TARASTENJÄRVEN VARASTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKU- TUSTEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki TARASTENJÄRVEN VARASTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKU- TUSTEN ARVIOINTI 0155-D

2 FCG Finnish Consulting Group Oy I 0155-D TAMPEREEN KAUPUNKI TARASTENJÄRVEN VARASTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ARVIOINTISELOSTUS Hanke: Sijainti: Tarastenjärven varastoalue Tampereen kaupunki, Nurmin kylä, tilat Kiviniityn metsä RN:o 3:25 ja Niittymaa Rn:o 3:14. Käyntiosoite on Tarastenjärventie 23, Tampere. Hankkeesta vastaava: Tampereen kaupunki, katu- ja vihertuotanto Osoite: Viinikankatu 42, Tampere Puh: (03) Fax: (03) Yhteyshenkilö: Rakennusmestari Heikki Koskinen Sähköposti: etunimi.sukunimi@tampere.fi Konsultti: FCG Finnish Consulting Group Oy Osoite: Pyhäjärvenkatu 1, Tampere Puh: Fax: Yhteyshenkilö: Projektipäällikkö Tiina Rintamäki Sähköposti: etunimi.sukunimi@fcg.fi Yhteysviranomainen: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Osoite: Yliopistonkatu 38, PL 297, Tampere Puh: vaihde Fax: Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Virve Sallisalmi Sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Lausunnot ja mielipiteet tästä arviointiselostuksesta voi osoittaa yhteysviranomaiselle. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on nähtävillä arviointiselostusta koskevassa kuulutuksessa ilmoitettavana aikana ja ilmoitettavissa paikoissa.

3 FCG Finnish Consulting Group Oy I 0155-D TAMPEREEN KAUPUNKI TARASTENJÄRVEN VARASTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ARVIOINTISELOSTUSTUKSEN TIIVISTELMÄ JOHDANTO Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotanto suunnittelee toimintojensa lisäämistä ja kehittämistä omistamallaan Tarastenjärven varastoalueella. Nykyisellään alueella varastoidaan lyhytaikaisesti erilaisia rakennusmateriaaleja, mm. kivi-, puu-, betoni- ja terästuotteita. Alueella harjoitetaan asfaltin valmistusta, puretun asfaltin sekä maa- ja kiviaineisten jalostusta ja välivarastointia. Alueella sijaitsee myös hylättyjen ajoneuvojen välivarastointialue. Hankealueella on lisäksi tonnin kiintokallioaines, jonka ottoon ja murskaamiseen on maa-aineslain mukainen lupa. Tulevaisuudessa alueella harjoitettava toiminta tulee lisääntymään mm. jäteasfaltin käsittely- ja hyödyntämismäärien osalta ja alueelle aletaan ottaa vastaan betonijätettä käsiteltäväksi. Lisäksi alueella tullaan mahdollisesti valmistamaan reunakiviä ja alueelle sijoitetaan mahdollisesti katu- ja vihertuotannon kasvihuoneet. Alueella tullaan myös varastoimaan mm. tiiliä ja kantoja jatkokäsittelyä varten. Toimintojen lisäämiseksi ja laajentamiseksi Tarastenjärven varastoalueella laaditaan ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994, muutettu 59/1995, 267/1999, 623/1999, 1059/2004, 201/2005 ja 458/2006) ja asetuksen (713/2006) mukaisesti. Tämä on tiivistelmä YVA-lain mukaisesta arviointiselostuksesta ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Tässä YVA-menettelyssä hankkeesta vastaava on Tampereen kaupunki ja yhteysviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristövaikutusten arvioinnin on laatinut hankkeesta vastaavan toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy. HANKKEEN KUVAUS Hankkeen sijainti ja maanomistus Hankealue sijaitsee Tampereen kaupungissa, Nurmin kylässä, tiloilla Kiviniityn Metsä Rn:o 3:25 ja Niittymaa Rn:o 3:14. Käyntiosoite on Tarastenjärventie 23, Tampere. Jyväskyläntie (Vt 9) kulkee hankealueen eteläpuolitse. Välittömästi hankealueen itäpuolella sijaitsee Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alue, joka puolestaan rajautuu idässä Tampereen ja Kangasalan väliseen kunnanrajaan. Hankealueen pinta-ala on 21 hehtaaria vaihtoehdossa VE0 ja 26 hehtaaria vaihtoehdossa VE1. Suunnittelun aikataulu Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotannolla on hankealueella nykyisellään toimintaa, joka koskee erilaisten rakennusmateriaalien (kivi-, puu-, betoni- ja terästuotteet) lyhytaikaista varastointia, asfaltin valmistusta sekä puretun asfaltin sekä maa- ja kiviainesten jalostusta ja välivarastointia. Toiminnoille on voimassa oleva Pirkanmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (Diaarinumero PIR-2006-Y ). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kohteena olevan toiminnan lisäämisen yleissuunnittelu käynnistettiin strategiatyön yhteydessä keväällä 2008 ja suunnitelmaa tarkennetaan YVA-prosessin rinnalla. jätetään yhteysviranomaiselle kesäkuussa Arviointimenettelyn päätyttyä toiminnalle haetaan ympäristölupaa. Kaavoitustilanne Hankealueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava sekä Nurmi-Sorilan osayleiskaava, joka on kaupunginvaltuuston hyväksymä ja oikeusvaikutukseton. Hankealueelle ja sen ympäristöön ollaan laatimassa Tarastenjärven osayleiskaavaa, jonka suunnittelu on kytketty Nurmi-Sorilan osayleiskaavatyöhön. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jota ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Kaavaehdotuksessa hankealue on osoitettu pääosin teollisuus- ja varastoalueeksi (T-7) sekä osin pohjoisosaltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-3). Hankealueen pohjoisosan halki on merkitty liikennealue.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy 0155-D katu- ja vihertuotannon kasvihuoneet. Vaihtoehdossa VE1 hankealueella aloitetaan uutena VAIHTOEHTOASETTELU toimintona reunakivien valmistus. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on mukana kaksi vaihtoehtoa, nollavaihtoehto VE0 ja vaihtoehto VE1, uusien toimintojen sekä nykyisen toiminnan kapasiteetin lisääminen alueella. Toimintojen kuvaus Alueella valmistetaan kiinteällä asfalttiasemalla asfalttia. Uusioasfaltin valmistusta varten jäteasfalttia murskataan kerran vuodessa. Uusioasfaltti valmistetaan siirrettävällä asemalla. Alueella varastoidaan asfalttijätettä, - mursketta, murskattua kiviainesta sekä bitumia. Hankealueella sijaitsevan tonnin kiintokallioaineksesta saatavan louheen ja murskeen vuosituotannot ovat keskimäärin yhteensä tonnia vuodessa sekä enintään tonnia vuodessa. Alueelle rakennetulle tiivispohjaiselle asfalttikentälle läjitetään sadevesikaivojen pohjahiekkaa. Hiekoista annetaan erottua ylimääräinen vesi, minkä jälkeen hiekat toimitetaan kaatopaikalle pilaantuneena maana tai mikäli aineksen haitta-ainepitoisuudet ovat alle Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyjen kynnys- tai ohjearvojen, voidaan aines uusiokäyttää tai toimittaa ylijäämämaan vastaanottopaikkaan. Hankealueella sijaitsee Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen romuajoneuvojen välivarastointialue. Varastokentillä välivarastoidaan sekä käytettyjä että uusia rakennustarvikkeita kuten katujen reunakiviä, luonnonkiviä, pihakiviä ja laattoja, teräs- ja muoviputkia sekä betonituotteita kuten betonielementtejä. Tilantarve välivarastointitoiminnalle on vaihtoehdossa VE0 yksi hehtaari vuoden aikana ja vaihtoehdossa VE1 neljä hehtaaria vuoden aikana. Vaihtoehdossa VE1 hankealueelle aletaan uutena toimintona ottaa vastaan betonijätettä, joka koostuu kaukolämmön suojakansista sekä katu- ja vihertuotannon omilta työmailta tulevista vanhoista betonikaivoista ja viemäreistä. Vaihtoehdossa VE1 hankealueelle otetaan vastaan tiiliä ja kantoja, jotka ovat peräisin ainoastaan Tampereen kaupungin infratuotannon omilta työmailta. Vaihtoehdossa VE1 hankealueelle perustetaan uutena toimintona HANKKEEN YMPÄRISTÖN TILA Hankealuetta ympäröivät nykyisin lähes kaikilta suunnilta metsät, jotka estävät sitä näkymästä ympäristöön. Hankealue on valtaosin rakennettua laitos- ja kenttäaluetta. Rakentamaton ja luontaisen kasvillisuuden peittämä alue on vain reunamiltaan eli pohjoisosan suojavyöhykkeellä. Hankealueen kannalta huomattavin läheisyyteen sijoittuva luontoarvo on pohjoispuolen tummaverkkoperhosniityt. Muut lähimmät selvityksissä havaitut luontoarvot ovat hankealueen länsipuolinen puro ja soistuneet painanteet. Hankealueen länsipuolella on selvityksessä esitetty sijaitsevan myös rehevä korpi eli ruohoinen sarakorpi. Alue ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Hankealue sijoittuu Sorilanjoen suurvalumaalueeseen ja siellä Nurmin ja Juoponlahden pienvaluma-alueiden rajapintaan. Hankealue voidaan jakaa kolmeen osavaluma-alueeseen, joista pohjoisesta vedet ohjautuu Nurmin pienvaluma-alueelle ja edelleen Aitolahden Merjanlahteen, kaakosta ja luoteesta Juoponlahden pienvaluma-alueelle, josta edelleen Aitolahden Juoponlahteen. Lähin asutus sijaitsee Lintukalliontien varrella, missä lähimmät asuinrakennukset ovat noin 380 metrin etäisyydellä hankealueen rajasta länteen ja noin 420 metriä etelään. Etelän suunnassa hankealueen ja lähimmän asutuksen väliin sijoittuu valtatie 9. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tarastenjärven varastoalueen ympäristövaikutusten arviointiohjelma toimitettiin yhteysviranomaiselle toukokuussa Ohjelma oli yleisön nähtävillä Hankealueen lähiasutukselle jaettiin postitse tiedote käynnistyneestä YVA-menettelystä. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta Vaikutusalueen rajaus määriteltiin sen mukaan mistä vaikutuksista on kysymys. Välittömänä vaikutusalueena on katsottu olevan 500 metrin vyöhyke hankealueen ympärillä ja vaikutuksia on arvioitu tarvittaessa laajemmin.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy 0155-D Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia, jotka kohdistuvat: - Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen - Maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen - Yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön - Luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä - Edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään Hanke voi aiheuttaa hankealueen alapuolisissa ojavesissä sameuden ja kiintoainespitoisuuden nousua. Vaikutusten arvioidaan jäävän paikallisiksi ja vähäisiksi. Näsijärveen ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia. Vaihtoehdon VE1 mukaiset toiminnat aiheuttavat hieman enemmän melun leviämistä ympäristöön kuin vaihtoehdossa VE0. Meluvalli rajoittaisi melun leviämistä virkistysreittien suuntaan. Laadittujen selvitysten mukaan ja esitettyjen suojaustoimenpiteiden ansiosta ohjearvot eivät kuitenkaan ylity lähialueen asuinkiinteistöissä. Hankkeesta ei aiheudu tärinähaittoja lähimmille häiriintyville kohteille. Liikenteelliset vaikutukset Hankkeen aiheuttama liikennemäärän lisäys on vähäinen eikä aiheuta oleellisia haitallisia vaikutuksia liikennemääriin, liikenneverkon toimivuuteen tai liikenneturvallisuuteen. Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Hankealueen läheisyydessä sijaitsevien luontoarvokohteiden pinta-alat eivät pienene, kohteiden ominaispiirteet eivät muutu eikä niille ulotu merkittävää reuna- tai pölyvaikutusta sillä hankealueen ja kohteiden väliin jää metsää. Vaikutukset maisemaan, suojelualueisiin ja kulttuuriperintöön Hankealueelle vastaanotettava jäte ei sisällä ongelmajätteitä. Hankkeesta ei siten aiheudu ongelmajätepäästöjä pinta- ja pohjavesiin tai maaperään. Betonimurskeesta liukenevien haitta-aineiden pitoisuudet ovat tutkimusten mukaan alhaisia. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan haittaaineiden kulkeutumista pinta- ja pohjavesiin tai maaperään. Vaikutukset ilman laatuun Hankkeen aiheuttama liikennepäästöjen lisäys jää vähäiseksi. Hankkeessa käytettävien työkoneiden päästöillä ei ole mainittavaa vaikutusta ilmanlaatuun lähialueella. Pölyämisen ei arvioida muodostuvan ongelmaksi lähimmillä häiriintyvillä kohteilla tai läheisillä virkistysreiteillä. Pölyämistä voidaan tehokkaasti vähentää eri tekniikoin. Hankkeesta ei aiheudu hajuhaittoja. Melu- ja tärinävaikutukset Maisemaan ei aiheudu vaihtoehdossa VE0 muutoksia, vaihtoehdossa VE1 hankealue näkyy voimakkaammin. Hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia suojelualueisiin tai kulttuuriympäristökohteisiin. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Asumisen viihtyisyyttä ja terveellisyyttä heikentävät alueella useat toiminnot: valtatien melun jatkuva taustakohina (nykyisellään noin ajon./vrk), jätteenkäsittelyalue ja sen ajoittain alueelle kantautuva haju, voimajohtoreitin 400 kv kv sijainti ja lähiympäristön viimeistelemättömyys. Ympäristön luonteesta ja toiminnoista johtuen (valtatie, jätteenkäsittelyalue ja 400 kv kv voimajohto) hankkeen laajentaminen on lähialueen kannalta vähämerkityksistä. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja elinkeinoelämään Hanke toteuttaa suunniteltua maankäyttöä. Hanke toteuttaa jätteiden ekologisen hyötykäytön tavoitteita ja vahvistaa seudullisia jätteen hyötykäyttömahdollisuuksia. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ja jätehuollolle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen

6 FCG Finnish Consulting Group Oy 0155-D Nykyinen toiminta edistää asfalttimurskeen käyttöä, mikä säästää neitseellisiä luonnonvaroja. Betonimurskeen uusiokäyttö ja asfalttimurskeen kapasiteetin lisääminen säästää neitseellisiä luonnonvaroja. Toiminta ei vaikuta pinta- tai pohjavesien hyödyntämiseen. RISKITILANTEET Hankkeen aiheuttaman liikenteen vaikutusten arvioinnissa suurin epävarmuus liittyy päästömäärien arviointiin. Myöskään hankkeen kuljetuksiin käytettävän ajoneuvokannan ikää ja näin päästömääriä ei voida arvioida tarkasti, vaan arvioinnissa on tyydytty keskimääräisiin päästöihin. Edellä käsiteltyjen arvioinnin epävarmuustekijöiden ei katsota rajoittavan hankkeen ympäristövaikutusten arviointia. Tarastenjärven varastoalueen toiminnot suunnitellaan siten, että toimintojen sijoittelu, toiminnassa käytettävä laitteisto ja menettelytavat pienentävät toimintaan liittyviä riskejä ja niiden ympäristövaikutuksia. Poikkeus- ja häiriötilanteissa alueen toimintoihin voi kuitenkin liittyviä mm. seuraavia riskejä: - Alueella käsiteltävien materiaalien laadun valvonnan pettäminen - Tulipalot ja räjähdykset - Kone- ja laiteviat - Liikenteen riskit HANKKEEN JA MUIDEN VIREILLÄ OLEVI- EN HANKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET Hankealueen toiminnot vastaavat osayleiskaavan ehdotuksessa alueelle osoitettuja toimintoja siinä määrin, etteivät alueen nykyiset toiminnot tai nyt arvioitavat toiminnot aiheuta sellaisia merkittäviä yhteisvaikutuksia alueen muun maankäytön kanssa, joita ei kaavoituksen vaikutusten arvioinnin yhteydessä olisi voitu arvioida. Varastoalueen toiminnoilla ei arvioida olevan myöskään lähiympäristöön sijoittuvien muiden toiminnassa olevien tai suunniteltujen hankkeiden kanssa merkittäviä yhteisvaikutuksia. ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Hankkeen suunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiin vaikuttaa kaikki se epävarmuus, joka liittyy käytettyyn tietoon ja menetelmiin. Betoni- ja asfalttijätettä murskaavista ja varastoivista laitoksista on vähäisesti pöly- ja pintavesivaikutuksiin liittyvää, kattavaa tutkimus- ja seurantatietoa, mikä aiheutti epävarmuutta vaikutusarvioinnissa. Maankäyttöön ja maisemaan sekä kasvillisuuteen, eläimistöön sekä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa epävarmuutta aiheuttavat ennakoimattomat muutokset, kuten metsähakkuut tai uusien toimintojen toteutuminen / toteutumatta jääminen. HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄ- MISKEINOT Mahdollisia häiriötilanteita lukuun ottamatta toiminta ei aiheuta haitallisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tai maaperään. Pintavesien laatua tullaan seuraamaan seuranta- ja tarkkailuohjelman mukaisesti. Murskaamisesta ja valmiin murskeen varastoinnista aiheutuvia pölyhaittoja torjutaan kone- ja laitevalinnoilla sekä kastelulla pölyävien työvaiheiden sekä varastoinnin yhteydessä. Toiminnasta aiheutuvia meluhaittoja vähennetään kiinnittämällä huomiota melutasoon kone- ja laitevalinnoissa sekä jäte- ja murskekasojen sijoittamisella. Liikenteestä aiheutuvia haittoja voidaan vähentää kehittämällä kalustoa turvallisemmaksi ja vähäpäästöisemmäksi. Toiminnassa tullaan suorittamaan jatkuvaa seurantaa ja valvontaa, mikä osaltaan ehkäisee haitallisia vaikutuksia. VAIKUTUSTEN SEURANTA JA VALVONTA Seurannalla ja valvonnalla tarkoitetaan säännöllistä tietojen kokoamista ja raportointia hankkeesta sekä sen vaikutuksista ja aiheuttamista muutoksista hankkeen vaikutusalueella. Valvontaa toteuttavat sekä viranomaiset että toiminnan harjoittaja. Toiminnanharjoittaja nimeää vastuuhenkilöt eri toiminnoille. Toiminnanharjoittaja pitää vuosittain kirjaa toiminnastaan ja laatii kirjanpidosta yhteenvetoraportin, joka toimitetaan Pirkanmaan ELYkeskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Alueelle laaditaan ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma. Ohjelmassa esitetään mm. pölyn, melun ja pintavesien tarkkailu. Lisäksi tarkkaillaan häiriöitä ja poikkeuksellisia tilanteita.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy 0155-D SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto TIEDOT HANKKEESTA Hankkeesta vastaava Hankkeen tarkoitus ja yleinen kuvaus Hankkeen sijainti ja maankäyttötarve Hankkeen suunnittelutilanne ja aikataulu Liittyminen muihin hankkeisiin Kaavoitus ja maankäytön suunnitelmat Muut jätehuollon hankkeet Luonnonvarojen käyttöä koskevat suunnitelmat ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT HANKKEEN KUVAUS Toimintojen kapasiteetit Tarvittavat raaka-aineet, polttoaineet ja lisäaineet Toimintojen ja prosessien kuvaus Asfaltin, pehmeän asfaltin ja öljysoran valmistus Uusioasfaltin valmistus Asfalttijätteen, asfalttijätemurskeen, murskatun kiviaineksen ja bitumin varastointi Kallion louhinta ja murskaus Louheen vastaanotto ja hyödyntäminen Sadevesikaivojen pohjahiekan käsittely Hylättyjen ajoneuvojen välivarastointi Betonijätteen vastaanotto ja murskaus Tiilien ja kantojen välivarastointi ja käsittely Rakennusmateriaalien sekä maa- ja kiviainesten välivarastointi Katu- ja vihertuotannon kasvihuoneiden sijoittaminen alueelle Reunakivien valmistus Alueen päällystäminen, hulevesien ja jätevesien johtaminen Tukitoiminnot, ympäristöriskien hallinta Liikenne Hankealueella muodostuvat jätteet Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hankkeen elinkaari ja toiminta-ajat HANKEALUEEN YMPÄRISTÖN TILA Sijainti ja maanomistus Hankealueen ympäristön toiminnot ja kohteet Maankäytön suunnittelutilanne Liikenne Maisema, virkistys ja kulttuuriperintö Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonsuojelulliset arvot Pohjavedet Pintavedet Kallio- ja maaperä HANKKEEN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Nykyistä toimintaa koskevat luvat Tarvittavat luvat ja päätökset... 47

8 FCG Finnish Consulting Group Oy 0155-D YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleistä YVA-menettelyn tarve hankkeessa Arviointimenettelyn vaiheet ja sisältö Arviointiohjelma Yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen Tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen Vaikutusalueen rajaus Arvioitavat ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät Yleistä Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä maa- ja kallioperään Vaikutukset ilman laatuun Meluvaikutukset Tärinävaikutukset Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön, suojelualueisiin ja luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset maisemaan, virkistykseen ja kulttuuriperintöön Vaikutukset ihmisiin Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja suunniteltuun maankäyttöön Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ja jätehuollolle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen Hankkeen vaikutukset ympäristöön Vaikutukset eri ajankohtina Toiminnan aikaiset vaikutukset Toiminnan jälkeiset vaikutukset Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään Vaikutukset pintavesiin Vaikutukset pohjavesiin sekä maa- ja kallioperään Vaikutukset ilman laatuun Liikenteen päästöt Työkoneiden päästöt Pölyäminen Haju Roskaantuminen Meluvaikutukset sekä tärinä Melu Tärinä Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Liikennemäärien lisäys ja liikenneverkon toimivuus Liikenneturvallisuus Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Kasvillisuus ja arvokkaat luontokohteet Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit, erityisesti suojeltavat lajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Ekologiset yhteydet Vaikutukset maisemaan, suojelualueisiin ja kulttuuriperintöön Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja elinkeinoelämään Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ja jätehuollolle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen Riskitilanteet ja niiden ympäristövaikutukset... 84

9 FCG Finnish Consulting Group Oy 0155-D Yleistä Alueelle tuotavien materiaalien laadunvalvonnan pettäminen Tulipalot ja räjähdykset Hankkeen vaihtoehtojen vaikutukset ja vertailu Hankkeen ja muiden vireillä olevien hankkeiden yhteisvaikutukset Kaavahankkeet Muut hankkeet Arvioinnin epävarmuustekijät Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot Vaikutusten seuranta ja valvonta Yleistä Toiminnan valvonta Viranomaisvalvonta Toiminnan harjoittajan suorittama valvonta Ympäristövaikutusten tarkkailu Ehdotus tarkkailuohjelmaksi Yleistä Kaasu- ja muiden ilmapäästöjen tarkkailu Raportointi Lähteet LIITTEET Liite 1. Lausunto Tarastenjärven varastoalueen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta, Pirkanmaan ympäristökeskus, PIR-2009-R Liite 2. Kalliokiviaineksen arseenipitoisuus, Liite 3. Tarastenjärven varastoalueen melu- ja pölyselvitys,

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (96) TAMPEREEN KAUPUNKI TARASTENJÄRVEN VARASTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ARVIOINTISELOSTUS 1 Johdanto Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotanto suunnittelee toimintojensa lisäämistä ja kehittämistä omistamallaan Tarastenjärven varastoalueella. Nykyisellään alueella varastoidaan lyhytaikaisesti erilaisia rakennusmateriaaleja, mm. kivi-, puu-, betoni- ja terästuotteita. Alueella harjoitetaan asfaltin valmistusta, puretun asfaltin sekä maa- ja kiviaineisten jalostusta ja välivarastointia. Alueella sijaitsee myös hylättyjen ajoneuvojen välivarastointialue. Hankealueella on lisäksi tonnin kiintokallioaines, jonka ottoon ja murskaamiseen on maa-aineslain mukainen lupa. Tulevaisuudessa alueella harjoitettava toiminta tulee lisääntymään mm. jäteasfaltin käsittely- ja hyödyntämismäärien osalta ja alueelle aletaan ottaa vastaan betonijätettä käsiteltäväksi. Lisäksi alueella tullaan mahdollisesti valmistamaan reunakiviä ja alueelle sijoitetaan mahdollisesti katu- ja vihertuotannon kasvihuoneet. Alueella tullaan myös varastoimaan mm. tiiliä ja kantoja jatkokäsittelyä varten. Hankkeen toteuttamisesta laaditaan ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994, muutettu 59/1995, 267/1999, 623/1999, 1059/2004, 201/2005 ja 458/2006) ja asetuksen (713/2006) mukaisesti. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan asetuksen (713/2006) 6 :n hankeluettelossa on määritelty toiminnat, jotka edellyttävät YVA-menettelyä. Uusioasfaltin valmistus, jäteasfaltin käsittely ja hyödyntäminen sekä betonijätteen käsittely ja hyödyntäminen kuuluvat hankeluettelon kohtaan 11b. Jäteasfaltin hyödyntämisen YVA tulee tehdä, mikäli käsiteltävä määrä ylittää 100 tonnia vuorokaudessa tai tonnia vuodessa. YVA-asetuksen mukaisesti YVA-menettelyä sovelletaan myös jo toiminnassa oleviin hankkeisiin, joihin tehdään muutoksia ja joista aiheutuu em. rajat ylittävää toimintaa. YVA-menettelyn tarve Tarastenjärven varastoalueen hankkeessa pohjautuu jäteasfaltin käsittely- ja hyödyntämismäärään, joka nykyisellään ympäristöluvan mukaisesti on tonnia vuodessa. Toimintaa on tarvetta kasvattaa tonniin vuodessa. Lisäksi uutena toimintana aloitettava betonijätteen vastaanotto- ja käsittelymäärä on tonnia vuodessa. Tässä YVA-menettelyssä hankkeesta vastaava on Tampereen kaupungin katuja vihertuotanto ja yhteysviranomaisena toimii Pirkanmaan ELY-keskus. Ympäristövaikutusten arvioinnin tekee hankkeesta vastaavan toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy. FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä arvioinnista ovat vastanneet FM, ins. Tiina Rintamäki: projektipäällikkö alkaen biologi, FM Marja Nuottajärvi: projektipäällikkö saakka projektipäällikkö, arkkitehti SAFA Helena Ylinen: vaikutukset ihmisiin, suunnittelija, dipl.ins. (yhdyskuntasuunnittelu) Sakari Mustalahti: liikenteelliset vaikutukset, vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan ja kulttuuriympäristöön FM suunnittelupäällikkö Päivi Ikävalko: vaikutukset maaperään ja pohjaveteen, riskinarviointi, arseeni suunnittelija, yo-merkonomi Kirsti Toivonen: karttaesitykset erikoissuunnittelija, DI Matti Manninen: melu- ja pölyvaikutusten arviointi

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 2 (96) toimialapäällikkö, FT Kari Koponen: laadunvarmistus 2 TIEDOT HANKKEESTA 2.1 Hankkeesta vastaava Katu- ja vihertuotanto on osa Tampereen Infratuotanto Liikelaitosta. Katu- ja vihertuotanto tuottaa Tampereen seudulla liikenneväylien ja viheralueiden rakentamis- ja kunnossapitopalveluja. Katu- ja vihertuotanto jakautuu kunnossapitopalveluihin, rakentamispalveluihin ja tuotantopalveluihin. 2.2 Hankkeen tarkoitus ja yleinen kuvaus Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotanto suunnittelee toimintojensa lisäämistä ja kehittämistä Tarastenjärven varastoalueella. Alueella harjoitetaan nykyisellään seuraavia erikseen luvanvaraisia toimintoja: asfaltin, uusioasfaltin sekä pehmeän asfalttibetonin ja öljysoran valmistus kiinteällä asfalttiasemalla asfalttijätteen välivarastointi, murskaus sekä hyödyntäminen uusioasfaltin valmistuksessa hylättyjen ajoneuvojen välivarastointi kallion louhinta sekä louheen ja soran murskaus sadevesikaivojen pohjahiekan käsittely (käsittelykenttä on valmistumassa, toimintaa ei ole vielä aloitettu) kiviaineksen vastaanotto ja hyödyntäminen (nykytilanteessa käyttökelpoinen maa- ja kiviaines on käytetty alueen rakentamiseen eikä välivarastointia ole toteutunut) Näiden lisäksi hankealueen nykyisiä toimintoja ovat erilaisten rakennusmateriaalien (kivi-, puu-, betoni- ja terästuotteet) lyhytaikainen varastointi maa- ja kiviainesten välivarastointi Tulevaisuudessa alueella harjoitettava toiminta tulee lisääntymään jäteasfaltin käsittelyn ja hyödyntämisen sekä maa-ainesten käsittelyn osalta. Uutena toimintona alueella on tarkoitus alkaa ottaa vastaan ja murskata betonijätettä. Lisäksi alueelle sijoittuu mahdollisesti tulevaisuudessa seuraavia toimintoja: katu- ja vihertuotannon kasvihuoneet reunakivien valmistus purkutiilien ja kantojen varastointi jatkokäsittelyä varten Katu- ja vihertuotannon kasvihuoneet sijaitsevat nykyisellään Hatanpään ja reunakivien valmistus Atalan kaupunginosissa. Toimintojen siirto Tarastenjäven varastoalueelle voi tulevaisuudessa muodostua tarpeelliseksi nykyisten sijaintipaikkojen muista maankäyttöpaineista johtuen. Siirto voi olla mielekäs myös katu- ja vihertuotannon toimintojen keskittämisen kannalta. 2.3 Hankkeen sijainti ja maankäyttötarve Hankealue sijaitsee Tampereen kaupungissa, Nurmin kylässä, tiloilla Kiviniityn Metsä Rn:o 3:25 ja Niittymaa Rn:o 3:14. Käyntiosoite on Tarastenjärventie 23, Tampere. Jyväskyläntie (Vt 9) kulkee hankealueen eteläpuolitse. Välittömästi hankealueen itäpuolella sijaitsee Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alue, joka puolestaan rajautuu idässä

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 3 (96) Tampereen ja Kangasalan väliseen kunnanrajaan. Hankealueen pinta-ala on 21 hehtaaria vaihtoehdossa VE0 ja 26 hehtaaria vaihtoehdossa VE1. Hankkeen sijainti on esitetty kartalla kuvassa 1. Kuva 1. Hankealueen sijainti 2.4 Hankkeen suunnittelutilanne ja aikataulu Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotannolla on hankealueella nykyisellään toimintaa, joka koskee erilaisten rakennusmateriaalien (kivi-, puu-, betoni- ja terästuotteet) lyhytaikaista varastointia, asfaltin valmistusta sekä puretun asfaltin sekä maa- ja kiviainesten jalostusta ja välivarastointia. Toiminnoille on voimassa oleva Pirkanmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (Diaarinumero PIR-2006-Y ). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kohteena olevan toiminnan lisäämisen yleissuunnittelu käynnistettiin strategiatyön yhteydessä keväällä 2008 ja suunnitelmaa tarkennetaan YVAprosessin rinnalla.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 4 (96) Ympäristövaikutusten arviointiohjelma jätettiin yhteysviranomaiselle toukokuussa Arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon perusteella on kesän 2009 ja talven aikana selvitetty hankkeen vaikutuksia ja arviointiselostus jätetään yhteysviranomaiselle kesäkuussa Arviointimenettelyn päätyttyä toiminnalle haetaan ympäristölupaa. 2.5 Liittyminen muihin hankkeisiin Kaavoitus ja maankäytön suunnitelmat Hankealueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava (Maakuntavaltuusto , Valtioneuvoston päätös n:o YM2/5222/2005, ympäristöministeriö ja korkein hallinto-oikeus ) sekä Nurmi-Sorilan osayleiskaava, joka on kaupunginvaltuuston hyväksymä ja oikeusvaikutukseton. Hankealueelle ja sen ympäristöön ollaan laatimassa Tarastenjärven osayleiskaavaa, jonka suunnittelu on kytketty Nurmi-Sorilan osayleiskaavatyöhön.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 5 (96) Muut jätehuollon hankkeet Kuva 2. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava-alue ja ote Tarastenjärven osayleiskaavan ehdotuksesta hankealueen kohdalla. Hankealueen likimääräinen rajaus on merkitty karttaan punaisella. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jota ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Sen tärkeimpänä tavoitteena on asemakaavojen ohjaaminen. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä välisenä aikana. Kaavaehdotuksessa (kuva 2) hankealue on osoitettu pääosin teollisuus- ja varastoalueeksi (T-7) sekä osin pohjoisosaltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-3). Hankealueen pohjoisosan halki on merkitty liikennealue. Suomen ja EU:n jätepolitiikan tavoite on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä ehkäistä ja torjua jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvaa haittaa. Euroopan unionin jätepolitiikan yleistavoitteet sisältyvät komission hyväksymiin jätestrategiaan (1996) ja jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen strategiaan (2005). Suomen jätepolitiikan yhtenä periaatteena on jätteen uudelleen käyttäminen ja materiaalisisällön kierrättäminen. Tavoitteena on tehostaa teollisuuden ja rakentamisen jätteiden kierrätystä ja siten vähentää hyödynnettäväksi kelpaamattoman jätteen määrää. Arvioitavana oleva hanke tukee näiden tavoitteiden saavuttamista. Hanke liittyy valtakunnallisen jätesuunnitelman ohella Pirkanmaan jätesuunnitelmaan (Blinnikka 2004). Hanke edistää jätesuunnitelmissa esitettyjä tavoitteita mm. jätteiden hyötykäytön lisäämisen ja jätteiden asianmukaisen käsittelyn osalta. Hanke edistää jäteasfaltin sekä betonijätteen hyödyntämistä Luonnonvarojen käyttöä koskevat suunnitelmat Tarastenjärven varastoaluehanke tähtää erityisesti jäteasfaltin hyötykäyttöön ja hyödyntämiseen uusioasfaltin valmistuksessa sekä muussa käytössä kuten tienpäällysteenä, kenttäalueiden päällysteenä sekä näiden paikkausmateriaa-

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 6 (96) 3 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT lina. Jäteasfaltilla korvataan asfaltinvalmistuksessa tarvittavan kalliomurskeen käyttöä ja siten säästetään neitseellisiä luonnonvaroja. Hankkeessa pyritään myös betonijätteen hyötykäyttöön. Alueelle vastaanotettavaa ja käsiteltävää betonijätettä käytetään murskeena katurakenteissa, mikä korvaa neitseellisen kiviaineksen käyttöä ja siten säästää luonnonvaroja. Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotannon Tarastenjärven varastoalueen toimintojen kehittämistä ja lisäämistä. Jäteasfaltin käsittely ja hyödyntämistoiminta, jonka kapasiteetin lisäämistä YVA menettelyn tarve koskee, sijaitsee jo nykyisellään hankealueella. Tampereen kaupungin maanomistus kattaa molempien vaihtoehtojen vaatiman maa-alueen. Hankkeen vaihtoehtojen mitoitus on määritelty hankkeesta vastaavan toimintaa koskevan strategian perusteella ja ympäristövaikutusten arvioinnissa on mukana kaksi vaihtoehtoa, nollavaihtoehto VE0 ja vaihtoehto VE1, uusien toimintojen sekä nykyisen toiminnan kapasiteetin lisääminen alueella.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 7 (96) 0-vaihtoehto, jäljempänä VE0 (kuva 3): Hankkeesta vastaava jatkaa hankealueella ympäristölupien sallimaa toimintaa lupien mukaisilla kapasiteeteilla. Alueella jatkuvia toimintoja ovat: asfaltin, uusioasfaltin sekä pehmeän asfalttibetonin ja öljysoran valmistus kiinteällä asfalttiasemalla asfalttijätteen välivarastointi, murskaus sekä hyödyntäminen uusioasfaltin valmistuksessa hylättyjen ajoneuvojen välivarastointi sadevesikaivojen pohjahiekan käsittely (käsittelykenttä on valmistumassa, toimintaa ei ole vielä aloitettu) kallion louhinta sekä louheen ja soran murskaus kiviaineksen vastaanotto ja hyödyntäminen erilaisten rakennusmateriaalien (kivi-, puu-, betoni- ja terästuotteet) lyhytaikainen varastointi maa- ja kiviainesten välivarastointi (nykytilanteessa käyttökelpoinen maaja kiviaines on käytetty alueen rakentamiseen eikä välivarastointi ole toteutunut) Kuva 3. Arvioitavana olevan hankkeen nollavaihtoehdon VE0 toiminnot ja niiden sijainnit

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 8 (96) 1-vaihtoehto, jäljempänä VE1 (kuva 4): Hankkeesta vastaava lisää ja laajentaa nykytoimintojaan seuraavasti: Asfalttijätteen välivarastoinnin, murskauksen sekä uusioasfaltin valmistuksessa hyödyntämisen osalta kapasiteettia kasvatetaan nykyisestä tonnista tonniin. Alueella 4 myös säilytetään asfalttiaseman kiviaineksia. Maa- ja kiviainesten välivarastointimäärää kasvatetaan tonniin. Uutena toimintona betonijätettä otetaan vastaan ja murskataan keskimäärin tonnia vuodessa. Lisäksi alueelle tullaan mahdollisesti sijoittamaan seuraavia uusia toimintoja: katu- ja vihertuotannon kasvihuoneet reunakivien valmistus, metriä vuodessa tiilien ja kantojen varastointi jatkokäsittelyä varten enintään tonnia vuodessa Kuva 4. Arvioitavana olevan hankkeen vaihtoehdon VE1 toiminnot ja niiden sijainnit

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 9 (96) 4 HANKKEEN KUVAUS 4.1 Toimintojen kapasiteetit Hankkeen kapasiteetit eli materiaalien vastaanotto-, käsittely-, hyödyntämisja tuotantomäärät sekä tilantarpeet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Toimintojen kapasiteetit Toiminto VE 0 VE 1 Asfaltin, pehmeän asfalttibetonin ja öljysoran sekä uusioasfaltin valmistaminen Keskimäärin t/a, enintään t/a Keskimäärin t/a, enintään t/a Asfalttijätteen vastaanotto, murskaus ja hyödyntäminen Kallion louhinta ja murskaus Romuajoneuvojen välivarastointi Sadevesikaivojen pohjahiekan käsittely Kiviaineksen vastaanotto ja hyödyntäminen Erilaisten rakennusmateriaalien välivarastointi Katu- ja vihertuotannon kasvihuoneet Maa- ja kiviainesten välivarastointi Enintään t/a Keskimäärin t/a, enintään t/a Alueelle tuotavien ajoneuvojen määrä kpl/a Enintään t/a Keskimäärin t/a, enintään t/a Tilantarve 1 ha/a Enintään t/a Keskimäärin t/a, enintään t/a Alueelle tuotavien ajoneuvojen määrä kpl/a Enintään t/a Keskimäärin t/a, enintään t/a Tilantarve 4 ha/a - Tilantarve 3000 m 2 Nykytilanteessa käyttökelpoinen maa- ja kiviaines on käytetty alueen rakentamiseen Keskimäärin t/a Betonijätteen vastaanotto ja murskaus - Keskimäärin t/a Tiilien ja kantojen välivarastointi - Enintään t/a Reunakivien valmistus - ~ m/a 4.2 Tarvittavat raaka-aineet, polttoaineet ja lisäaineet Toiminnoissa käytettävät raaka-aineet ja niiden määrät ovat samat molemmissa vaihtoehdoissa. Tiedot on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Toiminnoissa käytettävät raaka-aineet ja niiden määrät Käytettävä aine Keskimääräinen kulutus (t/a) Maksimikulutus (t/a) VE 0 ja VE 1 VE 0 ja VE 1 Bitumi Täytejauhe (kalkkifilleri) Kiviaines Raskas polttoöljy Kevyt polttoöljy Räjähdysaineet Voiteluöljyt 0,2 0,25

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 10 (96) Taulukossa mainittuun kiviaineksen määrään on arvioitu alueella tarvittava koko kiviainesmäärä, siis myös muualta tuotu kiviaines. Asfaltin valmistuksessa käytettävä biokaasu johdetaan alueelle viereiseltä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukselta, jossa sitä otetaan kootusti talteen kaatopaikka-alueelta. Biokaasu kattaa noin 50 % polttoaineen tarpeesta ja kaasun kulutus on sekä nollavaihtoehdossa että hankevaihtoehdossa VE1 arviolta enintään m 3 /a. Sähköenergiaa kulutetaan nollavaihtoehdossa noin kwh/a ja hankevaihtoehdossa VE1 sähköenergian kulutuksen on arvioitu pysyvän samalla tasolla. Laitosten tarvitsema sähkö otetaan pääasiassa verkosta, mutta murskauslaitoksen sähköntuotantoon voidaan käyttää tarvittaessa myös aggregaattia. 4.3 Toimintojen ja prosessien kuvaus Asfaltin, pehmeän asfaltin ja öljysoran valmistus Uusioasfaltin valmistus Asfalttia valmistetaan kiinteällä asfalttiasemalla keskimäärin 200 tonnia vuorokaudessa molemmissa vaihtoehdoissa VE0 ja VE1. Asfalttimassojen valmistus tapahtuu kalliomurskeesta, bitumista ja täytejauheesta. Asfaltin valmistuksessa käytettävä kiviaines tuodaan muualta alueelle valmiiksi murskattuna, mutta tulevaisuudessa on myös mahdollista hyödyntää soveltuvin osin viereistä kallioaluetta. Asfaltin valmistuksessa kiviaines annostellaan kiviainesrumpuun, jossa se kuivataan ja kuumennetaan öljy- tai biokaasupolttimella. Rummusta kiviaines nostetaan seulastoon, johon lisätään lisäksi bitumia ja täytejauheena käytettävää kalkkifilleriä. Seulastossa ainekset sekoitetaan asfalttimassaksi. Valmis asfalttimassa pudotetaan kuorma-auton lavalle työmaalle kuljetettavaksi tai kuljetetaan massasiiloihin. Asfalttiasema on toiminnassa päällystyskauden aikana huhtikuusta joulukuuhun arkisin kello 5-21 välisenä aikana vaihtoehdossa VE0 ja kello 5-22 vaihtoehdossa VE1. Lisäksi asfalttia voidaan poikkeuksellisesti valmistaa molemmissa vaihtoehdoissa myös klo 2-15 välisenä aikana vaativista asfaltointikohteista johtuen. Yötyövuoroja laitoksella on keskimäärin 15 ja enintään 30 kertaa vuoden aikana. Yötyövuorot ajoittuvat pääasiallisesti sulan maan aikaan. Jäteasfaltin käsittely: Uusiokäyttöön soveltuvaa jäteasfalttia muodostuu, kun asfalttia poistetaan kunnallisteknisiä töitä tehtäessä tai jyrsittäessä asfalttia katujen kunnossapidon yhteydessä. Jäteasfalttia kerätään Tampereen kaupungin ja läheisten kuntien alueilta. Sitä kertyy ympäri vuoden. Vastaanotettavasta jäteasfaltista pieni osa tulee jyrsintärouheena, jota käytetään sellaisenaan esimerkiksi öljysoran tilalla. Loput jäteasfaltista tulee palasina, jotka murskataan ennen hyödyntämistä. Jäteasfalttia murskataan kerran vuodessa joulukuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Murskaus kestää nollavaihtoehdossa noin 10 päivää/kerta ja vaihtoehdossa VE1 15 päivää/ kerta. Murskausjaksoina murskausta suoritetaan arkisin maanantaista perjantaihin klo 5-22 välisenä aikana. Jäteasfaltin hyödyntäminen: Syntyneestä asfalttimurskeesta noin 50 % hyödynnetään uusioasfaltin valmistuksessa. Uusioasfalttia valmistetaan molemmissa vaihtoehdoissa VE0 ja VE1 keskimäärin noin 450 tonnia vuorokaudessa ja sen valmistus tapahtuu joko erillisellä siirrettävällä uusioasfalttiasemalla tai kiinteällä asfalttiasemalla kaksoisrumpumenetelmällä. Erillinen siirrettävä as-

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 11 (96) falttiasema käyttää toiminnassaan asfalttimursketta keskimäärin noin 70 % kun taas kaksoisrumpuasema käyttää asfalttimursketta keskimäärin noin % tarvittavasta kiviaineksesta. Erillisellä siirrettävällä asemalla uusioasfalttia valmistettaessa asfalttimurske ja kiviaines kuormataan syöttösiiloihin, joista ne johdetaan välisiiloon ja sekoittajaan, johon samalla lisätään bitumia. Sen jälkeen massa kuumennetaan rummussa ja täyteaineena käytettävä filleri lisätään massan joukkoon. Valmistunut massa siirretään massasiiloihin odottamaan kuljetusta työkohteeseen. Kaksoisrumpuasemalla uusioasfalttia valmistettaessa asfalttirouhe kuormataan kylmäsyöttölaitteeseen, josta asfalttirouhe kuljetetaan erikoisvalmisteiseen rumpuun. Rummussa asfalttirouhe kuumennetaan noin C:een öljypolttimella, jonka polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Kuumennusrummusta asfalttirouhe kuljetetaan varastosiiloon, josta se siirretään sekoittajaan. Sekoittajassa kuumennettu kiviaines, bitumi sekä mahdollisesti tarvittava täytejauhe sekoitetaan uusioasfalttimassaksi. Uusioasfaltin valmistuksen toiminta-ajat ovat samat kuin valmistettaessa asfalttimassaa kiinteällä asfalttiasemalla. Muu hyödyntäminen: Syntyneestä asfalttimurskeesta loput 50 % hyödynnetään teiden, katujen ja kunnallisteknisten rakenteiden rakentamisessa Asfalttijätteen, asfalttijätemurskeen, murskatun kiviaineksen ja bitumin varastointi Kallion louhinta ja murskaus Jäteasfaltti välivarastoidaan kasoissa kivi- ja sorapohjaisella kentällä. Murskattu ja murskaamaton jäteasfaltti varastoidaan erillään ja erikseen muista materiaaleista. Asfalttijätettä varastoidaan alueella enintään kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä. Välivaraston suuruus on nollavaihtoehdossa VE0 enintään tonnia ja hankevaihtoehdossa VE tonnia. Asfaltin sekä uusioasfaltin valmistuksessa tarvittava bitumi on varastoituna alueella kaksoisvaipallisissa ja lämmitettävissä säiliöissä. Säiliöitä on kolme kappaletta, ja niiden tilavuudet ovat 75 m 3, 50 m 3 ja 30 m 3. Asfaltin sekä uusioasfaltin valmistuksessa tarvittavaa murskattua kiviainesta varastoidaan niille varattuihin varastosiiloihin tai varastokasoihin sora- tai hiekkapohjan päällä. Hankealueella sijaitsevan tonnin kiintokallioaineksesta saatavan louheen ja murskeen vuosituotannot ovat keskimäärin yhteensä tonnia vuodessa sekä enintään tonnia vuodessa. Arvioitu vuorokautinen tuotanto on keskimäärin 750 tonnia. Toiminnan kapasiteetti on sama sekä nollavaihtoehdossa VE0 että vaihtoehdossa VE 1. Mursketta tehdään Tampereen kaupungin ja asiakkaiden rakennuskäyttöön sekä asfalttiaseman tarpeisiin. Louhinnassa ja murskauksessa tarvittavat koneet ja laitteet omistaa urakoitsija. Kallionporaus tapahtuu hydraulisella porakalustolla. Kalliota louhitaan räjäyttämällä, jonka jälkeen sen rikotus tapahtuu iskuvasaralla. Murskauslaitoksessa kiviaines rikotaan esimurskaimessa, josta aines siirtyy väli- ja jälkimurskaimeen, jonka jälkeen se seulotaan kaksi- tai kolmitasoseulalla. Paikalla voi-

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 12 (96) daan käyttää myös tela-alustaista murskainta, joka koostuu edellä mainituista yksiköistä. Kalliokiviaineksen otto on suunniteltu aloitettavaksi vuonna Louhintaa ja murskausta suoritetaan noin 4 6 kuukautta vuodessa vaihtelevina aikoina. Louhintaa, murskausta ja muuta näihin liittyvää melua aiheuttavaa toimintaa suoritetaan välisenä aikana ympäristöluvan määräysten mukaan seuraavasti: Louhinta ja murskaus tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo 7-22 välisenä aikana. Murskausaseman käynnistämiseen liittyviä toimia, jotka eivät aiheuta melua laitosalueen ulkopuolelle, tehdään aamuisin klo 5-7 välisenä aikana. Räjäytykset tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo 8-18 välisenä aikana. Alueella ei ole louhinta, murskaus- tai muuta oheistoimintaa lauantaisin, sunnuntaisin eikä arkipyhinä. Louhittavan kalliopinnan puhdistusta ei tehdä välisenä aikana Louheen vastaanotto ja hyödyntäminen Tarastenjärven kivenlouhimon alueen kiviaines ei täytä tiettyjen asfalttilaatujen valmistuksessa käytettävälle kivelle asetettuja laatuvaatimuksia. Tämän vuoksi päällystemassojen tuotantoon tuodaan muualta kiviainesta. Tämä kiviaines on peräisin Pirkanmaan alueelta maa-aineksenottoluvan omaavista paikoista ja se tuodaan alueelle valmiiksi murskattuna. Valmista mursketta otetaan vastaan molemmissa vaihtoehdoissa VE0 ja VE1 keskimäärin t/a ja enintään t/a Sadevesikaivojen pohjahiekan käsittely Alueelle rakennetulle tiivispohjaiselle viettävälle m 2 laajuiselle asfalttikentälle läjitetään sadevesikaivojen pohjahiekkaa. Hiekoista annetaan erottua ylimääräinen vesi, joka ohjataan suotopenkan ja öljynerotuskaivon kautta maastoon. Tämän jälkeen hiekat toimitetaan kaatopaikalle pilaantuneena maana tai mikäli aineksen haitta-ainepitoisuudet ovat alle Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyjen kynnys- tai ohjearvojen, voidaan aines uusiokäyttää tai toimittaa ylijäämämaan vastaanottopaikkaan. Toiminta on vilkkaimmillaan keväällä, kun sadevesikaivojen pohjahiekkoja kerätään. Pohjahiekkoja kerätään vuosittain noin 1500 tonnia ja käsittelyalue mitoitetaan 2000 tonnille. Toiminnan kapasiteetti on sama sekä nollavaihtoehdossa VE0 että hankevaihtoehdossa VE 1. Kenttä on tehty tiivispohjaiseksi siten, että suotovedet eivät pääse maaperään. Aines tuodaan kentälle imuautolla ja sitä siirretään maansiirtokoneella Hylättyjen ajoneuvojen välivarastointi Hankealueella sijaitsee Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen romuajoneuvojen välivarastointialue. Hylättyjen ajoneuvojen välivarastointitoiminnan lupaehtoja ollaan päivittämässä huhtikuun 2009 aikana. Tarkentuneet tiedot esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Tampereen kaupunki on ajoneuvojen siirtämisestä ja romuautojen hävittämisestä annetun lain (828/2008) nojalla velvollinen huolehtimaan alueellaan hylätyistä ja ympäristöön jätetyistä ajoneuvoista. Hylätyt ajoneuvot on siirrettävä niille varatulle alueelle ja säilytettävä niitä vähintään kolmekymmentä päivää ennen niiden esi- ja jatkokäsittelyä.

22 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 13 (96) Ajoneuvojen varastosiirrot tekee katutilavalvonta, pääosin hylätyksi toteamisen, kunnossa- ja puhtaanapitoa haittaavan ja väärin pysäköinnin perusteella. Näiden lisäksi tiehallinto, tulli ja poliisi ottavat ajoneuvoja haltuunsa. Alueelle otetaan välivarastoitavaksi myös ympäristökunnista tulevia ajoneuvoja. Alueelle tuotavien ajoneuvojen kokonaismäärä vuositasolla on noin kpl. Määrä on sama molemmissa hankkeen tarkasteltavissa vaihtoehdoissa VE0 ja VE1. Hylätyt tai takavarikoidut ajoneuvot tuodaan alueelle hinausautolla, ajoneuvot haetaan esi- tai jatkokäsittelyyn kuorma-autolla. Ajoneuvojen esikäsittely tehdään alueen vastaanottopisteessä tai vaihtoehtoisesti akreditoitujen alihankkijoiden toimesta. Lopullisen poiston ja jatkokäsittelyn suorittavat akreditoidut alihankkijat. Alueen sisällä ajoneuvot siirretään trukilla välivarastoon niille varatuille paikoille. Toimintaa harjoitetaan pääasiassa arkisin klo 7 16 välisenä aikana. Viranomaiset voivat tuoda alueelle ajoneuvoja myös muina aikoina. Varastoalue on pinta-alaltaan noin 1,2 ha. Alue on aidattu ja varustettu lukittavalla portilla. Alueella on videovalvonta sekä automaattinen kaukohälytyslaite. Ajoneuvon nesteiden, renkaiden ja akkujen poistaminen suoritetaan sitä varten rakennetussa vastaanottopisteessä, jossa on betonilattia ja hiekanerottimena toimiva lattiakaivo, josta mahdolliset vuodot kulkevat öljynerottimeen. Öljynerotin on varustettu hälytyslaitteella, joka ilmoittaa merkkivalosignaalina työntekijöille hyvissä ajoin erottimen tyhjennystarpeesta. Tila on katettu ja varustettu ovella. Tilan yhteydessä on erillinen tila akkujen ja poistettujen nesteiden lyhytaikaiselle välivarastoinnille, joka on suunniteltu siten, että siitä ei ole yhteyttä lattiakaivoon. Hylättyjen ajoneuvojen asfaltoidulla välivarastointikentällä syntyvät hulevedet johdetaan sadevesikaivojen kautta hiekan- ja öljynerotuskaivoihin, joista hulevedet johdetaan edelleen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivojen kautta maastoon. Öljyn- ja hiekanerotuskaivot tyhjennetään ja huolletaan säännöllisesti Betonijätteen vastaanotto ja murskaus Vaihtoehdossa VE1 hankealueelle aletaan uutena toimintona ottaa vastaan betonijätettä, joka koostuu kaukolämmön suojakansista sekä katu- ja vihertuotannon omilta työmailta tulevista vanhoista betonikaivoista ja viemäreistä. Betonijätettä otetaan vastaan ja käsitellään keskimäärin t/a. Betonijätettä otetaan alueelle vastaan arkipäivisin klo Vastaanotettu betonijäte murskataan panosluonteisesti noin kolmen kuukauden välein siirrettävällä murskauskalustolla. Kukin murskausjakso kestää 1-2 päivää. Tuotettua betonimursketta hyödynnetään katurakenteissa. Betonijätteen vastaanottoa, välivarastointia, murskausta ja murskeen välivarastointia varten rakennetaan oma päällystetty kenttä erotuskaivoineen. Kentän tarkempi sijainti hankealueella ja pinta-ala tarkentuvat jatkosuunnittelussa Tiilien ja kantojen välivarastointi ja käsittely Vaihtoehdossa VE1 hankealueelle otetaan vastaan tiiliä ja kantoja, jotka ovat peräisin ainoastaan Tampereen kaupungin infratuotannon omilta työmailta. Määrä on alle t/a. Tiilet ja kannot hyödynnetään erillisen suunnitelman

23 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 14 (96) mukaan ja materiaalit käsitellään tapauskohtaisesti joko hankealueella tai muualla Rakennusmateriaalien sekä maa- ja kiviainesten välivarastointi Varastokentillä välivarastoidaan sekä käytettyjä että uusia rakennustarvikkeita kuten katujen reunakiviä, luonnonkiviä, pihakiviä ja laattoja, teräs- ja muoviputkia sekä betonituotteita kuten betonielementtejä. Tilantarve välivarastointitoiminnalle on nollavaihtoehdossa VE0 yksi hehtaari vuoden aikana ja vaihtoehdossa VE1 neljä hehtaaria vuoden aikana. Varastokentillä välivarastoitavat maa- ja kiviainekset ovat peräisin Tampereen kaupungin työmailta ja ne sisältävät katu- ja tieleikkausten ylijäämämaita ja kiviaineksia sekä muita puhtaita ylijäämämaita ja kiviaineksia. Nykytilanteessa käyttökelpoinen maa- ja kiviaines on käytetty alueen rakentamiseen eikä välivarastointia ole toteutettu. Vaihtoehdossa VE1 maa- ja kiviaineksia otetaan vastaan välivarastoitavaksi enintään tonnia vuodessa. Varastoitavia rakennusmateriaaleja sekä maa- ja kiviaineksia tuodaan ja viedään varastoalueelle kuorma-autoilla nollavaihtoehdossa VE0 arkisin kello 6-18 ja hankevaihtoehdossa VE1 arkisin kello Katu- ja vihertuotannon kasvihuoneiden sijoittaminen alueelle Reunakivien valmistus Vaihtoehdossa VE1 hankealueelle perustetaan uutena toimintona katu- ja vihertuotannon kasvihuoneet. Kasvihuoneiden pinta-alan tarve on yhteensä n m 2 sisältäen myös huolto-, pakkaamo- ja kylmätilat. Kasvihuoneen tulee olla blokkihuone, jonka seinät ja katto ovat lasia. Kasvihuoneen lämmittämisessä hyödynnetään kaatopaikalla syntyvää biokaasua. Kasvihuoneet tarvitsevat ympärilleen n m 2 asfaltoitua huoltotilaa. Piha-alueella tulee olla noin 300 m 2 alue maapohjaista viljelyä varten. Viljely kasvihuoneissa tapahtuu pääsääntöisesti ruukkuviljelynä siirtopöydillä, vain 1000 m 2 on maapohjaista viljelyalaa kannojen ja muiden talvetettavien kasvien osalta. Kasvihuoneet työllistäisivät 6 henkilöä ympäri vuoden. Vaihtoehdossa VE1 hankealueella aloitetaan uutena toimintona reunakivien valmistus. Reunakivet valmistetaan raakakivistä, jotka ostetaan yksityisiltä kiventoimittajilta. Kivihakkurit valmistavat reunakivet käyttäen kiviporia, kiiloja sekä muita kivityökaluja. Kivien siirtoihin käytetään trukkia. Kivihakkurit suorittavat työn kevytrakenteisissa katoksissa. Osa käytettävistä reunakivistä ostetaan valmiina tuotteina yksityisiltä kivenvalmistajilta ja varastoidaan oman tuotannon kanssa samassa varastossa. Kivenhakkuun ja varaston tarvitsema maa-alue on noin 1 hehtaari. Reunakiviä valmistetaan enintään metriä vuodessa. Toiminta-aika on arkipäivisin kello 7-15: Alueen päällystäminen, hulevesien ja jätevesien johtaminen Hankealueen uudet varastokentät on tarkoitus päällystää cm kerroksella asfalttimursketta, joka jyrätään tiiviiksi. Näin muodostettu pintarakenne on vastaavien kokemusten mukaan varsin tiivis ja pölyämätön; lisäksi sitä on helppo kunnostaa. Mikäli uria ja painanteita muodostuu, pinta voidaan rouhia tasaiseksi ja tiivistää uudelleen. Varastoalueella muodostuvat hulevedet johdetaan alueen länsilaidalle toteutettavaan laskeutusaltaaseen, josta vedet johdetaan maastoon.

24 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 15 (96) Hylättyjen ajoneuvojen asfaltoidulla välivarastointikentällä syntyvät hulevedet johdetaan sadevesikaivojen kautta hiekan- ja öljynerotuskaivoihin, joista hulevedet johdetaan edelleen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivojen kautta maastoon. Öljyn- ja hiekanerotuskaivot tyhjennetään ja huolletaan säännöllisesti. Kasvihuoneiden ympärille asfaltoidaan n m 2 huoltotila. Betonijätteen vastaanottoa, välivarastointia, murskausta ja murskeen välivarastointia varten rakennetaan oma asfaltilla päällystetty kenttä erotuskaivoineen. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan viemäriin. Alueella tapahtuvaa tilapäistoimintaa, kuten esimerkiksi murskausta varten alueelle tuodaan erilliset sosiaalitilat, joiden jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Työkoneiden huoltohallissa on betonilattia ja hiekanerottimena toimiva lattiakaivo. Lattiakaivosta mahdolliset vuodot kulkevat öljynerottimeen, josta jätevedet johdetaan Tampereen kaupungin jätevesiviemäriin. Öljynerottimet on varustettu hälytyslaitteilla. 4.5 Tukitoiminnot, ympäristöriskien hallinta Öljytuotteita käsitellään ja varastoidaan alueella siten, ettei aineita pääse maaperään tai pohjaveteen. Alueella tarvittavat polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, joiden ympärillä on törmäyssuojat sekä valumaaltaat. Säiliöitä on 2 kappaletta: raskaan polttoöljyn säiliön tilavuus on 50 m 3 ja kevyen polttoöljyn säiliön 15 m 3. Säiliöt sijaitsevat nestetiiviillä alueella. Nestekaasua säilytetään pieniä määriä 11 kg:n pulloissa erillisessä lukitussa teräskaapissa. Koneissa tarvittavat voiteluaineet ja muut öljytuotteet säilytetään Tampereen kaupungin hylättyjen ajoneuvojen varastokorjaamon yhteydessä olevassa lukittavassa kontissa, joka on varustettu suoja-altaalla. Samassa kontissa varastoidaan myös ympäristölle haitallisia kemikaaleja, öljyä, bensiiniä ja muita nesteitä. Koneiden ja autojen paikoitustila on päällystetty ja varustettu öljynerotuskaivolla. Alueella ei pestä koneita. Työkoneiden huoltohallissa on betonilattia ja hiekanerottimena toimiva lattiakaivo. Lattiakaivosta mahdolliset vuodot kulkevat öljynerottimeen, josta jätevedet johdetaan Tampereen kaupungin jätevesiviemäriin. Öljynerottimet on varustettu hälytyslaitteilla. Hankealueelle tuleva tie on päällystetty keväällä Lisäksi suurin osa asfalttiaseman piha-alueesta on asfaltoitu. Kiviaineksen varastointialue on niin ikään päällystetty. Nykyisellään hankealueella on aidattu hylättyjen autojen välivarastointialue sekä asfalttiaseman alue. Varastoalueelle kulku estetään puomilla virka-ajan ulkopuolella. Varastoaluetta ei aidata. Vaihtoehdossa VE1 hankealueen länsilaidalle tehdään puhtaista ylijäämämaista noin kolmen metrin korkuinen meluvalli. Länsilaidan meluvalli tehdään heti VE1:n mukaisen toiminnan alkuvaiheessa ja meluvallia jatketaan mahdollisesti vähittäin myös VE1:n mukaisen hankealueen valtatien 9 suuntaiselle eteläreunalle.

25 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 16 (96) 4.6 Liikenne Purettua asfalttia tuodaan vuositasolla noin 2500 kuormaa, josta touko marraskuussa tuodaan kuormaa. Asfalttimurskeena alueelta viedään sulanmaan aikana yhteensä noin 2000 kuormaa. Asfaltointikaudella (toukomarraskuussa) massa-autoja alueella käy päivittäin keskimäärin 45, kiviainesautot (yhdistelmä) tuovat päivittäin keskimäärin 10 kuormaa. Bitumia tuodaan yhteensä noin 50 kuormaa kauden aikana. Muita kuorma-autoja alueella käy päivittäin enintään viisi. Asfalttiaseman alueella työskentelee lisäksi yksi pyöräkuormaaja asfalttikauden ajan ja alakentällä yksi pyöräkuormaaja lähes ympärivuotisesti. Alueella liikennöi lisäksi henkilöautoa päivittäin. Näin hankkeen aiheuttama kokonaisliikennemäärä asfaltointikaudella (toukomarraskuussa) on vaihtoehdosta riippuen ajoneuvoa arkivuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Talvikaudella (joulu-huhtikuussa) liikenne on huomattavasti vähäisempää, sillä toiminta painottuu kesään ja syksyyn. Hankevaihtoehdon VE 0 toteutuessa täydessä laajuudessaan liikenne lisääntyy nykyisestä noin 11 kuormaa/vuorokausi ja hankevaihtoehdon VE 1 toteutuessa noin 20 kuormaa/vuorokausi. 4.7 Hankealueella muodostuvat jätteet Hankealueella muodostuvat jätteet, niiden määrät ja jätteiden toimituspaikat on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Hankealueella muodostuvat jätteet Luokka Jätelaji Määrä VE 0 (kg/a) Määrä VE 1 (kg/a) Sekajäte Toimituspaikka Loppusijoitukseen Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen ja Rautaromu Hyötykäyttöön romuliikkeeseen Jäteöljy Käsiteltäväksi ongelmajätelaitokseen Öljynsuodattimet ja muut kiinteät öljyiset jätteet Käsiteltäväksi ongelmajätelaitokseen Asfaltin ja uusioasfaltin valmistuksessa kiviaineksen kuivauksesta syntyvä pöly erotetaan tekstiilisuodattimilla, ja pääosa pölystä käytetään prosessissa uudelleen täytejauheena. Loput pölystä hyödynnetään maanrakennuksessa. Alueella on erillinen ongelmajätteille tarkoitettu kaksoispohjallinen varastokontti, joka on katettu ja suljettu. Siihen varastoidaan jäteöljyt ja muut nesteet sekä öljynsuodattimet ja kiinteät öljyiset jätteet. Sadeveden pääsy konttiin on estetty. Asfalttiaseman ja varastoalueen jätehuolto on järjestetty yhdessä Tarastenjärven hylättyjen ajoneuvojen välivaraston ja korjaamon kanssa, joka hoitaa myös jätehuollon kirjanpidon. Ongelmajätteiden kuljetukset on järjestetty

26 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 17 (96) kerran kuussa tai tarvittaessa, ja vastaanottajana on ongelmajäteluvan omaava vastaanottopaikka. 4.8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioon ottaen. Jäteasfaltin käyttö asfaltin raakaaineena vähentää neitseellisen kiviaineksen ja bitumin käyttötarvetta. Betonijätteen käyttö murskeena katu- ja tierakenteissa vähentää neitseellisen kiviaineksen käyttöä. Toiminnassa käytettävät asfalttiasemat vastaavat alalla yleisesti käytössä olevaa teknologiaa. Alueella nykyisin oleva asfalttiasema on luokitukseltaan A. Murskauslaitos puretun asfaltin murskausta varten on luokitukseltaan B. 4.9 Hankkeen elinkaari ja toiminta-ajat Hankkeen nollavaihtoehdon VE0 elinkaareksi on suunniteltu vuotta, ellei hankevaihtoehto VE1 käynnisty. Hankevaihtoehdon VE1 elinkaareksi on suunniteltu niin ikään vuotta. Tämän jälkeen molemmissa vaihtoehdoissa toiminnan jatkaminen arvioidaan uudelleen tai tontti käytetään muuhun tarkoitukseen kuten teollisuusrakentamiseen. Tulevaisuudessa alueelle sijoittuvan toiminnan luonne määräytyy alueella tuolloin voimassa olevassa kaavassa. Hankevaihtoehtojen toiminta-ajat on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Toiminta-ajat Toiminto VE 0 VE 1 Asfaltin, pehmeän asfalttibetonin ja öljysoran sekä uusioasfaltin valmistaminen Asfalttijätteen murskaus Kallion louhinta Arkisin, ma-pe klo 5-21 Arkisin, ma-pe klo 5-22 Murskaus kerran vuodessa välisenä aikana 10 päivän ajan klo kk/a, tällöin ma-pe klo 6-16 Murskaus kerran vuodessa välisenä aikana 15 päivän ajan klo kk/a, tällöin ma-pe klo 5-22 Kallion murskaus Arkisin, ma-pe klo 5-22 Arkisin, ma-pe klo 5-22 Romuajoneuvot Arkisin, ma-pe klo 7-16 Arkisin, ma-pe klo 7-16 Toiminta varastokentillä (maa- ja kiviainesten ja rakennusmateriaalien Arkisin, ma-pe klo 6-18 Arkisin, ma-pe klo 5-22 väli- varastointi) Tiilien ja kantojen vastaanotto - Arkisin, ma-pe klo 5-22 Betonijätteen vastaanotto - Arkisin, ma-pe klo 5-22 Betonijätteen murskaus 1-2 pv/ 3 kk, arkisin klo Reunakivien valmistus - Arkisin, ma-pe klo 7-15:30

27 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 18 (96) 5 HANKEALUEEN YMPÄRISTÖN TILA 5.1 Sijainti ja maanomistus Hankealue sijaitsee Tampereen kaupungissa, Nurmin kylässä, tiloilla Kiviniityn Metsä Rn:o 3:25 ja Niittymaa Rn:o 3:14. Käyntiosoite on Tarastenjärventie 23, Tampere. Jyväskyläntie (Vt 9) kulkee hankealueen eteläpuolitse. Välittömästi hankealueen koillispuolella sijaitsee Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alue, joka puolestaan rajautuu idässä Tampereen ja Kangasalan väliseen kunnanrajaan. Hankealueen pinta-ala on 21 hehtaaria vaihtoehdossa VE0 ja 26 hehtaaria vaihtoehdossa VE1. Hankkeen sijainti on esitetty kartalla kuvassa Hankealueen ympäristön toiminnot ja kohteet Hankealueen lähiympäristön toiminnot, lähin asutus sekä 500 ja 1000 metrin vyöhykkeet hankealueen ympärillä on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Hankealueen lähiympäristön toimintoja ja lähin asutus Hankealueen koillispuolella, Tampereen kaupungin alueella sijaitsee Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alue. Toiminnalle on Pirkanmaan ympäristökeskuksen tekemä ympäristölupapäätös (Diaarinumero PIR-2004-Y ). Jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat: tavanomaisen jätteen loppusijoitus t/a

28 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 19 (96) ongelmajätteiden vastaanotto t/a, josta esikäsittely ja loppusijoitus t/a ja välivarastointi t/a pilaantuneiden maiden käsittely ja loppusijoitus t/a nestemäisten jätteiden käsittely t/a kierrätyspolttoaineen valmistus jätteenkäsittelylaitoksessa t/a biohajoavien jätteiden käsittely t /a hyötyjätteiden vastaanotto ja välivarastointi t/a Välittömästi hankealueen itäpuolelle sijoittuvat Fingrid Oyj:n Kangasala Mänttä 110 kv voimajohto ja Alajärvi Kangasala 400 kv voimajohto. Voimajohdot ovat yhteisellä johtoaukealla (kuva 6). Fingrid Oyj:llä ei ole tällä hetkellä saneeraussuunnitelmia näitä voimajohtoja koskien eikä suunnitelmia uusista voimajohdoista alueella. Voimajohtojen yhteisen johtoalueen leveys vaihtuu asfalttiaseman kohdalla ollen siitä etelään suuntautuvalla osuudella 80 metriä ja pohjoiseen suuntautuvalla osuudella 90 metriä. Voimajohtojen rakennuskieltoraja on vastaavasti asfalttiaseman kohdalta etelään suuntautuvalla osuudella 35 metriä johtoalueen keskilinjalta ja pohjoiseen suuntautuvalla osuudella 40 metriä johtoalueen keskilinjalta. Yhteisellä johtoalueella olevien 400 ja 110 kv voimajohtojen osalta voi tulevaisuudessa tulla kysymykseen (esim. saneeraushankkeen yhteydessä) rakennusrajan siirto reunavyöhykkeen ulkoreunaan, eli tällöin rakennuskieltoalue olisi sama kuin johtoalueen nykyinen leveys eli 80 tai 90 metriä. (Fingrid Oyj, kirjallinen tiedonanto) Kuva 6. Hankealueen länsipuolisten voimajohtojen poikkileikkaus (Fingrid Oyj). Johtoalueen leveys vaihtuu asfalttiaseman kohdalla 80 metristä 90 metriin. Kuvassa jäljempi tilanne. Hankealueen itäpuolella toimii Ysipuu Oy, joka harjoittaa puhtaan polttopuun varastointia ja myyntiä. Toiminta ei edellytä ympäristölupaa. Puuta tuodaan Ysipuu Oy:n tontille kuorma-autolla, puu pilkotaan paikan päällä ja välivarastoidaan ennen myyntiä. Asiakkaat hakevat puuta/pilkettä paikan päältä itse ja Ysipuu Oy toimittaa myös puuta/pilkettä kuorma-autolla kotiin kuljetuksena.

29 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 20 (96) Hankealueesta noin 1,5 kilometriä kaakkoon sijaitsee Humuspehtoori Oy:n Ruutanan jätteenkäsittelykenttä. Laitos sijaitsee Kangasalan kunnan Ruutanan alueella, Lintukalliontien varrella. Toiminnalle on Pirkanmaan ympäristökeskuksen myöntämä määräaikainen ympäristölupa (diaarinumero PIR-2005-Y ), joka on voimassa vuoden 2011 loppuun asti. Käsittelykentälle otetaan vastaan metsäteollisuuden kuitulietettä, puhdasta ylijäämämaata, kompostoitua jätevesilietettä ja kantoja yhteensä enintään tonnia vuodessa. Valtaosa vastaanotettavasta jätteestä on lähes hajutonta kuitulietettä, jota välivarastoidaan käsittelykentällä ja käytetään maanviljelyksessä maanparannusaineena. Seulotusta ylijäämämaasta ja kompostoidusta jätevesilietteestä seostetaan multaa käytettäväksi maanviljelyksessä. Kentälle vastaanotetut kannot puhdistetaan maa-aineksesta ja toimitetaan polttoon tai haketetaan käytettäväksi kompostoinnin tukiaineena tai energiantuotannossa. Lähin asutus sijaitsee Lintukalliontien varrella, missä lähimmät asuinrakennukset ovat noin 380 metrin etäisyydellä hankealueen rajasta länteen ja noin 420 metriä etelään. Etelän suunnassa hankealueen ja lähimmän asutuksen väliin sijoittuu valtatie 9. Hankealueen länsireunalla sijaitsee muinaisjäännökseksi luokiteltava kohde eli tervanpolttoon käytetty historiallisen ajan rännihauta. Hankealueen luoteis- ja pohjoispuolella on tummaverkkoperhosen esiintymäniittyjä. Nurmi-Sorilan alueella toimii hevostiloja, joista hankealuetta lähin on Holvastin tila noin 1,2 kilometriä hankealueesta pohjoiseen (kuva 7). Holvastin tila on toimiva maatila, jonka päätoimintasuunta on hevostalous. Kulkkaan tila sijaitsee noin 2,2 kilometriä hankealueesta luoteeseen. Kulkkaan tila on toimiva maatila, jossa harjoitetaan maa-, metsä-, karja- ja hevostaloutta. Tilan päätoimintasuunta on maidontuotanto. Hankealueen vierellä sen länsi- ja pohjoispuolella sijaitsee ratsastusreitti, joka muodostaa Holvastin tilan eteläpuolella rengasreitin ja tekee Isoniityn kohdalta piston hankealueen vieritse Lintukalliontielle. (Siltanen 2007) Hankealuetta lähinnä sijaitsevat laidun- tai viljelykäytössä olevat pellot ovat välittömästi hankealueen pohjoispuolella oleva Näätäsuo, joka on luonnonlaidunta sekä rehu/viljapeltoa, jota jälkilaidunnetaan rehu/viljelypeltona oleva Isoniitty noin 450 metrin etäisyydellä hankealueesta luoteeseen Haapakorven pellot, jotka ovat rehu/viljapeltoa ja jota jälkilaidunnetaan, noin 440 metrin etäisyydellä hankealueesta etelään, valtatien 9 eteläpuolella

30 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 21 (96) Kuva 7. Hevostilat ja hevostoimintaan liittyvä maankäyttö hankealueen läheisyydessä (Siltanen 2007). Hankealueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle punaisella. 5.3 Maankäytön suunnittelutilanne Hankealue on Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (Maakuntavaltuusto , Valtioneuvoston päätös n:o YM2/5222/2005, ympäristöministeriö ja korkein hallinto-oikeus ) teollisuus- ja varastoaluetta (T). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä teollisuus- tai varastoalueita sekä vastaavaan käyttöön osoitettuja alueita (kuva 8). Alue kuuluu kokonaisuudessaan teknisen huollon kehittämisen kohdealueeseen (tk3). Em. merkinnällä osoitetaan jätteiden käsittelyyn (sisältäen loppusijoituksen), kierrätykseen ja energian tuotannon tarpeisiin tutkittavat alueet. Kehittämissuositus -merkinnän osoittamalle alueelle on mahdollista sijoittaa jätteiden käsittelyyn, kierrätykseen ja energian tuotantoon liittyviä toimintoja ottaen huomioon ympäristölle asetettavat vaatimukset. Voimalinjan yhteystarvemerkintä (z 022 = uusi voimalinja Alasjärvi-Tarastenjärvi 110 kv) kulkee alueen halki ja toinen yhteystarvemerkintä alueen pohjoispuolitse (z 020 = uusi voimalinja Nurmi-Tarastenjärvi 110 kv). Alueen pohjoispuolelle on merkitty suunniteltu sähköasema (EN1, nro 15 = Tarastejärven sähköasema). Hankealue kuuluu kokonaisuudessaan jätehuoltoalueen suojavyöhykkeeseen (sv).

31 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 22 (96) Hankealueen länsipuolitse on osoitettu ulkoilureitti ja viheryhteystarve. Ulkoilureittimerkinnällä on maakuntakaavassa osoitettu seudullisesti merkittäviä olemassa olevia tai kehitettäviä ohjeellisia polku- ja/tai latureittejä. Viheryhteystarvemerkinnällä on osoitettu taajamiin liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on erityistä merkitystä alueellisen virkistysalueverkoston ja/tai ekologisten yhteyksien kannalta. Hankealueen eteläpuoli valtatien 9 eteläpuolella on maakuntakaavassa varattu työpaikka-alueeksi (TP) ja itäpuolinen alue jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Kuva 8. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Hankealueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle punaisella. Tampere: Hankealueella on voimassa Nurmi-Sorilan osayleiskaava (kuva 9), joka on kaupunginvaltuuston hyväksymä ja oikeusvaikutukseton. Hankealue on kaavassa osoitettu pääosin teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT) sekä lounaisosaltaan maa- ja metsätalousalueeksi (M). Lisäksi hankealueen halki kulkee katu- tai tiealue.

32 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 23 (96) Kuva 9. Ote Nurmi-Sorilan osayleiskaavasta ( ). Hankealueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle punaisella. Hankealueen ympäristöön ollaan laatimassa Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaoja. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jota ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Sen tärkeimpänä oikeusvaikutuksena on asemakaavojen ohjaaminen. Osayleiskaavaehdotus ja valmisteluaineisto pidettiin nähtävillä välisen ajan. Hankealue on Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksessa (kuva 10) osoitettu pääosin teollisuus- ja varastoalueena (T-7). Kaavamääräyksen mukaan alue varataan teollisuus- ja varastotiloille. Aluetta asemakaavoitettaessa on ilman pilaantumista, melua tai muuta siihen verrattavaa häiriötä ympäristölle aiheuttavat toiminnat sijoitettava alueen itäosaan. Alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista eikä likaantumista. Hankealueen pohjoisosasta osa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M-3). Kaavamääräyksen mukaan alueella on sallittua vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL128 :ssä on säädetty. Alueilla, jotka ovat merkittäviä ekologisten yhteyksien kannalta, ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että alueen luontoarvot heikkenevät. Hankealueen toimintojen tarkemmassa sijoittelussa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle sijoittuisi alueen suojavyöhyke. Hankealueen pohjoisosan halki on osoitettu liikennealue sekä kevyen liikenteen pääreitti, jotka yhdistävät Tarastenjärven alueen Nurmi-Sorilaan. Välittömästi hankealueen pohjoispuolelle on osoitettu alueen osa, jolla on luonnonsuojelullista arvoa (s-4). Kaavamääräyksen mukaan aluetta koskevat tai saattavat koskea luonnonsuojelulain erityismääräykset. Alueen rajaus ja suojelun tapa määritellään ko. laissa esitetyllä tavalla. Alueen ympäristössä tulee säilyä puustoinen suojavyöhyke. Aluetta koskevalla valuma-alueella tulee kiinnittää huomiota luonnonsuojelullista arvoa ylläpitävän lajin tarvitseman kosteuden säilymiseen. Hankealue on kaavassa osoitettu hulevesien hallinta-alueena. Alueella syntyvät hulevedet tulee hoitaa kiinteistökohtaisesti tai ohjata hallitusti alueelliseen

33 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 24 (96) sadevesijärjestelmään. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota, ettei luontoarvoja merkittävästi heikennetä. Merkintä koskee myös alueeseen rajautuvia liikennealueita. Hankealueen pohjoisosaan, teollisuus- ja varastoalueen sekä maa- ja metsätalousvaltaisen alueen rajalle on osoitettu alueellinen hulevesien viivytysallas (sininen piste). Kaavamääräyksen mukaan alue tulee varata hulevesien käsittelyä varten toteutettavalle kosteikolle, laskeutusaltaalle tai lammikolle. Alueen itäpuolelle on osoitettu kV:n voimalinja. Alueen eteläreunaan on osoitettu voimalinjan yhteystarve ja alueen itäpuolelle ohjeellinen yhdyskuntatekniselle huollolle varattu alueen osa (et). Alueen länsireunalle on osoitettu muinaismuistokohde (SM), joka on muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta ja sen lähiympäristöä koskevista maankäyttösuunnitelmista tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta. Kuva 10. Ote Tarastenjärven osayleiskaavan ehdotuksesta sekä hankealueen likimääräinen rajaus. Kaava-alueen länsipuolella näkyy himmeämmällä Nurmi- Sorilan osayleiskaavan ehdotuksen merkintöjä. Tarastenjärven osayleiskaava-alue rajautuu eteläpuolella Tampereen kantakaupungin yleiskaavaan (kuva 11), missä hankealuetta lähimmät alueet valtatien 9 eteläpuolella on osoitettu luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi (VLL) ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi (TY-1). VLLalueella on lisäksi alamerkintä ev, jolla koko lähivirkistysalue on osoitettu suojaviheralueeksi varatuksi alueen osaksi.

34 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 25 (96) Kuva 11. Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaavasta hankealueen eteläpuolelta. Hankealueen likimääräinen eteläinen raja on merkitty karttaan punaisella. Alueella ei ole voimassa asemakaavoja. Lähin asemakaavoitettu alue on Tampereen Olkahisten kaupunginosassa noin 2,5 kilometrin päässä hankealueesta. Kangasala: Kangasalan kunnan puolella, hankealueen tuntumassa on voimassa Taajamien oikeusvaikutukseton osayleiskaava (kuva 12) (valtuuston hyväksymä ), joka toimii kunnan strategisen suunnittelun välineenä ja ohjaa suunnittelua taajama-alueilla. Hankealuetta lähimmät alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja teollisuus- ja varastoalueeksi (T, uusi ja olennaisesti muuttuva alue). Valtatien eteläpuolella on aluevaraus työpaikka-alueelle (TP, uusi ja olennaisesti muuttuva alue).

35 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 26 (96) Kuva 12. Ote Kangasalan kunnan taajamien osayleiskaavasta. Hankealueen likimääräinen rajaus on merkitty karttaan punaisella. Kangasalan kunnan alueelle ollaan laatimassa Ruutanan osayleiskaavaa, jonka luonnosvaihtoehdot on päivätty Hankealuetta lähimpänä sijaitsevien alueiden osalta vaihtoehdoissa ei ole merkittäviä eroavaisuuksia. Molemmissa moottoritien pohjoispuolinen alue Tarastenjärven itäpuolella on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T) ja moottoritien eteläpuolien alue työpaikkatoimintojen alueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1). 5.4 Liikenne Kuva 13. Ote Ruutanan osayleiskaavan luonnoksista. Vasemmalla vaihtoehto 1 ja oikealla vaihtoehto 2. Ajoyhteys alueelle on nykyisin ainoastaan Tarastenjärventieltä (kuva 14). Tarastenjärventie liittyy suoraan valtatien 9 Tarastenjärven eritasoliittymään, joten näin lähes kaikki liikenne alueelle kulkee nykyisin valtatien 9 kautta. Ta-

36 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 27 (96) rastenjärventien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on nykyisin arviolta 550 ajon./vrk, josta raskaan liikenteen osuus on noin 350 ajon./vrk. Keskimääräinen vuorokausiliikenne valtatiellä 9 oli vuonna 2009 Tarastenjärven ja Aitovuoren eritasoliittymän välillä noin ajon./vrk ja Aitovuoren ja Alasjärven eritasoliittymien välillä noin ajon./vrk. Raskaan liikenteen osuus on vajaat 10 %. Tulevaisuudessa valtatien liikennemäärä kasvaa erityisesti Nurmi-Sorilan alueen ja muun maankäytön kehittymisen takia. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen kaavaehdotusten vaikutusarvioinnin mukaan liikenne-ennuste vuodelle 2030 on Tarastenjärven ja Aitovuoren eritasoliittymän välillä noin ajon./vrk ja Aitovuoren ja Alasjärven eritasoliittymien välillä noin ajon./vrk. Tarastenjärven eritasoliittymä on valmistunut vuonna 2006, ja se on suunniteltu erityisesti ottaen huomioon jätteenkäsittelykeskuksen raskas liikenne. Näin sen toimivuus on nykyisin verrattain hyvä. Valtatien 9 liikenteen sujuvuutta heikentää erityisesti aamu- ja iltapäiväruuhkien aikaan työmatkaliikenne Tampereelle, jolloin liikenne valtatiellä jonoutuu arkipäivisin. Valtatietä 9 suunnitellaan parannettavaksi välillä Alasjärvi Orivesi. Suunnittelun tavoitetilana on 4-kaistainen eritasoliittymin varustettu tiejakso. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on valmistunut vuonna 2009, ja yleissuunnitelman on tarkoitus valmistua vuonna Hankkeen toteuttaminen ei kuitenkaan ole lähivuosien toteutusohjelmassa. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen ehdotuksissa on osoitettu uusi yhteys Tarastenjärven alueelta länteen hankealueen halki Nurmin alueelle. Tämän kadun työnimenä on ollut Näätäsuontie, ja se toteutuisi Nurmi- Sorilan alueen rakentamisen yhteydessä. Näätäsuontien liikennemääräksi vuonna 2030 on arvioitu noin ajoneuvoa vuorokaudessa osayleiskaavojen vaikutusten arvioinnin mukaan. Kuva 14. Tieverkko hankealueen läheisyydessä

37 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 28 (96) 5.5 Maisema, virkistys ja kulttuuriperintö Maisema Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoja varten tehdyssä ympäristöja maisemaselvityksessä (Tampereen kaupunki 2008) käsitellään alueen maisemarakennetta laajassa mittakaavassa. Tämän mukaan hankealue sijoittuu suurmaisemassa Nurmen alavia viljelyalueita ympäröivälle rinne- ja selännealueelle (kuva 15). Kuva 15. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava-alueiden maisemarakenne (Tampereen kaupunki ). Hankealueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle sinisellä. Hankealuetta ympäröivät nykyisin lähes kaikilta suunnilta metsät, jotka estävät sitä näkymästä ympäristöön. Ainoastaan kaakosta päin aluetta ympäröivä puusto on niin matalaa, että alueen rakenteet näkyvät ympäristöön. Voimakkaimmin ne erottuvat Tarastenjärven eritasoliittymän sillalta (kuva 16). Valtatien 9 tiemaisemassa hankealue ja sen nykyiset rakenteet näkyvät selvästi Tampereen suuntaan kuljettaessa Tarastenjärven eritasoliittymän kohdalla (kuva 17). Sen sijaan Jyväskylän suuntaan kuljettaessa alueen ja tien välinen metsäkaistale peittää alueen näkyvistä, eikä ohikulkija välttämättä edes huomaa hankealuetta.

38 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 29 (96) Kuva 16. Hankealueen ja sen rakenteiden näkyminen nykyisin Tarastenjärven eritasoliittymästä. Kuva 17. Hankealueen näkyminen valtatieltä 9 Tarastenjärven eritasoliittymän kohdalta ohikulkevasta autosta kuvattuna. Hankealueen länsi- ja pohjoispuolitse kulkevilta poluilta hankealue näkyy lähinnä pengerryksinä kapeahkon metsäkaistaleen takana. Varsinaiset rakenteet eivät juurikaan näy poluille. Kaukomaisemassa nykyinen asfalttiasema ei näy yhtä voimakkaasti kuin viereisen jätteenkäsittelyaseman rakenteet. Sorilasta Pulesjärventieltä rakenteet eivät näy lainkaan, vaan alueen pohjoispuoliset metsät peittävät sen näkyvistä. Sen sijaan Nurmin pohjoisosasta, Kaitavedentien itäpuoleisen laajan peltoaukion kohdalla asfalttiaseman torni on nähtävissä puiden latvojen yläpuolella

39 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 30 (96) (kuvat 18 ja 19). Rakenne on kuitenkin hento verrattuna jätteenkäsittelykeskuksen läjityskasoihin, ja näin vähemmän hallitseva maisemassa. Kuva 18. Nykyisen asfalttiaseman tornin (1) ja Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitoksen (2) näkyminen Nurmista Kaitavedentien ja Kantapartolantien liittymän tuntumasta. Kuva 19. Samasta paikasta otettu rajatumpi kuva, jossa näkyy asfalttiaseman tornin suhde puiden latvuksien muodostamaan horisonttiin. Virkistys Aitovuoren ja Tarastenjärven eritasoliittymien välillä, noin puoli kilometriä hankealueen länsipuolella sijaitsee Pirkanmaan maankuntakaavaan merkitty seudullinen viheryhteys sekä ulkoilureitti (kuva 20). Myös Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavan luonnosvaihtoehtoihin on vastaavalle kohdalle merkitty ohjeellinen pääulkoilureitti / seudullinen ulkoilureitti. Tätä ulkoilureittiä ei ole toteutettu, mutta toteutuessaan se yhdistää Nurmi-Sorilan alueen Atalan itäpuolisiin ulkoilureitteihin ja edelleen Kauppiin ja Kangasalan keskustaan asti.

40 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 31 (96) Kuva 20. Kooste hankealueen ympäristön virkistys- ja viheralueista sekä virkistyspalveluista (Tampereen kaupunki , Tampereen kaupunki , Pirkanmaan 1. maakuntakaava) Välittömästi hankealueen pohjois- ja länsipuolella olevia yksityisteitä ja ajopolkuja käytetään nykyisin ratsastukseen sekä talvisin hiihtoreitteinä (kuva 21). Vakiintunut ratsastusreitti muodostaa Holvastin tilan eteläpuolella rengasreitin ja tekee Isoniityn kohdalta piston hankealueen vieritse Lintukalliontielle. Kangasalan puolella Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolit-

41 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 32 (96) se kulkee Kaarinanpolku-retkeilyreitti (kuva 22), joka yhdistää Kangasalan pohjoiset erämaiset metsät Lempäälän Birgitan polkuun. Kuva 21. Hankealueen länsipuolisia polkuja käytetään talvisin hiihtoreitteinä.

42 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 33 (96) Kuva 22. Ote Kaarinanpolun kartasta hankealueen itäpuolelta. Kulttuuriperintö Osayleiskaavoituksen taustaselvityksenä laaditussa arkeologisessa inventoinnissa (Poutiainen 2007) Tarastenjärven osayleiskaava-alueelta löydettiin kolme ennestään tuntematonta arkeologista kohdetta (kuva 23). Niistä yksi on muinaisjäännökseksi luokiteltava kohde eli tervanpolttoon käytetty historiallisen ajan rännihauta, joka tyyppinä on suppilomaista tervahautaa vanhempi ja myös harvinaisempi. Vastaavanlaisia kohteita ei Tampereelta ole aiemmin dokumentoitu. Muut kaksi löydettyä kohdetta ovat elinkeinohistoriallisia kohteita. Tervanpolttoon käytetyssä rännihaudassa on kivennäismaahan kaivettu kuoppa ja siihen liittyvä kapeampi kaivanto. Kuopassa on havaittavissa vallit. Koepistossa todettiin hiilenkappaleita pohjalla. Kuopan ulkovalliin liittyy suora 4 4,5 metrin pituinen ränni, joka viettää loivasti kuopan suuntaan. Kohteen laajuus on noin 3 x 8 metriä näkyvien rakenteiden perusteella ja ehdotus suojaalueeksi on vähintään 2 metriä näkyvistä rajoista. Arkeologisessa inventoinnissa löydetyt kaksi elinkeinohistoriallista kohdetta ovat Sorrin kiviröykkiöt ja Tiikonojan kuoppa. Sorrin röykkiöt ovat luultavasti suhteellisen myöhäisiä elinkeinohistoriallisia kiviröykkiöitä, mutta niiden toiminnallisesta tai muusta merkityksestä sekä tarkemmasta iästä ei inventoinnissa ole tehty johtopäätöksiä. Kohteen laajuus on noin 20 x 20 metriä ja ehdotus suoja-alueeksi on kaksi metriä näkyvistä rajoista. Tiikonojan kuoppa on kivennäismaahan kaivettu maakuoppa ja se saattaa olla esimerkiksi myöhäi-

43 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 34 (96) sen historiallisen ajan säilytyskuoppa. Kuoppa lähiympäristöineen on noin 5 x 5 metrin laajuinen. Sille ei ole inventoinnissa esitetty suoja-aluetta. Hankealueen halki on kulkenut jo 1700-luvulla tie, joka johti Nurmista itään päin kohti Kangasalaa. Tämä tielinjaus oli kartoissa aina 1900-luvun alkupuolelle, muttei enää esiinny vuoden 1953 peruskartassa tienä. (Tampereen kaupunki 2007) Kuva 23. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuva muinaisjäännös eli Näätäsuon rännihauta sekä kaksi elinkeinohistoriallista kohdetta eli Sorrin kiviröykkiöt ja Tiikonojan kuoppa (Poutiainen 2007) 5.6 Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonsuojelulliset arvot Hankealue on valtaosin rakennettua laitos- ja kenttäaluetta, alue on rakentamaton ja luontaisen kasvillisuuden peittämä vain reunamiltaan eli pohjoisosan suojavyöhykkeellä (VE0 ja VE1) sekä vaihtoehdossa VE1 louhinta-alueen ja valtatien 9 väliin jäävällä alueella. Näillä alueilla kasvaa kuusivaltaista tuoreen lehtomaisen kankaan sekametsää; puuston ikä vaihtelee nuoresta vanhahkoon (kuva 24). Hankealueen länsipuolella kasvaa nuorta ylitiheää mänty koivumetsää (kuva 25).

44 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 35 (96) Kuva 24. Hankealueen pohjoisreunan suojavyöhykkeen puustoa Kuva 25. Hankealueen länsipuolista nuorta ylitiheää männikköä Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen pohjaksi on laadittu kattavat luontoselvitykset (Tampereen kaupunki 2008), missä on käsitelty alueen eliöstö ja biotoopit sisältäen suojelualueet ja avainbiotoopit eli luonnon arvokkaat pienkohteet, kasvillisuus ja kasvisto, linnusto, tummaverkkoperhosniityt

45 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 36 (96) ja muut hyönteistöltään arvokkaat alueet, arvokkaat lepakkoalueet sekä liitooravat. Alueelta on selvityksessä esitetty luonnonolosuhteiltaan arvokkaimmat osakokonaisuudet ja niiden väliset mahdolliset ekologiset yhteydet. Hankealueen kannalta huomattavin läheisyyteen sijoittuva luontoarvo on pohjoispuolen tummaverkkoperhosniityt (kuva 27). Muut lähimmät selvityksissä havaitut luontoarvot ovat hankealueen länsipuolinen puro ja soistuneet painanteet (merkintä MK8, 100 ja 102 kuvassa 26), joka on Metsäkeskuksen inventoima metsäluonnon muu arvokas elinympäristö sekä hankealueen pohjoispuolinen puro (merkintä 98 ja MK7 kuvassa 26), joka on Metsäkeskuksen inventoima metsälain 10 mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö. Hankealueen länsipuolella on selvityksessä esitetty sijaitsevan myös rehevä korpi eli ruohoinen sarakorpi (merkintä 99 kuvassa 26) joka on mahdollinen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö. Hankealuetta lähimmät huomionarvoiset kasvilajihavainnot ovat korpialvejuuri, jota kasvaa edellä mainitussa ruohoisessa sarakorvessa. Fingrid Oyj:n voimajohtojen johtoalueella hankealueen itäreunalla puolestaan kasvaa ketotyräruohoa. Nämä lajit eivät ole uhanalaisia, mutta alueellisesti harvinaisia. Noin 540 metriä hankealueen rajalta koilliseen sijaitsee valtakunnallisesti silmälläpidettävän kelta-apilan kasvupaikka. Lähin uhanalaisen kasvilajin kasvupaikka on noin 500 metriä hankealueen rajalta länteen sijaitseva alueellisesti uhanalaisen pussikämmekän kasvupaikka. Hankealueen länsipuolella on havaintoja valtakunnallisesti vaarantuneesta uhanalaisesta suotaitosukeltaja kovakuoriaisesta. Lähimmät huomionarvoiset lintuhavainnot ovat Näätäsuon alueella sijaitsevat tiltaltin reviirit ja Näätäsuon luoteispuolinen hiirihaukan pesintäpaikka. Lisäksi hankealueen länsipuolella, Lintukalliontien läheisyydessä on varpuspöllön pönttöjä.

46 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 37 (96) Kuva 26. Metsäluonnon arvokkaat avainbiotoopit hankealueen ympäristössä (Tampereen kaupunki ). Hankealueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle sinisellä.

47 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 38 (96) Kuva 27. Tummaverkkoperhosen esiintyminen hankealueen ympäristössä (Tampereen hyönteistutkijain seura ry ja Tampereen kaupunki 2005). Hankealueen likimääräinen rajaus on esitetty kartalla sinisellä. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava-alueilta on laadittu selvitys tummaverkkoperhosen esiintymisestä (Tampereen hyönteistutkijain seura ry ja Tampereen kaupunki 2005), jossa on selvitetty nykyiset lisääntymisalueet, muut lajin esiintymisen kannalta merkittävät alueet sekä yhdyskäytävät alueiden välillä. Selvityksen esittämä tilanne hankealueen ympäristössä on esitetty kuvassa 27. Tiikonojan varteen sijoittuu Pirkanmaan ympäristökeskuksen rajauspäätöksellä suojelema tummaverkkoperhosniitty ja lajia esiintyy todennetusti myös kuvassa 27 tummansinisellä osoitetuilla niityillä. Tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina) on erittäin uhanalainen päiväperhonen, jonka tärkeimmät suomalaiset esiintymisalueet ovat Tampereen Aitolahden- Teiskon ja Oriveden alueella. Laji on luonnonsuojelulain 47 :n ja luonnonsuojeluasetuksen 22 :n tarkoittama erityisesti suojeltava laji, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Tummaverkkoperhosen toukkavaiheen ainoana ravintokasvina toimii lehtovirmanjuuri, ja lajin elinalueita ovat kosteapohjaiset turveniityt, vesijättömaa-alueet ja kosteat laidunmaat. Vieressä on usein lämmin avoin rinnealue: hakkuuaukea, sähkölinja, tie yms. Tavallisesti perhosesiintymä on suppea-alainen ja rajoittuu lähes aina avo-ojaan, puroon tai jokeen. Esiintymä siirtyilee niittyalueella vuosien kuluessa sen mukaan miten kasvillisuus niityn eri kohdissa kehittyy. Kesällä 2006 Tarastenjärven osayleiskaava-alueelta laaditun lepakkoselvityksen (Wermundsen Consulting Oy) mukaan alueella tavattiin viiksisiippaa/ iso-

48 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 39 (96) viiksisiippaa, pohjanlepakkoa ja korvayökköä. Kartoitusalueelta tavatut lepakkolajit ovat yleisimpiä Tampereen ympäristössä tavattavia lepakkolajeja. Tarastenjärven osayleiskaava-alueelta löytyi kaksi lepakkokeskittymää: Sorri- Sivula ja Tiikonojan lammet (kuva 28). Keskittymät sijaitsevat osayleiskaavaalueen länsi- ja luoteisosassa ja ne on luokiteltu lepakkoselvityksessä ruokailualueiksi. Molemmilla alueilla valtalajeina olivat viiksisiipat/isoviiksisiipat. Molemmilta alueilta löytyy varttunutta kuusikkoa ja myös juomapaikka. Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikat löytyvät selvityksen mukaan todennäköisesti Tarastenjärven osayleiskaava-alueen ulkopuolelta. Alueella ei ole kaatopaikan rakennusten lisäksi kuin muutama lato eli lepakoiden piilopaikat sijaitsevat selvityksen mukaan todennäköisesti Tarastenjärven osayleiskaavaalueen ulkopuolella. Kuva 28. Tarastenjärven osayleiskaavan lepakkoselvityksessä (Wermundsen Consulting Oy 2006) todetut lepakoiden ruokailualueet: Sorri-Sivula (kartalla numero 2) ja Tiikonojan lammet (numero 1). Hankealueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle sinisellä. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven alueilta laaditussa liito-oravaselvityksessä on esitetty sekä todennetut jätös- ja pesintähavainnot että lajin elinympäristöksi soveltuvat alueet ja kulkuyhteydet (kuva 29). Hankealueen lähiympäristöön ei sijoitu jätöshavaintoja eikä todennettua pesintää. Hankealueen länsipuolinen metsäinen alue on osittain liito-oravan elinympäristöksi välttävästi soveltuvaa aluetta ja pieneltä osin hyvin soveltuvaa aluetta. Hankealueen ja Näätäsuon niittyjen välinen puustoinen vyöhyke voi toimia mahdollisena liito-oravan kulkuyhteytenä, mutta selvityksen mukaan mahdollisia kulkuyhteyksiä sijoittuu

49 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 40 (96) myös Näätäsuon niittyjen pohjoispuolelle. Hankealueen ja valtatien 9 eteläpuolella Haapakorven alueella on esitetty olevan todennäköistä pesintää. Valtatien 9 yli ei ole esitetty kulkuyhteyksiä hankealueen kohdalla. Kulkuyhteys valtatien yli on esitetty olevan lännempänä Olkahisten kohdalla. Kuva 29. Liito-oravatilanne hankealueen ympäristössä (Tampereen kaupunki ). Hankealueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle sinisellä.

50 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 41 (96) Laaditussa luontoselvityksessä on eri laji- ja elinympäristötietoja yhdistäen koottu yhteen esitys Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen luonnonolosuhteiltaan arvokkaimmista osakokonaisuuksista ja niiden välisistä mahdollisista ekologisista yhteyksistä (kuva 30). Hankealuetta lähinnä on hankkeen länsipuolinen Peräniityn arvokas osakokonaisuus. Ekologisia yhteyksiä sijoittuu hankealueen pohjoispuolelle Näätäsuon alueelle sekä Peräniityn eteläpuolelle valtatien 9 suuntaisesti sekä valtatien yli. 5.7 Pohjavedet Kuva 30. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen luonnonolosuhteiltaan arvokkaimmat osakokonaisuudet ja niiden välisiä mahdollisia ekologisia yhteyksiä (Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut: Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, ympäristö- ja maisemaselvitys ). Hankealueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle sinisellä. Alue ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat Kirkkoharjun 2 luokan pohjavesialue (tunnus C) Kangasalla noin 5,4 kilometriä hankealueesta etelään, Rikun 1 luokan pohjavesialue (tunnus ) Kangasalla noin 5,8 kilometriä hankealueesta kaakkoon ja Kreetansuon 1 luokan pohjavesialue (tunnus ) Tampereella noin 7,5 kilometriä hankealueesta pohjoiseen. Alueella arvioidaan muodostuvan vain pieniä määriä pohjavettä johtuen alueen pintarakenteista ja viemäröinneistä sekä huonosti vettä johtavasta pohjamaasta (moreeni). Kaatopaikka-alueen pohjavesiä tarkkaillaan kerran tai kahdesti vuodessa otettavilla näytteillä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen vesistöseurannan tarkkailuohjelman mukaisesti. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry vastaa näytteenotosta. Näytteet otetaan

51 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 42 (96) neljästä muovikaivosta (PO1 3, PO6t) kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä ja kahdesta kaatopaikalla sijaitsevasta porakaivosta (TA1 ja TA2) kerran vuodessa syksyllä. Aikaisemmin vesinäytteet on otettu 11 tarkkailupisteestä. Osa entisistä tarkkailupisteistä on jäänyt kaatopaikkarakenteiden alle. Seurantatulosten perusteella kaatopaikan vaikutus näkyy pohjavedessä kohonneina sähkönjohtavuuden, kloridin ja ammoniumtypen pitoisuuksina. Raskasmetallien pitoisuudet pohjavedessä ovat olleet alhaisia. Kohonneita raskasmetallien pitoisuuksia (pääasiassa nikkeli) on todettu ainoastaan kaatopaikan viemäriin johdettavassa vedessä (KA1, KA2) tai salaojien kokoojakaivon vedessä (ER1), jotka eivät ole pohjavettä. Tietoa pohjaveden pinnantasosta ei ollut saatavilla. Pohjavesiseuranta-aineiston mukaan jätteenkäsittelykeskuksen alueen länsija pohjoispuolella pohjaveden laatua tutkitaan kuudesta kaivosta (TA3, TA4, TA6, TA7, TA9, TA10) ja kahdesta lähteestä (TA5 ja TA8), jotka sijaitsevat n. kilometrin etäisyydellä nyt arvioitavana olevasta hankkeesta. Vesinäytteet otetaan kerran vuodessa syksyisin. Tarkkailuohjelmaan kuuluvan lähteen vedessä ja yhden kaivon vedessä on todettu kohonneita raudan ja mangaanin pitoisuuksia, joka on tyypillistä suomalaisille pohjavesille. Mahdollisista raskasmetallien pitoisuuksista ei ole tietoa, sillä em. lähteen ja 5 kaivon tarkkailuohjelmaan ei sisälly raskasmetallien pitoisuuksien tutkiminen. Tietoa pohjaveden pinnantasosta ei ollut saatavilla. Tarkkailupisteiden sijainti on esitetty kuvassa 31. Kuva 31. Pohjavesien tarkkailuun kuuluvat havaintopisteet kaatopaikkaalueella ja sen ympäristössä Tampereen Veden toiminta-alueen raja ulottuu hankealueesta n. 1 km lounaaseen valtatie 9:n eteläpuolella. Hankealueen länsi- ja lounaispuolella on n. 96 kiinteistöä liittynyt Nurmen vesihuolto-osuuskunnan piiriin. Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajalta saatujen tietojen mukaan n. 15 % Nurmin alueen talouksista ei ole vielä liittynyt vesihuolto-osuuskuntaan, vaan käytössä on oman kaivon vesi. Kanta-Partolan tie, jonka varrella/ympäristössä sijaitsee kolme Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen vesistöseurannan tarkkailuohjelman havaintopistettä (TA8, TA9 ja TA10), ei kuuluu vesiosuuskuntaan. Rauhalanhalmeen alueelta kaikki nykyiset taloudet ovat mukana. Alueella on yksi tarkkailuohjelman havaintopiste (TA7). Lintukalliontien alueella on n. 10 taloutta oman kaivoveden piirissä. Tarkkailuohjelmaan kuuluu alueelta kaksi havaintopistettä (TA5 ja TA6).

52 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 43 (96) 5.8 Pintavedet Hankealue sijoittuu Sorilanjoen suurvaluma-alueeseen ja siellä Nurmin ja Juoponlahden pienvaluma-alueiden rajapintaan (kuva 32) (Kajanus 2007). Hankealue voidaan jakaa kolmeen osavaluma-alueeseen, joista pohjoisesta ohjautuu vedet Nurmin pienvaluma-alueelle ja edelleen Aitolahden Merjanlahteen, kaakosta ja luoteesta Juoponlahden pienvaluma-alueelle, josta edelleen Aitolahden Juoponlahteen. Sekä Nurmin (315 ha) että Juoponlahden (345 ha) valuma-alueet keräävät viljelysmaiden vesiä puroihin/ojiin. Purojen/ojien vedenlaatua ei ole tarkkailtu. Ojien sijainnit sekä hankealueen tarkempi sijoittuminen valuma-alueelle on esitetty kuvassa 33. Lähimmät muut järvet ovat hankealueen itäpuolella noin 780 metrin etäisyydellä sijaitseva Tarasjärvi ja hankealueen kaakkoispuolella 820 metrin etäisyydellä sijaitseva Matkajärvi. Hankealueelta ei valu pintavesiä näihin järviin. Seuraavassa on keskitytty tarkastelemaan hankkeen alapuolisten pintavesien tilaa. Laalahti Merjanlahti Juoponlahti Kuva 32. Valuma-aluejako Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen alueilla (Tampereen kaupunki )

53 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 44 (96) Kuva 33. Hankealueen sijoittuminen valuma-alueille sekä Aitolahteen laskevien ojien sijainnit. Näsijärven veden laadun seuranta on osa Tampereen seudun yhteistarkkailua, mistä tällä hetkellä vastaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Veden kirkkautta kuvaavien muuttujien perusteella Näsijärvi on vähäravinteisiin vesiin kuuluva. Sen vedessä on lievä humusleima, mikä aiheutuu suurelta osin Pohjanmaan soilta tulevista vesistä. Veden hygieeninen tila kuvaa järven luonnontilaisuutta. Näsijärven veden laatu tarkkailujakson aikana ( ) on vähintään pysynyt vakaana tai pikemminkin parantunut. Näsijärven veden laadun voidaankin sanoa saavuttaneen vuonna 2005 sille asetetun tavoitetilan hyvin. Näsijärven ekologinen tila veden laadun perusteella erityisesti sen keski- ja pohjoisosien osalta on erinomainen. Pistekuormittajat (Kämmenniemen puhdistamo ja Lielahden tehtaat) vaikuttavat merkittävästi lähialueidensa veden laatuun. (Palomäki 2007) Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry on laajan vedenlaatuaineiston perusteella luokitellut Näsijärven Niihamaselän ja sen lahdet Olkahistenlahtea lukuun ottamatta vedenlaadultaan hyväksi. Niihamanselän Laalahdessa typpija fosforiarvot ovat koholla, ja kaikkiaan vedenlaatu on siellä tyydyttävä. Typpi- ja fosforiarvot sekä A-klorofyllin määrä kertovat rehevöitymisestä. Osaltaan Näsijärven vedenlaatuun vaikuttavat niihin laskevat purot ja ojat. (Kajanus 2007, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry) Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia on viemäröinnistä huolimatta havaittavissa Sorilanjokeen laskevassa Tiikonojassa ja Nurmin valuma-alueella kulkevassa Merjanlahteen laskevassa ojastossa, joka on Kangasalan puolella sijaitsevan Tarasjärven entinen lasku-uoma. Tätä ojastoa pitkin purkautuivat myös Tarastenjärven kaatopaikkavedet Näsijärveen jätteenkäsittelykeskuksen perustamisen aikoihin. Ongelman korjaamiseksi Tarasjärven lasku-uoma katkaistiin ja käännettiin kulkemaan jätetäytön itäpuolitse Tiikonojaan. (Kajanus 2007, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry) Merjanlahteen laskevassa ojastossa on havaittu sähkönjohtavuuden ja typpiyhdisteiden pitoisuuksien kohoamista ja hygieenistä likaantumista. (Kajanus 2007, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry)

54 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 45 (96) 5.9 Kallio- ja maaperä Hankealueen maaperä koostuu moreenista (kuva 34). Alueellisen maaperäkartoituksen mukaan moreeni on vähäkivistä hiekkamoreenia. Hankealueen eteläreunassa on kalliovaltaisempia kohtia. Alueen pohjoisosassa tavataan lohkareisia moreenikumpuja. Kuva 34. Maaperä (Tampereen kaupunki ). Hankealueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle sinisellä. Hankealueen ja sen ympäristön kallioperässä esiintyy tyypillisenä pääkivilajina Tampereen liuskejakson voimakkaasti liuskerakenteisia kiviä, kiilleliuskeita ja gneissejä. Alueen kallioperä (kuva 35) on vahvasti suuntautunutta (itä-länsi suuntaus). Vallitseva päärakoilusuunta on pystyrakoilu. Geologian tutkimuskeskus on laatinut alueelta rakennettavuusselvityksen (Maaperän rakennettavuusselvitys, Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere, ), jossa alueen maa- ja kallioperän rakennettavuutta on kuvattu tarkemmin.

55 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 46 (96) Kuva 35. Kallioperä (Tampereen kaupunki ). Hankealueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle sinisellä. 6 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA PÄÄTÖKSET 6.1 Nykyistä toimintaa koskevat luvat Hankealueen nykyisiä toimintoja ja rakenteita koskevat seuraavat luvat: Pirkanmaan ympäristökeskus: Ympäristölupapäätös Diaarinumero PIR-2009-Y : Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee romuajoneuvojen esikäsittely- ja välivarastointitoimintaa. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan muutos. Pirkanmaan ympäristökeskus: Ympäristölupapäätös Diaarinumero PIR-2006-Y : Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kiinteän asfalttiaseman, siirrettävän uusioasfalttiaseman, kivenlouhimon ja siirrettävän murskaamon toimintaa sekä jäteasfaltin käsittelyä ja hyödyntämistä. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan muutos. Lasijätteen käyttö maarakenteessa: Diaarinro: YPA:6967/643/2006. Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on tehnyt ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristölupapäätöksen, joka koskee lasijätteen käyttöä maarakenteessa kuivatuskerroksena Tampereen kaupungin Nurmin kylässä tilalla Niittymaa Rn:o 3:14. Luvan hakija on Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotanto. Tampereen kaupunki/katu- ja vihertuotannon uusioasfaltin valmistus: Dnro: YPA:2990/643/2006. Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on tehnyt ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristölupapäätöksen, joka koskee Tampereen kaupunki/katu- ja vihertuotannon uusioasfaltin valmistusta Tampereen kaupungin Nurmin kylässä, tilalla Kiviniityn Metsä RN:o 3:25. Tarastenjärven sadevesikaivojen pohjahiekan käsittelykenttä: Dnro YPA:6323 /643/2005. Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennuslauta-

56 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 47 (96) 6.2 Tarvittavat luvat ja päätökset kunta on tehnyt ympäristösuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristölupapäätöksen, joka koskee sadevesikaivojen pohjahiekan käsittelykentän sijoittamista Tampereen kaupungin Tarastenjärven tekniselle toiminta-alueelle Nurmin kylään, tilalle Kiviniityn Metsä Rno: 3:25, osoitteeseen Tarastenjärventie, Tampere. Tampereen kaupungin katuyksikön lasijätteen käyttö maarakenteessa kuivatuskerroksena: Dnro YVI:5847 /643/2003. Tampereen kaupungin ympäristölautakunta on tehnyt ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristölupapäätöksen, joka koskee Tampereen kaupungin/katuyksikön lasijätteen käyttöä maarakenteessa kuivatuskerroksena Nurmin kylässä tilalla Kiviniityn Metsä Rno 3:25. Tampereen kaupungin katuyksikkö: Tarastenjärven kiinteä asfalttiasema ja siirrettävä murskauslaitos: Ympäristölautakunta on tehnyt ympäristölupapäätöksen (Dnro YVI:8406 /643/2002), joka koskee Tampereen kaupungin katuyksikön asfaltin, uusioasfaltin ja pehmeän asfalttibetoni/öljysoran valmistusta, louhintaa, louheen ja soran murskausta. Toiminta sijaitsee Tampereen kaupungin Nurmin kylässä tilalla Kiviniityn Metsä Rno 3:25 osoitteessa Tarastenjärventie, Tampere. Kallioaineksen louhinta ja murskaus: Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan myöntämä maa-aineslupa Dnro YVI:8589/632/02. Tampereen kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä varasto- ja korjaamotilojen lupa sekä poikkeuksen myöntäminen rakennusjärjestyksestä Dnro YVI:797/614/2003. Rakennusvalvonnan myöntämä toimenpidelupa (Lupatunnus ) varastoalueen järjestämisestä 5,1 ha:n määräalalle tilasta 3:14. Hankkeen toteuttaminen edellyttää ympäristösuojelulain (86/2000) ja asetuksen (169/2000) mukaista ympäristölupaa. Luvassa käsitellään toiminnoista aiheutuvat päästöt maahan, ilmaan ja veteen sekä jätelaissa (1072/1993) säädetyt jätteitä ja niiden käsittelyä sekä hyödyntämistä koskevat asiat. Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on ympäristövaikutusten arviointimenettelyn loppuun saattaminen. Lupaviranomainen on Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto. Hankealueen ja sen lähiympäristön maankäyttö ratkaistaan laadittavana olevassa Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavassa. Osayleiskaavan hyväksyy Tampereen kaupunginvaltuusto. 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7.1 Yleistä Ympäristövaikutusten arviointimenettely on määritelty ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa (468/1994, muutettu 59/1995, 267/1999, 623/1999, 1059/2004, 201/2005 ja 458/2006) ja asetuksessa (713/2006). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain eli YVA-lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja eri tahojen huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyn avulla pyritään ehkäisemään haitallisten ympäristövaikutusten syntyminen sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita.

57 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 48 (96) YVA-laissa on säädetty arviointimenettelystä ja sen osapuolista, asiakirjoista sekä vaiheista. Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena on, että hankkeesta vastaava ja lupia myöntävät viranomaiset ovat ennakkoon selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on kaksivaiheinen ja ensin hankkeesta laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), joka toimii suunnitelmakehyksenä hankkeen eri ympäristövaikutusten arvioinnille. Ympäristövaikutusten arvioinnit kootaan YVA-menettelyn lopussa ympäristövaikutusten arviointiselostukseksi (YVA-selostus). Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely. Arvioinnissa ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta tai toteutettavasta vaihtoehdosta. Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat luvat haetaan erikseen kullekin luvan tarvitsemalle toiminnalle. Hanketta koskevassa lupapäätöksessä tai siihen rinnastettavassa muussa päätöksessä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. 7.2 YVA-menettelyn tarve hankkeessa Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan asetuksen (713/2006) 6 :n hankeluettelon kohdassa 11 on määritelty toiminnat, jotka edellyttävät YVA-menettelyä. Uusioasfaltin valmistus ja jäteasfaltin käsittely ja hyödyntäminen kuuluvat hankeluettelon kohtaan 11b; muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitokset tai fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset. Kierrätys(ylijäämä)louheen, -betonin ja -asfaltin käsittely- ja hyödyntämistoiminta katsotaan lainsäädännössä jätteen hyödyntämiseksi. Jäteasfaltin hyödyntämisen YVA tulee tehdä, mikäli käsiteltävä määrä ylittää 100 tonnia vuorokaudessa tai tonnia vuodessa. YVA-asetuksen mukaisesti YVA-menettelyä sovelletaan myös jo toiminnassa oleviin hankkeisiin, joihin tehdään muutoksia ja joista aiheutuu em. rajat ylittävää toimintaa. YVAmenettelyn tarve Tarastenjärven varastoalueen hankkeessa pohjautuu jäteasfaltin käsittely- ja hyödyntämismäärään, joka nykyisellään ympäristöluvan mukaisesti on tonnia vuodessa ja jota on tarvetta kasvattaa tonniin vuodessa. Lisäksi uutena toimintana aloitettava betonijätteen vastaanotto- ja käsittelymäärä on tonnia vuodessa. 7.3 Arviointimenettelyn vaiheet ja sisältö Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn prosessi etenee seuraavasti: o o o o o o o o o hankkeen kuvaus ja vaihtoehtojen muodostaminen arviointiohjelman laatiminen ohjelmasta kuuluttaminen, tiedottaminen ja lausunnot yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta arviointimenettelyn tarkistaminen lausunnon pohjalta toimintojen ja / tai vaihtoehtojen mahdollinen tarkistaminen vaikutusten arviointi, vaihtoehtojen vertailu ja arviointiselostuksen laatiminen selostuksesta kuuluttaminen, tiedottaminen ja lausunnot yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta, mihin YVAmenettely päättyy

58 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 49 (96) 7.4 Arviointiohjelma 7.5 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma toimitettiin yhteysviranomaiselle 16. maaliskuuta Arviointiohjelman vireilläolosta tiedotettiin Aamulehdessä ja Teisko-Aitolahti-lehdessä sekä Kangasalan Sanomissa Arviointiohjelma oli yleisön nähtävillä Tampereella Palvelupiste Frenckellissä sekä pääkirjasto Metsossa, keskustan lehtilukusalissa, Kämmenniemen ja Terälahden kirjastoissa sekä kirjastoautoissa, Aitolahden TBhuoltamolla ja Pirkanmaan ympäristökeskuksessa. Kangasalla arviointiohjelma oli nähtävillä Kangasalan kunnanvirastossa sekä Kangasalan pääkirjastossa ja kirjastoautossa. YVA-ohjelma oli luettavissa myös ympäristöhallinnon internetsivulla. Arviointiohjelmasta tiedotettiin Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymälle, Pirkanmaan luonnonsuojelupiirille, Pirkanmaan Metsäkeskukselle sekä kymmenelle lähialueen omakoti- ja asukasyhdistykselle. Pirkanmaan ympäristökeskus lähetti lehdistötiedotteen arviointiohjelman alkamisesta. Hankkeesta vastaava tiedotti arviointiohjelmasta päivätyllä asukastiedotteella, joka jaettiin hankealueen lähiasutukselle Tiedotteita jaettiin noin 60 kappaletta aloittaen lähinnä hanketta sijaitsevista talouksista ja siitä eteenpäin poispäin hankealueesta niin pitkälle kuin tiedotteita riitti. Jakelun piirissä olivat 1-1,5 km etäisyydellä hankealueesta sijaitsevat taloudet. Arviointiohjelmasta lausunnon antoivat: Tampereen kaupunki Kangasalan kunta Pirkanmaan liitto Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö Länsi-Suomen lääninhallitus, sosiaali- ja terveysyksikkö, Vaasa ja Jyväskylä Maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikkö Arviointiohjelmasta ei saatu yhtään mielipidettä. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta (liite 1). Arviointiselostuksen sisällöstä säädetään YVA-asetuksen 10 :ssä seuraavasti: Arviointiselostuksessa on esitettävä tarpeellisessa määrin: 1. 9 :ssä tarkoitetut (arviointiohjelmassa esitetyt) tiedot tarkistettuina; 2. selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin;

59 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 50 (96) 3. hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut, kuvaus toiminnasta, kuten tuotteista, tuotantomääristä, raaka-aineista, liikenteestä, materiaaleista, ja arvio jätteiden ja päästöjen laadusta ja määristä ottaen huomioon hankkeen suunnittelu-, rakentamis- ja käyttövaiheet mahdollinen purkaminen mukaan lukien; 4. arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto; 5. selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, käytettyjen tietojen mahdollisista puutteista ja keskeisistä epävarmuustekijöistä, mukaan lukien arvio mahdollisista ympäristöonnettomuuksista ja niiden seurauksista; 6. selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta; 7. ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia; 8. hankkeen vaihtoehtojen vertailu; 9. ehdotus seurantaohjelmaksi; 10. selvitys arviointimenettelyn vaiheista osallistumismenettelyineen; 11. selvitys siitä, miten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon; sekä 12. yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto 1 11 kohdassa esitetyistä tiedoista. YVA-laki korostaa vuorovaikutuksen merkitystä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Lain mukaan osallistumisella tarkoitetaan vuorovaikutusta hankkeesta vastaavan, yhteysviranomaisen, muiden viranomaisten sekä niiden välillä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa. Osallistumiseen kuuluu tiedottaminen, kuuleminen, mielipiteiden ja kannanottojen esittäminen, lausuntojen antaminen sekä muu vuorovaikutus hankkeen suunnittelun aikana. 7.6 Yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta 16. heinäkuuta 2009 antama lausunto (liite 1) käytiin läpi ja sen pohjalta ohjelmoitiin selostusvaihetta varten tarvittavat lisäselvitykset sekä selostuksessa painotettavat tarkastelut. Laadittavia uusia selvityksiä, tutkimuksia ja havainnollistuksia olivat: o o Kalliokiviaineksen arseenipitoisuus Tarastenjärven varastoalueen melu- ja pölyselvitys Selostuksessa painotettaviksi vaikutusarvioinneiksi määriteltiin: o o o o o o o Luontovaikutukset Melu, pöly ja ilmanlaatu Ihmisiin ja virkistykseen kohdistuvat vaikutukset Vesistövaikutukset Maankäyttö ja maisema Tienpito ja liikenne sekä Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa.

60 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 51 (96) 7.7 Tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen 7.8 Vaikutusalueen rajaus Yhteysviranomainen kuulutti YVA-menettelyn käynnistämisestä toukokuun 2009 alussa ja asetti YVA-ohjelman nähtäville 1 2 kuukauden ajaksi. YVAselostuksen kuulutus ja nähtävillä olo järjestetään vastaavalla tavalla selostuksen valmistuttua. YVA-menettelyssä lähetetään lehdistötiedotteet yhteysviranomaisen toimesta YVA-ohjelman ja selostuksen nähtävillä olojen aikoina. Kaikki halukkaat voivat esittää mielipiteensä YVA-ohjelmasta ja selostuksesta niiden nähtävillä olon aikana yhteysviranomaisena toimivalle Pirkanmaan ELY- (elinkeino-, liikenne ja ympäristö) keskukselle ja hankkeesta vastaavalle Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotannolle. Pirkanmaan ELY-keskus pyytää YVA-ohjelmasta ja selostuksesta lausunnot tarpeellisiksi katsomiltaan tahoilta. Mielipiteet ja lausunnot saatuaan yhteysviranomainen laatii oman kokoavan lausuntonsa. YVA-selostuksen nähtävillä olon alkaessa hankealueen lähiasutukselle jaetaan postitse tiedote käynnistyneestä YVA-menettelystä. Tiedote sisältää lyhyen tiivistelmän hankekuvauksesta ja ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, tiedot arviointiselostus-aineiston nähtävilläolopaikoista ja ajoista sekä hankkeesta vastaavan ja yhteysviranomaisen yhteystiedot mielipiteiden antamista varten. Tiedotteiden jakelu tulee kattamaan taloudet, jotka sijaitsevat noin 1,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Tiedote lähetetään myös alueella toimiville asukasyhdistyksille. Vaikutusalueen laajuus vaihtelee sen mukaan mistä vaikutuksista on kysymys. Tarkastellun vaikutusalueen rajauksessa on noudatettu seuraavia periaatteita: o o o o o o o o Luonnonvaroihin kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu itse hankealueella, minkä lisäksi on otettu huomioon käsittelytuotteiden käytöstä saatavat hyödyt. Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäytön suunnitelmiin kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu itse hankealueella ja sen lähialueilla olemassa ja suunnitteilla olevien maankäytön suunnitelmien pohjalta. Liikenteen aiheuttamia vaikutuksia arvioidaan kaikilla tieosuuksilla, joilla hankkeen aiheuttama liikenne aiheuttaa selviä lisäyksiä liikennemääriin eli hankealueen välittömään ympäristöön. Yleispiirteisemmin arvioidaan vaikutuksia valtatiehen 9 Alasjärven ja Tarastenjärven eritasoliittymien välillä. Toiminnan välittömiä vaikutuksia kuten melua, pölyämistä ja tärinää on tarkasteltu niin pitkälle, kun vaikutuksia voi mallinnusten mukaan levitä. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu sekä laajemmin että välittömällä lähialueella. Luontoon kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvia vaikutuksia arvioitaessa vaikutusalueen rajauksessa on otettu huomioon valuma-alueet ja valumareitit purkuvesistöön asti sekä pohjavesisuhteet. Maisemaan kohdistuvien vaikutusten alue on rajattu välivarastoitavien jätteiden kasojen sekä rakenteiden korkeuden mukaan maaston muodot ja peitteisyys huomioon ottaen.

61 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 52 (96) 7.9 Arvioitavat ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät Yleistä Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia, jotka kohdistuvat: o o o o o Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; Maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; Yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; Luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä Edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. YVA-lain mukainen määritelmä ympäristövaikutuksista on hyvin laaja, mistä johtuen ympäristövaikutuksia selvitettäessä keskitytään merkittävimmiksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Välittömät vaikutukset, kuten maaperään tai vesiin kohdistuvat, ovat yleensä selkeämmin arvioitavissa, mutta välillisistä, yksittäisten ihmisten tai sidosryhmien tärkeiksi kokemista asioista tietoa joudutaan keräämään mm. tiedottamis- ja kuulemismenettelyjen yhteydessä. Tarastenjärven varastoalueen toiminnoista syntyy erilaisia päästöjä ja vaikutuksia, jotka aiheuttavat joko välittömiä tai välillisiä ympäristövaikutuksia, joita ovat mm. vaikutukset pinta- ja pohjavesiin ja maaperään, vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön, vaikutukset maisemaan, vaikutukset terveyteen ja viihtyvyyteen, vaikutukset elinkeinoihin ja palveluihin jne. Arvioitavat vaikutukset ja arviointimenetelmät on kuvattu seuraavissa kappaleissa. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen kaikki toiminnat ja se kattaa alueen rakentamisen, käytön, toiminnan päättämisen sekä sen jälkeisen ajan. Vaihtoehtojen VE0 ja VE1 vaikutusten vertailumenetelmänä käytetään ns. erittelevää menetelmää, jolloin korostetaan eri arvolähtökohdista lähtevää päätöksentekoa; menetelmä ei voi ratkaista parasta vaihtoehtoa vaan päätöksen tekevät ko. tilanteen päätöksentekijät; erilaisia, eri aikoina ilmeneviä ja eri yksilöihin ja ryhmiin kohdistuvia vaikutuksia ei lasketa yhteen Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä maa- ja kallioperään Hanke voi vaikuttaa pintavesiin muuttamalla alapuolisen vesistön vedenlaatua ja virtaamia. Hankealueella muodostuvien epäpuhtauksia sisältävien hulevesien joutumista pintavesiin tarkasteltiin maaperätietojen sekä arvioitujen alueella muodostuvien vesimäärien perusteella. Mahdollisen ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvien sadannan ja rankkasateiden aiheuttamia vaikutuksia alueella muodostuvien hulevesien määrään ja laatuun sekä niiden kautta purkuvesistöön arvioitiin. Alueella käsiteltävien maa- ja kiviainesten sekä jäteasfaltin varastokasoista huuhtoutuu sateiden yhteydessä liettyvää hiukkasainesta, joiden määrät ja vaikutukset arvioitiin. Hiukkasaineksen liettymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ja liettynyttä ainesta vähentäviä toimenpiteitä tarkasteltiin ja suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden ja vesien esikäsittelyn toimivuus ja vaikutukset arvioitiin. Pintavesiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin pohjana ovat hanke- ja lähialueen pienvesien tilasta ja laadusta tehdyt tutkimukset ja selvitykset. Arviointi tehtiin lähtötietojen pohjalta sanallisena asiantuntija-arviona. Pohjavesiin, maaperään ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset on arvioitu olemassa olevan aineiston pohjalta. Käytettävissä olevan kartta- ja maaperä-

62 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 53 (96) Vaikutukset ilman laatuun Meluvaikutukset aineiston sekä maaperä- ja pohjavesitutkimusten perusteella tehtiin sanallinen asiantuntija-arvio hankkeen vaikutuksista maaperään, kallioperään sekä pohjaveden laatuun ja muodostumisalueeseen. Arvioinnin yhteydessä tarkistettiin pohjaveden mahdollinen käyttö juomavetenä hankkeen vaikutusalueella lähimmissä asuintaloissa. Alueen toiminnoissa käytettävät kemikaalit tai alueella varastoitavat kemikaalit voivat aiheuttaa vaikutuksia maaperään. Ilman laatuun kohdistuvia vaikutuksia arvioitaessa otettiin huomioon kaasumaiset päästöt sekä pöly. Kaasumaisia päästöjä aiheutuu toiminnan edellyttämistä koneista ja laitteista sekä kuljetusliikenteen pakokaasuista. Keskeisin arvioitava vaikutus on pölyllä, jota syntyy maa- ja kiviainesten ulkotiloissa tapahtuvasta käsittelystä (louhinta, murskaaminen, varastointi ja varastoitavan aineksen siirtely) sekä ajoneuvoliikenteestä. Alueelle tehtiin pölymallinnus alueen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Pölylaskennat tehtiin SoundPLAN 7.0 -ohjelmalla. Ohjelma käyttää pölyn leviämisen mallintamiseen digitaalista maastomallia ja saksalaista Austal2000 laskentamallia. Laskentamallissa pölylähteet mallinnettiin pistelähteiksi. Austal2000 laskentamalli ottaa huomioon päästölähteen partikkelikoon, tuulen suunnan ja voimakkuuden sekä maastonmuodot. Laskentamalli ei ota huomioon kasvillisuutta. Pölyn leviämisen ehkäisykeinoja arvioitiin asiantuntijaarviona. Asfaltinvalmistuksesta aiheutuvan bituminhajun vaikutuksia arvioitiin. Em. tekijöiden ilman laatuun kohdistuvien vaikutusten arviointi tehtiin sanallisena asiantuntija-arviona käyttäen vastaavantyyppisistä kohteista tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä. Asfaltin ja uusioasfaltin valmistuksessa suurimmat melunlähteet ovat kiviaineksen kuivausrumpu, rummun imuri ja polttimet, pölynerotusyksikkö ja sekoitin sekä kuormaaja. Kiviaineksen siirto syöttösiiloihin sekä valmiin asfalttimassan kuljetus aiheuttavat myös melua. Louhinnassa ja murskauksessa suurimmat melunlähteet ovat räjäytykset, kiviaineksen rikotus, kiviaineksen syöttö esimurskaimeen ja esimurskaus. Melua aiheuttavat myös poraus, kuljettimet, seulastot ja mahdollinen aggregaatin käyttö. Melua syntyy myös hankealueen liikenteestä sekä varastoitavien ainesten lastauksesta, purkamisesta ja siirtelystä varastokentällä. Meluvaikutusten arvioinnissa keskeisiä tarkasteltavia vaikutuksia ovat lähimmälle asutukselle sekä virkistysalueille ja reiteille aiheutuvat meluhaitat. Alueen meluvaikutusten arvioimiseksi alueella tehtiin melumittauksia sekä melumallinnuksia. Mittaukset tehtiin tarkkuusäänitasomittarilla useista suunnista ja eri korkeuksilta lähteen mahdollisen suuntaavuuden selvittämiseksi. Melulaskennat tehtiin SoundPLAN 7.0 -melulaskentaohjelmalla. Ohjelma käyttää melun leviämisen mallintamiseen digitaalista maastomallia ja pohjoismaisia tieliikenne- ja teollisuusmelun laskentamalleja. Melutilanne on selvitetty ilman hanketta sekä vaihtoehtojen VE 0 ja VE 1 mukaisissa olosuhteissa kahdella louhintavaihtoehdolla. Lisäksi selvitettiin hankkeen meluvaikutukset il-

63 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 54 (96) Tärinävaikutukset man meluntorjuntaa sekä erilaisilla meluntorjuntatoimenpiteillä. Arvioinnissa huomioitiin toimintojen toiminta-ajat. Tärinää aiheutuu mm. louhinnanaikaisista räjäytystöistä ja kuljetusliikenteestä. Tärinää voidaan luonnehtia maaperässä tapahtuvana aaltoliikkeenä. Tärinän leviämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat maa- ja kallioperäolosuhteet. Tärinäaaltoliike vaimenee sen siirtyessä väliaineesta toiseen, kuten kalliosta maahan. Myös kallioperän rakoilu ja ruhjeisuus vaimentavat tärinää. Louhintatöiden räjäytyksistä syntyvät tärinäksi koetut ilmiöt ovat osin rakennuspohjan kautta välittyvää tärinää ja osin ääni- ja ilmanpaineilmiöitä. Maaja kallioperässä välittyvä tärinä vaimenee erittäin tehokkaasti etäisyyden kasvaessa, ilmateitse välittyvät ääni- ja ilmanpainevaikutukset ulottuvat etäämmälle. Käytännön työkohteissa on todettu, että ihminen on erittäin herkkä aistimaan tärinää, mutta samanaikaisesti huono aistimaan sen voimakkuutta. On tutkittu että ihminen havaitsee tärinän, jonka voimakkuus on 5-10 mm/s, kokee epämiellyttäväksi tärinän mm/s ja kokee häiritsevänä tärinän mm/s Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa selvitettiin hankkeen aiheuttaman liikenteen määrä sekä liikenteen sijoittuminen tie- ja katuverkolla sekä ajallinen jakautuminen hankkeen toiminta-aikana. Näiden pohjalta arvioitiin vaikutukset liikenteen sujuvuuteen sekä liikenneturvallisuuteen. Erityishuomiota kiinnitettiin päätieverkon liittymien (Tarastenjärven eritasoliittymä) toimivuuteen. Lisäksi on esitetty ehdotuksia liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavan toteutumisen ja hankkeen yhteisvaikutuksia liikenteeseen arvioitiin yleispiirteisemmin. Pääasiallisessa tarkastelussa ovat hankkeiden liikennemäärien vertailu sekä uusien tie- ja katuyhteyksien mahdolliset vaikutukset hankkeen liikenteen käyttämiin reitteihin. Osayleiskaavan toteutumisen ja hankkeen aiheuttamien liikennemäärien lisäyksen vertailulla selvitettiin, kuinka voimakasta hankkeen aiheuttama liikenteen lisäys on verrattuna kaavan toteutumisesta aiheutuvaan, "normaaliin" lisäykseen verrattuna Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön, suojelualueisiin ja luonnon monimuotoisuuteen Kasvillisuuteen ja eläimistöön kohdistuvina vaikutuksina tarkasteltiin mahdollisia lajistollisia muutoksia, biotooppityyppien muutoksia ja eläinten ravinnonsaantimahdollisuuksia. Myös vaikutuksia ekologisiin yhteyksiin arvioitiin. Arvioinnissa tarkasteltiin hankkeen vaikutuksia suojelualueisiin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonsuojelullisesti arvokkaisiin kohteisiin. Vaikutusarvioinnissa keskityttiin tarkastelemaan hankealueen nykyisellään rakentamattomia reuna-alueita sekä ulkopuolista hankkeen vaikutusaluetta. Arvioitava hanke sijoittuu ympäristöön, missä on erityisesti huomioitava pintavesisuhteiden muutoksien vaikutukset tummaverkkoperhosten esiintymisniityille ja perhosten käyttämän ravinnon puhtaudelle. Niityillä kasvavan tummaverkkoperhosen ravintokasvin, lehtovirmajuuren, kasvupaikkavaatimusten on jatkossakin täytyttävä. Vaikutukset hankealueella ja sen ympäristössä si-

64 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 55 (96) jaitseville luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaille kohteille arvioitiin. Kasvillisuudeltaan, eläimistöltään ja luontotyypeiltään arvokkaita kohteita on selvitetty Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven yleiskaavoituksen taustaselvityksissä. Arviointi tehtiin sanallisena asiantuntija-arviona; arvioinnin pohjana ovat alueelta laaditut luontoselvitykset sekä mm. tummaverkkoperhosta koskeva tutkimustieto Vaikutukset maisemaan, virkistykseen ja kulttuuriperintöön Vaikutukset ihmisiin Maisemaan, virkistykseen ja kulttuuriperintöön kohdistuvien vaikutusten arviointi tehtiin karttoihin, valokuviin ja maastokäynteihin perustuvana sanallisena asiantuntija-arviona. Lähtömateriaalina käytettiin myös Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoituksen yhteydessä alueelta laadittua kulttuuriympäristö- ja arkeologista inventointia sekä ympäristö- ja maisemaselvitystä. Arvioitavia vaikutuksia olivat hankealueen ja sen rakennelmien sekä varastokasojen näkyvyys lähi- ja kaukomaisemassa, muutokset alueen maisemarakenteessa; vaikutukset arkeologisten kohteiden ominaispiirteille ja säilymiseen alueella; vaikutukset virkistysreittien käytettävyyteen, riittävyyteen sekä niiden tarjoaman luontokokemuksen laatuun. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi selvitettiin hankkeen vaikutuksia terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, asumiseen, palveluihin ja elinkeinoihin. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen voivat johtua lähinnä liikenteen, työkoneiden ja eri toimintojen melusta, pölystä ja hajusta, päästöistä ilmaan, vaikutuksista virkistysmahdollisuuksiin ja muutoksista alueiden arvostuksessa. Vaikutusten merkittävyys arvioitiin erityisesti lähimpien asuinkiinteistöjen sekä virkistysalueiden ja reittien kannalta. Vaikutuksia arvioitaessa tuli ottaa huomioon vaikutusalueen asukkailta YVAprosessin kuluessa saatu palaute. Arviointiohjelmaan ei kuitenkaan saatu asukkailta mielipiteitä, joten niitä ei suunnitellun mukaisesti voitu käyttää. Vaikutuksia arvioitaessa otettiin huomioon Tarastenjärven osayleiskaavoitukseen prosessin edetessä saatu asukaspalaute. Kaavoitus on käynnistynyt vuonna Arviointia varten käytiin läpi Tampereen kaupungin internetsivuilla olevat seitsemän osallisryhmäkokousten muistiota ( ) sekä yhteenveto lähtötilanteen ja tavoitteiden kokoamiseen laaditun verkkosovelluksen tuloksista ( ). Osallisryhmän kokouksiin on osallistunut 1-3 Tarastenjärven osallisryhmän jäsentä kuhunkin. Arvioinnin kohteena olevaa hankealuetta tai sen toimintaa koskien ei em. aineistoissa kuitenkaan ollut yhtään kommenttia tai mainintaa. Verkkosovelluksen vastauksissa ei hankealueeseen tai sen lähialueen pientaloja koskien ollut yhtään mielipidettä. Välillisesti hankealueen toimintaan liittyviä kommentteja saatiin kaatopaikan tarvitseman suojavyöhykkeen laajuudesta ja vyöhykkeen vaikutuksista kiinteistöjen arvon laskuun, kaatopaikan tuottamasta hajuhaitasta, lokeista sekä kaatopaikalta Tiikonojaan kulkeutuvista roskista sekä hevosreittien turvaamisesta alueella. Vaikutusarviointi laadittiin pääasiassa asiantuntija-arviona käyttäen hyväksi tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä sekä aikaisempia kokemuksia vastaavien toimintojen vaikutuksista. Arvioinnin menetelmänä on noudatettu Sosiaali- ja

65 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 56 (96) terveysministeriön ohjeistusta 1 ja sen pohjana olevia tutkimuksia 2. Arviointi on menetelmän pohjalta esitetty pääkohdittain taulukkomuodossa Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja suunniteltuun maankäyttöön Yhdyskuntarakenteeseen liittyviä vaikutuksia arvioitiin suhteessa nykyiseen ja suunniteltuun maankäyttöön kuten lähimpiin asumisen, työpaikkojen ja virkistyksen alueisiin sekä tärkeisiin verkostoihin, kuten tiestöön, sähkö- ja vesihuoltoverkostoihin. Hankealueelle ja lähiympäristöön laadittavan Nurmi- Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavan tuottamaa aineistoa käytettiin lähtötietoina suunniteltuun maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Lisäksi arvioitiin hankkeen suhdetta voimassa oleviin ja laadittavina oleviin lähiympäristön kaavoihin. Arviointi tehtiin sanallisena asiantuntija-arviona Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ja jätehuollolle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen Hankkeen tarkoituksena on edistää jäteasfaltin sekä betonijätteen hyödyntämistä ja siten säästää luonnonvaroja ja vähentää loppusijoitettavan jätteen määrää. Arviointi hankkeen vaikutuksista jätteiden hyödyntämisasteeseen sekä valtakunnallisten ja maakunnallisten jätehuollon tavoitteiden toteuttamiseen tehtiin sanallisena asiantuntija-arviona. 8 Hankkeen vaikutukset ympäristöön 8.1 Vaikutukset eri ajankohtina Toiminnan aikaiset vaikutukset Toiminnan jälkeiset vaikutukset Hankkeen molempien vaihtoehtojen elinkaareksi on suunniteltu vuotta. Ympäristövaikutusten merkittävyys kasvaa toiminnan laajenemisen myötä, mutta suoraa suhdetta näillä tekijöillä ei ole. Vaikutukset riippuvat toiminnosta, ja osa toiminnoista on hyvin ajoittaista, esim. kerran vuodessa tapahtuva asfalttijätteen murskaus. Varastoalueen toiminnoista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ovat esim. päästöt ilmaan, meluhaitat, pölyäminen ja muutokset alueiden arvostuksessa. Toiminnan aikaisia vaikutuksia on arvioitu tarkemmin seuraavissa luvuissa vuoden kuluttua toiminnan jatkaminen arvioidaan uudelleen tai tontti käytetään muuhun tarkoitukseen, kuten teollisuusrakentamiseen. Tulevaisuudessa alueelle sijoittuvan toiminnan luonne määräytyy alueella tuolloin voimassa olevan kaavan mukaan. Toiminnan päättymisen jälkeen ympäristövaikutusten määrä ja merkitys vähenevät. Maisemavaikutukset pienenevät, melun ja pölyn leviäminen loppuu kiinteistöllä harjoitettavan toiminnan loppuessa. 1 Sosiaali- ja terveysministeriö 1999: Ympäristövaikutusten arviointi. Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1999:1. / Sosiaali- ja terveysministeriön www-sivuilla: Luettu Merseyside Health Impact Assessment Training Consortium (1999). Vanclay (2001). Social Impact Assessment. To appear in the Encyclopedia of global environmental change Volume 5.

66 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 57 (96) 8.2 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään Vaikutukset pintavesiin Hankealueen uudet varastokentät on tarkoitus päällystää asfalttimurskeella ja se jyrätään tiiviiksi. Näin muodostettu pintarakenne on vastaavien kokemusten mukaan varsin tiivis. Hankkeesta aiheutuvia pintavesivaikutuksia voivat olla sameuden ja kiintoainepitoisuuden kasvaminen alueen alapuolisessa ojastossa. Hankkeen toiminnot tapahtuvat pääasiassa avoimella kentällä, joten vaikutukset riippuvat suuresti sääoloista. Hulevesien määrä riippuu sateisuudesta, lämpötilasta (yli vai alle nolla astetta, eli esiintyykö vesi nestemäisenä vai lumena/jäänä) sekä lumen ja jään sulamisvesistä. Hankealueella muodostuvat hulevedet johdetaan viivytys- ja laskeutusaltaisiin ja niistä olemassa oleviin ojiin. Vesi poistuu altaasta suotautumalla hiekkapadon läpi purkuojaan. Harvemmin toistuvissa tilanteissa viivytystilavuuden täytyttyä osa vesistä saattaa purkautuu myös ylivuodon kautta. Kaakkoon ohjautuville vesille ei tässä vaiheessa ole esitetty allasta. Tarve tarkastellaan tarkemmin lupamenettelyn yhteydessä. Altaiden sijoittuminen on esitetty kuvassa 36. Hulevesivirtaama ja -määrä määräytyvät mitoitussateen, pisimmän valumareitin ja alueen valumakertoimen mukaan. Mitoitusvirtaama ja -vesimäärä laskettiin sulan kauden rankkasateen perusteella. Mitoitussade määritetään perustuen valuma-alueen pisimpään valumareittiin ja haluttuun toistuvuuteen, jotka määräävät sateen kestoajan ja rankkuuden. Hankealueen mitoitussateeksi valittiin 20 minuuttia perustuen valumareitin pituuteen. Mitoitussateen toistuvuudeksi on valittu kerran viidessä vuodessa, jolloin sateen keskimääräinen rankkuus on 106 l/s. Hankealueen pinta-ala on molemmissa vaihtoehdoissa (VE 0 ja VE 1) sama. Hankealueella muodostuvan pintavalunnan määrän arvioimiseksi määritettiin eri maankäyttötyypeille ja siten osavaluma-alueille valumakertoimet. Valumakerroin kuvaa alueelta pintavaluntana poistuvan veden osuutta alueelle satavasta kokonaisvesimäärästä erilaisten häviöiden jälkeen. Taulukossa 5 on esitetty altaiden mitoitus rankkasade -vesimäärän perusteella. Taulukossa 6 on esitetty altaiden mitoitus lisääntyvän sademäärän perusteella ja taulukossa 7 normaalitilanteen sademäärän perusteella. Lisääntyvillä sademäärillä on huomioitu rankkasateiden yleistyminen ilmastonmuutoksen myötä (esim. nykyään kerran 10 vuodessa tapahtuva sade saattaa tapahtua tulevaisuudessa kerran 5 vuodessa).

67 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 58 (96) Taulukko 5. Viivytys- ja laskeutusaltaiden mitoitus rankkasade -vesimäärän perusteella. Valuma-alue Koko [ha] Maankäyttötyyppi [Ψ] Virtaama Qmit [l/s] Altaan tilavuus V [m3] Altaan pinta-ala A [m2], kun korkeush=0,5m VE 0 VE 1 VE 0 VE 1 VE 0 VE 1 VE 0 VE 1 Pohjoinen 16,7 0,48 0, Kaakko 1,7 0,57 0, (128) (128) Lounais 7,6 0,18 0, Mitoitussade 20 min, toistumisaika 5 v sateen rankkuus 105,7 l/s*ha Taulukko 6. Viivytys- ja laskeutusaltaiden mitoitus lisääntyvän sademäärän perusteella. Valuma-alue Koko [ha] Maankäyttötyyppi [Ψ] Virtaama Qmit [l/s] Altaan tilavuus V [m3] Altaan pinta-ala A [m2], kun korkeush=0,5m VE 0 VE 1 VE 0 VE 1 VE 0 VE 1 VE 0 VE 1 Pohjoinen 16,7 0,48 0, Kaakko 1,7 0,57 0, (152) (152) Lounais 7,6 0,18 0, Mitoitussade 20 min, toistumisaika 10 v sateen rankkuus 125,8 l/s*ha Taulukko 7. Viivytys- ja laskeutusaltaiden mitoitus normaalitilanteen sademäärän perusteella. Valuma-alue Koko [ha] Maankäyttötyyppi [Ψ] Virtaama Qmit [l/s] Altaan tilavuus V [m3] Altaan pinta-ala A [m2], kun korkeush=0,5m VE 0 VE 1 VE 0 VE 1 VE 0 VE 1 VE 0 VE 1 Pohjoinen 16,7 0,48 0, Kaakko 1,7 0,57 0, (95) (95) Lounais 7,6 0,18 0, Mitoitussade 20 min, toistumisaika 2 v sateen rankkuus 78,7 l/s*ha

68 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 59 (96) Kuva 36. Vesien ohjautuminen alueella sekä laskeutusaltaiden sijainnit Huleveden viivytysmenetelmillä tarkoitetaan rakenteita, joilla hulevesivirtaamaa hidastetaan ja pidätetään. Viivytysmenetelmien tarkoituksena on varastoida menetelmään johdettava hulevesi tietyksi aikaa ja vapauttaa se vähitellen tulovirtaaman loppumisen jälkeen. Viivytysmenetelmillä voidaan tehokkaasti pienentää hulevesivirtaamia menetelmän alapuolisilla purkureiteillä, vähentäen näin tulvariskejä ja eroosiota. Hulevesien määrään ja virtaamaan kohdistuvan hallinnan lisäksi viivytysmenetelmillä pystytään myös parantamaan hulevesien laatua, kun kiintoaines ja siihen mahdollisesti sitoutuneet epäpuhtaudet ennättävät laskeutua ennen purkautumistaan alapuolisiin vesistöihin. Viivytysmenetelmiin usein liittyvä kasvillisuus lisää puhdistusvaikutusta sitomalla itseensä huleveden kuljettamia ravinteita. Kiintoaineksesta sekä fosforista saadaan puhdistettua jopa % 3. Vähäsateisina aikoina tai pakkasjaksoina valumavesien määrä on vähäinen, eikä alueen toiminnoilla silloin käytännössä ole vaikutuksia pintavesiin juuri 3 Suunnittelukeskus Oy. 2007: Hulevesien luonnonmukaisen hallinnan menetelmät, suunnitteluohje, Kuopion kaupunki.

69 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 60 (96) lainkaan. Runsasvetisempinä aikoina pintavesien mukana kulkee kiintoainesta (pölyä, eri kokoisia hiukkasia). Osa kiintoaineksesta pidättyy murskepintaiselle alueelle ja osa kulkeutuu veden mukana laskeutusaltaisiin. Suurin osa veden mukana kulkeutuvasta kiintoaineksesta laskeutuu altaan pohjaan. Hankealueen alapuolisten ojien/purojen veden laatuun vaikuttavat kokonaisuudessaan selvästi eniten valuma-alueen peltojen aiheuttama kuormitus sekä taajama-alueelta tulevat hulevedet. Vähäsateisina aikoina, ei kuitenkaan pakkasilla, pölyämisen estämiseen käytetään kastelua, mikä voi lisätä pintavaluntaa. Kasteluvesi sitoutuu kuitenkin pääasiassa murskattavaan ainekseen ja haihtuu osittain ilmaan; vähäisiä määriä kasteluvedestä saattaa imeytyä myös murskepintaisen kentän maaperään. Kastelun ei arvioida lisäävän pintavaluntaa merkittävästi tai aiheuttavan haitallisia pintavesivaikutuksia liettyvän hiukkasaineksen muodossa. Puretun asfaltin ja siitä tehdyn murskeen varastointi ei vaadi erityisiä rakenteita varastoalueelta, sillä asfalttimassan sisältämä bitumi on kemiallisesti reagoimaton aine. Bitumi ei myöskään merkittävästi haihdu, hajoa tai muutu luonnossa. Vesi tai vesiliuokset eivät liuota bitumia. Hankealueen ja sen ympäristön kallioperässä esiintyy tyypillisenä pääkivilajina liuskerakenteisia kiviä, kiilleliuskeita ja gneissejä. Ko. kivilajit ovat inerttejä, joten kalliolouheesta ja murskeesta ei liukene haitallisia aineita veteen 4. Hankealueelle vastaanotettava rakennusmateriaalijäte ei saa sisältää raskasmetalleja, PCB:tä, asbestia tai muita ongelmajätteitä. Jätteen toimittaja on vastuullinen selvittämään materiaalien puhtauden. Betonijätteen laadunvalvonnassa noudatetaan standardia SFS 5884 Betonimurskeen maanrakennuskäytön laadunhallintajärjestelmä, jonka mukaan jäte voi sisältää yhden prosentin muuta kuin puhdasta betonia. Tämä osuus voi sisältää puuta, eristevillaa ja muovia. Standardi sallii näiden sisältyvän myös lopputuotteeseen eli betonimurskeeseen. Tämän perusteella hankealueelta ei kulkeudu ongelmajätettä ympäristöön. Betonimurskeesta liukenevia aineita ja niiden määriä koskevien tutkimusten 5,6 mukaan betonimurskeesta saattaa liueta jonkin verran sulfaattia ja kloridia sekä pieniä määriä molybdeenia, kromia, kuparia ja alumiinia. Yleensä molybdeenin, kuparin, alumiinin sekä kloridin liukoisuus betonimurskeesta on samaa suuruusluokkaa kuin luonnonmukaisesta kiviaineksesta liukenevat pitoisuudet. Myös kromin ja sulfaatin liukoisuudet on yleisesti todettu alhaisiksi; pitoisuudet ovat usein lähellä tai alle esim. kanadalaisia ohjearvoja, jotka on asetettu makean veden vesieliöiden suojelemiseksi. Liukoisuus voi lisäksi pienentyä betonin uudelleen lujittumisen vaikutuksesta. Hankkeesta ei siten arvioida aiheutuvan haitta-aineiden kulkeutumista pintavesiin Vaikutukset pohjavesiin sekä maa- ja kallioperään Kohdealueella on voimassa oleva maa-aineslain mukainen kalliokiviaineksen ottolupa. Louhinta-alueen kallioperän muoto muuttuu samansuuruisesti molemmista tarkasteluvaihtoehdoissa VE0 ja VE1. Luvan mukaan kalliokiviainesta saadaan hyödyntää enintään 4 m etäisyydelle ylimmästä pohjaveden pin- 4 Räisänen, M-L : Kiviainesten otto-laatu ja käytettävyys, oikeanlaista materiaalia oikeaan paikkaan. Seminaariesitys. 5 Eskola, P., Mroueh, U-M., Juvankoski, M., Ruotoistenmäki, A. 1999: Maarakentamisen elinkaariarviointi. VTT Tiedotteita: Wahlström, M., Laine-Ylijoki, J., Walavaara, M., Vahanne, P. 2001: Teollisuusjätteiden kaatopaikkakelpoisuus -VTT Tiedotteita 2086.

70 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 61 (96) nantasosta. Kalliokiviaineksen murskaus- ja ottamistoiminnalla ei ole vaikutuksia alueen kallioperään ottamisalueen ulkopuolella. Kiviainesten oton yhteydessä tarvittavat räjäytykset rikkovat kallioperää. On mahdollista, että räjäytyksessä käytettävät aineet voivat kulkeutua syntyneitä ruhjeita pitkin pinta- ja pohjaveteen. Louhinta voi lisätä alueen kokonaistypen kuormitusta. Räjähdysaineiden käyttö voi lisätä sekä pinta- että pohjaveden typpipitoisuutta. Hankealueen valumavesiä voivat imeytyä päällystämättömällä alueella kalliorakoilun kautta pohjaveteen. Hankealueen kallioperän arseenipitoisuutta on tutkittu FCG Finnish Consulting Group Oy:n tekemässä selvityksessä :n kalliokiviaineksen arseenipitoisuus, raportti 0155-D2277, Louhittavan kalliokiviaineksen arseenipitoisuutta selvitettiin ottamalla louhealueelta kivinäytteet kolmesta tutkimuspisteestä pintanäytteinä 0 0,5 m syvyydeltä. Kahteen eri raekokoon murskatuista näytteistä tutkittiin laboratoriossa arseenipitoisuus ja arseenin liukoisuus. Kivinäytteissä ei todettu arseenia (pitoisuus oli alle laboratorion määritysrajan 5 mg/kg). Arseenin liukoisuus todettiin alhaiseksi (< 0,2 mg/kg). Raportti on esitetty liitteessä 2. Kiviaineksen murskaus ei aiheuta arseenin leviämistä kiviainespölyn tai pintavesien mukana. Murskaus- ja ottamistoiminnan jälkeen tasoitettua kallioaluetta tullaan hyödyntämään mahdollisesti varastointikenttänä. Alueen peittäminen tiiviillä asfaltilla ja muilla rakenteilla pienentää edelleen alueella muodostuvan pohjaveden määrää, joka alueen maaperästä johtuen on muutenkin vähäinen. Kalliolouhinnan pohjavesivaikutukset ovat vähäiset molemmissa tarkasteluvaihtoehdoissa VE0 ja VE1. Alueen toiminnoissa käytetään kemikaaleja ja varastoidaan kemikaaleja. Asfaltin valmistuksessa tarvittava bitumi varastoidaan kaksoisvaipallisissa säiliöissä. Bitumia voi joutua maaperään bitumin kuljetuksen ja siirron tai säiliön rikkoutumisen yhteydessä. Bitumi ei merkittävästi liukene veteen ja on lähes kulkeutumatonta maaperässä, joten mahdollisen onnettomuuden seurauksena maaperään joutuva bitumi pidättyy maan pintakerrokseen ja on siitä helposti poistettavissa. Bitumin säilytys alueella ei muodosta merkittävää ympäristöriskiä alueella. Sadevesikaivojen pohjahiekan käsittelykenttä varustetaan tiiviillä pohjalla ja öljynerotuskaivolla. Pohjahiekan mahdollisesti sisältämiä haitta-aineita (esim. raskasmetallit) voi pieninä määrinä kulkeutua pinta- ja pohjaveteen, jos hiekkoja pääsee tiiviin varastokentän ulkopuolelle esim. aineksen siirron yhteydessä. Maaperään tai pohjaveteen ei kohdistu normaalissa toimintatilanteessa merkittävää päästöriskiä, sillä toiminta-alue on varustettu tiiviillä pintakerroksella. Vedet ohjataan erotinten jälkeen sadevesiviemäriin. Välivarastoitavien hylättyjen ajoneuvojen akkujen ja nesteiden poistaminen tapahtuu molemmissa vaihtoehdoissa VE0 ja VE1 hiekan- ja öljynerottimella varustetulla betonikentällä. Yksittäisten moottori- ja vaihteistoöljyjen ym. nesteiden vuodot eivät pääse kulkeutumaan betonipinnan läpi maaperään/pohjaveteen, vaan ne ohjautuvat erotinkaivoon. Haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan maaperään tai pohjaveteen sadevesien mukana normaalitoiminnassa, sillä tila on katettu. Vaihtoehdossa VE1 esitetty betoninmurskaustoiminta voi vaikuttaa alueen pinta- ja pohjaveden laatuun. Betoni on emäksinen materiaali ja voi nostaa ympäristön ph-arvoa. VTT:n testien perusteella betonimurskasta voi liueta sulfaatin ja kloridin lisäksi pieniä määriä kromia, kuparia ja alumiinia. Betonijätteen vastaanottoa, välivarastointia, murskausta ja murskeen välivarastoin-

71 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 62 (96) 8.3 Vaikutukset ilman laatuun Liikenteen päästöt tia varten rakennetaan oma päällystetty kenttä erotuskaivoineen. Vedet ohjataan erotinten jälkeen sadevesiviemäriin. Alueen pohjaveden laadussa ei ole todettu muutoksia vesistötarkkailun tulosten perusteella tutkittujen haitta-aineiden osalta. Hankkeen aiheuttaman liikenteen vuotuisia päästöjen määriä on arvioitu taulukossa 8. Oletuksena on ollut, että kuljetusten keskimääräinen pituus on noin 20 km, mikä on keskimääräinen etäisyys hankealueelta Tampereen kantakaupungin alueille. Päästöjen määrä on arvioitu vuoden 2008 mukaisella ajoneuvokannalla, ja tulevaisuudessa ajoneuvoteknologian kehittyminen pienentää keskimääräisiä päästöjä. Päästöjen määrä on arvioitu kummassakin vaihtoehdossa erikseen. Lisäksi on tarkasteltu päästöjen määrän lisääntymistä nykytilanteeseen verrattuna, sillä hankealueelle on jo nykyisin liikennettä. Taulukko 8. Hankkeen kuljetusten aiheuttamat vuotuiset päästöt vuoden 2008 mukaisella ajoneuvokannalla. Liikenteen päästöt (kg) VE0 VE1 VE0, lisäys nykytilanteeseen VE 1, lisäys nykytilanteeseen CO (häkä) HC (hiilivedyt) NOx (typen oksidit) PM (pienhiukkaset) CH 4 (metaani) 9,7 11 2,3 4,2 N 2 O (typpioksiduuli) ,1 7,3 NH 3 (metaani) 4,4 5,6 1,3 2,6 SO 2 (rikkidioksidi) 4,0 4,6 0,9 1,7 CO 2 (hiilidioksidi) Seudullisesti hankkeen vaikutukset liikenteen kokonaispäästöihin jäävät hyvin pieniksi, sillä hankkeen aiheuttama lisäys koko seudun liikenteeseen on erittäin vähäinen. Hankkeella ei voida siten katsoa olevan myöskään ilmastonmuutoksen kannalta merkityksellisiä hiilidioksidipäästöjä. Liikenteen päästöt valtatien 9 ympäristössä Hankkeen aiheuttaman liikenteen päästövaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin hankealueen ja valtatien 9 ympäristöön Tarastenjärven ja Aitovuoren eritasoliittymien välillä. Hankkeen aiheuttaman liikenteen lisääntymisen vaikutuksia tälle alueelle voidaan parhaiten arvioida vertaamalla päästöjen suhteellista lisäystä valtatien 9 päästöihin. Taulukossa 9 on esitetty valtatien 9 sekä hankkeen aiheuttaman liikenteen lisääntymisen päästöt hankealueen ympäristössä grammoina kilometriä ja arkivuorokautta kohden. Päästöt on laskettu nykytilanteelle VTT:n Lipasto-laskentajärjestelmän avulla.

72 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 63 (96) Taulukko 9. Valtatien 9 sekä hankkeen aiheuttaman liikenteen lisääntymisen päästöt hankealueen ympäristössä grammoina kilometriä ja arkivuorokautta kohden nykytilanteessa sekä hankkeen liikenteen aiheuttama suhteellinen lisäys päästöihin. Liikenteen päästöt (g/km/arki-vrk) Valtatie 9 lisäys nykytilanteeseen suhteellinen lisäys VE0 VE 1 VE 0 VE 1 CO (häkä) ,1 % 0,3 % HC (hiilivedyt) ,0 16 0,5 % 0,9 % NOx (typen oksidit) ,3 % 2,3 % PM (pienhiukkaset) 290 4,0 7,0 1,4 % 2,4 % CH 4 (metaani) 83 0,4 0,8 0,5 % 1,0 % N 2 O (typpioksiduuli) 90 0,8 1,4 0,9 % 1,6 % NH 3 (metaani) 380 0,2 0,5 0,06 % 0,1 % SO 2 (rikkidioksidi) 21 0,2 0,3 0,9 % 1,6 % CO 2 (hiilidioksidi) ,8 % 1,4 % Työkoneiden päästöt Taulukosta 9 nähdään, että hankkeen aiheuttama liikenne lisää suhteellisesti eniten typen oksidien (NOx) ja pienhiukkasten (PM) päästöjä. Näistä pienhiukkaset vaikuttavat voimakkaimmin paikallisen ilman laatuun. Muiden päästöjen lisäys on marginaalista, eikä juuri vaikuta ilman laatuun. Kokonaisuutena hankkeen aiheuttama päästöjen lisäys hankealueen ympäristössä on niin vähäistä, ettei sillä ole merkittävää ilmanlaatua heikentävää vaikutusta alueella. Vertailuna voidaan todeta, että liikenteen yleinen kasvu lisää päästöjä noin 2 % vuodessa, mikä on lähes kaikissa päästölajeissa enemmän kuin hankkeen aiheuttaman liikenteen lisääntymisen lisäys päästöihin. Kaikkien murskaimien oletettiin saavan käyttövoiman valtakunnan sähköverkosta, jolloin niiden ainoa päästö ilmaan on pöly. Murskauksessa sähköntuotantoon käytetään tarvittaessa aggregaattia. Pölyäminen on käsitelty kappaleessa Kaivinkoneiden ja kauhakuormaimien keskimääräiset päästökertoimet on esitetty taulukossa 10. Rikotin on kaivinkonekäyttöinen työkone, jolloin sen päästöt ovat samat kuin kaivinkoneen. Reunakivien valmistuksessa käytettävän trukin oletettiin olevan dieselkäyttöinen. Kallioporalle ei ole saatavissa päästöarvoja. Hankkeen yhteydessä ei ole muita laitteita, joiden päästöt ilmaan olisivat merkittäviä. Taulukko 10. Työkoneiden päästökertoimet. Päästöt g/kwh Työkone Nimellisteho CO HC NO X PM CH 4 N 2 O SO 2 CO 2 Kaivinkone 104 kw 2,2 0,7 7,1 0,3 0,043 0,02 0,0 801 Kauhakuormain 94 kw 2,7 1,0 8,2 0,5 0,043 0,02 0,0 806 Trukki 33 kw 4,6 1,9 8,4 0,9 0,047 0,02 0,0 880

73 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 64 (96) Alueen muiden toimintojen, reunakivien valmistuksen, kantojen vastaanoton ja romuajoneuvojen käsittelyn, aiheuttamien kaasumaisten päästöjen voidaan olettaa olevan vähäisiä. Näiden toimintojen yhteydessä on vähän päästöjä aiheuttavia työvaiheita tai niiden toiminta ei ole laajaa. Kiinteän asfalttiaseman ilmapäästöt on laskettu keskimääräisellä polttoöljyn kulutuksella 170 t/a ja käyntiajalla 350 h/a sekä suurimmalla polttoöljyn kulutuksella 400 t/a ja käyntiajalla 500 h/a. Kulutukset ja käyntiajat on saatu Tarastenjärven asfalttiaseman ympäristölupahakemuksesta. Hankevaihtoehdoissa VE0 ja VE1 asfalttiaseman kapasiteetti on sama, tällöin myös päästöt asfalttiasemalta ovat samat. Taulukossa 11 on esitetty asfalttiaseman päästöt. Taulukko 11. Asfalttiaseman päästöt. Aine Vuosipäästö Vuosipäästö keskimääräisellä maksimituotannolla (t/a) tuotannolla (t/a) SO 2 9,8 3,4 NO x 4,0 1,4 Hiukkaset 0,6 0,4 CO ,3 543,4 VOC 0, Pölyäminen Asfaltin ja uusioasfaltin valmistuksessa syntyviin rikkidioksidi- ja typpioksidipäästöihin vaikutetaan polttoainevalinnalla sekä öljypolttimen kunnolla ja huollolla. Laitoksessa käytetään raskasta polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus on alle 0,9 %. Asfalttimassan valmistuksen yhteydessä kivimateriaalien lämpötilaa tarkkaillaan, jotta toiminnasta ei aiheudu PAH -päästöjä. Laitoksesta puhaltimen ja piipun kautta ulkoilmaan johdettavan kaasun hiukkaspitoisuus on alle 50 mg/m Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot on annettu ilman pilaantumisen aiheuttamien terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi sekä kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi. Ohjearvojen lähtökohtana on terveydellisten ja luontoon sekä osittain myös viihtyvyyteen kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Ohjearvot ovat osa ilmansuojelun hallinnollista ohjausta. Niillä ilmaistaan ilmanlaadun tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja tarkoituksena on estää ohjearvojen ylittyminen ennakolta. Ohjearvot on otettava huomioon ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan ympäristölupamenettelyssä. Valtioneuvoston päätöksessä VNp 480/ on annettu terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi ohjearvot hiilimonoksidin, typpioksidin, rikkidioksidin, kokonaisleijuman, hengitettävien hiukkasten ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksista ulkoilmassa. Ohjearvot koskevat alueita, missä asuu tai oleskelee ihmisiä ja missä ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Raja-arvolla tarkoitetaan ilman epäpuhtauksien pitoisuutta, joka on alitettava määräajassa ja joka ei saa ylittyä sen jälkeen, kun se on alitettu. Raja-arvot ovat luonteeltaan ohjearvoja tiukempia. Raja-arvojen ylityksistä on tiedotettava ja niiden pohjalta kuntien on ryhdyttävä toimenpiteisiin uusien ylitysten 7 Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta 480/1996.

74 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 65 (96) ehkäisemiseksi. Ympäristön laatua koskevien asetusten noudattamisesta luvanvaraisessa toiminnassa on säädetty erikseen ympäristönsuojelulaissa. Valtioneuvoston asetuksessa VNa 711/ on annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi raja-arvot rikkidioksidin, typpidioksidin ja muiden typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM 10 ), lyijyn sekä hiilimonoksidin ja bentseenin pitoisuuksista ulkoilmassa. Em. asetuksen raja-arvot koskevat alueita, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Raja-arvo katsotaan ylitetyksi vasta, kun numeroarvon ylityksiä on yli sallitun määrän. Numeroarvon ylityksistä on kuitenkin tiedotettava viipymättä alueen asukkaille. Alueilla, joilla ilman epäpuhtauksien pitoisuudet eivät ylitä raja-arvoja, ilmanlaatu on pyrittävä pitämään mahdollisimman hyvänä. Taulukoissa 12 ja 13 on esitetty hankkeen tapauksessa merkittävimmät ohjeja raja-arvot eli hiukkasten kokonaisleijuma ja hengitettävien hiukkasten määrä. Taulukko 12. Hiukkasten kokonaisleijuman ohjearvo Hiukkaset, Tilastollinen määrittely kokonaisleijuma (TSP), μg/m 3 Ohjearvo 1) 50 Vuosikeskiarvo 120 Vuoden vuorokausikeskiarvojen 98. prosenttipiste 2) 1) Valtioneuvoston päätös 480/ ) Prosenttipiste tarkoittaa pitoisuusarvoa, jota pienempiä pitoisuusarvoja aineistossa on kyseinen prosenttimäärä. Esimerkiksi 98. prosenttipiste tarkoittaa, että kalenterivuoden havainnoista enintään 2 % saa ylittää vuorokausikeskiarvon. Taulukko 13. Hengitettävien hiukkasten (PM10) ohje- ja raja-arvot Hengitettävät Tilastollinen määrittely hiukkaset (PM 10 ), μg/m 3 Ohjearvo 1) 70 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Raja-arvo 2) tuntia, 35 sallittua ylitystä vuodessa 1 vuosi 1) Valtioneuvoston päätös 480/ ) Valtioneuvoston asetus 711/2001. Saavutettava mennessä. Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. Pienhiukkasille eli PM 2,5 pitoisuudelle ei toistaiseksi ole annettu raja- tai ohjearvoja, mutta EU:ssa valmistellaan pienhiukkasten vuosipitoisuudelle rajaarvoa 25 μg/m 3. WHO 9 (World Health Organization, Maailman terveysjärjestö) on antanut pienhiukkaspitoisuudelle vuosiohjearvon 10 μg/m 3 ja vuorokausipitoisuudelle ohjearvon 25 μg/m 3. 8 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 711/ WHO 2005: Air quality guidelines global update Report on a Working Group meeting, Bonn, Germany, October 2005

75 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 66 (96) Betoni- ja louhepöly Betoni koostuu sementistä, kiviaineksesta, mahdollisista lisäaineista ja vedestä. Sementti ei sisällä kvartsia, mutta betonin kiviaines on kvartsipitoista. Kiviaineksesta riippuen betonipöly sisältää muutamia prosentteja kvartsia. 10 Kvartsipöly voi aiheuttaa pitkäkestoisessa voimakkaassa altistuksessa pölykeuhkosairauden, silikoosin. Tällainen voimakas altistuminen tulee kyseeseen oleiltaessa pitkiä aikoja välittömästi pölylähteen vierellä työmailla rakennusja purkutöissä. Kvartsipöly on myös syöpää aiheuttava altiste. Emäksisyytensä takia (ph 10 12) betonipöly ärsyttää hengitysteitä ja ihoa. Sementissä on lisäaineina kromaattia, nikkeliä ja kobolttia, jotka saattavat aiheuttaa allergista ihottumaa. Kromiallergian lisäksi sementtipitoiset tuotteet kuten betonipöly voivat aiheuttaa kobolttiallergiaa. Betonin lisäaineissa on ihoa ärsyttäviä aineita, mutta ne eivät yleensä lisää merkittävästi betonin tavanomaisia terveyshaittoja. 10 Betoni- ja louhepölystä ei ole käytettävissä julkaistua tieteellistä tutkimustietoa, joten pölyvaikutuksia on tarkasteltu soveltuvissa vastaavissa laitoksissa suoritettujen seurantojen pohjalta. FCG Planeko Oy on aikaisemmin mitannut hiukkaspitoisuuksien vuorokausikeskiarvoja louhetta murskaavien laitosten (suojausaste B) ympäristössä standardin SFS 3863 mukaisesti 11. Mittauspisteen etäisyys murskausasemalta oli m. Kokonaisleijumapitoisuuksien keskiarvot vaihtelivat 1-5 viikon pituisilla mittausjaksoilla välillä μg/ m 3 jääden ohjearvoa (taulukko 12) alhaisemmiksi. Lisäksi kaikki leijumahavainnot olivat 98. prosenttipisteen ohjearvoa (120 μg/m 3 ) alhaisempia. Minimiarvo oli 12 μg/m 3 ja maksimi 52 μg/m 3. Mittausajankohtana työmaalla oli myös muita toimintoja, jotka aiheuttavat pölyämistä (mm. kallion poraus ja työmaaliikenne). Edellä esitettyihin leijuma-arvioihin sisältyy myös näiden toimintojen aiheuttama pölyleijuma. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on mitattu pölyn kokonaisleijumaa huhtikuusta heinäkuuhun vuonna ja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksia vuodesta 2005 lähtien 12. Vuosina 2004, 2005 ja 2006 mittauksia suoritettiin jätteenkäsittelykeskusalueen lisäksi lähimmässä häiriintyvässä kohteessa Laitamaan asuinalueella noin 400 metriä jätteenkäsittelykeskuksesta. Mittauksilla selvitettiin jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella tapahtuvan louhinnan ja kiviaineksen murskauksen aiheuttamien päästöjen vaikutuksia ympäristön hiukkaspitoisuuksiin. Kesäkautena 2004 pölypitoisuudet Laitamaan asuinalueella olivat pääosan ajasta normaalilla tasolla. Ajoittain mitattiin kuitenkin kohonneita pitoisuuksia. Murskausalueen välittömässä läheisyydessä mitattiin keskimäärin kymmenen kertaa korkeampia pitoisuuksia kuin Laitamaan asuinalueella. Laitamaan asuinalueella tehdyissä mittauksissa oli selvästi havaittavissa louhinnasta ja kiviaineksen murskauksesta aiheutuneiden pölypäästöjen vaikutus pölypitoisuuksiin. Laitamaantiellä mitattiin korkeimmat kokonaisleijumapitoisuudet tuulen puhaltaessa murskausalueen suunnalta ja pitoisuudet olivat suurempia työpäivinä kuin viikonloppuisin, jolloin louhintaa tai murskausta ei tapahtunut. Vuosien 2005 ja 2006 mittaustuloksissa oli niin ikään havaittavissa louhinnasta ja kiviaineen murskauksesta aiheutuva ajoittainen hiukkaspitoisuuksien ko- 10 Työterveyslaitoksen www-sivut: 11 Suunnittelukeskus Oy Keravan läjitysalueen louhinta- ja murskaustöihin liittyvät leijumamittaukset. 12 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Jätehuolto 2006: Ilmanlaadun mittaukset Ämmässuolla ja Laitamaalla vuonna 2006.

76 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 67 (96) hoaminen tuulen puhaltaessa laajennusalueen suunnalta. Pitoisuudet olivat hieman korkeampia vuonna 2006 kuin 2005, koska kesä 2006 oli selvästi vähäsateisempi. Vuonna 2006 PM 10 pitoisuus ylitti ohjearvon touko- ja elokuussa. Hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ylittyneet. Pitoisuuden keskiarvo oli 15 μg/m 3, mikä on 38 % raja-arvosta. Vuonna 2007 hiukkasmittauksia tehtiin vain jätteenkäsittelykeskuksen alueella 13, missä on erityyppisiä toimintoja kuin Tarastenjärven varastoalueella. Ämmässuon mittausasema on sijoitettu jätteenkäsittelykeskuksen alueelle vallitsevien tuulien alapuolelle jätteentäyttöalueeseen nähden, eli tulokset kertovat pitoisuuksista jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Vuoden 2007 mittauksissa hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 22 μg/m 3 (56 % prosenttia raja-arvosta). Pitoisuus ylitti ohjearvon maalis-, huhti- ja toukokuussa, mutta hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ylittyneet kertaakaan vuoden 2007 aikana. Vuonna 2007 Ämmässuolla aloitettiin myös pienhiukkasten (PM 2,5 ) mittaaminen. PM 2,5 pitoisuuden vuosikeskiarvo oli vuonna 2007 Ämmässuolla 6 μg/m 3, joka jää alle WHO:n vuosiohjearvon. Tarastenjärven varastoalueen tapauksessa lyhin etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen eli asuinkiinteistöön Lintukalliontien varrella hankealueen länsipuolella on noin 380 metriä ja noin 420 m etäisyys valtatien 9 eteläpuolisiin asuinrakennuksiin. Lintukalliontien ja hankealueen väli on metsäinen ja puusto on melko tiheää. Tampereen seudulla vallitseva tuulensuunta on etelä lounaasta eli pölyn leviämissuunta on pääasiassa pohjoiseen koilliseen, poispäin häiriintyvistä kohteista. Tuulen puhaltaessa idästä voidaan pölyn arvioida leviävän lähimmälle häiriintyvälle kohteelle asti, mikäli sää on kuiva. Tällaisissa olosuhteissa pölyämistä voidaan vähentää hankkeessa kappaleessa esitetyillä menetelmillä. Siten pölyämisen ei arvioida ylittävän terveydellisin perustein annettuja ilmanlaadun raja-arvoja eli pölyhaittaa lähiympäristölle ja asutukselle ei voida pitää merkittävänä. Tielaitoksen julkaisussa Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu on pölyn osalta esitetty, että lähimmässä altistuvassa kohteessa kahden tunnin pölyn leijumapitoisuus ei saa ylittää 400 µg/m 3 ja että B- luokan louhetta murskaavan laitoksen aiheuttaman kivipölyn kahden tunnin leijumapitoisuus 400 µg/m 3 alittuu viimeistään noin 300 metrin etäisyydellä laitoksesta. Betonijätteen murskauksen pölypäästöistä ei ole käytettävissä vastaavaa julkaistua tietoa, joten sille voidaan soveltaa louheen murskauksen mukaisia suoja-etäisyyksiä. Tarastenjärven varastoalueen tapauksessa leijumapitoisuus arvioidaan vastaavilla kohteilla tehtyjen mittausten pohjalta sekä alueen ympäristötekijöiden perusteella jäävän lähimmällä häiriintyvällä kohteella alle 400 µg/m 3. Murskausaseman välittömässä läheisyydessä pölypitoisuudet ovat suuria, mutta koska kyseessä on työmaa-alue, ilmanlaadun raja- ja ohjearvoja ei sovelleta. Tällöin työntekijöiden altistumisen arvioimiseksi käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön antamia 15,16, epäorgaanisen pölyn haitalliseksi tunnettuja pitoisuuksia (HTP). Epäorgaanisen pölyn 8 tunnin HTP-arvo on 10 mg/m 3. Esimerkiksi YTV:n Ämmässuolla tekemien mittausten mukaan 17 suuren (tuotanto 13 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Jätehuolto 2008: Ilmanlaadun mittauksen Ämmässuolla Tielaitos 1994: Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu. 15 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista 109/ Sosiaali- ja terveysministeriö HTP-arvot Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005: YTV Leijuvan pölyn mittaukset Ämmässuon murskausaseman ympäristössä.

77 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 68 (96) Pölymallinnus Pölypäästöjen vähentäminen Haju tonnia päivässä) murskausaseman välittömässä läheisyydessä HTP-arvoa ei ylitetty. Työntekijöiden terveys ei tällä perusteella ole vaarassa. Pölyn leviämistä tutkittiin laskennallisella leviämismallilla (SoundPLAN 7.0 ohjelma). Laskentamalliin lähtötiedoiksi käytetään päästötietoja eli päästökertoimia, maastomallia ja säätietoja. Hankkeen merkittävin pölylähde on murskaus. Suomesta ei ole saatavilla luotettavia ja kriittisen arvioinnin kestäviä pölypäästömääriä, jotka syntyvät murskauksesta, louhinnasta, ajoneuvojen renkaista tai varastokasoista päästölähteellä. Pölylähteeksi vaihtoehdossa VE0 valittiin kiviaineksen murskaus ja vaihtoehdossa VE1 kiviaineksen ja betonijätteen murskaus, koska ne ovat jatkuvatoimisin toiminto alueella. Esim. räjäytyksien pölypäästö on vain hetkittäin tapahtuva, kun murskauksesta aiheutuvaa pölyämistä voidaan pitää lähes päivittäisenä. Tässä hankkeessa murskauksen synnyttämän pölyn päästökertoimen suuruus on arvioitu konsultin aiemmin suorittamien pölymittausten perusteella. Syntyvän pölyn oletettiin mallinnuksessa olevan hengitettävää eli kooltaan PM10 pölyä. Kiinteän asfalttiaseman ja uusioasfalttiaseman toiminnasta aiheutuu pölypäästöjä laitoksen lähialueelle. Asfalttiasemat ovat ns. A luokan asfalttiasemia (TIEL ) tarkoittaen, että leijuvan pölyn poistamiseksi asemat on varustettu suodatinpölynpoistolaitteistolla. Laitteiston erotusteho päästöistä on yli 99 %. Myös louhinnassa käytettävä poravaunu on varustettu pölynpoistolaitteilla. 40 μg/m 3 raja-arvo hengitettävien hiukkasten, PM 10, ei ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mallinnettu pölypäästö jää pääosin hankealueelle. Pölypäästöjen vaikutus ei ulotu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeille alueille. Pölymallinnuksen tulokset on esitetty liitteessä 3 olevassa melu- ja pölyselvityksessä. Murskauksen aiheuttamaa pölypäästöä voidaan pienentää pääasiassa laitteiden koteloinnilla ja kuljettimen pudotuskorkeuden oikealla säätämisellä. Lisäksi uudemmat laitteet pääsääntöisesti aiheuttavat vähemmän päästöjä kuin vanhat. Sorateiden ja varastokasojen ym. vastaavien pölypäästöä voidaan vähentää kuivina aikoina kastelulla ja/tai suolauksella. Hankevaihtoehtojen merkittävin hajulähde on asfaltinvalmistus. Alueen muissa toiminnoissa ei varastoida tai käsitellä aineita, jotka aiheuttavat merkittävässä laajuudessa hajupäästöjä. Alueella ei varastoida tai käsitellä haisevia jätejakeita. Asfaltinvalmistuksessa hajupäästö aiheutuu asfaltinvalmistukseen käytettävästä bitumista. Bitumin hajupäästö on voimakkainta silloin, kun bitumia on lämmitetty prosessissa. Kylmänä bitumista ei aiheudu voimakasta hajupäästöä, minkä vuoksi mm. asfaltin murskauksesta ei synny merkittäviä hajupäästöjä. Hajupäästöjen ei arvioida leviävän lähimpiin häiriintyviin kohteisiin.

78 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 69 (96) Roskaantuminen 8.4 Meluvaikutukset sekä tärinä Melu Yleistä melusta Alueella ei käsitellä tai säilytetä sellaista materiaalia, mikä aiheuttaisi roskaantumista. Hankealueella ei käsitellä jätteitä, jotka houkuttelisivat paikalle lintuja tai haittaeläimiä, jolloin näiden aiheuttamaa roskaantumista ei tapahdu. Valtioneuvoston päätöksessä 993/ on annettu ohjeelliset ympäristömelutason maksimiarvot erilaisissa kohteissa, taulukko 14. Taulukko 14. Yleiset melutason ohjearvot ulkona Alue Melun ekvivalenttiäänitaso L aeq (db) Päivällä, klo 7-22 Yöllä, klo 22-7 Asuntoalueet 1) ja ) Hoitolaitokset Oppilaitokset 55 - Loma-asunnot, leirintäalueet ja taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla 2) ja luonnonsuojelualueilla 1) Uusilla asuinalueilla ohjearvo on 45 db 2) Taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä olevilla lomaasuinnoilla ja virkistysalueilla käytetään asuntoalueiden ohjearvoja 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Valtioneuvoston päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Puheen normaali äänenvoimakkuus on noin db. Kun ympäristömelun taso lähestyy tätä arvoa, puheviestintä vaikeutuu. Taustamelu vaikeuttaa puheen ymmärtämistä ja johtaa äänen korottamiseen. Tämä on tärkeä osaperuste 55 db:n ohjearvolle asuntoalueilla, koska puhetta haittaavan melun vaikutus pihojen viihtyisyyteen ja käyttöarvoon on huomattava. Valtioneuvoston päätöksellä 19 (621/2001) rajoitetaan ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä. Asetuksen soveltamisalaan kuuluu kaikkiaan 63 laitetta, joilta edellytetään melumerkintää. Näistä 22 laitetyypille on määritelty melupäästöjen enimmäisarvot. Asetuksella toteutetaan EU:n toukokuussa Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Valtioneuvoston asetus ulkona käytettävien laitteiden melupäästöistä 621/2001.

79 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 70 (96) Meluselvitys antamaa ns. laitemeludirektiiviä (2000/14/EY) ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhtenäistämisestä. Meluselvityksessä tarkasteltiin hankevaihtoehtojen VE0 ja VE1 melutilanteet kahdella louhintavaihtoehdolla. Toisessa louhintavaihtoehdossa louhintasuunta on idästä länteen, jolloin murskain, rikotin ja pora sijaitsevat louhittavan alueen itäpuolella. Toisessa louhintavaihtoehdossa louhinta tapahtuu lännestä itään, jolloin edellä mainitut laitteet sijaitsevat louhinta-alueen länsiosassa. Lisäksi selvitettiin alueen melutilanne ilman hanketta, eli tilanne, jossa on tieliikenne ja alueen muiden toimijoiden melulähteet. Selvityksessä huomioitiin paitsi Tarastenjärven varastoalueen teollisuusmelulähteet myös Pirkanmaan jätehuollon Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen sekä Ysipuu Oy:n melulähteet. Alueella tehtiin melupäästömittauksia. Mallinnusten perusteella ei hankevaihtoehtojen VE0 ja VE1 välillä ole merkittäviä eroja. Ilman meluntorjuntatoimenpiteitä hankevaihtoehtojen melu leviää hyvin samankaltaisesti. Ohjearvot ylittyvät molemmissa hankevaihtoehdoissa hankealueelta länteen ja lounaaseen sijaitsevissa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Meluntorjuntatoimenpiteinä tarkasteltiin mallintamalla kaksi vaihtoehtoa kahdella eri korkeudella: 5 ja 10 m korkeita meluvalleja hankealueen rajalla 7 ja 10 m korkeita meluvalleja melulähteiden välittömässä läheisyydessä Hankealueen rajalle sijoitetun meluvallin teho jäi vähäiseksi 10 m korkeanakin. Tämä selittyy pääosin sillä, että meluvalli sijaitsee kaukana melulähteistä, jolloin ääni pääsee kaartumaan esteen ylitse vaimenematta. Kummassakin hankevaihtoehdossa 7m korkeat meluvallit toimivat, kun louhinta ja murskaus on sijoitettu alueen itäosaan. Kun kiviaineksen käsittely on sijoitettu alueen länsiosaan tilanteessa, jossa louhinta-alue muodostaa mäen ja toimii heijastavana elementtinä, ei 10 m korkeat meluvallit murskaimen, poran ja rikottimen ympärillä riitä vaimentamaan hankkeen melua lähimmissä häiriintyvissä kohteissa yöaikaan. Hankevaihtoehtojen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoja, kun merkittävimmät melulähteet, murskaimet, ympäröidään 7 tai 10 m korkeilla meluvalleilla. Jos murskain sijoittuu esim. lähelle louhintaseinämää sen länsipuolelle, ei tällöin idän suuntaan tarvita erillistä meluntorjuntaa, vaan louhintaseinä toimii meluesteenä. Tilanteessa, jossa murskain, rikotin ja pora on sijoitettu alueen länsiosaan, on melun leviämisen kannalta huonoin mahdollinen tilanne. Laitteista itään on maastossa vielä louhittavaa ainesta, eli maasto nousee itään päin edettäessä, jolloin se toimii melua heijastavana elementtinä länteen päin. Hankkeen molempien vaihtoehtojen yöaikainen 45 db:n melualue, joka on ohjearvo uudelle kaavoitettavalle asuinalueelle, yltää ilman meluntorjuntaa pohjoisessa noin Kantapartolantielle. Lännessä hankkeen 45 db:n melualue yhtyy Mt388:n 45 db:n melualueeseen. Näille alueille ei tulisi kaavoittaa uusia

80 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 71 (96) Ihmisen kokema melu Tärinä asuinalueita. Muuta maankäytön suunnittelua hanke ei ilman meluntorjuntatoimenpiteitä rajoita. Hankkeen toiminnasta aiheutuvaa melua sekä sen leviämisen ehkäisyä on käsitelty yksityiskohtaisesti liitteenä 3 olevassa meluselvityksessä. Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Melun kokeminen on kuitenkin subjektiivista. Sama ääni voi tilanteesta ja ajankohdasta riippuen olla melua, merkityksetöntä ääntä tai jopa nautittavaa ääntä. Melun häiritsevyys lisääntyy, jos sen voimakkuus vaihtelee. Voimakkaasti häiritsevä melu voi kuitenkin myös aiheuttaa terveyshaittoja. Melu häiritsee myös luonnonympäristöä. Kaikkia vaikutuksia luonnoneliöihin ei kuitenkaan vielä tunneta. Koska alueella on muitakin melulähteitä, joista aiheutuu melua tasaisesti ympäri vuorokauden, tasoittaa se hankealueen melun kokemista. Toiminnasta syntyvä melu on melko tasaista koko päivän ajan. Lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on matkaa hankealueelta noin 700 m ja Vt9:ltä näihin kohteisiin on matkaa noin 500 m. Tällöin etäisyydestä ja muista melulähteistä johtuen hankealueen melu tasoittuu, mahdollinen iskumaisuus vähenee merkityksettömäksi, jolloin yksittäisiä selkeitä ääniä on vaikeampi havaita. Hankevaihtoehdoista johtuvaa melutasoa voidaan pitää vähäisenä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa hankealueen ulkopuolella. Jos meluavia toimintoja ei suoriteta yöaikaan, ei melusta ole haittaa yöllä ja se ei siten häiritse unta ja nukkumista lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Hankevaihtoehtojen melutaso hankealueen välittömässä läheisyydessä voidaan kokea häiritseväksi. Lainsäädännössä tärinä rinnastetaan nykyisin meluun, kuitenkaan tärinämittauksista tai tärinän ohjearvoista ei Suomessa ole virallisia säädöksiä. Tärinämittauksista on esitetty ohjearvot Sosiaali- ja terveysministeriön turvallisuusmääräyksissä 16:0 vuodelta 1998 perustuen valtioneuvoston päätökseen 410/1986. Tärinän laajuuden arvioiminen on vaikeaa, koska siihen vaikuttavat räjähdysaineen määrä, etäisyydet, louhittava materiaali, maaperäolosuhteet louhintaalueella ja sen ympäristössä. Varmaa tietoa tärinän leviämisestä ympäristöön voidaan saada vain koeräjäytyksillä. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 400 m etäisyydellä lounaaseen. Tärinän vaikutus arvioidaan vähäiseksi Asutuksen ja varastoalueen väliin jäävä maaperä on pääosin moreenia. Tarastenjärven varastoalueen aiheuttama liikennemäärien lisäys on niin vähäinen, ettei liikenteestä arvioida aiheutuvan tärinähaittoja. Murskaustoiminnasta voi aiheutua lievää tärinää, mutta häiriintyvien kohteiden etäisyyden vuoksi sen ei arvioida aiheuttavan häiriötä. Räjäytysten aiheuttama tärinä ei aiheuta rakenteellisia vaurioita lähimmällä asuinkiinteistöllä.

81 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 72 (96) 8.5 Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Liikennemäärien lisäys ja liikenneverkon toimivuus Hankkeen aiheuttama liikenne suuntautuu suoraan hankealueelta Tarastenjärven eritasoliittymän kautta valtatielle 9 ja sieltä edelleen Tampereen kaupungin eri alueille. Tulevaisuudessa hankealueelta tulee uusi katuyhteys Nurmi-Sorilan alueelle, joka kuitenkin vaikuttaa hankkeen liikenteen suuntautumiseen vain vähän. Lähinnä Nurmi-Sorilaan kulkeva ja sieltä tuleva liikenne käyttäisi uutta katua, mutta suurin osa liikenteestä kulkisi yhä Tarastenjärven eritasoliittymän kautta. Nykytilanteeseen verrattuna hankkeen aiheuttama liikenteen lisäys olisi Tarastenjärventiellä vaihtoehdossa 0 noin 5 % ja vaihtoehdossa 1 noin 10 %. Valtatiellä 9 Tarastenjärven ja Aitolahden eritasoliittymien välillä liikenteen lisääntyminen olisi kokonaisuutena marginaalista, 0,2 0,4 %. Raskaan liikenteen määrä kuitenkin lisääntyisi enemmän, vaihtoehdossa 0 vajaat 2 % ja vaihtoehdossa 1 noin 3 %. Kokonaisuutena liikenteen lisääntyminen nykytilanteeseen verrattuna on hyvin maltillista. Vuoden 2030 ennustetilanteessa hankkeen liikenteen suhteellinen osuus valtatien 9 liikenteestä vähenee selvästi, sillä tien liikennemäärä kasvaa voimakkaasti erityisesti maankäytön kehittymisen takia. Uudella Tarastenjärveltä Nurmiin johtavalla tiellä hankkeen liikenteen osuus tien liikennemäärästä olisi vajaan prosentin molemmissa vaihtoehdoissa. Myöskään vuoden 2030 hankkeen aiheuttama liikenne ei siis aiheuta merkittävää liikenteen lisääntymistä hankealueen lähiympäristössä. Hankkeen aiheuttaman liikenteen vaikutus liikenteen sujuvuuteen verrattuna nykytilanteeseen on vähäinen. Tarastenjärventiellä ja Tarastenjärven eritasoliittymässä liikennemäärät ovat nykyisin melko pienet ja liittymä on toteutettu raskaan liikenteen tarpeet huomioiden, joten hankkeen aiheuttama liikenteen lisääntyminen ei aiheuta sujuvuusongelmia kummassakaan vaihtoehdossa. Valtatiellä 9 liikennemäärien suhteellinen lisääntyminen on kummassakin vaihtoehdossa hyvin vähäistä, joten myös vaikutukset valtatien 9 liikenteen lisääntymiseen jäävät lieviksi. Tiellä on jo nykyisin sujuvuusongelmia ruuhka-aikoina. Lisääntyvä raskas liikenne voi voimistaa hieman valtatien sujuvuusongelmia. Selvimmin tämä näkyisi Tarastenjärven eritasoliittymästä Tampereen suuntaan tulevan rampin päässä, jossa alueelta tuleva liikenne liittyy valtatien liikenteeseen. Linjaosuuksilla vaikutukset liikenteeseen ovat vähäiset. Vuoteen 2030 mennessä on oletettu, että valtatie 9 on hankealueen kohdalla toteutettu nelikaistaisena moottoritienä. Tämä parantaa liikenteen sujuvuutta verrattuna nykytilanteeseen merkittävästi, eikä hankealueelle tuleva raskas liikenne aiheuttaisi tällaisessa tilanteessa sujuvuusongelmia. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen ehdotuksissa on osoitettu uusi katuyhteys Tarastenjärven alueelta Nurmiin. Toteutuessaan tämä katu kulkisi hankealueen läpi, jolloin alueen toiminnot sijoittuvat uuden kadun molemmin puolin. Vaihtoehdossa 0 varastointi sekä osa muista toiminnoista sijoittuisi kadun pohjoispuolelle, mikä aiheuttaa hankealueen toimintojen välistä liikennettä tulevan kadun yli. Kuitenkin tämän liikenteen määrä on varsin kohtuullinen, ja myös suunnitellun kadun ennustettu liikennemäärä on matala, joten alueen toimintojen välinen liikenne ei merkittävästi heikentäisi tulevan kadun liikenteellistä toimivuutta. Vaihtoehdossa 1 suunnitellun kadun pohjoispuolelle sen sijaan sijoittuisi ainoastaan kasvihuoneita ja muut toiminnot sijoittuisivat kadun eteläpuolelle. Näin hankealueen toimintojen välistä uuden

82 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 73 (96) Liikenneturvallisuus kadun ylittävää liikennettä olisi hyvin vähän. Hankealueelle kulkevan liikenteen sekä sen eri toimintojen välisen liikenteen haitallisia vaikutuksia suunnitellun kadun toimivuuteen voidaan vähentää ottamalla tämä liikenne huomioon katua toteutettaessa mm. liittymäratkaisujen sekä poikkileikkauksen ja tarkemman linjauksen osalta. Näihin asioihin tulisikin kiinnittää huomiota kadun tarkemmassa suunnittelussa. Hankkeen liikenteen aiheuttamat vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat kummassakin vaihtoehdossa kokonaisuutena vähäiset, sillä liikenteen kokonaislisäys on maltillista. Hankealueen ympäristön liikenneverkko on myös toteutettu raskaan liikenteen tarpeet huomioiden, mikä tukee myös turvallista liikenneympäristöä. Hankkeen merkittävin vaikutus liikenneturvallisuuteen kummassakin vaihtoehdossa on se, että osa hankealueen eri toimintojen välisestä liikenteestä joutuu tulevaisuudessa kulkemaan uuden, Tarastenjärven ja Nurmin yhdistävän kadun poikki. Vaihtoehdossa 0 tätä liikennettä on enemmän kuin vaihtoehdossa 1, joten myös vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat vaihtoehdossa 0 voimakkaammat. Kuitenkin tämän liikenteen kokonaismäärä on molemmissa vaihtoehdoissa melko pieni. Myös uuden kadun ennustettu liikennemäärä vuonna 2030 on pieni, joten vaikutukset liikenneturvallisuuteen jäävät lieviksi. Oleellisinta liikenneturvallisuuden kannalta on se, miten hankealueen tonttiliittymät uudelle kadulle järjestetään ja millainen uuden kadun linjaus ja poikkileikkaus on. Näiden seikkojen turvalliseen järjestämiseen tulisikin kiinnittää huomiota kadun tarkemmassa suunnittelussa. Uuden Tarastenjärveä ja Nurmia yhdistävän kadun varrelle sijoittuu myös kevyen liikenteen reitti, joka yhdistää Nurmi-Sorilan alueen Ruutanan alueeseen. Kevyen liikenteen turvallisuuden kannalta on tärkeää, että tonttiliittymät hankealueelle järjestetään siten, että niissä on huomioitu kevyen liikenteen turvallisuus. Tämäkin seikka tulisi varmistaa kadun tarkemmassa suunnittelussa. 8.6 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Hankealueen ja vaikutusalueen kasvillisuus, eläimistö ja luonnonsuojelulliset arvot on kuvattu kappaleessa 5.6. Luontoon kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä, erityisesti hankealueen pohjoispuolen tummaverkkoperhosesiintymällä. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevia luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita ovat purot, soistuneet painanteet ja rehevä korpi, jotka ovat metsäluonnon arvokkaita ja erityisen tärkeitä elinympäristöjä (kuva 26). Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista on arvioitu hankkeen vaikutuksia lepakkoon ja liito-oravaan. Laajemmalta alueelta on käsitelty erityisesti suojeltavaan ja erittäin uhanalaiseen tummaverkkoperhoseen kohdistuvat vaikutukset. Muilta osin vaikutusalueen kasvillisuus, eläimistö ja luonnonsuojelulliset arvot ovat tavanomaisia Kasvillisuus ja arvokkaat luontokohteet Hankealueen läheisyydessä sijaitsevien arvokohteiden pinta-alat eivät pienene, kohteiden ominaispiirteet eivät muutu eikä niille ulotu merkittävää reunatai pölyvaikutusta sillä hankealueen ja kohteiden väliin jää metsää. Hankealueeseen pohjoisessa rajautuvan purokohteen (MK 7, 98) kosteusolosuhteet ei-

83 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 74 (96) vät muutu nykyisestä. Hankealueelta voi levitä ajoittain jonkin verran pölyä, mutta puronvarsikasvillisuus ei ole erityisen herkkää pölyvaikutuksille. Länsipuolella sijaitsevan puron (MK 8) vesimäärä saattaa lisääntyä jonkin verran etenkin runsasvetisempinä aikoina keväällä ja rankkasateiden yhteydessä. Vedet johdetaan korpisoistumaan, jossa on ruohoisen sarakorven (99) kasvillisuutta. Hankealueelta tulevien valumavesien määrä ei oleellisesti lisäänny nykyisestä kummassakaan vaihtoehdossa, joten puronvarren ja sarakorven kasvillisuus säilyy ennallaan. Sarakorpi voi pitkällä aikavälillä muuttua lievästi kosteampaan suuntaan. Vaikutukset arvokohteiden kosteusoloihin ovat kaiken kaikkiaan vähäiset, sillä toiminnot tai hulevesien määrä eivät oleellisesti muutu nykyisestä ja hankealueen pinta-ala on pieni verrattuna koko valumaalueeseen. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat purokohteet säilyvät toteutusvaihtoehdosta riippumatta, eikä niille arvioida aiheutuvan haitallisia pintavesivaikutuksia. Runsasvetisempinä aikoina, etenkin keväällä ja rankkasateiden yhteydessä, pintavesivaikutuksia voidaan havaita hankealueelta lähtevissä ojissa, etenkin länsipuolen purkuojassa. Tämä näkyy tilapäisenä veden sameutena sekä kiintoaines- ja fosforipitoisuuden kasvamisena. Hankealueelta tulevat vedet eivät sisällä haitallisia aineita suurina pitoisuuksina. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa luonnontilaisia lähteitä, joihin kohdistuisi haitallisia vaikutuksia. Lähimmät lähteet sijaitsevat Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Hankealueelta voi levitä ajoittain sorapäällysteisillä alueilla ajosta aiheutuvaa, murskauksesta sekä varastokasoista leviävää pölyä. Voimakas pölyäminen voi muuttaa kasvilajisuhteita ja heikentää kasvien kasvua hankealueeseen rajoittuvilla reuna-alueilla. Vaikutukset jäävät lieviksi, sillä pölypäästöjen arvioidaan jäävän pääosin hankealueelle, ympäröivä havupuuvaltainen puusto sitoo tehokkaasti pölyä ympäri vuoden, eikä arvokkailla luontokohteilla esiinny pölyvaikutuksille erityisen herkkää lajistoa. Pölyämistä voidaan tehokkaasti vähentää teknisin ratkaisuin sekä kastelemalla/suolaamalla sorateitä ja varastokasoja kuivina kausina Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit, erityisesti suojeltavat lajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat lepakkokeskittymät ovat lepakoiden (viiksisiippa/isoviiksisiippa, pohjanlepakko ja korvayökkö) ruokailualueita, joilla on varttunutta kuusimetsää, soistumia ja juomapaikkoja (kuva 29). Näistä Sorri-Sivula sijaitsee lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä hankealueesta länteen, Tiikonojan lammet yli 500 metrin etäisyydellä pohjoiseen. Hankkeen vaikutukset eivät ulotu lepakoiden ruokailualueelle, ruokailualueiden pinta-ala ei pienene eikä niiden luonnontila muutu. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei ole havaittu hankealueella eikä sen läheisyydessä, joten näille kohteille ei hankkeen toteuttamisesta aiheudu luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittamaa heikennystä. Hankealueen lähiympäristöön ei sijoitu liito-oravan elinalueita eikä lajin elinympäristöiksi hyvin soveltuvia metsäalueita. Hankealueen ja valtatien 9 eteläpuolella sijaitsevalle liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikalle (Haapakorven alue) ei aiheudu luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittamaa heikennystä. Hanke ei pienennä esiintymän pinta-alaa, ei muuta kohteen ominaispiirteitä eikä heikennä liito-oravan kulkuyhteyksiä. Liito-oravan elinalue sijaitsee vilkasliikenteisen valtatien liikennemelualueella, joten hankealueella tapahtuva murskaus- ja muu toiminta ei oleellisesti lisää esiintymään kohdistuvaa melu-

84 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 75 (96) vaikutusta. Hankealueen länsipuolella sijaitsevat liito-oravalle välttävästi soveltuviksi arvioidut alueet ovat talousmetsää eivätkä muutu tai pienene hankkeen vaikutuksesta. Hankkeen toteuttamisella ei ole vaikutuksia liito-oravan kulkuyhteyksiin. Hankealueen välittömässä läheisyydessä pohjoispuolella, puustoiseen suojavyöhykkeeseen rajautuen, on erityisesti suojeltavan tummaverkkoperhosen esiintymispaikkana tärkeitä niittyjä, joilla lajia esiintyy todennetusti (kuva 27). Tummaverkkoperhonen elää lehtovirmajuurta kasvavilla kosteilla ja heinikkoisilla niityillä. Toukkavaiheen ainoa ravintokasvi on lehtovirmajuuri, jonka kasvupaikat ovat kosteapohjaisia (mm. avo-ojien pientareet). Tummaverkkoperhosen säilymisen kannalta oleellista on esiintymisalueiden säilyttäminen laajoina, yhtenäisinä vyöhykkeinä, joilla maaperän kosteusolot turvataan. Vesitasapainon säilyminen on tärkeää lajin elämänkierron kannalta välttämättömän lehtovirmajuuren kasvupaikkavaatimusten vuoksi. Tummaverkkoperhosen populaatiorakenne on metapopulaatio. Kannan säilyminen edellyttää useita paikallispopulaatioiden elinympäristölaikkuja, joiden välillä perhoset voivat siirtyä. Tämän vuoksi perhosen asuttamia niittyverkostoja on suojeltava kokonaisuuksina, joihin kuuluu asuttujen niittyjen lisäksi lähellä sijaitsevia lajille soveliaita niittyjä ja niiden välisiä kulkuyhteyksiä. Tummaverkkoperhosniityt ja kulkuyhteydet muodostavat hankealuetta pohjoisesta, lännestä ja etelästä kiertävän ketjun. Hankkeen toteuttaminen ei hävitä lajin esiintymiä, lajille soveliaita niittyjä eikä katkaise niittyjen välisiä yhdyskäytäviä. Hankealueen pohjoisosan varastokentiltä muodostuvat hulevedet johdetaan laskeutusaltaaseen, josta vedet johdetaan maastoon hankealueen pohjoispuolelle perhosniityille. Muualta valuma-alueelta tulevien vesien määrä säilyy ennallaan. Niityn kosteusolot eivät muutu nykyisestä, joten lehtovirmajuuren kasvupaikkavaatimukset täyttyvät jatkossakin. Tummaverkkoperhosniitylle ei leviä merkittäviä määriä pölyä, joten niityn kasvilajisuhteet eivät muutu, ravintokasvina tärkeän lehtovirmajuuren kasvu ei heikkene eikä perhosen yksilönkehityksen eri vaiheille aiheudu merkittävää haittaa kummassakaan vaihtoehdossa. Pölyhaittaa aiheuttava asfaltinmurskausalue sijaitsee lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä tummaverkkoperhosniitystä, ja suurin osa pölystä poistetaan murskausvaiheessa. Vaihtoehdossa VE0 tummaverkkoperhosniityn läheisyydessä sijaitsevien varastokenttien pintarakenne on varsin tiivis ja pölyämätön. Vaihtoehdossa VE1 niityn läheisyyteen sijoittuu kasvihuonealue, jota ympäröi asfaltoitu huoltotila. Lisäksi hankealueen pohjoisreunan puustoinen suojavyöhyke sitoo alueelta mahdollisesti leviävää pölyä. Laskeuma pienenee nopeasti ensimmäisten kymmenien metrien matkalla. Molemmissa vaihtoehdoissa hankealueella varastoidaan mm. ylijäämämaita, joiden mukana tulevien vierasperäisten kasvilajien leviäminen lähiympäristöön on mahdollista. Maa-ainesten käsittelykenttä ei rajaudu suoraan pohjoisreunan suojavyöhykkeeseen tai tummaverkkoperhosniittyyn, joten vieraslajien kulkeutuminen niitylle on epätodennäköistä. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että hanke ei hävitä erityisesti suojeltavan tummaverkkoperhosen esiintymispaikkoja, ei aiheuta luonnonsuojelulain 47 :n mukaista heikennystä lajin säilymiselle tärkeille esiintymispaikoille eikä heikennä lajin suotuisaa suojelutasoa. Tummaverkkoperhosniityn ominaispiirteiden säilymistä turvaa hankealueen pohjoisreunaan jätettävä

85 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 76 (96) Ekologiset yhteydet puustoinen, 45 m leveä, suojavyöhyke, joka varjostaa niityn eteläreunaa ja sitoo hankealueelta mahdollisesti leviävää pölyä. Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia lähialueen uhanalaisten tai harvinaisten kasvilajien esiintymille, sillä niiden kasvupaikat eivät häviä tai muutu. Uhanalaisen suotaitosukeltajan löytöpaikat eivät sijoitu hankkeen vaikutusalueelle. Näätäsuon alueella pesivään tiltalttiin ja hiirihaukkaan kohdistuu lievää meluhaittaa molemmissa vaihtoehdoissa. Hankkeen vaikutusalueelle sijoittuvat ekologiset käytävät sijoittuvat hankealueen pohjois- ja eteläpuolelle luontaisesti ojien ja purojen varsille, jossa puusto säilyy tulevaisuudessakin. Näillä kulkuyhteyksillä on merkitystä etenkin tummaverkkoperhosen kannalta. Liito-oravan ja muun eliöstön kulku- ja leviämisreitit suuntautuvat pääasiassa pohjoiseen ja lounaaseen. Etelässä valtatie 9 muodostaa monille lajeille kulun esteen. Koska hankealue sijoittuu jo olemassa olevien toimintojen alueelle, se ei katkaise tai heikennä ekologisia yhteyksiä. 8.7 Vaikutukset maisemaan, suojelualueisiin ja kulttuuriperintöön Vaihtoehdossa 0 näkymä valtatieltä 9 hankealueelle säilyy nykyisen kaltaisena, sillä alue ei laajene etelään päin nykyisestä, eivätkä toiminnot alueella muutu siten, että se näkyisi tielle nykyistä voimakkaammin. Vaihtoehdossa 1 sen sijaan alue laajenisi etelään päin lähemmäksi valtatietä. Tämä kaventaisi hankealueen ja valtatien 9 väliin jäävää suojavyöhykettä, joten alue näkyisi nykyistä pidemmältä matkalta ja nykyistä voimakkaammin valtatieltä. Näkymän avautuminen moottoritieltä hankealueelle ja sen haitallisuuden arvioiminen ei ole yksiselitteistä. Avautuvaa näkymää tuskin voi luonnehtia kauniiksi, mutta se kuvastaa Tarastenjärven alueella olevia toimintoja, luo paikalle tienkäyttäjän näkökulmasta identiteettiä ja helpottaa paikan tunnistamista. Toisaalta voidaan ajatella, että tieympäristön tulisi olla tienkäyttäjän näkökulmasta mahdollisimman neutraali ja tällaisessa tapauksessa hankealueen näkyminen tielle koetaan häiritsevänä. Alueen hoito ja siisteys vaikuttavat myös siihen, kuinka häiritseväksi avautuva maisema koetaan. Tarastenjärven ja Nurmin välille suunnitellun uuden kadun ympäristöä hallitsisivat hankealueen rakenteet, mikä luo katumaisemasta teollisuusympäristömäisen ja osin ankean. Ottaen huomioon Tarastenjärven alueen teollisuuteen ja jätteenkäsittelyyn keskittyneen luonteen sekä kadun roolin alueen sisällä kulkevana väylänä ei tätä kuitenkaan voine pitää merkittävänä ongelmana. Vaikutukset kaukomaisemaan ovat molemmissa vaihtoehdoissa samanlaiset. Kaukomaisemassa näkyvät ainoastaan alueen korkeimmat rakenteet, jotka ovat alueella jo nykyisin olevat asfalttiaseman rakenteet. Nykyisin rakennelmat näkyvät kaukomaisemassa ainoastaan luoteesta Nurmin suunnasta peltoalueiden yli. Nurmin osayleiskaavan ehdotuksen mukaan nämä peltoalueet otettaisiin suurilta osin asumis- ja työpaikkatoimintojen käyttöön. Tämä sulkisi nykyisiä avoimia maisemia ja muuttaisi ne rakennetuiksi. Tämä muutos johtaisi siihen, että hankealueen rakennelmat eivät enää näkyisi Nurmin suunnasta yhtä voimakkaasti kuin nykyisin ja suurimmassa osassa alueista, joista se nyt erottuu, rakentaminen peittäisi näkymät alueelle. Maankäytön muutokset siis vähentävät alueen näkymistä kaukomaisemassa. Hankealueen pohjoispuolelle on Tarastenjärven osayleiskaavassa osoitettu alueen osa, jolla on luonnonsuojelullista arvoa. Tämän alueen erottaa hanke-

86 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 77 (96) alueen toiminnoista suojavyöhyke. Tarkemmin tähän suojelualueen kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Välittömästi hankealueen länsipuolella on muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Hankealue sijoittuu siten, että muinaisjäännös suojavyöhykkeineen jää hankealueen ulkopuolelle. Hanke ei siis uhkaa muinaisjäännöksen säilymistä. Hankealueen lähiympäristössä ei ole muuta merkittävää kulttuuriperintöä, johon hankkeella voisi olla vaikutusta. 8.8 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Hankkeen välittömällä vaikutusalueella 500 m tai lähempänä ei sijaitse asuinkiinteistöjä. Hankkeen vaikutukset ihmisiin ovat näin ollen melko vähäisiä. Kuvassa 37 on läheisen haja-alueen asuinpientaloja ja jälleenrakennuskauden pientila valtatien eteläpuolella 700 m 1 km hankealueesta. Näkymät pientilan pelloilta voimajohtoreitin suuntaisesti (400 kv kv) etelä-lounaaseen ja pohjoiseen hankealueen suuntaan. Kuva 37. Hankealueen lähimmät rakennetut kiinteistöt.

87 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 78 (96) Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi on selvitetty hankkeen vaikutukset väestöön, terveyteen, asumiseen ja liikkumiseen, talouteen ja palveluihin, yhteisöön ja alueeseen, asenteisiin ja ristiriitoihin sekä osallisuuteen. Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen johtuvat lähinnä liikenteen, työkoneiden ja eri toimintojen melusta, pölystä ja hajusta, päästöistä ilmaan, roskaantumisesta, vaikutuksista virkistysmahdollisuuksiin ja muutoksista alueiden arvostuksessa. Raskaan liikenteen kuljetusten lisääntymisen tuoma viihtyvyyden sekä liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden alentuminen on otettu arvioinnissa huomioon. Vaikutusten merkittävyys on arvioitu erityisesti lähimpien asuinalueiden sekä virkistysalueiden ja reittien kannalta. Taulukossa 15 on esitetty hankkeen ihmisiin kohdistuvat vaikutukset. Taulukko 15. Vaihtoehtojen ihmisiin kohdistuvat vaikutukset 700 m:n 1 km:n etäisyydellä hankealueesta (8 taloutta, arviolta 16 asukasta) Arvioitava vaikutus VE 0 VE 1 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset lähialueen talouksissa 700 m:n - 1 km:n etäisyydellä hankealueesta. 1 talous hankealueen lounaispuolella, 7 taloutta valtatien 9 vastakkaisella puolella etelässä, arviolta yhteensä 16 asukasta. Vaikutukset väestöön Väestön määrä ja rakenne Väestörakenteen monipuolisuus Muutos erityisten väestö- VE 0: Nykyisten ympäristölupien mukainen toiminta jatkuu alueella (21 ha), mm. asfaltin valmistus ja asfalttijätteen välivarastointi, kallion louhinta ja murskaus, hylättyjen ajoneuvojen välivarastointi, sadevesikaivojen pohjahiekan käsittely. VE 1: Nykytoimintoja laajennetaan alueella (26 ha) seuraavasti: asfalttijätteen hyödyntämisen kapasiteetti kasvatetaan nykyisestä tonnista tonniin, maa- ja kiviaineisten välivarastointimäärää kasvatetaan tonniin, uutena betonijätteen murskaus tonnia vuodessa; mahdollisesti uusia kasvihuoneita, reunakivien valmistusta ja tiilien ja kantojen välivarastointia. Hylättyjen ajoneuvojen välivarastointi jatkuu. Työskentelyajat: Asfaltinvalmistus ma-pe klo Räjäytykset ma-pe klo Louhinta ja murskaus vain talvikaudella ma-pe Ei vaikutusta. Lähialue on teollisuusaluetta, metsää ja haja-asutusaluetta. Lähimmät tulevat Nurmi-Sorilan oyk:n mukaiset AP-alueet ovat yli kilometrin etäisyydellä hankealueesta länteen. Valtatien 9 eteläpuoliselle hajaalueelle ei kohdistu rakentamispaineita. Ei vaikutusta, alue on teollisuusaluetta, metsää ja haja-aluetta. Melulle tai pölylle herkistyneet saattavat saada hankkeen toiminnasta oireita.

88 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 79 (96) Arvioitava vaikutus VE 0 VE 1 ryhmien kannalta Alueellinen, sosiaalinen ja sukupuolten välinen tasaarvo Nykyisen toiminnan kasvu ja uusi murskaustoiminta voi lisätä altistusta melulle ja pölylle. Louhinta ja murskaustoiminta ajoittuu arkipäiviin aikavälille klo 7-22, lukuun ottamatta neljän kuukauden kesätaukoa, Asfalttia voidaan valmistaa ympäri vuoden arkisin ma-pe klo Toiminnan mahdollinen häiriö kohdistuu eniten niihin alueen asukkaisiin ja työntekijöihin, jotka ovat alueella myös arkisin päiväaikaan, kuten kotiäidit tai isät ja lapset, eläkeläiset, pienyrittäjät ja maanviljelijät tai muut, jotka työskentelevät kotona. Vähiten häiriö kohdistuu niihin alueen asukkaisiin, jotka käyvät arkipäivisin työssä tai opiskelemassa muualla. Nykyisen toiminnan kasvu ja uusi murskaustoiminta voi lisätä koettua häiriötä. Vaikutukset terveyteen Onnettomuus- ja tapaturmariskit Ilman epäpuhtaudet Ulkopuolisten henkilöiden oleskelu alueella on kielletty. Työntekijöiden työnaikaisesta suojauksesta tulee huolehtia asianmukaisesti. Raskaan liikenteen kuljetukset eivät merkittävästi heikennä liikenneturvallisuutta. Hankealueeseen rajautuvalla valtatiellä ja jätteenkäsittelyalueella on nykyiselläänkin lukuisia raskaan liikenteen kuljetuksia. Murskaus ja varastointi aiheuttavat jonkin verran pölyhaittaa. Pölyhaittoja estetään ja vähennetään esim. suojaamalla tai kastelemalla pölyävää materiaalia. Arviointia varten laaditun pölyselvityksen mukaan pölyn leviäminen ei ulotu lähialueen talouksiin asti. Ilmatieteen laitoksen julkaisun Tilastoja Suomen ilmastosta mukaan lähin mittausasema sijaitsee Kankaanpään Niinisalossa. Ko. vuosien tilastotietojen mukaan vallitseva tuulensuunta on etelä-lounaasta (16 % ja 16 % vallitsevasta tuulen suunnasta), mikä on edullista hankkeelle, koska tällöin pöly kantautuu tuulen mukana pääasiassa koilliseen, poispäin lähialueen 8 taloudesta. Hankealueen työntekijöiden työnaikaisesta pölyltä suojauksesta tulee huolehtia asianmukaisesti. Meluhaitta Jos kaikki meluavat toiminnat (murskaukset, rikotus, poraus ja asfalttiasema) sijoitetaan klo 7 22 väliseen aikaan, ei melumallinnuksessa 2010 mallinnetuilla tilanteilla esitetyn meluntorjunnan kera (7 tai 10 m korkeat meluvallit asfaltin murskaimien ja kalliokiviaineksen murskaimien ympärillä) hankkeen aiheuttama melu ylitä päiväajan ohjearvoja. Yöaikaan klo 22 7 ei hankkeesta johtuen aiheudu ohjearvojen ylitystä, koska yöaikaan ei ole toimintaa. Valmistelevia ja vähän meluavia töitä voidaan suorittaa yöaikaan.

89 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 80 (96) Arvioitava vaikutus VE 0 VE 1 Kaasumaiset päästöt (työkoneet, asfalttiasema, haju) Talousveden laatu Säteilyaltistuksen lisääntyminen Verrattaessa tilannetta VE 1, jossa toimintaa on laajennettu, ympäristöluvan mukaiseen tilanteeseen VE 0, eivät meluvaikutukset käytännössä leviä laajemmalle. Häiriintyviä kohteita on saman verran kummassakin tilanteessa ilman meluntorjuntatoimenpiteitä. Esitetyillä meluntorjuntatoimenpiteillä hankkeen melu ei ylitä ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päiväaikaan. Yöaikaan ei suoriteta meluavia toimenpiteitä. Työntekijöiden työnaikaisesta melulta suojauksesta tulee huolehtia asianmukaisesti. Valtatien melu on tarkastelualueella jatkuva tasainen taustakohina. Asfaltin valmistuksessa käytettävässä sidosaineessa on voimakas haju. Laaditun selvityksen mukaan hajuhaitta ei kuitenkaan leviä lähialueen talouksiin asti. Kaatopaikan haju leviää lähialueelle aika ajoin. Vallitseva tuulensuunta on kuitenkin etelä-lounaasta. Ei vaikutusta. Alue ei ole pohjavesialuetta. Ei vaikutusta. Vaikutukset asumiseen ja liikkumiseen Esteettömyys Asumisen viihtyisyys ja terveellisyys Asuinalueiden pirstoutuminen Maankäytön muodot Ei vaikutusta. Alueen saavutettavuus paranee nykyiseen verrattuna sitten kun alueelle osayleiskaavassa suunniteltu Näätäsuontie ja sen varteen sijoittuva seudullinen kevyen liikenteen yhteys valmistuvat. Näätäsuontielle on suunnitelmissa osoitettu myös joukkoliikenteen reitti. Lähialue on teollisuusaluetta ja metsää, mutta siellä on 8 omakotitaloa 700 m:n - 1 km:n etäisyydellä hankealueesta. Asumisen viihtyisyyttä ja terveellisyyttä heikentävät alueella useat toiminnot: valtatien melun jatkuva taustakohina (nykyisellään noin ajon./vrk), jätteenkäsittelyalue ja sen ajoittain alueelle kantautuva haju, voimajohtoreitin 400 kv kv sijainti ja lähiympäristön viimeistelemättömyys. Murskaustoiminnan melu saattaa aiheuttaa epäviihtyvyyttä ja stressioireita. Lähimpänä sijaitsevan kiinteistön asukas ei ollut kuitenkaan tähän mennessä kuullut murskauksen ääniä pihallensa (keskustelu ). Meluselvityksen mukaan 55 db:n päiväohjearvo alittuu kaikissa häiriintyvissä kohteissa. Murskaimien ympärille on sijoitettu / sijoitetaan melun leviämisen vaimentamiseksi meluvalleja. Murskaustoiminta aiheuttaa pölyä, joka voi liata lähiympäristöä. Pölyämistä pystytään kuitenkin vähentämään ja torjumaan mm. kastelulla, eikä se laaditun selvityksen mukaan ylitä ohjearvoja 700 m:n etäisyydellä sijaitsevissa lähimmissä talouksissa. Hanke on aluekokonaisuuden kannalta melko vähämerkityksinen. Tätä havaintoa tukee se seikka, että alueen osayleiskaavaan tai arviointiohjelmaan ei ole saatu hanketta tai sen lähialuetta koskevia mielipiteitä. Vaihtoehdon 1 mukainen melun lisääntyminen saattaa jonkin verran vähentää alueen viihtyisyyttä. Ei vaikutusta. Alue on teollisuusaluetta, metsää ja haja-asutusaluetta. Toteuttaa suunniteltua maankäyttöä. Alueen rakentuminen kaavoituksen mukaiseksi teollisuusalueeksi jatkuu. Luonnon ja kulttuuriympäristön arvokohteet on suojeltu alueen osayleiskaavoissa. Hankealueen toimintoja voidaan tarpeen vaatiessa siirtää, sillä siihen ei liity laajoja kiinteitä rakenteita tai rakennuksia. Nykyinen alueen ainoa kiinteä rakennus on hylättyjen ajoneuvojen vastaanottorakennus, jonka toiminta alueella säilyy. Mahdollisia uusia rakennuksia ovat hankealueen pohjoisosaan rakennettavat kasvihuoneet.

90 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 81 (96) Arvioitava vaikutus VE 0 VE 1 Asuntojen ja kiinteistöjen käyttömuodot ja arvo Liikkumismahdollisuudet Vaikutukset talouteen ja palveluihin Työllisyys / työttömyys Ei vaikutusta. Elinkeinorakenne, työpaikkojen määrä, työpaikka- Ei vaikutusta. omavaraisuus Tulotaso ja rakenne; Ei vaikutusta. vaarallisuusolot ja rakenne; elinkustannukset Ei vaikutusta. Hankkeen toiminnan laajentamista enemmän lähimpien talouksien arvoon vaikuttaa sijainti noin 300 m:n etäisyydellä valtatiestä, sekä lähellä sijaitseva laaja Tarastenjärven jätteenkäsittelyalue ja kv:n voimajohtoreitti. Toiminta on kaupungin kaavoituksen ja ympäristölupien mukaista toimintaa, joten alueen arvostus oletetaan alueella tiedossa olevaksi. Hankkeella ei ole vaikutusta liikkumismahdollisuuksiin. Hankealue ja lähialueen taloudet ovat saavutettavissa yksityisautoilla ja kevyellä liikenteellä. Hankealueelle lähin joukkoliikenteen pysäkki on kaukoliikenteen pysäkki 1,5 km:n päässä Ruutanassa. Lähialueen talouksiin lähin joukkoliikenteen pysäkki on Nurmissa Kaitavedentien varressa. Seudullinen virkistysyhteys on turvattu alueen osayleiskaavassa. Hevosreittien säilymisestä alueella on tehty suunnitelma. Osayleiskaavan osoittama uusi katuyhteys Näätäsuontie parantaa yhteyksiä hankealueelle ja osoittaa sinne myös joukkoliikenteen reitin, sekä seudullisen kevyen liikenteen väylän. Kapasiteetin kasvu lisää hankkeeseen yksittäisten työntekijöiden tarvetta. Julkinen ja yksityinen palvelurakenne Palveluiden saavutettavuus Hankealueen toiminta on seudullinen palvelu. Hankealue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella voimakkaasti kasvavalla Tampereen kaupunkiseudulla ja on rakentajien helposti saavutettavissa. Vaikutukset yhteisöön ja alueeseen Arvot, normit ja käyttäytyminen Ei vaikutusta. Elämänlaatu, -tapa tai Ei vaikutusta. tyyli (päivittäiset elämisja liikkumistavat) Alueen julkinen kuva Hanke tehostaa jätteen hyötykäyttöä ja on ekologisesti perusteltu. Hanke toteuttaa jätteen hyötykäyttöä ja on ekologisesti perusteltu. Lähiympäristö on teollisuusaluetta, jonka merkittävimpiä elementtejä ovat valtatie, jätteenkäsittelyalue ja kv:n voimajohtoreitti. Hankealue on näiden rinnalla huomioarvoltaan vähämerkityksisin. Turvallisuus Raskaan liikenteen kuljetukset eivät merkittävästi heikennä liikenneturvallisuutta. Alueen työturvallisuudesta huolehditaan asianmukaisesti. Sosiaaliset suhteet, väestöryhmien asema ja keski- Ei vaikutusta. näiset suhteet Yhteenkuuluvuus, alueidentiteetti, Ei vaikutusta. samaistuminen Viihtyvyys, virikkeellisyys ja virkistysmahdollisuudet Ei vaikutusta. Alue on teollisuusaluetta eikä virkistysaluetta. Alue on teollisuusaluetta eikä virkistysaluetta. Alueen houkuttelevuus virkistystarkoituksessa saattaa vähentyä lisääntyvän melun, pölyn, raskaan liikenteen ja esteettisen haitan vuoksi.

91 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 82 (96) Arvioitava vaikutus VE 0 VE 1 Hankealueen länsireunaan on linjattu seudullinen ulkoilureitti, joka etelässä johtaa Tampereen ja Kangasalan taajamiin (Kaarinanpolku) sekä pohjoisessa Kintulammen retkeilyalueelle. Alue on Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa osoitettu pohjois-eteläsuuntaisena viheraluevarauksena (MU, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilunohjaamistarvetta). Alueen leveys Tarastenjärven teollisuusalueiden ja Nurmi-Sorilan työpaikka-alueiden välissä on kapeimmillaan 200 m ja turvaa reitin jatkuvuuden. Hankealueen länsipuoliset ratsastusreitit voidaan säilyttää ja linjata tarvittavilta osin vähäisesti uudelleen mikäli se on tarpeen. Murskausmelu voi säikäyttää hevosia ja aiheuttaa ratsastukseen vaaratilanteita. Näätäsuontien varteen tulevaisuudessa myöhemmin rakennettava seudullinen kevyen liikenteen yhteys parantaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia mm. pyöräilijöiden ja rullaluistelijoiden osalta. Asukkaiden luontosuhde Alueen esteettisyys (kauneus, näköala, maisema) Kulttuurihistorialliset kohteet Ei vaikutusta. Luonnon arvokohteet ja seudullinen virkistysyhteys on otettu huomioon alueen suunnittelussa. Alue on teollisuusaluetta. Hankealue läjitysalueineen saattaa olla esteettinen haitta valtatiellä ajavien ja virkistysreitin käyttäjien näkökulmasta. Tulevan Näätäsuontien varteen rakennettava uusi seudullinen kevyen liikenteen väylä ei hankealueen kohdalla ole ympäristön esteettisyyden kannalta houkutteleva. Ei vaikutusta. Muinaismuistokohteiden säilyminen on otettu huomioon alueen suunnittelussa. Vaikutukset asenteisiin ja ristiriitoihin Asenteet toimea kohtaan; Intressiryhmien väliset ristiriidat; Käsitykset turvallisuus- ja terveysriskeistä; Vaikutuksia koskevat ristiriidat Ei ole tullut esiin hankkeen toiminnan aikana tai hankkeesta järjestettyjen tiedotustilaisuuksien, nähtävillä olojen tai kyselyjen perusteella. Ympäristön muut häiriöt alueella askarruttavat osallisia todennäköisesti enemmän kuin tämä hanke. Vaikutukset osallisuuteen Osallistuminen päätöksentekoon ja vaikuttaminen; Tiedonsaanti (tietoyhteydet) Ei vaikutusta. Nykyisellä hankkeella on ympäristölupa, josta on tiedotettu tavanomaisen käytännön mukaan. Osallistumismahdollisuudet ja tiedonsaanti ovat olleet hyviä. Tämä ympäristövaikutusten arviointiprosessi mahdollistaa osallisten vaikuttamisen ja osallistumisen päätöksentekoon. Prosessiin kuuluvat tavanomaiset tiedotustilaisuudet ja nähtävillä olot. Arviointiohjelmavaiheeseen ei saatu mielipiteitä. Vaikutukset organisaatioihin ja instituutioihin Ei vaikutusta.

92 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 83 (96) 8.9 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja elinkeinoelämään Seudullisen ja alueellisen yhdyskuntarakenteen osalta molemmat vaihtoehdot voimistavat Tarastenjärven alueen merkitystä teollisuus- ja varastoalueena, johon liittyy myös erilaisia jätteiden käsittelyyn liittyviä toimintoja. Molemmat vaihtoehdot myös ehkäisevät sitä, että hankealueelle suunnitellut toiminnot hajautuisivat seudullisesti, jolloin niiden ympäristöhaitat kohdistuisivat alueellisesti laajemmin. Vaihtoehdossa 0 hankealueen ja valtatien väliin jäisi kaavaehdotuksessa teollisuus- ja varastoalueeksi osoitettu alueen osa, joka olisi kapeutensa ja sijaintinsa takia vaikeasti hyödynnettävissä. Vaihtoehdossa 1 toiminnot ulottuisivat sen sijaan valtatielle asti ja olisi täten maankäytön kannalta tehokkaampi vaihtoehto. Hankealue on Tarastenjärven osayleiskaavan ehdotuksen mukaan osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi, joten hankealueelle tulevat toiminnot molemmissa vaihtoehdoissa ovat osayleiskaavaehdotuksen mukaisia. Hankealueen pohjoisosa, joka ulottuu osayleiskaavaehdotuksen maa- ja metsätalousalueelle, on hankealueen suunnitelmissa osoitettu suojavyöhykkeeksi, joten myös tältä osalta vaihtoehdot ovat kaavan mukaisia. Hankealueelle toteutetaan hulevesien keruu-, hallinta- ja imeytysjärjestelmä, joten hanke toteuttaa kaavan tavoitetta hulevesien hallinnasta. Kaavassa osoitettu muinaismuistokohde on otettu huomioon vaihtoehdoissa. Tarastenjärven osayleiskaavan ehdotuksessa on osoitettu uusi katuyhteys hankealueen halki. Katuyhteyden kohdalla on nykyisin hankealueella olevia toimintoja, ja molemmissa vaihtoehdoissa suunnitellun kadun kohdalle sijoittuisi myös alueen toimintoja. Toimintojen sijoittelu hankealueella on kuitenkin suunniteltu siten, että suunnitellun kadun linjauksen kohdalle sijoitetut toiminnot voidaan siirtää muualle hankealueella, kun kadun toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi. Hanke ei siis ole tältäkään osin ristiriidassa kaavan kanssa ja mahdollistaa kadun toteuttamisen tulevaisuudessa. Molemmissa vaihtoehdoissa toimintojen kehittyminen hankealueella heikentäisi alueen lähiympäristössä nykyisin kulkevien polkujen hyödyntämistä virkistyskäyttöön, kun melu- ja muut ympäristöhäiriöt lisääntyvät hieman nykyisestä. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen ehdotuksissa on alueen länsipuolelle, noin puolen kilometrin etäisyydelle, osoitettu ulkoilureitti. Reitti sijoittuisi sen verran kauas hankealueesta, että hanke aiheuttaisi huomattavia häiriöitä reitin käyttäjille. Vaihtoehdossa 1 alueen länsireunalle esitetty meluvalli lisäksi rajoittaisi melun leviämistä virkistysreittien suuntaan Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ja jätehuollolle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen Uusioasfaltin valmistus, maa- ja kiviainesten sekä rakennusmateriaalien (kivi-, puu-, betoni-, tiili- ja terästuotteet) kierrätys säästää neitseellisten rakennusmateriaalien käyttöä. Kantojen varastointi jatkokäsittelyä varten palvelee myös materiaalin energiahyödyntämistä. Alueen toiminta ei vaikuta ympäristön pinta- eikä pohjavesien hyödyntämiseen. Tärkeimmät ympäristönsuojelua ja jätehuoltoa koskevat määräykset on esitetty ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa. Jätehuoltoa koskevia tavoitteita on

93 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 84 (96) esitetty mm. valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa ja Pirkanmaata koskien Pirkanmaan jätesuunnitelmassa 20. Tarkistetussa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2016 jätealan kehittämisen yleiset tavoitteet ovat seuraavat: jätteiden synnyn ehkäiseminen jätteiden materiaalikierrätyksen ja biologisen hyödyntämisen lisääminen kierrätykseen soveltumattoman jätteen polton lisäys sekä jätteiden haitattoman käsittelyn ja loppusijoituksen turvaaminen. Pirkanmaan jätesuunnitelman mukaiset vuoden 2010 tavoitteet Pirkanmaalla ovat seuraavat: jätteiden määrä kaikilla toimialoilla mukaan luettuna yhdyskuntajätteet on pienempi kuin vuoden 2000 jätemäärä syntyvistä jätteistä hyödynnetään jätelajista riippuen % biojätteistä hyödynnetään 80 % eri jätejakeille on järjestetty asianmukainen ja kattava keräys, kuljetus ja käsittely yhdyskuntajätteille on 2 3 loppusijoituspaikkaa kaikki haja-asutusalueiden sako- ja umpikaivolietteet käsitellään jätevedenpuhdistamolla tai muuten vastaavantasoisesti pilaantuneista maista entistä suurempi osa kunnostetaan paikan päällä ja lievästi pilaantuneet ja käsitellyt pilaantuneet maat hyödynnetään harkituissa maarakennuskohteissa kaikki pirkanmaalaiset tietävät keinoja jätteiden synnyn ehkäisyyn, kierrätykseen ja hyödyntämiseen, sekä ovat tietoisia luonnonvarojen liikakäytön aiheuttamista ympäristöhaitoista Tarastenjärven varastoalue edistää valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa sekä Pirkanmaan jätesuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita etenkin materiaalin kierrätystä. Materiaalivirrat ovat lähtöisin Tampereen talousalueelta. Hankkeessa käsiteltävät materiaalit käsiteltäisiin joka tapauksessa joidenkin alan toimijoiden laitoksissa. 9 Riskitilanteet ja niiden ympäristövaikutukset 9.1 Yleistä Tarastenjärven varastoalueen toiminnot suunnitellaan siten, että toimintojen sijoittelu, toiminnassa käytettävä laitteisto ja menettelytavat pienentävät toimintaan liittyviä riskejä ja niiden ympäristövaikutuksia. Poikkeus- ja häiriötilanteissa alueen toimintoihin voi kuitenkin liittyvä mm. seuraavia riskejä: Alueella käsiteltävien materiaalien laadun valvonnan pettäminen Tulipalot ja räjähdykset Kone- ja laiteviat Liikenteen riskit 20 Blinnikka, P Pirkanmaan jätesuunnitelma. Jätealan tavoiteohjelma vuosiin 2005 ja Alueelliset ympäristöjulkaisut 335. Pirkanmaan ympäristökeskus. Tampere.

94 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 85 (96) Riskitilanteita, niiden estämistä ja toimintaa häiriön sattuessa on käsitelty taulukossa 16. Materiaalien laadun valvonnan pettämistä ja tulipaloja on käsitelty tarkemmin omissa kappaleissaan. Vaihtoehdossa VE1 esitetty todennäköisesti hankealueen pohjoisosaan sijoitettu kasvihuonetoiminta voi aiheuttaa vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen, jos toiminnassa käytettäviä kasvinsuojeluaineita tai lannoitteita pääsee kulkeutumaan kasvihuoneiden ulkopuolelle esim. tiiviin pohjan rikkoutumisen seurauksena tai kemikaalien kuljetuksen aikana. Jos alueelle tuodaan murskattavaksi kiviainesta hankealueen ulkopuolelta, tulee sen arseenipitoisuus selvittää erikseen ennen toimitusta. Alueelle on tehty Tarastenjärven teknisen toiminta-alueen pelastussuunnitelma. Henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti toimimaan hätätilanteissa. Alue on osittain aidattu ja varustettu lukittavalla portilla. Alueella on lisäksi videovalvonta sekä automaattinen kaukohälytyslaite. Näillä järjestelyillä estetään ilkivaltaa sekä luvattomia jätteentuojia. Taulukko 16. Varastoalueen häiriötilanteet, niiden estäminen ja toiminta häiriön sattuessa Häiriötilanne Häiriön vaikutukset Häiriön estäminen ja toiminta häiriötilanteessa Materiaalien vastaanotto, liikenne sekä materiaalien siirtely: autojen ja työkoneiden rikkoontuminen tai kolarointi törmäys kentällä sijaitseviin laitteistoihin törmäys työntekijään öljy- ja polttoainevuodot koneista ja laitteista alueen kapasiteetin lasku roskien ja pölyn poikkeuksellinen leviäminen varastoalueella henkilövahingot päästöt ympäristöön Häiriön estäminen: selkeät liikennejärjestelyt kuljetuskaluston ennakoiva huolto turvallisuusnäkökohtien läpikäynti hankkeessa aliurakoitsijoina toimivien kuljetusyrittäjien kanssa Toiminta häiriötilanteessa: toimenpiteet lisävahingon estämiseksi (liikenteenohjaus ym.) jätteen ohjaus tarvittaessa muualle välivarastointiin vuotaneen öljyn / polttoaineen kerääminen imeytysaineisiin ja toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn. Työmaalla on aina varattuna imeytysturvetta öljyvahingon varalle.

95 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 86 (96) Häiriötilanne Häiriön vaikutukset Häiriön estäminen ja toiminta häiriötilanteessa Varastointi ja välivarastointi: alueelle kuulumattoman materiaalin aiheuttamat onnettomuudet (asbesti, kemikaalit, räjähteet, tartuntavaarallinen jäte jne.) tulipalo roskaantuminen altistuminen kemikaaleille, savu- ja hajuhaitat (tulipalo) infektiot, myrkytykset alueen kapasiteetin lasku jätteen välivarastoinnin keskeytyminen/vaikeutuminen Häiriön estäminen: öljytuotteiden säilytys kaksoisvaipallisissa ja suoja-altailla varustetuissa säiliöissä romuajoneuvoista poistetaan nesteet ja akut ennen säilytystä tiedotus ja valvonta (laatu- ja ympäristöjärjestelmä) automaattiset palovaroittimet ja sammutusjärjestelmät työntekijöiden alkusammutus- ja ensiapukoulutus Toiminta häiriötilanteessa: Murskaustoiminta: laitteiden rikkoontuminen tai käyttöhäiriöt (kuljettimet, jälkimurskaimet) kastelulaitteiston häiriö tulipalo öljy- ja polttoainevuodot koneista ja laitteista sähkökatkot alueen kapasiteetin lasku lopputuotteiden laadun huononeminen savu- ja hajuhaitat (tulipalo) pölyhaitat päästöt ympäristöön toimenpiteet lisävahingon estämiseksi (alkusammutus, tiedotus, liikenteenohjaus ym.) alueelle kuulumattoman jätteen ohjaus tarvittaessa asianmukaiseen käsittelyyn muualle Häiriön estäminen: koneiden ja laitteiden ennakoiva huolto huoltosopimukset automaattiset turvalaitteet, kuten esim. sähkömoottoreiden ylikuormitussuojat henkilökunnan alkusammutus- ja ensiapukoulutus Toiminta häiriötilanteessa: toimenpiteet lisävahingon estämiseksi (alkusammutus, liikenteenohjaus ym.) kastelulaitteiston häiriötilanteessa murskaamo pysäytetään heti ja laitevika korjataan ennen murskaamon käynnistämistä vuotaneen öljyn / polttoaineen kerääminen imeytysaineisiin ja toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn. Työmaalla on aina varattuna imeytysturvetta öljyvahingon varalle jätteen ohjaus välivarastointiin 9.2 Alueelle tuotavien materiaalien laadunvalvonnan pettäminen Vastaanotettavien materiaalien laadunvalvonnan pettäminen tarkoittaa käsittelyyn soveltumattomien jakeiden, kuten ongelmajätteiden päätymistä käsittelyprosesseihin eli murskaukseen ja tätä kautta myös lopputuotteisiin. Käsittelyyn soveltumattomat jätejakeet saattavat aiheuttaa teknisiä ongelmia, ym-

96 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 87 (96) päristöpäästöjä ja työntekijöiden altistumista, tulipalovaaran sekä lopputuotteiden laadun heikentymistä. Materiaalien laadunvalvonnan pettämisen estäviä toimenpiteitä ovat mm. Betonijätteen laadunvalvonnassa noudatetaan standardia SFS 5884 Betonimurskeen maanrakennuskäytön laadunhallintajärjestelmä. Betonijäte ei saa sisältää asbestia, raskasmetalleja, PCB:tä tai muita ongelmajätteitä. Jätteen toimittaja on vastuullinen selvittämään puhtauden. Vastaanotettavat kuormat kirjataan ja kuormien laatu tarkastetaan. Tarkastuksessa havaitut haitalliset materiaalit toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Vastaanottotiedot taltioidaan tietojärjestelmään. Alueen toiminnoille on nimetty vastuuhenkilöt. Toiminnanharjoittaja pitää käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään tiedot mm. alueen toiminnoista, päästöistä, jätteistä, ympäristötarkkailusta sekä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista ja mahdollisista häiriötilanteista. Alueelle vastaanotettavista ja ulos toimitettavista kierrätysmateriaaleista ja jätteistä pidetään kirjaa voimassa olevien ympäristölupapäätösten mukaisesti. Alueen toimintoja varten laaditaan riskienhallintasuunnitelma, jossa on toimintaohjeet ongelma- ja onnettomuustapauksia varten. Henkilökunnalle annetaan koulutusta ja selvät toimintaohjeet poikkeuksellisten tilanteiden varalle. 9.3 Tulipalot ja räjähdykset Tulipalo keskeyttää lähialueen toiminnan ja aiheuttaa päästöjä ilmaan sekä vesiin, minkä lisäksi myös henkilövahingot ovat mahdollisia. Tulipalon syttymisriski minimoidaan ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä, joita ovat mm. toimivat mittaus- ja valvontajärjestelmät sekä suojaus- ja varojärjestelmät. Varastointikasojen suunnittelussa otetaan huomioon toiminta mahdollisen tulipalon varalta. Alueella kiinnitetään huomiota palosuojaukseen ja alkusammutuskalustoon sekä laaditaan ohjeet onnettomuustilanteiden varalta yhteistyössä palo- ja pelastusviranomaisten kanssa. Alueella tehtävien kipinöivien tai muuten tulipalon vaaraa aiheuttavien töiden kuten huolto- ja korjaustöiden tekijöiltä vaaditaan voimassa oleva tulityökortti. Alueella ei säilytetä räjähdysvaaraa aiheuttavia aineita, jolloin räjähdysriskiä ei ole. 10 Hankkeen vaihtoehtojen vaikutukset ja vertailu Hankkeen molempien vaihtoehtojen VE 0 ja VE 1 elinkaareksi on ajateltu vuotta. Tämän jälkeen molemmissa vaihtoehdoissa toiminnan jatkaminen arvioidaan uudelleen tai tontti käytetään muuhun tarkoitukseen kuten teollisuusrakentamiseen. Vaihtoehtojen erot aiheutuvat nykytoimintojen laajentamisesta (kapasiteetti kasvaa) ja siitä, että alueelle tulee uusia toimintoja.

97 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 88 (96) Molempien vaihtoehtojen toiminnoista aiheutuvat vaikutukset ovat määrältään ja laadultaan hyvin samankaltaisia. Hankkeen vaihtoehtojen merkittävimmät vaikutukset ja niiden keskinäinen vertailu on esitetty yhteenvetona taulukossa 17. Taulukko 17. Hankkeen vaihtoehtojen merkittävimmät vaikutukset ja niiden vertailu Arvioitava vaikutus VE 0 VE 1 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tai maaperään. Hankealueelle vastaanotettava jäte ei sisällä ongelmajätteitä. Betonijätteen laadunvalvonnassa noudatetaan standardia Hankkeesta ei siten aiheudu ongelmajätepäästöjä pinta- ja pohjavesiin tai maaperään. Betonimurskeesta liukenevien haittaaineiden pitoisuudet ovat tutkimusten mukaan alhaisia. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan haitta-aineiden kulkeutumista pinta- ja pohjavesiin tai maaperään. Vaikutukset ilman laatuun Nykyisestä toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ilman laatuun. Hankkeen aiheuttama liikennepäästöjen lisäys jää vähäiseksi. Hankkeessa käytettävien työkoneiden päästöillä ei ole mainittavaa vaikutusta ilmanlaatuun lähialueella. Meluvaikutukset sekä tärinä Liikenteelliset vaikutukset Nykyisellä toiminnalla ei ole merkittäviä melu- tai tärinävaikutuksia. Hankkeen aiheuttama liikennemäärän lisäys on vähäinen eikä aiheuta oleellisia haitallisia vaikutuksia liikennemääriin, liikenneverkon toimivuuteen tai liikenneturvallisuuteen. Pölyämisen ei arvioida muodostuvan ongelmaksi lähimmillä häiriintyvillä kohteilla tai läheisillä virkistysreiteillä. Pölyämistä voidaan tehokkaasti vähentää eri tekniikoin. Alueen toiminnoista ei aiheudu hajuhaittoja. Vaihtoehdon VE1 mukaiset toiminnat aiheuttavat hieman enemmän melun leviämistä ympäristöön kuin vaihtoehdossa VE0. Meluvalli rajoittaisi melun leviämistä virkistysreittien suuntaan. Laadittujen selvitysten mukaan ja esitettyjen suojaustoimenpiteiden ansiosta ohjearvot eivät kuitenkaan ylity lähialueen asuinkiinteistöissä. Hankkeesta ei aiheudu tärinähaittoja lähimmille häiriintyville kohteille. Hankkeen aiheuttama liikennemäärän lisäys on vähäinen eikä aiheuta oleellisia haitallisia vaikutuksia liikennemääriin, liikenneverkon toimivuuteen tai liikenneturvallisuuteen. Liikennemäärä hieman suurempi kuin VE:ssa 0.

98 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 89 (96) Arvioitava vaikutus VE 0 VE 1 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset maisemaan, suojelualueisiin ja kulttuuriperintöön Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ja jätehuollolle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen Pölyäminen voi muuttaa kasvilajisuhteita ja heikentää kasvien kasvua hankealueeseen rajoittuvilla reuna-alueilla. Vaikutukset arvioidaan lieviksi. Eläimistöön, luonnon monimuotoisuuteen tai ekologisiin yhteyksiin ei hankkeella arvioida olevan vaikutuksia. Maisemaan ei aiheudu muutoksia. Kulttuuriperintöön ja suojelualueisiin hankkeella ei ole vaikutusta. Asumisen viihtyisyyttä ja terveellisyyttä heikentävät alueella useat toiminnot: valtatien melun jatkuva taustakohina (nykyisellään noin ajon./vrk), jätteenkäsittelyalue ja sen ajoittain alueelle kantautuva haju, voimajohtoreitin 400 kv kv sijainti ja lähiympäristön viimeistelemättömyys. Toiminta on Tarastenjärven osayleiskaavan ehdotuksen mukaista ja toteuttaa sen tavoitteita. Nykyinen toiminta edistää asfalttimurskeen käyttöä, mikä säästää neitseellisiä luonnonvaroja. Toiminta ei vaikuta pinta- tai pohjavesien hyödyntämiseen. Pölyäminen voi muuttaa kasvilajisuhteita ja heikentää kasvien kasvua hankealueeseen rajoittuvilla reuna-alueilla. Vaikutukset arvioidaan lieviksi. Eläimistöön, luonnon monimuotoisuuteen tai ekologisiin yhteyksiin ei hankkeella arvioida olevan vaikutuksia. Toiminta laajenee etelään, jolloin valtatien ja hankealueen välinen suojavyöhyke kapenee. Hankealue näkyy voimakkaammin ja pidemmältä matkalta. Kulttuuriperintöön ja suojelualueisiin hankkeella ei ole vaikutusta. Ympäristön luonteesta ja toiminnoista johtuen (valtatie, jätteenkäsittelyalue ja 400 kv kv voimajohto) hankkeen laajentaminen on lähialueen kannalta vähämerkityksistä. Toiminta on Tarastenjärven osayleiskaavan ehdotuksen mukaista ja toteuttaa sen tavoitteita. VE 1 on maankäytön kannalta tehokkaampi kuin VE 0, sillä vaihtoehdossa 0 hankealueen ja valtatien 9 väliin jää vaikeasti hyödynnettävä alue. Betonimurskeen uusiokäyttö ja asfalttimurskeen kapasiteetin lisääminen säästää neitseellisiä luonnonvaroja. Hanke ei vaikuta pinta- tai pohjavesivarojen hyödyntämiseen. Hankkeessa käsiteltävä betoni- ja asfalttijäte käsiteltäisiin joka tapauksessa jonkun alan toimijan laitoksessa. 11 Hankkeen ja muiden vireillä olevien hankkeiden yhteisvaikutukset 11.1 Kaavahankkeet Hankealueelle ja sen lähiympäristöön on laadittavana Tarastenjärven ja Nurmi-Sorilan osayleiskaavat, joiden ehdotukset olivat nähtävillä vuodenvaihteessa Tarastenjärven osayleiskaavan ehdotuksessa hankealueen lähiympäristöön on osoitettu myös enemmän teollisuus- ja varastoalueita. Näiden hankealueen ympäristön maankäytön muutosten vaikutukset on tarkasteltu kaavojen vaikutusten arvioinnissa sillä tarkkuustasolla kuin yleispiirteinen maankäytön suunnittelu sen mahdollistaa. Hankealueen toiminnot vastaavat osayleiskaavan ehdotuksessa alueelle osoitettuja toimintoja siinä määrin, etteivät alueen nykyiset toiminnot tai nyt arvioitavat toiminnot aiheuta sellaisia merkittäviä yhteisvaikutuksia alueen muun maankäytön kanssa, joita

99 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 90 (96) 11.2 Muut hankkeet 12 Arvioinnin epävarmuustekijät ei kaavoituksen vaikutusten arvioinnin yhteydessä olisi voitu arvioida. Nyt tehty hankkeen ympäristövaikutusten arviointi tarkentaa paikallista vaikutusten arviointia, joka kaavoituksessa olisi ollut liian yksityiskohtaista. Mikäli Tarastenjärven alueelle sijoittuisi toimintoja, joiden ympäristövaikutukset poikkeavat merkittävästi tavanomaisesta teollisuus- ja varastoalueesta, ja joiden vaikutuksia ei kaavoituksen yhteydessä ole osattu ennakoida, voivat Tarastenjärven alueen eri toimintojen yhteisvaikutukset muodostua kaavoituksessa ennakoitua voimakkaammiksi. Tällaisten toimintojen sijoittumisesta alueelle ei kuitenkaan ole tietoa. Valtatien 9 parantaminen moottoritieksi aiheuttaisi hankkeen kanssa yhteisvaikutuksia liikenteeseen ja maisemaan. Liikenteellisesti tien parantaminen moottoritieksi parantaisi sen välityskykyä ja liikenteen toimivuutta tiellä. Parannus vähentäisi myös hankkeen valtatielle 9 aiheuttamia vaikutuksia. Moottoritien toinen ajorata sijoittuisi nykyisen ajoradan pohjoispuolelle ja tämä yhdessä Tarastenjärven eritasoliittymän parantamisen kanssa kaventaisi hankealueen ja valtatien väliin jäävää suojavyöhykettä. Tällaisessa tilanteessa hankealue näkyisi voimakkaammin valtatielle. Erityisesti tämä korostuisi vaihtoehdossa 1, jossa toiminnot laajenevat nykyisestä etelään päin. Hankkeen liikenteen aiheuttamat lisäykset hiukkaspitoisuuksien sekä muiden päästöjen osalta suhteessa valtatien 9 päästöihin on esitetty kappaleessa Hankkeesta aiheutuvan liikenteen päästöt ovat hyvin pieniä suhteutettuna valtatien 9 arvioituihin kokonaispäästöihin. Myös Tarastenjärven osayleiskaavan luonnoksessa osoitetun voimajohdon toteutuminen valtatien 9 pohjoispuolelle aiheuttaisi yhteisvaikutuksia hankkeen maisemavaikutusten kanssa. Voimajohdon rakentaminen käytännössä poistaisi suojavyöhykkeen hankealueen ja valtatien välistä ja avaisi lähes esteettömän näkymän valtatieltä alueelle. Alueen koillispuolella on Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus. Kaatopaikka-alueen pinta-ala on noin 30 ha. Alueella on erilaisten jätejakeiden loppusijoitustoimintaa, käsittelyä sekä välivarastointia. Alueella valmistetaan myös kierrätyspolttoainetta. Tarastenjärven varastoalue ja kaatopaikka sijoittuvat eri valuma-alueille, joten laskuojiin/-jokeen ei kohdistu yhteisvaikutusta. Liikennemäärien lisääntyminen vaikuttaa osaltaan liikenteen sujuvuuteen alueella. Alueiden välillä ei sijaitse asutusta. Merkittäviä yhteisvaikutuksia toiminnoista ei arvioida aiheutuvan. Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Energiantuotanto Oy ovat selvittäneet Tampereen hyötyvoimalaitoksen toteutusmahdollisuutta. Laitos tuottaisi jätteestä sähköä ja lämpöä. Laitoksen yhtenä sijoitusvaihtoehtona on Tarastenjärven alue. Kohde sijoittuisi Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen viereen noin 11 ha suuruiselle osayleiskaavaehdotuksessa teollisuus- ja varastoalueeksi varatulle alueelle. Hankkeen YVA-menettely on käynnistymässä ja lisätietoa hankkeesta löytyy verkkosivulta Hankkeen suunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiin vaikuttaa kaikki se epävarmuus, joka liittyy käytettyyn tietoon ja menetelmiin. Tässä kappaleessa on kuvattu keskeisimmät hankkeeseen ja arviointimenetelmiin liittyvät oletukset ja epävarmuustekijät sekä esitetään arvio miten nämä vaikuttavat tehtyihin arvioihin.

100 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 91 (96) Laaditut arvioinnit on tehty alueen maksimikapasiteetin mukaisesti, todellisuudessa valmistettavan asfaltin sekä materiaalien vaikuttavat mm. rakennusalan suhdannevaihtelut. Arviot vaikutuksista ilman laatuun ja pintavesiin perustuivat tehtyyn mallinnukseen ja tutkimuksiin sekä saatavilla oleviin tietoihin, joiden kattavuus ja sovellettavuus vaihtelivat aiheuttaen epävarmuutta. Kattavaa tutkimus- ja seurantatietoa pöly- ja pintavesivaikutuksista Tarastenjärven varastoalueen toimintoja vastaavista hankkeista ei paljoa ole, mikä aiheutti epävarmuutta vaikutusarvioinnissa. Pölynsidonnassa käytettävän kasteluveden määrää ja sen myötä mahdollisesti aiheutuvan pintavalunnan lisäystä ei voitu numeerisesti esittää, mikä osaltaan aiheutti epävarmuutta sekä pölyämis- että pintavesivaikutuksien arvioinnissa. Melumallinnus toteutettiin kattavasti ja lähtötilanne tarkistettiin melumittausten avulla. Epävarmuutta liittyy suojaustoimien tehokkuuteen sekä lähiympäristön maankäytön muuttumiseen. Pölymallinnukseen liittyy enemmän epävarmuutta. Suomesta ei ole saatavilla luotettavia ja kriittisen arvioinnin kestäviä pölypäästömääriä, jotka syntyvät murskauksesta, louhinnasta, ajoneuvojen renkaista tai varastokasoista päästölähteellä. Tässä hankkeessa murskauksen synnyttämän pölyn päästökertoimen suuruus on arvioitu konsultin aiemmin suorittamien pölymittausten perusteella. Syntyvän pölyn oletettiin mallinnuksessa olevan hengitettävää eli kooltaan PM10 pölyä. Alueella muodostuva pöly on todellisuudessa partikkelikooltaan hyvin vaihtelevaa. Maankäyttöön ja maisemaan sekä kasvillisuuteen, eläimistöön sekä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa epävarmuutta aiheuttavat ennakoimattomat muutokset, kuten metsähakkuut tai uusien toimintojen toteutuminen / toteutumatta jääminen. Hankkeen aiheuttaman liikenteen vaikutusten arvioinnissa suurin epävarmuus liittyy päästömäärien arviointiin. Yksikköpäästöjen laskennassa on jouduttu osin lähtötietojen puutteellisuuden takia tekemään yksinkertaistuksia. Myöskään hankkeen kuljetuksiin käytettävän ajoneuvokannan ikää ja näin päästömääriä ei voida arvioida tarkasti, vaan arvioinnissa on tyydytty keskimääräisiin päästöihin. Näin ollen lasketut päästöarvot ovat lähinnä viitteellisiä. Tulevaisuudessa päästömäärien kehitys erityisesti valtatien ympäristössä riippuu liikennemäärien ja ajoneuvoteknologian kehityksen suhteesta. Todennäköistä on, että tekniikan kehitys alentaa lähes kaikkia päästölajeja suoritteen kasvusta huolimatta lukuun ottamatta hiilidioksidia. Näihin liittyvät epävarmuudet ovat kuitenkin niin suuret, ettei erillistä, edes viitteellistä ennustetta vuodelle 2020 ole tehty. Joka tapauksessa hankkeen lisäys kokonaispäästöihin on pieni. Muuten liikenteellisten vaikutusten arviointiin liittyvät epävarmuustekijät ovat verrattain pienet. Hankkeen ennustettu liikennemäärä on niin pieni, että sillä on merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen ainoastaan mikäli liikennejärjestelmä on kapasiteettinsa äärirajoilla. Vaikka alueen liikennemäärät olisivat jopa kaksinkertaiset arvioituun verrattuna, on sen aiheuttama lisäys kokonaisliikennemääriin varsin vähäinen, eikä aiheuttane merkittäviä ongelmia. Edellä käsiteltyjen arvioinnin epävarmuustekijöiden ei katsota rajoittavan hankkeen ympäristövaikutusten arviointia.

101 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 92 (96) 13 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana on tunnistettu hankkeen tärkeimmät haitalliset vaikutukset ja selvitetty eri mahdollisuuksia näiden vähentämiseksi. Tässä kappaleessa esitetään kuvaus merkittävimmistä haitallisista vaikutuksista ja ehdotukset niiden vähentämiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Mahdollisia häiriötilanteita lukuun ottamatta toiminta ei aiheuta haitallisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tai maaperään. Betoni- ja asfalttijätteen murskaustoiminta ei ole jatkuvaa ja se ajoittuu arkipäiviin maanantaista perjantaihin. Murskaamisesta ja valmiin murskeen varastoinnista aiheutuvia pölyhaittoja torjutaan kone- ja laitevalinnoilla sekä kastelulla pölyävien työvaiheiden sekä varastoinnin yhteydessä. Valmiin murskeen kasoja voidaan tarvittaessa kastella ja myös peittää. Varastokasat toimivat murskauksessa syntyvän pölyn leviämisesteenä, mutta toisaalta varastokasoista itsestään leviää kuivalla tuulisella säällä pölyä. Toiminnasta aiheutuvia meluhaittoja vähennetään kiinnittämällä huomiota melutasoon kone- ja laitevalinnoissa. Meluesteen vaikutuksista melun leviämiseen on tarkempi kuvaus liitteenä olevassa meluselvityksessä. Liikenteen ilmapäästöjä voidaan vähentää käyttämällä vähäpäästöistä kuljetuskalustoa. Kuljetuskaluston liikenneturvallisuutta voidaan parantaa kalustoa kehittämällä ja varmistamalla riittävät näkymät liittymissä esim. kasvillisuuden poistoin. Liikenteen turvallisuutta takaa myös alhainen nopeusrajoitus. Liikenteeseen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää toteuttamalla uusi katuyhteys Tarastenjärven alueelta Nurmiin siten, että sen toteutuksessa ja tonttiliittymissä on otettu huomioon raskaan liikenteen tarpeet. Uuden kadun liikenteeseen kohdistuvia vaikutuksia voidaan vähentää myös sijoittamalla alueen toiminnot siten, että tarve alueen toimintojen väliseen liikenteeseen kadun yli on mahdollisimman vähäinen. Maisemaan kohdistuvia vaikutuksia voidaan vähentää jättämällä riittävät suojavyöhykkeet erityisesti valtatien 9 suuntaan. Tarvittavaan suojavyöhykkeeseen vaikuttaa myös alueen siisteys. Mikäli aluetta hoidetaan aktiivisesti ja se pidetään siistinä, voi kapeakin istutettu suojavyöhyke olla riittävä. Mikäli suojavyöhykkeet uhkaavat jäädä liian kapeiksi, voidaan myös harkita istutettua vallia hankealueen reunalle. Tämä tulisi kysymykseen lähinnä vaihtoehdossa 1, mikäli hankealueen ja valtatien 9 väliin rakennettaisiin uusi voimajohto. Avoin yleinen tiedotus toiminnasta on tarpeen ihmisiin kohdistuvien vaikutusten vähentämisessä. Tieto siitä, että alueen toiminta on valvottua, herättää ihmisissä luottamusta hankkeeseen. Oikean tiedon puute voi aiheuttaa erilaisia pelkoja ja epäluuloja. Lähialueen asukkaiden tulisi tietää mistä alueella harjoitetun toiminnan vaikutukset johtuvat. Erityisesti häiriötilanteista on hyvä tiedottaa heti tapahtuneen jälkeen. Jos jokin ympäristöön kohdistuva vaikutus on ennakoitavissa, esimerkiksi huoltotöiden seurauksena, on tästä syytä tiedottaa jo etukäteen. Tieto siitä, mistä jokin ääni, haju, tms. johtuu, ja kuinka kauan haitan arvioidaan kestävän, voi omalta osaltaan lieventää koettua häiriötä. Pölyn leviämistä arvokkaille luontokohteille voidaan merkittävästi vähentää pitämällä hankealueen suojavyöhykkeen ja metsien reuna-alueiden puusto monilajisena ja erirakenteisena. Rakenteeltaan epäsäännöllinen, monikerroksinen ja kohtuullisen tiheä suojavyöhyke, jossa on eri-ikäisen puuston lisäksi pensaita, sitoo pölyä ja ilman epäpuhtauksia tehokkaimmin. Havupuut pidättävät

102 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 93 (96) pölyä ympäri vuoden. Kasvillisuus sitoo hyvin etenkin karkeita hiukkasia, ja epäpuhtauksien laskeuma on suurin juuri metsän laidassa, kun ilmavirta törmää kasvillisuuteen. 14 Vaikutusten seuranta ja valvonta 14.1 Yleistä 14.2 Toiminnan valvonta Viranomaisvalvonta Seurannalla ja valvonnalla tarkoitetaan säännöllistä tietojen kokoamista ja raportointia hankkeesta sekä sen vaikutuksista ja aiheuttamista muutoksista hankkeen vaikutusalueella. Seuranta on osa viranomaisvalvontaa sen toteamiseksi, että toiminta on lupaehtojen mukaista eikä toiminnasta aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Samalla seuranta on suunnittelun jälkiarviointia. Seurannan avulla voidaan myös tarkkailla toteutettujen ympäristönsuojeluratkaisujen toimivuutta ja tarvittaessa tehostaa niitä, jos ympäristöhaittoja havaitaan. Hankealueen ulkopuolisten vaikutusten seurannan lisäksi seurantaa tarvitaan itse toiminnan valvontaa varten. Toiminnan osalta seurataan murskausprosessia, varastointia ja välivarastointia. Lisäksi valvontaan kuuluvat myös riskitilanteiden torjuntaan kuuluvat valvontatoimenpiteet ja alueen työskentelyolosuhteiden seuranta. Ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaisten toimintojen valvonnasta ja ympäristöluvan noudattamisen valvonnasta vastaa Pirkanmaan ELY-keskus. Ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaisen toiminnan valvonnasta vastaava kunnan viranomainen on Tampereen kaupungin ympäristölautakunta Toiminnan harjoittajan suorittama valvonta Viranomaisten suorittaman valvonnan lisäksi toiminnanharjoittajalla on tärkeä osuus toiminnan valvonnassa sekä itse käsittelyprosessien että toiminnasta aiheutuvien päästöjen osalta. Toiminnan valvonta käsittää tuotavien materiaalien laadun valvonnan, lopputuotteiden laadun valvonnan, murskaustoiminnan toimivuuden valvonnan, hulevesien viivytys-/laskeutusaltaiden kunnon valvonnan sekä toiminnan ympäristövaikutusten jatkuvan valvonnan. Toiminnanharjoittaja nimeää vastuuhenkilöt eri toiminnoille. Viivytys-/laskeutusaltaan kunnossapidossa tärkeintä on varmistaa viivytystilavuuden tyhjeneminen sekä kasvillisuuden hyvä kunto (jos sitä on). Käytännössä tämä tarkoittaa roskien ja tarvittaessa kiintoaineksen poistoa sekä kasvillisuuden ja muiden pintamateriaalien kunnossapitoa. Tuotavien materiaalien laadun valvonnalla varmistetaan, ettei alueelle oteta varastoitavaksi tai käsiteltäviksi sinne sopimattomia jakeita, joista voisi aiheutua haittaa käsittelyprosesseille tai lopputuotteiden laadulle tai odottamattomia päästöjä. Toiminnan ympäristövaikutusten valvontaan kuuluvat mm. toiminnasta aiheutuvan melun ja pölyn sekä mahdollisen roskaantumisen jatkuva valvonta.

103 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 94 (96) Toimintaa tarkkaillaan käyttöpäiväkirjan avulla, josta ilmenee päivittäin kuorman tuoja, massan lähtöpiste, kuorman laatu, paino ja vastaanottoaika sekä valmistetut tonnimäärät, alueen toiminta-aika, tuotantotekijät, käytetyt raaka-aineet sekä mahdolliset ongelmajätetiedot. Myös poislähteviä kuormia tarkkaillaan ja ne rekisteröidään samalla tavalla. Tuotua materiaalia valvotaan silmämääräisesti myös kuormien purkuvaiheessa, jolloin määritellään myös, mihin osaa vastaanottopaikkaa kuorma voidaan purkaa. Jos materiaali on vastaanottopaikalle sopimatonta, velvoitetaan kuorman tuoja siirtämään se välittömästi pois vastaanottoalueelta. Alueen pölyämistä tarkkaillaan silmämääräisesti ja tarvittaessa lisätään kastelua ja liikenneväylien puhdistusta. Melua tarkkaillaan tarvittaessa melumittauksilla. Tarvittaessa melu- ja pölymittaukset teetetään puolueettomalla ulkopuolisella konsultilla. Toiminnanharjoittaja pitää kirjaa toiminnastaan ja toimittaa kirjanpidosta vuosittain yhteenvetoraportin, joka toimitetaan Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Tampereen kaupungin ympäristölautakunnalle Ympäristövaikutusten tarkkailu 14.4 Ehdotus tarkkailuohjelmaksi Yleistä Varastoalueelle laaditaan ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma. Ohjelmassa esitetään mm. pölyn, melun ja pintavesien tarkkailu. Lisäksi tarkkaillaan häiriöitä ja poikkeuksellisia tilanteita sekä muita toimintaan ja sen mahdollisiin ympäristövaikutuksiin liittyviä seikkoja. Tarkkailua varten toiminnan harjoittaja laatii ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaisen tarkkailuohjelman, joka toimitetaan Pirkanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi. Tarkkailuohjelma toimitetaan ympäristölupahakemuksen yhteydessä Kaasu- ja muiden ilmapäästöjen tarkkailu Raportointi Alueen toimintojen vaikutusta ilman laatuun tarkkaillaan seuraamalla pölyn leviämistä ja ympäristöön mahdollisesti kertyvää pölyä sekä roskaantumista silmämääräisesti. Pölyämisen ja roskaantumisen silmämääräinen seuranta on jatkuvaa ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään heti havaittaessa haittoja. Tarvittaessa tehdään leijumamittauksia pölyvaikutusten seuraamiseksi. Hankkeesta vastaava pitää kirjaa alueen toiminnoista. Pirkanmaan ELYkeskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimitetaan vuosittain edellistä vuotta koskeva seuranta- ja tarkkailuraportti, joka sisältää seuraavat tiedot: tiedot tuotannosta ja käyntiajoista selvitys asfalttiaseman poikkeuksellisista toiminta-ajoista alueen ulkopuolelta vastaanotetun ja vuoden lopussa varastossa olevan kiviaineksen määrä vastaanotetun asfalttijätteen määrä polttoaineiden ja räjäytysaineiden määrä ja alkuperä/syntypaikka

104 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 95 (96) tiedot toiminnasta syntyneistä jätteistä ja niiden eteenpäin toimittamisesta laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt ilmaan tiedot poikkeuksellisista toimenpiteistä ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä Jätteiden luokittelussa käytetään ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelossa esiintyvää jaottelua. Tietoja tehdystä kirjanpidosta annetaan tarvittaessa valvontaviranomaiselle yhteenvetoraportteina. Lähteet Blinnikka Päivi 2004: Pirkanmaan jätesuunnitelma. Jätealan tavoiteohjelma vuosiin 2005 ja Alueelliset ympäristöjulkaisut 335, Pirkanmaan ympäristökeskus. Ehdotus valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuoteen Valtakunnallista jätesuunnitelmaa valmistelleen työryhmän mietintö. Ympäristöministeriön raportteja 3/2007. Jätelaki (1072/1993) ja asetus (1390/1993) Kajanus Mikko 2007: Nurmi-Sorilan ja Tarastejärven osayleiskaavojen hulevesiselvitys. Luonnos Kalenoja Hanna 2007: Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava: osayleiskaavan liikenteelliset tarkastelut. Luonnos Kangasalan kunnan kaavoituskatsaus 2009 Kangasalan kunta: Ruutanan osayleiskaava, osayleiskaavaluonnos Kaavaluonnosvaihtoehdot ja selostus. Kangasalan Taajamien oikeusvaikutukseton osayleiskaava (valtuuston hyväksymä ) Kokemäenjoen vesistön vesisuojeluyhdistys ry. 2009: vuosiyhteenveto Tarastenjärven kaatopaikan kuormitus- ja vesistötarkkailusta vuodelta Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muutettu 59/1995, 267/1999, 623/1999, 1059/2004, 201/2005 ja 458/2006) ja asetus (713/2006). Nurmi-Sorilan osayleiskaava, Tampereen kaupunginvaltuusto Palomäki Risto: Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien järvien kehitys ja niiden vedenlaatu Ympäristöpalvelujen julkaisuja 1/2007, Tampereen kaupunki Pirkanmaan 1. maakuntakaava (Maakuntavaltuusto , Valtioneuvoston päätös n:o YM2/5222/2005, ympäristöministeriö ja korkein hallinto-oikeus ) Pirkanmaan ympäristökeskus: Ympäristölupapäätös Diaarinumero PIR-2006-Y

105 FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 96 (96) Poutiainen Hannu 2007: Tarastenjärven osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi. Pirkanmaan maakuntamuseo, Kulttuuriympäristöyksikkö Siltanen Satu 2007: Hevostalous maankäytön suunnittelussa, esimerkkinä Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alue, diplomityö, Teknillinen korkeakoulu. Tampereen kantakaupungin yleiskaava Tampereen kaupunki 2005: Tarastenjärven alueen turvallisuussuunnitelma. Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut 2007: Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, ehdotus Kaavaehdotus, selostus ja vaikutusten arviointi. Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut 2007: Nurmi-Sorilan osayleiskaavat, luonnosvaihtoehdot Selostus ja kaavaluonnoskartat. Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut 2007: Nurmi-Sorilan osayleiskaava, Aitolahden kulttuuriympäristöinventointi, osat I-III. Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut : Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, ympäristö- ja maisemaselvitys. Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut : Kantakaupungin ympäristöja maisemaselvitys. Tampereen hyönteistutkijain seura ry ja Tampereen kaupunki 2005: Raportti tummaverkkoperhosen esiintymisestä Nurmin ja Sorilan alueella. Tiehallinto, Tierekisteri. VTT, Lipasto liikennevälineiden yksikköpäästöt. Haettu Wermundsen Consulting Oy 2006: Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkoselvitys. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja asetus (169/2000)

106 Päiväys Datum Dnro Dnr PIR-2009-R Tampereen kaupunki Katu- ja vihertuotanto Viinikankatu Tampere Viite / Hänvisning -ohjelma Asia / Ärende LAUSUNTO TARASTENJÄRVEN VARASTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotanto on toimittanut Pirkanmaan ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointiohjelman Tarastenjärven varastoalueesta (YVA-ohjelma). YVA-menettelyn yhteysviranomainen on Pirkanmaan ympäristökeskus. Hankkeesta vastaava on Tampereen kaupunki, katu- ja vihertuotanto. YVA-ohjelman on hankkeesta vastaavan toimeksiannosta laatinut FCG Planeko Oy. Arviointiohjelma ja arviointiselostus Tarastenjärven varastoalueella tapahtuva uusioasfaltin valmistus, jäteasfaltin käsittely ja hyödyntäminen sekä betonijätteen käsittely ja hyödyntäminen ovat ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen 6 :n jätehuollon 11b kohdan perusteella toimintoja, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on kaksivaiheinen. Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa käsitellään arviointiohjelmaa, joka on hankkeesta vastaavan suunnitelma hankkeen ja sen vaihtoehdon ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja arviointimenettelyn järjestämiseksi. Arviointiohjelmassa esitetään myös suunnitelma arviointimenettelyn osallistumisjärjestelyistä. Yhteysviranomainen antaa hankkeesta vastaavalle arviointiohjelmasta lausunnon, joka sisältää yhteenvedon muiden viranomaisten lausunnoista ja yleisön mielipiteistä. Arviointimenettelyn toisessa vaiheessa hankkeesta vastaava kokoaa tehdyistä arvioinneista arviointiselostuksen, joka tulee laatia arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen ohjelmasta antaman lausunnon perusteella. Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta. Hankkeesta vastaavan on liitettävä yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksen kanssa valmiin hankesuunnitelman lupa- ja hyväksymishakemuksiin. Yliopistonkatu 38 PL 297, Tampere Puh Yliopistonkatu 38 PB 297, FI Tammerfors, Finland Tfn Laboratorio Kokkolankatu 4 PL 297, Tampere Puh Laboratoriet Kokkolankatu 4 PB 297, FI Tammerfors, Finland Tfn