystiedot... 5 Henkilöt

Lisätiedot

SISÄLLYS 1 YLEISTÄ VERSIOT Tukiaika Variaatiot OHJELMISTO Paketinhallinta Komentorivisyntaksi

SISÄLLYS 1 YLEISTÄ VERSIOT Tukiaika Variaatiot OHJELMISTO Paketinhallinta Komentorivisyntaksi Niko Junnila (1501883 TI15SPELI) Ubuntu Seminaarikooste Linux-järjestelmät Marraskuu 2016 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 3 2 VERSIOT... 3 2.1 Tukiaika... 3 2.2 Variaatiot... 4 3 OHJELMISTO...4 3.1 Paketinhallinta...4

Lisätiedot

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista.

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista. Yhden piirilevyn tietokone Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja sen toiminnoista. Sisällys Raspberry Pi Yleistä... 2 Teknistä... 2 Käyttöjärjestelmät... 4 Pelaaminen

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

WINDOWS 10 -kurssi. petri.kiiskinen@wellamo-opisto.fi

WINDOWS 10 -kurssi. petri.kiiskinen@wellamo-opisto.fi WINDOWS 10 -kurssi petri.kiiskinen@wellamo-opisto.fi Yleistä kurssista Keskiviikkoisin 9.9. 30.9. (15 oppituntia) 16:45 20:00 (viimeinen kerta 16:45 19:15) Puolivälissä 15 minuutin kahvitauko Materiaali

Lisätiedot

Kul Aircraft Structural Design (4 cr) Assignment 1 EVALUATION - Arviointi

Kul Aircraft Structural Design (4 cr) Assignment 1 EVALUATION - Arviointi Kul-34.4300 Aircraft Structural Design (4 cr) Assignment 1 EVALUATION - Arviointi 2016 Tilaisuus 1. harjoitustyö -arviointi 2. harjoitustyö - kommentit 2. harjoitustyö -arviointi Autorating II 3. harjoitustyö

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

OP-eTraderin käyttöopas

OP-eTraderin käyttöopas OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK.

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK. PIKAOHJEET VIESTIEN KÄYTTÖÖN ESRC:N KOTISIVUILLA Versio 3, 27.12.2006 ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql,

Lisätiedot

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje - Windows

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje - Windows Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje - Windows Fujitsun mpollux DigiSign Client on kortinlukijaohjelmisto, jonka avulla voit kirjautua luotettavasti ja turvallisesti organisaation tietoverkkoon tai

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTA SOPIMUKSEN TOTEUTUNEET MÄÄRÄT-SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. KÄYTTÖOHJE SIVU 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 1.0 19.10.2007 Suanto 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2 17.10.2007

Lisätiedot

Windows ja Linux. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma

Windows ja Linux. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö Joonas Blomberg, Arttu Hanska, Harri Laine, Markku Painomaa

Lisätiedot

Seuraavat Windowsin käyttöjärjestelmäversiot tukevat Novell Filr -työpöytäsovellusta:

Seuraavat Windowsin käyttöjärjestelmäversiot tukevat Novell Filr -työpöytäsovellusta: Novell Filr -työpöytäsovellus lueminut Huhtikuu 2015 1 Tuotteen yleiskatsaus Novell Filr -työpöytäsovelluksella voit synkronoida Novell Filr -tiedostoja tietokoneesi tiedostojärjestelmän kanssa ja muokata

Lisätiedot

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3 AgilElephant SEPA Diary Petri Kalsi 55347A Heikki Salminen 51137K Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Aihe: PK&HS Sivu 1 / 7 Dokumenttihistoria Revisiohistoria Revision päiväys: 29.11.2004 Seuraavan

Lisätiedot

20 SYYTÄ, MIKSI JOKAISEN SEURAAVAN TIETOKONEEN TULISI OLLA THINKPAD TAI THINKCENTRE

20 SYYTÄ, MIKSI JOKAISEN SEURAAVAN TIETOKONEEN TULISI OLLA THINKPAD TAI THINKCENTRE 20 SYYTÄ, MIKSI JOKAISEN SEURAAVAN TIETOKONEEN TULISI OLLA THINKPAD TAI THINKCENTRE THINKVANTAGE TECHNOLOGY AND DESIGN Napsauta tästä ThinkVantage Technology and Design -ominaisuudet ovat ThinkPad -kannettaviin

Lisätiedot

Opintokohteiden muokkaus

Opintokohteiden muokkaus 1 Opintokohteiden muokkaus Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opintokohteita voidaan muokata Opinto-oppaassa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on WebOodiin OpasMuokkaaja-oikeudet. WebOodin käyttölupia

Lisätiedot

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2

Lisätiedot

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin Käyttöohje Energent MagiCAD plugin Sisältö 1. Yleistä 1 Dokumentin sisältö... 1 Ohjelman asennus... 1 Vaadittavat ohjelmistot... 1 Asennus... 1 Ohjelman käynnistys... 2 2. Toiminnallisuudet 3 Insert Energent

Lisätiedot

Suurennus ja näyntönhalli ntaohjelma helpottamaan silmien rasitusta. Pikaopas

Suurennus ja näyntönhalli ntaohjelma helpottamaan silmien rasitusta. Pikaopas Suurennus ja näyntönhalli ntaohjelma helpottamaan silmien rasitusta Pikaopas Tervetuloa ZoomText Express on edullinen ja helppokäyttöinen suurennusohjelma tietokoneellesi. ZoomText Express suurentaa hieman

Lisätiedot

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1

Lisätiedot

Ohjelmistopohjaisen lisenssin käyttö

Ohjelmistopohjaisen lisenssin käyttö 24.11.15 rev. 2 Ohjelmistopohjaisen lisenssin käyttö Yleistä Mastercam on käyttänyt aina suojauspalikkaan sidottuja lisenssejä. Ne ovat suhteellisen helppokäyttöisiä ja lisenssin siirtämiseen ei tarvita

Lisätiedot

Ohjeita kirjan tekemiseen

Ohjeita kirjan tekemiseen Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6

Lisätiedot

1 Tivax Professional 4.5

1 Tivax Professional 4.5 Tivax Professional 4.5 1 1 Tivax Professional 4.5 1.1 Tivax ohjelman asentaminen TivaxProfessional versio 4.5 asennetaan joko CD:ltä tai lataamalla asennustiedosto Internetistä. Asennus CD:ltä: Asennusohjelma

Lisätiedot

päivittäjän pikaopas

päivittäjän pikaopas 12.2.2012 päivittäjän pikaopas by Petteri Seppälä Sisällysluettelo 1 Sivun tietojen päivittäminen eli korjaaminen... 3 1.1 Toimenpiteet ennen muokkauksien tekemistä... 3 1.2 Virheellisen tekstin korjaaminen...

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

INTERBASE 5.0 PÄIVITYS VERSIOON 5.6

INTERBASE 5.0 PÄIVITYS VERSIOON 5.6 1 INTERBASE 5.0 PÄIVITYS VERSIOON 5.6 HUOM: Tämä ohje on tarkoitettu yksittäisen koneen päivittämiseen, mikäli InterBase on asennettu serverille ota yhteys DL Software Tukeen. HUOM: Mikäli koneessasi on

Lisätiedot

Tekniset vaatimukset Tikon 6.4.1

Tekniset vaatimukset Tikon 6.4.1 Marraskuu 2014 1 (22) Tekniset vaatimukset Marraskuu 2014 2 (22) 1 Ohjelmapalvelin... 6 1.1 Ohjelmat... 6 1.1.1 Tuetut käyttöjärjestelmät... 6 1.1.2 Muut tarvittavat ohjelmat... 6 1.2 Palvelin (Suositus

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

PixInsight. Tampereen Ursa Jouni Raunio 11.2.2014

PixInsight. Tampereen Ursa Jouni Raunio 11.2.2014 PixInsight Tampereen Ursa Jouni Raunio 11.2.2014 PixInsight - Yleistä PixInsight on tehokas ja ilmaisuvoimainen usealla eri alustalla toimiva ohjelma kuvankäsittelyyn astronomiassa ja tieteessä PixInsight

Lisätiedot

LIIKEMATKATOIMISTOJÄRJESTELMÄN OHJE

LIIKEMATKATOIMISTOJÄRJESTELMÄN OHJE LIIKEMATKATOIMISTOJÄRJESTELMÄN OHJE Johdanto Liikematkatoimistojärjestelmä on lisäarvopalvelu Winres -varausjärjestelmään, jolla matkatoimisto pystyy tuottamaan liikeasiakkailleen raportteja heidän matkatoimistopalveluiden

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

TKHJ:ssä on yleensä komento create index, jolla taululle voidaan luoda hakemisto

TKHJ:ssä on yleensä komento create index, jolla taululle voidaan luoda hakemisto Indeksin luonti ja hävitys TKHJ:ssä on yleensä komento create index, jolla taululle voidaan luoda hakemisto Komentoa ei ole standardoitu ja niinpä sen muoto vaihtelee järjestelmäkohtaisesti Indeksi voidaan

Lisätiedot

Sisältöä SÄIKEET, SMP

Sisältöä SÄIKEET, SMP LUENTO 5 Sisältöä SÄIKEET, SMP Stallings, Luku 4 Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä SMP Windowsin säikeet 1 2 Säikeet (multithreading) Prosessi

Lisätiedot

eshop lisenssiopas Ohjelmistolisenssiopas 2013

eshop lisenssiopas Ohjelmistolisenssiopas 2013 Atean eshop on markkinoiden edistynein hankintajärjestelmä, joka tukee ja nopeuttaa yritysten it-hankintaprosessia. Lisenssiasiakkaille eshop tarjoaa ohjelmisto-omaisuuden hallintatyökalut. eshop lisenssiopas

Lisätiedot

Client Management- ja Mobile Printing -hallintaratkaisut. Asiakirjan osanumero:

Client Management- ja Mobile Printing -hallintaratkaisut. Asiakirjan osanumero: Client Management- ja Mobile Printing -hallintaratkaisut Asiakirjan osanumero: 410173-351 Tammikuu 2006 Sisällysluettelo 1 Client Management -hallintaratkaisut Kokoonpanon määrittäminen ja käyttöönotto........

Lisätiedot

T Testiraportti - järjestelmätestaus

T Testiraportti - järjestelmätestaus T-76.115 Testiraportti - järjestelmätestaus 18. huhtikuuta 2002 Confuse 1 Tila Versio: 1.0 Tila: Päivitetty Jakelu: Julkinen Luotu: 18.04.2002 Jani Myyry Muutettu viimeksi: 18.04.2002 Jani Myyry Versiohistoria

Lisätiedot

Kuva: Ilpo Okkonen

Kuva: Ilpo Okkonen OodiHOPS OHJAAJAN OHJE 14.2.2017 Kuva: Ilpo Okkonen OodiHOPS Oulun yliopistossa Oulun yliopiston koulutusneuvosto on päättänyt, että OodiHOPS-toiminto otetaan käyttöön vähintään aloittavilla opiskelijoilla

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Windows 8.1 -käyttöjärjestelmän käytön aloitus

Windows 8.1 -käyttöjärjestelmän käytön aloitus Windows 8.1 -käyttöjärjestelmän käytön aloitus Windows 8.1 Support Center @ Lenovo support.lenovo.com/windows8.1 Hyvä lukija! Lenovo on laatinut tämän ohjeen helpottamaan Microsoft Windows 8.1 -käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 1 Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka SUSE LINUX Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 KEHITYS JA HITORIA 3 3 VERSIOT 5 4 OMINAISUUDET 6 5 ASENNUS

Lisätiedot

Muistimoduulit. Oppaan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta.

Muistimoduulit. Oppaan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta. Muistimoduulit Oppaan osanumero: 407947-351 Toukokuu 2006 Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta. Sisällysluettelo 1 Muistimoduulien lisääminen tai vaihtaminen Muistimoduulin

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena tai etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

MagiCAD Toimintaympäristö ja yhteensopivuus MagiCAD AutoCADille ja MagiCAD Revitille

MagiCAD Toimintaympäristö ja yhteensopivuus MagiCAD AutoCADille ja MagiCAD Revitille Toimintaympäristö ja yhteensopivuus MagiCAD AutoCADille ja MagiCAD Revitille MAGICAD AUTOCADILLE (AutoCAD), kehittänyt Progman Oy Sovellukset: Circuit Designer, Electrical, Heating & Piping, Room, Sprinkler

Lisätiedot

ULLA SANNIKKA. SENIORIN TIETOKONEOPAS Windows 10

ULLA SANNIKKA. SENIORIN TIETOKONEOPAS Windows 10 ULLA SANNIKKA SENIORIN TIETOKONEOPAS Windows 10 TALENTUM Helsinki 2015 11., uudistettu painos Talentum Media Oy ja Ulla Sannikka ISBN 978-952-14-2582-0 ISBN 978-952-14-2583-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2584-4

Lisätiedot

NÄYTÖN JAKAMINEN OPPILAILLE, JOTKA MUODOSTAVAT YHTEYDEN SELAIMELLA TAI NETOP VISION STUDENT -SOVELLUKSELLA

NÄYTÖN JAKAMINEN OPPILAILLE, JOTKA MUODOSTAVAT YHTEYDEN SELAIMELLA TAI NETOP VISION STUDENT -SOVELLUKSELLA NÄYTÖN JAKAMINEN OPPILAILLE, JOTKA MUODOSTAVAT YHTEYDEN SELAIMELLA TAI NETOP VISION STUDENT -SOVELLUKSELLA Vision-ohjelmistoa käyttävät opettajat voivat nyt muodostaa luokan, jossa on yhdistelmä Windows-pohjaisia

Lisätiedot

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Laitteen ensimmäinen käyttöönotto 1. Aseta SIM-kortti laitteen pohjaan pyötätuen takana olevaan SIM-korttipaikkaan 2. Aseta mukana tullut ethernetkaapeli tietokoneen

Lisätiedot

Mitä Uutta - SURFCAM V5.1 Sisällysluettelo

Mitä Uutta - SURFCAM V5.1 Sisällysluettelo VER CAD/CAM Software with world class precision and control... Mitä uutta Mitä Uutta - SURFCAM V5.1 Sisällysluettelo 1) Parannettu muistinhallinta 32 ja 64 bitin järjestelmissä 3 2) Konesimulointi Optio

Lisätiedot

VUOROTTAMINEN YKSI CPU

VUOROTTAMINEN YKSI CPU Käyttöjärjestelmät VUOROTTAMINEN YKSI CPU Stallings, Luku 9 KJ-II K2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 5-1 Mihin jäimmekään? Tähän mennessä: Ready-jono, valitse ensimmäinen Aikaviipaletekniikka

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Windows Vistan varmuuskopiointi

Windows Vistan varmuuskopiointi Vaihtoehtoja varmuuskopiointiin 1 Windows Vistan varmuuskopiointi Sisällysluettelo mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Windows Vistan varmuuskopiointi... 2 Ensimmäinen varmuuskopiointi ja asetukset... 2 Seuraava

Lisätiedot

Samk Exam ohjeistus opiskelijalle

Samk Exam ohjeistus opiskelijalle Samk Exam ohjeistus opiskelijalle Mikäli opintojaksolla käytetään tenttiakvaariotenttiä, avoinna olevat tenttiperiodit löytyvät SoleOPSista opintojaksoselosteelta. Kaikilla opintojaksoilla ei käytetä tenttiakvaariota.

Lisätiedot

Nettiposti. Nettiposti käyttöohje

Nettiposti. Nettiposti käyttöohje YKSIKÄÄN ASIAKAS EI OLE MEILLE LIIAN PIENI TAI MIKÄÄN HAASTE LIIAN SUURI. Nettiposti Nettiposti käyttöohje Tässä käyttöohjeessa kuvataan selainkäyttöisen Nettiposti sähköpostiohjelman toiminnot. Käyttöohje

Lisätiedot

Muistimoduulit. Asiakirjan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta.

Muistimoduulit. Asiakirjan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta. Muistimoduulit Asiakirjan osanumero: 404159-351 Maaliskuu 2006 Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta. Sisällysluettelo 1 Muistimoduulien lisääminen tai vaihtaminen

Lisätiedot

SCS Data Manager. Julkaisutiedot. Versio 3.00

SCS Data Manager. Julkaisutiedot. Versio 3.00 SCS Data Manager Julkaisutiedot Versio 3.00 Yrityksen hallinto Trimble Navigation Limited Engineering and Construction Division 935 Stewart Drive Sunnyvale, California 94085 U.S.A. Puhelin: +1-408-481-8000

Lisätiedot

Painonhallinta. Kirjaudu sovellukseen antamalla käyttäjätunnus ja salasana.

Painonhallinta. Kirjaudu sovellukseen antamalla käyttäjätunnus ja salasana. Painonhallinta Sisäänkirjautuminen Kirjaudu sovellukseen antamalla käyttäjätunnus ja salasana. Kuva 1 Sisäänkirjautuminen Yleistä Painonhallinta toimii internet-selaimella, mutta liikuttaessa sovelluksessa,

Lisätiedot

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.

Lisätiedot

EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT

EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT EASY Pilvi EASY Tiedostopalvelin: Tiedostojen tallennukseen ja jakamiseen soveltuva monipuolinen järjestelmä EASY Pilvipalvelin: Täysiverinen, skaalautuva käyttöjärjestelmän

Lisätiedot