Dnro 0797Y0137 (111) Ympäristölupa, joka koskee metalliromun ja muun jätteen käsittelyä

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PL 69, JOENSUU Puh. (013)*1411 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0797Y0137 (111) ASIA Ympäristölupa, joka koskee metalliromun ja muun jätteen käsittelyä LUVAN HAKIJA Kuusakoski Oy PL Espoo TOIMINNAN OSOITE Kuusakoski Oy Lylykoskentie Joensuu KIINTEISTÖ JA SEN HALTIJA Joensuun kaupungin omistama tontti nro 2 Joensuussa Käpykankaan kaupunginosassa korttelissa 803 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan mukaan ympäristölupa on oltava jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 c kohdan mukaan lupahakemuksen laitokselle, jossa käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä, sekä 12 d kohdan mukaan lupahakemuksen jätteen hyödyntämis- tai käsittelylaitokselle tai paikalle, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään tonnia vuodessa. ASIAN VIREILLE TULO Lupahakemus on toimitettu Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA Laitoksen alue on asemakaavassa merkitty yhdistettyjen teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTVL). Yleisten kaavamääräysten mukaan kaava-alueen kullekin tontille saa rakentaa enintään kaksi asuinrakennusta kiinteistönhoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten.

2 2 Toiminta sijoittuu Käpykankaan teollisuusalueen keskelle. Lähin kaavan sallima asuinrakennus sijaitsee terminaalialueen länsireunalla olevalla tontilla nro 3 noin 50 metrin päässä kiinteistörajasta. Lähin varsinainen asutusalue sijaitsee 800 metrin päässä. Terminaalialueen pohjoispuolitse kulkee rautatie. Terminaali ei sijaitse pohjavesialueella. AIKAISEMMAT LUVAT Joensuun ympäristölautakunta on myöntänyt laitokselle ympäristölupamenettelylaissa tarkoitetun luvan Tuolloin lupa koski metalliromun varastoterminaalia. Tontilla suoritettiin pilaantuneen maaperän kunnostus Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan perusteella. LAITOKSEN TOIMINTA Nykyinen toiminta Terminaali toimii alueellisena metalliromun vastaanottopisteenä ja käsittelylaitoksena, josta esikäsittelytoimenpiteiden jälkeen lajitellut metallit toimitetaan romun prosessointilaitoksiin ja teollisuuden raaka-aineeksi. Lisäksi terminaalissa toimii uuden teräksen kauppa. Terminaalilla otetaan lisäksi vastaan myös romuajoneuvoja, sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, kylmälaitteita ja akkuja. Metalliromun käsittelytoimintoja ovat lajittelu, rikastaminen, leikkaaminen ja paalaaminen. Lajittelu ja rikastaminen tapahtuvat pääasiassa koneellisesti mutta myös käsin. Suuret kappaleet leikataan mekaanisesti leikkurilla tai tarvittaessa polttoleikataan laatuluokkien edellyttämiin mittoihin. Uudet toiminnot Terminaalin toimintaa laajennetaan siten, että siellä ryhdytään esikäsittelemään romuajoneuvoja sekä renkaita. Terminaalilla myös vastaanotetaan ja välivarastoidaan metallipitoisia liuoksia, kuten valokuvausliuoksia (fotografiset liuokset), paristoja sekä loisteputkia, jotka toimitetaan asianomaisen luvan saaneille käsittelylaitoksille. Terminaalilla vastaanotettavia ongelmajätteitä ovat lisäksi metallipitoiset sakat ja kuonat. Yhtiö myös myy mainittujen materiaalien kierrätyspalveluja teollisuudelle. Alueella on tarkoitus ottaa vastaan myös paperia, pahvia, puuta ja muovia sekä alkulajiteltua rakennusjätettä. Metalliromun käsittelytapoja ovat lajittelu, rikastaminen, leikkaaminen ja paalaaminen. Lajittelu ja rikastaminen tapahtuvat pääosin koneellisesti kouralla tai magneetilla varustetulla kahmarilla. Suuret kappaleet leikataan pääosin mekaanisesti leikkurilla tai tarvittaessa polttoleikataan. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu sekä kylmälaitteet vastaanotetaan, välivarastoidaan ja toimitetaan eteenpäin asianomaisen luvan saaneelle käsittelijälle. Romuajoneuvojen esikäsittelyssä autoista poistetaan renkaiden lisäksi ongelmajätteeksi luokiteltavat materiaalit, kuten öljyt, jäähdytinnesteet sekä käynnistysakut. Nesteet kerätään erillisiin astioihin ja toimitetaan luvan saaneelle käsittelijälle. Renkaat ja akut toimitetaan kierrätykseen. Myöhemmässä vaiheessa, kun autojen lasille, muoville ja

3 kumiosille löydetään hyötykäyttöä, ne poistetaan ainakin osittain ennen autojen rungon murskausta ja metallien erottamista. Esikäsitellyt romuajoneuvot toimitetaan murskattavaksi ja tuotteistettavaksi yhtiön laitoksille Karttulaan, Heinolaan tai Vantaalle. Terminaaliin tuotava keräyspaperi, pahvi sekä erilaiset metalli-, paperi-, pahvi- ja puupakkaukset lajitellaan ja toimitetaan hyötykäyttöön. Muovi lajitellaan, pakataan ja toimitetaan ensisijaisesti sitä hyödyntävään laitokseen. Alkulajiteltu rakennusjäte lajitellaan edelleen pääasiassa koneellisesti kahmarilla tai käsin siten, että saadaan erikseen metallit, mineraaliaines (kivi, hiekka), polttoon kelpaava jae, mahdollisesti hyödynnettävä muovijae ja kaatopaikkajae. Puuta voidaan hakettaa liikuteltavalla puuhakettimella paikan päällä. Toiminta tapahtuu arkisin kello ja lauantaisin klo välisenä aikana. Ruuhka-aikana voidaan joutua työskentelemään myös sunnuntaina. Pääasiallinen toiminta-aika on arkisin klo TOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT RAKENNUKSET JA TILAT SEKÄ TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN ALUEELLE Terminaalialueella on toimisto- ja sosiaalitiloja sekä katettuja tiloja muun muassa akkujen varastointia, romuajoneuvojen esikäsittelytoimintoja ja uuden teräksen varastointia varten. Toimistorakennuksen päädyssä on betonilattiainen, noin 200 neliömetrin suuruinen kylmä tila teräksen säilytystä varten. Romuajoneuvojen esikäsittely eli akkujen ja muiden ongelmajätteiden poisto samoin kuin sähkö- ja elektroniikkalaiteromun, värimetallien pienerien ja ongelmajätteiden käsittely sijoitetaan vanhaan, kylmään, noin 400 neliömetrin suuruiseen, pressulla päällystettyyn halliin, jossa tällä hetkellä on maalattia. Lattia pinnoitetaan ennen esikäsittelytoiminnan aloittamista mahdollisimman tiiviillä pinnoitemateriaalilla (esimerkiksi asfalttibetoni, jonka tyhjätila on alle kolme tilavuusprosenttia). Halliin rakennetaan umpikaivo. Hallin lattian pinnoituksen yhteydessä pinnoitetaan myös halliin öljynerotuskaivoalueelta johtava piha-alue. Romuajoneuvojen renkaiden poisto voidaan tehdä paitsi kyseisessä hallissa myös ulkona öljynerotuskaivoalueella. Esikäsittelyn jälkeen romuajoneuvot voidaan paalata tai toimittaa sellaisenaan murskattavaksi yhtiön murskauslaitoksille. Lisäksi alueella on maalattiainen, noin 100 neliömetrin suuruinen avonainen varastokatos, lastuvarastona toimiva, noin 100 neliömetrin suuruinen katettu kontti sekä vuonna 2003 rakennettu, pinta-alaltaan noin 600 neliömetrin suuruinen kylmä, maapohjainen teräsvarasto. Metalliromu varastoidaan pääosin ulkona asfaltin päällä. Tietosuojaa tarvitseva materiaali (lähinnä sähkö- ja elektroniikkalaiteromu) varastoidaan lukittavassa kontissa ja akkuromu katetussa tilassa VAK-hyväksytyissä, vesitiiviillä kannella varustetuissa varastoastioissa. Öljyä mahdollisesti sisältävät romut varastoidaan pinnoitetulla alueella, jonka valumavesi johdetaan öljynerotuskaivojen kautta kaupungin sadevesiviemäriin. Esikäsittelemättömät ajoneuvot, toisin sanoen ajoneuvot, joista ei ole poistettu nesteitä, varastoidaan asfaltoidulla alueella, josta valumavesi johdetaan öljynerotuskaivojen kautta kaupungin sadevesiviemäriin. Romuajoneuvojen esikäsittelyssä syntyvät nes

4 teet varastoidaan katetussa ja valuma-altaalla varustetussa tilassa. Nestemäiset ongelmajätteet ja loisteputket varastoidaan ongelmajätekontissa. Metallin polttoleikkaus tapahtuu tontin pohjoisosassa eli junaradan puoleisella sivulla. Asfaltoimattomalla alueella tapahtuu liikennöintiä, vaihtolavojen varastointia sekä uuden teräksen ja poikkeustapauksissa puhtaan romun varastointia. 4 KÄSITELTÄVÄN MATERIAALIN MÄÄRÄ Terminaalille vastaanotettavan, varastoitavan ja käsiteltävän materiaalin määrä on arviolta seuraava: Laatu Määrä tonnia/vuosi Rautapitoinen metalliromu Ei-rautapitoinen metalliromu (mm. alumiini, värimetallit, kaapelit) Romuajoneuvot Esikäsitelty Esikäsittelemätön (n kpl) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu Esikäsitelty Esikäsittelemätön Käynnistysakut, paristot ja loisteputket 500 Alkulajiteltu rakennusjäte Puu, paperi, pahvi ja muovi Metallipitoiset liuokset ja sakat 100 Yhteensä Kuonien vastaanottomäärät sisältyvät rautapitoisen metalliromun ja ei-rautapitoisen metalliromun määriin. Ongelmajätteet kerätään täysiksi kuljetuseriksi ja lähetetään asianomaisen luvan saaneisiin laitoksiin käsiteltäviksi kuljetuserän täytyttyä. Seuraavassa taulukossa esitetään arvio ongelmajätteiksi luokiteltujen materiaalien kertavarastomääristä: Välivarastoitavat ongelmajätteet (pl. kuonat) Esikäsittelemättömät romuajoneuvot Esikäsittelemätön sähkö- ja elektroniikkalaiteromu Akut Ongelmajätteiden käsittelylaitokseen toimitettavat jätteet Kertavarastointimäärä 50 kpl 50 tonnia 30 tonnia 15 tonnia

5 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästöt maaperään ja pohjaveteen Noin puolet terminaalialueesta on asfaltoitu. Pintarakenne on asfalttibetonia tyypiltään 20/150. Alla on 15 senttimetrin paksuinen murskekerros ja sen alla senttimetriä paksu jakava sora. Alimpana on suodatinkangas. Varastointi ja muu toiminta tapahtuu pääasiassa asfaltoiduilla alueilla. Asfaltoitu alue on sade-, sulamis- ja valumavesien käsittelyn suhteen jaettu kahteen osaan. Öljyä mahdollisesti sisältävät materiaalit varastoidaan pinnoitetulla alueella, jolta valumavedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta kaupungin sadevesiviemäriin. Muulta pinnoitetulta alueelta sade- ja hulevedet kootaan ja johdetaan kiintoaineiden erotuksen jälkeen kaupungin sadevesiviemäriin. Ongelmajätteet varastoidaan tarkoitusta varten varatuissa astioissa tai varastopaikoissa. Nestemäiset ongelmajätteet varastoidaan katetussa ja valuma-altaalla varustetussa tilassa. Polttoneste varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä tai katetussa ja valumaaltaalla varustetussa tilassa. Sade- ja hulevedet Öljyä tai öljyisiä yhdisteitä mahdollisesti sisältävät materiaalit varastoidaan alueella, josta valumavesi johdetaan öljynerotuskaivon kautta kaupungin jätevesiviemäriin. Alueilta, joilla varastoidaan romua ja joilta ei muodostu valumia, vedet kootaan ja johdetaan kiintoaineiden erotuksen jälkeen kaupungin sadevesiviemäriin. Öljynerotuskaivon toimintaa seurataan jatkuvatoimisen hälyttimen avulla. Se hälyttää, kun öljynerotustila on täyttymässä tai kun anturissa on sähkövika. Öljynerotuskaivon toimintaa tarkkaillaan kuukauden välein. Tällöin testataan hälyttimen kunto. Pinnoittamattomalta alueelta sade- ja hulevedet imeytyvät ympäristöön. Päästöt ilmaan Romun käsittely, varastokasojen siirto ja liikenne aiheuttavat piha-alueen pölyämistä, mikä on paikallista ja rajoittuu terminaalin alueelle. Liikenteen päästöt muodostuvat dieselkäyttöisten työkoneiden ja kuorma-autojen päästöistä. Polttoleikkauksen päästöt ovat pääasiassa rautaoksideja. Toiminnan päästöt ulkoilmaan ovat vähäisiä. Pölyämistä vähennetään imuroimalla, kastelemalla ja siivoamalla terminaalin piha-aluetta. Polttoleikkausta pyritään tulevaisuudessa vähentämään. Mekaaninen paloittelu lisääntyy, jolloin polttoleikkauksen tarve vähenee. Melu Terminaalialueella melua aiheutuu metalliromun lajittelusta sekä koneiden ja laitteiden käyntiäänistä. Terminaalissa käy päivittäin ajoneuvoa. Melu rajoittuu terminaalialueen läheisyyteen eikä ylitä lähimmillä asuinalueilla, jotka ovat 800 metrin päässä, melulle asetettuja ohjearvoja.

6 Terminaalin viereisellä tontilla on yksi kaavan sallima asuinrakennus. Melu voi aiheuttaa siellä lievää häiriötä, mutta melu on niin vähäistä, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. Jätteet Terminaalin toiminnassa syntyy seuraavia jätejakeita: Sekalainen yhdyskuntajäte, omasta toiminnasta ( ) Puujäte, toimitettavan materiaalin mukana ( ) Paperi ja pahvi, omasta toiminnasta ja toimitettavan materiaalin mukana ( ) Pihan siivousjäte ( ) Jäteöljy, toimitettavan materiaalin mukana ( *) Öljynerottimen liete, omasta toiminnasta ( *) Öljynerottimen pintaöljy eli öljy-vesiseos, omasta toiminnasta ( *) Romuajoneuvojen esikäsittelytoiminnoista syntyvät jätteet Sähkö- ja elektroniikkaromun esikäsittelytoiminnoista syntyvät jätteet Alkulajitellun rakennusjätteen käsittelystä syntyvät jätejakeet Romuajoneuvojen esikäsittelystä muodostuvia jätteitä ovat akut, voitelu-, hydrauliikka- ja moottoriöljyt, polttoaineet, öljynsuodattimet, jarru-, jäähdytin- ja tuulilasinpesunesteet sekä renkaat. Öljyä syntyy noin 6 kuutiometriä, polttoainetta noin 9 kuutiometriä, jäähdytinnestettä noin 4 kuutiometriä, jarrunestettä noin 0,5 kuutiometriä ja pesunestettä noin 0,8 kuutiometriä vuodessa. Rakennusjätteen lajittelussa syntyy rakennussekajätettä, joka sisältää muun muassa kipsipohjaisia rakennusaineita, PVC-muovia, eristysaineita ja tekstiilejä. Toiminnasta muodostuvan jätteen määrän arvioidaan olevan yhteensä 500 tonnia vuodessa. Jätteet toimitetaan asianmukaisen luvan saaneisiin hyötykäyttö- tai käsittelylaitoksiin taikka loppusijoitukseen. 6 LAITOKSEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Raaka-aine tulee terminaalille vastaanottotarkastuksen ja punnituksen kautta. Terminaalilla pidetään kirjaa vastaanotetuista ja käsitellyistä materiaaleista sekä alueelle varastoidun materiaalin määrästä ja laadusta. Orsiveden tarkkailua suoritetaan kahdesta havaintoputkesta kaksi kertaa vuodessa otettavista näytteistä. Öljynerotuskaivon toimintaa tarkkaillaan kuukauden välein. Yhtiölle on valmistunut vuonna 2001 ISO mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Joensuun terminaali on liitetty järjestelmään. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Polttoleikkaukseen liittyy normaali tulipalovaara. Työskentelypisteen läheisyydestä löytyy ensisammutusvälineistöä.

7 Työkoneille ja laitteille mahdollisesti sattuvia hydrauliikkavuotoja pyritään ehkäisemään ennakoivalla huollolla. Onnettomuuden sattuessa öljy öljy imeytetään asianmukaiseen materiaaliin, kuten turpeeseen. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA 7 Metalliromun ja metallipitoisen jätteen talteenotosta ja tuotteistamisesta ei ole BATtekniikkaa määrittelevää BREF-asiakirjaa. ASIANTUNTEMUS Yhtiö on harjoittanut kierrätys- ja hyötykäyttötoimintaa vuodesta 1914 alkaen ja on suurin suomalainen metalliromun ja metallipitoisen jätteen hyödyntäjä. Yhtiön henkilökunta on toiminut alalla pitkään ja on asiantuntevaa. Terminaalilla esikäsiteltäviä ongelmajätteitä ovat romuajoneuvot. Yhtiö järjestää ajoneuvojen esikäsittelyyn koulutusta. Yhtiöllä on tällä hetkellä ajoneuvojen esikäsittelytoimintaa muun muassa Vantaan ja Heinolan toimipaikoissa. Metallipitoisten liuosten, akkujen ja paristojen sekä loisteputkien välivarastoinnista järjestetään koulutus yhtiön tai ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Yhtiöllä on tällä hetkellä akkujen ja loisteputkien välivarastointia lukuisissa toimipaikoissa sekä metallipitoisten liuosten käsittelyä Espoon toimipaikassa. VAKUUS Asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi hakija on esittänyt euron vakuutta. PÄÄTÖKSEN NOUDATTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Hakija pyytää, että se voisi aloittaa suunnitellun toiminnan, vaikka päätöksestä valitettaisiinkin. Vakuudeksi yhtiö on esittänyt euroa. Perusteena on, että yhtiö haluaa tarjota uusia kierrätyspalveluja asiakkailleen mahdollisimman pian. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta koskeva kirjallinen täydennys on vastaanotettu ympäristökeskuksessa Lisäksi hakemusta on täydennetty Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Joensuun kaupungin ilmoitustauluilla sekä sanomalehti Karjalaisessa. Lähinaapureille (32 kpl) on tiedotettu erikseen lähetetyillä kirjeillä. Tarkastukset neuvottelut Hakemukseen liittyen toimitilat ja ympäristö tarkastettiin Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.

8 8 Lausunnot Joensuun ympäristölautakunta: Meluhaitan vähentämiseksi romun kuormaamista ja puutavaran murskausta ei tule sallia perjantain klo ja maanantain klo välillä, koska vaikka paikka on teollisuusaluetta, siellä kuitenkin sijaitsee asuntoja. Melu viikonloppuisin voi olla asukkaille kohtuutonta. Mahdollisesti aiheutuvan pölyhaitan pienentämiseksi hakijalta tulee edellyttää valmiutta pölyn sitomiseen esimerkiksi kastelemalla ja materiaalia peittelemällä. Maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi luvassa tulee edellyttää sellaisten alueiden pinnoittamista, joilla käsitellään materiaaleja tai aineita, jotka voivat aiheuttaa maaperän pilaantumista. Näiltä alueilta lähtevät kuivatusvedet tulee johtaa hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta. Laitoksella tulee olla valmius öljy- ja polttoainevuotojen torjuntaan. Jos alueella varastoidaan polttoaineita, säiliöt tulee täysin varustaa suojaaltaalla. Alueelle ei tule sallia sekajätteiden tuontia. Alueelle tuotavista ja siellä käsitellyistä jätteistä tulee pitää kirjanpitoa. Joensuun kaupunginhallitus: Alueella oleva maankäyttö on pitkälti vakiintunutta, mutta siellä tapahtuva teollinen toiminta muuttaa kuitenkin hiljalleen muotoaan lähinnä vuokraoikeuksien luovutusten seurauksena. Ympäristölupapäätöksessä olisikin huomioitava, että ei synnytetä tilannetta, jossa yhdellä tontilla tapahtuva luvanvarainen toiminta tarpeettoman paljon rajoittaa muuta, ympäristössä harjoitettavaa kaavan sallimaa toimintaa. Muistutukset Puukeskus Oy: Metalliromun käsittely aiheuttaa naapureita häiritsevää melua, metalliromun työstö (polttoleikkaus) lisää päästöjä ilmaan sekä romun säilytys ja käsittely suuremmassa mittakaavassa alentaa ympäristön viihtyisyyttä. Hakemus on ensi kädessä hylättävä. Jos ympäristölupa myönnetään, hakija tulee velvoittaa rakentamaan tontin ympärille riittävä, ainakin viisi metriä korkea umpinainen ja ympäristöön soveltuva aita, joka ehkäisee melun ja ilmapäästöjen leviämisen naapuritontille. Hakijan kuuleminen Hakija on antanut lausunnoista ja muistutuksesta vastineen. Siinä se muun muassa lausuu, että terminaalin melu- ja pölyvaikutusta vähentää etelän ja lännen suuntaan rajaava umpiaita sekä itäsuuntaan lähimmän naapurin (Puukeskus Oy) tontin väliin jäävä, kaupungin omistama lähivirkistysalueeksi kaavoitettu tontti. Tällä noin 70 metriä leveällä kaistaleella kohoaa puustoa kasvava maavalli. Umpiaidan rakentaminen tontin itäsivulle ei siten ole perusteltua. Metallin polttoleikkaus, jonka määrä vähenee mekaanisen leikkauksen lisääntyessä, tapahtuu tontin junaradan puoleisella sivulla,

9 josta etäisyys Puukeskus Oy:n tontin rajalle on lähimmilläänkin 100 metriä. Polttoleikkauksen päästöt, jotka ovat pääasiassa rautaoksideja, ovat ensisijaisesti työsuojelullinen haitta. Toiminta-aikojen rajoittaminen toiminnan aiheuttamaan meluun vedoten ei ole perusteltua. Toiminnalle voidaan asettaa melurajat, joiden mukaan toiminnan aiheuttama melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä mainittuja ohjearvoja lähimmillä asuinalueiksi kaavoitetuilla alueilla. Lähin tällainen asuinalue sijaitsee 800 metrin päässä terminaalista. Toiminta, joka ei aiheuta asuinalueille ohjearvoja suurempaa melua, tulisi sallia hakemuksessa esitettyinä toiminta-aikoina. 9 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Kuusakoski Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnalle. Lupa myönnetään edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan jäljempänä seuraavia määräyksiä. Tämän päätöksen määräys numero 19, joka koskee pohjaveden tarkkailua, korvaa Kuusakoski Oy:lle myönnetyn, pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristöluvan määräyksen numero 5. Hakemus, että yhtiö voisi aloittaa puheena olevan toiminnan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, hylätään. Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Niitä on perusteltu omana kohtanaan ratkaisun perusteluosassa. LUPAMÄÄRÄYKSET Jätteiden vastaanotto ja kuljetus 1. Yhtiö saa ottaa vastaan ympäristölupahakemuksen mukaisia jätteitä enintään tonnia vuodessa. Jätteiden kuljettaminen laitokseen ja sieltä pois on tehtävä tarkoitukseen sopivalla kuljetusvälineistöllä siten, että jätteiden pääsy ympäristöön estyy. Ongelmajätteiden keräämisessä ja kuljetuksessa on käytettävä kullekin ongelmajätelajille soveltuvia astioita, pakkauksia, kontteja tai kuljetusalustoja. Ongelmajätteet tulee pitää erillään toisistaan kaikissa jätehuollon vaiheissa. 2. Ennen jätteen vastaanottamista laitokselle luvansaajalla tulee olla tiedossaan jätteen laatu, hyödyntämismahdollisuus ja käsittelypaikka. Tämä tulee varmistaa jätteen saapuessa yrityksen toimipaikkaan. Jätteiden käsittely ja varastointi 3. Jätteen vastaanotto, käsittely, hyödyntäminen ja varastointi tulee tapahtua pinnoitetulla alueella. Muulla alueella saa tapahtua vain sellaista toimintaa, josta ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Erityyppisille jätemateriaaleille on varattava alueelta selkeästi osoitetut paikat.

10 4. Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, maaperän pilaantumisvaaraa, vesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 5. Jätteiden toimittaminen kiinteistöltä tulee tapahtua laitoksen toimintaan verrattuna riittävän usein. Laitoksen alueella oleva suurin kertavarasto saa olla tonnia. Ongelmajätteiden varastointi ja käsittely 6. Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa, kullekin ongelmajätetyypille suunnitelluissa ja tarkoitetuissa astioissa, pakkauksissa ja säiliössä siten, ettei ongelmajätteeseen pääse sekoittumaan muita aineksia. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan, ryhmiteltävä ja merkittävä. Astioihin, pakkauksiin ja soveltuvin osin myös säiliöihin on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset siten kuin niistä on erikseen säädetty valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996). Ongelmajätettä sisältävät tilat on pidettävä lukittuina työajan ulkopuolella. Hallin, jossa romuajoneuvojen esikäsittely ja ongelmajätteiden käsittely tapahtuvat, lattia tulee pinnoittaa tiiviiksi. Lattian materiaali on valittava sellaiseksi, ettei se reagoi haitallisesti lattialle mahdollisesti joutuvien ongelmajätteiden kanssa. Lattia tulee muotoilla ja varustaa umpikaivolla tai vastaavalla siten, että lattialle joutuneet sulamisvedet ja muut mahdolliset nesteet on mahdollista saada talteen. Ongelmajätteitä ei saa varastoida tai käsitellä ulkona kattamattomissa tiloissa. 7. Polttoneste on varastoitava katetussa ja valuma-altaalla varustetussa tilassa tai kaksoisvaippasäiliössä. 8. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty. Jätteiden kuljettamisessa tulee aina käyttää asianmukaista kuljetuskalustoa ja kuljettajaa. 9. Ongelmajätteiden kuljetuksista ja siirroista on laadittava erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. Toiminnasta syntyvien jätteiden keräys ja hyödyntäminen 10. Hyödyntämiskelpoiset paperi-, pahvi-, metalli- ja lasi- sekä vastaavat muille kuin yhteistyöyrityksille menevät jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Laitoksen toiminta-aika 11. Erityistä melua tuottavaa toimintaa, kuten hakettamista ja paalausta, saa harjoittaa vain arkisin maanantaista perjantaihin klo Muu toiminta on sallittu arkisin maanantaista perjantaihin klo ja arkilauantaisin klo Melun torjunta 12. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää klo lähimmän asuin- 10

11 käyttöön tarkoitetun rakennuksen tontilla yli 55 db (A) ekvivalenttista tasoa. 11 Laitoksen aiheuttamat melutasot on kertaalleen mitattava laitoksen läheisyydessä kuten muun muassa lähimmän häiriintyvän kohteen eli tontin länsipuolella asumiskäytössä olevan kiinteistön pihalla. Mittaus on tehtävä mennessä. Mittausaika on valittava siten, että laitoksen aiheuttama melu vastaa sellaista, joka on tavanomaista kyseiselle toiminnalle tällä kiinteistöllä. Mittausraportti tulee sen valmistuttua toimittaa välittömästi tiedoksi ympäristökeskukselle, joka voi antaa melun mittaamisesta ja rajoittamisesta lisämääräyksiä. Raportti on annettava myös Joensuun ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan 13. Jätteiden käsittely, mukaan lukien puun murskaus, tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että toiminnasta ei aiheudu pölyhaittoja ympäristölle. Pölyämistä on tarpeen vaatiessa vähennettävä esimerkiksi koteloimalla koneita taikka imuroimalla tai kastelemalla. Erityisen pölyävä aines, jos sitä varastoidaan, on peitettävä. Piha-alueiden puhtaanapidosta tulee huolehtia. Poikkeustilanteet ja niihin varautuminen 14. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle tulee olla aina saatavilla riittävä määrä tarkoitukseen sopivia imeytysmateriaaleja sekä vahingon ensitorjuntaan soveltuvaa välineistöä. Vahinko- ja onnettomuustilanteessa on ryhdyttävä viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena joutuneista ongelmajätteistä on ilmoitettava välittömästi pelastusviranomaisille sekä tilanteen mukaan ympäristökeskukselle. Mainituissa tilanteissa tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta on laitokselle laadittava toimintaohje, mikä tulee saattaa riittävällä koulutuksella ja tiedotuksella henkilökunnan tietoon. Koulutus 15. Luvan hakijan on huolehdittava ongelmajätehuollosta vastaavan henkilökuntansa jätehuollon koulutuksen järjestämisestä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 16. Laitoksen toiminnasta sekä vastaanotettavista, käsiteltävistä ja hyödynnettävistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Tarkkailuun on sisällytettävä seuraavat asiat: Tarkkailu poikkeukselliset tilanteet

12 12 Kirjanpito vastaanotetut ja laitoksella käsitellyt sekä varastossa olevat jätteet ja ongelmajätteet (määrä, laatu, alkuperä, ajankohta) toiminnasta syntyvät jätteet (määrä, laatu) ja niiden käsittely laitokselta käsittelyyn tai hyödynnettäväksi toimitetut jätteet: * jätelaji * jätteen määrä * kuljetustapa * toimituspaikka Tarkkailun ja kirjanpidon tiedot tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaisille. 17. Tarkkailua ja kirjanpitoa koskeva yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja Joensuun ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvetoraportissa tulee olla seuraavat tiedot: lyhyt yhteenveto laitoksen toiminnasta raportointia edeltävänä toimintavuotena siten, että laaditaan edellä mainittujen tarkkailutulosten ja kirjanpitotietojen lisäksi selostus tapahtuneista ja suunnitelluista toiminnan muutoksista mukaan lukien toteutetut huoltotoimenpiteet sekä laite- ja kalustohankinnat päästöihin vaikuttaneet häiriöt (ajankohta, syy, vaikutukset, korjaustoimenpiteet) kopio ympäristövahinkovakuutuksesta Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolme vuotta. 18. Tontin pinnoitetun alueen kunto on tarkastettava vähintään kerran vuodessa. Päällysteeseen tulleet halkeamat ja muut vauriot, joiden kautta pilaavia aineita saattaa päästä maaperään, on korjattava välittömästi. 19. Öljynerotuskaivojen ja sadevesikaivojen kautta alueelta poisjohdettavista sade- ja hulevesistä sekä vuonna 2001 myönnetyn ympäristöluvan perusteella kiinteistölle asennetuista pohjaveden tarkkailuputkista on otettava näytteet kerran vuodessa toukokesäkuussa. Näytteistä on tutkittava veden sisältämien mineraaliöljyjen kokonaispitoisuus, ph, sähkönjohtavuus, arseeni, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, antimoni, sinkki, nikkeli ja vanadiini. 20. Öljynerotuskaivojen toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa. Tarkkailusta on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuspäivä, todettu kaivojen kunto, huoltotoimenpiteet ja tyhjennykset. Vastaava hoitaja 21. Laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten sille tulee nimetä vastaava hoitaja, jonka nimi on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Joensuun ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelma toiminnan loputtua

13 22. Luvansaajan tulee riittävän varhaisessa vaiheessa, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esittää jätehuollosta sekä muista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista yksityiskohtainen suunnitelma ympäristökeskukselle. 13 Vakuuden asettaminen 23. Luvansaajan on toimitettava ympäristökeskukselle euron vakuus. Asetuksen noudattaminen 24. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kuusakoski Oy on toiminut kiinteistöllä vuonna 1997 myönnetyn ympäristöluvan perusteella harjoittaen siellä lähes samanlaista toimintaa kuin mistä nyt uudessa lupahakemuksessa on kysymys. Toimintaa laajennetaan nyt. Asemakaavassa alue on merkitty yhdistettyjen teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Lähin varsinainen asuinalue sijaitsee 800 metrin päässä laitoksesta. Etäisyydestä johtuen on katsottava, että laitos ei aiheuta tällä alueella asuville ihmisille sellaista terveys- tai muuta haittaa, että luvassa olisi annettava tästä asutuksesta johtuvia pilaantumisen ehkäisemistä koskevia lupamääräyksiä. Asemakaava kuitenkin sallii laitoksen kaava-alueella pienessä määrin myös vakituisen asumisen. Lähin tällainen asumiskäytössä oleva rakennus on vain noin 50 metrin päässä laitoksesta. Koska laitoksen toiminta saattaa aiheuttaa lain tarkoittamaa haittaa tämän rakennuksen asukkaille, luvassa on tarpeen antaa näiden asukkaiden suojaamiseksi eräitä haittojen vähentämistä koskevia määräyksiä. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säädösten vaatimukset. Tällöin naapurikiinteistöille ei aiheudu kohtuutonta rasitustakaan. Ympäristökeskus katsoo, että yrityksellä on riittävä asiantuntemus toiminnan mukaiseen jätteiden käsittelyyn. Lupamääräysten yleisperustelut Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista taikka maaperän pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 43 :n perusteella ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset muun muassa seuraavista seikoista: - päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista - jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä

14 - toimista häiriö- ja muissa poikkeustilanteissa sekä muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään pilaantumista tai siitä aiheutuvia haittoja. 14 Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Annetuilla lupamääräyksillä pyritään jäte- ja ympäristönsuojelulakeihin perustuen varmistamaan, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Yksityiskohtaiset perustelut Määräykset 1-5 (Jätteiden vastaanotto, kuljetus, käsittely ja varastointi) Jäteasetuksen 8 edellyttää, että jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikka on suunniteltava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Puheena oleva kiinteistö ei ole kooltaan kovin suuri. Ympäristökeskus katsoo, että suurin tontilla käsiteltävän jätteen määrä tonnia ja suurin samalla kertaa tontilla olevan jätteen määrä tonnia eivät aiheuta vielä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Erityyppinen jäte on syytä sijoittaa eri paikkoihin, jotta jätteet eivät sekoitu keskenään. Maaperän pilaamista ehkäisee osaltaan se, että toiminta pääasiallisesti sijoitetaan asfaltoidulle alueelle, koska sieltä kertyvät vedet voidaan kerätä tehokkaasti puhdistettavaksi. Muulla alueella on sallittua vain liikennöinti, vaihtolavojen varastointi sekä uuden teräksen varastointi. Puhdasta romua saadaan pinnoittamattomalle alueelle sijoittaa vain poikkeuksellisesti. Määräykset 6-9 (Ongelmajätteiden varastointi ja käsittely) Jätelain 6 :n 8 kohdan mukaan erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Jäteasetuksen 5 ja 6 edellyttävät, että jätteet kootaan, pakataan ja merkitään siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto. Ongelmajätteiden varastointimääräyksillä pyritään varmistamaan, ettei toiminnasta aiheutuisi haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteiden merkitseminen helpottaa niiden jatkokäsittelyn ja sisällön selvittämistä. Erilaatuiset ongelmajätteet tulee pakata niille tarkoitettuihin hyväksyttyihin kuljetuspakkauksiin, jotta niitä voidaan käsitellä hallitusti ja jotta ne voidaan pitää erillään kaikissa jätehuollon vaiheissa. Ongelmajätteen asianmukainen hävittäminen edellyttää käsittelyä laitoksessa, jolla on asianmukainen mukainen lupa ongelmajätteen käsittelyyn. Romuajoneuvojen esikäsittely ja ongelmajätteiden käsittely tapahtuvat hallissa, joka on pressupäällysteinen. Sinne voivat siis ulkopuoliset päästä helposti. Terveyshaitan torjumiseksi on edellytettävä, että ongelmajätteet pidetään työajan ulkopuolella lukittavissa tiloissa. Ongelmajätteiden luonteesta johtuen hallin lattia on päällystettävä riittävän hyvin. Valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Ongelmajätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana jätteen siirron aikana ja se annetaan siirron päätyttyä ongelmajätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vas-

15 taanotto ja sen määrä asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Ongelmajätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. Määräys 10 (Toiminnasta syntyvien jätteiden keräys ja hyödyntäminen) Yhtiön toiminnassa syntyy myös jonkin verran muuta kuin hyödynnettävää jätettä. Ne on toimitettava asianmukaisesti jatkokäsittelyyn. Määräykset (Melun ja ilmapäästöjen torjunta) Laitoksen toiminta on luonteeltaan sellaista, että siitä aiheutuu melua ja myös jossain määrin päästöjä ilmaan. Erityisesti puun haketus mutta myös metallin leikkaaminen ja paalaus aiheuttavat melua. Pölyä puolestaan aiheutuu jätteiden käsittelystä ja koneiden liikkumisesta terminaalialueella. Tällaiset toiminnat saattavat aiheuttaa asukkaille viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi melun ja pölyn rajoittamiseksi on tarpeen antaa määräyksiä luvassa. Rajoittamalla erityisen meluisat työvaiheet tapahtumaan arkisin maanantaista perjantaihin klo melun haitallisia vaikutuksia terveyteen voidaan vähentää. Lupaa laitoksen toimimiseksi sunnuntaisin ei voida lainkaan antaa, koska siitä voi aiheutua kohtuutonta rasitusta lähinaapurille. Puutavaran murskauksen samoin kuin metalliromun käsittelyn, kuten paalaamisen, voidaan katsoa aiheuttavan melua. Koska laitoksen aiheuttamaa melua ei ole aikaisemmin mitattu, on melutason mittaamista pidettävä perusteltuna ja tarpeellisena sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu merkittävää haittaa ympäristölle. Laitoksen aiheuttamien melutasojen selvittämiseksi luotettavasti mittauksia tulee tehdä useista pisteistä ja eri suunnilla tontin lähiympäristössä. Jos varsinaisen mittauksen aikaan ei ole puun murskausta, tämän aiheuttama melu tulee mitata erikseen. Mittausten perusteella tehtävään raporttiin tulee sisällyttää tulosten tulkinta, johon sisältyy myös virhearviointi. Pölyn syntymistä on mahdollista estää suhteellisin helpoin keinoin. Yksi mahdollisuus on kastelu ja toinen mahdollisuus pölyn imurointi. Myös koneiden kotelointia voidaan käyttää. Pölyhaittoja tulee torjua myös varastoinnin yhteydessä. Määräys 14 (Poikkeustilanteet) Vahinko- tai onnettomuustilanteissa on pyrittävä estämään ympäristölle aiheutuvat haitat mahdollisimman nopeasti. Tämän vuoksi varastossa on pidettävä imeytysmateriaalia nestevalumien ja alkusammutuskalusto tulipalojen varalta. Poikkeustilanteista tiedottaminen auttaa viranomaisia arvioimaan mahdollisia ympäristövaikutuksia ja toimenpiteitä. Lyhytaikaisista tai lievistä, ympäristölle vähän lisäkuormaa aiheuttavista tilanteista ei tarvitse välttämättä ilmoittaa. Ilmoitettava poikkeustilanne saattaa syntyä hetkellisestä mutta ympäristön kannalta merkittävästä lisäkuormasta (esimerkiksi öljyvahinko, vaarallisen kemikaalin joutuminen maahan tai viemäriin, poikkeuksellisen voimakas melupäästö) tai pitempiaikaisesta vaikutuksesta. 15

16 16 Määräys 15 (Koulutus) Sekä ympäristön että työntekijöiden turvallisuuden kannalta on tärkeää, että ongelmajätteitä käsittelevät henkilöt on riittävästi koulutettu tehtäväänsä. Tällä on suuri merkitys muun muassa vahinkojen ennaltaehkäisyn kannalta. Asiantuntemusta ylläpidetään riittävällä täydennyskoulutuksella. Määräykset (Kirjanpito, raportointi ja valvonta) Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeellisia viranomaisvalvontaa varten. Niiden perusteella seurataan, toimiiko laitos luvan mukaisesti. Jätelain 51 :n mukaan ongelmajätteen tuottajan on pidettävä kirjaa toiminnassaan syntyneen, kerätyn, varastoidun, kuljetetun, hyödynnetyn tai käsitellyn jätteen määrästä, lajista, laadusta ja alkuperästä sekä toimitettaessa jäte muualle sen syntypaikasta ja päivämäärästä sekä kuljetus- ja hyödyntämis- tai käsittelytavasta. Vuosiyhteenvetoraportti antaa sekä toiminnanharjoittajalle että viranomaiselle tietoa yrityksen ympäristönsuojelusta ja sen muutoksista. Poikkeukselliset tilanteet voivat lisätä ympäristökuormitusta esimerkiksi jäte- tai melupäästöinä. Häiriötilanteet, niiden syyt ja vaikutukset tulee kirjata muistiin myös raportoinnin vuoksi. Näistä tilanteista tiedottamisella voidaan arvioida mahdollisia ympäristövaikutuksia ja mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä. Raportoitavista tiedoista osa tallennetaan ympäristöhallinnon valvontatietojärjestelmään. Metallijätteet saattavat sisältää öljyä tai muita haitallisia aineita. Ympäristöluvan mukaan näitä jätteitä saa käsitellä ja varastoida vain pinnoitetuilla alueilla. Koska maaperä voi pilaantua näillä alueilla olevien halkeamien ja vastaavien kautta, on pinnoitteen kunto tarkistettava riittävän usein ja vauriot korjattava. Kiinteistöltä lähtevistä sade- ja hulevesistä samoin kuin pohjaveden tarkkailuputkessa olevasta vedestä on samasta syystä otettava näytteet, jotka tulee tutkia. Myös öljynerotuskaivojen toimintaa on tarkkailtava. Määräys 21 (Vastaava hoitaja) Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on hyödyntämis- tai käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hyödyntämis- tai käsittelypaikan vastaava hoitaja. Määräys 22 (Toiminnan lopettaminen) Toiminnan lopettamisessa on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi erityisen tärkeää, että kaikki jätteet viedään kiinteistöltä pois ja se saatetaan ympäristöltään muutenkin asianmukaiseen kuntoon. Määräys 23 (Vakuus) Määräyksellä asetetaan ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentissa tarkoitettu vakuus, joka on aina vaadittava ongelmajätteen hyödyntämis- ja käsittelytoimintaa harjoittavalta.

17 17 Vakuussummalla katetaan kulut varastossa olevien jätteiden toimittamisesta käsittelyyn tai hyödynnettäväksi samoin kuin käsittely- ja varastotilojen puhdistamisesta niin, ettei toiminnan loputtua aiheudu terveys- tai ympäristöhaittoja. Määräyksen mukainen vakuussumma kattaa enimmillään varastossa olevien jätteiden asianmukaiset käsittely- ja kuljetuskustannukset. Jos luvanmukaisten jätteiden käsittelykustannukset muuttuvat olennaisesti, vakuuden suuruutta voidaan tarkistaa ympäristökeskuksen aloitteesta. Kun otetaan huomioon suunnitellun toiminnan laajuus ja alueella käsiteltävät, luonteeltaan hyvinkin erilaiset jätteet, vakuus ei voi olla pienempi kuin euroa. Määräys 24 (Asetuksen noudattaminen) Määräys on ehdoton ja johtuu ympäristönsuojelulain 56 :stä. Vastaus muistutuksissa ja lausunnoissa esitettyihin seikkoihin Puukeskus Oy: Koska hakijayhtiön ja Puukeskus Oy:n yhtiöiden hallitsemien kiinteistöjen välillä kaupungin omistamalla tontilla sijaitsee useita metrejä korkea, puustoa kasvava maavalli, voidaan katsoa, että se estää riittävästi pölyn ja melun leviämisen Puukeskus Oy:n tontille. Jos aita rakennettaisiin vaadittuna viisi metriä korkeana, se vähentäisi alueen viihtyisyyttä. Joensuun ympäristölautakunta: Puutavaran murskaus on tällä päätöksellä kielletty perjantain klo ja maanantain klo 7.00 välillä. Kuormaamista ei voida pitää niin melua tuottavana työvaiheena, että se tulisi laittaa eri asemaan kuin yhtiön muu, vähemmän meluisa toiminta. Luvassa on jo annettu määräykset pölyhaittojen vähentämiseksi. Koko alueen pinnoittamista ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, koska hakemuksen mukaan asfaltoimattomalla alueella ei ole sellaista toimintaa, joka voisi aiheuttaa maaperän pilaantumista. Samasta syystä sadevesien keräämistä näiltä alueilta hiekanja öljynerotuskaivojen kautta ei voida pitää tarpeellisena. Yhtiö on riittävällä tavalla varautunut öljy- ja polttoainevuotojen torjumiseen. Lupamääräysten kohdissa 16 ja 17 on annettu määräykset jätteiden kirjanpidosta raportointivelvoitteineen. Tämä päätös ei salli sekajätteen tuontia kiinteistölle. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä ympäristökeskukselle viimeistään Päätös on voimassa siihen saakka, kunnes lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on lainvoimaisesti ratkaistu. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tai laajentamiseen on haettava lupa. Toiminnan olennaisesta supistamisesta, lopettamisesta taikka toiminnan harjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle.

18 18 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Hakija ei ole esittänyt ympäristönsuojelulain 101 :n 1 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä päätöksen täytäntöön panemiseksi muutoksenhausta huolimatta. Siksi tätä koskeva hakemus on hylätty. Ympäristölupapäätös tulee siten voimaan vasta, kun se on saanut lainvoiman. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Perusteluissa mainitut ja Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-5, 7, 28, 31, 35-38, 41, 42, 46, 52-55, 57-59, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 10, 12, 16-19, 23, 30 Jätelaki (1072/1993) 3, 6, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 18 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1415/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään suoritemaksua euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Päätös Kuusakoski Oy Tiedoksi Joensuun kaupunki Joensuun ympäristölautakunta Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Ilmoittaminen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ilmoituksella Joensuun kaupungin ilmoitustaululla ja sanomalehti Karjalaisessa. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille naapurikiinteistöjen haltijoille lähetetään erillinen kirje.

19 MUUTOKSENHAKU 19 Tähän päätökseen ja lupamaksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Kirjallisella valituksella muutosta saavat hakea luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Kari Varonen Lakimies Kirmo Saastamoinen

20 20 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Valitusaika Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy Valitus ja sen liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi, osoite ja kotikunta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi - ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituskirjelmä on valittaja, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukiolon päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Käyntiosoite: Torikatu 36 A 4. kerros Postiosoite: PL 69, JOENSUU Puhelin: vaihde (013) 1411; telekopio (013) Aukioloaika: klo