INTERREG III A: YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN JA VERKOSTOITUMISEN LISÄÄMINEN SUOMEN JA VIRON PAIKALLISHALLINNOSSA

Transkriptio

1 INTERREG III A: YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN JA VERKOSTOITUMISEN LISÄÄMINEN SUOMEN JA VIRON PAIKALLISHALLINNOSSA Väliraportti Lokakuu 2002 maaliskuu 2003 Lahdessa

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAVOITTEET 3 2. HANKKEEN HENKILÖSTÖ, ORGANISAATIO JA YHTEISTYÖTAHOT 3 3. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hankekuntien yhteiset tapahtumat Hankkeesta tiedottaminen Kuntakohtaiset toimenpiteet 5 - Lahti 5 - Forssa 6 - Hämeenlinnan seutu 7 - Lohja 9 - Salo 9 - Hyvinkää 12 - Kouvolan seutu TALOUS TULOSTEN ARVIOINTI TULEVAISUUS 16 LIITTEET 2

3 Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa hanke pyrkii syventämään hallinnon toimijoiden verkostoa ympäristöasioissa Etelä-Suomessa ja Virossa. Hanke käynnistyi lokakuun alussa 2002 ja se jatkuu vuoteen 2005 asti. 1. TAVOITEET Hankkeen tavoitteet ovat sekä konkreettisia ja toiminnallisia että myös tulevaisuuden asenteita ja päätöksentekoa muokkaavia. Hankkeen avulla lisätään viranhaltijoiden aktiivisuutta sekä tuetaan heidän työtään kestävän kehityksen sektorilla. Hankkeen tavoitteena on tukea myös viiden maakunnan, Kanta- ja Päijät Hämeen, Kymenlaakson, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla tehtävää paikallistoimijoiden verkostoitumista ja osaamisen kehittämistä. Kaikissa hankkeen kunnissa järjestetään paikallisia koulutus-, neuvonta-, tiedotus- ja yhteistyökokouksia paikallisesti merkittävistä kestävän kehityksen solmukohdista. Kunnissa järjestetään myös vuosittain kansalaisfoorumit, joissa aktivoidaan päättäjien ja paikallisten asukkaiden tiedonvaihtoa ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa. Kaikkien kuntien alueelta kerätään hyviä malliesimerkkejä sekä edustavia indikaattoreita paikallisagendatyöstä ja kestävästä kehityksestä. Yhteisillä, kansainvälisillä kokouksilla, pyritään tarjoamaan konkreettisia yhteyksiä virolaisiin partnereihin ja esittämään toisen maan toimintamalleja selkeällä ja ajankohtaisella tavalla. Hankesuunnitelman aikataulun mukaiset tavoitteet kaudelle lokakuu maaliskuu 2003 olivat seuraavat: 2002 Lokakuu-joulukuu - suomalaisten hankekuntien edustajien aloituskokous ja hankkeen käynnistäminen/lahti - tiedotusvälineiden sitominen hankkeeseen ja hankkeesta tiedottaminen - projektityöntekijöiden valitseminen ja tilojen vuokraaminen - projektikuntien edustajien kv-tapaaminen/suomi /Lahti 2003 Tammikuu-maaliskuu - projektityöntekijät aloittavat hankekunnissa - tiedonkeruu hyvistä käytännöistä ja indikaattoreista - hankkeesta tiedottaminen - ensimmäinen paikallistapaaminen kunnissa 2. HANKKEEN HENKILÖSTÖ, ORGANISAATIO JA YHTEISTYÖTAHOT Lahden kaupungin Valvonta- ja ympäristökeskus/ Baltic Local Agenda 21 Forum hallinnoi hanketta Suomessa, koostaa väliraportit, järjestää kansainväliset tapaamiset ja hoitaa pääsääntöisesti rajanylittävän yhteistyön. Lahdessa työskentelevät hankkeen koordinaattori ja projektisihteeri. Juulia Tahvanainen toimi hankkeen osa-aikaisena projektikoordinaattorina välisenä aikana, ja on jatkanut kokopäiväisenä projektikoordinaattorina tammikuun alusta lähtien. Tuija Aarnikoivu on toiminut hankkeen osa-aikaisena projektisihteerinä tammikuun alusta alkaen vastaten hankkeen talouspuolen asioista. 3

4 Hankesuunnitelman mukaisesti Lahden kaupunki/baltic Local Agenda 21 Forum vastaa seuraavista toiminnoista: - hankerahoitus ja sen hallinnointi - raportointi - ohjausryhmätyöskentely - kansainväliset yhteydet - tiedonkeruu kunnista ja materiaalin tuottaminen - kansallisten tilaisuuksien valmistelu ja toteuttaminen - projektikuntien tukeminen, erityisesti koulutustilaisuuksien järjestämisessä - projektityöntekijöiden tukeminen Lahden lisäksi hankkeeseen osallistuu kuusi kuntaa Suomesta. Osallistuvat kunnat ovat Forssa, Hämeenlinnan seudun kuntayhtymä (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Renko), Kouvolan seudun kuntayhtymä (Kouvola, Iitti, Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski, Valkeala), Lohja, Hyvinkää ja Salo. Yhteistyötahona Viron kunnista ovat Narva, Märjamaa ja Viljandi. Kunnissa hankkeen vastuutahona ovat paikalliset ympäristöviranomaiset, minkä lisäksi kaikkiin kuntiin on palkattu osa-aikainen projektityöntekijä tammi-maaliskuun välisenä aikana (liite 1). Projektityöntekijät aloittivat työnsä seuraavasti: Virpi Sahi 1.1. Lohjalla, Sanna Salminen 7.1. Salossa, Mari Karjalainen Hyvinkäällä, Anna-Maija Nisula Kouvolassa, Susanna Kiijärvi 1.3. Hämeenlinnassa ja Heli Tuominen 6.3. Forssassa. Projektityöntekijät toimivat yhteyshenkilöinä sekä oman kuntansa sisällä, muiden kuntien suuntaan, kansalaisjärjestöihin, oppilaitoksiin ja koordinaattoriin. Projektityöntekijöiden vastuulla omassa kunnassaan on projektisuunnitelman mukaan esimerkiksi (painotukset ja käytännöntoteutus kunnittain): - LA21 ja keke materiaalin kerääminen - Nettisivujen ja julkaisun valmistaminen - hankkeesta tiedottaminen - ympäristöraportointi - koulutustilaisuuksien käytännön järjestelyt - avustaminen kansallisten tilaisuuksien järjestämisessä - yhteistyön luominen kansalaisjärjestöjen kanssa - LA21 julkaisun ja nettisivu-materiaalin teknisen valmistelun avustaminen - raportointi projektikoordinaattorille 3. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 3.1. Hankekuntien yhteiset tapahtumat Suomalaisten hankekuntien edustajien aloituskokous pidettiin samalla hankkeen ensimmäisenä ohjausryhmän kokouksena Lahdessa klo Kokoukseen kutsuttiin hankkeen valvoja Mirja Lumiaho-Suomi Hämeen ympäristökeskuksesta sekä vähintään yksi edustaja kustakin hankekunnasta (liite 2). Kokouksessa hankekuntien edustajat esittäytyivät toisilleen, sillä kaikki eivät olleet aiemmin tavanneet. Kokouksessa sovittiin ohjausryhmän kokoonpano tulevissa kokouksissa, käsiteltiin ohjausryhmän tehtäviä, käytiin läpi projektisuunnitelmaa ja projektin taloudenhoitoa sekä sovittiin tiedottamisesta. Kokouksen pöytäkirja on väliraportin liitteenä (liite 3). 4

5 Projektikuntien edustajien kansainvälinen tapaaminen järjestettiin Lahdessa Tapaamiseen kutsuttiin yksi edustaja kustakin Suomen kunnasta (kaikista ei päässyt edustajaa ja tämä huomioitiin jo kokouskutsussa; Lahdesta osallistui useampi henkilö) ja Viron projektikunnasta (liite 4). Tapaamiseen osallistui Virosta lisäksi Irja Alakivi, joka on Viron kaupunkien liiton edustaja ja aktiivinen toimija BLA21F verkostossa. Riikka Hokkanen, opiskelija Helsingin yliopistosta, toimi suomi-viro tulkkina kommunikoinnin helpottamiseksi. Tapaaminen oli kaksipäiväinen alkaen keskusteluilla illallisen äärellä ja jatkuen virallisempana kokouksena seuraavana päivänä. Kokouksen parasta antia oli tutustuminen Viron partnereihin ja saatu tieto projektikuntien tilanteesta. Kaupunkien liiton edustaja kertoi myös paikallisagenda 21 ohjelman yleisestä tilanteesta Virossa. Kokouksen muistio laadittiin englanniksi (Juulia Tahvanainen/Virpi Sahi) ja lähetettiin myös virolaisille partnereille (liite 5). Lisäksi projektikoordinaattori laati pienen yhteenvedon kokouksessa esiin tulleista tiedoista Viron projektikunnista informaatioksi kaikille Suomen projektikunnille (liite 6) Hankkeesta tiedottaminen Projektikoordinaattori on hoitanut hankkeen yleisen tiedottamisen, minkä lisäksi hankkeesta on tiedotettu kuntakohtaisesti. Kuntakohtainen tiedottaminen käsitellään kuntakohtaisten toimenpiteiden yhteydessä. Projektikoordinaattori laati hankkeesta yleisen mediatiedotteen, joka hyväksyttiin ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa (liite 7). Projektikoordinaattori levitti tiedotetta Lahden alueen tiedotusvälineille sekä valtakunnallisille medioille, ja kunnat saivat tehtäväkseen tiedottaa hankkeen alkamisesta mediatiedotteen pohjalta omassa kunnassaan. Yleisen tiedotteen pohjalta hankkeen alkamisesta uutisoitiin esimerkiksi YLE:n Lahden radiossa (toimittaja Pirkko Päivinen). Tiedote hankkeen alkamisesta julkaistiin myös Lahden kaupungin Valvonta- ja ympäristökeskuksen Internet sivuilla (liite 8). BLA21F:n kotisivuille lisättiin informaatiota hankkeesta kohtaan projects ja lisäksi hankkeen tapahtumia listattiin tapahtumakalenteriin kohtaan actions (liite 9) Kuntakohtaiset toimenpiteet Projektikoordinaattori on laatinut Lahden kaupunkia koskevan raportin. Sen sijaan muiden kuntien raportointi tässä väliraportissa perustuu projektityöntekijöiden (yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa) laatimiin väliraportteihin projektikoordinaattorille, joita projektikoordinaattori on vain hieman ulkoisesti muokannut tähän väliraporttiin. Lahti Lahdessa kuntakohtaisia toimenpiteitä alettiin suunnitella heti hankkeen alkamisen jälkeen lokakuun alussa. Perustettiin hankkeen teemoja suunnitteleva työryhmä, johon kuuluvat projektikoordinaattori Juulia Tahvanainen, (Kari Porra), Irma Tolonen ja Timo Permanto. Työryhmä kokoontui , ja sekä ja Lahden pääteemaksi valittiin liikennekulttuurin kehittäminen kestävän kehityksen mukaiseksi mihin keskitytään hankkeen aluksi ja mahdollisuuksien mukaan teemaa voidaan laajentaa myöhemmin 5

6 yritysyhteistyön vahvistamiseen. Työryhmä laati luonnoksen teemojen toteuttamisesta hankkeen aikana (liite 10). Lahden ensimmäisenä paikallistapahtumana hankkeessa järjestettiin Lahden liikennefoorumin seminaari Seminaariin kutsuttiin Valvonta- ja ympäristökeskuksen kattavan edustuksen lisäksi Teknisen viraston kunnallistekniikkaan ja maankäyttöön liittyviä virkamiehiä (henkilökohtaiset sähköpostikutsut koko osaston henkilöstölle osoitettuna). Päätöksentekotasolla kutsut osoitettiin kaupungin valtuuston, ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan edustajille. Näiden lisäksi seminaariin kutsuttiin edustajia asukasyhdistyksistä, kaikilta paikallisliikenteen liikennöitsijöiltä, huoltoasemilta, polkupyöräjärjestöistä ja muista liikenteeseen ja asumisviihtyvyyteen liittyvistä tahoista. Seminaari oli menestyksellinen ja tavoitti hyvin eri tahoja kooten jopa 90 hengen osanottajamäärän (liite 11). Seminaari aloitti Lahden Liikenneforumin toiminnan, jonka tavoitteena on kehittää Lahden liikennekulttuuria kestävän kehityksen mukaiseksi. Liikenneforumitoiminnan päätavoitteena on aikaansaada kaupunginvaltuustolle luovutettava toimenpidesuunnitelma Lahden kaupungin liikennekulttuurin kehittämiseksi, ja suunnittelu aloitettiin jo liikenneseminaarissa listaamalla Lahden liikenteen pääkohtia ja kehittämisideoita. Samoin aloitettiin autottoman päivän suunnittelu, jonka järjestämisestä Liikenneforum ottaa päävastuun. Seminaarissa käsiteltävät neljä teemaa olivat 1)liikenne ja asumisviihtyvyys, 2)joukkoliikenne ja sen kehittäminen, 3) yksityisautoilu ja ekologinen autoilu sekä 4) kevytliikenne (ks. Seminaarin ohjelma, liite 12). Alustajina oli alan valtakunnallisia asiantuntijoita, mm. Liikenne- ja viestintäministeriöstä ja Suomen luonnonsuojeluliitosta, minkä lisäksi paikallista asiantuntemusta tarjosivat Hämeen tiepiiri, liikennepalvelujen tarjoajat sekä kaupungin suunnittelupuoli (Tekninen virasto). Aamun luento-osuuksien jälkeen ohjelma jatkui osallistuvana workshoptyöskentelynä samojen teemojen mukaisesti (liite 13). Viidentenä työryhmänä oli lisäksi kansainvälinen ulottuvuus Pietarilaisten vieraiden kautta. Työryhmissä keskusteltiin, ideoitiin, annettiin palautetta ja suunniteltiin, ja kaikkien työryhmien yhteenvedot esitettiin seminaarin päätteeksi kalvoilla (liite 14). Projektikoordinaattori työsti ryhmien kalvoesityksistä yhteenvedon paperille (liite 15), ja se lähettiin kaikille työryhmien osanottajille Liikenneforumin seuraavan tapaamisen kutsun yhteydessä (tapaamisen ajankohta sovittiin seminaarin lopuksi). Seminaarista tiedotettiin näkyvästi. Lehdistötiedote Lahden Liikenneforumin seminaarista faksattiin kaikille alueen tiedotusvälineille yhdessä tiedotusvälineiden seminaarikutsun kanssa (liitteet 16 ja 17). Aihe oli tiedotusvälineitäkin kiinnostava sillä esimerkiksi YLE Lahden radio uutisoi (uutissähke) liikenneseminaarista kolmissa uutisissa aamupäivällä 6.3. (toimittaja Anna-Leena Ilmarinen) ja lisäksi toimittaja Juha Sihvonen Lahden radiosta tuli seminaariin paikan päälle tekemään juttua. Myös Etelä-Suomen sanomista oli toimittaja paikalla (Vili Lindstöm) ja hän tekikin laajan (vaikkakin vähän yksipuolisen) jutun seminaarista seuraavan päivän lehteen (liite 18). Itse hankkeesta tiedotettiin seminaariyleisöä seminaariaineiston mukana jaetulla hankkeen esittelyllä (liite 19). Forssa Hanke alkoi Forssassa helmikuussa 2003 ja projektityöntekijä Heli Tuominen aloitti työnsä Maaliskuussa aika on mennyt enimmäkseen hankkeeseen tutustumiseen, nykyisen tilanteen selvittämiseen ja projektin suuntaviivojen suunnittelemiseen. 6

7 1. Paikallistapaaminen ja tiedotus Ensimmäinen paikallistapaaminen järjestetään Hämeen ammattikorkeakoulun auditoriossa Forssassa. Tapaaminen on tiedotus- ja keskustelutilaisuus kaupungin kestävän kehityksen hankkeista. Sen aikana kerrotaan päättyneiden ja meneillään olevien projektien tuloksista sekä esitellään Interreg IIIA -hanke. Tilaisuuden päätteeksi on tarkoitus keskustella Forssan kestävän kehityksen painopistealueista sekä ajankohtaisista ympäristöön liittyvistä kysysmyksistä. Tilaisuuden pääkohderyhmänä on kaupungin valtuusto, lautakunnat ja johtoryhmä, joille lähetetään henkilökohtaiset kutsut. Kutsut lähetetään myös joihinkin yrityksiin, tiedotusvälineille sekä sähköpostitse kaikille kaupungin virkamiehille. Tilaisuus on kaikille avoin ja siitä julkaistaan ilmoitus Forssan Lehdessä. Ennen tilaisuutta Forssan Lehti kirjoittaa artikkelin alkaneesta projektista ja haastattelee juttuun projektityöntekijää. 2. Yritysyhteistyö Forssa osallistuu Hämeen ympäristökeskuksen tekemään yrityskyselyyn Lounais-Hämeen yrityksille. Kyselyssä kartoitetaan yritysten ympäristöosaamista ja mahdollista koulutuksen tarvetta. Projetityöntekijä antoi kommenttinsa kysymyslomakkeesta. 3. Muuta Projektityöntekijä osallistui Hämeenlinnassa järjestettyyn Ekokumppanuus-seminaariin Hämeenlinnan seutu (toiminta on keskittynyt alkuvaiheessa Hämeenlinnan kaupunkiin) 1. Tammi-maaliskuun tavoitteet ja niiden toteutuminen Projektisuunnitelmassa tammi-maaliskuu neljänneksen aikataulu on asetettu seuraavasti: Projektityöntekijät aloittavat - Susanna Kiijärvi aloitti puolipäiväisenä työntekijänä Tiedonkeruu hyvistä käytännöistä - Hämeenlinnassa on ollut käynnissä kestävän kehityksen indikaattoreita kehittävä projekti vuosina Projektin loppuraportti julkaistaan viimeistään syksyllä Indikaattoreiden kehitystyö jatkuu Hämeenlinnan hyvä tulevaisuus (HYVÄT) projektin myötä, jonka kesto on Hankkeesta tiedottaminen - mediatiedote hankkeen alkamisesta Hämeenlinnan seudulla (liite 20) Jakelu: Hämeen Sanomat, Kaupunkiuutiset, YLE Häme, Radio Janne - hankkeen esittely Hämeenlinnan ja Riihimäen Suomi-Viro yhdistyksen kevätkokouksessa (liite 21) - tiedote (kutsu+ohjelma) ensimmäisestä paikallistapaamisesta Ekokumppanuusseminaarista Jakelu: Hämeen Sanomat, Kaupunkiuutiset, YLE Häme, Radio Janne 7

8 - Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston nettisivuilla tiedote (12.3.) sekä Ekokumppanuus seminaarin ohjelma - Ekokumppanuus seminaarinipussa lyhyt kuvaus hankkeesta toisen paikallistapaamisen, Jätteenpoltto paneelikeskustelun valmistelun julkistaminen Asuminen voimalapuistossa keskustelutilaisuudessa Yleisesti tiedotusvälineet ovat olleet varsin nihkeitä hankkeen alkuvaiheessa, johtuneeko siitä, että sisältö ei ole vielä kovin selkeä. Ainoastaan paikallislehti Kaupunkiuutiset tiedotti Ekokumppanuusseminaarista, radioista ei ole tietoa Ensimmäinen paikallistapaaminen - Ekokumppanuus yritysten ja ympäristön yhteinen näkökulma , klo , Raatihuone Hämeenlinna (liite 22) - kohdeyleisönä paikallishallinnon ja yritysten edustajat (liite 23) - paikalla 50 henkeä - seminaarissa lähestyttiin yritysten, hallinnon, eri projektien ja hankkeiden sekä henkilökohtaisista näkökulmista yritysten ja muiden tahojen mahdollisia yhteistyömuotoja vesiensuojelussa - erityisenä kohteena oli Hämeenlinnan seutua halkova reittivesistö Vanajavesi. Seminaarin tuloksena mm. HPO-konserni ja Hämeen ammattikorkeakoulu ympäristöosaston johdolla punnitsevat lähitulevaisuudessa yhteistyömahdollisuuksia, esimerkiksi Vanajavesi-rahaston perustamista - Seminaari onnistui hyvin ja sai kiitosta sekä puhujilta että kuulijoilta. 2. Suunnitteilla oleva toiminta (huhtikuu-kesäkuu) Nuukuusviikko luomu- ja reilun kaupan tuotteiden kartoitus Hämeenlinnan kaupoissa, kuluttajakysely ympäristömerkityistä tuotteista - yhteistyössä Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus (HYVÄT) projektin kanssa - tuloksista tiedotetaan medialle - kolme monistemuotoista julkaisua (luomutarjonta, reilun kaupan tarjonta, kuluttajakyselyn tulokset) Kattava seminaariraportti Ekokumppanuusseminaarista (vk 16) - pohjaksi alkavalle yhteistoiminnalle Ympäristöosaston ympäristöviikko (EU:n Green Week) - maanantaina yhden sivun juttu Hämeen Sanomissa paikallisista kestävästä kehityksen teemoista, tärkeimpänä vesi. Laajempi versio internetissä. Päätoteuttaja HYVÄT-hanke. - päivittäin teemaltaan vaihtuva näyttely kestävän kehityksen kysymyksistä mm. ekorakentaminen, yhteistyössä talon muiden projektien kanssa - toinen paikallistapaaminen: Paneelikeskustelu Jätteenpoltosta maailman ympäristöpäivänä klo keskustelijoina hanke-edustajat, asiantuntijat, kaupungin edustaja kohderyhmänä kaikki alueen asukkaat 8

9 - Jätteenpolttolaitos hanke on tällä hetkellä pinnalla oleva kysymys, kiinnostusta on runsaasti, siksi tilaisuus haluttiin pitää tässä vaiheessa Ympäristöosaston ympäristöraportin aineiston keruu ja alustavan version kirjoittaminen Hankekuntien edustajien sekä projektityöntekijöiden tapaamiset Lohja Lohjan kaupungin osahankkeessa sisällön pääpainoksi on otettu ekotehokkuus ja ympäristökasvatus Lohjan kouluissa. Lohjan osahankkeessa on tammi-maaliskuussa tehty seuraavat toimenpiteet: 1) Solmittu sopimus Helsingin yliopiston Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitoksen (LUT) ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimiston kesken hankkeen toteutuksesta (liite 24). Lohjan ostamat LUT:lta ostamat asiantuntijapalvelut sisältävät MMM Virpi Sahin työpanosta 2 pv/vko sekä taloushallinnon. Sovittu kesätyöntekijä Tuire Eerikäisen panoksesta hankkeelle. 2) Ideoitu ja kehitelty Lohjan osahankkeen sisältöä sidosryhmien kanssa sekä Lohjan seudun ympäristöklusterin kokemuksia ja pohjatyötä hyödyntäen (liite 25). Haettu ja referoitu taustatietoja hankkeessa käytettäväksi. Suunniteltu hankkeen kytkeminen mm. Lohjan ympäristönsuojelutoimiston yhteistyömalliin ja kaupungin strategiaan. 3) Laadittu työsuunnitelman luonnos Ekotehokkuus ja ympäristökasvatus Lohjan kouluissa (liite 26), joka on toiminut keskustelun pohjana Lohjan sivistyskeskuksen, teknisen keskuksen, kaupunginjohdon, ohjaavan ympäristökasvatusopettajan ja muiden intressiryhmien suuntaan. 4) Esitelty Lohjan osahanketta Lohjan opettajien Opetussuunnitelmatilaisuudessa sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen Osallistuminen ja eheä elinympäristö tilaisuudessa ) Järjestetty ensimmäinen paikallistapaaminen Viranomaisyhteistyö Lohjan koulujen ympäristöasioiden kehittäminen, jossa paikalla kaupunginjohtaja sekä teknisen-, sivistys- ja ympäristökeskuksen johto (liite 27). 6) Kutsuttu koolle toinen paikallistapaaminen 14.4., jonka kohderyhmänä ovat Lohjan koulujen opettajat (liite 28). 7) Koottu materiaalit ja tuntikirjanpidot väliraportointia varten tammi-maaliskuulta Salo Hankkeen alkamisesta tiedotettiin Salossa aktiivisesti ja Salon seudun sanomissa julkaistiin hankkeen Salon osuudesta juttu (liite 29). Projektityöntekijä Sanna Salminen aloitti työnsä Salossa Salon kaupungin omat painopistealueet tässä projektissa ovat liikennekulttuuri/polkupyöräily, kestävä kehitys ja asuminen sekä Varsinais-Suomen Agenda 21:ssä esille tulevat teemat, joita ovat: 9

10 vesiensuojelu, ympäristökasvatus ja tietoisuus, yhdyskuntarakenne, sosiaalinen vastuu sekä energia. Näihin teemoihin liittyen Salossa on tammi-maaliskuussa tapahtunut seuraavaa: 1. Tapaaminen taidemuseolla (Teema: ympäristökasvatus ja tietoisuus, Projektin toimenpide: 1. kuntatason viranomaisten neuvottelutapaaminen) Perjantaina 7.3. järjestettiin Salon taidemuseolla neuvottelutapaaminen, jossa olivat projektin puolesta Sanna Salminen ja Mika Ilomäki, Ympäristönsuojelutoimistosta ympäristötoimenjohtaja Pirkko Paranko ja Salon taidemuseon puolesta taidemuseon johtaja Laura Luostarinen sekä amanuenssi Pirjo Juusela-Sarasmo. Tapaamisen tarkoitus oli neuvotella ympäristökasvatukseen liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista Vihreä laakso hankeen, ympäristönsuojelutoimen ja Salon taidemuseon välillä. Yhteistyötä tehdään mm. siten, että huhtikuun lopulla Salossa järjestettävä valtakunnallinen paikallisagendapäivä järjestetään Salon taidemuseolla. Agendapäivän järjestäminen Salossa lisää myös kuntalaisten tietoutta Salossa tehtävästä kestävän kehityksen työstä. Museossa on agendapäivän aikaan esillä Saavutettavuus näyttely, joka sosiaaliseen tasa-arvoon ja kestävyyteen liittyvänä sopii hyvin agendapäivään. Lisäksi keskusteluissa pohdittiin yhteistyömahdollisuuksia mm. lasten ympäristöaiheisen kuvataidekilpailun, taiteen avulla tapahtuvan ympäristökasvatuksen sekä oikeilta taiteilijoilta tilatun luonnonmateriaalitaidenäyttelyn tiimoilta. Asioiden pohtimista jatketaan järjestettävässä kokouksessa. 2. Vihreä lippu tiedotustilaisuus (Teema: ympäristökasvatus ja tietoisuus, Projektin toimenpide: 2. kuntatason viranomaisten koulutustapaaminen) Keskiviikkona klo Salon valtuustosalissa Vihreä lippu tiedotustilaisuus kouluille ja päiväkodeille (liite 30). Tilaisuuden tarkoitus oli kertoa Vihreä lippu ympäristökasvatusohjelmasta, sen periaatteista ja toteutustavasta. Tilaisuudessa vihreää lippua esitteli Jaana Itälä-Laine Varsinais- Suomen Agendatoimistosta sekä Tiina Rokka Kriivarin päiväkodista Paimiosta. Interreg-hankkeen puolesta puhui Sanna Salminen ja Vihreän laakson puolesta Mika Ilomäki. Paikalla oli 10 osallistujaa, joista viisi oli päiväkodeista, kolme kouluista, yksi ympäristönsuojelutoimistosta ja yksi paikallisesta mediasta. Vastaavia tilaisuuksia ennenkin vetäneen Jaana Itälä-Laineen mukaan tilaisuus onnistui hyvin. Salossa ei ole vielä yhtään koulua ja päiväkotia mukana Vihreässä lipussa, mutta tilaisuuden perusteella asetettiin toive, että syksyllä yksi koulu ja yksi päiväkoti lähtisivät mukaan lipun tavoitteluun. Koska Vihreä lippu ohjelmaan osallistuminen vaatii koko koulun tai päiväkodin sitoutumisen, ei kukaan tiedotustilaisuudessa mukana olleista voinut yksin luvata edustamansa koulun tai päiväkodin osallistumista. Halukkuus osallistumiseen kartoitetaan myöhemmin kevään aikana. Tilaisuudessa sovittiin, että InterregIIIA hankkeen projektityöntekijä Sanna Salminen auttaa päiväkoteja ja kouluja, mikäli nämä lähtevät toteuttamaan Vihreä lippu ohjelmaa. Vihreä lippu tilaisuudesta oli juttua useassa paikallismediassa. Ennen tilaisuuden alkua Salon seudun paikallisradio, Radio 882, haastatteli Sanna Salmista. Lisäksi tilaisuuden jälkeen siitä 10

11 julkaistiin artikkelit to Salon seudun sanomissa sekä to Salon seudun ilmaisjakelulehdessä Salonjokilaaksossa (liite 31). 3. Rakentaminen, asuminen ja piha messut (Teema: keke ja asuminen) Messut järjestettiin Salohallissa Interreg IIIA projekti järjesti yhteistyössä Vihreä laakso hankkeen ja Varsinais-Suomen energiatoimiston kanssa messuille muiden luentojen ohella luentoja teemalla Energiaa ja kustannuksia säästäen Vihreässä laaksossa. Tällä teemalla järjestettiin lauantaina neljä ja sunnuntaina viisi erittäin asiantuntevaa ja onnistunutta luentoa (liite 32). Luennoitsijoina oli alan energia-alan ja energiatehokkaan rakentamisen asiantuntijoita. Nimikkäimpinä luennoitsijoina olivat DI Pekka Leppänen ja arkkitehti Heikki Hyytiäinen. Leppäsen Suomusjärvelle rakentama matalaenergiatalo on saanut paljon valtakunnallista julkisuutta ja talo on palkittu Itävällassa järjestettävässä Euroopan merkittävimmässä energiansäästökilpailussa. Hyytiäistä puolestaan pidetään Suomen parhaimpana pienten tulisijojen asiantuntijana. Luennoille osallistui keskimäärin kuulijaa yhtä luentoa kohden. Luentoja mainostettiin messujen muun ohjelman yhteydessä, sekä Salon kaupungin ja Varsinais-Suomen energiatoimiston messuosastoilla. Järjestettyjen tapahtumien ohella tammi-maaliskuussa suunniteltiin tulevaa toimintaa ja tapahtumia. Keväällä huhti-toukokuussa keskitytään kahden tapahtuman järjestämiseen: 4. Valtakunnallinen agendapäivä (Teema: ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen, Projektin toimenpide: 1. LA21 tapaaminen/näyttely) Valtakunnallinen Agendapäivä järjestetään Salossa Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki paikallisagendasta ja kestävästä kehityksestä kiinnostuneet. Kuntien välisen yhteistyön ja tiedonvaihdon lisäksi agendapäivällä pyritään tuomaan näkyvyyttä agendatyölle Salossa sekä lisäämään asukkaiden tietoisuutta kestävästä kehityksestä. 5. Pyöräilypäivä (Teema: liikennekulttuuri/polkupyöräily) Valtakunnallisella pyöräilyviikolla järjestetään Salon pyöräilypäivä (liite 33), joka koostuu kolmesta osiosta: Pyöräilyaiheinen seminaari (Projektin toimenpide: 3. kuntatason koulutustapaaminen), luokkalaisten taitoajokilpailu, sekä valokuvasuunnistus polkupyörällä. Seminaarissa pyritään tiedottamaan ja keskustelemaan Salon ajankohtaisista pyöräilyyn liittyvistä asioista asukkaiden ja virkamiesten kanssa. Taitoajokilpailussa lisätään liikenneturvallisuutta tutustuttamalla kilpailijat pyöränsä kuntoon (pyörien katsastus ennen lähtöä) ja omiin rajoihinsa (taitoajorata). 11

12 Polkupyörällä tehtävän valokuvasuunnistuksella pyritään saamaan kuntalaiset pyörän selkään, edes yhtenä päivänä vuodessa. Pyöräilypäivän järjestelyissä on näkyvästi mukana seudullinen sanomalehti Salon Seudun Sanomat. Lehden kanssa on sovittu seuraavista toimenpiteistä: 1) ennakkojuttu tapahtumasta lehteen, jossa kerrotaan pyöräilypäivästä sekä julkistetaan valokuvasuunnistuksen kilpailuohjeet ja rastien valokuvat, 2) sanomalehtiä tapahtumapäivänä maksutta jaossa tapahtumapaikalla, 3) jälkikäteen juttu pyöräilytapahtuman onnistumisesta. Lisäksi Salon samoojat ry osallistuu päivän järjestelyihin. Kesällä keskitytään ympäristöraportin ja syksyn tapahtumien suunnitteluun. Hyvinkää Projektityöntekijä Mari Karjalainen aloitti työnsä Hyvinkäällä (liite 34). Projektin aloittamisesta tiedotettiin Hyvinkään Sanomissa Lisäksi lehdistössä on ollut esillä valtuustokierroksella oleva Hyvinkään kestävän kehityksen ohjelma (liite 35). 1. Hyvinkään tavoitteet Projektille määriteltiin kolme paikallista tavoitetta, joiden viitekehyksessä tänä vuonna toimitaan: YMPÄRISTÖTIEDONHALLINAN KEHITTÄMINEN Eri paikallishallinnon toimijoiden mahdollisuuksia käyttää ympäristötietoja lisätään siirtämällä ympäristöntilatiedot paikkatietojärjestelmään. KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Kestävän kehityksen tavoitteita viedään eteenpäin kaupungin sisällä kaikissa palvelukokonaisuuksissa ja hallintokunnissa sekä kuntalaisten ja eri sidosryhmien keskuudessa. YRITYSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN POHJAVESITYÖSKENTELYSSÄ Hyvinkään kaupunki sijaitsee suurelta osiltaan pohjavesialueen päällä. Tärkeänä osana pohjavesialueiden suojelua nähdään tiivis yhteistyö alueen yritysten kanssa. Asiasisältöä muokataan tarkemmin myöhemmin. 2. Ympäristötiedonhallinnan kehittäminen Paikallishallinnon eri toimijat tarvitsevat työnsä taustaksi ja tueksi erilaista ympäristötietoa. Tiedon saatavuuden, käytettävyyden ja säilyvyyden parantamiseksi projektin puitteissa ympäristöaineistoa siirretään paikkatietojärjestelmään. Projekti tältä osin jatkaa vuonna 1999 aloitettua Hyvinkään ympäristön tilan katsaus- sarjaa uudessa muodossa. Paikkatietotyöskentely on aloitettu yhteistyössä viime keväänä Hyvinkäälle palkatun paikkatietoasiantuntijan kanssa. Yhteistyötä on tehty myös Lohjan kaupungin kanssa, mistä olemme saaneet arvokasta tietoa työmme pohjaksi (liite 36). Tärkeänä kehitystyössä pidetään valtionviranomaisten ja kunnan rekisterien yhteensovittamista, siten että päällekkäiseltä työltä vältytään. 12

13 Yleiset periaatteet työn tavoitteiksi on määritelty. Valtiohallinnosta saatava kartta- aineisto on hankittu ja muutama teema on kartalla valmiina. Tänä vuonna tarkoituksena on paikkatietojärjestelmään syöttää ympäristöntilatietoja seuraavista aihealueista: Pohjavesitietojen siirtäminen paikkatietojärjestelmään - Pohjavesiputkien sijainti - Analyysitulokset - Maanalaiset öljysäiliöt Pintavesitietojen siirtäminen paikkatietojärjestelmään - Analyysitulokset Luontokohteiden siirtäminen paikkatietojärjestelmään - Alueella tehdyt luontokartoitukset - Lakikohteet, luonnonsuojelualueet, valtakunnalliset ohjelmat, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät kohteet sekä uhanalaiset lajit Jätteet - Paikannetaan karttaan aluekeräyspisteet ja jätehuoltorekisteritiedot 3. Kestävä kehitys ja ympäristöjärjestelmä Hyvinkäällä projektin toimet pyritään nivomaan tiivisti kestävän kehityksen toiminataohjelmassa ja ympäristöjärjestelmässä määritettyihin tavoitteisiin. Kestävän kehityksen toimintaohjelman luonnos on valmistunut ja paikallisagendan johtoryhmä on hyväksynyt sen. Parhaillaan luonnos on lausuntokierroksella lautakunnissa. Ohjelma koostuu kestävän kehityksen politiikasta ja varsinaisesta toimintaohjelmasta, missä on määritelty toimenpiteitä kestävän kehityksen saavuttamiseksi kymmeneen aihealueeseen ryhmiteltynä: ympäristönäkökulma kaupungin toiminnoissa, maankäyttö- ja liikenne, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön ja luonnon vaaliminen, maa- ja metsätalous, elinkeinoelämä ja sidosryhmät, turvallisuuden ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden edistäminen, kuntalaisten tiedonsaannin ja osallistumisen parantaminen, ympäristökasvatus, Hyvinkään kulttuuriperinnön vaaliminen. Ensimmäinen LA21 näyttely on suunniteltu järjestettäväksi kaupungin hallituksen hyväksymästä Hyvinkään kestävän kehityksen toimintaohjelmasta. Seuraava askel on siirtyä työskentelemään kohti toimintaohjelmassa määritettyjä tavoitteita. Osittain kaupunkiorganisaatiossa on jo edetty ja kahden teemaryhmän puitteissa on työ aloitettu: Kestävä maa- ja metsätalous työryhmän tavoitteeksi on kirjattu lisätä viljelijöiden tietoisuutta kestävästä toiminnasta keräämällä tietopaketti aiheesta (liite 37). Ensimmäinen paikallistapaaminen järjestettiin ympäristökasvatuksen merkeissä. Markku Nieminen kertoi kestävän kehityksen toimintaohjelmasta kokonaisuudessaan ja ohjelman tämän hetkisestä tilasta. Erja Koskinen ja Susanna Jussila kertoivat päiväkotien ja koulujen ympäristökasvatuksesta. Alustusten pohjata osallistujat pohtivat yhdessä, miten ympäristökasvatustyötä voidaan kehittää Hyvinkäällä. Työn tuloksena kirjattiin monta uutta ja kokeilemisen arvoista ideaa. Osallistujat näkivät tarpeellisena jatkaa myös ympäristökasvatuksen agendatyöryhmän kokoontumisia osana ympäristökasvatustyötä Hyvinkäällä. Liitteenä on lista osallistujista. 13

14 Lisäksi Hyvinkäällä on aloitettu indikaattorityöskentely olemalla yhteydessä eri asiaa työstäneiden tahojen (valtakunnallisten, alueellisten ja kunnallisten) kanssa ja keräämällä kokemuksia toimivista indikaattoreista. Ympäristöjärjestelmää on rakennettu kaupungin koko organisaatiossa. Vuonna 2002 tehdyssä ympäristöjärjestelmän auditoinnissa nousi esimerkiksi seuraavanlaisia heikkouksia, joiden kehittämiseen projektin puitteissa paneudutaan: ympäristöjärjestelmä ei ole tarpeeksi kattava, seurantaindikaattorit puuttuvat, tiedotus ja koulutus ovat puutteellista (liite 38). 4. Yritysyhteistyö pohjavesityöskentelyssä Tämän osa- alueen kehittämiseen paneudutaan seuraavaksi. Kouvolan seutu 1. Kouvolan seudun kestävän kehityksen seurantaindikaattorit: Kouvolan seudulla on valmisteltu kestävän kehityksen indikaattoreita paikallisagenda 21 seurantaan. Indikaattorityön yhtenä tavoitteena on ollut se, että niiden avulla saadaan asukkaiden ja viranhaltijoiden kiinnostutusta ja tietoisuutta ympäristöasioista lisättyä. Indikaattorit on valittu kuvaamaan seudun kestävän kehityksen toimintaohjelmassa keskeisiksi nostettuja tavoitteita. Mukaan on valittu tarkoituksella myös sellaisia, jotka varmasti saavat aikaan keskustelua. Indikaattorit on tarkoitus esittää mahdollisimman havainnollisesti ja kiinnostusta herättävästi. Vaikka tietoa kerätään seudullisesti, on osa indikaattoritiedosta tarkoitus esittää myös kuntakohtaisesti. DI Anna- Maija Nisula on aloittanut helmikuussa puolipäiväisenä projektityöntekijänä. Hänen tehtävänään on indikaattoritiedon kerääminen, analysointi ja esitystavan suunnittelu yhteistyössä paikallisagendan ohjelmaryhmän ja asukasraatien kanssa. Indikaattoreiden esittäminen verkkosivuilla suunnitellaan samanaikaisesti muun visuaalisen suunnittelun kanssa. Indikaattorit tulevat Kouvolan seudun kuntayhtymän maankäytön suunnittelun palvelimelle osoitteeseen Tässä vaiheessa tietojen keruu on noin puolimatkassa. Yhtään indikaattoria ei ole kuitenkaan vielä esityskunnossa; esitystekniikan suunnittelu ja karttojen valmistelu vie oman aikansa. Oma ongelmansa on tiedon saannissa. Osa kunnista toimittaa tarvittavat tiedot heti, mutta toisista tietoa tulee hitaammin. 2. Seudun asukkaiden osallistuminen ja foorumit Tavoitteenamme on lisätä asukkaiden ja järjestöjen osallistumista paikallisagendan toimintaan. Kun toimintaohjelmaa viime vuosikymmenen lopussa laadittiin, oli työssä mukana aktiivisesti useiden eri sidosryhmien edustajia. Toimintaohjelman valmistuttua on aktiivisuus vähentynyt ja väsähtänyt. Indikaattorityö on toivottavasti yksi kiinnostuksen herättäjä, mutta sen lisäksi tarvitaan muuta aktiivista toimintaa. 14

15 Kouvolan seudulla ei viime vuosina ole ollut säännöllisesti kokoontuvaa ympäristöasioihin suuntautunutta keskusteluryhmää tai foorumia. Nyt olemme käynnistäneet kaupunginosafoorumeita, asukasraateja, ottamaan kantaa oman asuinalueensa viihtyisyyden ja ympäristöasioiden parantamisen puolesta. Kouvolan Lehtomäessä asukasraati on kokoontunut jo useita kertoja. Heidän aloitteeseensa kaupunginosan liikenne ja puistoalueiden parantamiseksi suhtauduttiin teknisessä lautakunnassa erittäin myönteisesti ja luvattiin toimenpiteitä jo tänä vuonna ja rahoitusesityksiä ensi vuoden budjettiin. Kuusankosken Rekolan raati on vasta työnsä alussa, ensimmäinen kokous oli maaliskuun lopussa. Sielläkin liikenneasiat, erityisesti läpiajon kieltäminen asuntokaduilla, puhuttaa asukaaita. Laajempaa, seudullista foorumia olemme suunnitelleet yhdessä seudun ympäristöviranhaltijoiden, Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin, Luonto -Liiton Kaakkois-Suomen piirijärjestö Kaasun, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen, Kouvolan seudun jätehuollon, Marttojen ja TSL:n Opastin projektin kanssa. Olemme yhteistyössä osan em. tahojen kanssa järjestäneet nuukuusviikon näyttelyn Kouvolan maakuntakirjaston näyttelytiloihin. Tarkoituksenamme oli järjestää myös paneelikeskustelu nuukuusviikon teemoista, mutta se ei valitettavasti onnistunut. Näyttelyn järjestäminen sen sijaan onnistui erittäin hyvin ja loi hyvän pohjan tulevalle yhteistyölle. Hanke on käynnistynyt hyvin, Kiinnostusta ja tahtoa verkostoitumiseen tuntuu löytyvän sekä kunnista että kolmannen sektorin toimijoista. Myös Kouvolan seudun paikallisagendan ohjelmaryhmä pitää hanketta erittäin tärkeänä ja odottaa erityisesti indikaattoreiden ensimmäisen tiedonkeruukierroksen tulosten valmistumista. 4. TALOUS Hankkeen kustannusarvio oli vuodelle Hankkeen toteutuneet kustannukset ajalla loka-joulukuu 2002 olivat ,95. Hankkeen kustannusarvio vuodelle 2003 on Hankkeen toteutuneet kustannukset ajalla tammi-maaliskuu olivat ,96. Kustannukset ajalla olivat kaikkiaan ,91. Tarkempi selonteko kuluista näkyy liitteessä 39 sekä laaditun maksatushakemuksen rahamääräisessä selostuksessa. Muille kunnille ei ole merkitty omarahoitusosuutta vuodelle 2002 mutta vuoden 2003 kuntien omarahoitusosuus on rahoitussuunnitelman mukaisesti yhteensä eli 8716 /kunta. Kuntien omarahoitusosuuden sovittiin muodostuvan kuntien itse maksamista projektityöntekijän palkkausmenoista. Kuntien omarahoituksen suuruus ajalla tammi-maaliskuu oli yhteensä (tuntikirjanpidot ja tositteet maksatushakemuksessa). 15

16 5. TULOSTEN ARVIOINTI Hanke on käynnistynyt projektisuunnitelman mukaisesti. Molemmat vuodelle 2002 suunnitellut hankekuntien yhteiset tapahtumat järjestettiin aikataulun mukaisesti ja menestyksellisin tuloksin. Projektityöntekijät ovat aloittaneet työnsä kaikissa projektikunnissa. Niissä kunnissa, joissa projektityöntekijä aloitti heti tammikuussa, on saatu eniten tuloksia aikaiseksi, ja paikallistapaamisia on ehditty järjestää jopa useita. Viimeisimmät projektityöntekijät työllistyivät kuntiin helmikuun lopulla - maaliskuun alussa, ja näissä kunnissa ei ole ehditty vielä niin paljon järjestää tapahtumia hankkeen puitteissa. Kuitenkin suunnitelmat on kaikissa kunnissa valmiina, ja projektin toteuttamiseen on tartuttu innolla. 6. TULEVAISUUS Hankkeen toteuttamista jatketaan projektisuunnitelman mukaisesti. Projektisuunnitelmaan on kirjattu kaudelle huhti-syyskuu 2003 seuraavanlaisia toimenpiteitä: Huhtikuu-kesäkuu - projektityöntekijöiden kv-tapaaminen/suomi/kouvola - tiedonkeruuta ja tiedottaminen - LA21 esittelyt/näyttelyt - BLA21F ohjausryhmän tapaaminen/viro (Lahti) - Kv-seminaarin valmistelua - Hankekuntien edustajien tapaaminen/salo Heinäkuu-syyskuu - toinen paikallistapaaminen hankekunnissa - kuntakohtaisen ympäristöohjelman valmistelua - kansalaisfoorumin valmistelua - paikallishallinnon edustajien tapaamisen valmistelua - ohjausryhmä - väliraportti Lahdessa Juulia Tahvanainen Projektikoordinaattori Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen.. -hanke Kari Porra Ympäristöjohtaja Lahden kaupunki Valvonta- ja ympäristökeskus 16