Mac OS:n ja Windowsin vertaileminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mac OS:n ja Windowsin vertaileminen"

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö Kalle Koponen, Ville Laitinen, Markus Salminen, Miko Tollander Mac OS:n ja Windowsin vertaileminen Työn tarkastaja: Professori Heikki Kälviäinen Työn ohjaaja: Professori Heikki Kälviäinen

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Kalle Koponen, Ville Laitinen, Markus Salminen, Miko Tollander Mac OS:n ja Windowsin vertaileminen Seminaarityö sivua, 5 kuvaa, 1 taulukko Työn tarkastajat: Professori Heikki Kälviäinen Hakusanat: Mac OS vs Windows, seminaarityö, käyttöjärjestelmät Keywords: Mac OS vs Windows, seminar report, operating system Tässä seminaarityössä tavoitteena on vertailla Mac OS ja Windows-käyttöjärjestelmien kehitystä, eroja ja tärkeimpiä ominaisuuksia yleisellä tasolla. Tarkemmin tutustutaan historiaan, käyttöliittymään, prosessien- ja muistinhallintaan, joista suurimmat erot nykyään löytyvät käyttöjärjestelmien toimintaperiaatteiden ollessa hyvin samankaltaiset. ii

3 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management Degree Program in Information Technology Kalle Koponen, Ville Laitinen, Markus Salminen, Miko Tollander Comparison of Mac OS and Windows Seminar Report 24 pages, 5 figures, 1 table Examiner: Professor Heikki Kälviäinen Keywords: Mac OS vs Windows, seminar report, operating system In this seminar report the goal is to compare two operating systems, Mac OS and Windows, development, differences and features in general. Report takes better look at history, user interface, process and memory management. Today these are the biggest differences while the mechanics are quite similar. iii

4 ALKUSANAT Työ on tehty Lappeenrannan teknillisen yliopiston käyttöjärjestelmät kurssin harjoitustyönä. Kiitämme Googlen loisteliasta hakukonetta ja Wikipedian pettämättömiä artikkeleita, jotka ovat auttaneet erittäin paljon tiedon etsinnässä. Kiitämme Markuksen kämppäkaveria Jarno Leppää tuesta ja kahvinkeitosta. iv

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTA TAVOITTEET JA RAJAUKSET TYÖN RAKENNE KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN HISTORIAA DOS:ISTA WINDOWSIIN SYSTEM 1.0:STA OS X:ÄÄN EROISTA YHTEEN KÄYTTÖLIITTYMÄT JA KÄYTETTÄVYYS MAC OS X WINDOWS OHJELMISTOTUKI PROSESSIENHALLINTA WINDOWS MAC OS AJANJAKOALGORITMIT MUISTINHALLINTA WINDOWS MAC POHDINTA JA TULEVAISUUS LÄHTEET

6 SYMBOLI- JA LYHENNELUETTELO DLL FIFO GUI I/O OEM OS RAM UPL VM Dynamic Link Library First In, First Out Graphical User Interface Input/Output Original Equipment Manufacturer Operating System Random Access Memory Universal Page List Virtual Memory 2

7 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Seminaarityön tavoitteena on selvittää Mac OS ja Windows käyttöjärjestelmien eroja ja yhtäläisyyksiä. Työssä käsitellään melko yleiseltä pohjalta käyttöjärjestelmien toimintaa ja kuinka Microsoft ja Apple ovat kehittäneet käyttöjärjestelmänsä niiden nykytilaan. Käytettävyyden ja ulkoasun vertailussa on käytetty käyttöjärjestelmien uusimpia versioita, mutta vertailu on muuten toteutettu yleiseltä pohjalta. Työssä on vertailtu käyttöjärjestelmien tärkeimpiä tehtäviä nykyhetkellä ja menneisyydessä. 1.2 Tavoitteet ja rajaukset Työssä on pyritty vertailemaan käyttöjärjestelmien kehitystä ja tärkeimpiä ominaisuuksia. Tavoitteena on selvittää kahden ko. käyttöjärjestelmien muistin- ja prosessinhallinnan sekä käyttöliittymien eroja. Myös käyttöjärjestelmien kehitys niiden nykytilaan on tärkeä osa työtä, jotta voidaan ymmärtää miksi juuri tietynlaisiin ratkaisuihin on päädytty. Seminaarityössä käsitellään vain käyttöjärjestelmien tärkeimpiä tehtäviä, jotta työ pysyisi järkevässä mittakaavassa. 1.3 Työn rakenne Luvussa 2 käsitellään käyttöjärjestelmien kehityshistoriaa ensimmäisistä versioista nykytilaan. Luku 3 selvittää käyttöjärjestelmien uusimpien versioiden käyttöliittymää ja käytettävyyttä yleisellä tasolla. Luvussa 4 kerrotaan käyttöjärjestelmien yhdestä tärkeimmästä tehtävästä eli prosessin hallinnasta. Luku 5 kuvaa järjestelmien muistinhallintaa nykytilassa. 3

8 2 KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN HISTORIAA 2.1 DOS:ista Windowsiin Windowsia edeltävä Microsoftin kehittämä käyttöjärjestelmä oli MS-DOS. Sen päälle lähdettiin kehittämään ensimmäistä GUI (Graphical User Interface) versiota Windows käyttöjärjestelmästä. Ensimmäinen valmis järjestelmä oli loogisesti Windows 1.0, joka julkaistiin vuonna Windows ei ollut ensimmäinen graafinen käyttöjärjestelmä ja se lainasikin paljon graafisia ominaisuuksia Applen sitä ennen kehittämästä Macintosh käyttöjärjestelmästä. Microsoft julkaisi muutaman vuoden päästä jatkoa ensimmäiselle versiolleen Windows 2.0 nimikkeellä, joka oli edelleen käytännössä kopio Applen vastineesta. Apple nostikin Microsoftia vastaan monia tekijänoikeussyytteitä elementtien kopioinnista. Kuvia 1 ja 2 tarkasteltaessa voidaan todeta, että Windows kopioi paljon asioita Applen System 1.0:sta. Kuva 1. Windows 1.0 [1] Ensimmäinen todellinen läpimurto Microsoftille oli Windows 3.0. Sen tärkeimpiä uudistuksia olivat ensimmäiset sovellukset, joita ei ajettu enää DOS pohjalta, vaan suoraan Windowsin päällä. Lisäksi suorituskykyä saatiin huomattavasti lisää virtuaalimuistin ja näytönohjainten kehityksen ansiosta. Microsoft alkoi 3.0:n jälkeen kehittämään kahta eri järjestelmää. Windows 3.0 sai jatkoa 3.1 versiolla, joka oli lähinnä bugien korjailua. Se oli tarkoitettu pääasiallisesti 4

9 kotikäyttöön. 3.1 version rinnalle Microsoft aloitti Windows NT:n kehityksen. NT oli jatkoa Microsoftin ja IBM:n yhteiselle OS/2 projektille, joka jäi kesken eriävien tavoitteiden takia. NT:n tärkein ominaisuus oli sen 32-bittisyys, vaikka todellisuudessa monet ohjelmat ajettiin silti 16-bittisinä. NT oli lähinnä suunnattu yrityskäyttöön sen suuren potentiaalisen suorituskyvyn takia. Windows 3.11:n jälkeen Microsoft kehitti uutta käyttäjäystävällistä käyttöjärjestelmää, joka nimettiin Windows 95:ksi. Siinä pidettiin mukana tuki 32-bittisyydelle, mutta järjestelmä oli vielä käytännössä 16-bittinen. Windows 95 oli läpimurto sen hyvän laitteistoyhteensopivuuden takia. Windows NT 4.0 oli jatkumo aikaisemmalle NT käyttöjärjestelmälle, jota kehitettiin edelleen lähinnä yrityskäyttöön Windows 95:n ohella. Windows 98 julkaistiin korvaamaan Windows 95. Suurin uudistus käyttäjille oli järjestelmän vakaus. Jopa Windows 98:n testiversio oli vakaampi kuin viimeinen versio 95:stä. Ajuritukea oli kehitetty myös huomattavasti. Internetin lisääntynyt käyttö asetti Microsoftille paineita kehittää protokollatukea ja esimerkiksi Windows 98 kaikissa versioissa tulee mukana Internet Explorer -selain. Windows 2000 oli jatkumoa Windows NT 4.0:lle. Se oli pääasiassa suunnattu yritys- ja serverikäyttöön, mutta siihen oli lisätty paljon Windows 98:n ominaisuuksia ja näin ollen soveltui hyvin työpöytäkäyttöön. Muun muassa DirectX-tuki oli ensimmäistä kertaa NTpohjaisessa käyttöjärjestelmässä mukana, joka mahdollisti nykyaikaisien pelien ajon järjestelmässä. Windows ME jatkoi siitä mihin Windows 98 jäi. Siihen oli kopioitu hyvät media- ja verkko-ominaisuudet Windows 2000:sta. Myös järjestelmän palautuspisteet esiteltiin ensimmäisen kerran Windows ME:ssä. Siinä oli kuitenkin paljon vakausongelmia ja sitä kutsuttiinkin leikkimielisesti nimellä Mistake edition tai Many error. Windows XP oli ensimmäinen todellinen yhdistelmä 95/98/ME:stä ja Windows NT/NT 4.0/2000 versioista. XP käyttää NT:n kerneliä. Ensimmäisessä XP versiossa oli paljon haavoittuvaisuuksia ja niitä korjattiin nopeaan tahtiin erillisillä service packeillä. Windows 5

10 XP julkaistiin ensimmäisen kerran vain 32-bittisenä versiona, mutta siitä julkaistiin myöhemmin 64-bittinen versio myös. [1] 2.2 System 1.0:sta OS X:ään Apple julkaisi ensimmäisen käyttöjärjestelmänsä Macintosh System Software 1.0:n vuonna Se oli ensimmäinen kokonaan graafinen järjestelmä, joka oli tarkoitettu edulliseksi ratkaisuksi kotikoneisiin. Apple käytti pohjana aikaisempaa Apple Lisa-käyttöjärjestelmää ja System 1.0:ssä olikin paljon elementtejä Lisasta. System 1.0 oli aikanaan todella edistyksellinen järjestelmä, kuten kuvasta 2 nähdään, ja se peittosikin Microsoftin vuotta myöhemmin julkaiseman Windows 1.0:n mennen tullen. Apple kuitenkin jäi kehityksessä hieman paikoilleen heti ensimmäisen järjestelmänsä kanssa. Monia System OS versioita julkaistiin, mutta ne olivat lähinnä pieniä ominaisuuksien lisäyksiä tai bugien korjailua. Kuva 2. Mac System Software 1.0 [2] Viimeistellyn System 4.0:n jälkeen Apple julkaisi System 5.0 käyttöjärjestelmän, joka toi vihdoin uusia tärkeitä ominaisuuksia käyttäjälle. Alkeellinen moniajo oli esimerkiksi tärkeä lisäys paikallaan junnanneen 4.0 jälkeen. System 5.0 oli Applelle vain välietappi, eikä sitä edes julkaistu kuin Pohjois-Amerikassa ja muutamassa Euroopan maassa. System 6.0 korvasi aiemman 5.0:n melko nopeasti sen julkaisun jälkeen ja siitä muodostui Applelle pitkään käytössä ollut vakaa järjestelmä. Se toi mukanaan parannetun laitteistotuen. Tämä oli tärkeää kasvavan suorituskykytarpeen takia. 6

11 System 7.0 julkaistiin vuonna Se oli suuri harppaus edellisiin Macintosh System järjestelmiin verrattuna. Macintosh oli edelleen Windowsin järjestelmiä paljon edellä niin ominaisuuksissa kuin käytettävyydessäkin. System 7 toi mukanaan tärkeitä ominaisuuksia muun muassa kehittyneen moniajon, 32-bittisen järjestelmän, pikakuvakkeet ja ohjauspaneelin. System 7 jälkeen Applella alkoi vaikeat ajat, ja järjestelmien kehitys hidastui. Tähän aikaan puolestaan Microsoft kehitti jo täydellä teholla mullistavaa Windows 95- käyttöjärjestelmäänsä. Apple sai viimein vuonna 1997 julkaistuksi Mac OS 8 järjestelmänsä, joka ei kuitenkaan enää vastannut ominaisuuksiltaan Microsoftin kilpailevaa järjestelmää, vaan jäi auttamatta jalkoihin. Samoihin aikoihin tietokoneiden kotikäyttö oli räjähdysmäisesti kasvussa ja lähes poikkeuksetta käyttäjien valinta oli Windows sen ylivertaisten ominaisuuksien takia. Apple ei saanut muutamaan vuoteen mitään varteenotettavaa käyttöjärjestelmää Mac OS 8:n jälkeen ulos. Vuonna 2001 julkaistiin edelleenkin käytössä oleva Mac OS X- käyttöjärjestelmäperhe, joka toi paljon uusia ominaisuuksia ja päivitti suorituskyvyn uudelle tasolle. [2] 2.3 Eroista yhteen Apple ja Microsoft julkaisivat ensimmäiset käyttöliittymälliset käyttöjärjestelmänsä melko samoihin aikoihin. Alussa Microsoft oli Applea jäljessä lähes kaikilla osa-alueilla. Ensimmäinen varteenotettava kilpailija Applen System Software järjestelmille oli Windows 95. Tätä edesauttoi Applen paikalleen jäänyt kehitys erinäisten yrityksen sisäisten vaikeuksien takia. Microsoftilla ja Applella oli lähes samat lähtökohdat käyttöjärjestelmiensä alkuvaiheessa. He valitsivat eri tiet ja prioriteetit järjestelmiensä kehityksessä, mutta silti nykyisin heidän lippulaivansa vastaavat melko paljon toisiaan. 7

12 3 KÄYTTÖLIITTYMÄT JA KÄYTETTÄVYYS 3.1 Mac OS X Mac OS X omaa helppokäyttöisen käyttöliittymän eli UI:n (user interface). Käyttäjä voi muokata järjestelmän ulkoasua moneen suuntaa, mutta perustoiminnot pysyvät aina samassa paikassa ja toimivat niin kuin Apple ne on suunnitellut. Mac OS ei kysele turhia, jos hommat toimii niin kuin on tarkoitettu, mutta ongelmatilanteissa auttaa käyttäjää tarpeen mukaan. Yhteensopivuusongelmia esiintyy harvoin valmiin Mac paketin kanssa, koska Applen tuotteet ovat yleisesti kokonaisuuksia, joissa laitteisto ja käyttöjärjestelmä ovat yhdessä. Applen tuotteistus rajaa tietokoneen laajennettavuutta erittäin suuresti. Lisäksi paketeissa myytävät Mac tietokoneet ovat usein teknisesti jäljessä muista vapaasti myytävistä komponenteista. Mac OS käyttöjärjestelmä on valmis paketti käytettäväksi heti asennuksen jälkeen. Se tunnistaa laitteet melko mutkattomasti ja osaa hakea tarvittavat päivitykset automaattisesti. Aloittelijat pääsevät helposti alkuun Mac OS:n kanssa, koska se on rakennettu melko putkimaiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että ongelmatilanteet ovat melko rajalliset. Esimerkiksi ohjelmat asentuvat usein yhdellä hiiren painalluksella ja menevät suoraan niille tarkoitettuun kansioon. Kyseinen menettely on käyttäjäystävällinen ja ongelmatilanteet vähenevät. Toisaalta taas tämä rajoittaa käyttäjän mahdollisuuksia melkoisesti. Applen kehitys Mac OS käyttöjärjestelmän osalta on ollut järjestelmällinen ja UI on pysynyt melko samanlaisena jo pitkän aikaa. Pidempää Mac OS käyttöjärjestelmää käyttäneet tietävät kuinka järjestelmä toimii ja osaavat käyttää käyttöliittymää tehokkaasti. Mac OS käyttöjärjestelmä on ollut monia vuosia vähemmän käytetty kuin Microsoftin vastine, mutta viime aikoina se on noussut varteenotettavaksi kilpailijaksi Windowsille sen nopean kehityksen ansiosta. 8

13 3.2 Windows Microsoft Windows on ollut pitkään suurten käyttäjäryhmien valinta. Windows tarjoaa käyttäjäryhmästä riippuen ominaisuuksia kaikille. Windows on aloittelijaystävällinen ja toimii myös virittelijän alustana moitteettomasti. Microsoft ei myy tuotettaan paketeissa laitteiston kanssa, mutta monet laitevalmistajat myyvät Windowsia laitteistonsa mukana. Windowsilla varustetut pakettikoneet sisältävät usein OEM-versiota (Original Equipment Manufacturer) käyttöjärjestelmästä. Tämä on usein edullisempi ratkaisu loppukäyttäjälle. Pakettikoneet, joiden mukana toimitetaan Windows-käyttöjärjestelmä, eivät ole sidottu laitteistonsa kanssa tiettyihin vaateisiin käyttöjärjestelmän puolelta, vaan ainoastaan laitteiston keskinäinen yhteensopivuus on laajennettavuuden rajana. Windows antaa käyttäjän melko vapaasti muokata järjestelmää omien mieltymystensä mukaan. Tämä saattaa kokemattomalla käyttäjällä aiheuttaa ongelmatilanteita. Kyseinen menettely vaikeuttaa myös ongelmanratkaisua, koska käyttöjärjestelmän on vaikea tietää mistä käyttäjän tekemästä muutoksesta ongelma johtuu. Microsoftilla ei Windowskäyttöjärjestelmän kehityksessä ole ollut yhtä tiettyä pitkälle ulottuvaa strategiaa, vaan sen prioriteetit ovat vaihdelleet julkaisuittain. Windowsien eri versioiden ulkoasu on vaihdellut melko paljon ja eri hallintaohjelmistojen paikat ja nimet ovat muuttuneet lähes julkaisuittain. Tämä aiheuttaa päänvaivaa Windowsia pitkään käyttäneille, jotka ovat tottuneet, että tietyt ominaisuudet löytyivät ennen eri paikasta kuin nykyään. 3.3 Ohjelmistotuki Mac OS:n ohjelmistotuki ontuu vielä tänäkin päivänä melkoisesti, vaikka viimeaikoina cross-platform ohjelmointi onkin yleinen tuotantotapa. Monet suuret ohjelmistotuottajat kehittävät nykyään ohjelmistonsa sekä Windowsissa, että Mac OS:ssä ajettaviksi. Windows on ollut pidempään ja enemmän käytetty käyttöjärjestelmä jonka takia sille on kehitetty enemmän ohjelmia kuin Mac OS:lle. Windows on edelleen markkinoilla johtava käyttöjärjestelmä, mutta Mac OS on erityisesti nostanut päätään helpon käytettävyyden, innovatiivisen tuotekehityksen ja elegantin ulkoasun takia erityisesti kannettavien tietokoneiden ja mobiililaitteiden joukossa. 9

14 4 PROSESSIENHALLINTA 4.1 Windows Ohjelma pitää sisällään yhden tai useamman prosessin. Prosessi voi olla siis yksinkertaisimmillaan vain suoritettava ohjelma. Nykypäivänä prosesseja suoritetaan säikeiden avulla. Ne suorittavat prosessin sisältöä ja niitäkin voi olla enemmän kuin yksi kohti yhtä prosessia. Säie on siis perusyksikkö, jolle käyttöjärjestelmä allokoi prosessoriaikaa. Jokainen prosessi tarjoaa ohjelmistolle tarvittavat ominaisuudet toimia. Sillä on oma virtuaalinen osoitemuisti, suoritettava koodi, suojausmekanismi, uniikki tunnistus, toimintaympäristö, prioriteettiluokka ja ainakin yksi suoritettava säie. Jokainen prosessi myös alkaa aina säikeen toiminnalla, mitä yleensä kutsutaan pääsäikeeksi, mutta se voi luoda uusia säikeitä tarpeisiinsa. Säie on siis oma kokonaisuus prosessissa, joka voidaan ajoittaa suoritettavaksi. Säikeet jakavat prosessin virtuaalimuistiavaruuden ja resurssit. Mutta jokainen säie pitää sisällään myös omat tietonsa kuten jokainen prosessikin. Niillä on myös omat suojausmekanisminsa. Windows tukee moniajoa, jonka avulla käyttöjärjestelmä jakaa prosessoriaikaa prosessien tai säikeiden kesken. Käytännössä tämä tapahtuu antamalla jokaiselle suoritettavalle säikeelle tai prosessorille oman aikaviipaleensa. Sen pituus on noin 20 millisekuntia, vaikka itse käyttöjärjestelmä ja prosessori vaikuttavat sen pituuteen hieman. Suoritettava säie keskeytetään aina, kun se on käyttänyt oman aikaviipaleensa ja sen tiedot tallennetaan muistiin. Tämän jälkeen seuraavaksi vuorossa olevan säikeen tiedot ladataan muistista ja jatketaan sen toimintaa ja sama toistuu taas uudelleen. Nykyajan moniydinprosessoreilla Windows pystyy suorittamaan yhtä säiettä per ydin. Moni ja sen tukeminen johtaa ongelmaa, jossa pitää päättää mitä prosessia suoritetaan ja missä järjestyksessä. Tästä pitää huolen vuorottaja, joka hoitaa asian prosessien prioriteettien mukaan. Windowsissa prioriteetit vaihtelevat 0 (matalin) ja 31 (korkein) välillä. 10

15 Kuva 3. Prosessi ja sen säikeiden sisältämiä tietoja [4] Windows käsittelee kaikkia saman prioriteetin omaavia säikeitä samanarvoisina ja jakaa aikaviipaleita round robin-tyyliin kaikille korkeimman prioriteetin säikeille. Mutta jos käyttöjärjestelmään tuleekin korkeamman prioriteetin omaava säie, niin suoritettava säie keskeytetään, vaikka se ei olisi käyttänytkään omaa aikaviipalettaan loppuun. Jokaisen säikeen prioriteetti määräytyy prosessin- ja säikeen prioriteetin mukaan. Nämä kriteerit muodostavat perusprioriteetin, jota kutsutaan myös dynaamiseksi prioriteetiksi, koska se voi vaihdella tiettyjen sääntöjen mukaan. Tämäkin on toteutettu vain sen takia, että kaikki säikeet saisivat mahdollisemman tasavertaista palvelua eikä niistä mikään nälkiintyisi. Windows lisää prioriteettia säikeelle seuraavissa tapauksissa: 1. Kun prosessi tuodaan etualalle työpöydällä, niin vuorottaja muuttaa sen prioriteetin korkeammaksi kuin työpöydällä taustalla toimivilla prosesseilla. Prioriteetti palautetaan alkuperäiseksi, kun prosessi ei ole enää työpöydän etualalla. 11

16 2. Kun ikkuna vastaanottaa syötettä kuten ajastimen, hiiren tai näppäimistön viestin niin prosessin prioriteettia nostetaan 3. Kun odotusehdot keskeytetyltä säikeeltä ovat saavutettu, niin vuorottaja nostaa sen prioriteettia. Esimerkiksi jonkin I/O-toiminnan loppuminen voi aiheuttaa sen. Kun säikeen dynaamista prioriteettia on nostettu, niin vuorottaja laskee sitä aina yhdellä tasolla aikaviipaleen loputtua, kunnes se saavuttaa alkuperäisen arvonsa. Myös on mahdollista, että kaksi tai useampi säiettä eri prioriteeteilla ovat kiistassa keskenään saamassa vuoroa. Tällöin Windows käyttää prioriteetti-inversiota, jossa se satunnaisesti lisää valmisjonossa olevien säikeiden prioriteettia. [5] 4.2 Mac OS Mac-käyttöjärjestelmässä prosessit jaetaan neljään prioriteettiluokkaan, jotka on lueteltu taulukossa 1 niiden ominaisuuksien mukaan. Käytännössä kaikki säikeet aloittavat normaalista prioriteettiluokasta. Sitä voidaan muuttaa joko itse käyttäjän tai ohjelmiston pyynnöstä. Kernelmoodin säikeet suoritetaan heti kuin mahdollista. Taulukko 1. Prosessien prioriteettiluokat. Prioriteettiluokka Normaali Systeemin korkea Ominaisuudet Normaalien ohjelmistojen säikeiden prioriteetit Säikeet, joiden prioriteettia on nostettu Kernelmoodi Tosiaikainen Varattu vain ytimessä kehitetyillä säikeille, joilla on aina korkeampi prioriteetti kuin käyttäjäavaruudessa kehitetyillä säikeillä Säikeille, jotka tarvitsevat tarkan kellojakson prosessoriaikaa pysyäkseen toiminnassa 12

17 Tosiaikaisella prioriteettiluokalla oleville prosesseille varataan aina jokin tietty kellojakso suorittimen toiminnasta. Tätä kellojaksoa toistetaan aina niin kauan kunnes käyttöjärjestelmä päättää toisin. Jonkin prosessi voi varata ylimääräistä aikaa ja käyttöjärjestelmä yrittää pitää kirjaa niiden suorittimen tarpeesta. Tässä tapauksessa prosessi voidaan tiputtaa normaaliin prioriteettiluokkaan. Vuorottaja toimii Macissa samantyyppisesti kuin Windowsissa. Molemmissa käytetään normaalien prosessien vuorottamiseen dynaamista ajanjakoalgoritmia. Siinä prioriteetit vaihtelevat prosesseille niiden käytön mukaan ja niitä vaihdellaan tiettyjen ajanjaksojen välillä. Käytännössä Mac antaa suoritinsidonnaisille prosesseille pienemmän prioriteetin, etteivät ne pääsisi monopolisoimaan sen käyttöä ja estäisi I/O-sidonnaisia prosesseja toimimasta. I/O-sidonnaiset prosessit käyttävät suorittimen aikaa yleensä vain hetken verran ja keskeytyvät samasta syystä, joten suoritinsidonnaiset prosessit saavat silti tarvittavan määrän aikaa prosessorilta. Tämä kaikki hoidetaan Mach-vuorottajalla, jolla on omat keinonsa vaihtaa prioriteettia sen mukaan miten prosessit käyttäytyvät systeemissä ja muiden prosessien kanssa. [3] 4.3 Ajanjakoalgoritmit Mac OS:n sekä Windowsin ensimmäiset versiot eivät tukeneet moniajoa, siksi niistä ei löytynyt ajanjakoalgoritmia. Vuonna 1984 Mac OS 5 -versiossa esiteltiin uusi niin sanottu co-operative moniajomalli (cooperative scheduler), jossa jaksotus oli suoritettavan ohjelman vastuulla. Windows 3.1:een sama ominaisuus tuli vasta vuoden 1992 alussa. Parannusta saatiin aikaan vuonna 1995 Windows 95:n tullessa markkinoille, kun jaksotus siirrettiin pääasiassa käyttöjärjestelmän harteille uudella niin sanotulla ennaltaehkäisevällä (preemptive) ajanjakoalgoritmilla. Mac OS 9 -versio vuonna 1999 esitteli saman ominaisuuden. Tosin vieläkään käyttöjärjestelmät eivät täysin tukeneet tätä ominaisuutta. Mac OS tarjosi ohjelmoijalle mahdollisuuden käyttää uutta algoritmia, kun taas Windows 95 käytti sitä vain 32-bittisissä sovelluksissa, eikä 16-bittisissä. Nykyään molemmissa käyttöjärjestelmissä sekä Windows NT-pohjaisissa (Windows 2000, XP, Vista, 7) että Mac OS X:ssä käytetään ajanjakoalgoritmia, joka on eräänlainen hybridi FIFOn, Round- Robinin sekä prosessien priorisointien välillä (multilevel feedback queue). [6], [7] 13

18 5 MUISTINHALLINTA 5.1 Windows Windows-käyttöjärjestelmissä virtuaalimuistimanageri kontrolloi muistinvarauksen sekä hoitaa sivutuksen. Muistin maksimimäärän määrittää laitteisto. 32-bittisellä laitteistolla virtuaalimuistin muistiavaruuden koko on neljä gigatavua ja fyysisen muistin määrä vaihtelee 4:stä gigatavusta 128:aan gigatavuun. Windows 7-käyttöjärjestelmän mukana tosin fyysisen muistin ylärajat kasvoivat. 64-bittisella laitteistolla vastaavat ovat taas virtuaalimuistille 16 teratavua ja fyysisen muistin maksimimäärä vaihtelee 64:n gigatavun ja yhden teratavun välillä. Fyysisellä muistilla viitataan RAM-muistiin (Random Access Memory), jota käytetään päämuistina prosesseille. 32-bittisissä ympäristöissä virtuaalimuisti on jaettu siten, että jokaisella käyttäjäprosessilla on saatavilla 2 gigatavua muistia, koska käyttöjärjestelmä vie puolet muistista. Windowsin järjestelmissä on kuitenkin optio, joka mahdollistaa, että prosessikohtaista muistimäärää voidaan kasvattaa kolmeen gigatavuun, jolloin käyttöjärjestelmän käyttöön jää yksi gigatavu. Tämä ominaisuus on tarkoitettu tukemaan paljon muistia käyttäviä sovelluksia palvelimilla, joilla on käytössään useampi gigatavu käyttömuistia. 64-bitin ympäristöissä vastaavat luvut ovat 8 teratavua käyttäjäprosesseille ja 8 teratavua käyttöjärjestelmälle. Käyttäjäprosesessien muistiavaruudessa hoidetaan prosessikohtaista dataa sekä käyttäjätilan jaettuja kirjastoja (DLL = dynamic link library). Jokaisella prosessilla on oma kontekstinsa muistiavaruudessa, johon kuuluu itse koodi sekä data, jota prosessi tarvitsee. Prosessin ollessa ajossa, osa kontekstista nimeltään käyttöjoukko (working set) on muistissa. Käyttöjärjestelmän varaamassa osassa (system space, myös kernel space) muistiavaruudesta sijaitsee itse käyttöjärjestelmä sekä kernel-tason ajurit. Siihen pääsee käsiksi vain kernel-tason koodi. Nämä kaksi tilaa ovat erotettuja toisistaan tietoturvan takaamiseksi muistia käsitellessä. Käyttäjätason prosessi ei voi päästä käsiksi dataan, joka sijaitsee toisen prosessin kontekstissa tai käyttöjärjestelmän muistiavaruudessa. Rajoitukset takaavat siis sen, että käyttäjäprosessi ei voi lukea tai kirjoittaa dataa joka kuuluu toiselle prosessille, mikä voi johtaa jopa koko järjestelmän kaatumiseen. 14

19 Kernel-tason ajurit puolestaan ovat luotettuja, ja ne voivat päästä käsiksi myös käyttäjäprosessien muistiavaruuteen. Kun ajuria kutsutaan käyttäjäprosessin säikeessä, koko säikeen data pysyy käyttäjäprosessien muistiavaruudessa. Säikeellä tarkoitetaan tässä tapauksessa moniajojärjestelmissä suoritettavaa osatehtävää, joka on pienempi kuin kokonainen prosessi. Ajuri siis voi päästä käsiksi koko muistiavaruuteen, mutta käyttäjäprosessi ei pääse käsiksi kernel-tason ajurin muistiavaruuteen. Kuvassa 4 näkyy muistiavaruuden jaottelu 32-bittisessä järjestelmässä käyttäjäprosesseille sekä käyttöjärjestelmälle, kuvattuna on myös tila, jossa on käytössä kolme gigatavua virtuaalimuistia kahden sijaan (/3Gb switch). Alempi osa muistiavaruudesta on siis varattu käyttäjäprosesseille, ja ylempi osa on varattu käyttöjärjestelmälle. /3Gb switch -tilaa tukevat muun muassa Windows XP, Windows Server 2003 sekä Windows Advanced Server Kyseinen tila on hyödyllinen esimerkiksi sille, miten ajuri toimii rajoitetulla muistiavaruudella. Kuvasta 4 voi erottaa myös systeemin alueella olevat tilat paged pool sekä nonpaged pool. Paged pool -alue on siis yksinkertaisesti tila, jossa muisti on sivutettu, kun taas nonpaged pool -tilassa muisti ei ole sivutettua, vaan sitä käyttävät ajurit monille tilavaatimuksilleen. Prosessi voi periaatteessa käyttää hyväkseen koko kahden gigatavun tilaa muistiavaruudesta, joka on jaettu ennalta määrätyn kokoisiksi palasiksi, joita kutsutaan sivuiksi. Sivujen koko on vaihdellut Windows-käyttöjärjestelmien eri iteraatioiden välillä arkkitehtuurin mukaan. Sivun koot ovat vaihdelleet neljästä kilotavusta jopa yhteen gigatavuun 64-bittisellä arkkitehtuurilla. Kullakin sivulla on jokin tila, joka kuvaa miten kyseistä tilaa kullakin hetkellä käytetään. Sivu voi olla saatavilla, jolloin mikään prosessi ei käytä kyseisiä sivuja, sivu voi olla myös varattu, jolloin tietty määrä läheisiä sivuja on varattu jollekin prosessille, mutta kyseisiä sivuja ei lasketa sen prosessin maksimimäärää kohti. Vasta kun prosessin tarvitsee kirjoittaa muistiin, osa varatusta muistista otetaan käyttöön, jolloin sivuista tulee prosessiin sidottuja. Sidotussa tilassa virtuaalimuistimanageri on varannut tilaa sivuille sivutustiedostosta, mitkä kirjoitetaan muistiin ja poistetaan välittömästä päämuistista. 15

20 Kuva bittisen järjestelmän muistiavaruus. [8] Jokainen sivu virtuaalimuistissa on listattuna sivutaulussa, joka tunnistaa varsinaisen fyysisen osoitteen käyttömuistista, mihin virtuaalimuistissa olevalla osoittimella viitataan. Käyttöjärjestelmä sekä prosessori molemmat käyttävät informaatiota virtuaaliosoitteesta löytääkseen oikean merkinnän sivutaulusta tietylle sivulle. Tarkemmin kuvattuna virtuaaliosoite sisältää offset-tavun sekä useita indeksoituja arvoja, joiden avulla käyttöjärjestelmä sekä prosessori löytävät sivutaulusta kohdan, joka kartoittaa virtuaalisivun fyysisestä muistista. Kuvassa 5 nähdään yleisellä tasolla, kuinka fyysisen muistipaikan haku tapahtuu sivutaulun avulla. Windows käyttää järjestelmää nimeltään resident set management scheme, jossa jokaiselle prosessille määrätään oma käyttöjoukko sivuja, kun se luodaan. Prosessin viitatessa sivuun, joka ei löydy päämuistista tapahtuu heittovaihto, jossa päämuistissa olevia kyseiselle prosessille tarkoitettuja sivuja siirretään päämuistista massamuistiin, joka sijaitsee kiintolevyllä, ja tilalle tuodaan massamuistista viitatut sivut. Kun muistia 16

21 on riittävästi muistimanageri antaa aktiivisten prosessien käyttöjoukkojen kasvaa, ja keskeytyksen sattuessa uusia sivuja tuodaan päämuistiin, mutta vanhoja ei heittovaihdeta pois. Kun taas muisti on vähissä, muistimanageri vapauttaa muistia käyttöjärjestelmälle heittovaihtamalla vähän käytettyjä sivuja pois päämuistista täten pienentäen aktiivisten prosessien käyttöjoukkoja. [10] Kuva 5. Fyysisen muistipaikan haku sivutaulun avulla. [9] 5.2 Mac Muistinhallinta nykyään Mac OS-käyttöjärjestelmissä onnistuu myös Windowsin tapaan virtuaalimuistin avulla. Virtuaalimuistitekniikka Mac-käyttöjärjestelmissä perustuu Mach VM -systeemiin (Virtual Memory). Mach VM perustuu pitkälti konseptiin, jossa fyysinen muisti toimii välimuistina virtuaalimuistille. Mac OS:n fundamentaaliset perusteet ovat samat, mutta joitain eroja löytyy yksityiskohdista, kuten virtuaalimuistisysteemin tehostamisesta. Järjestelmä on täysin integroitu käyttöjärjestelmään eikä sitä saa pois päältä. 32-bittisissä järjestelmissä virtuaalimuistin raja per prosessi on sama kuin Windows-ympäristössä, eli 4 gigatavua. 64-bittiset järjestelmät tukevat Macin puolella 18 exatavun muistia prosessikohtaisesti. Myös heittovaihto on toteutettu mahdollistaen sivujen vaihdon massamuistiin ja takaisin. Prosessin osoiteavaruus koostuu mapatuista muistin alueista, joista jokainen kuvastaa tiettyä käyttöjoukkoa virtuaalimuistisivuja. 17

22 Korkeimmalla tasollaan Mach VM koostuu osoiteavaruuksista, ja tavoista manipuloida näitä osoiteavaruuksia tämän ulkopuolelta. Nämä muistiavaruudet ovat suojattuja, jotta voidaan kontrolloida, mitkä tehtävät pääsevät niihin käsiksi. Alemmalla tasolla, objektitasolla, virtuaalimuisti nähdään VM- sekä muistiobjekteina. Näitä objekteja voidaan muokata kutsuilla. jotka ovat saatavilla sekä tehtäville että sivuttajille. VM-objektit ovat sisäisiä virtuaalimuistijärjestelmälle, ja ne sisältävät tietoa siitä, kuinka muistia käsitellään. Muistiobjektit puolestaan tarjoaa sivuttaja. Mac OS:llä on kolme perussivuttajaa: oletusarvoinen sivuttaja, vnode sivuttaja sekä laitesivuttaja. Sivuttajat ovat linkitettyinä virtuaalimuistijärjestelmään vanhan Mach VMsivuttajan rajapinnan sekä UPL:ien kautta. UPL-rakenteita (Universal Page List) käytetään muuttamaan sivujen käyttäytymistä liittyen välimuistin käyttöön, oikeuksiin, kartoitukseen jne. Sivutus tapahtuu kutsumalla vm_allocate -funktiota, jonka pyynnöstä kernel suorittaa joukon osatehtäviä. Kun ohjelmalta tulee pyyntö kirjoittaa tai lukea muistia ja kernel toteaa, ettei fyysisessä- eikä virtuaalimuistissa vielä ole mitään, tapahtuu keskeytys. Tässä vaiheessa kernel suorittaa seuraavat toiminnot: 1. Varataan muistialue kirjoittamalla tarvittava määrä nollia 2. Kirjoitetaan viittaus VM-objektiin äsken varatusta alueesta. 3. Täytetään fyysinen muisti pyydetyllä tietorakenteella ja linkittää sen virtuaalimuistiin. [11] 18

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, sovellusohjelmille ja käyttäjille? 2012-2013 Lasse Lensu

Lisätiedot

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmät: prosessit Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,

Lisätiedot

Automaattinen rivitys

Automaattinen rivitys Automaattinen rivitys 1. Kirjoita oheinen teksti. Anna ohjelman rivittää automaattisesti, paina Enter vain lisätäksesi tyhjän rivin kappaleiden väliin. Rivien ei tarvitse vaihtua samassa kohdassa kuin

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi

Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet

Lisätiedot

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Yleisesti Muisti on yksi keskeisimmistä tietokoneen komponenteista Random Access Memory on yleistynyt

Lisätiedot

Applen käyttöjärjestelmät

Applen käyttöjärjestelmät Applen käyttöjärjestelmät Ari Karjalainen Tietojenkäsittelytieteen historia-seminaari 2006 Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos apple Yksi yhtiö, monta käyttöjärjestelmää... Applen käyttöjärjestelmät

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa

Lisätiedot

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 4. Luento: Prosessit ja säikeets Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia

Lisätiedot

TI10 Joni Hämäläinen & Jan Lampikari

TI10 Joni Hämäläinen & Jan Lampikari Seminaarityön raportti 1(11) Opintojakso: Linux Perusteet Opettaja: Tomi Pahula Opintojakson toteutus: Syksy 2012 Opintojakson seminaarityö: 21.11.2012 Opiskelijaryhmä: Opiskelijat: Raportti palautettu:

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Muistinhallinta

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT Seminaarityö

KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT Seminaarityö Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT Seminaarityö Lauri Saavalainen Joonas Talvitie Juha Toikka WINDOWS Työn tarkastajana

Lisätiedot

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Jyrki Eurén Raimo Asikainen Janne Laitinen Teppo Lapinkoski Manu Toivanen Pasi Ruuth Johdanto Taustaa Työn taustana ryhmän

Lisätiedot

Nero 7:n Windows Vista TM -tuki

Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero AG Sivu 1 Tietoja tekijänoikeudesta ja tavaramerkistä Tämä opaskirjanen ja sen sisältö on Nero AG:n omaisuutta ja suojattu tekijänoikeudella. Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva

010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva 010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva Pekka Jäppinen 31. lokakuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 31. lokakuuta 2007 Tietokone Koostuu raudasta ja ohjelmista

Lisätiedot

Maha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio 7.20.026

Maha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio 7.20.026 2012 Tecalemit Oy Seppo Koskivuori Maha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio 7.20.026 Vaatimukset: - tietokone (PC), jossa vapaa USB portti - käyttöjärjestelmä Windows XP, Vista tai Windows

Lisätiedot

Ongelma(t): Jotta tietokonetta voitaisiin käyttää monipuolisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti kaikkiin sille soveltuviin käyttötarkoituksiin,

Ongelma(t): Jotta tietokonetta voitaisiin käyttää monipuolisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti kaikkiin sille soveltuviin käyttötarkoituksiin, Ongelma(t): Jotta tietokonetta voitaisiin käyttää monipuolisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti kaikkiin sille soveltuviin käyttötarkoituksiin, niin miten tietokoneen resurssit tulisi antaa käyttöön

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rakenne Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa

Lisätiedot

SQL Server 2005 Express Edition tietokannan asennusohje

SQL Server 2005 Express Edition tietokannan asennusohje 1 SQL Server 2005 Express Edition tietokannan asennusohje SQL Server 2005 Express Edition on Microsoftin tietokantaohjelmiston ilmaisversio. Asennukset tulee tehdä käyttäjätunnuksella, jolla on administrator-oikeudet.

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Linux pohjaiset pilvipalvelut Linux järjestelmät TI 11/12 TIVE Santeri Kangaskolkka TI 12 Janne Enroos TI 12 Mikä on

Lisätiedot

Visma Econet -ohjelmat ActiveX on epävakaa -virheilmoituksen korjausohjeet

Visma Econet -ohjelmat ActiveX on epävakaa -virheilmoituksen korjausohjeet 1 Visma Econet -ohjelmat ActiveX on epävakaa -virheilmoituksen korjausohjeet Microsoft on julkaissut Office-paketteihin tietoturvapäivitykset. Seuraavat päivitykset aiheuttavat Visma Econet -ohjelmissa

Lisätiedot

Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas

Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas Windows 8.1:n asennus ja päivitys Päivitä BIOS, sovellukset ja ohjaimet ja suorita Windows Update Valitse asennustyyppi Asenna Windows 8.1 Käy Samsungin päivitystukisivust

Lisätiedot

WINE API ja Virtualisointiohjelmistot

WINE API ja Virtualisointiohjelmistot WINE API ja Virtualisointiohjelmistot Yleistä Winestä Ohjelmisto, joka mahdollistaa Windows -pohjaisten ohjelmien käytön kuissa käyttöjärjestelmissä Toimii yhteensopivuuskerroksena ohjelman ja käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Visma Nova Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Oppaan päiväys: 2.2.2012. Helpdesk: http://www.visma.fi/asiakassivut/helpdesk/ Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai

Lisätiedot

Helppokäyttöisyyttä Windows Vista käyttöjärjestelmän asetuksilla

Helppokäyttöisyyttä Windows Vista käyttöjärjestelmän asetuksilla Lena Wahlroos-Hänninen, Helsingin Tikoteekki 2009 1 Helppokäyttöisyyttä Windows Vista käyttöjärjestelmän asetuksilla Windows-käyttöjärjestelmä mahdollistaa useita eri helppokäyttötoimintoja, joilla voi

Lisätiedot

1 Tivax siirto uuteen koneeseen

1 Tivax siirto uuteen koneeseen Tivax siirto uuteen koneeseen 1 1 Tivax siirto uuteen koneeseen 1.1 Tivax ohjelman asentaminen Huom. Siirrossa mahdollisesti esiintyvien ongelmien ratkaisu on veloituksetonta ainoastaan asiakkaille, joilla

Lisätiedot

CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö

CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö 0349955 Pekka Hyvärinen 0342194 Joonas Heikelä 0327708 Miro Temonen 0350122 Sami Tuominen Yleistä Seminaarityö osa kurssia Käyttöjärjestelmät

Lisätiedot

Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS

Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Käyttöjärjestelmät t I Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Stallings, Luku 7 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 5-1 Sisält ltöä (Luennot 5&6) Yleistä muistinhallinnasta (luku

Lisätiedot

Windowsin kehitysvaiheet CT50A2602 Käyttöjärjestelmät

Windowsin kehitysvaiheet CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Windowsin kehitysvaiheet CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Oskar Paakkarinen 0398391 Outi Tikkala 103126 Petri Keronen 0398320 Tero Thil 0398443 Topi Ranta 0398401 Riikka Pitkälä 0383089 Windows= Microsoftin

Lisätiedot

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä Prosessoriväylä Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Suuremmissa erillisiä väyliä Muistiväylä Oheislaiteväylät

Lisätiedot

1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus)

1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) 1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) Olette pomosi kanssa tarkastaneet asiakkaan tekemän ja sinun korjaaman suunnitelman ja tehneet oman versionsa siitä. Noudata siis tätä tekemäänne uutta

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI

Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI Käyttöjärjestelmät t I Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI Stallings, Luku 8.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 7-1 Sisält ltö Käänteinen sivutaulu Segmentointi Segmentointi

Lisätiedot

Kuva 8.7. u Muunnos prosessin sivunumerosta sivutilanumeroksi u Kussakin alkiossa: u Katenoimalla. u MMU:ssa; juuri äsken käytettyjä muunnoksia

Kuva 8.7. u Muunnos prosessin sivunumerosta sivutilanumeroksi u Kussakin alkiossa: u Katenoimalla. u MMU:ssa; juuri äsken käytettyjä muunnoksia Käyttöjärjestelmät t I Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI Stallings, Luku 8.1 Sisält ltö Käänteinen sivutaulu Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä KJ-I S2005

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ubuntu Yukun Zhou 2014 Yukun Zhou Harjoitustyö 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. JULKAISUT... 3 3. SUOSIO... 4 4. ASENNUS... 4 5. TURVALLISUUS... 4 6. PAKETTIENHALLINTA...

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

Prosessi perinteisesti

Prosessi perinteisesti Käyttöjärjestelmät t I Luento 11: SÄIKEETS Stallings, Luku 4.1 Sisält ltöä Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä Säikeen tilat Käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

DVD-RAM-levyjen käyttö

DVD-RAM-levyjen käyttö Tämä opas sisältää vähimmäistiedot, joita tarvitaan DVD-RAM-levyjen käyttöön DVD MULTI -asemassa Windows 98/Me/2000 -käyttöjärjestelmässä. Windows, Windows NT ja MS-DOS ovat Microsoft Corporationin rekisteröityjä

Lisätiedot

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden

Lisätiedot

Stallings, Luku 4.1. KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH

Stallings, Luku 4.1. KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH Käyttöjärjestelmät t I Luento 11: SÄIKEETS Stallings, Luku 4.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 11-1 Sisält ltöä Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden

Lisätiedot

Navistools Standard. Navistools

Navistools Standard. Navistools Navistools Standard Navistools on Naviswork pohjainen Asset management sovellus, jota käytetään laitoksen, infrakohteen tai rakennuksen elinkaarenaikasen tiedonhallintaan, suunnittelusta työmaavaiheen

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Viljo-Praktiikka ja Kirjanpito -ohjelman versio 3.05 asennusohje uudet käyttäjät

Viljo-Praktiikka ja Kirjanpito -ohjelman versio 3.05 asennusohje uudet käyttäjät 1 Viljo-Praktiikka ja Kirjanpito -ohjelman versio 3.05 asennusohje uudet käyttäjät Uuden version asennuksessa on kaksi vaihetta: 1. SQL Server 2005 Express version asennus 2. Viljo 3.05 Praktiikka- ja

Lisätiedot

Pikaintro käyttöjärjestelmiin

Pikaintro käyttöjärjestelmiin Tietotekniikan laitos Jyväskylän yliopisto TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi, luento 17.8.2011 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto 2 3 4 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto

Lisätiedot

Riikka Marttinen, Helsingin Tikoteekki, 2012. Windows 7:n helppokäyttötoiminnot

Riikka Marttinen, Helsingin Tikoteekki, 2012. Windows 7:n helppokäyttötoiminnot Windows 7:n helppokäyttötoiminnot Windows-käyttöjärjestelmä mahdollistaa useita eri helppokäyttötoimintoja, joilla voi helpottaa tietokoneen käyttöä. Valitsemalla Käynnistä/Ohjauspaneeli/Helppokäyttökeskus

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

Perustietoa käyttöjärjestelmistä. o Tietokoneen toimintaperiaate o Käyttöjärjestelmistä o Esimerkkejä käyttöjärjestelmistä o Peruskäyttöharjoitus

Perustietoa käyttöjärjestelmistä. o Tietokoneen toimintaperiaate o Käyttöjärjestelmistä o Esimerkkejä käyttöjärjestelmistä o Peruskäyttöharjoitus Perustietoa käyttöjärjestelmistä o Tietokoneen toimintaperiaate o Käyttöjärjestelmistä o Esimerkkejä käyttöjärjestelmistä o Peruskäyttöharjoitus Tietokoneen toimintaperiaate Sovelluksen käyttöliittymä:

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET

Lisätiedot

Palvelut. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Sulautetut käyttöjärjestelmät

Palvelut. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Sulautetut käyttöjärjestelmät Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Palvelut Käyttöjärjestelmän tehtävänä on tarjota ohjelmoijalla erilaisia palveluita Tyypillisin palvelu, jota sulautetut käyttöjärjestelmät tarjoavat on prosessien

Lisätiedot

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen PIKAOPAS Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Mitä tarvitaan...1 3. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen...2 3.1 Ennen asennusta...2

Lisätiedot

Työasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Manager 2007. Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS

Työasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Manager 2007. Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS Työasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS IT Education Center Agenda Yleistä työasemien hallinnasta Työasemien hallinta

Lisätiedot

Jouko Nielsen. Ubuntu Linux

Jouko Nielsen. Ubuntu Linux Jouko Nielsen Ubuntu Linux 19.4.2017 SISÄLLYS 1 UBUNTU... 3 2 LUETTELO VERSIOISTA... 4 3 OMINAISUUDET... 4 4 ASENNUS... 5 5 UBUNTU SERVER... 9 LÄHTEET... 10 3 1 UBUNTU Ubuntu on debian pohjainen Linux

Lisätiedot

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Tehtäväkuvaus Tehtävänäsi on siirtää, asentaa ja määritellä yrityksen Windows -ratkaisuihin perustuva IT-ympäristö. Käytä salasanaa Qwerty123, jos muuta ei ole pyydetty.

Lisätiedot

ltöä (Luennot 5&6) Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Pikakertaus: : a) b) c) Dyn.. part.: sijoitus Kuva Buddy System: esimerkki

ltöä (Luennot 5&6) Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Pikakertaus: : a) b) c) Dyn.. part.: sijoitus Kuva Buddy System: esimerkki Käyttöjärjestelmät t I Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Stallings, Luku 7 Sisält ltöä (Luennot 5&6) Yleistä muistinhallinnasta (luku 7.1) Yksinkertainen muistinhallinta a) kiinteät partitiokoot

Lisätiedot

Älypuhelimet. Sisällysluettelo

Älypuhelimet. Sisällysluettelo Älypuhelimet Jussi Huhtala Sisällysluettelo Älypuhelimen määritelmä Historia Laitteistoarkkitehtuuri Käyttöjörjestelmät Android Symbian ios Yhteenveto 1 Älypuhelin Puhelin joka sisältää normaalit puhelimen

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest). 1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.

Lisätiedot

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta

TEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta TEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta Windows 7 Enterprise Windows XP Pro Microsoft Virtual PC Windows XP Pro * * Tietokone, jossa on jo asennettuna Windows XP Pro Tomi Stolpe Turun AKK 5.11.2009

Lisätiedot

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon esittely 1. vuoden opiskelijoille Kari Laitinen www.oamk.fi/~karil/opetus.html Ohjelmistokehitys -opintosuunnan valitsevista henkilöistä

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh.

ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh. 1/5 ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS Navita Yritysmalli YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh. 010 7564 986 Käyttöönotto Matti Sihvo Koulutus Jan-Markus Viikari LAITEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Kristopher Vuorela UBUNTUN ASENNUS JA ALKEET 206101312 Linux järjestelmät Lukukausi: Kevät 2015 Työ valmistui: 15.04.2015

Lisätiedot

Windows ja Linux. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma

Windows ja Linux. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö Joonas Blomberg, Arttu Hanska, Harri Laine, Markku Painomaa

Lisätiedot

Käyttöohje Planeetta Internet Oy 3.8.2011

Käyttöohje Planeetta Internet Oy 3.8.2011 Käyttöohje Planeetta Internet Oy 3.8.2011 PLANEETTA TIEDOSTOPALVELIN KÄYTTÖOHJE 3.8.2011 1 (25) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Planeetta Tiedostopalvelin... 2 Yleistä tietoa palvelusta... 2 Palvelun

Lisätiedot

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:

Lisätiedot

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko LOPPURAPORTTI 1(11) Ratkaisun kuvaus Käytetyt tiedostot Tietuerakenteet Onnistuin

Lisätiedot

päiväys tekijä tarkastaja hyväksyjä Muutoshistoria Julkunen (Marja Julkunen)

päiväys tekijä tarkastaja hyväksyjä Muutoshistoria Julkunen (Marja Julkunen) Valtiokonttori Kieku-toimiala Ohje Mikko 18.4.2016 Kieku-tietojärjestelmä Työasemavaatimukset 1 (5) Asiakirjan muutoshistoria versio päiväys tekijä tarkastaja hyväksyjä Muutoshistoria 1.5 12.2.2014 Mikko

Lisätiedot

Opiskelun ja työelämän tietotekniikka (DTEK1043)

Opiskelun ja työelämän tietotekniikka (DTEK1043) Opiskelun ja työelämän tietotekniikka (DTEK1043) pääaine- ja sivuaineopiskelijat Taulukkolaskennan perusteet Yleistä Tämä harjoitus käsittelee taulukkolaskentaohjelman perustoimintoja. Harjoituksissa opetellaan

Lisätiedot

TimeEdit opiskelijan ohje TimeEdit-instructions for students from this link

TimeEdit opiskelijan ohje TimeEdit-instructions for students from this link TimeEdit opiskelijan ohje TimeEdit-instructions for students from this link TimeEdit on työjärjestys- (lukujärjestys) ja tilanvarausohjelmisto. Sisältö 1 Oikeudet... 2 2 TimeEdit Web... 2 3 Kirjautuminen...

Lisätiedot

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje Tuplaturvan tilaus ja asennusohje 1. Kirjaudu lähiverkkokauppaan omilla tunnuksillasi tai luo itsellesi käyttäjätunnus rekisteröitymällä Lähiverkkokaupan käyttäjäksi. a. Käyttäjätunnus on aina sähköpostiosoitteesi.

Lisätiedot

Windowsia verkkoyhteyksiin käyttäville asiakkaille

Windowsia verkkoyhteyksiin käyttäville asiakkaille Windowsia verkkoyhteyksiin käyttäville asiakkaille Käytettäessä eri käyttöjärjestelmää tai järjestelmäarkkitehtuuria palvelimelle ja asiakkaalle yhteys ei ehkä toimi oikein, kun yhteyden muodostus suoritetaan

Lisätiedot

Osio 2: Luennot 4-7 Muistinhallinta

Osio 2: Luennot 4-7 Muistinhallinta Käyttöjärjestelmät I Osio 2: Luennot 4-7 Muistinhallinta Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Käyttöjärjestelmät t I YKSINKERTAINEN MUISTINHALLINTA

Lisätiedot

Monikielinen verkkokauppa

Monikielinen verkkokauppa Monikielinen verkkokauppa Monikielinen verkkokauppa Monikielisen verkkokaupan luomisessa pitää Multiple Languages lisämoduuli olla aktivoituna. Klikkaa valikosta Features -> Apps Management -> näkyviin

Lisätiedot

Sisältöä SÄIKEET, SMP

Sisältöä SÄIKEET, SMP LUENTO 5 Sisältöä SÄIKEET, SMP Stallings, Luku 4 Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä SMP Windowsin säikeet 1 2 Säikeet (multithreading) Prosessi

Lisätiedot

D B. Tiedostojen käsittely

D B. Tiedostojen käsittely Tietokantojen tietoja säilytetään yleensä apumuistissa, lähinnä levymuisteissa Apumuistiin tallentamisen merkittäviä etuja keskusmuistiin nähden ovat tiedon säilyvyys (virtakatkon yli) säilytyskapasiteetin

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 2: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM keskitetyn tietoturva hallintaohjelmiston asennus, sekä vaadittavien palveluiden/roolien käyttöönottaminen

Lisätiedot

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on

Lisätiedot

Kieku-tietojärjestelmä Työasemavaatimukset

Kieku-tietojärjestelmä Työasemavaatimukset Valtiokonttori Kieku-toimiala Ohje 18.5.2015 Kieku-tietojärjestelmä Työasemavaatimukset Asiakirjan muutoshistoria versio päiväys tekijä tarkastaja hyväksyjä Muutoshistoria 1.00 15.2.2012 Eero Haukilampi

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Muuttujat eri muisteissa Ohjelman muistialueen layout Paikallisen ja globaalin muuttujan ominaisuudet Dynaamisen muistinkäytön edut Paikallisten muuttujien dynaamisuus ADT

Lisätiedot

Win7 & Office 2010. Kouluttaja: Mikko Niskanen. Materiaali: ITP / hannele.rajariemi@jyu.fi ITP / mikko.niskanen@jyu.fi ITP / timo.vorne@jyu.

Win7 & Office 2010. Kouluttaja: Mikko Niskanen. Materiaali: ITP / hannele.rajariemi@jyu.fi ITP / mikko.niskanen@jyu.fi ITP / timo.vorne@jyu. Win7 & Office 2010 Kouluttaja: Mikko Niskanen Materiaali: ITP / hannele.rajariemi@jyu.fi ITP / mikko.niskanen@jyu.fi ITP / timo.vorne@jyu.fi Sisältö 1(2) Win7 Perustoiminnot Asetukset Pikakomennot SCCM

Lisätiedot

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa.

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. Projekti kannattaa tallentaa muutenkin aina sillöin tällöin, jos käy niin ikävästi että

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin

sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin Zyxel Prestige 645 ISP Zyxel Prestige 645 WEB Zyxel Prestige 645R Zyxel Prestige 645 Ennen aloitusta tarkista,

Lisätiedot

Yleistä. Esimerkki. Yhden palvelimen jono. palvelin. saapuvat asiakkaat. poistuvat asiakkaat. odotushuone, jonotuspaikat

Yleistä. Esimerkki. Yhden palvelimen jono. palvelin. saapuvat asiakkaat. poistuvat asiakkaat. odotushuone, jonotuspaikat J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Jonojärjestelmät 1 JONOJÄRJESTELMÄT Yleistä Jonojärjestelmät muodostavat keskeisen mallinnuksen välineen mm. tietoliikenne- ja tietokonejärjestelmien suorituskyvyn analysoinnissa.

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät II

Käyttöjärjestelmät II LUENTO 1 Käyttöjärjestelmät II Kertaus: KJ-I ja RIO (KJ2 n osalta) Ch 1-8, 11-12 [Stal05] Kustakin luvusta enemmän tai vähemmän alkuosa Jos jokin asiat tässä tuntuvat hatarilta, niin (a) kysykää ja/tai

Lisätiedot

Asteri Vuokrankanto (Dos) Vuosipäivitys 1.11.2007

Asteri Vuokrankanto (Dos) Vuosipäivitys 1.11.2007 Asteri Vuokrankanto (Dos) Vuosipäivitys 1.11.2007 Päivityksen asentaminen... 4 Vista... 6 Uuteen koneeseen siirtäminen... 7 - pikakuvake työpöydälle... 9 Tulostusongelmat uusissa koneissa... 12 - Tulostaminen

Lisätiedot

SQL Server 2008 asennus

SQL Server 2008 asennus SQL Server 2008 asennus 1. Yleistä... 3 2. Edellytykset... 3 3. SQL Server 2008 Express asennus... 4 4. Yhteystiedot... 6 2/6 1. YLEISTÄ Tässä ohjeessa käydään vaiheittain Microsoft SQL Server 2008 tietokantaohjelmiston

Lisätiedot

MP3 Manager Software for Sony Network Walkman

MP3 Manager Software for Sony Network Walkman MP3 Manager Software for Sony Network Walkman Käyttöohje WALKMAN on Sony Corporationin kuulokestereotuotteisiin liittyvä rekisteröity tavaramerkki. on Sony Corporationin tavaramerkki. NW- E55/75 2004 Sony

Lisätiedot

SQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010

SQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010 SQLite selvitysraportti Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen Maaliskuu 2010 Opinnäytetyö Kuukausi Vuosi 1 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ SQLITE:STA... 2 2. HISTORIA... 2 3. SQLITEN KÄYTTÖ... 3 3.1 SQLiten asennus

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO HARJOITUS: asennus ja konfigurointi TVAT-141 Windows Server 2008 Trial (120 days) Active Directory, AD Domain Name System, DNS Dynamic Host Configuration Protocol,

Lisätiedot

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön Microsoft Outlook Web Access Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön 1 Käyttö työpaikalla (Hallinto-verkossa) Käynnistetään sähköposti Työpöydällä olevasta Faiposti-pikakuvakkeesta (hiirellä kaksoisklikkaamalla).

Lisätiedot

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska

Lisätiedot

OpusCapitan Windows 7 - käyttöönotto. Kimmo Kouhi, varatoimitusjohtaja

OpusCapitan Windows 7 - käyttöönotto. Kimmo Kouhi, varatoimitusjohtaja OpusCapitan Windows 7 - käyttöönotto Kimmo Kouhi, varatoimitusjohtaja Agenda OpusCapita yrityksenä ja tarjooma lyhyesti Windows 7 -projekti Evaluointi Evaluoinnin tulokset Käyttöönottoprojekti OpusCapita

Lisätiedot