Avoin päiväkoti. sivu 3. Nurmijärvi 450 vuotta. sivu 15. Kierrätys keventää kaatopaikkakuormaa. sivu 12. Kuva: Mitteli

Transkriptio

1 Avoin päiväkoti tarjoaa vertaistukea sivu 3 Nurmijärvi 450 vuotta sivu 5 Vuoden 2008 kaavoituskatsaus sivu 7 10 Kierrätys keventää kaatopaikkakuormaa sivu 12 Kuva: Mitteli Sääksin uimarannalla monipuolista toimintaa sivu 15 N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A1 A

2 Pääkirjoitus Miten tässä näin pääsi käymään? tuntuuko tutulta? Nopeasti kasvavassa kotikunnassamme elinympäristö muuttuu nopeasti. Esimerkkinä muutoksesta voin todeta, että työpaikkani, kunnanviraston lähistölle on vajaassa kymmenessä vuodessa rakennettu 14 uutta kerrostaloa. Uusia rakennuksia ja teitä syntyy joka puolelle kuntaa ja samalla myös häviää sekä vanhaa rakennuskantaa että maisemia ja tuttuja näkymiä. Vaikka kaikki tuo elinympäristössä tapahtunut muutos voi usein vaikuttaa itsestäänselvyydeltä, on uuden asuinalueen ja ympäristön rakentuminen monivaiheisen, ajallisesti pitkän ja useita asiantuntijoita vaativan työn tulos. Kunnan velvollisuus on kaavoittaa alueita vastaanottamaan uusia asukkaita ja yrityksiä. Tätä varten tarvitaan katuja, teitä, kevyenliikenteen väyliä ja puistoja sekä muita toimivan ja ympäristöarvoiltaan mahdollisimman kauniin yhdyskunnan rakentamisen edellyttämiä asioita. Nurmijärvi voimakkaan kasvun kuntana on kaavojen laatimisessa koko ajan suurien haasteiden edessä. Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Sen mukaisesti valtuusto hyväksyy sekä yleis- että asemakaavat. Kaavoituslautakunta hyväksyy vaikutuksiltaan muut kuin merkittävät kaavat. Lehden keskiaukeaman kaavoituskatsauksesta saa hyvän käsityksen siitä, miten paljon kunnassa parhaillaan kaavoitetaan, ja miten monipuolisesta sekä kaikkia kuntalaisia koskevasta asiasta on kysymys. Jokainen voi myös miettiä koskeeko jokin laadinnassa oleva kaavahanke omaa elinympäristöä. Tällöin kannattaa tutustua suunnitelmaan tarkemmin jo kaavan näytteilläolovaiheessa ja vaikkapa vaikuttaa mielipiteellä kaavan sisältöön. Usein käy niin, että tuttu kysymys Miten tässä näin pääsi käymään? esitetään vasta sen jälkeen kun kaava on vahvistettu. Kaavoituskatsauksen voi laittaa talteen ja seurata paikallislehdistä kunnan kuulutuksia. Kunnan kotisivuilta voi seurata, milloin omaa elinympäristöä koskeva ja muuttava yleis- tai asemakaava tulee nähtäville. NURMIJÄRVEN KESÄTAPAHTU- MISSA 450 vuotisjuhlavuosi näkyy ja kuuluu. Taaborinvuori on jälleen kesätapahtumien keskipiste. Aina kannattaa muistaa oman kunnan tarjonta ja tuoda vieraatkin näkemään ja kokemaan erinomaisen monipuolista kulttuuritarjontaamme. Tekstiä kirjoittaessani on tähän mennessä kesän lämpimin päivä. Ajatuksissa välkkyy jo tuleva loma-aika ja kotimaan upea kesä suomalainen kaunis rantamaisema vaikkapa sellainen kuin kotikuntamme Sääksin uimaranta on. Sääksjärvi on Etelä-Suomen helmi ja yksi suosituimpia uimarantoja. Tervetuloa Nurmijärvelle Sääksiin ja kesätapahtumiimme kaikki lomalaiset! Rentouttavaa lomaa kaikille kuntalaisille ja vieraillemme Nurmijärvellä. KIMMO BEHM Kunnanjohtaja Uudet toimialajohtajat aloittavat työnsä Nurmijärven kunnan uudet toimialajohtajat aloittavat tehtävissään kesän aikana. Toukokuussa työnsä aloitti jo kehitysjohtaja, DI Merja Vikman-Kanerva, joka siirtyi Nurmijärvelle Mäntsälästä kaavoitusjohtajan tehtävästä. Teknisen johtajan virassa aloittaa kesäkuussa arkkitehti Ilkka Ruutu Helsingistä. Hän toimi Helsingin kaupungin projektijohtajana Töölönlahden aluerakentamishankkeessa. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Hämeenlinnan kaupungin asuntomessujen projektipäällikkönä. Elokuussa työnsä aloittaa kolme toimialajohtajaa. Sosiaali- ja terveysjohtajan virkaan tulee terveystieteiden maisteri Erja Pentti Kärkölästä. Hän työskentelee nykyisin Keravan kaupungin hoitotyön johtajana. Sivistystoimen johtajan virassa aloittaa kasvatustieteiden kandidaatti Tiina Hirvonen Vantaalta. Hän toimii tällä hetkellä Vantaan kaupungin perusopetuksen va. johtajana. Henkilöstön kehittämispäälliköksi tulee filosofian maisteri Kirsi Rantanen Nurmijärveltä. Hän on toiminut aikaisemmin mm. Kemira GrowHow Oyj:n henkilöstön kehittämispäällikkönä. Kunnanvirasto avoinna normaalisti henkilöstön lomat heinäkuussa Kunnanvirasto on auki kesäaikana maanantaista perjantaihin klo Heinäkuussa toimitaan kuitenkin minimimiehityksellä, sillä henkilöstön lomat keskitetään tälle ajalle. Puhelinvaihde ja pääaulan yhteydessä oleva palvelupiste ovat avoinna koko kesän. Klaukkalan yhteispalvelu on suljettuna Nurmijärvi lukuina Asukasluku ( ) Pinta-ala 367,3 km 2, josta maapinta-alaa 362,5 km 2 ja vesipinta-alaa 4,83 km 2. Tuloveroprosentti 18,75 % Kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,65 vakinainen asuinrakennus 0,25 muut asuinrakennukset 0,75 rakentamattoman rakennustontin veroprosentti 1,65 Väestö ikäryhmittäin vuonna v. osuus väestöstä 11 % 7 15-v. osuus väestöstä 15,1 % v. osuus väestöstä 8,6 % v. osuus väestöstä 55,1 % Yli 65-v. osuus väestöstä 10,2 % Työpaikkojen määrä (2005) Päätaajamat: Nurmijärven kirkonkylä Klaukkala Rajamäki SISÄLTÖ N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen, jossa ei ole mainosten jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Vastaava päätoimittaja: Kimmo Behm PL 37, Nurmijärvi kimmo.behm@nurmijarvi.fi Päätoimittaja: Hilkka Gehör Puh PL 37, Nurmijärvi hilkka.gehor@nurmijarvi.fi 2 Toimittaja: JL-Media / Leena Valkonen leena.valkonen@saunalahti.fi Ulkoasu ja taitto: Mainospalvelu Kristasta Oy AD Krista Jännäri Kansikuva: Krista Jännäri / Nukarinkoski Painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä Painosmäärä: kpl Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: Avoin päiväkoti tarjoaa toimintaa ja vertaistukea...3 Katurakentaminen vaikuttaa liikenteeseen Klaukkalassa...4 Nurmijärvi 450-vuotta...5 Kyläilloissa aktiivinen osanotto...6 Kaavoituskatsaus Uudella yritystuella vauhtia kasvuun...11 Kierrättämällä kevennät kaatopaikkakuormaa...12 Kotitalousjätteen lajitteluohjeet...13 Kuuma turvaa asumista ja liikkumisen sujuvuutta...14 Kulttuuria, tapahtumia ja toimintaa...15 Tapahtumakalenteri...16

3 AVOIN PÄIVÄKOTI TARJOAA TOIMINTAA JA VERTAISTUKEA Kunta tiedottaa Avoimissa päiväkodeissa ja leikkipuistossa käy päivittäin kymmeniä lapsia vanhempineen. Toiminta on tarkoitettu perheille, joiden lapsilla ei ole päivähoitotarvetta. Kunnan järjestämän avoimen varhaiskasvatustoiminnan tavoitteena on tukea ja rohkaista perheitä heidän kasvatustehtävässään. Nurmijärven Klaukkalassa on kaksi avointa päiväkotia ja Rajamäellä yksi. Avoimet päiväkodit tarjoavat puitteet vanhempien ja lasten kokoontumiselle sekä ohjattua toimintaa. Lisäksi Maaniitun leikkipuistossa kirkonkylällä on ohjattua toimintaa. Aune Räsänen toimii Klaukkalan pohjoisen alueen aluevastaavana. Avoimeen päiväkotiin ovat ihan kaikki lapsiperheet tervetulleita. Tänne ei voi jättää lasta hoitoon, vaan vanhemmat ja lapset ovat yhdessä. Tyypillisimmillään avoin päiväkoti on kohtaamispaikka, jossa vanhemmat tapaavat toisiaan ja lapset voivat leikkiä keskenään. Ohjattua toimintaa on jonkin verran, mutta enemmän sisältö muodostuu sen mukaan, mitä vanhemmat haluavat tehdä tai mistä keskustella. Koulutetut työntekijät ovat mukana keskusteluissa ja he järjestävät myös asiantuntijavieraita. Vanhemmuudesta puhuminen ja vertaistuki ovat usein helpottavia tekijöitä, kun pyörittää lapsiperheen arkea. Täällä on syntynyt tuttavuussuhteita, joka tukee jaksamista. Nurmijärvi on muuttovoittokunta ja uusia, nuoria perheitä on tullut paljon. Avoin päiväkoti tai leikkipuisto on yksi tapa päästä sisään uuteen ympäristöön, vihjaa Aune Räsänen. Avointen päiväkotien kävijämäärät vaihtelevat päivittäin ja kuukausittain. Keskimääräisesti päivittäin Rajamäellä käy asiakasta, kirkonkylällä Maaniitussa noin 40 asiakasta, Klaukkalassa Ketunkalliossa noin 15 asiakasta ja Klaukkalassa Kuusitiellä noin 35 asiakasta. Lapsiperheiden olohuone Klaukkalan Ketunkallion avoin päiväkoti avattiin kevättalvella maaliskuussa ja se on saavuttanut heti suuren suosion. Enimmillään lapsia on ollut paikalla jopa 37, sanoo vastaava ohjaaja Birgit Hämäläinen. Hänen kanssaan Ketunkalliossa työskentelee toinen ohjaaja Asta Miettunen. Avoimessa päiväkodissa saa muun muassa ostaa kahvia ja teetä, ja omille eväille on lämmitysmahdollisuus. Ketunkalliossa on keskiviikkoisin kädentaitopäivä ja perjantaisin saa grillata. Toiminta vaihtelee asiakkaiden halujen ja tarpeiden mukaan, joskus tehdään retkiä ja joskus kokoonnutaan jonkin teeman ympärille, ohjaajat kertovat. Kyselyiden mukaan vanhemmat tulevat avoimeen päiväkotiin saadakseen vertaistukea ja seuraa. Lapsille avoin päiväkoti tarjoaa pehmeän laskun tutustua muihin lapsiin. Esimerkiksi ainoa lapsi pääsee täällä harjoittelemaan sosiaalistumista ennen tarhaan menoa. Lisäksi ujoja lapsia auttaa se, että äiti on mukana turvana. Paikan tarkoituksena on olla olohuone, jossa vaan sattuu olemaan paljon lapsia. Toimintaa tehdään yhteistyössä sosiaalitoimen ja neuvoloiden kanssa, eli jos huomataan että lapsilla on jotain ongelmia esimerkiksi viivästyneen puheentuottamisen kanssa, niin avoimessa päiväkodissa neuvotaan eteenpäin. Kielimuurikaan ei ole este, myös ruotsiksi saa palvelua, ohjaajat lisäävät. Juuso, 9 kk, kellii tyytyväisenä lattialla ja hamuaa erilaisia leluja. Hän käy äitinsä kanssa avoimessa päiväkodissa pari kertaa viikossa. Äidin mielestä avoin päiväkoti on hyvä mahdollisuus lapsiperheille tavata toisiaan. Charlotan eli Lotan, 1 v 3 kk, äiti on samaa mieltä. He ovat käyneet ennen Ketunkallion avaamista myös muualla avoimessa päiväkodissa. Miska, 1,8 kk, käy äitinsä kanssa Ketunkalliossa pari kertaa viikossa ja he ovat toimintaan tyytyväisiä. Avoin päiväkoti tarjoaa pehmeän laskun tutustua muihin lapsiin. Ujoja lapsia auttaa se, että äiti on mukana turvana. Avoin päiväkoti on kohtaamispaikka, jossa vanhemmat tapaavat toisiaan ja lapset voivat leikkiä keskenään. Kaikki lapsiperheet ovat tervetulleita. Avoimet päiväkodit ja leikkipuistotoiminta Avoimet päiväkodit ovat kiinni kesäaikana Maaniitun leikkipuistossa on ohjattua toimintaa koko kesän ajan. Klaukkalan avoin päiväkoti Kuusitie 4 A Klaukkala Avoinna ma-pe klo 9 13 Puh klaukkalan.avoinpk@nurmijarvi.fi Ketunkallion avoin päiväkoti Ketunkallio 5-7 C 6-7 Avoinna ma-pe klo Klaukkala Puh ketunkallion.avoinpk@nurmijarvi.fi Maaniitun leikkipuisto Väinöläntie Nurmijärvi Puh Rajamäen avoin päiväkoti Villentie Rajamäki Avoinna ma-pe klo 9 13 Puh rajamaen.avoinpk@nurmijarvi.fi 3

4 Kunta tiedottaa AJANKOHTAISTA TERVEYSASEMILTA KATURAKENTAMINEN vaikuttaa liikenteeseen Klaukkalassa Klaukkalan keskustassa tehdään kesäaikana laajoja yleisten alueiden ja teiden kunnostustöitä. Rakentaminen torin alueella on jo alkanut ja jatkuu lähiympäristön teiden kunnostamisella. Klaukkalan keskustassa liikkuvien kannattaa varata tovi lisää aikaa ja malttia liikennöimiseensä. Kunnostuksen kohteena ovat aluksi Myllärintie Tilantien ja Gunnarintien välillä, Myllärinaukio eli Klaukkalan tori sekä Torikuja. Lisäksi parannetaan Kuonomäentien ja Isoseppäläntien risteysaluetta. Yleisten alueiden kunnostuksella ja katurakentamisella pyritään luomaan Klaukkalan keskustaan kaupunkimainen ja viihtyisä ilme sekä vilkastuttamaan keskustan elämää. Myllärintien, Gunnarintien, Viirintien ja Ratsutilantien tuntumassa tehdään myös vesijohto- ja viemäröintitöitä. Lähistöllä oleva Kuonomäentie on siirtynyt valtiolta kunnan omistukseen kaava-alueen osalla ja sen varrella alkaa kesäkuussa pitkään odotettu kevyen liikenteen väylän rakentaminen välillä Isoseppäläntie Riihirinne. Klaukkalan keskustan liikenteessä tullaankin kesäaikana kysymään kärsivällisyyttä, sillä ajojärjestelyt saattavat muuttua jopa päivittäin, sanoo työpäällikkö Leo Nousiainen. Kesän rakennusurakointia saattaa hidastaa Gunnarintiellä sijaitseva muinaismuistoalue. Paikalta on löydetty mm. muinaisia nuotiopaikkakiviä ja hiiltyneitä parrunpaloja. Museovirasto tekee kesällä alueella tutkimuksia ja katurakentaminen Gunnarintiellä käynnistyy koko osuudellaan vasta, kun museoviraston lupa saadaan, Nousiainen jatkaa. Klaukkalan rakennusurakat ovat euromääräisesti suuria. Torin alueen kunnostus maksaa noin puoli miljoonaa euroa ja Kuonomäentien kevyen liikenteen väylän rakentaminen noin euroa. Ratsutilantien ja Viiritien rakentaminen on myös noin puolen miljoonan euron luokkaa. Klaukkalan lähellä Harjulanrannan uudella asuinalueella rakennetaan alkukesästä katuja ja kunnallistekniikkaa noin yhden miljoonan euron edestä. Pyrkimys on, että kadut olisivat kunnossa jo ennen varsinaista kesälomakautta heinäkuun alussa ja tulevat rakentajat pääsevät tonteilleen töihin. Rakennettavia katuja ovat Kiilakiventie, Kvartsitie, Vuolukiventie ja Marmoritie. Harjulanrannan asuinalueen kohteet toteutetaan kunnan omana työnä. Klaukkalan yleisten alueiden ja katujen rakentaminen jakaantuu kolmelle urakoitsijalle. Keskustan teitä rakentaa Hyvinkään Tieluiska Oy, kivetystöistä vastaa Viher-Pirkka Oy ja Kuonomäentien urakoinnista vastaa Graniittirakennus Kallio Oy. Kunnan puolelta urakoiden valvojana toimii valvojarakennusmestari Timo Suni. Syksyllä Klaukkalan torilla aiotaan pitää erityinen avajaisjuhla, kun rakennustyöt ovat valmistuneet. Klaukkalan terveysasemalla on aloitettu lääkärin ja hoitajan työparityöskentely maaliskuusta alkaen. Tämä on aiheuttanut muutoksia toimintaan ja ajanvarausnumeroihin. Omahoitaja huolehtii ajanvarauksesta lääkärin ja hoitajan vastaanotoille ja antaa neuvoja sekä tietoja laboratoriovastauksista. Ensimmäinen puolituntia puhelinajasta on yleensä ruuhkaisin. Jonoon päästessä on tärkeää pysyä linjalla ja odottaa hoitajan vastaamista. Omahoitajan vastaanotolle kannattaa varata aika puhelimitse, näin välttyy turhalta odottamiselta. Pääsääntöisesti palaute työparityöskentelystä on ollut positiivista, sanoo johtava ylilääkäri Ilpo Salminen. Negatiivista palautetta on tullut lähinnä puhelinliikenteestä. Puhelinliikenteeseen liittyvät ongelmat ovat johtuneet siitä, että terveysasemalla ei ole ollut riittävää resursointia esimerkiksi sairastumisten vuoksi. Puhelinliikenteessä on ollut myös teknisiä ongelmia. AJANVARAUKSET KESÄLLÄ Klaukkalan omahoitajan puhelinaika on 2.6. alkaen ma-pe klo 8 10 (myös omalääkärin ajanvaraus). Omahoitajien puhelinaika on 2.6. alkaen ma pe klo Muina aikoina puhelinneuvontaa ja päiväkohtaiset akuutit päivystysajat saa numerosta terveysaseman aukioloaikana. Nurmijärvellä vieraita RAPLASTA Yhteistyö Viron Raplan ja Nurmijärven kunnan välillä on vilkasta. Viimeiksi raplalaisia oli mukana Nurmijärven messuilla, kunnan osastolla. Raplan alueen esittelyn lisäksi myytiin paikallisia käsityötuotteita, kuten patalappuja ja hartiahuiveja sekä raudasta taottuja pienesineitä. Oman väestövastuualueensa lääkärin saa selville kunnan internet-sivuilta www. nurmijärvi.fi tai kysymällä vastaanottojen henkilökunnalta. Ajanvaraukset lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotoille sekä päivystykseen tehdään omahoitajan kautta alla olevista numeroista ma pe klo Alue K1 (Tiitinen) Alue K2 (Närhi) Alue K3 (Jalkanen) Alue K4 (Helander) Alue K Alue K6 (Raitasalo) Alue K7 (Loone) Alue K8 (Hytönen) Alue K Alue K10 (Ahonen) Sydänkesän aikaan vastaanotot ovat kiinni seuraavasti: Rajamäen vastaanotto Rajamäen laboratorion näytteenotto Klaukkalan laboratorio Rajamäen hammashoitola Työterveyshuolto: Klaukkala Kirkonkylä Nuorisoneuvola toimii supistetusti koko kesän. Terveyskeskuksen kanttiini on suljettuna Terveyskeskuksen väki toivottaa kaikille kuntalaisille virkistävää kesäaikaa! Kunnan messuosatolla Raplaa esittelivät Tiiu Susi, Ene Matetski ja Helika Riibulk. Mukana osastolla olivat myös liikuntatoimen päällikkö Antero Lempiö, elinkeinopäällikkö Hilkka Gehör, nuorisopäällikkö Merja Winha-Järvinen sekä Jarna Aimola. 4

5 Kunta tiedottaa NURMIJÄRVI 450 VUOTTA Sekä kappeliseurakunnan perustamisen että hallintopitäjän synnyn muistovuosia on ennenkin vietetty limittäin. Nurmijärven kappeliseurakunnan perustamisen 400-vuotisjuhlaa vietettiin 50 vuotta sitten vuonna Nurmijärven museon kuva-arkisto, kuva Reino Kostia. Kylätarinoita kyläläisiltä Nurmijärvellä on tehty aktiivisesti kyläkirjoja ja uusia on tulossa. Tänä vuonna vietetään Nurmijärvi 450 juhlavuotta. Monet tosin vielä muistavat, miten vuonna 1975 vietettiin kunnan 200-vuotisjuhlaa. Aika ei Nurmijärvellä kuitenkaan kulje muuta maailmaa nopeammin, vaan kyse on eri asioista: oman kappeliseurakunnan perustamisesta ja hallintopitäjän muodostamisesta. 450 vuotta sitten, vuonna 1558, Nurmijärvi mainittiin ensimmäisen kerran Helsingin pitäjän kappeliseurakuntana. Nykyisen Nurmijärven alueen kyliä oli 1500-luvulla neljän pitäjän alaisena: Vihdin, Sipoon, Janakkalan ja Helsingin pitäjän. Samoin kuuluttiin neljän seurakunnan alaisuuteen. Kirkot sijaitsivat kaukana ja huonojen kulkuyhteyksien päässä. nä elän kuvauspaikkana. Sitä on käytetty myös Niskavuoren Heta ja Niskavuori taistelee -elokuvien lavastuksena. Tunnetuimmat Nurmijärvellä kuvatut vanhat kotimaiset elokuvat lienevät Tuntematon sotilas, Ryysyrannan Jooseppi, Vieras mies, Hilman päivät ja Akseli ja Elina luvulta eteenpäin tähän päivään asti on Nurmijärvellä kuvauspuuhissa viihtynyt erityisesti ohjaaja Ere Kokkonen: Uuno Turhapuro -elokuvista Häpy endkö ja Johtaja Uuno Turhapuro pisnismies on kuvattu Metsäkylässä ja Klaukkalassa, Kokkosen Vääpeli Körmy -elokuvissa näkyy Nurmijärvestä myös Lepsämää ja Klaukkalaa. Komedioihin tai muuten kepeämpiin elokuviin kuuluvat myös Iskelmäprinssi, Rock n roll never dies tai Kummelin Jackpot, jotka on kuvattu eri puolilla Nurmijär- Oman kappeliseurakunnan perustaminen oli tärkeä asia alueen statukselle. Hajanaisesta uudisasutusalueesta muodostui yhtenäinen asutusseutu Vantaan keskijuoksun varrelle. Omaksi hallintopitäjäksi Lääninjakojen yhteydessä vuonna 1775 Nurmijärven seurakunnan eri osat koottiin myös hallinnollisesti yhteen ja muodostui Nurmijärven hallintopitäjä. Tämän kunnallisen itsehallinnon 200 vuotistaivalta juhlistettiin vuonna Juhlavuoden tapahtumia Kesäkuussa Taaborinvuorella järjestetään kunnan ja seurakunnan yhteinen kutsuvierasvastaanotto jumalanpalveluksen ja Kivi-juhlien Lea-näytelmän merkeissä. Perjantaina elokuun illassa Taaborinvuorella esiintyy Rinneradio ilmaiskonsertissa. Juhlavuoteen kuuluvat myös Nurmijärven kirjastoissa kiertävät museon valokuvanäyttelyt, joihin voi tutustua myös verkossa fi/museo. Pääkirjaston Kirjastogalleriassa on esillä Nurmijärven 450-vuotista historiaa esittelevä museonäyttely. Nurmijärvi on aikojen saatossa ollut monen suomalaisen teatterielokuvan kuvauspaikkana. Vanhojen Suomi-Filmien aikaan Nurmijärvi tarjosi idylliset maaseutumaisemat ja kauniin kirkonkylän lähellä Helsinkiä, jonne oli helppo tulla kuvaamaan. Tämän päivän Nurmijärvi tarjoaa maaseutumaisemien lisäksi ajattomia rakennusympäristöjä. Esimerkiksi Musta jää ja Hylätyt talot, autiot pihat -elokuvien osia on kuvattu Kiljavan sairaalassa.tunnetuimman nurmijärveläisen eli Aleksis Kiven tuotantoa on myös filmattu hänen kotiseudullaan. Vaalan ja Ilmarin ohjaamat Nummisuutarit on taltioitu mm. Palojoen Taaborinvuorella ja Kirkonkylän kirkossa. Nurmijärven kirkko ympäristöineen on ollut Kiven elämäkertaelokuvan Miveä 1990-luvulta eteenpäin. Mikä sitten viihde-elokuvien tekijöitä Nurmijärvellä on viehättänyt, voi vain arvailla, mutta vakavammat elokuvat ovat toisinaan olleetvähemmistönä Nurmijärven elokuvamaisemista. Uutena aluevaltauksena Nurmijärvellä kuvatuista elokuvagenreistä on AJ Annilan kauhuelokuva Sauna, jota kuvattiin viime syksynä Kirkonkylän Myllykoskella. Tulevana kesänäkin Nurmijärvellä tehtänee elokuvaa. Jari Halonen on Aleksis Kiven elämän jälkeen siirtynyt tekemään elokuvaa Kalevalasta. Kalevalan kuvauksia suunnitellaan tehtäväksi Röykän sairaalan alueella. Teksti: Valentin Hintikka Korven kylät, Röykän raitit ja vähän Vihtiäkin ilmestyi 1997 tekijöinä Urho Handolin, Raimo Leino ja Tauno Nikki. Siitä alkoi kyläkirjainnostus. Pirjo Itkosen tekemä Kylää ja kyläläisiä (1998) kertoo kirkonkylästä ja sitä esittelee myös Ritva Keurulaisen myöhemmin tekemät kuvateokset kirkonmäeltä ja kirkonkylän raiteilta. Kirja Lepsämän kylästä ilmestyi Teos on perusteellinen selvitys lepsämäläisten vaiheista. Uusimpia tulokkaita on Klaukkalan Metsäkylän kyläkirja vuodelta 2007 ja samana vuonna ilmestynyt Palkoja Paloolta. Viime mainittu on kylähistorioihin verrattuna enemmänkin sukukirja, koska se kertoo kymmenen palojokelaissisaruksen tarinan. Lisää kylähistorioita on tulossa. Alkukesästä ilmestyy Nukarin kylähistoria nimellä Pengerkosken partaalla Nukarin tienoon historiaa ja tarinoita. Tekeillä on myös historiikit Klaukkalasta ja Valkjärven kylästä ja viimeisimpinä ovat aktivoituneet perttulalaiset. Perttulassa on jo pidetty perustava kokous oman kyläkirjan toimittamisesta. Vanhempaa tietoa Nurmijärvestä on saatavissa kolmiosaisesta pitäjänhistoriasta sekä monisteina ilmestyneistä vihkosista. Herusten asukasyhdistys julkaisi kyläläisten muistelmia jo vuonna Kylien historiikit ja asukkaitten muistelmat ovat arvokas lisä kotiseututietoutta varsinkin, kun kunnan museolla ei ole resursseja kylätutkimusten tekemiseen. Museo kyllä auttaa tietojen keruussa ja on lainannut valokuvia teoksiin. Kirjaston kotiseutukokoelmassa on kaikki kirjanmuotoiset ja monisteinakin ilmestyneet kyläkirjat. Uusimpia julkaisuja on myös myynnissä Nurmijärven kirjastojen kaupoissa. Ne kannattaakin muistaa edullisina ostospaikkoina, joista kirjojen lisäksi löytyy myös Nurmijärveen ja Aleksis Kiveen liittyviä postikortteja sekä musiikkiäänitteitä. Teksti: Riitta Manka 5

6 Kunta tiedottaa Kevään kyläillat Nukarilla ja Röykässä herättivät laajaa kiinnostusta. Nukarilla oli paikalla jopa noin 90 henkeä ja Röykässä viitisenkymmentä. Tilaisuuksissa oli kunnan puolelta vastaamassa virka- ja luottamusmiehiä. Tilaisuudet avasi valtuuston puheenjohtajan Petri Kalmi ja kunnanjohtaja Kimmo Behm kertoi ajankohtaisista asioista muun muassa väestökehityksestä, tonttitarjonnasta, investoinneista sekä haja-asutusalueiden kaavoituksesta Nukarilaisia kiinnosti erityisesti vesiasiat, sillä he ovat olleet aktiivisia jätevesiosuuskunnan saamiseksi kylälle. Tällä aktiivinen osanotto hetkellä hankkeen etenemisen esteenä on se, ettei ole selvyyttä siitä, mihin jätevedet johdettaisiin. Yksi vaihtoehto on, että jätevedet johdettaisiin Tuusulan puolelle, mutta siellä vastaanottava verkko saneerataan aikaisintaan vuonna Tämän vaihtoehdon osalta myös kustannukset ovat epäselvät. Jätevesien johtaminen on suunniteltu vaihtoehtoisesti joko kiinteistökohtaisia pumppaamoita käyttäen tai perinteistä viettoviemäri- ja aluepumppaamotekniikkaa käyttäen. Kustannusten osalta vaihtoehdoilla ei ole juurikaan eroja. Liittyjälle jätevesiosuuskunnan kustannukset tulisivat olemaan noin euron luokka per talous, minkä lisäksi talokohtaisten liittämiskustannusten osuus tullee olemaan n euroa. Osuuskunta tulee perimään liittyjiltä alkupääoman saamiseksi liittymismaksun, jonka suuruus määräytyy osuuskunnan harkinnan mukaan ja lopulle osuuskunnan rakennuskustannuksista haetaan pitkäaikaista lainaa. Kiinteistökohtaisista liittämiskustannuksista vastaavat kiinteistöt itse. Lisäksi Nukarilla keskusteltiin liikenneturvallisuudesta. Tilaisuus pidettiin Kalliolan klinikoilla ja yleisö sai klinikoiden johtajalta Jyrki Lausvaaralta myös katsauksen päihdehuoltotoimintaan. Röykässä huolena palvelut ja tienpito Kunnanjohtaja linjasi Röykän tasaisen ja hallitun kasvun alueeksi ja totesi, että Röykkä kuuluu pientalovaltaisen asutuksen alueisiin. Tulevat rakennushankkeet kiinnostivat kuntalaisia erityisesti koulun laajennuksen sekä päiväkodin rakentamisen osalta. Koulun laajennus on käsillä todennäköisesti vuonna 2010 samoin päiväkodin. Jos päiväkotiin on pakottava tarve, sen rakentaminen voi ajoittua aikaisemmaksikin. Päiväkodista tulee mahdollisesti kolmeosastoinen ja 54- paikkainen. Asukkaita huoletti se, ettei päiväkotia suunnitella liian pieneksi. Tulevista hankkeista kunnanjohtaja nosti esiin Röykän sairaalan, johon on tulossa mahdollisesti hoivapalveluyritys. Suunnitelmat sen osalta ovat kuitenkin varsin keskeneräisiä. Klaukkalan uimahallista sen sijaan käynnistetään jo tämän vuoden puolella tarve- ja hankeselvitys. Kunnallistekniikan päällikkö Juha Koivisto kertoi Röykkää koskevista kaavasuunnitelmista. Koulun ympäristö aiotaan muuttaa kaavan mukaiseksi ja mm. Opintien läpiajo estetään. Kevyen liikenteen väylää myös lisätään koulun lähistölle. Takamaantielle aloitetaan kevytliikenneväylän rakennustyöt välillä Risusillantie Lovelankuja. Harkittavana on myös, että työpaikka-alueeksi kaavoitettu alue Harakantien itäpuolella tullaan mahdollisesti muuttamaan asumiseen tarkoitetuksi alueeksi. Tällöin työpaikka-alueeksi jäisi alue radan pohjoispuolella ja taimitarhan länsipuolella oleva kunnan omistama alue. Röykän asukasyhdistys on ollut aktiivinen ja tehnyt aloitteita mm. liikenneturvallisuusasioissa. Kunta lupasikin parantaa liikenneturvallisuutta Thermisol Oy:n lähellä olevassa Vaaksintien risteyksessä maalaamalla asvalttiin stopmerkki. Lisäksi Kassakummuntien kevytliikenneväylälle kevytväylän alittavan ojarummun kohdalle pyritään laittamaan kaide tänä vuonna. Viranhaltijoilta kysyttiin myös, mitä kunta aikoo tehdä Röykän viihtyvyyden parantamiseksi. Kunnanjohtaja lupasi, että selvitetään, voiko kunta puuttua siistimiseen esimerkiksi. rappiotilojen ja autonromujen osalta muulla kuin kaavaalueella. Myös puunhakkuut kyläalueella harmittivat kuntalaisia. Klaukkalan uusi hoitaja lääkäri-järjestelmä sai palautetta puhelinpäivystyksen jonoista ja asukkaat ideoivatkin ratkaisuksi mm. ajanvarausta internetin välityksellä. Teksti: Tiina Ahokas Kunnan kassaan kertyi viime vuonna ennakoitua enemmän verotuloja ja lainakantaa pystyttiin alentamaan. Toimintakulut sen sijaan kasvoivat. Tilikauden tulos ylsi lähes viime vuoden tasolle ollen 6,2 miljoonaa euroa. Kunnallisveron tuotto oli viime vuonna 116 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen oli 8,2 %. Kiinteistövero tuotti 4,4 miljoonaa euroa ja yhteisövero 4,7 miljoonaa euroa. Kaikkiaan verotuloja kertyi 1,1 miljoonaa arvioitua enemmän. Kunnan väestönkasvu pysyi tavoitteessa. Uusia asukkaita tuli runsaat 600 henkeä eli väestönkasvu jäi 1,6 %:iin. Kunnan investointitaso oli edellisvuotta alhaisempi ja lainakantaa pystyttiin laskemaan 11 miljoonaa euroa. Kunnan toimintakulut ovat nousussa ja kasvoivat viime vuonna kaikkiaan 7,5 %. Kulujen kasvun rajaaminen onkin kunnanjohtajan mukaan taloudenpidon keskeisin haaste. Henkilöstökulujen osuus on puolet kunnan toimintakuluista, kolmannes kuluista muodostuu palveluiden ostosta, aineet, tarvikkeet ja tavarat vievät 7 %, samoin avustustoiminnan osuus on 7 %. 6 Kustannustehokkuuden parantamiseksi kunta uusi toimintaorganisaationsa ja työ uudessa rakenteessa alkoi tämän vuoden alussa. Myös luottamushenkilöorganisaatiota muutetaan ensi vuoden alusta lukien. Henkilöstön määrä kasvoi viime vuonna 27 vakanssilla ja henkilöstöä oli kaikkiaan kunnan palveluksessa Nurmijärvelle valmistui viime vuonna uusia asuntoja 290 ja omakotitontteja luovutettiin 32. Asuntorakentaminen painottui Klaukkalan Harjulaan ja Vanhaan Myllyrantaan. Kerros- ja rivitalorakentaminen keskittyi Klaukkalan Ratsutilan alueelle. Kunnanjohtaja Behm on tyytyväinen yritystoiminnan kasvuun. Vuoden 2007 aikana kunnan alueella perustettiin 243 yritystä ja edellisenä vuonna 231. Yritystontteja myytiin Ilvesvuoren alueelta vuonna 2007 kahdeksan ja muilta alueilta neljä. Kunnan talonrakennuskohteisiin käytettiin viime vuonna yhteensä runsaat seitsemän miljoonaa euroa, kunnallistekniikkaa rakennettiin 3,4 miljoonaa eurolla ja vesilaitoksen investoinnit olivat 1,6 miljoonaa euroa. Uusia Kunta on sopinut kahdesta suurehkosta yritystonttikaupasta tänä keväänä. Kaikkiaan tontteja on myyty toistakymmentä. Kuorma-autoja myyvä CT Finland B.V. ostaa noin 2,4 hehtaarin suuruisen tontin Ketunpesän yritysalueelta, joka sijaitsee Hangonväylän varrella, Rajamäen taajaman lähellä. Yritys rakentaa tontille DAF-autojen palvelukeskuksen, josta samalla tulee Suomen toimintojen pääkonttori. Uuteen palvelukeskukseen sijoittuu DAF-kuorma-automyynti, raskaan kaluston huoltokorjaamo, kolarikorjaamo, maalaamo, varaosamyynti sekä rahoitusja leasingpalvelut. CT Finland B.V. on toiminut Suomessa Vantaalla vajaan vuoden tilojen käydessä ahtaaksi jo alkuvaiheessa. Yrityksen tarkoituksena on rakentaa noin m 2 :n tilat, joissa tulee jatkossa työskentelemään arviolta 40 henkilöä. Puutarvikealan yritys Leo Koskinen Oy:lle myydään Ilvesvuoren yritysalueelta runsaan 1,2 hehtaarin suuruinen tontti tuotantohallin rakentamista varten. Yrityksen toimipaikka on tällä hetkellä Helsingissä. Nurmijärvellä Yrityksen tarkoituksena on rakentaa tontille tuotantohalli pakkauslaatikoiden ja lavojen valmistukseen. Jatkossa rakennetaan tilat myös rakennustarvikemyynnille ja varastoinnille. Perheyrityksen on arvioitu investontien jälkeen työllistävän henkilöä. Yritystonttien kysyntä jatkui alkuvuoden vilkkaana. Tonttien myyntipäätöksiä on tänä vuonna tehty kaikkiaan 11 kpl, kooltaan yhteensä 9 hehtaaria. Tutustu kunnassa toimiviin yrityksiin Uusi sähköinen yritysrekisteri on avattu Nurmijärven kunnan kotisivuille. Rekisteri on maksuton tietopankki, josta asiakkaat voivat tarkastella alueen yritysten palvelutarjontaa. Rekisteristä löytyvät lähes yrityksen tiedot.

7 Irrotettava liite Kunta tiedottaa Vuonna 2008 vireillä olevat ja lähiaikoina mahdollisesti vireille tulevat kaavat KAAVOJEN LAATIMINEN ON KUNNAN TEHTÄVÄ Kaavoitus perustuu maankäyttöja rakennuslakiin Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy sekä yleiskaavat että asemakaavat. Vaikutuksiltaan muut kuin merkittävät kaavat hyväksyy kunnan kaavoituslautakunta. Alueellinen ympäristökeskus seuraa kunnan kaavoitusta ja sillä on mahdollisuus puuttua oikaisukehotuksella tai valituksella kunnan päätöksiin, jos ne eivät ole MRL:n mukaisia. Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsaus perustuu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävään kaavoitusohjelmaan ja se antaa tilanne- ja kokonaiskuvan Nurmijärven yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Kaavoituskatsauksessa esitetään vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat. Esitettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita kaavoitushankkeita. Lisäksi kaavoituskatsauksen yhteydessä on arvioitava asumiseen varattujen tonttien riittävyyttä. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Nurmijärven asemakaava-alueiden tonttivarannon toteutumista seurataan tarkemmin maapoliittisissa tilannekatsauksissa. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella tonttivaranto on Klaukkalan, Lepsämän, kirkonkylän ja Röykän asemakaava-alueilta merkittävissä määrin toteutunut viime vuosina. Näillä alueilla tonttivaranto ei vastaa kysyntää. Rajamäen ja Herusten alueella tonttivarantoa on vielä kohtalaisesti jäljellä. Kunnalla on tonttivarantoa talousarvion yhteydessä esitetyn kolmen vuoden tontinluovutusohjelman tarpeisiin siten, että vuosittain kunta pystyy luovuttamaan omakotitonttia sekä ne tontit, joita tarvitaan tehokkaampaan, yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon. Valmisteilla on lukuisia yleis- ja asemakaavahankkeita sekä maanhankintatoimenpiteitä, joilla tonttivarantoa pyritään lisäämään paremmin kysyntää vastaavaksi erityisesti Klaukkalan ja kirkonkylän alueilla. Nämä lähiajan kaavahankkeet on esitetty tässä kaavoituskatsauksessa jäljempänä. KAAVAN LAATIMISESTA PERITTÄVÄT KUSTANNUKSET JA MAANKÄYTTÖ- SOPIMUKSET Maankäyttö ja rakennuslain 59 :n mukaan kunnalla on oikeus periä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta. Mikä asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella maa-alueen tai tontin rakennusoikeus nousee, laaditaan kaavan laatimisen yhteydessä maankäyttösopimus valtuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. TIEDOTUS JA OSALLISTUMINEN Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet maankäytön suunnitteluun Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella ainakin yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä ilmoituslehdessä. MRL:n mukaan aina kaavoitukseen ryhdyttäessä laaditaan erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan, miten osalliset saavat tietoa kaavoituksen lähtökohdista, miten he voivat osallistua kaavoituksen valmisteluun sekä kertoa mielipiteensä asiasta. Harjuosayleiskaavat Osayleiskaava Kaavoitusalue Asemakaava-alue Kyläosayleiskaavat Oikeusvaikutteinen osayleiskaava Valtuuston hyväksymä osayleiskaava Rakennuskielto yleiskaavan laatimista varten 7

8 Kaavoituskatsaus Irrotettava liite Nurmijärven kunta Elinkeino- ja kuntakehityskeskus YLEISKAAVOITUS Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä Nurmijärven kunnanvirastossa sekä yleensä myös joko Nurmijärven tai Rajamäen kirjastossa tai Klaukkalan yhteispalvelupisteessä sen mukaan, mitä taajamaa kaavan laatiminen koskee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla Kuntalaiset ja muut osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun ja kaavoitukseen kaavan vireilletulosta lähtien. Osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet järjestetään kunkin kaavoitushankkeen merkittävyyden kannalta sopivalla tavalla. Kaavasta tiedotetaan kuuluttamalla lehdessä ja ilmoittamalla maanomistajille kirjeitse sekä tarvittaessa järjestämällä erilaisia tiedotus- ym. tilaisuuksia. Kaavat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Opastusta kaavoitusasioissa voi kysyä kunnanviraston maankäytön asiakaspalvelusta. Uusien kaavahankkeiden vireilletulosta tiedotetaan erikseen, mikäli ne eivät ole sisältyneet kaavoituskatsaukseen. KAAVAJÄRJESTELMÄ tötavoitteet kuntakaavoitukseen sekä sovittaa yhteen kuntien maankäyttötarpeet ja valtakunnalliset intressit. Nurmijärven kunnan alueella maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan marraskuussa 2006 ja kaava on lainvoimainen. Uudenmaan ensimmäinen vaihemaakuntakaavaehdotus oli nähtävillä Vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarataalueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja, laajoja yhtenäisiä metsäalueita ja hiljaisia alueita. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta löytyy Uudenmaan liiton kotisivuilta ( Yleiskaava on kunnan laatima maankäytön suunnitelma, joka esittää periaatteet alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin kuten asumiseen, työpaikkatoimintoihin tai virkistykseen sekä liikenneverkon kehittämisen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava) esim. taajamittain tai kylittäin. Yleiskaava voidaan laatia joko strategisena maankäytön suunnitelmana tai suoraan rakentamista ohjaavana aluevarauskaavana yksityiskohtaisen kaavoituksen tai rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Asemakaavat laaditaan kunnan toimesta sellaisille alueille, joiden rakentamisen ja muun maankäytön yksityiskohtainen järjestäminen on tarpeellista. Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista koko kunnan alueella. Se sisältää määräyksiä lupamenettelystä ja ohjaa ra- Maakuntakaava on tärkein seudullinen maankäytön suunnitelma ja sillä on myös oikeusvaikutuksia. Yleispiirteisenä ja laaja-alaisena maankäytön suunnitelmana se välittää valtakunnalliset alueidenkäytkentamistapaa hyvän asuin- ja elinympäristön turvaamiseksi. Rakennusjärjestys on keskeisin rakennuslupaharkinnan perusta alueilla, joissa ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Nurmijärven rakennusjärjestys on tullut voimaan MUUT SUUNNITELMAT Klaukkalan ohikulkutie Klaukkalan ohikulkutien yleissuunnitelma on lainvoimainen ja tiesuunnitelman laatiminen on käynnistetty. Tiepiiri keskeytti tiesuunnitelman laatimisen syksyllä 2007 alustavien kustannusten noustua olennaisesti korkeammiksi kuin kustannusarvio. Ohikulkutielle etsitään uutta linjausta ja suunnittelun aikataulusta ei ole tietoa. Hanke odottaa lisäksi rahoituksen varmistumista osana valtakunnallista taajamatiepakettia. YLEISKAAVOITUS KLAUKKALA Nurmijärven kunta / Ympäristötoimiala ASEMAKAAVOITUS Koko kunnan kehityskuva (strateginen yleiskaava) Koko kunnan kehityskuva määrittelee kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet. Kehityskuva ohjaa osayleiskaavojen laadintaa ja se toimii periaatepäätöksenä sitä jatkossa toteuttaville osayleiskaavoille. Kehityskuvaa ei tehdä aluevarauskaavana, vaan se valmistellaan valtuustolle strategisena maankäytöllisenä päätöksenä. Kehityskuvan valmisteluaineistona laaditaan vuosittain kunnan osa-alueittainen väestösuunnite sekä muita tarpeellisia koko kuntaa tai tiettyä aihealuetta koskevia selvityksiä. TAAJAMIEN OSAYLEISKAAVAT Taajamien osayleiskaavat ohjaavat asemakaavojen laadintaa ja tarkistamista taajamissa sekä määrittelevät mm. taajamien kasvusuunnat, virkistysalueet ja yhteysverkostot. Klaukkalan osayleiskaava Klaukkalan osayleiskaava ohjaa Klaukkalan asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Kunnanhallitus hyväksyi Klaukkalan maankäytön ja liikenneverkon kehittämisperiaatteet, jotka sisältävät kaavaa varten tehtyjen selvitysten analyysin ja synteesin ja muodostavat niistä johdonmukaisen kehittämispolun. Klaukkalan osayleiskaavan laadintaa jatketaan. Klaukkalan ohikulkutielle etsitään uutta linjausta ja uuden linjauksen sijainnin varmistuttua voidaan laatia Klaukkalan osayleiskaavaluonnos. Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava ohjaa kirkonkylän asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Osayleiskaavan laadintaa palvelevana 8

9 Irrotettava liite Kaavoituskatsaus KIRKONKYLÄ Nurmijärven kunta / Ympäristötoimiala ASEMAKAAVOITUS selvityksenä tehtiin vuonna 2007 kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvitys. Kirkonkylän osayleiskaavan laadinta pyritään käynnistämään maanhankinnan ja asemakaavojen laadinnan tueksi heti, kun jo vireillä olevien yleiskaavojen suunnittelutilanne ja resurssitilanne sen sallii. Maaseutualueiden osayleiskaavat Maaseutualueiden osayleiskaavat ohjaavat rakentamista ja maankäyttöä alueilla, joille ei tulla laatimaan asemakaavoja. Nämä osayleiskaavat tullaan mitoitukseltaan perustamaan emätilakohtaiseen rakentamismahdollisuuksien ja toteutuneen rakentamisen tarkasteluun. Tilajaotushistorian lisäksi rakentamismahdollisuuksien arviointiin vaikuttavat tilan sijainti yhdyskuntarakenteessa, tilan pinta-ala sekä alueelta tehty ympäristö- ja maisemaselvitys. Lepsämän osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Lepsämän osayleiskaavaa laadittaessa määritellään samalla kaikkia maaseutualueiden osayleiskaavoja koskevat mitoitusperiaatteet ja siihen liittyvät työmenetelmät. Lepsämän kylän osayleiskaavan laadintaa varten on jatkettu mitoitusperiaatteiden määrittämistä ja emätilaselvityksen tarkistamista. Osayleiskaavaluonnos valmistui loppuvuodesta Osayleiskaavaehdotus on tavoitteena laatia vuodenvaihteessa 2008/2009. Perttulan osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Perttulan kylän osayleiskaavan laadintaa palvelevaa emätilaselvitystä laaditaan vuoden 2008 aikana. ASEMAKAAVOITUS KLAUKKALA ASUIN-/LIIKEALUEET 1. Klaukkalan keskusta Ylitilantien itäpuoli, vireillä Klaukkalan kirkkoa vastapäätä sijaitsevan alueen asemakaavoitus. Aluetta suunnitellaan asuntoalueena. Kaavoitus saattaa edellyttää maankäyttösopimusta. 2. Klaukkalan keskusta, Kisakujan ympäristö, vireillä Klaukkalantien länsipuolella Lepsämäntien, Kisakujan ja Kuntotien rajoittaman alueen asemakaavan tarkistaminen. Aluetta suunnitellaan asuntoalueena. Kaavoitus saattaa edellyttää maankäyttösopimusta. 3. Kiikkaistenkujan kaavamuutos, vireillä Kiikkaistenkujan korttelin 86 tontille 4 on esitetty kaavamuutosta siten, että alueelle voitaisiin rakentaa asuinkerrostaloja. Kaavamuutos on ollut alustavasti nähtävillä alkuvuodesta Tornimäentien länsiosa, vireillä Klaukkalan tie- ja katuverkkosuunnitelmassa on todettu tarpeelliseksi uusi tieyhteys Lahnuksentieltä Klaukkalantielle Tornimäen eteläpuolelta. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. 5. Ropakon alueen laajennus Kaavan laatiminen on selvitysvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. 6. Järvihaantien länsipuoleinen alue Alue kaavoitetaan asuntoalueeksi. Kaavan laatiminen on selvitys- ja sopimusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. 7. Lepsämäntien ja Isosuon välinen alue Alue kaavoitetaan asuntoalueeksi. Kaavan laatiminen on selvitys- ja sopimusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. 8. Lintumetsän alueen laajennus Alue kaavoitetaan asuntoalueeksi. Kaavan laatiminen on selvitysvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. 9. Vaskomäen kaavamuutos Puistoalueen ja Vaskomäen maisemallisen suojelun määrittäminen. TYÖPAIKKA-ALUEET 10. Mäyränkallion alueen kaavoitus työpaikka-alueeksi Varaudutaan kaavan laatimiseen Metsäkyläntien ja maantien 130 (Vanha Hä meenlinnantie) sekä maantien 130 ja moottoritien välisille alueille. Alueen suunnittelu on selvitys- ja neuvotteluvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. Muut kaavamuutokset Laajuudeltaan ja merkitykseltään vähäisempiä asemakaavamuutoksia ja laajennuksia tehdään tarpeen ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Lähivuosina varaudutaan myös Klaukkalan osayleiskaavan ja siihen liittyvien selvitysten perusteella määriteltävien taajaman uusien laajennusalueiden kaavoitukseen. KIRKONKYLÄ ASUINALUEET 1. Laidunalueen laajennus, vireillä Laidunalueen asemakaavaa laajennetaan pääosin kunnan omistamalle alueelle Laidunkaaren pohjoispuolella. Alueelle suunnitellaan n. 500 asukkaan asuinalue. Hämeenlinnantien varteen osoitetaan työpaikkarakentamista. Laidunkaarta jatketaan Hämeenlinnantielle. Alueelle on laadittu kaavaluonnos. Osalle alueesta on laadittu kaavaehdotus. Asemakaavan laatiminen edellyttää maankäyttösopimusten laatimista. 2. Krannilan alue, vireillä Krannilantien, Perttulantien ja Rajamäentien välisen alueen maankäyttöä tiivistetään. Kaavamuutoksessa alueelle osoitetaan asuinrakentamista, päiväkoti, koulu (alaluokat 1 ja 2), keskustapalveluja sekä virkistysalue, jolle sijoitetaan lähiliikuntapaikka. Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusten laatimista. Osalla alueesta on rakennuskielto. 3. Sorvankaaren koulu, vireillä Sorvankaaren päiväkodin viereen sijoitetaan yhtenäiskoulu. Alueelle sijoitetaan myös asumista. Asemakaavan laatiminen edellyttää maankäyttösopimusta. 4. Puontilanmäen ja Ahjolan ympäristön asemakaavan muutos, vireillä Alueen maankäyttöä tarkistetaan mm. kevyen liikenteen yhteyksien, rakennussuojelun sekä asuinkortteleiden rakentamistavan osalta. Muutosalue käsittää Kyläjoentien, Punamullantien, Krannilantien ja Perttulantie välisen alueen sekä Punamullantien Perttulantien ja Kyläjoen välillä. Osalla alueesta on rakennuskielto. 5. Hautausmaan pysäköintialue, vireillä Hautausmaan aluetta laajennetaan Pappilantien ja Aleksis Kiven tien liittymän tuntumassa hautausmaan pysäköintijärjestelyjen ja Aleksis Kiven tien liikenneturvallisuuden parantamiseksi. 6. Keskustan asemakaavan muutoksen 2. vaihe Asemakaavan muutos käsittää Aleksis Kiven tien ja paloaseman välisiä alueita Helsingintien varressa. Alueella on rakennuskielto. Suunnittelu aloitetaan valituskäsittelyssä olevan keskustan asemakaavan muutoksen 1. vaiheen (nk. Perloksen alue) saatua lainvoiman. 7. Hautausmaan laajennus Kirkonkylän hautausmaata laajennetaan itäpuoliselle peltoalueelle. TYÖPAIKKA-ALUEET 8. Ilvesvuoren työpaikka-alueen asemakaavan muutos ja laajennus Ilvesvuoren työpaikka-alueen asemakaavaa muutetaan vastaamaan paremmin kysyntää mm. Myllykukon ympäristössä, Ilvesvuorenkadun länsipuolella ja alueen pohjoisosassa. Muut kaavamuutokset Laajuudeltaan ja merkitykseltään vähäisempiä asemakaavamuutoksia ja laajennuksia tehdään tarpeen ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Asemakaavan muutos- ja laajennustarpeita on mm. työpaikka-alueilla. 9

10 Kaavoituskatsaus Irrotettava liite RAJAMÄKI Nurmijärven kunta / Ympäristötoimiala ASEMAKAAVOITUS YLEISKAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Elinkeino- ja kuntakehityskeskus/ Yleiskaavoitus Keskustie 2 B, Nurmijärvi Puh Ratapuiston alueen muutos Asemakaavan muutos Keskusraitin pohjois- ja rautatien itäpuoliselle alueelle. Alueelle sijoitetaan asumista. Kaava on vireillä ja edellyttää maankäyttösopimusta. Alueella on rakennuskielto. Muut kaavamuutokset Laajuudeltaan ja merkitykseltään vähäisempiä asemakaavamuutoksia ja laajennuksia tehdään tarpeen ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. TYÖPAIKKA-ALUEET 8. Ketunpesän kaava-alueen laajennus Alueen laajentaminen Herustentien ja Hangontien väliselle alueelle työpaikkaalueeksi. Asiakaspalvelu Puh Fax Yleiskaavoituksen henkilökunta Haikonen Marjo Suunnitteluavustaja (suunnittelutarveratkaisut) Puh Junttila Arja Yleiskaavainsinööri (suunnittelutarveratkaisut, poikkeamispäätökset haja-asutusalueella) Puh Jääskeläinen Jonna Yleiskaavasuunnittelija Puh RAJAMÄKI ASUINALUEET 1. Saunatien ympäristö Alueen kaavamuutos. Alueelle sijoitetaan asuinrakentamista sekä viheralueita. Alueella on rakennuskielto. 2. Kirkon eteläpuoli Asemakaavamuutos. Alueen rakentamisen uudelleenarviointi. Samassa yhteydessä tarkastellaan koko keskustaa laajempana kokonaisuutena. Alueella on rakennuskielto. 3. Metistön ja Vahtolammen alueet Asemakaavaa muutetaan ja laajennetaan Metistön ja Vahtolammen alueilla. Alue kaavoitetaan pientaloalueeksi. Kaavan laatiminen neuvottelu- ja selvitysvaiheessa. 4. Pinnintien Katajatien alueen kaavamuutos, vireillä Alueelle on laadittu kaavaluonnos, jossa kunnan omistamalle alueelle tulee muutamia omakotitontteja. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. 5. Kissalantien korttelin kaavamuutos, vireillä Kaavaluonnos on ollut nähtävillä kesällä Aluetta suunnitellaan pientaloalueena. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta. Maankäyttösopimusneuvottelut meneillään. 6. Asemakaavan tarkistaminen Kinopolun ympäristössä Asemakaavaa tarkistetaan vaiheittain mm. Kinopolun, Ylisjoentien ja Veikontien ympäristössä. Alueelta on useita kaavamuutoshakemuksia. Kaavamuutos saattaa edellyttää maankäyttösopimusta. Muut kaavamuutokset Laajuudeltaan ja merkitykseltään vähäisempiä asemakaavamuutoksia ja laajennuksia tehdään tarpeen ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. RÖYKKÄ Laajuudeltaan ja merkitykseltään vähäisempiä asemakaavamuutoksia ja laajennuksia tehdään tarpeen ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. HERUNEN Alueen vanhentuneiden asemakaavojen ajantasaisuus arvioidaan v. 2008, minkä jälkeen kaavojen tarkistaminen vaiheittain aloitetaan kiireellisyysjärjestyksessä resurssien puitteissa. Kononen Aarno Yleiskaavapäällikkö Puh Pihala Anita Kaavoitusinsinööri Puh ASEMAKAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ympäristötoimiala, Asemakaavoitus PL 37, Keskustie 2 B, Nurmijärvi Puh Asiakaspalvelu Puh Fax Kaavoituksen henkilökunta Lehtinen Timo Asemakaavapäällikkö (asemakaavat: Klaukkala, Röykkä) Puh Nurmi Juha Kaavoitusinsinööri (asemakaavat: Kirkonkylä) Puh Peltoniemi Katri Kaavoitusarkkitehti (asemakaavat: Rajamäki, Herunen) Puh Kilpi Ritva Kaavavalmistelija (asemakaavoitus) Puh Laakso-Mäki Pirkko Kaavavalmistelija (asemakaavoitus) Puh Kaavoituslautakunnan sihteeri Peltomaa Satu Hallintosihteeri Puh

11 UUDELLA YRITYSTUELLA VAUHTIA KASVUUN Oletko aloittamassa uutta yritystoimintaa? Tai oletko alle 10 henkilön yritys, joka suunnittelet toimintasi laajentamista? Uusi EU:n tukema maaseudun kehittämisohjelma sisältää mahdollisuuden tukea rakennus-, kone- ja laitehankintoja ja kehittämistä sekä ensimmäisen työntekijän palkkaamista. jopa 90 prosenttia. Yritys voi siis kehittää tuotteita, tuotantomenetelmiä ja markkinointia tai muutoin parantaa yrityksen liiketoimintaa. EU:n tukeman Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa on alkaneella ohjelmakaudella jaossa alueelliseen ja paikalliseen elinkeinoelämän kehittämiseen noin 800 miljoonaa euroa. Ohjelmakausi kestää vuoteen Ohjelmapäällikkö Kim Smedslund kannustaa kehittämään ideoita maaseudun elävyyden ja elinkeinoelämän turvaamiseksi. Kunta tiedottaa Yritystuki sisältyy Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan, jonka tärkein tavoite on pitää maaseutumaiset alueet elävänä ja lisätä työpaikkoja ja toimeentulomahdollisuuksia elinkeinotoimintaa monipuolistamalla. Yrityskohtaista tukea voivat saada mm. alle 10 henkilöä työllistävät mikroyritykset, joiden liikevaihdon loppusumma on alle kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Yrityksen pitää kuitenkin sijaita maaseutumaisella alueella. Nurmijärvellä kaikki muut alueet ovat tukikelpoisia, paitsi Kirkonkylän ja Klaukkalan taajamien keskukset. Tuki voi siis periaatteessa koskea myös kaikilla yritysalueilla toimivia tai niille sijoittuvia yrityksiä, kertoo elinkeinopäällikkö Hilkka Gehör. Tukia voidaan myöntää mm. investointeihin, yritysten kehittämiseen ja ensimmäisten vieraiden työntekijöiden palkkakustannuksiin. Elintarvikkeiden ensiasteen jalostajista tuen piiriin kuuluvat myös alle 250 hengen pk-yritykset. Tukea ei voi saada vähittäiskauppaan, maanrakennukseen, perustajaurakointiin, liikennehankkeisiin vesiliikennettä lukuun ottamatta eikä koneiden avulla toteutettavaan puunkorjuuseen. Energiapuunkorjuuseen tukea sen sijaan voi hakea. Investointeihin tukea voidaan myöntää 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Ensimmäisen vakituisen työntekijän palkkaamiseen tukiprosentti voi olla 50, kuitenkin enintään kahdelta vuodelta. Kehittämistukea ulkopuolisen asiantuntemuksen ja osaamisen hankkimiseen voidaan myöntää 50 prosenttia kustannuksista, paitsi yrityksen aloittamista koskevissa asiantuntijapalveluissa Miten tukea haetaan? Aluksi on hyvä hahmotella paperille pienimuotoinen liiketoimintasuunnitelma yritysideasta, yrityksen toimintatavasta, markkina-alueesta, investoinnin sisällöstä sekä investointikustannuksista. Kun idea on kypsynyt, on aika ottaa yhteyttä Uudenmaan TE-keskuksen tai EMO ry:n asiantuntijoihin. He selvittävät, täyttääkö yritys ja kehittämisidea valtioneuvoston tuelle asettamat ehdot. Kustannusarvioltaan yli euron hakemukset osoitetaan TE-keskukselle ja alle euron hakemukset EMO ry:lle. EMO ry on Hyvinkään-Riihimäen seudulla maaseudun kehittämistoimia edistävä yhdistys, joka toimii kahdeksan kunnan alueella. Toimialueeseen kuuluvat Nurmijärven lisäksi Hausjärvi, Hyvinkää, Järvenpää, Loppi, Riihimäki, Tuusula ja Vantaa. Päätöksen tuen myöntämisestä tekee TE-keskus. Tuki on harkinnanvaraista. Päätöksentekoon vaikuttaa yrityksen sijainti, hankkeen vaikuttavuus ja työllistävyys, kustannustehokkuus, kannattavuus ja innovatiivisuus. Hakemus tulee jättää aina ennen hankkeen käynnistämistä. Hakulomakkeita (nro 2305, 2306) saa internetistä, lomakepalvelusta osoitteesta /. Maaseutuohjelma ja siihen liittyvä lainsäädäntö on luettavissa maaseutuviraston sivuilla Lisätietoa saa myös osoitteista ja Lisätietoja saa Nurmijärven kunnan elin keinotoimesta yritysasiamies Pirjo Jokelalta, p , pirjo. Ilmaiskonsertti kesän päätteeksi RinneRadio Taaborinvuoren museoalueella Ohjelmaa klo 19 alkaen, RinneRadio aloittaa konsertin klo 22. Taaborinvuoren tapahtumakesän päättää elokuun lopussa 450-vuotiaan Nurmijärven juhlavuoden tapahtumiin kuuluva RinneRadion konsertti. Tapani Rinteen, Verneri Lumen ja Juuso Hannukaisen RinneRadio yhdistelee tuotannossaan eri musiikkityylejä. Elektronista jazzia soittavan bändin musiikissa voi kuulla vaikutteita yhtä hyvin modernista hiphopista kuin saamelaisten joiuista. Myöhäiskesän hämärtyvässä illassa esiintyvän bändin keikka on visuaalisesti kiinnostava. Tyylikäs valaistus täydentää musiikin maagista vetovoimaa. Konsertin visualisoinnista vastaa Merja Nieminen. Vapaa pääsy. Kentällä paljon ideoita maaseudun kehittämiseen Edellisellä EU:n ohjelmakaudella välisenä aikana koko Keskisen Uudenmaan alueelle jaettiin vajaa miljoona euroa maaseudun kehittämistukia, omaa rahoitusta projekteissa oli mukana euroa. Nurmijärvellä oltiin aktiivisia tuen hakijoita ja tukia myönnettiin euroa. Omaa rahoitusta hankkeissa oli euroa. Tuen saajia olivat vahvimmin kylätoiminnan lisäämiseen ja asumisviihtyvyyteen liittyvät projektit. Rahalla on parannettu kylien palvelutarjontaa mm. kunnostamalla kylätaloja ja hankkimalla niihin esimerkiksi äänentoistolaitteita, teatteritekniikkaa ja kalustoa, kertoo ohjelmapäällikkö Kim Smedslund EMO ry:stä. Uuden ohjelmakauden hakemuksia on voinut jättää jo jonkin aikaa ja rahoitusta on hyvin jäljellä. Tuen hakumahdollisuuksista ei ole vielä tiedotettu kovin aktiivisesti, koska lainsäädäntö on osin ollut keskeneräistä eivätkä maksatukset ole vielä kunnolla käynnistyneet. Kentällä on paljon ideoita, joiden toivomme kehittyvän hyviksi projekteiksi, Smedslund jatkaa. Tukiprosentit vaihtelevat yritysinvestointien 20 %:sta yleisten kehittämishankkeiden 90 %:iin. Tukea voi saada yrityshankkeisiin maksimissaan euroa. EMO ry:n kautta maa seudun kehittämishankkeisiin tukea voi saada maksimissaan euroa. EMO RY:N PAINOPISTEITÄ MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMASSA Maaseudun kehittämisohjelman hankkeita voi ideoida esimerkiksi maaseutuasumisen ja paikalliskulttuurin edistämisen ympärille, uuteen yritystoimintaan, yritysten ja yhteisöjen kansainvälistymisen edistämiseen tai maaseudun ja kaupungin väliseen yhteistyöhön ja kanssakäymiseen. Ympäristön laadun turvaaminen Rahoitettavilla toimenpiteillä edistetään kestävän kehityksen toteutumista asumisessa, vapaa-ajantoiminnassa ja elinkeinoissa. Toimenpiteillä ehkäistään ihmistoiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja, laaditaan selvityksiä ja suunnitelmia ympäristön hoitamiseksi ja lisätään luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksia. Toimenpiteet kohdistuvat sekä luonnonympäristöön että rakennettuun kulttuuriympäristöön. Paikalliskulttuurin edistäminen Paikalliskulttuuria edistävät toimenpiteet sisältävät paikallishistorian keräämistä ja tallentamista, erilaisten kulttuuritapahtumien järjestämistä sekä toimintaedellytysten ja yhteistyön kehittämistä. Paikalliskulttuuria edistämällä lisätään maaseudun historian ja ominaispiirteiden tunnettavuutta. Toimenpiteet vahvistavat myös maaseudun kylien harrastusmahdollisuuksia ja monipuolistavat kylien kulttuuritarjontaa. Maaseudun yritystoiminnan edistäminen Yritystoiminnan edistämissä keskitytään maaseudulla toimivien alkavien ja pienten yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen. Toimenpiteillä monipuolistetaan maaseudun elinkeinorakennetta ja edistetään uusien yritysten käynnistymistä. Maatilojen riippuvuutta perusmaataloudesta vähennetään tilojen monialaisuutta lisäämällä. Nuorisotyöttömyyttä vähennetään lisäämällä heidän osallistumismahdollisuuksiaan ja luomalla edellytyksiä työskennellä maaseudulla. 11

12 Kunta tiedottaa kevennät kaatopaikkakuormaa Kierrätys on elämäntapa Raili Kuitti on tyhjentämässä jätepaperikuormaa kirkonkylän hyötyjätepisteellä. Kierrätän kaiken, minkä voin. Otan erikseen talteen lehdet, lasit, metallit ja biojätteet. Pihalla on vanha pakastearkku, joka toimii kompostina. Olen harrastanut lajittelua ja kierrätystä niin kauan kuin muistan. Omakotitalossa olemme asuneet jo viisikymmentä vuotta ja kyllä koko sen ajan olemme perheen kanssa lajitelleet jätteet. Kodissa on tietyt paikat, johon jätteitä kerätään ja säännöllisesti ne tuodaan hyötypisteisiin. Ei tästä mitään suurta vaivaa ole, esimerkiksi lehtiä käyn tuomassa pari kertaa kuukaudessa ja muita jätteitä voi tuoda kauppareissullaan. Tuntuu kyllä pahalta katsoa, miten jotkut voivat heittää roskapusseja ja kaikkea muuta luontoon. Kierrättäjäksi kuvaa itseään myös Milja Liukkonen, joka tuli jätehuoltoneuvojan vuorotteluvapaansijaiseksi kuntaan toukokuun alussa. Koulutukseltaan hän on ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Jätehuoltoneuvojana hän vastaa kuntalaisten jätehuoltoa koskeviin kysymyksiin ja neuvoo lajittelussa ja muissa jäteasioissa. Lisäksi hän huolehtii jätehuoltomääräysten noudattamisesta ja kaatopaikkojen vesiasioiden valvonnasta. Nurmijärven kunnan hyötyjätepisteet Hyötyjätepisteet Raili Kuitti Metsä-Tuomelan kaatopaikka alkaa täyttyä, mutta uusi laajennusosa on jo rakenteilla. Kaatopaikan laajennuksella ei kuitenkaan ratkaista lopullisesti kasvavista jätemääristä syntyvää ongelmaa. Jätteiden synnyn ehkäisemisellä, lajittelulla ja kierrättämisellä kaatopaikkakuorma kevenee ja omat jätekustannukset pienenevät. Lasi Kunnallistekniikan päällikön Juha Koiviston mukaan kaatopaikkatilaa Metsä-Tuomelassa riittää joitakin vuosia eteenpäin kunnan tarpeisiin, mikäli jätekuormat pysyvät kohtuullisina. Jokainen kuntalainen voi omalla toimillaan vaikuttaa jätteiden määrään. Ensisijaisesti pitäisi keskittyä jätteiden synnyn vähentämiseen. Tämä onnistuu ostamalla tavaroita vain tarpeeseen ja kiinnittämällä huomiota tuotteiden pakkauksiin ja niiden kierrätykseen. Jätteen tuottamisen vähentäminen ja kierrätyksen lisääminen ovat merkittävä tekijä myös ilmaston suojelemiseen. Kunnassa on kotitalouksia varten muun muassa 15 hyötyjätteiden keräyspaikkaa, joihin voi maksutta viedä kierrätykseen sopivaa jätettä kuten paperia, pahvia, lasia, metallia ja paristoja. Metsä-Tuomelan jäteasemalla otetaan vastaan suurikokoisia jätteitä, kuten huonekaluja, siivousjätteitä, rakennusjätteitä, metallia ja puuta. Jäteasemalla otetaan vastaan myös ongelmajätteitä ja sähkö- ja elektroniikkaromua. Uusia jätehuoltomääräyksiä Kunnan jätehuoltomääräykset toivat uudistuksen tämän vuoden alusta jätteidenkeruuastioihin. Keruuastian on oltava kannellinen ja pyörillä varustettu, säkkitelineitä ei voi enää käyttää. Kaikkien kiinteistöjen pitää liittyä järjestettyyn jätteiden kuljetukseen asumisessa syntyvän sekajätteen osalta. Jätehuoltoon liitytään tekemällä jäteastian tyhjennyssopimus kunnan alueella toimivan jätehuoltoliikkeen kanssa. Sekajäteastian tyhjennysväli on kaksi viikkoa, paitsi talviaikana, jolloin voi sopia suoraan jätehuoltoliikkeen kanssa neljän viikon tyhjennysvälistä. Mikäli jätteet kierrätetään tehokkaasti ja biojätteet kompostoidaan haittaelämiltä suojatussa ja lämpöeristetyssä kompostorissa, voi kunnalta hakea kirjallisesti ympärivuotista neljän viikon tai pidempääkin jäteastian tyhjennysväliä. Hakemus tehdään valmiilla lomakkeella joita saa kunnan palvelupisteistä tai internetsivuilta nen>jätehuolto>kiinteistöjenjätehuolto. Mikäli jätettä kertyy vain vähän, voivat kiinteistöt halutessaan käyttää kimppa-astiaa ja pienentää näin jätehuoltokustannuksiaan, vihjaa vs. jätehuoltoneuvoja Milja Liukkonen. Kuntaan ilmoitetaan kimppaan kuuluvat henkilöt, heidän osoitteensa sekä yhteisastian vastuuhenkilö sekä astian sijaintipaikka. Myös hyötyjätteiden kierrätys ja kompostointi tuovat säästöä, kun jäteastiaa ei tarvitse tyhjentää niin usein. Jätteenkuljettaja veloittaa käyntikertojen mukaan, Liukkonen jatkaa. Paristot ja pienet akut Keräyspaperi Pienmetalli Keräyskartonki Metsä-Tuomelan jäteasema, Iivarin metsätie X X X X Kirkonkylä, Kauppanummentie X X X X X X Klaukkala, Urheilupuiston P-alue X X X X X X Klaukkala, S-market ekopiste,lepsämäntie 2 X X X X X Klaukkala, Haikalan K-valinta,Ojaniituntie 1 X X X Klaukkala, Jussinkulma,Lahnuksentie 2 X Rajamäki, Kiljavantie,urheilualueen P-paikka X X X X X X Rajamäki, Mutkakuja X X X X Röykkä, Tarjoustalon P-alue,Ketunkopintie 2 X X X X X Luhtajoki, Palokunnankuja X X X Nukarin urheilukenttä, Nukarintie X X X Raala, Entinen kauppakiinteistö, Raalantie 477 X X X Herusten kioski, Herustentie X X X Perttula, Lopentien ja Uotilankoulutien risteys X X X Leppälampi, nuorisoseurantalo,kölinmäentie X X X Vaatteet (UFF) Pienin askelin ympäristön hyväksi Kierrätyksen niksejä voi harjoitella pienin askelin. Ensin voi kurkistaa jätekaappiinsa ja miettiä sille uuden järjestyksen. Muutamallakin astialla pääsee jo alkuun, kun hankkii toisen biojätteelle ja toisen sekajätteelle. Keräyslasille, pienmetallille ja papereille sekä pahveille voi määritellä omat paikkansa. Biojätteen keruuta moni pitää ongelmallisena peläten mm. hajuhaittoja. Kun biojätteen kerää tarpeeksi pieneen astiaan ja tyhjentää astian usein, ei hajuongelmaa pääse syntymään. Myynnissä on myös valmiita kannellisia jätesankojärjestelmiä, jotka sopivat vanhempiinkin kaappeihin, Milja Liukkonen opastaa. Pientaloille suositellaan kompostointia omalla kiinteistöllä. Kompostissa muhivat helposti mullaksi kotitalouden biojätteen ohella pihapuiden lehdet ja nurmenleikkuujätteet. Kompostin rakennus- ja hoito-ohjeita löytyy helposti netistä. Itsetehdyn kompostin täytyy kuitenkin täyttää jätehuoltomääräysten vaatimukset. Taajama-alueella kompostorin tulee olla lämpöeristetty ja suojattu haittaeläimiltä. Haja-asutusalueella ei lämpöeristettä vaadita vaan riittää, että haittaeläinten pääsy kompostiin on estetty. Jätehuoltomääräysten mukaan vähintään viiden huoneiston kiinteistöjen sekä muiden kiinteistöjen joissa biojätettä syntyy yli 20 kiloa viikossa, on liityttävä biojätteen erilliskeräykseen. Usean asunnon kiinteistöille on jätteiden lajittelusta erillismääräyksiä myös kartongin, lasin ja metallin osalta. Kartongin erilliskeräys on järjestettävä, jos asuinhuoneistoja on vähintään 10 tai jos keräyskartonkia syntyy yli 20 kg viikossa. Lasi- ja metallinkeräys on järjestettävä yli 20 huoneiston asuinkiinteistöille. Kierrätys säästää ympäristöä ja luonnonvaroja, Milja Liukkonen painottaa. Ihmisen omalla asenteella on ratkaiseva merkitys myös kaatopaikalle vietävien jätteiden vähentämisessä. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee lasten vaipat, jotka ovat kaatopaikoilla iso ongelma. Jos vaikka yhden vaipan päivässä vaihtaa kestovaippaan, vähenee kaatopaikkakuormitus 365 vaipalla vuodessa. Yhden lapsen on laskettu käyttävän noin 1500 kiloa vaippoja vaippaiän aikana. Lämpökompostorissa biojäte muutuu mullaksi. 12

13 Kunta tiedottaa KOTITALOUSJÄTTEEN LAJITTELUOHJEET Milja Liukkonen toimii kunnan jätehuoltoneuvojan sijaisena ja on itsekin innokas kierrättäjä. ei pienmetalliin sähkö- ja elektroniikkalaitteita muoviastioita, paristoja akkuja tai muita ongelmajätteitä suuria esineitä, jotka eivät mahdu keräysastiaan SEKA- ELI KAATOPAIKKAJÄTE Vie kiinteistöllä olevaan sekajäteastiaan. Suuret esineet ja isot erät rakennus- ja siivousjätettä viedään suoraan jäteasemalle. Sekajäte loppusijoitetaan kaatopaikalle. BIOJÄTE eli erilliskerätty elintarvikejäte Vie biojäte jätekatoksen ruskeaan jäteastiaan pakattuna paperiin tai biohajoavassa pussissa tai kompostoi kiinteistöllä lämpökompostorissa. Erilliskerätystä biojätteestä tehdään kompostointilaitoksessa multaa. biojätettä on kasvisten ja hedelmien kuoret pilaantuneet elintarvikkeet munankuoret ja kennot ruuantähteet suodatinpussit poroineen talouspaperi ja lautasliinat ei biojätteeseen muovipakkauksia tai maitotölkkejä nestemäisiä jätteitä kumia tai nahkaa tupakantumppeja tai tuhkaa imurin pölypusseja vaippoja KERÄYSPAPERI Vie jätekatoksen vihreään kotikeräyspaperin keräysastiaan tai hyötyjätepisteeseen. Keräyspaperista valmistetaan pääasiassa uutta sanomalehtipaperia. kotikeräyspaperia on sanoma- ja aikakausilehdet mainokset ja kirjekuoret puhelinluettelot valkoiset kopiopaperit valkoiset paperikassit ei keräyspaperiin aaltopahvia, ruskeita paperikasseja, kartonkia tai tölkkejä vaha- tai muovipintaista paperia likaantunutta tai märkää paperia lahjapapereita ENERGIAJÄTE Vie kiinteistön energiajätekeräysastiaan, jos kiinteistöllä on järjestetty erilliskeräys. Energiajätteestä valmistetaan lämpölaitoksissa poltettavaa biopolttoainetta. energiajätettä on elintarvikkeiden muovipakkaukset muovipussit ja pullot likaiset paperit ja pahvit lahjapaperit muovilaadut: 01 PET, 02 PE-HD, 04 PE-LD, 05 PP, 06 PS ei energiajätteeseen palamatonta materiaalia esim. metallia, (alumiinifoliot), keramiikkaa, lasia PVC-muovia (PVC 03): kuten esim. vanhat lelut, letkut, putket, pressut, mapit, sadetakit, kerniliinat ja vinyylikäsineet, lattiamatot KERÄYSKARTONKI Vie jätekatoksen kartongille merkittyyn keräysastiaan tai hyötyjätepisteeseen. Nestekartongista valmistetaan hylsykartonkia. keräyskartonkia on ruskea aaltopahvi, pahvilaatikot keksi- ja muropaketit maito- ja mehutölkit alumiinivuoratut mehutölkit paperipussit ja -kassit munakennot Litistä pakkaukset ja pakkaa sisäkkäin! ei kartonkikeräykseen likaisia tai huuhtelemattomia pakkauksia muovia, lasia, metallia keräyspaperia styroksia lahjapaperia KERÄYSLASI Vie jätekatoksessa olevaan keräyslasitarralla merkittyyn astiaan tai hyötyjätepisteeseen. Keräyslasista valmistetaan lasivillaa tai uusia lasipakkauksia. keräyslasiin vain lasipakkaukset tyhjiä lasipurkkeja tyhjiä lasipulloja Poista kannet, korkit ja kaulusrenkaat, etikettejä ei tarvitse poistaa ei lasinkeräykseen posliiniastioita tai -pulloja ikkunalasia tai tuulilaseja hehkulamppuja peililasia kristallia tai pyrex-astioita PIENMETALLI Vie pienmetalli-tarralla merkittyyn keräysastiaan tai hyötyjätepisteeseen. Vie suuret metalliesineet jäteasemalle tai romunkerääjille. Keräysmetalli hyödynnetään metalli- ja terästeollisuudessa. pienmetallia on säilykepurkit ja -tölkit alumiiniset vuoat ja tölkit metalliset kattilat, -kannet ja -pannut tyhjät ja kuivat maalipurkit korkit ja kannet sekajätettä on hehkulamput, ikkunalasi, lasiastiat posliini ja keramiikka siivousjätteet ja pölyimurin pussit kaupan kahvipussit tms. useasta eri materiaalista valmistetut tuotteet PVC- muovit ( PVC 03 ) esim. vanhat lelut, puutarhaletkut, sähköputket, pressut, mapit, sadetakit, kerniliinat vaipat, laastarit, kissanhiekka kengät, kumi-, nahka- ja keinonahkatuotteet tupakantumpit ja tuhka (3 vrk jäähtyneenä) ei kaatopaikkajätteeseen hyödynnettäväksi kelpaavia jätteitä, kuten paperia, kartonkia, lasia, metallia loiste- ja energiansäästölamppuja sähkö- ja elektroniikkaromua ongelmajätteitä suuria esineitä, jotka eivät mahdu keräysastiaan SER eli sähkö- ja elektroniikkaromu SER:iin kuuluu kaikki laitteet, jotka ovat toimineet sähköllä tai paristoilla, kuten esim. jääkaapit, TV:t, tietokoneet, pesukoneet, kiukaat, radiot, pölynimurit, kahvinkeittimet, puhelimet sähköhammasharjat sekä loisteputket, pienloistelamput ja energiansäästölamput. Vastaanottopaikkoja: Metsä-Tuomelan jäteasema, Teräskolmio Oy, Työttömien tupa (Punamullantie 12) ONGELMAJÄTTEET Ongelmajätettä on terveydelle tai luonnolle vaaralliset tai haitalliset aineet, kuten esim. maalit, liimat, lakat, puunsuoja-aineet, käyttämättömät lääkkeet (voi palauttaa myös apteekkiin), valokuvauskemikaalit, voimakkaat puhdistusaineet, jäteöljy, öljynsuodattimet, jäähdytinneste. Vie Metsä-Tuomelan jäteasemalle tai keväällä järjestettävään kiertävään keräykseen. 13

14 Kunta tiedottaa TURVAA ASUMISTA JA LIIKKUMISEN SUJUVUUTTA Keski-Uudenmaan kuntien Kuumayhteistyössä yhtenä painopisteenä on sujuvan ja ympäristöystävällisen liikkumisen turvaaminen. Kuuden kunnan edunvalvojana Kuuma on tuonut alueen ääntä kuuluviin Helsingin seutua koskevissa liikennesuunnitelmissa. Ääntä on kuultukin, maan hallituksen budjetin kehysriihessä varattiin 235 miljoonaa euroa Helsinki Riihimäkiradan välityskyvyn lisäämiseen vuodesta 2011 alkaen. Rata-asiat ovat yksi esimerkki siitä, mitä yhteisellä tahdolla voidaan saada aikaan, sanoo Kuuma-yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen. Tärkeintä on kuitenkin se, että Kuuma-kunnat on otettu tasavertaisena neuvottelijana mukaan koko pääkaupunkiseutua koskevaan 14 kunnan yhteistoimintaan. Helsingin seudun kunnat ovat solmineet aiesopimuksen maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelmasta vuoteen Sen tavoitteena on edistää seudun tontti- ja asuntotarjontaa valtion ja kuntien yhteisin toimenpitein. Aiesopimuksen mukaan Helsingin seudulla tavoitellaan uuden asunnon rakentamista vuosittain. Kuuma-kuntien osuus tästä tuotannosta olisi noin asuntoa vuodessa. Asumisen lisääminen edellyttää panostusta liikenneväyliin. Ohikulkutiet ja tärkeimmät poikittaisväylät tulisi saada rakenteille, Mononen painottaa. Ohikulkuteistä tärkeitä Kuuma-listauksessa ovat Klaukkalan ohikulkutie, Hyrylän Itäisen ohikulkutien jatke ja Keravantien parantaminen, Kehä IV, Järvenpää Nurmijärvi-yhteyden rakentaminen sekä Keravan logistiikka-alueen liittymän toteuttaminen Lahdentielle. Ne ovat tärkeitä paitsi asumisen, myös elinkeinoelämän kehittämisen ja alueen kilpailukyvyn kannalta. Yhteinen lippujärjestelmä ja kevytväyliä Tämän vuoden alusta käyttöön otettu Keski-Uudenmaan seutulippu on ollut menestys. Lipulla voi kulkea Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan sekä Hyvinkään ja Sipoon alueen bussiliikenteessä rajattomasti 30 päivän ajan. Lipulla voi matkustaa myös Keravalle ja Keravalta tietyillä YTV:n ulkopuolisilla vuoroilla ympäristökuntiin. Kirsi Monosen mukaan Kuumakunnat ovat neuvotelleet lippuyhteistyöstä YTV:n kanssa ja selvitys kunnille aiheutuvista kustannuksista on valmistunut. Asiaa käsitellään kunnissa. Samoin joukkoliikenteen kokonaiskehittämistä pohditaan YTV:n kanssa. Esimerkiksi linja-autoliikenteen vaihtopaikat ovat puutteellisia ja linja-autoliikenteen sujuvuutta tulisi parantaa. Ruuhkamaksuista on ollut keskustelua ja ne vaikuttaisivat myös Kuumaalueen asukkaiden kukkaroon. Kuuma toimii yhteisenä edunvalvojana ruuhkamaksukysymyksessä. Kuuman edustajat ovat nykyisin mukana kaikissa Helsingin seudun liikennesuunnittelua koskevissa työryhmissä. Se on alueen kannalta merkittävä asia, toteaa Mononen. Kuuma-kunnissa on noin 60 kevyen liikenteen kohdetta, jotka odottavat kunnostusta tai rakentamista. Niistä yksikään ei vielä sisälly tiepiirin suunnitelmiin. Kouluteiden turvallisuutta ja asioinnin sujuvuutta pidetään kunnissa tärkeänä. Kevyen liikenteen kärkihankelistalla on 14 kohdetta, joiden rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 13 milj. euroa. Yhteisiä palveluita Kuuman yhtenä tavoitteena on ollut palvelujen järjestäminen seudullisena silloin, kun siitä on toiminnallista tai taloudellista hyötyä. Viime vuonna saatiin käyntiin mm. yhteinen talouspalvelu, sijaisvälitys ja hankintakeskus. Näitä palveluita on järjestetty ns. isäntäkuntamallilla, jolloin yksi kunta organisoi palvelun ja muut kunnat ostavat niitä isäntäkunnalta. Näin osaaminen saadaan eri toiminnoissa entistä vahvemmaksi ja palvelu taloudellisesti hoidettua. Uusia yhteispalveluja on suunnitteilla ja valmistelu on loppusuoralla mm. tietohallinnon, ympäristöpalvelujen ja työterveyshuollon osalta. Lisäksi sosiaalija terveystoimessa on suunnitteilla useita yhteishankkeita. Kirsi Monosen mukaan Kuuma-yhteistyön pohja on nyt rakennettu ja kuntapäättäjiltä odotetaan ratkaisevia päätöksiä yhteistyöhankkeisiin. Kuumassa on takana ensimmäinen valtuustokausi ja sen satona on monia konkreettisia esityksiä ja myös päätöksiä yhteisistä palveluista. Tulevaisuuden suuntaviivoja kartoitetaan skenaariotyöpajoissa, jotka on jo käynnistetty. Yksi keskeinen tulevaisuuden kysymys on elinkeinoyhteistyö ja alueen kilpailukykystrategia. Kuuma-faktoja Kuuma-kunnat: Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula Alueella on lähes asukasta Vuonna 2007 vahvistettiin alueen maankäytön kehityskuva ja vahvistettiin asuntopoliittinen ohjelma Solmittiin sopimus yhteistoiminnasta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi Sovittiin omistajapolitiikan linjauksista Osallistuttiin aktiivisesti Helsingin seudun yhteistyöhön Jo vuosia Taaborinvuoren kesäohjelmaan kuulunut Kivi & Kilpi -tapahtuma järjestetään tänä kesänä poikkeuksellisesti vasta elokuussa. Taaborilla nähdään yhden viikonlopun aikana sarja Juha Hurmeen ohjaamia näytelmiä Nälkäteatterin esittämänä. Nälkäteatteri on teatterin ammattilaisista koostuva ryhmä, joka tunnetaan myös nimellä Yövieraat. Klassikot heräävät henkiin Aleksis Kiven näytelmistä on mukana epäonnistunutta vaimonhankintareissua kuvaava komedia Kihlaus. Korskean morsiamen roolin näyttelee ohjaaja Juha Hurme itse. Volter Kilpi -dramatisoinneista Taaborilla nähdään Albatrossin tarina, Merimiehen leski ja Härkäniemen piiput. Kaikki perustuvat saaristolaiselämän kuvaajana tunnetun Kilven proosateksteihin, jotka Juha Hurme on kirjoittanut näytelmiksi. Albatrossin tarina on humoristinen kuvaus laivanvarustajasta, joka luottaa Albatrossi-laivansa pihiksi mieheksi tunnetun kapteenin haltuun. Samaan aikaan kun kapteeni täyttää lastiruumaa maailmalla, riutuu laivansa vaiheista tietämätön varustaja kotisatamassa epätoivon vallassa. Merimiehen leski kertoo naisesta, joka muistelee elämäänsä haaksirikossa menehtyneen miehensä rinnalla. Yhdessä eletty aika vyöryy mieleen elämänmakuisina ja ehkä hieman haikeinakin muistoina. Härkäniemen piiput -monologissa Alastalon salin Härkäniemi mietiskelee mikä piippu ja millä perusteella sopisi parhaiten tupakan polttamiseen. Peitsamo konsertti ja Bathseba-ooppera Kivi & Kilpi tuo Taaborille teatterin lisäksi kaksi konserttia. Lauantai-ilta on omistettu Kari Peitsamon musiikille. Nälkäteatterilaiset soittavat suomirokin veteraanin musiikkia noin tunnin kestävässä konsertissa. Sunnuntain ohjelmiston päättää Bathseba-ooppera. Se perustuu Volter Kilven kiellettyä rakkautta käsittelevään saman nimiseen romaaniin. Kilpi pohjasi tekstinsä löyhästi Raamatun kertomukseen kuningas Daavidista, joka rakastui sotapäällikkönsä vaimoon. Nälkäteatterin oopperassa vakavat ja runolliset ainekset yhdistyvät rentoon ja humoristiseen näyttämöllepanoon. Kivi & Kilpi Taaborinvuoren museoalueella klo Esitysajat ja lisätietoa tapahtumakalenterissa s. 16. ISMO ALANKO Taaborilla Ismo Alanko ja Teho Majamäki esiintyvät Taaborinvuorella elokuisessa Taaborinvuori soi -konsertissa. Taaborinvuoren keikka päättää Ismo Alanko Teholla -yhtyeen kesäkiertueen. Konsertissa kuullaan Teho-kaksikon uudelleen sovittamia Hassisen Koneen ja Sielun Veljien klassikkokappaleita. Niiden lisäksi miehet soittavat musiikkia keväällä julkaistulta Blanco Spirituals -levyltään. Kokoonpanon musiikki uppoaa moneen sukupolveen. Taaborilla tullaan todennäköisesti näkemään yleisöä vauvaikäisistä seniorirokkareihin. Päivällä järjestettävä konsertti soveltuu kaiken ikäisille musiikkifaneille. Konserttilipun hintaan sisältyy tutustuminen Aleksis Kiven syntymäkotiin ja museoalueen mökkeihin. Taaborinvuori soi la 2.8. klo Lisätietoa tapahtumakalenterissa s

15 Kuva: Krista Jännäri Kulttuuria, tapahtumia ja toimintaa ILOISTA MENOA TOIMINTAVIIKOILLA Maahiskeiju (Mimosa Lindahl) ja Rölli (Severi Haapala) ihmettelevät Röllimetsään tulleita vieraita. Taustalla lymyilee valkopukuinen Kaino Seesteinen (Sami Koivuneva). HIRMUINEN RÖLLI Taaborilla kesäkuussa Röllimetsä on vaarassa. Siellä mellastavat röyhkeät roskien heittelijät, jotka muuttavat kauniin ympäristön yleiseksi kaatopaikaksi. Suurta Roskaa palvovat roskaajat uhkaavat tuhota koko röllien kotiseudun. Myös Röllipeikko houkutellaan mukaan kulutusjuhliin. Tilanne näyttää huolestuttavalta, kun Rölli kaiken kukkuraksi sortuu juomaan Möky-ööliä. Onneksi Röllin ystävä Maahiskeiju suhtautuu epäillen roskaajiin, ja tekee parhaansa saadakseen Röllin ymmärtämään saastuttamisen ja roskaamisen vaarat. Voidaanko Röllimetsä pelastaa roskaajien kynsistä? Se, ja moni muukin Röllimetsän asia selviää perheen pienimpien omassa kesäteatteritapahtumassa Lasten Taaborissa. Allu Tuppuraisen kirjoittama näytelmä nähdään kesäkuussa Taaborinvuorella keravalaisen VekaraTeatterin esittämänä. Näytelmän ohjaa Severi Haapala, joka myös näyttelee Röllin roolin. Maahiskeijuna nähdään Mimosa Lindahl. Rölli-näytelmän liput ovat ennakkomyynnissä Nurmijärven kirjastoissa. Yksittäinen lippu maksaa 10 euroa ja kimppalippu viidelle 40 euroa. Lipun voi käyttää oman valinnan mukaan näytelmän jompana kumpana esityspäivänä. Jos lauantaina ei ehdi Taaborille, voi teatterireissun siirtää sunnuntaiksi. Näytelmää suositellaan yli 5-vuotiaille. Sitä nuoremmatkin katsojat ovat tervetulleita, sillä ulkoilmakatsomosta on helppo lähteä pois vaikka kesken näytelmän, jos pienimpiä alkaa väsyttää, tai jos näytelmä tuntuu liian jännittävältä. Näytelmän kesto on väliajan kanssa noin 1,5 tuntia. Pelastakaa Röllimetsä la klo ja su klo Lisätietoja ja lippujen hinnat tapahtumakalenterissa s. 16. Taaborinvuoren museoalue heräsi henkiin talvitauon jälkeen Taaborin toimintaviikkojen myötä. Seitsemän päivää kestänyt lastentapahtuma toi museoalueelle ja Aleksis Kiven syntymäkotiin kaikkiaan noin vierailijaa. Pitkin museoaluetta levittäytyvissä toimintapisteissä riitti vilskettä aamusta alkaen. Pienimmät osallistujat kuuntelivat museomökissä tarinoivan satutädin kertomuksia. Vähän isommat innostuivat kiven hionnasta ja taideopiskelijoiden vetämästä rakennustyömaasta. Välillä otettiin vauhtia museokeinu Huissan kyydissä. Keskipäivällä istuttiin koko joukolla katsomaan, kun ryhmä Nälkäteatterin näyttelijöitä esitti Raisa Omaheimon ohjaaman näytelmän Kettu Repolainen tuomiolla. Suomalaisiin kansansatuihin perustuva tarina metkuilevasta Kettu Repolaisesta kirvoitti lapsiyleisöstä iloiset naurun remakat. Monen suosikki oli metsässä kulkeva satupolku, jonka varrelta löytyi kirjoista Nurmijärven kirjasto- ja kulttuuripalveluiden ylläpitämillä internetsivuilla julkaistaan nurmijärveläisten muusikoiden ja musiikkialan eri toimijoiden haastatteluja. Musiikkiosaston sivuilta löytyvillä haastatteluilla pyritään esittelemään, edistämään ja tallentamaan paikallista musiikkikulttuuria. Nurmijärvi tunnetaan vireänä kulttuuripitäjänä ja musiikki on tärkeä osa tätä kulttuuriperintöä. Nurmijärven alueella toimii lukuisia musiikkialan ammattilaisia aina soitonopettajista studioäänittäjiin ja jakelufirmoihin asti, laajasta harrastus- ja bänditoiminnasta puhumattakaan. Uusien sivujen tekeminen aloitettiin vapaamuotoisesti esittelemällä lähinnä kevyemmän musiikin ja nuoremman polven musiikintekijöitä, mutta tarkoitus on jatkaa työtä laajasti ja monipuolisesti ikä- ja musiikkityylirajat unohtaen. Vas- tuttujen satuhahmojen vetämiä tehtävärasteja. Osallistujat saivat muun muassa pestä Röllin vaatteita ja auttaa Nasua kadonneen sateenvarjon etsimisessä. Satupolun toteuttivat Tuusulan ammattioppilaitoksen opiskelijat. Toimintaviikot on saanut kiitosta monipuolisen ohjelman ansiosta. Toiminnallisessa tapahtumassa yhdistyvät huvi ja hyöty. Leikin ja ohjatun tekemisen ohessa tarjottava tieto entisajan elämäntavasta on saanut lapsilta innostuneen vastaanoton, kun tuntumaa menneeseen aikaan voi ottaa katselemalla pellavanloukuttajien ja villankehrääjien työnäytöksiä, tai kuuntelemalla pajassa kilkuttelevan sepän turinoita. Ilmoittautuminen alkaa syyskuussa Toimintaviikot on pääkaupunkiseudun päiväkotien ja koulujen suosima kevätretkikohde. Nurmijärveltä ja naapurikunnista tulee joka kevät bussilasteittain lapsia viettämään retkipäivää museoalueella. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut järjestää tapahtuman vuosittain toukokuun lopulla. Ohjelma sopii parhaiten 4 8-vuotiaille. Ilmoittautuminen vuoden 2009 toimintaviikolle alkaa Sitovia ilmoittautumisia otetaan vastaan numerossa (09) Lue lisää toimintaviikoista: Tuusulan ammattioppilaitoksen nuorisoja vapaa-ajanohjaajauksen opiskelijat toteuttivat satupolun museoalueen metsässä. Uutta kunnan kotisivuilla MUSIIKKIELÄMÄÄ NURMIJÄRVELLÄ taavanlaisia paikallisen musiikin esittelyjä ei suomalaisten musiikkikirjastojen sivuilla liene vielä nähty. Sivut on tarkoitettu kaikille Nurmijärven musiikkielämästä kiinnostuneille, vaikkapa uusille kuntalaisille palsta tarjoaa tietoa paikallisista tekijöistä ja sivut kertovat musiikista Nurmijärvellä myös kunnan ulkopuolelle kansallisille ja kansainvälisille yleisöille asti. Viimeisimpänä haastatteluna on julkaistu Henri Pikku G Vähäkainun ja Antti Muurisen muodostaman tuotantoryhmä Coach Beatsin kuulumiset kesän kynnyksellä, sivuilla on myös asiaa niin heavystä, rootsmusiikista kuin studion pidostakin. Tervetuloa lukemaan musiikkielämästä Nurmijärvellä! Teksti: Valentin Hintikka SÄÄKSIN UIMARANNALLA MONIPUOLISTA TOIMINTAA Sääksin kesä avautui 2.6. ja toimintaa sekä valvontaa rannalla on saakka. Etelä-Suomen helmeksi kutsuttu Sääksjärvi on suosittu virkistäytymispaikka ja sen palvelutasoa on systemaattisesti vuosi vuodelta parannettu. Rannan uimavalvonnasta huolehtii kunnan liikuntatoimi, nuorisotoimi vastaa kahvilasta ja yleisestä siisteydestä ja ympäristöpalvelut rannan rakenteista. Parhaina hellepäivinä rannalla vierailee tuhansia ihmisiä. Liikunnallisia aktiviteetteja on lisätty ja rannalla on mm. pelikenttiä, lasten leikkipaikkoja ja välinevuokrausta. Tämän kesän uutuus on kiipeilyverkko, kertoo liikuntapäällikkö Antero Lempiö. Uimavalvontaa on laiturialueella kesäkaudella klo Ohjattua liikuntaa on tulossa viikoilla Tarkempi ohjelma ilmestyy rannan ilmoitustaululle ja luvassa on ainakin rantajumppaa. Rajamäen rykmentti on rakentanut Sääksiin kiintorastit ja karttoja on saatavana uimavalvojilta. Sääksissä järjestetään kesäkaudella lapsille luontouintikerhoja. Tiedot uintikerhoista löytyvät liikuntatoimen nettisivuilta fi/liikunta. Ilmoittautumisaika päättyy 13.6., mutta vapaita paikkoja voi tiedustella myös uimakoulun alkaessa ohjaajilta. Uimakouluista ja muusta liikuntapalvelujen tuottamasta lasten kesäohjelmasta löytyy tietoa myös liikuntatoimen esitteestä: Liikunnallinen kesä 2008, joita on jaossa mm. kunnan palvelupisteissä. Tiiran uimarannalla Klaukkalassa on myös kesäajan valvontaa klo Valvomattomia uimarantoja ovat Herusten uimaranta, Röykän uimaranta ja Vaaksin uimaranta. Rajamäen uimahalli on suljettuna vuosihuollon aikana Hallin aukioloajat ja palvelut löytyvät osoitteesta: www. rajamaen-uh.fi. Liikuntapalvelut varaa oikeuden ryhmä- ja aikataulumuutoksiin. 15

16 Nurmijärvellä tapahtuu kesä elokuussa NÄYTTELYT Kivi-juhlat: LEA Taaborinvuoren museoalue, Palojoki Sovitus ja ohjaus Antti Sevanto. Ensi-ilta pe klo Näytännöt la klo ja su klo (LM). Liput Liput Lippupalvelusta, puh Lipun voi lunastaa lähimmältä R-kioskilta. Ryhmämyynti (väh. 30 hlö. ryhmässä). Kivi-juhlat (09) MUSEOT Vesa Hjort: MAALAUKSIA Kirjastogalleria, Punamullantie 1 Avoinna ma-to klo , pe ja la Vapaa pääsy. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) TAABOR 08 kuvanveistäjät Taaborinvuorella Veistosnäyttelyssä ovat mukana: Aaron Heino, Raimo Jaatinen, Toivo Jaatinen, Kirsi Kaulanen, Juha Menna, Matti Peltokangas, Taisto Rauta, Kimmo Schroderus, Noora Schroderus ja Oona Tikkaoja. Näyttelyn kuraattorina toimii kuvanveistäjä Kimmo Schroderus. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) Noora ja Kimmo Schroderus: VEISTOKSIA Kirjastogalleria, Punamullantie 1 Avoinna ma-to klo , pe ja la Vapaa pääsy. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) TAPAHTUMAT su 8.6 klo URKUILTA Nurmijärven kirkko, Aleksis Kiven tie Vapaa pääsy, ohjelma 5. Nurmijärven seurakunta (09) /vaihde klo TAABORINVUOREN MUSEOALUEEN AVAJAISET Museoalueen avajaisissa opastuksia ja toimintaa koko perheelle. Toiminnallista tutustumista museorakennuksiin, leikkejä, lauluja ja kädentaitajia työssään. Kesäkahvila Puolmatkan Krouvi ja museokauppa ovat avoinna. Avajaisiin on vapaa pääsy. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) klo Lasten Taabori: PELASTAKAA RÖLLIMETSÄ Kesäteatteria lapsille keravalaisen VekaraTeatterin esittämänä. Allu Tuppuraisen tekstiin perustuvan näytelmän ohjaus Severi Haapala. Liput 10, kimppalippu viidelle 40. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) su klo URKUILTA Klaukkalan kirkko, Ylitilantie, Klaukkala Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Nurmijärven seurakunta (09) /vaihde 16 su 6.7. klo URKUILTA Nurmijärven kirkko, Aleksis Kiven tie Vapaa pääsy, ohjelma 5. Nurmijärven seurakunta (09) /vaihde la MESSU Nurmijärven Helluntaiseurakunnan järjestämä tilaisuus Taaborinvuoren museoalueella. Nurmijärven Helluntaiseurakunta su klo URKUILTA Klaukkalan kirkko, Ylitilantie, Klaukkala Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Nurmijärven seurakunta (09) /vaihde la 2.8. klo Taaborinvuori soi: ISMO ALANKO TEHOLLA Rocklyriikkaa koko perheelle Aleksis Kiven maisemissa. Lippu 12, alle 7-vuotiaat maksutta aikuisen seurassa. Ennakkomyynti Nurmijärven kirjastoissa. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut puh. (09) su 3.8. klo URKUILTA Nurmijärven kirkko, Aleksis Kiven tie Vapaa pääsy, ohjelma 5. Nurmijärven seurakunta (09) /vaihde KIVI & KILPI Nälkäteatteri esittää Juha Hurmeen ohjaamia näytelmiä. La 9.8. klo Aleksis Kivi: Kihlaus, klo Volter Kilpi: Albatrossin tarina, klo Kari Peitsamo konsertti. Su klo Volter Kilpi: Merimiehen leski, klo Volter Kilpi: Härkäniemen piiput, klo Volter Kilpi: Bathseba-ooppera. Lippu 5 euroa/päivä, sisältää kaikki näytelmät, ennakkomyynnissä Nurmijärven kirjastoissa. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, (09) su klo Nurmijärven elomarkkinat Kirkonkylän tori ja virastotalon parkkipaikka Nurmijärven hiihtoseura ry puh. (09) Kivi-juhlat: NUMMISUUTARIT Taaborinvuoren museoalue, Palojoki Sovitus ja ohjaus Kai Lehtinen. Näytännöt: pe klo 18.00, la klo 15.00, su klo 15.00*, ma klo * klo jumalanpalvelus, Nurmijärven seurakunta. Liput Liput Lippupalvelusta, puh Lipun voi lunastaa lähimmältä R-kioskilta. Ryhmämyynti (väh. 30 hlö. ryhmässä). Kivi-juhlat (09) su klo Urkuilta Klaukkalan kirkko, Ylitilantie, Klaukkala Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Nurmijärven seurakunta (09) /vaihde pe klo RINNERADION konsertti Ohjelmaa jo klo 19 alkaen! Taaborinvuoren museoalue, Palojoentie 272 Konsertin visualisointi Merja Nieminen. Vapaa pääsy. kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) pe KLAUKKALAN YRITYSTEN YÖ Klaukkalan keskustan alueella. (09) , la RAJAMÄEN KYLÄPÄIVÄ Rajamäen keskustan alueella Ohjelmallinen koko perheen markkinatapahtuma. Kylätiimi ALEKSIS KIVEN SYNTYMÄKOTI JA PUUPIIRTÄJÄN TYÖHUONE Palojoentie 272, Palojoki Avoinna ti-su Suljettu juhannuksena TAABORINVUOREN MUSEOALUE, PUOLMATKAN KROUVI JA MUSEO- KAUPPA Palojoentie 272, P-paikka Koulunkulmantie 24 Avoinna ti-su Suljettu juhannuksena Tapahtumien aikana aukioloajoissa poikkeamia. NUKARIN KOULUMUSEO Nukarintie 91, Nukari Avoinna sopimuksen mukaan. Tiedustelut: Kirjasto- ja kulttuuripalvelut/museot (09) ELOKUVAT KINO JUHA Keskustie 7, Nurmijärvi Ohjelmisto ja elokuvaliput TANSSIT RUUSULINNA Suljettu kesän ajan. Tanssit alkavat jälleen Aspinniituntie 80, Nurmijärvi (09) , , Rinneradio esiintyy ilmaiskonsertissa Taaborinvuorella Konsertti kuuluu Nurmijärvi 450-vuotta -juhlavuoden tapahtumiin. Lehti ei vastaa ennakkotietoihin tulevista muutoksista.