Kansi ja sisällysluettelo 1-3. Hallituksen katsaus 4. Yhdistyksen yleistiedot 5. Metsätalous ja puumarkkinat 6-7. Puukauppa yhdistyksen alueella 8

Transkriptio

1

2

3 SISÄLLYSLUETTELO sivut Kansi ja sisällysluettelo 1-3 Hallituksen katsaus 4 Yhdistyksen yleistiedot 5 Metsätalous ja puumarkkinat 6-7 Puukauppa yhdistyksen alueella 8 Puukaupallinen toiminta 9-11 Puukaupallinen tiedottaminen 12 Metsänhoitopalvelut Metsäsuunnittelu ja arviointipalvelut 14 Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV 15 Koulutus- ja tiedotuspalvelut 15 Henkilöstö 16 Hallinto 17 Talous 18 Tulevaisuuden näkymien tarkastelua 19 Vuoden 2012 tunnuslukuja 19 Tase Tuloslaskelma, varsinainen toiminta 22 Liiketoiminnan tuloslaskelma 23 Rahoituslaskelma 24 Tilinpäätöksen liitetiedot Toimintakertomus vuodelta Tilinpäätöksen allekirjoitukset 31 3 S i v u

4 HALLITUKSEN KATSAUS Taantumassakin normaali puukauppavuosi Puukauppa eteni koko kuluneen vuoden poikkeuksellisen tasaisesti. Alkukesällä touko-kesäkuussa tapahtui jo perinteiseksi muodostunut myyntipiikki, jonka aiheuttaa sahojen tarvitsemien kesäkelpoisten tukkileimikoiden kysyntäpiikki. Tällöin myös hinnoissa tapahtuu kohoamista. Poikkeuksellista oli kuitenkin se, että runsaista sateista johtuen hinnat säilyivät läpi syksyn aina marraskuulle hivenessä nousussa, joka varmisti hyvän tarjonnan aina joulukuulle saakka. Parin vuoden takaisilla myrskyillä ei ollut enää sanottavaa vaikutusta puukauppaan. Vuoden 2010 myrskyjen johdosta metsänviljely painottui selvästi tuhoalueen metsitykseen. Suuri istutusurakka pienensi vastaavasti taimikonhoidon määriä jo toisena vuonna peräkkäin. Puukauppojen jäädessä korkeintaan normaalille tasolle, vaikuttaa se myös yhdessä lamapuheiden kanssa metsänomistajien aktiivisuuteen metsänhoitotöissä. Monet taimikonhoitotyömaat on siirretty odottamaan tulevaa puukauppaa ja suhdanteiden paranemista. Myrskytuhojen aiheuttamat työt takasivat vilkkaan toimintavuoden, jonka johdosta yhdistyksen taloudellinen tulos oli hyvä. Liiketoiminnan liikevaihto säilyi edellisen vuoden tasolla, joka johtui pitkälti metsänviljelyn lisäyksestä myrskytuhoalueella. Yhdistyksen taloudellinen tulos oli n euroa positiivinen. Nyt on sadonkorjuun aika Kuluvana vuonna puukauppaa tultaneen käymään viime vuotta runsaammin, koska takana on useampia rauhallisempia vuosia. Maailmantalouden elpyminen taannee hintatason nousun tarjonnan lisääntymisestä huolimatta. Yhdistyksemme alueella jää vuosittain lähes 1/3 osaa hakkuumahdollisuuksista käyttämättä. Yhdistyksemme metsiä on hoidettu 50-luvulta lähtien suunnitelmallisesti ja panostukset metsiin näkyy niiden kasvussa. Nyt olisi sadonkorjuun aika. Samaan aikaan maakuntaan tuodaan puuta joka suunnasta, täällähän sijaitsee viidesosa Suomen metsäteollisuudesta. Koska metsiä ei voida museoida, ne kannattaa hyödyntää ajallaan. Museoinnilla ei saada aikaan kuin riukuuntuneita kasvatusmetsiä ja erilaisille tuhoille alttiita kasvunsa jo lopettaneita pystyyn kuolevia tukkimetsiä. Taimikonhoito kunniaan Yhdistyksen neuvonnan tärkein painopiste puukaupan lisäksi, on taimikoiden oikea-aikainen perkaaminen, jossa tavoitteena on taimikonhoitoalan pitäminen jatkuvasti hyvän metsänhoidon vaatimusten tasolla. Aina kannattaa hoitaa tulevat tukkimetsät kasvukuntoon. Kuluva vuosi on valtakunnallinen Yhdistysten-vuosi ja sen kunniaksi yhdistyksemme on henkilökohtaisesti yhteydessä kaikkiin jäseneen. Yhteydenotossa kerrotaan puukaupasta ja tarjotaan edullista taimikoiden varhaisperkausta. Vakaa talous Vilkastuva puukauppa tarkoittaa lisää toimeliaisuutta metsissä ja suurempia metsätuloja metsänomistajille. Kun puukauppa käy, ovat metsänomistajat valmiita myös investoimaan metsiinsä erilaisten metsähoitotöiden muodossa. Vilkastunut puukauppa auttaa yhdistystä pitämään talouden tasapainossa. Taloudellisena haasteena yhdistyksessä on valtakunnallisesti erittäin alhainen metsänhoitomaksu, eli 1,70 /ha. Keskimääräisen tilan metsänhoitomaksu on noin 70 euroa vuodessa. Metsänhoitoyhdistyslain muutoksen tuoma metsänhoitomaksun muuttuminen vapaaehtoiseksi jäsenmaksuksi ei vaikuttane yhdistyksen talouteen merkittävästi. Lain muutos nähdään yhdistyksessä mahdollisuutena ja haasteena parantaa entisestään jäsenpalveluja. Samalla se selkeyttää yhdistyksen kuvaa metsänomistajien etuja ajavana ja omistamana itsenäisenä metsätoimijana. Täydenpalvelun talo kaikki palvelut samalta luukulta Yhdistys tulee jatkamaan aktiivista metsänhoitopalvelujen myyntiä jäsenilleen ja metsänomistajakunnan rakenteen ja toimintaympäristön muutoksen huomioimista neuvonnassa ja palveluvalikoimassa. Jäsenilleen yhdistys tarjoaa kaikki metsälliset palvelu samasta tutusta paikasta, oli tarve puukauppa, metsänhoitotyö, tilaarvio, metsäsuunnittelu, tienrakennus, kunnostusojitus tai omaisuuden hoitopalvelut esim. kauppa- ja jakokirjat, perunkirjat jne. Jäsenten kokemukset kertovat viimekädessä toiminnan onnistumisesta, mutta yhdistyksen palvelujen hyvä kysyntä osoittaa, että tarjotut palvelut ovat vastanneet jäsentemme tarpeita ja odotuksia. Aktiivisella neuvonnalla saadaan metsissä kasvatettu puu liikkeelle ja varmistetaan metsänkasvatukseen olennaisesti liittyvien metsänhoitotöiden toteutuminen. Palveluilla on kysyntää, kun palvelut tarjotaan asiakaslähtöisesti ja työhönsä aidosti sitoutuneen henkilöstön toimesta. HALLITUS 4 S i v u

5 YHDISTYKSEN YLEISTIEDOT YKSITYISMETSÄT Pinta-ala - metsämaata ha - kitumaata 0 ha - joutomaata tms. 0 ha Yksityismetsien kokonaispinta-ala ha - siitä virallisesti suojeltuja alueita ha Puusto Kokonaistilavuus Keskimääräinen puusto metsämaalla Keskikasvu Hakkuusuunnite Myyntimäärä ,3 milj.m3 149,0 m3/ha 7,6 m3/ha/v 1,65 milj.m3/v m3/v Metsälöt Metsänhoitomaksua maksavia kpl ha - joista yhdistyksen jäseniä kpl ha Metsänhoitomaksusta vapautetut vuonna kpl 113 ha Mh-maksusta vapautetut kpl ha Ei metsänhoitomaksuvelvollisuutta kpl ha Jäseneksi liittyneet vuonna kpl 2 ha Jäsenyydestä eronneet vuonna kpl 607 ha Jäsenyydestä eronneet kpl ha Jäsenistö Jäsenmäärä Jäsenmäärä vuoden alussa Jäseneksi liittynyt 2012 Jäsenyydestä eronneet 2012 Jäsenmäärä vuoden lopussa henkilöä 1 henkilöä 26 henkilöä henkilöä Metsäsertifiointiin sitoutuneet metsänomistajat Metsäsertifiointiin sitoutuneilla metsämaata henkilöä hehtaaria Metsänhoitomaksu kantovuodelle 2012 (=verovuosi 2011) kantovuodelle 2013 (=verovuosi 2012) 22,30 +1,70 /ha 22,02 +1,70 /ha 5 S i v u

6 METSÄTALOUS JA PUUMARKKINAT VUONNA 2012 METSÄTALOUS JA PUUMARKKINAT Metsäteollisuus Metsäteollisuuden markkinatilanne oli kokonaisuutena vaikea vuonna Metsäteollisuustuotteiden kysyntä oli vaimeaa yleistalouden epävarmuuden vuoksi. Tämä heijastui erityisesi vientihintakehitykseen. Alkuvuonna tapahtuneen euron heikentymisen ja kilpailijamaitamme maltillisemman kustannusten nousun seurauksena suomalaisten kilpailukyky vientimarkkinoilla oli kuitenkin melko hyvä. Paperin keskimääräinen vientihinta kokonaisuutena nousi viisi prosenttia, mutta kartongin vientihinta laski prosentin edellisvuodesta. Sellun keskimääräinen vientihinta laski kymmenyksen. Vientimäärä sen sijaan kasvoi reilulla kymmenyksellä vuodesta Sahatavaran keskimääräinen vientihinta pysyi samana kuin vuonna Vanerin vientimäärät ja hinnat säilyivät suunnilleen vuoden 2011 tasolla. Metsäteollisuuden kannattavuus oli sellun ja kartongin osalta hyvä. Paino- ja kirjoituspaperiteollisuuden sekä sahateollisuuden kannattavuus oli heikko Metsäteollisuuden tuotanto vuonna 2012 Suomessa laski kokonaisuutena noin kolme prosenttia. Paperia ja kartonkia tuotettiin 10,7 miljoonaa tonnia, mikä oli kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna Sellua tuotettiin puolestaan prosentin enemmän kuin edellisvuonna eli 6,8 miljoonaa tonnia. Sahatavaran tuotanto supistui neljä prosenttia ja oli 9,3 miljoonaa kuutiometriä vuonna Vaneria tuotettiin prosentti vähemmän kuin vuonna Puukauppa ja hakkuut Metsäteollisuuden tuotannon supistuminen vähensi puun käyttöä vuonna 2012 noin neljä prosenttia eli kaksi miljoonaa kuutiometriä. Puukauppa kävi kuitenkin vilkkaasti ja poikkeuksellisen tasaisesti. Lisäksi vuoden 2011 joulukuun myrskyt vilkastuttivat vuoden 2012 alkukuukausien puukauppaa. Kokonaisuutena yksityismetsien puukauppamäärä oli kaikkiaan 27,8 miljoonaa kuutiometriä. Se oli yli kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna Vuoden 2012 puukauppamäärä vastaa noin 37 miljoonan kuutiometrin hakkuumäärää yksityismetsistä. Pystykauppojen osuus puukaupasta oli yli 80 prosenttia. Metsäteollisuus osti tukkia 16 prosenttia ja kuitua kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuoden 2012 markkinahakkuut olivat ennakkoarvion mukaan noin 53,0 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli kolme prosenttia vähemmän kuin vastaava ennakkoarvio vuodelta Markkinahakkuista kertyi puuta teollisuuden tarvitsema määrä, eikä kaadetun puun varastoissa tapahtunut muutosta edellisvuoteen verrattuna. Sekä tukki- että kuitupuun hakkuut supistuivat kolme prosenttia vuodesta Markkinahakkuiden ja puukaupan erotuksena metsäteollisuuden pystyvarasto kasvoi jonkin verran vuoden 2012 aikana. Yksityismetsien markkinahakkuut olivat 41,3 miljoonaa kuutiometriä, eli 1,8 miljoonaa kuutiometriä edellisvuotta vähemmän. Hankintahakkuiden määrä kasvoi 15 prosenttia vuodesta 2011, ja niiden osuus yksityismetsien hakkuista oli viime vuonna 19 prosenttia. Yhtiöiden ja Metsähallituksen metsien hakkuut olivat 11,8 miljoonaa kuutiometriä ja kasvoivat kolme prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2012 markkinahakkuista oli tukkipuuta 22,6 ja kuitupuuta 29,8 miljoonaa kuutiometriä. Polttopuuta hakattiin 0,7 miljoonaa kuutiometriä. Energiapuun markkinatilanne parani vuoden loppua kohden turpeen korjuuongelmien vuoksi. Puun hinnat Vuonna 2012 koko maan keskimääräiset kantohinnat pystykaupoissa olivat seuraavat: mäntytukki 53,6 /m3, kuusitukki 53,9 /m3, koivutukki 41,6 /m3, mäntykuitu 15,7 /m3, kuusikuitu 17,5 /m3 ja koivukuitu 15,5 /m3. Vuonna 2012 keskimääräinen nimellinen kantohintataso oli viisi prosenttia alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Mäntytukin keskimääräinen kantohinta laski edellisvuodesta kolme prosenttia ja kuusitukin viisi prosenttia. Koivutukin hinta puolestaan laski kaksi prosenttia. Mäntykuitupuun kantohinta alentui kolme, kuusikuidun seitsemän ja koivukuitupuun kaksi prosenttia vuodesta Puuraaka-aineen tuonti ja vienti Ulkomaankauppatietojen mukaan raakapuun tuonti edelleen supistui vuonna 2012 huolimatta Venäjän WTO -jäsenyydestä. Marraskuun loppuun mennessä raakapuuta oli tuotu 8,8 miljoonaa kuutiometriä eli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 vastaavana aikana. Havupuun osuus tuonnista oli 1,6 miljoonaa kuutiometriä ja lehtipuun 4,1 miljoonaa kuutiometriä. Haketta tuotiin 3,1 miljoonaa kuutiometriä. Valtaosa pyöreän puun tuonnista oli kuitua. Puun vienti vähentyi kokonaisuutena noin 15 prosenttia edellisvuodesta ja oli noin 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Metsätalouden kannattavuus 6 Sivu Yksityismetsien bruttokantorahatulot vähenivät hakkuiden supistumisen ja puun hinnan laskun seurauksena vuonna 2012 noin yhdeksän prosenttia, ja olivat noin 1,35 miljardia euroa. Metla arvioi yksityismetsien puuntuotannon kokonaisinvestointien kohonneen 210 miljoonaan euroon vuonna 2012.

7 METSÄTALOUS JA PUUMARKKINAT VUONNA 2012 Tästä metsänomistajien omarahoitusosuus oli arviolta 150 miljoonaa euroa. Yksityismetsätalouden kokonaiskustannusten osuus bruttokantorahatuloista oli Metla:n ennusteen mukaan noin 27 prosenttia. Etelä- Suomessa kustannusten osuus oli noin 24 prosenttia bruttotuloista, mutta Pohjois-Suomessa yli 45 prosenttia. Julkisen tuen osuus yksityismetsätalouden bruttokustannuksista nousi hieman edellisvuodesta ja oli Metla:n arvion mukaan noin 17 prosenttia. Yksityismetsätalouden nettotulos ennen veroja ja vieraan pääoman kuluja oli ennakkoarvion mukaan vuonna 2012 keskimäärin 77 euroa metsämaahehtaaria kohti. Yksityismetsätalouden nettotulos vaihteli suuresti alueittain. Vaihteluväli suuralueittain vuonna 2012 oli Etelä-Suomen 102 eurosta Pohjois-Suomen 28 euroon metsähehtaarilta. Metsätalouden kannattavuus heikkeni suhteellisesti enemmän Etelä- Suomessa: 14 prosenttia vuodesta Pohjois-Suomessa lasku oli pari prosenttia. Yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustyöt Taimikon- ja nuorten metsien hoidon kokonaismäärä yksityismetsissä oli vuonna 2012 noin hehtaaria. Tämä on noin kymmenes enemmän kuin edellisvuonna. Metsänviljelyala oli ennakkotietojen mukaan noin hehtaaria. Metsänlannoitusta tehtiin vuonna 2012 suunnilleen hehtaarilla. Kunnostusojitusta tehtiin noin kilometriä. Uusia metsäautoteitä rakennettiin ja perusparannettiin noin kilometriä. Erno Järvinen Tutkimuspäällikkö MTK metsälinja METSÄTEOLLISUUDEN VIIKKO-OSTOT , VIIKOT 1-52/ ,5 2 1,5 1 0, ,5 2 1,5 1 0, Lähde: Metsäteollisuus ry MTK metsälinja Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\PMARK\O STO T\mtvkoost.pr4 viikko Huom! Vuosien alkuviikoille on tehty laskennallinen tasaus. Tilasto kattaa 85 % kaikista puukaupoista Suomessa. 0 PEFC/ METSÄTEOLLISUUDEN VIIKKO-OSTOT , VIIKOT 1-52/ Lähde: Metsäteollisuus ry MTK metsälinja Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\PMARK\O STOT\mtvkoostkum.pr4 viikko Huom! Vuosien alkuviikoille on tehty laskennallinen tasaus. Tilasto kattaa 85 % kaikista puukaupoista Suomessa. 0 PEFC/ Sivu

8 PUUKAUPPA PUUKAUPPA YHDISTYKSEN ALUEELLA Puukauppaa käytiin normaalia vilkkaammin koko kevään ajan Kaakkois-Suomessa. Hinnat olivat nousevia kesälomiin saakka ja myös kauppamäärät hyppäsivät merkittävästi touko-kesäkuussa. Kesälomien jälkeen hinnat kääntyivät laskuun. Hintojen lasku aiheutti myyntimäärien laskun, mutta sateinen syksy käänsi hinnat ja määrät takaisin nousuun loka-marraskuussa. Kokonaisuudessaan myyntimäärät olivat vuonna 2012 normaalilla tasolla. Puunmyyntisuunnitelmia tehtiin m3, joka on selvästi alle kestävästä hakkuusuunnitteesta. Puukauppojen määrä oli kuutiota, jossa on nousua edelliseen vuoteen 22 %. Puukauppojen määrän noususta huolimatta Etelä-Karjalassa ei päästy kaupoissa kuin 2/3 osaa metsien kestävästä hakkuumahdollisuudesta. Kestävä hakkuumahdollisuus Etelä-Karjalassa on 1,5 milj. kuutiota. Kestävää hakkuumahdollisuutta ei ole Etelä- Karjalassa tällä vuosituhannella ylitetty kuin kaksi kertaa, joista toinen kerta oli myrskykesä Hakkumahdollisuuden täysimääräiseen hyödyntämiseen tulee pyrkiä tulevina vuosina, koska metsien vanhetessa ne ovat herkempiä erilaisille luonnontuhoille. Myös metsien kasvu taantuu, jos niitä ei uudisteta ja harvenneta oikeaan aikaan m3 Puukauppa yhdistyksen alueella Myyntimäärä Puunmyyntisuunnitelmat Kestävä hakkuusuunnite m Myyntimäärä Kestävä hakkuusuunnite Myynti kestävästä hakkuusuunnitteesta % 62 % 91 % 110 % 67 % 47 % 105 % 64 % 66 % 8 S i v u

9 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTA PUUKAUPALLINEN TOIMINTA Puunmyyntisuunnitelmat Metsänhoitoyhdistys laati viime vuonna puunmyyntisuunnitelmia yhteensä m3. Metsäteollisuuden ostot olivat yhdistyksen toimialueella yhteensä m3. Laadittujen puunmyyntisuunnitelmien osuus kokonaismyynnistä nousi 66 prosenttiin. Yhdistyksen alueen kestävä hakkuusuunnite on 1,44 milj. m3 vuodessa. Viime vuoden kokonaispuukauppamäärä oli 64 % kestävästä hakkuusuunnitteesta. Metsänhoitoyhdistyksen laatimat puunmyyntisuunnitelmat Muutos Tukkipuu, m % Kuitupuu, m % Yhteensä, m % Teollisuuden ostomäärä, m % % ostomäärästä 70 % 82 % 73 % 85 % 62 % 84 % 77 % 66 % mhy:n tavoiteosuus 85 % 85 % 85 % 85 % 85 % 85 % Vaikka puunmyyntisuunnitelmien kokonaismäärä jäi selvästi alle ASY tavoitteen, oli harvennushakkuiden pinta-ala hyvin lähellä tavoitetta. Samoin ensiharvennusten määrä oli ilahduttavan korkea. Uudistushakkuiden määrä jäi sen sijaan alle puoleen vuosittaisesta tavoitteesta. Tähän vaikutti osaltaan parin vuoden takaiset myrskyt. Metsänhoitoyhdistyksen laatimat puunmyyntisuunnitelmat hakkuutavoittain ASY Muutos Kasvatushakkuut Ensiharvennus, ha % Harvennushakkuut, ha % Ylispuiden poisto, ha % Uudistushakkuut Avohakkuut, ha % Luontainen uudistaminen, ha % Muut hakkuut Muut hakkuut, ha % Yhteensä, ha % 9 S i v u

10 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTA Puukauppatoimeksiannot Puukauppatoimeksiantojen määrä oli 53 % yhdistyksen alueen koko puukaupan määrästä. Laskua oli 17 % edellisestä vuodesta. Yhdistyksen pitkän ajan tavoite on nostaa yhdistyksen puukauppatoimeksiantojen osuus 2/3 osaan kokonaispuukauppamäärästä. Yhdistyksen laatimista puunmyyntisuunnitelmista 80 %:ssa yhdistys hoiti myös puiden myynnin puunmyyntitoimeksiannolla ostajille Puukauppatoimeksiannot (pystykaupat) % Toimituskaupat (luovutus käyttöpaikalla) % Korjuupalvelu (luovutus tienvarressa) % Puukauppatoimeksiannot yhteensä % Teollisuuden ostomäärä % Puukauppatoimeksiantojen osuus teollisuuden ostomäärästä 53 % 60 % 38 % 62 % 64 % 53 % Energiapuutoimitukset, k-m % Muutos m Puukaupantoimeksiannot Pystykaupat Tehdastoimitukset Tienvarsitoimitukset Mhy:n toiminta puukaupassa 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% Valtakirjakaupat kokonaisostosta PMS kokonaisostosta 10 S i v u

11 PUUN HINTAKEHITYS Puukaupan hintaseuranta Metsänhoitoyhdistys seuraa valtakirjoilla tekemiensä puukauppojen hintojen kehitystä puutavaralajeittain. Tällä tavalla yhdistyksellä on aina tiedossaan ajantasainen tieto alueensa puun hinnoista. Näitä tietoja yhdistys käyttää omassa tiedotuksessaan ja metsänomistajien puukauppaneuvonnassa. Valtakirjakauppojen hakkuista kerätään kattavasti tiedot tukin katkonnan tuloksista. Näiden tietojen pohjalta yhdistyksellä on tarkka tieto kaikkien alueensa puunostajien tukkiprosenteista. Tietojen perusteella voidaan puukauppaa tehtäessä valita se ostaja, jonka tukin katkonta on parasta juuri myytävässä leimikossa. Puun hinnat puutavaralajeittain keskiarvo Myyty Kantohinta Hankintahinta Puutavaralaji määrä muutos muutos muutos m3 euro/m3 ed.v. ed.v. % euro/m3 ed.v. Mäntytukki ,92 1,02 2 % 56,86 0,23 Kuusitukki ,69-1,09-2 % 56,43 0,53 Koivutukki ,46-0,53-1 % 51,26-4,01 Mäntykuitu ,54 0,02 0 % 31,68 1,68 Kuusikuitu ,67-0,51-3 % 31,12 0,85 Koivukuitu ,18 0,07 0 % 31,50 1,48 Muut puutavaralajit Myyntimäärä yht /m3 Tukin reaalinen hinta K-S:ssa 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 mänty kuusi koivu 30, /m3 Kuidun reaalinen hinta K-S:ssa 30,0 25,0 20,0 15,0 mänty kuusi koivu 10, Puun hinta on muunnettu vuoden 2012 rahan arvoon tukkuhintaindeksin mukaan. Lähde: Metsänhoitoyhdistyksen hintaseuranta 11 S i v u

12 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTA PUUKAUPALLINEN TIEDOTTAMINEN Yhdistys kerää valtakirjakaupoista kattavasti hintatiedot järjestelmäänsä. Näiden hintatietojen perusteella yhdistyksellä on tarkka tieto alueensa eri ostajien hintatasosta. Valtakirjakauppojen hakkuun valvonnassa yhdistys kerää ostajakohtaista tietoa tukin katkonnan onnistumisesta ostajittain. Katkontatietoja käytetään puukauppojen hintavertailuja tehtäessä. Hintavertailuissa katkontatiedon avulla voidaan huomioida eri yhtiöiden väliset katkontaerot jo kauppaa päätettäessä. Katkonnan merkitystä puukaupassa korostetaan metsänomistajille suunnatussa tiedottamisessa. Hintaseurantaan on kerätty pystykauppojen aineistoa m3, jonka osuus pystykauppojen puukauppatoimeksiannoista on 80 %. Myrskypuita ja muuten poikkeavia leimikoita ei ole kirjattu hintaseurantaan. Tällä on varmistettu hintojen vertailukelpoisuus tulevaisuudessa. Tukinkatkonnan seurantaan kerättiin viime vuonna hakkuista aineistoa m3 osuus puukauppojen puukauppatoimeksiannoista 46 %. Myrskypuita ja muuten poikkeavia (lahoa, kirjanpainajatuhoja) leimikoita ei ole kirjattu katkontaseurantaan, jolla on varmistettu katkontatietojen vertailukelpoisuus tulevaisuudessa. METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUS Metsätalouden kannattavuus kohosi edellisvuodesta puukauppamäärän noustessa. Yksityismetsätalouden kantorahatulot olivat Mhy Etelä-Karjalan alueella viime vuonna noin 41 milj. euroa, jossa oli nousua edelliseen vuoteen reilu 25 %. Hankintakauppojen osuus oli 20 % myydystä puumäärästä ja hankintakaupoista noin 2/3 oli yhdistyksen suorittamaa korjuupalvelua. Metsänomistajien omatoimiset hankintahakkuut vähenevät metsänomistajakunnan ikääntyessä. Metsänhoitoyhdistyksen kautta välitettyjen Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten avustusten ja suunnittelukorvausten määrä oli euroa. Kemera-varojen käyttömäärä laski voimakkaasti. Varoissa ei ole mukana metsänomistajien omia varoja, jotka olivat euroa. Metsätaloudentulot milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa muutos Kantorahatulot 36,5 21,8 57,6 32,1 41,1 28 % Hankintatyötulot 3,2 1,6 4,9 2,1 3,5 67 % KEMERA- rahoitus (ei mo:n osuutta) 0,8 1,1 0,9 0,9 0,5-44 % Yhteensä 40,5 24,5 63,4 35,1 45,4 29 % Palkka- ja urakointitulot 19,0 12,0 19,0 16,0 20,2 26 % 1000 euroa 1200 KEMERA-tukien hyödyntäminen Juurikääväntorjunta Ympäristötuki Energiapuu Tiet ja ojat Lannoitus Nuorenmetsänhoito Metsänuudistaminen 12 S i v u

13 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTA METSÄNHOITOPALVELUT Metsänviljelyssä ei yhdistyksen alueelle synny merkittäviä uudistamisrästejä yhdistyksen tekemiin uudistamishankkeisiin. Yhdistyksen uudistamishankkeissa työ tehdään kerralla laadukkaasti, jolloin onnistuminen on varmaa ja vältytään myöhemmin tehtäviltä täydennysistutuksilta. Yhdistys antaa uudistamistyölleen takuun, kun hanke toteutetaan yhdistyksen antamien ohjeiden mukaisesti. Muokkauksessa siirtyminen kääntölaikutukseen on parantanut merkittävästi uudistamisen laatua. Taimikonhoidon määrä laski edellisvuodesta ja sen johdosta taimikonhoitorästit kasvoivat. Osa taimikonhoidosta jää aina tilastoinnin ulkopuolelle, joten toteutunut taimikonhoidonmäärä on noin 30 % tilastoitua korkeampi. Neuvonnassa on erityisesti korostettu taimikon oikea-aikaiseen perkaukseen tärkeyttä. Metsänviljely- ja hoitotyöt (mhy:n toteuttamat ja/tai raportoimat) Josta mhy:n Muutos palveluna 2011/2012 Uudistusalojen - raivaus ha % - muokkaus ha % - kulotus ha % Kylvö ha % Istutus ha % Taimikonhoito ha % Nuoren metsän hoito (02) ha % Ennakkoraivaus ha % Energiapuun korjuu m % Energiapuun haketus i-m % Pystykarsinta ha % Lannoitus ha % Kunnostusojitus (suunnittelu) km 40,1 69,5 27,0 45,0 35,0 72,0 72,0 106 % Kunnostusojitus (toteutus) km 6,3 6,2 38,9 43,0 28,0 38,0 38,0 36 % Tienrakennus (suunnittelu) km 0,7 8,5 12,0 14,0 13,0 28,0 28,0 115 % Tienrakennus (toteutus) km 2,6 1,0 7,7 5,2 16,3 13,8 13,8-18 % hehtaaria Taimikonhoito 100% Puulajien osuudet istutuksessa % % % % Nuoren metsän kunnostus (02) 0% Taimikonhoito (T1,T2) Tavoite muu koivu kuusi mänty 13 S ivu

14 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTA Metsänhoidon kustannuskehitys Metsänuudistamisen kustannukset nousivat viime vuoden aikana. Suurin kustannusten nousuun vaikuttava tekijä oli taimien kallistuminen. Tämä johtui pitkäaikaisen taimien ostosopimuksen päättymisestä ja uuden selvästi kalliimman sopimuksen voimaantulosta. Muokkauksen hinta laski, joka johtui myrskytuhoalueen uudistusalojen muokkaamisesta äestämällä kaivurin sijaan. Kaivurilla suorittu maanpinnan muokkaus on noin 50 euroa äestystä kalliimpaa. Taimien yksikköhinnat nousivat 15 %:lla edellisestä vuodesta. Keskimääräiseen metsänviljelyn hehtaarihinnan muutos oli 3 %, joka on lähellä keskimääräistä yleistä hintojen nousua. Viljelykustannukseen vaikuttaa viljelytiheys, joka oli tainta/hehtaari (v tiheys kpl/ha). Taimia yhdistys välitti viime vuonna 2,9 milj. kappaletta, jossa on nousua edelliseen vuoteen reilut 20 %. Valtaosa taimista ostettiin Taimi-Tapio Oy:ltä. Nuoren metsän hoidon keskimääräisen hehtaarihinnan nousu johtui kalliimman taimikonhoidon osuuden noususta. Nuoren metsän hoidon määrät laskivat metsänomistajan omatoimisen taimikonhoidon vähetessä. Metsänuudistaminen Muutos euroa/ha euroa/ha euroa/ha euroa/ha euroa/ha euroa/ha 2012/2011 Muokkaus 192,68 213,85 257,10 303,33 260,02 242,42-7 % Taimet 263,83 266,46 257,48 296,89 347,73 399,93 15 % Viljelytyö 281,46 284,20 292,58 275,49 359,02 352,38-2 % Yhteensä 737,97 764,51 807,16 875,71 966,77 994,73 3 % Taimikonhoito ja NMH Muutos euroa/ha euroa/ha euroa/ha euroa/ha euroa/ha euroa/ha 2012/2011 Nuoren metsän hoito 279,15 321,10 352,44 297,17 315,17,42 351,69 12 % METSÄSUUNNITTELU JA ARVIOINTIPALVELUT Metsäsuunnitelmia laadittiin viime vuonna 118 kpl yhteispinta-alaltaan ha. Tila-arvioita tehtiin hehtaarille. Vahinkoarvioita laadittiin 545 hehtaarille. Arvioita ja metsäsuunnitelmia laadittiin yhteensä hehtaarille. Metsäarvioiden ja suunnitelmien kokonaispinta-ala nousi edellisestä vuodesta 10 %, joka johtuu metsäsuunnittelun määrän noususta. hehtaaria Metsäsuunnittelu- ja arviointipalvelut Metsäsuunnittelu Metsä- ja tuhoarviot 14 S i v u

15 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTILAT OY LKV Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV on entisen Kaakkois-Suomen mo-liiton alueen metsänhoitoyhdistyksien omistama metsätilojen välitykseen keskittynyt kiinteistövälitysyhtiö. Kaikki alueen yhdistykset omistavat yhtiöstä pinta-alansa suhteessa osakkeita. Yhtiö kuuluu valtakunnalliseen metsatilat.fi ketjuun. Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV välitti viime vuonna 151 kohdetta. Välitettävien tilojen yhteenlaskettu myyntihinta oli euroa, laskua 13 %. Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy:n liikevaihtoa oli euroa, jossa on laskua 11 %. Mhy Etelä-Karjalan osuus yhtiön liikevaihdosta oli 40 %, jossa on hiukan nousua edellisiin vuosiin. Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV osti välityspalvelut yhtiön omistajayhdistyksiltä. Toimistopalvelut yhtiö osti Etelä- Karjalan metsänhoitoyhdistykseltä. Välitettyjen metsätilojen keskihinta oli /ha, jossa oli lakua edelliseen vuoteen 1 %. Osa lasku selittyy myytyjen tilojen puuston arvon laskulla, sillä myytyjen tilojen puukuutiometrin hinta laski 17 %:lla, olen 34,83 euroa kuutiolta. Keskimääräisellä myydyllä tilalla oli puustoa 123 kuutiota hehtaarilla, jossa on nousua 19 %. Myydyillä tiloilla oli puustoa keskimäärin 18 % vähemmän kuin keskimäärin alueemme metsissä. Yhtiön toiminta on keskittynyt metsätilojen välitykseen, joissa yhtiöllä on arviolta noin 60 %:n markkinaosuus toimialueellaan. /ha Hehtaarihinnan kehitys KOULUTUS- JA TIEDOTUSPALVELUT Yhdistys julkaisi kaksi jäsenlehteä vuoden aikana. Metsäverotukseen keskittyviä Metsäveroiltoja järjestettiin talvella neljä ja syksyllä oli neljä Metsäiltaa, joiden aiheena oli puukauppa. Pääkaupunkiseudun metsänomistajille järjestettiin oma Metsäilta. Hakkuunäytöksiä järjestettiin kaksi. Suikkalan ja Iitiän tanssilavoilla pidettiin Metsäiltamat. Lisäksi järjestettiin yksi metsätaitokilpailu. henkilöä Neuvonta tilaisuuksien osallistujamäärä Muut tilaisuudet Koulutus- ja neuvontatilaisuudet Henkilökohtainen neuvonta Sivu 15

16 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ Metsänhoitoyhdistyksen vakinaisen henkilökunnan määrä on 47 henkeä. Henkilöstön keski-ikä on toimihenkilöillä 44 vuotta ja metsureilla 47 vuotta. Toimihenkilöt ovat olleet yhdistyksen palveluksessa keskimäärin 15 vuotta ja metsurit keskimäärin 15 vuotta. Sairauspoissaoloja toimihenkilöillä on ollut 318 päivää. Sairauspoissaolot ovat 4,7 % työajasta. Metsureilla poissaoloja on ollut 167 päivää ja työajasta 4,1 %. MHY:N VAKINAINEN HENKILÖKUNTA alkaen v:sta alkaen v:sta Hannu Ahola 1974 Simo Salminen 2011 Silja Ahonen 2010 Mauri Sipinen 1976 Sirpa Arpiainen 1985 Virpi Tuovinen 2008 Kimmo Hanhisalo 1985 Heini Turtiainen 2007 Janne Hirvonen 2005 Matti Uusitalo saakka Pentti Immonen 1981 Markku Vaario 1984 Arto Innanen 1986 Tero Valkeapää 2011 Jari Jordan 2007 Teemu Viljakainen 2008 Erkki Jääskeläinen 1990 Marja Kaitanen 1990 Juha Hallikas 2001 Ilkka Karhu 1994 Jukka Hinkkanen 1980 Erkki Kivistö 1982 Risto Huovinen 2011 Ilkka Koho 1986 Tomi Ikävalko 1998 Urpo Korhonen 1985 Ari Kainulainen 2002 Tuomas Koski 2011 Esko Kalpio 1992 Tuomas Kähö 2011 Teemu Krigsholm 2007 Nina Lappalainen alkaen Kari Lampinen 1980 Janne-Pekka Miettinen 2011 Timo Mansikka 2010 Petri Nurmela alkaen Heikki Naukkarinen 1994 Jari Oinonen 2011 Tuure Reilin 1987 Panu Pettinen 2011 Kari Reuna 2002 Heikki Pitkänen 1997 Taavi Tammisto 1996 Hannu Pukero 1981 Teemu Tammisto 1996 Simo-Otto Saarela 2006 Martti Vanhanen 1998 Työpanos henkilötyövuosina metsätoimihenkilöt 25,7 29,0 30,0 26,1 25,6 27,2 toimistohenkilöt 3,30 3,0 2,3 2,7 2,0 2,0 vakinaiset metsätyöntekijät 26,5 25,0 20,0 16,0 15,3 13,5 osa-aikaiset metsätyöntekijät 24,0 6,5 7,0 4,0 5,0 8,8 yrittäjät ja urakoitsijat (henkilökunta) 36,0 58,0 51,0 48,0 46,0 51,0 yhteensä 115,5 121,5 110,3 96,8 93,9 102,5 henkilötyövuotta Metsänhoitoyhdistys työllistäjänä yrittäjät ja urakoitsijat osa-aikaiset metsätyöntekijät vakinaiset metsätyöntekijät toimistohenkilöt metsätoimihenkilöt 16 S i v u

17 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN HALLINTO HALLINTO Valtuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Valtuuston jäseninä valtuustokaudella ovat niin Etelä- Karjalan kuin Ylämaan metsänhoitoyhdistysten vaaleilla valitut valtuutetut. Tämän johdosta valtuustossa on 50 jäsentä. Vuonna 2012 pidettiin valtuustovaalit, joissa oli 81 ehdokasta ja äänestysprosentiksi tuli 35,9 %. Uudessa valtuustossa on 35 valtuutettua ja se aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa ja johtoryhmä kolme kertaa. VALTUUSTO Valtuuston puheenjohtaja Kari Hirvisaari Arponen Pekka rajavartija Imatra Lamponen Osmo maatalousyrittäjä Lemi Kangas Markku Maanviljelijä Joutseno Rasa Kari myyjä Lpr Pellinen Heikki majuri evp Joutseno Tikka Markku maatalousyrittäjä Lemi Mikkola Veijo yrittäjä Taipalsaari Aholaakko Jarmo maatalousyrittäjä Lpr Tarhonen Yrjö maanviljelijä Taipalsaari Hirvisaari Kari metsätalousyrittäjä Lpr Kaljunen Heikki metsätalousyrittäjä Rautjärvi Karjalainen Kari metsäkoneenkuljettaja Lpr Repo Heimo maanviljelijä Rautjärvi Kauppinen Mika maatalousyrittäjä Lpr Rita Heikki teknikko Rautjärvi Kuokka Juha maanviljelijä Lpr Rita Tapio koneyrittäjä Rautjärvi Kälviäinen Raine yrittäjä Lpr Heinänen Markku nuohooja Ruokolahti Lohko Jukka metsätalousyrittäjä Ylämaa Husu Lauri metsätalousyrittäjä Ruokolahti Hovi Juha sahayrittäjä Ylämaa Kosunen Päivi asiakasneuvoja Ruokolahti Metsämuuronen Pertti maanviljelijä Ylämaa Lankinen Leo agrologi/mv. Imatra Mäkinen Erkki metsäpalvelutyönj. Hamina Monto Sirpa maatalousyrittäjä Ruokolahti Nutikka Markku metsätalousyrittäjä Ylämaa Paananen Matti maanviljelijä Ruokolahti Mikkola Juha maatalousyrittäjä Ylämaa Partinen Timo maatalousyrittäjä Ruokolahti Turkki Hannu sähköasentaja Ylämaa Pätilä Antti metsänhoitaja Ruokolahti Hiiri Pekka maanviljelijä Ylämaa Sikiö Yrjö maanviljelijä Ruokolahti Outinen Erkki maanviljelijä Ylämaa Tella Reijo maatalousyrittäjä Ruokolahti Peräkylä Veli-Pekka sekatyömies Ylämaa Berg Ari maatalousyrittäjä Parikkala Pajunen Pauli maatalousyrittäjä Ylämaa Kosonen Raimo rakennusmies Parikkala Lyijynen Jarmo metsätilallinen Ylämaa Naukkarinen Juha maanviljelijä Parikkala Lehtola Anni metsätilallinen Ylämaa Roiha-Turkia Sari maatalousyrittäjä Parikkala Leino Teemu maanviljelijä Ylämaa Saukkonen Jouko maanviljelijä Parikkala Kuikko Janne maatalousyrittäjä Ylämaa Tiainen Pertti maanviljelijä Parikkala Tynkkynen Juha yritysneuvoja Parikkala hallitukseen HALLITUS kokouksia/paikalla 1.kerran viimeksi Puheenjohtaja Timo Partinen 6/ Varapuheenjohtaja Juha Kuokka 6/ Jäsenet Sari Roiha-Turkia 6/ Erkki Outinen 6/ Osmo Lamponen 6/ Heimo Repo 6/ Markku Kangas 6/ JOHTORYHMÄ TILINTARKASTAJA Puheenjohtaja Timo Partinen Tilintarkastaja Mirja Saarnia, HTM Jäsenet Kari Hirvisaari Varatilintarkastaja Tilintarkastus Tuokko Oy Simo-Otto Saarela Markku Vaario TOIMISTOT Lappeenranta Lavolankatu 10, LAPPEENRANTA Ruokolahti Toritie 1, RUOKOLAHTI Parikkala Sahakuja 4, PARIKKALA Ylämaa Koskentie 4, YLÄMAA 17 S i v u

18 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TALOUS TALOUS Yhdistyksen kuluneen vuoden taloudellinen tulos oli hyvä huomioiden yleismaailmallinen taloustilanne. Viime vuoden kokonaisliikevaihto oli 7,8 milj. euroa, jossa on laskua 3 % edelliseen vuoteen. Taseen loppusumma on 5,0 milj. euroa, jossa laskua 12 % edelliseen vuoteen. Työmääriltään vuosi oli metsänviljelyn ja korjuupalvelun osalta hyvä, mutta taimikonhoidossa jäätiin tavoitteista. Taloudellista tulosta paransi vielä alkuvuodesta myrskyn aiheuttama korjuupalvelun voimakas lisäys Rautjärvellä. Tulevina vuosina on työpalvelussa kiinnitettävä huomiota muuttuvien kulujen kasvuun, jota mm. kohonnut polttoaineen hinta kiihdyttää. Kuluseurannalla varmistetaan metsänomistajille tarjottavien palveluiden hinta-laatusuhteen pysyminen edullisena ja samalla pidetään yhdistyksen talous tasapainossa. Yhdistyksen kantama metsänhoitomaksu on 1,70 euroa hehtaarilta, joka on Etelä-Suomen alhaisin. Yhdistys tulee pitämään jäsenmaksunsa tulevina vuosina nykyisellä tasolla. Yhdistys kuuluu Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy MHYP:n ja MTK:n muodostamaan Metsänomistajat.fi ketjuun ja on jäsenenä Järvi-Suomen Metsänomistajien Liitossa. Tilinpäätös BRUTTOTUOTOT euroa Muutos Metsänhoitomaksut % Muut varsinaisen toiminnan tuotot % Liiketoiminnan liikevaihto % Liiketoiminnan muut tuotot % Tuotot yhteensä % BRUTTOKULUT euroa Liiketoiminnan kulut % Varsinaisen toiminnan kulut % Kulut yhteensä % TULOS % Liiketoiminnan liikevaihto Liikevaihdon jakautuminen 6,9 % 3,9 % 0,8 % 7,3 % 6,9 % ,6 % 11,3 % 51,4 % Metsänhoitomaksu Välityspalvelu Nuoren Metsän Hoito Sijoitukset Korjuupalvelu Metsänviljely Muut mh-työt Palvelut 18 S i v u

19 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TULEVAISUUS TULEVAISUUDEN NÄKYMIEN TARKASTELU Metsänhoitoyhdistyksen seuraavien vuosien puukaupallinen toiminta tulee olemaan vilkasta. Metsänviljelymäärät tulevat pienenemään myrskyn aiheuttamien uudistamistöiden valmistuttua. Metsänhoitotöiden kilpailutilanne tulee kiristymään, joka näkyy myös metsänhoitotöiden markkinoinnissa. Maailmantalouden nousu tulee tarpeeseen, koska nykyinen metsänhoitomaksu 1,70 /ha on taloudellisesti haasteellinen. Euroissa nykyinen metsänhoitomaksutaso tarkoittaa noin euron tasoitusta vertailtaessa yhdistyksemme taloutta muihin eteläsuomalaisiin yhdistyksiin. Yhdistyksen vahva tase mahdollistaa useamman tappiollisen vuoden, mutta se ei voi olla tavoiteltava tulos. Korjuupalvelun, johon sisältyy myös energiapuunkorjuu, lisääminen helpottaa yhdistyksen taloudellista tilannetta. Metsänhoitoyhdistyslain muutos vuoden 2015 alussa on tulevaisuuden haaste. Vapaaehtoisen jäsenmaksun euromäärä tulee olemaan noin puolet nykyisestä metsänhoitomaksukertymästä. Jäsenmaksutuloon vaikuttaa merkittävästi kuinka hyvin yhdistys onnistuu asiakaspalvelussa jäsenistöön päin. Henkilöstön eläköityminen tulee olemaan seuraavina vuosina merkittävää, jonka johdosta yhdistys tulee uudistumaan henkilökunnan osalta voimakkaasti seuraavien vuosien aikana. Tässä yhteydessä on varmistettava henkilöstön osaamistaso erilaisella lisäkoulutuksella. Vuoden 2012 talouden tunnuslukuja muutos muutosprosentti Liikevaihto (liiketoiminnan) , , ,93-1,6 % Myyntikate , , ,10 0,4 % Myyntikateprosentti 25,6 % 26,1 % 0,5 % yks. 0,2 % Kokonaistulos , , ,38-61,1 % Kokonaistulosprosentti 2,4 % 1,0 % - 1,4 % - 58,3 % Tase , , ,23-12,6 % Omavaraisuusaste 65,9 % 76,7 % 10,8 % yks. 16,4 % Suhteellinen velkaantuneisuus 26,8 % 16,3 % - 10,5 % yks. - 39,6 % Myyntisaamisten kiertoaika 54 pvä 23 pvä - 31 pvä - 57,4 % Current ratio 2,2 3,1 0,9 40,9 % Henkilöstömäärä (htv) 47,9 51,5 3,6 7,5 % Liikevaihto / henkilömäärä ,3 % Henkilökulut / henkilö, vuodessa ,9 % 19 S i v u

20 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TALOUS TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 5 752, ,79 Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,00 Ennakkomaksut 0,00 0,00 Yhteensä 5 752, ,79 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 0,00 0,00 Rakennukset ja rakennelmat 0,00 0,00 Koneet ja kalusto 9 222, ,00 Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 0,00 Yhteensä 9 222, ,00 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,25 Lainasaamiset 0,00 0,00 Metsäpalstat , ,29 Muut saamiset 0,00 0,00 Yhteensä , ,54 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,96 Keskeneräiset tuotteet ,47 0,00 Valmiit tuotteet 0, ,73 Muu vaihto-omaisuus 3 299,40 0,00 Ennakkomaksut 0,00 0,00 Yhteensä , ,69 Saamiset Myyntisaamiset , ,83 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset , ,39 Siirtosaamiset , ,69 Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 Yhteensä , ,91 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 0,00 0,00 Muut arvopaperit 9 013, ,45 Yhteensä 9 013, ,45 Rahat ja pankkisaamiset , ,03 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,41 20 S i v u

21 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TALOUS TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Muu oma pääoma , ,17 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Vararahasto , ,93 Muut rahastot 0,00 0,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,51 Tilikauden yli-/alijäämä , ,79 Oma pääoma yhteensä , ,40 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 0,00 0,00 Eläkelainat 0,00 0,00 Muut pitkäaikaiset velat 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 0,00 0,00 Eläkelainat 0,00 0,00 Saadut ennakot , ,10 Ostovelat , ,22 Muut velat , ,33 Siirtovelat , ,36 Yhteensä , ,01 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,41 21 S i v u

22 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TALOUS T U L O S L A S K E L M A VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Edistämistoiminta 1 115, ,00 Muut tuotot 1 803, ,15 Tuotot yhteensä 2 918, ,15 Kulut Henkilöstökulut , ,82 Poistot 402, ,50 Muut kulut , ,62 Kulut yhteensä , ,94 VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ , ,79 LIIKETOIMINTA Tuotot , ,83 Kulut , ,28 Liiketoiminta yhteensä , ,55 VARAINHANKINTA Metsänhoitomaksut , ,93 Muut tuotot 0,00 0,00 Kulut 0,00 0,00 Varainhankinta yhteensä , ,93 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot , ,38 Kulut , ,28 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä , ,10 SATUNNAISET ERÄT Tuotot 0,00 0,00 Kulut 0,00 0,00 Satunnaiset erät yhteensä 0,00 0,00 YLEISAVUSTUKSET 0,00 0,00 Tilikauden tulos , ,79 SIIRTO VARARAHASTOON 0,00 0,00 VARAUSTEN MUUTOS 0,00 0,00 Tilikauden yli-/alijäämä , ,79 22 S i v u

23 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TALOUS LIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,26 Liiketoiminnan muut tuotot , ,57 Materiaali- ja palvelukulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot , ,07 Varaston muutos , ,60 Ulkopuoliset palvelut , ,78 Materiaali- ja palvelukulut yhteensä , ,25 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,43 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,40 Muut henkilösivukulut , ,47 Henkilöstökulut yhteensä , ,30 Poistot , ,26 Liiketoiminnan muut kulut , ,47 LIIKEVOITTO/-TAPPIO , ,55 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot 0,00 0,00 Kulut 0,00 0,00 Rahoitus yhteensä 0,00 0,00 VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖS , ,55 SIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot 0,00 0,00 Muut välittömät verot 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO , ,55 23 S i v u

24 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TALOUS RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan kulujäämä , ,79 Edelliseen sisältyvät poistot 402,10 479,57 Käyttöpääoman muutos Varaston muutos , ,60 Lyhytaikaisten korottomien saamisten lisäys , ,59 Lyhytaikaisten korottomien velkojen vähennys , , , ,54 Varsinaisen toiminnan rahavirta , ,76 Varainhankinnan rahavirta , ,93 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan rahavirta Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulujäämä , ,10 Edelliseen sisältyvät sidottujen rahastojen korot 0,00 0,00 Poistot ja arvonalennuspoistot , , , ,05 Saadut yleisavustukset 0,00 0,00 Varsinaisen toiminnan rahavirta yhteensä , ,78 Liiketoiminnan rahavirta , ,55 Liiketoiminnan poistot , ,19 Liiketoiminnan varaukset 0, , , ,25 Toiminnan rahavirta (A) , ,47 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,00 Investoinnit muihin sijoituksiin , ,67 Sijoitusten myynnit , ,57 Investointien rahavirta (B) , ,10 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 0,00 0,00 Rahoituksen rahavirta (C) 0,00 0,00 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+)/vähennys (-) , ,63 Rahavarat tilikauden alussa , ,11 Rahavarat tilikauden lopussa , , , ,63 24 S i v u

25 Liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 1) Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien hankinatamenoon on luettu muuttuvat menot. Poistot on tehty tasapoistoina 25 %. 2) Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuuden hankintamenoon on luettu muuttuvat menot. Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen hankinta- tai myyntihintaan. 3) Rahoitusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan markkina-arvoon. 4) Liiketoiminnan tuloslaskelman laadintaperusteet Liiketoiminnan tulos muodostuu suorista tuotto- ja kulukirjauksista. Toimihenkilöiden henkilöstökulut, muut kulut sekä muut yleiskulut on siirretty liiketoimintaan toimihenkilöiden ajankäytön perusteella. 5) Rahoituslaskelma Rahoituslaskelmassa on vertailu vuoteen S i v u

26 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot ) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ovat: Aineettomat oikeudet tasapoisto 25 % 25 % Koneet ja kalusto tasapoisto 25 % 25 % Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 25 % 25 % 2) Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat oikeudet 2 876, ,26 Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,00 Koneet ja kalusto 9 222, ,50 Yhteensä , ,76 Taseen vastaavaa koskevat liitetiedot 1) Siirtosaamisiin ja muihin saataviin sisältyvät olennaiset erät Palkkaennakot 0,00 700,00 Kuluennakot 0,00 0,00 Energiapuun ennakkomaksut , ,39 Muut saamiset yhteensä , ,39 Vuodelta 2011 maksuunpannut metsänhoitomaksut , ,00 kantopalkkio 2 % , ,96 tilitetty tilikaudella , ,98 Metsänhoitomaksusaatava ed. verovuosilta 2 971, ,76 Metsänhoitomaksusaatavat , ,82 Korot , ,57 Muut siirtosaamiset , ,48 Siirtosaamiset puumaksut , ,35 Siirtosaamiset asiakaspalvelut , ,47 Siirtosaamiset yhteensä , ,69 2) Sijoitus- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden ja osuuksien muutokset Osakkeet Kirjanpitoarvo , ,11 Markkina-arvo , ,63 Ero , ,48 Osakkeet Kirjanpitoarvo , ,64 Kirjanpitoarvo , ,76 Muutos 0, ,12 Toimitilat Kirjanpitoarvo , ,06 Kirjanpitoarvo , ,06 Muutos 0,00 0,00 Osuusmaksut Kirjanpitoarvo , ,91 Kirjanpitoarvo , ,91 Muutos 5 093, ,00 Täysihoitosalkku Kirjanpitoarvo , ,43 Markkina-arvo , ,89 Ero , ,46 3) Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja niiden muutokset Kirjanpitoarvo Lisäys Poistot Kirjanpitoarvo Aineettomat oikeudet 8 628,79 0, , , ,53 Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Koneet ja kalusto ,00 0, , , , ,79 0, , , ,03 26 S i v u

27 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot ) Erittely oma pääoman erien muutoksesta Muu oma pääoma , ,17 Vararahasto , ,93 Edell. tilik. Ylijäämä saakka , ,87 Edell. tilik. Ylijäämä alkaen , ,64 Tilikauden ylijäämä , ,79 Oma pääoma , ,40 2) Pakolliset varaukset 0,00 0,00 3) Siirtovelkoihin sisältyvä olennaiset erät Lomapalkkavelka, toimihenkilöt , ,78 Lomapalkkavelka, metsätyöntekijät , ,11 Sosiaalikulut lomapalkkavarauksiin , ,10 Työajan tasoitus, metsurit 1 011,00 990,70 Muut siirtovelat , ,67 Yhteensä , ,36 Vakuudet ja vastuusitoumukset Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala ry on mukana sopimuksesta, jossa se muiden yksityismetsätalouden edistämisjärjestöjen kanssa on yhteisvastuullisesti sopinut toimihenkilöiden TEL (TYEL) peruseläketurvaa täydentävästä Eläke-Tapion lisäeläkejärjestelyistä. Sopimuksen mukaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala ry on sitoutunut maksamaan Eläke-Tapion eläkesäännön mukaan määräytyvän, vuosittain päätettävän vuosimaksun. Työnantajille määrättävillä maksuilla katetaan vuotuiset eläkemenot ja eläkejärjestelmän hoidosta aiheutuvat kustannukset. Eläkesääntö on suljettu ja sen mukaiset eläke-edut on jäädytetty lukien. 27 S i v u

28 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 1) Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Toimihenkilöt 29,2 27,6 Metsätyöntekijät vakituiset 13,5 15,3 määräaikaiset 8,8 5 Yhteensä 51,5 47,9 2) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,15 Hallinnon palkkiot , ,00 Eläkekulut , ,71 Muut henkilösivukulut , ,26 Yhteensä , ,12 Omistukset muissa yrityksissä Nimi Kotipaikka Omistus Oma pääoma Tulos (euroa) Kaakkois-Suomen Ruokolahti 32,50 % , ,66 Metsätilat Oy LKV METSÄNHOITOMAKSUVAROJEN KÄYTTÖ Metsänhoitomaksuvarat , ,00 Kantopalkkio 2 % , ,96 Henkilöstökulut Neuvonta, koulutus, tiedotus , ,26 Puunmyyntisuunnitelmat , ,47 Pienet kuviot lisätyöt , ,17 Hallinto , , , ,82 Poistot 402,10-402,10 479,57-479,57 Neuvonta-, koulutus- ja tiedotuskulut , , , ,61 Muut kulut Matkat 7 928, ,03 Toimitilat , ,09 Toimisto , ,91 Ostot 0,00 0,00 Muut kulut , , , ,95 Metsänhoitomaksuvarojen alijäämä , ,91 Edistämistoiminnan tuotot 1 115, ,15 Metsänhoitomaksujen ali-/ylijäämä , ,76 28 S i v u