Kuusakoski Oy:n Joensuun palvelupiste sijaitsee Käpykankaan teollisuusalueella osoitteessa Lylykoskentie 35, Joensuu (kiinteistö ).

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 119/2013/1 Dnro ISAVI/98/04.08/2012 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Joensuun palvelupisteen metalliromun ja muun jätteen ammattimaista käsittelyä koskevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja ympäristöluvan muutos koskien kyllästetyn puutavaran käsittelyä ja betonin pulverointia sekä muutoksen osalta toiminnanaloittamislupa, Joensuu Kuusakoski Oy PL Espoo TOIMINTA JA SIJAINTI Kuusakoski Oy:n Joensuun palvelupiste sijaitsee Käpykankaan teollisuusalueella osoitteessa Lylykoskentie 35, Joensuu (kiinteistö ). ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin 4 kohdan sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentti kohdan 13 f (jätteen ammattimainen käsittely) mukaiseen toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan oleelliseen muuttamiseen on oltava lupa. Aluehallintovirasto ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohtien 13 f (laitos tai paikka, jossa käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä) ja g (jätteen ammattimainen käsittely vähintään tonnia vuodessa) perusteella. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan mukaan hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tullut tehdä toimivaltaiselle lupaviranomaiselle viimeistään TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on myöntänyt Kuusakoski Oy:lle ympäristöluvan dnro 0797Y0137 metalliromun ja muun jätteen käsittelyyn. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2(36) Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on hyväksynyt lisäalueen käyttöönoton. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on antamalla lausunnollaan (Dnro 0797Y0 137) hyväksynyt renkaiden vastaanottoa koskevan toiminnanmuutosilmoituksen. Käsiteltävä kokonaisjätemäärä ei muuttunut. Palvelupisteen alue sijoittuu Pohjois-Karjalan 1. vaiheen maakuntakaavassa työpaikka-alueelle (TP-e). Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 palvelupisteen alue sijoittuu yleiskaavassa työpaikka-alueelle (TP). Voimassa olevassa asemakaavassa palvelupisteen alue on merkitty yhdistettyjen teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Yleisten kaavamääräysten mukaan tonteille on saanut mm. rakentaa enintään kaksi asuntoa kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Käpykankaan teollisuusalueella on vireillä asemakaavan muutos (päivitys). Selostusehdotuksen mukaan kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia olemassa olevaan rakennuskantaan ja rakennusten käyttöön. Asemakaavan 3. ehdotusvaiheessa Kuusakoski Oy:n palvelupisteen alue on merkitty yhdistettyjen teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TKL). LAITOKSEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Kuusakoski Oy Joensuun palvelupiste sijaitsee Käpykankaan teollisuusalueen keskellä Joensuun kaupungin vuokratontilla noin kahden ja puolen kilometrin etäisyydellä Joensuun keskustasta. Laitosalueen pohjoispuolitse kulkee rautatie. Toiminta-alue on asfaltoitu ja aidattu. Palvelupisteen alueella on tarvittavat halli- ja katetut tilat sekä toimisto- ja sosiaalitilat. Toiminta-alue on asfaltoitu ja aidattu lukuun ottamatta junaradan vierustaa. Alueella on pääosin teollisuutta ja liiketoimintaa. Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset sijaitsevat teollisuusalueella noin 50 metrin päässä palvelupisteen rajasta länteen ja etelään. Lähimmät varsinaiset asuinalueet sijaitsevat noin 800 metrin päässä palvelupisteestä lounaaseen ja luoteeseen sekä noin metrin päässä etelään. Lähimmät koulut ja päiväkodit sijaitsevat noin metrin etäisyydellä palvelupisteestä. Joensuun palvelupiste ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä pohjaveden muodostumisalueella. Lähistöllä ei ole Natura alueita tai muita suojelukohteita. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toiminnan yleiskuvaus Kuusakoski Oy:n Joensuun palvelupisteen toiminnot muodostuvat pääosin kierrätysmetallin ja metallipitoisen materiaalin, sähkö- ja elektroniikkaromun, romuajoneuvojen, renkaiden, akkujen ja paristojen, rakennusjätteen, sekä puun, paperin, pahvin ja

3 3(36) muovin hankinnasta, vastaanotosta ja käsittelystä sekä käsitellyn materiaalin lastauksesta ja lähettämisestä. Lisäksi Kuusakoski Oy myy em. materiaalien kierrätyspalveluita teollisuudelle. Joensuun palvelupisteen tuotteita ovat esikäsitellyt teollisuuden raaka-aineeksi tai jatkojalostukseen menevät metallijakeet, renkaat, rakennusjätejae sekä energia-, kivi-, paperi-, pahvi-, puu- ja muovijae. Palvelupisteelle suunniteltuja uusia toimintoja ovat kyllästetyn puutavaran käsittely ja betonin pulverointi. Laitoksen kapasiteetti ja toiminta-aika Voimassaolevan ympäristöluvan mukaan palvelupisteellä voidaan ottaa vastaan jätteitä enintään tonnia vuodessa ja laitosalueella oleva kertavarasto saa olla enintään tonnia. Hakemuksen mukaan vastaanotettava ja käsiteltävä materiaalimäärä on jatkossa noin tonnia vuodessa ja kertavarasto tonnia. Nykyisen lupapäätöksen mukaan erityistä melua tuottavaa toimintaa, kuten hakettamista ja paalausta, saa harjoittaa vain arkisin maanantaista perjantaihin klo Muu toiminta on sallittu arkisin maanantaista perjantaihin klo 6 22 ja arkilauantaisin klo Palvelupisteellä on tarve pidentää toiminta-aikaa, koska syötevaraston kiertonopeutta saataisiin näin kasvatettua ja materiaalien kertavaraston määriä pidettyä alhaisempina. Hakemuksen mukaan melua tuottavia toimintoja (esim. mekaaninen leikkaus, murskaus ja haketus) tehdään maanantaista perjantaihin klo 7 21 välisenä aikana. Melua tuottamattomia toimintoja voidaan tehdä maanantaista perjantaihin klo 6 22 ja arkilauantaisin klo Vaihtolavoja voidaan tuoda ja hakea myös muina aikoina, tällöin ei kuitenkaan lastata tai pureta kuormia. Ruuhka-aikoina tai poikkeustilanteissa voidaan toimia myös muina aikoina. Vedenhankinta ja viemäröinti Palvelupisteessä käytetään vettä pääasiassa konttori- ja sosiaalitiloissa. Käytettävä vesi hankitaan kaupungin vesilaitokselta. Jätevesiä syntyy ainoastaan sosiaalitiloista ja ne johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Alueella syntyvät sade- ja hulevedet kerätään ja ohjataan hiekan- ja öljynerotuksen (I luokan erotin) kautta kaupungin sadevesiviemäriin. Liikenne ja liikennejärjestelyt Palvelupisteen liikennemäärän on arvioitu olevan noin liikennesuoritetta vuorokaudessa. Kierrätettävä materiaali toimitetaan palvelupisteelle pääasiassa kuormaautolla. Lähtevä materiaali toimitetaan eteenpäin pääasiassa ajoneuvoyhdistelmillä. Toistaiseksi palvelupisteelle on mahdollista liikennöidä myös rautateitse, mutta rautatiekuljetukset ovat erittäin vähäisiä. Liikennöinti palvelupisteelle tapahtuu pääosin Kuopiontien tai Lappeenrannantien suunnasta sekä Kuurnankadun kautta Kajaanintien suunnasta.

4 4(36) Keräys- ja kuljetustoiminnan hoitavat pääosin kuljetusliikkeiden, paikallisten romukauppiaiden sekä jätehuoltoyrittäjien toimesta. Kuusakoski Oy voi järjestää myös omalla kalustollaan osan materiaalin kuljetuksista. Vastaanotettavat, välivarastoitavat ja käsiteltävät materiaalit Palvelupisteellä vastaanotettavan, varastoitavan ja käsiteltävän materiaalin määrät on hakemuksessa arvioitu seuraavasti: Laatu Määrä tonnia/vuosi Maks. varasto tonneina Hakemus Nyk. lupa Hakemus Nyk. lupa Kierrätysmetallit Käytöstä poistetut ajoneuvot kpl Käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet Renkaat (* Akut ja paristot Rakennusjäte (sis. betoni- ja kiviainekset) Puu, paperi, pahvi ja muovi (ml energiajae ja kyllästetty puutavara) Vaarallisten jätteiden pienerät Yhteensä (* lisätty toimintoihin vuonna 2006 Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle tehdyn ilmoituksen nojalla Vastaanotettavien jätteiden tarkempi jaottelu on seuraava (numerointi valtioneuvoston asetuksen 179/2012 liitteen 4 mukainen): - Maa- ja metsätaloudessa syntyvät metalli- ja muovipitoiset jätteet ( ja ) - Puun käsittelyssä sekä levyjen ja huonekalujen, massan, paperin ja kartongin valmistuksessa syntyvät kuori- ja puujätteet ( ja ) - Nahka-, turkis- ja tekstiiliteollisuuden metallipitoiset jätteet ( , ja ) - Epäorgaanisten kemianprosessien jätteiden pienerät (06 01, ja 06 04) - Muovien, kumin ja synteettisten kuitujen valmistuksessa syntyvät muovijätteet ( ) - Liuotinjätteiden pienerät ( *) - Maali- ja lakkajätteiden pienerät (08 01) - Painovärien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvien jätteiden pienerät (08 03) - Liima- ja tiivistysmassajätteiden pienerät (08 04) - Valo-, röntgenkuva-, graafisen tms. teollisuuden jätteet (09 01) - Termisissä prosesseissa ja metallien sulatuksessa syntyvät metallipitoiset jätteet (10) - Pintakäsittelyteollisuuden metallipitoiset liuokset, sakat ja pölyt sekä metallijätteet ja -liuokset (11) - Mekaanisen metallien ja muovin käsittelyn metalli- ja muovipitoiset materiaalit sekä kierrätysmetallit ja -muovit (12 01) - Öljy- ja polttonestejätteiden pienerät (13)

5 Käsittelytoiminnot 5(36) - Orgaanisten liuottimien, jäähdytysaineiden sekä aerosolien ja vaahtomuovien ponnekaasujätteiden pienerät (14 06) - Metalli-, paperi- tai kartonki-, puu- ja muovipakkaukset (15 01) - Öljyisten absorboimisaineiden, suodatinmateriaalien, puhdistusliinojen ja suojavaatteiden pienerät (15 02) - Käytöstä poistetut ajoneuvot ja niiden osat (16 01) - Sähkö- ja elektroniikkalaitteistot (ml. loisteputket) (16 02) - Epäkurantit tuotteet tai käyttämättömät tuotteet (16 03) - Paristot ja akut (16 06) - Käytetyt katalyytit (16 08) - Rakentamisesta ja purkamisesta syntyvät jätteet (17) - Ihmisten ja eläinten terveydenhoidossa syntyvät metallijätteet ( ja ) sekä hammashoidon amalgaamijätteet ( *) - Jätteiden käsittelyssä syntyvät jätteet (19) - Yhdyskuntajätteen erilliskerätyt jakeet (20 01 ja 20 02) - Lisäksi myös muita kotitalouksien, yhdyskuntien ja teollisuuden vaarallisten jätteiden pieneriä (useita jätenumeroita) Pääosa käsiteltävästä materiaalista toimitetaan Itä-Suomesta. Materiaalia voi tulla myös muualta. Kuusakoski Oy:n Joensuun palvelupisteen nykyiset toiminnot ovat: - kierrätysmetallin ja muun metallipitoisen materiaalin vastaanotto, välivarastointi, lajittelu, leikkaaminen ja paalaaminen - käytöstä poistettujen ajoneuvojen vastaanotto, välivarastointi ja esikäsittely - käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vastaanotto, välivarastointi ja toimittaminen luvan omaavalle käsittelijälle - rakennusjätteen vastaanotto, välivarastointi ja toimittaminen luvan omaavalle käsittelijälle - puun, paperin, pahvin ja muovin vastaanotto, välivarastointi ja käsittely - renkaiden vastaanotto, välivarastointi ja toimittaminen luvan omaavalle käsittelijälle - muun teollisuudesta, kaupasta ja kotitalouksista tulevan kierrätettävän materiaalin vastaanotto, välivarastointi, lajittelu ja käsittely - akkujen ja paristojen vastaanotto, välivarastointi ja toimittaminen luvan omaavalle käsittelijälle - ongelmajätteiden pienerien vastaanotto, välivarastointi ja toimittaminen luvan omaavalle käsittelijälle Vastaanottotoimintoihin kuuluvat vastaanottotarkastus, laadunmääritys ja punnitustapahtumat. Kierrätysmetallin esikäsittelytoimintoja ovat lajittelu, leikkaaminen ja paalaaminen. Lajittelu tapahtuu pääosin koneellisesti (kouralla tai magneetilla varustettu kahmarilla) mutta myös käsin. Suuret kappaleet voidaan leikata mekaanisesti leikkurilla tai ne polttoleikataan laatuluokkien edellyttämiin mittoihin. Metallit voidaan myös toimittaa käsiteltäviksi yhtiön muihin toimipisteisiin.

6 6(36) Käytöstä poistettujen ajoneuvojen esikäsittelyssä ajoneuvoista poistetaan valtioneuvoston romuajoneuvoasetuksen mukaisesti renkaat sekä ongelmajätteiksi luokiteltavat materiaalit, kuten öljyt, jäähdytinnesteet ja käynnistysakut. Nesteet kerätään erillisiin astioihin ja toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle. Renkaat ja akut toimitetaan kierrätykseen. Hyötykäyttöön ohjattavat auton lasi-, muovi- ja kumiosat poistetaan ennen autonrungon toimittamista murskattavaksi. Käytöstä poistetut ajoneuvot voidaan toimittaa myös muualle esikäsiteltäviksi. Rakennussekajäte lajitellaan pääasiassa koneellisesti kahmarilla tai käsin siten, että saadaan erilleen metallit, mineraaliaines (kivi, hiekka jne.), polttoon kelpaava jae, puujae sekä kaatopaikkajae. Rakennusjätteen lajittelu tapahtuu ulkona. Lajiteltu rakennusjäte ohjataan käsiteltäväksi rakennusjätteen käsittelylaitokselle. Betoni voidaan pulveroida materiaalinkäsittelykoneeseen kiinnitettävällä pulveroijalla. Paperin, pahvin, puun ja muovin (ts. energiajakeen) käsittely on lajittelua sekä pakkaamista, esimerkiksi paalaamista. Puuta voidaan hakettaa liikuteltavalla hakettimella, jolloin toiminta ei ole jatkuvaa. Käsittely tehdään ulkona. Materiaali voidaan toimittaa myös muualle käsiteltäväksi. Tuotteet pyritään ohjaamaan ensisijaisesti materiaalihyötykäyttöön tai toissijaisesti energiahyötykäyttöön. Palvelupisteellä vastaanotetaan ja välivarastoidaan seuraavia vaarallisten jätteiden pieneriä: - jäteöljy - öljyiset vesiseokset ja emulsiot - kiinteä öljyinen jäte - akut ja paristot - lyijyakut - maalit, liimat ja painovärijäte - Iiuottimet - hapot ja emäkset - loisteputket - metallipitoiset liuokset - kehitteet ja kiinnitteet - metallipitoiset sakat ja pölyt - kestopuu Pienerillä tarkoitetaan yksityisasiakkaiden kotitalouksista syntyneitä ja palvelupisteelle toimittamia pääosin vaarallisia jätteitä (esimerkiksi maalit, paristot, loisteputket jne) tai käytöstä poistettuja elektoniikkalaitteita. Palvelupisteellä voidaan käsitellä isoja metalliosia sisältävää kyllästettyä puutavaraa (mm. sähköyhtiöiltä syntyvät pylväät, joihin on kiinnitetty metalliosia). Pylväät eivät sellaisenaan kelpaa viralliseen kyllästetyn puujätteen keräilyyn johtuen niissä kiinni olevista metalleista. Metallien irrotus tapahtuu joko käsityönä, polttoleikkaamalla tai koneellisesti käsittelemällä ns. pulveroimalla. Erottelun jälkeen kyllästetty puu toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle ja irrotetut metallit käytetään teollisuuden raakaaineeksi.

7 7(36) Vastaanotetun ja käsitellyn materiaalin toimittaminen Vastaanotettu materiaali on pääosin kierrätysmetalleja tai muuta materiaalia, joka toimitetaan teollisuuden raaka-aineiksi tai jatkokäsittelyyn yhtiön muille laitoksille tai ulkopuolisille yrityksille pääosin seuraavasti: - kierrätysmetallit ja muut metallipitoiset jätteet toimitetaan pääasiallisesti yrityksen muille toimipisteille esimerkiksi murskattavaksi tai vaihtoehtoisesti suoraan teollisuuden raaka-aineiksi - käytöstä poistetut ja esikäsitellyt romuajoneuvot toimitetaan murskattavaksi yhtiön murskauslaitoksille (Lapua, Kuopio, Heinola, Vantaa) - kaapelit toimitetaan yhtiön muille palvelupisteille (esim. Mäntyluoto tai Vantaa) tai muille kaapelien hyödyntäjille - esilajiteltu rakennusjäte toimitetaan jatkokäsiteltäväksi yhtiön muille toimipisteille tai muille luvan omaaville käsittelijöille - betoni toimitetaan Kuusakosken omiin tai muihin hyötykäyttökohteisiin, joissa se tarvittaessa murskataan ennen hyötykäyttöä - puu, paperi, pahvi sekä muovi toimitetaan materiaalihyötykäyttöön tai korvaavan polttoaineen valmistukseen - renkaat toimitetaan Kuusakosken omiin tai muihin hyötykäyttökohteisiin, joissa ne tarvittaessa murskataan ennen hyötykäyttöä - sähkö- ja elektroniikkalaitteet toimitetaan käsiteltäväksi yhtiön muille toimipisteille tai muille luvan omaaville käsittelijöille - akut toimitetaan yhtiön muille toimipisteille, josta ne voidaan esim. laivata eteenpäin hyötykäyttöön - vaarallisten jätteiden pienerät ja toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet kerätään täysiksi autokuormiksi ja ne lähetetään luvan omaaviin laitoksiin käsiteltäviksi kuljetuserän täytyttyä Kierrätyspalvelujen myynti kattaa teollisuuden jätehuollon järjestämisen sekä käytöstä poistettujen laitteiden kierrätyksen (lähinnä käytöstä poistetut ajoneuvot ja sähköja elektroniikkalaitteet). Teollisuuden jätehuollon järjestämiseksi Kuusakoski Oy voi toimittaa keräyslavan tms. keräily-, varastointi- ja kuljetusastian tuotantolaitokselle. Lavalle kertyvän materiaalin kuljetuksesta palvelupisteelle vastaa kuljetusliike. Rakenteet ja niiden sijainti Kaikki jätteiksi luokiteltavat materiaalit välivarastoidaan pinnoitetulla alueella, pääosin ulkona. Tarvittaessa materiaalit välivarastoidaan katoksissa tai sisätiloissa. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden välivarastointi ja esikäsittely tapahtuu pääosin hallissa, jossa on nestetiivis pinnoite, tai piha-alueella konteissa. Tarvittaessa ulos voidaan rakentaa nestetiiviiksi pinnoitettua varastotilaa. Hallin valumavedet johdetaan umpikaivoon ja asfaltoidun piha-alueen valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmään. Esikäsittelemättömien romuajoneuvojen varastointialue on pinnoitettu nestetiiviillä asfaltilla ja valumat johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta sadevesiviemäriin. Romuajoneuvojen esikäsittely tapahtuu edellämainitussa hallissa.

8 8(36) Vaarallisten jätteiden pienrien keräystä varten on asianmukainen vastaanottopiste jätejakeille merkittyine astioineen. Nestemäiset vaaralliset jätteet välivarastoidaan katetussa ja valuma-altaalla varustetussa tilassa. Nestettä sisältävät akut välivarastoidaan VAK-hyväksytyissä varastoastioissa, polttoneste kaksoisvaippasäiliössä ja muut koneiden ja laitteiden tarvitsemat kemikaalit sisätiloissa. Metallilastut varastoidaan lastulaarissa, jossa on erillinen emulsioiden keräily. Akut ja muut vaaralliset jätteet välivarastoidaan asianmukaisissa varastoastioissa tai - paikoissa (esim. jätekontti tai lukittava hallitila). Nestemäiset vaaralliset jätteet välivarastoidaan katetussa ja valuma-altaalla varustetussa tilassa. Renkaat vastaanotetaan pinnoitetulle alueelle ja välivarastoidaan tarkastuksen jälkeen pinnoitetulla alueella olevissa laareissa. Polttoneste varastoidaan noin litran kaksoisvaippasäiliössä, joka on sijoitettu asfaltoidulle pinnalle. Säiliössä on lapon- ja ylitäytön esto. Muut koneiden ja laitteiden tarvitsemat kemikaalit varastoidaan sisätiloissa. Energian käyttö ja polttoaineet Konttori- ja sosiaalitilojen lämmitykseen ja valaistukseen käytetään sähköä. Käsittelyyn käytettävät koneet ja laitteet toimivat polttoöljyllä, dieselöljyllä tai sähköllä. Suurikokoisen kierrätysmetallin polttoleikkaukseen käytetään nestekaasua, happea tms. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Palvelupisteen toiminnot toteutetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaan. Kuusakoski Oy:n Suomen organisaatiolla on SFS-EN ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jolle on myönnetty sertifikaatti ja johon Joensuun palvelupiste on liitetty. Viimeisin auditointi on tehty Jätteiden käsittelylle tehty parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) määrittelemä BREF-asiakirja (Integrated Pollution Preventation and Control, Reference Document on Best Available Techniques for the Waste Treatments Industries, August 2006) ei sisällä kierrätysmetallien käsittelyä, mutta sitä on käytetty soveltuvin osin pohjana arvioitaessa Joensuun palvelupisteen toimintoja. Joensuun palvelupisteen toiminta edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, koska: - Vastaanotettavasta ja sieltä lähetettävästä jätteestä kirjataan vaakajärjestelmään tiedot jätteen määrästä, laadusta, toimittajasta tai toimitusosoitteesta sekä kuljettajasta. Kaikille kuormille tehdään visuaalinen laaduntarkastus. Tarvittaessa jätteen tarkempi koostumus voidaan varmistaa analysoimalla. Palvelupisteelle vastaanotetaan ainoastaan sellaisia jätejakeita, joiden vastaanotto on hyväksytty ympäristöluvassa ja joka täyttää yhtiön asettamat laatuvaatimukset. Jätteet toimitetaan ainoastaan luvan omaaville käsittelijöille tai hyödyntäjille. - Varastoitavista jätteistä pidetään kirjaa ja toiminnanharjoittajalla on tieto varastossa olevan jätteen laadusta, määrästä ja varastopaikoista. Eri laatuiset

9 9(36) jätteet varastoidaan toisistaan erillään. Varastot on järjestetty siten, että uudelleen siirrot on minimoitu. Kaikkiin materiaalilaatuihin ja varastopaikkoihin on esteetön pääsy. Valmiiden tuotteiden varastolaarit on merkitty. Raakaaineille on määritelty omat varastoalueensa. Tuotannon apuaineille on omat merkityt varastopaikat. - Piha-aluetta puhdistetaan kuivana aikana säännöllisesti. Tarvittaessa pölyävää materiaalia voidaan kostuttaa pölyämisen ehkäisemiseksi. Erityisen pölyävät materiaalit varastoidaan hallissa tai katetussa tilassa. - Prosessijätevesiä ei muodostu ja saniteettijätevedet johdetaan kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon. Lastuamisemulsiot kerätään lastulaarista omaan säiliöönsä ja hallissa on umpikaivo. Laitoksen koko varastointi- ja käsittelyalue on pinnoitettu. Hulevedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta sadevesiviemäriin. Kun vesienkäsittely toteutetaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla, tullaan BAT-tekniikoiden mukaiset päästötasot saavuttamaan. Jätevesien syntymistä pyritään lisäksi ehkäisemään. - Toiminta-alue on pinnoitettu kauttaaltaan asfaltilla tai nestetiiviillä kaksoisasfaltilla ja vedet kerätään hallitusti ja johdetaan käsittelyyn. Pinnoitteiden ja viemäreiden kuntoa tarkkaillaan ja mahdolliset vauriot korjataan säännöllisesti. Nestesäiliöiden vuotoriskien minimoimiseksi tarvittavat putkitus ja säiliöratkaisut on toteutettu maanpäällisin järjestelmin. Maanalaisia säiliöitä ei palvelupisteellä ole käytössä hallin valumavesien umpikaivoa lukuun ottamatta. Nestevuotoja pyritään ehkäisernään koneiden ja laitteiden ennakoivilla huoltotoimenpiteillä ja mahdollisen vuodon sattuessa käytetään imeytysmateriaalia vuodon talteen saamiseksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt maaperään ja pohjavesiin Päästöt ilmaan Sade-, sulamis- ja valumavedet kootaan keräyskaivojen avulla ja johdetaan hiekanja öljynerotusjärjestelmän kautta sadevesiviemäriin. Koska koko palvelupisteen toiminta-alue on pinnoitettu ja hulevedet käsitellään, ei päästöjä maaperään ja pohjaveteen hakemuksen mukaan normaalioloissa synny. Päästöjä ilmaan aiheutuu materiaalin lajittelusta ja käsittelystä (pöly), metallikappaleiden polttoleikkauksesta sekä koneiden ja laitteiden pakokaasuista. Toiminnan liikenneperäiset päästöt muodostuvat dieselkäyttöisten työkoneiden ja kuorma-autojen päästöistä, jotka laimentuvat nopeasti. Ilmapäästöt ovat vähäisiä ja rajoittuvat pääosin palvelupisteen alueelle ja sen lähialueelle. Polttoleikkauksen päästöt ilmaan ovat pääasiassa rautaoksideja. Kuusakoski Oy:n Kotkan palvelupisteellä on mitattu vuonna 2006 polttoleikkauksen aiheuttamia päästöjä ympäristöön. Mittausten perusteella hiukkaspäästö laimenee avoimella kentällä nopeasti polttoleikkauspaikalta poispäin mentäessä. Koska pitoisuudet laimenevat ilmassa nopeasti, päästöt ympäristöön eivät ole merkittäviä.

10 Melu ja tärinä Jätteet 10(36) Hajapäästöjen, lähinnä pölyn, määrään vaikuttavat mm. kierrätysmateriaalien kosteus, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot, vuodenaika ja käytetty kierrätysmateriaali. Toiminnan ulkoilmaan aiheuttamat päästöt ovat kuitenkin ympäristön kannalta vähäisiä. Pölyämistä vähennetään piha-alueen pinnoituksilla, tarvittaessa vesisumutuksilla, välivarastoimalla ja käsittelemällä erityisen pölyävät materiaalit hallissa tai katetussa tilassa sekä puhdistamalla piha-aluetta säännöllisesti. Päästöjä pyritään vähentämään työskentelymenetelmien jatkuvalla kehittämisellä. Materiaalit pyritään leikkaamaan mekaanisesti aina kun mahdollista, ja polttoleikkauksen määrä pyritään minimoimaan. Pääosin vastaanotettu materiaali toimitetaan muille Kuusakoski Oy:n toimipisteille käsiteltäväksi. Palvelupisteen toiminnan tärkein päästö on materiaalin lajittelusta ja käsittelystä sekä koneiden ja laitteiden käyntiäänistä aiheutuva melu. Hakemuksen mukaan melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa asetettuja (Vnp 993/1992) ohjearvoja (55 db(a) klo 7 22 ja 50 db(a) klo 22 7). Toiminnasta aiheutuvaa melua on mitattu nykyisen ympäristöluvan velvoitteen mukaisesti vuonna 2005 palvelupisteen alueella kolmessa pisteessä ja sen ympäristössä kahdessa pisteessä, joista toinen sijaitsi laitoksen länsipuolella olevan asuinrakennuksen pihalla (piste 1) ja toinen laitoksen rakentamattoman lisäalueen eteläreunalla (piste 2). Palvelupisteen alueella tehtyjen mittausten tulokset olivat välillä L Aeq db ja sen ympäristössä L Aeq 52 db (piste 2) ja 61 db (piste 1). Palvelupisteen toiminta-ajalle (klo 8 16) laskettuna vastaavan toiminnan aiheuttama päiväajan (klo 7 22) keskimelutaso L Aeq pisteessä 1 oli 58 db. Toiminnan aiheuttama tärinä on pääosin raskaasta liikenteestä aiheutuvaa tärinää. Toiminnan meluvaikutuksia vähennetään työskentelymenetelmillä sekä pyrkimällä sijoittamaan meluavia toimintoja siten, ettei melu ensisijaisesti kantaudu asutuksen suuntaan. Toiminnassa muodostuvia jätteitä ovat vastaanotettavan materiaalin mukana tuleva ei-kierrätettävä aines, ympäristönsuojelulaitteiden jätteet sekä konttori- ja sosiaalitilojen jätteet. Jätemäärät vaihtelevat vuosittain sisään tulevien materiaalien laadun, niiden sisältämien ei-kierrätettävien materiaalien määrän ja alueen kertymän mukaisesti. Hakemuksen mukaan toiminnassa syntyy samoja jätejakeita, mitä edellä on listattu kohdassa Vastaanotettavat, varastoitavat ja käsiteltävät materiaalit. Jätteitä syntyy yhteensä noin 500 tonnia vuodessa ja ne toimitetaan asianmukaisen luvan omaaviin jätteiden hyötykäyttö- ja käsittelylaitoksiin tai loppusijoitukseen. Mahdollisten loppusijoitettavien jätteiden (pl. yhdyskuntajäte) kaatopaikkakelpoisuus selvitetään ennen niiden toimittamista loppusijoitettavaksi. Koska pääosa toiminnassa syntyvistä jätteistä tulee vastaanotettavan materiaalin mukana, ei toiminnanharjoittaja pysty juurikaan vaikuttamaan syntyvien jätemäärien kehitykseen. Kuusakoski Oy:llä on käynnissä erilaisia projekteja, joissa etsitään hyö-

11 11(36) tykäyttökohteita kierrätysprosesseissa syntyville jätteille ja pyritään vähentämään jätemääriä mm. eri jakeiden esikäsittelyä tehostamalla. Jätelain 120 :ssä määrätty jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma on esitetty lupahakemuksen liitteenä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus maaperään ja pohjaveteen ja vesistöön Orsivedet Orsivesivaikutuksia on tarkkailtu kerran vuodessa kahdesta palvelupisteen alueella olevasta havaintoputkesta. Koska palvelupisteen alue on pinnoitettu, ei orsivettä juurikaan muodostu eikä edustavia näytteitä ole yleensä saatu (näytteet otettu noutimella). Orsivedet ovat yleensä olleet lievästi happamia (ph noin 6) ja niiden öljypitoisuudet ovat olleet pieniä. Toisessa putkessa (Hp 1) ei ole todettu öljyä ja toisessakin putkessa (Hp 2) pitoisuudet ovat olleet pääosin määritysrajan tuntumassa. Poikkeuksellisen korkeat öljypitoisuudet on mitattu liikennöintialueella kaivon kannen alla sijaitsevassa putkessa Hp 2 vuosina 2001 (5,2 mg/l) ja 2005 (6,8 mg/l). Metallipitoisuudet ovat pääosin pieniä. Tutkituista metalleista vesissä on esiintynyt eniten sinkkiä, nikkeliä ja kuparia. Muiden tutkittujen metallien pitoisuudet ovat olleet erittäin pieniä, ollen laboratorion määritysrajan tuntumassa tai sen alle. Orsivesitarkkailun tulokset vuosilta ovat seuraavat: Parametri Hp 1 Hp 2 Keskiarvo Vaihteluväli Keskiarvo Vaihteluväli ph 6,0 5,4 7,4 5,9 5,3 6,6 Johtokyky (ms/m) 11 5, Mineraaliöljyt(mg/l) < 0,5 < 0,1 0,2 1,8 0,11 6,8 Sinkki µg/l Kupari µg/l ,2 1,8 14 Lyijy µg/l 0,14 0,08 0,25 <1 < 0,05 < 10 Arseeni µg/l 0,53 < 0,05 1,5 0,08 < 0,05 0,12 Kadmium µg/l 0,19 < 0,01 0,44 0,05 < 0,01 0,1 Kromi µg/l 2,8 1,5 4,9 6,3 0,36 22 Nikkeli µg/l ,7 3,0 11 Antimoni µg/l 8,3 2,6 22 0,03 < 0,05 0,03 Vanadiini µg/l 2,2 0,69 5,0 2,6 0,13 5,0 Hulevedet Hulevedet ovat tarkkailutulosten perusteella olleet lievästi happamia, lähellä normaalisadeveden happamuutta. Sähkönjohtokyky vaihtelee tarkkailukerroittain. Öljypitoisuudet ovat olleet pääosin pieniä. Suurimmat öljypitoisuudet ajoittuvat tarkkailun alkuvaiheeseen (vuosille ), mutta ovat tämän jälkeen pysyneet alhaisina. Järjestelmän rakentamisessa oli tapahtunut putkien koroissa virhe, jonka johdosta

12 12(36) järjestelmä padotti. Vika korjattiin, jonka jälkeen öljypitoisuudet ovat laskeneet. Vuosina öljypitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 0,2 2 mg/l. Huleveden metallipitoisuudet ovat pääosin pieniä. Tutkituista metalleista vesissä on esiintynyt eniten sinkkiä, nikkeliä ja kuparia. Muiden tutkittujen metallien pitoisuudet ovat olleet erittäin pieniä, ollen laboratorion määritysrajan tuntumassa tai sen alle. Hulevesitarkkailun tulokset vuosilta ovat seuraavat: Parametri Keskiarvo Vaihteluväli ph 6,2 5,8 6,7 Johtokyky (ms/m) Mineraaliöljyt (mg/l) 11 0,2 71 Sinkki µg/l 134 0,6 420 Kupari µg/l 14 < 3 64 Lyijy µg/l 3,5 < 1 7,6 Arseeni µg/l < 2,8 0,34 < 5 Kadmium µg/l < 0,25 < 0,01 0,4 Kromi µg/l 5,4 < 3 18 Nikkeli µg/l Antimoni µg/l < 5 < 3 5,7 Vanadiini µg/l < 4,3 < 3 8 Melun ja tärinän vaikutukset TARKKAILU Vuonna 2005 tehdyissä melumittausten perusteella nykyisessä ympäristöluvassa asetettu meluraja-arvo (L Aeq 55 db klo 7-22) ylittyy lähimmän asuintalon pihassa. Palvelupisteen toiminta-ajalle (klo 8 16) laskettuna toiminnan aiheuttama päiväajan (klo 7 22) keskimelutaso L Aeq oli 58 db. Toiminta ei aiheuta tärinähaittaa ympäristölle. Joensuun palvelupisteen ympäristötarkkailu perustuu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen myöntämään ympäristölupaan. Ympäristötarkkailu koostuu käyttötarkkailusta sekä päästötarkkailusta (hule- ja orsivesi). Käyttötarkkailu Joensuun palvelupisteellä pidetään kirjaa vastaanotetuista ja käsitellyistä materiaaleista (laji, määrä, alkuperä, ajankohta) sekä niiden toimituspaikoista ja kuljettajista. Lisäksi varmistetaan, että materiaali täyttää yhtiön asettamat laatuvaatimukset. Yhteenvetotiedot raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille. Palvelupisteellä on käytössä säteilyn tunnistamista varten käsimittari, jolla kuormat voidaan tarvittaessa tarkistaa. Metalliromun laadun varmistamiseksi palvelupisteellä on käytössä tarvittaessa röntgenfluoresenssiin perustuva käsimittari. Tarvittaessa jäte-eristä voidaan myös ottaa näytteitä, jotka lähetetään Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaille tai ulkopuoliseen laboratorioon tutkittavaksi.

13 13(36) Hiekan- ja öljynerotuskaivojen toiminta tarkastetaan säännöllisesti ja niiden kunto, huoltotoimenpiteet ja tyhjennykset kirjataan. Vaakojen vakaus suoritetaan kolmen vuoden välein. Tontin pinnoitteen kuntoa tarkkaillaan ja sitä korjataan tarvittaessa. Päästö- ja vaikutustarkkailu Hulevedestä sekä pohjavedestä (orsivedestä) otetaan näytteet kerran vuodessa (touko-kesäkuussa) ja näytteistä määritetään mineraaliöljyt, ph, sähkönjohtavuus, arseeni, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, antimoni, sinkki, nikkeli ja vanadiini. Hulevesinäytteet otetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmään kuuluvasta tarkkailukaivosta ja orsivesinäytteet orsivesiputkista. Vesinäytteet ottaa henkilösertifioitu ympäristönäytteenottaja ja vesinäytteiden analysoinnin suorittaa ulkopuolinen akkreditoitu laboratorio. Yhteenveto suoritetuista käyttö- ja päästötarkkailuista raportoidaan vuosittain viranomaisille TYVI-VAHTIpalvelun kautta sekä kirjallisesti ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Toiminnassa syntyvien jätteiden määrää seurataan (laji, määrä, käsittely, kuljetustapa, toimituspaikka). Tarkkailua ja kirjanpitoa koskeva yhteenvetoraportti toimitetaan vuosittain valvontaviranomaisille. Hakijan ehdotus tarkkailun järjestämiseksi Käyttötarkkailua ehdotetaan jatkettavaksi aiemmalla tavalla. Vesipäästöjen tarkkailua esitetään jatkettavaksi kerran vuodessa hulevesien tarkkailukaivosta otetuin näyttein. Määritettävistä aineista esitetään poistettavaksi arseenin, antimonin ja vanadiinin määritys, koska näiden aineiden pitoisuudet ovat kaikilla tarkkailukerroilla jääneet aivan määritysrajan tuntumaan tai olleet alle sen. Näitä aineita ei siten hulevesissä esiinny ja niiden tarkkailu voidaan lopettaa. Hulevesitarkkailua sen sijaan jatkettaisiin seuraavien aineiden osalta: mineraaliöljyt, ph, sähkönjohtavuus, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki ja nikkeli. Koska toiminnan päästöt vesiin ovat pieniä, ei erillistä vaikutustarkkailua katsota tarpeelliseksi. Ympäristölupahakemuksen mukaisesti toteutettuna toiminta ei aiheuta vaikutuksia pohjavesiin, joten pohjavesivaikutusten tarkkailu ei ole tarpeen. Pinnoitetun piha-alueen alapuolista orsivettä ei juuri muodostu. Orsivesiputket ovat olleet joko kuivia tai niissä on ollut niin vähän vettä, ettei edustavaa näytteenottoa ole voitu suorittaa. Tästä syystä orsiveden tarkkailu esitetään lopetettavaksi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi Mahdollisia palvelupisteen toimintaan liittyviä riskejä tai onnettomuus- ja häiriötilanteita ovat tulipalot, työkoneiden hydrauliikkavuodot sekä liikenteeseen ja työkoneisiin liittyvät henkilövahinkoriskit.

14 14(36) Kuusakoski Oy:ssä riskien sekä mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallinnassa hyödynnetään sertifioitua ISO ympäristöjärjestelmää. Ympäristökäsikirjassa on mm. ohjeistusta toiminnasta erilaisissa onnettomuustilanteissa sekä turvallisuusohjeita. Paikkakuntakohtaiseen turvallisuussuunnitelmaan on kerätty listausta näistä ohjeista. Riskit sekä mahdolliset onnettomuus- ja poikkeustilanteet, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön, tunnistetaan ympäristönäkökohtien tunnistamismenettelyllä. Menettelyssä kartoitetaan toimintakokonaisuuksittain normaalitoimintaan sekä onnettomuusja poikkeustilanteisiin liittyvät mahdolliset riskitapahtumat, niiden seuraukset sekä nykyinen varautuminen. Seurausten merkittävyydet pisteytetään ja merkittävyyksien neliportainen tulo ilmaisee tapahtuman tärkeysjärjestyksen. Merkittävimmille ympäristönäkökohdille luodaan aikataulutetut kehitysohjelmat, joilla onnettomuusriskiä tai tapahtuman vaikutuksia saadaan pienennettyä. Ohjelmia päivitetään tarvittaessa ja niiden toteutusta seurataan. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Piha-alueen liikenteeseen liittyy henkilövahinkoriski, jota pienennetään riittävällä valaistuksella sekä asiattomien henkilöiden pääsyn estämisellä palvelupisteen alueelle (aitaus ja liikennemerkit työskentelyalueesta). Materiaalin nostoihin (joko trukilla tai kahmarilla) liittyvää henkilövahinkoriskiä pienennetään noudattamalla oikeita työskentelytapoja. Työskentelyä ohjataan ns. yleisturvallisuusohjeella sekä työntekijöiden koulutuksella. Asiattomien henkilöiden pääsy työskentelyalueelle estetään. Työkoneille ja -laitteille voi sattua hydrauliikkaöljyvuotoja, joita pyritään ehkäisemään ennakoivalla huollolla. Onnettomuuden sattuessa öljy imeytetään asianmukaiseen imeytysmateriaaliin (turve tms.) ja korjataan pois. Sade- ja hulevesiä voi onnettomuus- tai häiriötilanteissa päästä puhdistamattomina ympäristöön. Riskejä vähennetään kaivojen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla sekä piha-alueen puhtaanapidolla. Hulevesijärjestelmässä on sulkuventtiili, jolloin hulevesien pääsy viemäriin voidaan tarvittaessa estää. Polttoleikkauksessa voi syttyä tulipaloja (kierrätysmetallin sisältämä syttyvä, palava materiaali), jolloin savu aiheuttaa ylimääräistä ympäristökuormitusta. Tulpatut, umpinaiset, höyrystyvää ainetta sisältävät putket voivat aiheuttaa räjähdys- ja siten henkilövahinkoriskin. Polttoleikkaukseen liittyviä riskejä vähennetään noudattamalla tarkoituksenmukaisia työskentelyrnenetelmiä. Työskentelyä ohjataan tulitöiden valvontasuunnitelmalla. Ennen polttoleikkaamisen aloittamista palava materiaali poistetaan työskentelyalueelta mahdollisimman tarkoin ja tarkistetaan, etteivät leikattavat kappaleet ole umpinaisia tai sisällä kemikaalijäämiä. Tunnistetut riskikohteet käsitellään erityistä varovaisuutta noudattaen. Työskentelypisteen läheisyydestä löytyy ensisammutusvälineistöä. Renkaiden ja rakennusjätteen välivarastointiin liittyy tulipaloriski, jota ehkäistään asianmukaisella varastoinnilla ja pitämällä varastomäärät mahdollisimman pieninä,

15 15(36) jolloin myös mahdollinen palokuorma on pieni. Varastoinnissa huomioidaan paloturvallisuus ja eri materiaalit erotetaan tarvittaessa toisistaan palamattomilla seinäkkeillä. Lisäksi renkaat ja rakennusjäte varastoidaan siten, että sammutus kalusto pääsee tarvittaessa hoitamaan sammuttamisen ja palvelupisteeseen varataan riittävä määrä tarkoitukseen sopivia sammuttimia. Palvelupiste on myös jatkuvassa vartioinnissa. Akkujen varastointiin liittyy akkuhapon vuotoriski, jota ehkäistään varastoimalla akut asianmukaisesti. Nestettä sisältävät akut säilytetään akkulaatikoissa, jotka toimivat samalla valuma-altaina. Mahdollisen vuodon sattuessa akkuhappo sidotaan torjuntaaineella ja käytetty imeytysmateriaali toimitetaan käsiteltäväksi luvan omaavalle käsittelijälle. SELVITYS HAKIJAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVASTA ALAN ASIANTUNTEMUKSESTA Kuusakoski Oy on harjoittanut kierrätys- ja hyötykäyttötoimintaa vuodesta 1914 ja on suurin suomalainen kierrätysmetallin ja metallipitoisen materiaalin hyödyntäjä. Lisäksi yrityksen henkilökunta on toiminut alalla pitkään. HAKIJAN ESITYS VAKUUDESTA Ympäristönsuojelulain 42:n mukaan jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Nykyisessä ympäristölupapäätöksessä määrätty :n vakuus on hakijan näkemyksen mukaan edelleen riittävä. Perusteena vakuuden suuruuteen esitetään se, että suurimmalla osalla Joensuun palvelupisteellä käsiteltävistä materiaaleista on kaupallista arvoa. Vaarallisten jätteiden määrä materiaalin kokonaisvolyymeihin nähden on vähäinen. Uusien toimintojen osalta vakuuden korottamiselle ei ole perusteita, koska betonin pulverointi on jätteen jalostamista ja kaupallisen arvon nostamista. Kyllästetyn puun käsittelymäärä ei ole suuri ja myös sen käsittelyllä saadaan erotettua metallit jatkokäsittelyyn. Lisäksi Kuusakoski Oy on vakavarainen yhtiö. Selvitys hakijan vakavaraisuudesta on esitetty hakemuksen liitteenä. TOIMINNAN ALOITTAMISLUPA JA SITÄ KOSKEVA VAKUUS Hakija esittää, että toimintaa voidaan jatkaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija esittää, että nykyinen vakuus pidetään ennallaan ja vakuus kattaa myös ympäristönsuojelulain 101 mukaisen vakuuden ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Perusteena uusien prosessitoimintojen aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaisuutta on se, että uusien toimintojen aloittaminen viivytyksettä edesauttaa valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman toteutumista. Omaa toimintaa halutaan myös kehittää. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 20. ja

16 16(36) Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu ja se on ollut asiakirjaliitteineen yleisesti nähtävänä Joensuun kaupungintalolla kuulutusaikana Lisäksi hakemuksesta on kuulutettu Itä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. Lupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa. Hakemuksesta on lähetetty erillisillä kirjeillä tieto asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Laitos on tarkastettu ja hakemuksesta neuvoteltu Lupahakemuksesta on pyydetty lausunto Joensuun kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (Y-vastuualue). Joensuun kaupunginhallitus ei antanut lausuntoa. Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta lausuu Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena seuraavaa: Toiminnan olennaisimmat ympäristövaikutukset liittyvät toiminnasta aiheutuvaan meluun, alueen hulevesien käsittelyyn ja toiminnan aiheuttamaan pölyämiseen. Toiminnassa ei synny merkittäviä ilmapäästöjä eikä jätevesiä. Käsiteltävän materiaalin määrää on tarkoitus kasvattaa tonnista noin tonniin vuodessa. Oleellisempaa kuin käsiteltävän materiaalin määrä on se, kuinka paljon alueella sallitaan varastoitavan kerrallaan ja kauanko materiaaleja varastoidaan alueella. Luvassa tulee asettaa varastoitaville materiaalimäärille ylärajat. Tällä voidaan alueen epäsiisteyttä torjua ja varmistaa alueen toiminnallisuus. Enimmäismäärien osalta ehto voi olla joustavampi, sillä ympäristövaikutusten kannalta oleellista on kerralla varastoitava määrä verrattuna laitoksen läpi kulkevaan materiaalimäärään. Joensuun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan pääsääntö on, että melua aiheuttavaa toimintaa voidaan harjoittaa arkisin klo 7 22 välisenä aikana. Näiltä osin hakemuksen mukaiset toiminta-ajat arkisin noudattavat ympäristönsuojelumääräysten linjaa. Laitoksen sijainti huomioiden toiminta on mahdollista esitettyinä ajankohtina. Piha-alueiden päällystys vähentää maaperän pilaantumisen vaaraa. Alueelta tulevat sade- ja hulevedet voivat sisältää varastoitavasta materiaalista irtoavia epäpuhtauksia. Tämän takia piha-alueiden sade- ja hulevedet tulee puhdistaa ennen niiden johtamista edelleen sadevesiviemäriin.

17 17(36) Asiakirjojen mukaan kaikki pihavedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimien kautta. Rekisteröitävien toimintojen osalta on erillisissä asetuksissa sade- ja hulevesien osalta linjattu käsittelyä seuraavasti: "Jos öljynerottimesta poistuvia vesiä ei johdeta jätevesiviemäriin, ne on käsiteltävä standardin SFS-EN-8S8-1 mukaisessa I-luokan öljynerottimessa, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 5 mg/i. Tämän jälkeen ne voidaan johtaa sadevesiviemäriin tai vesistöön. " Asiakirjoista ei selviä, minkä luokan erottimet laitokselle on asennettu. Luvassa tulisi edellyttää erotinten vaihtamista, elleivät ne täytä edellä olevaa vaatimusta. Erotinten vaihtamiselle voidaan antaa kohtuullinen siirtymäaika esimerkiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Kierrätysmateriaalien käsittelystä voi aiheutua pölyämistä. Etenkin betonin pulveroinnista ja rakennusjätteen murskauksesta voi aiheutua olennaista pölyhaittaa. Luvassa tulee edellyttää pölyn sidontaa kastelemalla ja peittämällä kasat tarvittaessa. Sellaisten materiaalien käsittely, jotka voivat sisältää vaarallisia jätteitä, kuten ajoneuvot, laitteet ja koneet, tapahtuu hallissa. Vasta sen jälkeen kun niistä on poistettu vaaralliset jätteet ne siirretään varastoalueelle. Tätä tulee edellyttää myös luvassa. Toiminnan tarkkailua varten tehtävästä tarkkailuohjelmassa tulee aikaisempien vuosien tulokset huomioida niin, että tarkkailu sisältää toiminnan kannalta tärkeimmät aineet. Toiminnan aloittamiselle ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa ei ole sellaisia esteitä ettei sitä voitaisi myöntää. Pohjois-Karjalan ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa: Toiminnan muutos koskee jätteenkäsittelykapasiteetin lisäystä, kyllästetyn puutavaran käsittelyä, betonin pulverointia ja toiminta-aikojen pidentämistä. Lisäksi alueelle on tarkoitus ottaa vastaan myös sekalaista rakennusjätettä, kun voimassa olevan luvan mukaan alueelle vastaanotetaan alkulajiteltua rakennusjätettä. Muutosten osalta haetaan myös toiminnanaloittamislupaa. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on antanut lausunnon kiinteistön viereisen lisäalueen käyttöönotosta sekä renkaiden vastaanottoa koskeneesta toiminnan muutosilmoituksesta. Lausunnoissa katsottiin, etteivät toiminnan muutokset olleet olennaisia, koska ympäristöluvan mukaiset käsiteltävät kokonaisjätemäärät eivät lisääntyneet eikä muutosten arvioitu lisäävän toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Erityistä melua tuottavaa toimintaa, kuten hakettamista ja paalausta saa voimassa olevan luvan mukaan harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo 7 18 välisenä aikana ja muuta toimintaa arkisin maanantaista perjantaihin klo 6 22 ja arkilauantaisin klo 7 18 välisenä aikana. Poikkeavia työaikoja ei ole luvassa erikseen sallittu. Hakemuksessa esitetään nyt, että melua tuottavaa toimintaa, kuten mekaanista leikkausta, murskausta ja haketusta, saisi harjoittaa maanantaista perjantaihin klo 21

18 18(36) saakka ja muuta toimintaa nykyisen luvan mukaisesti. Toiminnan kuvauksen mukaan meluamatonta toimintaa olisi tarkoitus harjoittaa kuitenkin myös yöllä, viikonloppuisin ja arkipyhinä. Lisäksi esitetään, että vaihtolavoja voisi tuoda ja hakea ilman aikarajoitteita ja että ruuhka-aikoina tai poikkeustilanteissa voitaisiin toimia myös normaalin työajan ulkopuolella. Uudet toiminnat ja kapasiteetin kasvattaminen VAHTI-valvontajärjestelmään ilmoitettujen tietojen mukaan alueelle vastaanotettu jätemäärä on vuosina ollut keskimäärin tonnia vuodessa ja maksimissaankin vain tonnia vuodessa, kun luvan mukainen maksimijätemäärä on tonnia vuodessa. Ympäristökeskuksen valvoja on suorittamissaan tarkastuksissa vuonna 2006 ja 2012 kiinnittänyt huomiota alueella olevaan suurelta vaikuttaneeseen jätemäärään ja vuonna 2006 myös alueen roskaantuneisuuteen. Vuonna 2012 tilanne johtui materiaalien vastaanottajien toimintakatkoksista. Vastaanotettavan ja erityisesti kertavaraston maksimimäärän suurentaminen edellyttänee huomattavasti nykyistä tehokkaampaa materiaalin kiertoa, jotta alueella oleva materiaalimäärä pysyy hallinnassa. Mikäli käsittely- ja varastoalueet ovat jatkuvasti täysiä, on vaarana, että pinnoitteiden kunnon tarkkailu ja korjaus estyy tai vaikeutuu. Uusista toiminnoista sekalaisen rakennusjätteen vastaanottoa ja lajittelua on tarkoitus harjoittaa avokentällä, mikä saattaa varsinkin voimakkaan tuulen vallitessa helposti johtaa ympäristön roskaantumiseen. Mikäli myös kyllästetyn puutavaran käsittely on tarkoitus sijoittaa piha-alueelle, on kyllästysaineiden sisältämien metallien, eli arseenin, kromin ja kuparin kulkeutuminen sade- ja sulamisvesien mukana sadevesiviemäriin ja edelleen vesistöön mahdollista. Öljynerottimet eivät poista raskasmetalleja. Toiminta-aikojen pidentäminen Kuusakoski Oy on teettänyt ympäristöluvassa määrätyn melumittauksen Paavo Ristola Oy:llä. Mittaus on tehty Mittauksen perusteella laskennallisesti arvioitu toiminnan aiheuttama päiväajan keskimelutaso lähimmän asuintalon pihassa on LA eq 58 db, mikä ylittää ympäristöluvan ehdon 55 db. Mittaus tehtiin perjantaina, mikä on palvelupisteessä viikon vilkkain toimintapäivä. Myös asuinrakennuksen välittömässä läheisyydessä olevan kadun liikenne oli vilkasta. Melumittausraportin mukaan eniten melua mittauksen aikana aiheuttivat myyntiteräksen sahaus ja kierrätysmetallin käsittely, kuten kuormien purkaminen ja lastaus sekä siirtely kentällä. Ympäristövaikutukset ja tarkkailu Etenkin esikäsittelemättömien romuautojen purkaminen kuljetusvälineestä, varastointi ja mahdollinen lastaus poiskuljetusta varten ovat työvaiheita, joissa vaarallisten nestemäisten jätteiden vuotaminen piha-alueelle on mahdollista. Vuonna 2009 suoritetun tarkastuksen muistiossa on todettu, että ohivirtaustoiminnolla varustettu öljynerotin (EN1 luokka) on asennettu vuonna 2007 ja koko piha-alueen

19 19(36) vedet ohjautuvat sadevesiviemäriin sen kautta. Vuonna 2008 öljynerotinjärjestelmää on täydennetty pumppausasemalla. Vanhempi öljynerotin on edelleen entisellä paikallaan ja sen kautta tulevat vedet ohjataan edelleen uuteen öljynerotusjärjestelmään. Vuonna 2012 suoritetussa tarkastuksessa todettiin, että koko laajennusalue on pinnoitettu. Olisi tarpeellista tarkastella, onko vuonna 2007 asennettu öljynerotinjärjestelmä mitoitettu niin, että se toimii hyvin myös pinnoitetun alueen laajennuksen jälkeen. Sadevesiviemärin tulisi olla sulkuventtiilillä varustettu. Hulevesitarkkailua tulisi esimerkiksi määräajan suorittaa tiheämmin kuin kerran vuodessa, jotta saataisiin parempi kuva alueelta lähtevien vesien haitta-ainepitoisuuksien vaihtelusta. Mikäli alueella aloitetaan kyllästetyn puun käsittely kattamattomalla alueella, ei arseenin poistaminen huleveden tarkkailusta ole perusteltua. Vanhat sähkö- ja puhelinpylväät on yleensä käsitelty arseenipitoisilla kyllästysaineilla. Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Kirjanpitovelvoite jäteasetuksen 22 :n 1 momentin kohdan 4 mukaisesti sisältää myös käsittelyyn tuodun jätteen edellisen haltijan ja kuljettajan nimen ja yhteystietojen kirjaamista, mitä ei ole selvästi ilmaistu suunnitelmassa. Suunnitelman 6 luvussa on huomioitava voimaan tulleen kaatopaikka-asetuksen (331/2013) velvoitteet suppean kaatopaikkakelpoisuuden osoittamisesta myös yhdyskuntajätteen osalta. Lupamääräykset ELY-keskus katsoo, että seuraavien lupamääräysten antaminen on tarpeen koskien hakemuksessa esitettyjä muutoksia: - Luvassa tulee asettaa välivaraston suuruudelle enimmäismäärä. Valvonnan mahdollistamiseksi tulisi toiminnanharjoittajan esimerkiksi kerran kuukaudessa ilmoittaa valvovalle viranomaiselle kuukauden lopussa alueella oleva jätemäärä lupahakemuksen liitteessä 11 sivulla 16 olevassa taulukossa esitetyllä tarkkuudella. Mikäli alueella välivarastossa olevien materiaalien eteenpäin toimittaminen jostain syystä estyy ja välivaraston määrä kasvaa yli sallitun, on jätteen vastaanotto keskeytettävä kunnes materiaalien eteenpäin toimittaminen jälleen käynnistyy. - Toiminta-alueen pinnoituksen kuntoa tulee tarkkailla suunnitelmallisesti ja ryhtyä viipymättä tarvittaviin korjaustoimiin. Tarkkailun tuloksista ja korjaustoimista on pidettävä kirjaa. - Erityistä melua aiheuttavia toimintoja, kuten myyntiteräksen sahausta ja kierrätysmetallin käsittelyä, ei tulisi sallia kuin maanantaista perjantaihin klo 7 21 välisenä aikana edes poikkeustapauksissa. Muun toiminnan voisi sallia arkisin maanantaista perjantaihin klo 6 22 ja arkilauantaisin klo 7 18 välisenä aikana sekä poikkeustapauksissa myös muina aikoina. Poikkeavista työajoista tulisi ilmoittaa ennakolta valvoville viranomaisille.