INTERREG III A: YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN JA VERKOSTOITUMISEN LISÄÄMINEN SUOMEN JA VIRON PAIKALLISHALLINNOSSA

Transkriptio

1 INTERREG III A: YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN JA VERKOSTOITUMISEN LISÄÄMINEN SUOMEN JA VIRON PAIKALLISHALLINNOSSA Väliraportti Huhtikuu 2003 syyskuu 2003 Lahdessa

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAVOITTEET 3 2. HANKKEEN HENKILÖSTÖ, ORGANISAATIO JA YHTEISTYÖTAHOT 3 3. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hankekuntien yhteiset tapahtumat Hankkeesta tiedottaminen Kuntakohtaiset toimenpiteet 6 - Lahti 6 - Forssa 10 - Hyvinkää 13 - Hämeenlinnan seutu 18 - Kouvolan seutu 22 - Lohja 24 - Salo TALOUS TULOSTEN ARVIOINTI TULEVAISUUS 27 LIITTEET 2

3 Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa hanke pyrkii syventämään hallinnon toimijoiden verkostoa ympäristöasioissa Etelä-Suomessa ja Virossa. Hanke käynnistyi lokakuun alussa 2002 ja se jatkuu vuoteen 2005 asti. 1. TAVOITEET Hankkeen tavoitteet ovat sekä konkreettisia ja toiminnallisia että myös tulevaisuuden asenteita ja päätöksentekoa muokkaavia. Hankkeen avulla lisätään viranhaltijoiden aktiivisuutta sekä tuetaan heidän työtään kestävän kehityksen sektorilla. Hankkeen tavoitteena on tukea myös viiden maakunnan, Kanta- ja Päijät Hämeen, Kymenlaakson, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla tehtävää paikallistoimijoiden verkostoitumista ja osaamisen kehittämistä. Kaikissa hankkeen kunnissa järjestetään paikallisia koulutus-, neuvonta-, tiedotus- ja yhteistyökokouksia paikallisesti merkittävistä kestävän kehityksen solmukohdista. Kunnissa järjestetään myös vuosittain kansalaisfoorumit, joissa aktivoidaan päättäjien ja paikallisten asukkaiden tiedonvaihtoa ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa. Kuntien alueelta kerätään hyviä malliesimerkkejä sekä edustavia indikaattoreita paikallisagendatyöstä ja kestävästä kehityksestä. Yhteisillä, kansainvälisillä kokouksilla, pyritään tarjoamaan konkreettisia yhteyksiä virolaisiin partnereihin ja esittämään toisen maan toimintamalleja selkeällä ja ajankohtaisella tavalla. Hankesuunnitelman aikataulun mukaiset tavoitteet kaudelle huhti- syyskuu 2003 olivat seuraavat: Huhtikuu-kesäkuu - projektityöntekijöiden tapaaminen/suomi/kouvola - tiedonkeruuta ja tiedottaminen - LA21 esittelyt/näyttelyt - BLA21F ohjausryhmän tapaaminen/viro (Lahti) - Kv-seminaarin valmistelua - Hankekuntien edustajien tapaaminen/salo Heinäkuu-syyskuu - toinen paikallistapaaminen hankekunnissa - kuntakohtaisen ympäristöohjelman valmistelua - kansalaisfoorumin valmistelua - paikallishallinnon edustajien tapaamisen valmistelua Hankesuunnitelman tavoitteet ovat suuntaa antavia, ja niitä on tarkoitus noudattaa kuntakohtaisesti soveltuvin osin kuntakohtaisten teemojen mahdollistamalla tavalla. 2. HANKKEEN HENKILÖSTÖ, ORGANISAATIO JA YHTEISTYÖTAHOT Lahden kaupungin Valvonta- ja ympäristökeskus/ Baltic Local Agenda 21 Forum hallinnoi hanketta Suomessa, koostaa väliraportit, järjestää kansainväliset tapaamiset ja hoitaa pääsääntöisesti rajanylittävän yhteistyön. Hankkeen projektikoordinaattorin paikka laitettiin virallisesti hakuun Lahdessa kesällä Tehtävään valittiin alkaen hankkeen koordinaattorina jo aiemmin 3

4 toiminut Juulia Tuominen (os. Tahvanainen). Työsuhde jatkuu hankkeen loppuun saakka. Lahdessa työskentelee myös projektisihteeri Tuija Aarnikoivu. Hankesuunnitelman mukaisesti Lahden kaupunki/baltic Local Agenda 21 Forum vastaa seuraavista toiminnoista: - hankerahoitus ja sen hallinnointi - raportointi - ohjausryhmätyöskentely - kansainväliset yhteydet - tiedonkeruu kunnista ja materiaalin tuottaminen - kansallisten tilaisuuksien valmistelu ja toteuttaminen - projektikuntien tukeminen, erityisesti koulutustilaisuuksien järjestämisessä - projektityöntekijöiden tukeminen Lahden lisäksi hankkeeseen osallistuu kuusi kuntaa Suomesta. Osallistuvat kunnat ovat Forssa, Hämeenlinnan seudun kuntayhtymä (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Renko), Kouvolan seudun kuntayhtymä (Kouvola, Iitti, Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski, Valkeala), Lohja, Hyvinkää ja Salo. Yhteistyötahona Viron kunnista ovat Narva, Märjamaa ja Viljandi. Kunnissa hankkeen vastuutahona ovat paikalliset ympäristöviranomaiset, minkä lisäksi kaikkiin kuntiin on palkattu osa-aikainen projektityöntekijä (liite 1).Kuntien projektityöntekijät ovat: Forssassa Heli Tuominen, Hämeenlinnassa Susanna Kiijärvi, Kouvolassa Riitta Leviäkangas, Lohjalla Virpi Sahi, Hyvinkäällä Marjukka Välimaa ja Salossa Sanna Salminen. Hyvinkäällä aloitti projektityöntekijänä Mari Karjalainen mutta hänen jäätyä äitiyslomalle Hyvinkään projektityöntekijänä on jatkanut syyskuun alusta lähtien Marjukka Välimaa. Kouvolassa projektityöntekijänä aloittaneen Anna-Maija Nisulan tilalla aloitti elokuun alussa Riitta Leviäkangas. Projektityöntekijät toimivat yhteyshenkilöinä sekä oman kuntansa sisällä, muiden kuntien suuntaan, kansalaisjärjestöihin, oppilaitoksiin ja koordinaattoriin. Projektityöntekijöiden vastuulla omassa kunnassaan on projektisuunnitelman mukaan esimerkiksi (painotukset ja käytännöntoteutus kunnittain): - LA21 ja keke materiaalin kerääminen - Nettisivujen ja julkaisun valmistaminen - hankkeesta tiedottaminen - ympäristöraportointi - koulutustilaisuuksien käytännön järjestelyt - avustaminen kansallisten tilaisuuksien järjestämisessä - yhteistyön luominen kansalaisjärjestöjen kanssa - LA21 julkaisun ja nettisivu-materiaalin teknisen valmistelun avustaminen - raportointi projektikoordinaattorille 3. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 3.1. Hankekuntien yhteiset tapahtumat Hankkeen ohjausryhmän kokous pidettiin Lahdessa klo Esityslistan (Liite 2) tärkeimpänä asiana oli hankkeen ensimmäisen väliraportin ja maksatuksen hyväksyminen ohjausryhmän osalta. Kokoukseen osallistui yksi edustaja kustakin kunnasta, hankkeen valvoja Mirja Lumiaho-Suomi, projektikoordinaattori Juulia Tuominen (os. Tahvanainen) ja projektisihteeri 4

5 Tuija Aarnikoivu. Kokouksessa kuultiin lyhyesti kuulumisia hankkeen kunnista sekä väliraportin käsittelyn puitteissa yksityiskohtaisesti hankkeen toteuttamisesta kuntatasolla (Liitteet 3 ja 4). Hankekuntien edustajien tapaaminen järjestettiin Salossa klo Tapaamisen tarkoituksena oli vaihtaa kuulumisia hankekuntien välillä siitä miten hanke on käynnistynyt ja mitä teemoja missäkin kunnassa on valittu hankkeen puitteissa toteutettavaksi (Liitteet 5 ja 6). Tapaamisessa hankkeen projektityöntekijät tapasivat ensi kertaa toisensa ja muita kuntien edustajia, sillä kaikista kunnista osallistui pari edustajaa. Projektikoordinaattori kertasi hankkeen syksyn aikatauluja ja kunnat kertoivat suunnitelmistaan. Tapaamisessa keskusteltiin myös alustavasti omien internetsivujen luomisesta hankkeelle. Projektityöntekijöiden tapaaminen pidettiin Kouvolassa ja sen tarkoituksena oli käsitellä kunnan kestävän kehityksen työtä Kouvolassa toteutettavin konkreettisin esimerkkien kautta ja toisaalta tutustuttaa hankkeen projektihenkilöstö toisiinsa yhteistyön ja verkostoitumisen helpottamiseksi (Liite 7). Tapaaminen aloitettiin illansuussa nauttien yhteinen illallinen ja tutustuen sen jälkeen Kouvolan hyvin toteutettuun kävelykatu Manskiin. Kävelykadun perustaminen on ajankohtainen kysymys myös monissa hankkeen kunnissa. Seuraavana päivänä kuultiin yleistietoa Kouvolan seudusta sekä tutustuttiin ympäristökasvatushankkeisiin ja kestävän kehityksen seurantaindikaattoreiden laatimiseen saaden hyviä konkreettisia ideoita omaan toimintaan (Liitteet 8 ja 9). Näitä teemoja toteutetaan ja/tai on toteutettu myös muissa hankkeen kunnissa, joten keskustelujen kuluessa kuultiin kokemuksia myös muista kunnista. Hankkeen puitteissa järjestettävää BLA21F:n eli Itämeren paikallisagendojen verkoston kokousta suunniteltiin Viroon kesäkuun 2003 alkuun, mutta kesälomien ja muiden esteiden takia kokous päädyttiin pitämään vasta elokuussa. BLA21F:n kokous järjestettiin Virossa Märjamaalla , ja sinne matkustivat suomalaisiksi edustajiksi Kari Porra ja projektikoordinaattori Juulia Tuominen. Kokousta suunniteltiin yhteistyössä Märjamaan edustaja Triin Matsalun ja Viron kaupunkien liiton Irja Alakiven kanssa, ja sinne päätettiin kutsua mahdollisimman paljon eri kuntien edustajia ja toisaalta myös ympäristöministeriön edustaja kertomaan kansallisesta tilanteesta (liite 10). Käytännössä kokouksen osanottajajoukko kutistui suunniteltua pienemmäksi päällekkäisyyksien ja sairastapausten johdosta, mutta keskustelu oli kokouksessa aktiivista, ja kokouksen muistio (Liitteet 11 ja 12) lähetettiin tiedoksi myös kokouksesta estyneille virolaisille partnereille ja luonnollisesti myös kaikille Suomen projektikunnille Hankkeesta tiedottaminen Projektikoordinaattori Juulia Tuominen on hoitanut hankkeen yleisen tiedottamisen, minkä lisäksi hankkeesta on tiedotettu kuntakohtaisesti. Kuntakohtainen tiedottaminen käsitellään kuntakohtaisten toimenpiteiden yhteydessä. Projektikoordinaattori laati hankkeesta esittelyjutun Interreg IIIA ohjelman tiedotuslehteen nro 2/2003 kuvien kera (Liite 13) mutta juttua ei lehdessä jostain syystä julkaistu. Projektikoordinaattori esitteli hanketta puheenvuorossaan kansallisilla paikallisagendapäivillä Salossa, ja samassa tilaisuudessa oli jaossa hankkeen esittelymonisteita. Juulia Tuomisella oli myös puheenvuoro Pienet teot suuret vaikutukset seminaarissa Lahdessa otsikolla yhteistyötä Itämeren alueella, ja tässä yhteydessä hän esitteli Interreg hankkeen toimia. BLA21F:n kotisivuille lisättiin informaatiota hankkeesta kohtaan projects ja lisäksi hankkeen tapahtumia listattiin tapahtumakalenteriin kohtaan actions ( 5

6 Projektikoordinaattori on suunnitellut hankkeelle Internet sivuja tiedonkulun ja verkostoitumisen parantamiseksi. Sivuille on suunniteltu kuntakohtaisten teemojen ja toimenpiteiden esittelyä sekä kaikkien hankkeen kuntien yhteistä tapahtumakalenteria. Suomenkielinen sivusto-osio palvelee ennen muuta Suomalaisten kuntien yhteistyötä mutta englanninkielinen osio, valokuvagalleria hankkeen tapahtumista ja keskustelupalsta lisää myös vuorovaikutusta ja verkostoitumista virolaisten partnereiden kanssa. Internetin kautta muiden kuntien hyvät esimerkit ja keke kokemukset ovat helposti toisten saatavilla. Lisäksi Internet sivuston käyttöhän ei rajoitu pelkästään varsinaisiin hankekuntiin, vaan sivuilla olevista hankekuntien teemoista ja kokemuksista voivat oppia myös muut kunnat niin Suomessa kuin Virossakin. Viron kaupunkien liitto voi esimerkiksi mainostaa sivustoa Viron muillekin kunnille, jolloin tieto hankkeen saavutuksista voi levitä laajemmalle Kuntakohtaiset toimenpiteet Projektikoordinaattori on laatinut Lahden kaupunkia koskevan raportin. Sen sijaan muiden kuntien raportointi tässä väliraportissa perustuu projektityöntekijöiden (yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa) laatimiin väliraportteihin projektikoordinaattorille, joita projektikoordinaattori on vain hieman ulkoisesti muokannut tähän väliraporttiin. Kaikkien hankekuntien toiminta on käsitelty seuraavin alakohdin: a) Kuntakohtaiset teemat b) Toinen paikallistapaaminen ja muut tapahtumat c) LA21 näyttely/esittelyt d) Muu toiminta e) Hankkeesta tiedottaminen f) Tulevaisuus; suunnitteilla oleva toiminta Lahti a) Kuntakohtaiset teemat Lahden pääteemaksi on valittu liikennekulttuurin kehittäminen kestävän kehityksen mukaiseksi mihin keskitytään hankkeen aluksi ja mahdollisuuksien mukaan teemaa voidaan laajentaa myöhemmin yritysyhteistyön vahvistamiseen. Tämä teema on sellainen, johon ei ole aiemmin Lahdessa juurikaan panostettu ja johon on tuntunut olevan tarvetta. Teeman toteuttaminen käynnistettiin maaliskuussa suurella liikenneseminaarilla, jonka jälkeen seminaarissa perustettu Lahden liikenneforum on kokoontunut säännöllisesti. Liikenneforumitoiminnan päätavoitteeksi määriteltiin aikaansaada kaupunginvaltuustolle luovutettava toimenpidesuunnitelma Lahden kaupungin liikennekulttuurin kehittämiseksi ja toisaalta suunnitella ja toteuttaa Lahden Autoton päivä laajempana ja ihmisiä tavoittavampana kuin koskaan ennen. Jatkoteemaksi on suunniteltu Liikenne ja vuorovaikutteinen suunnittelu kansalaisten osallistuminen. b) Toinen paikallistapaaminen ja muut tapahtumat Lahden liikenneforum kokoontui ensimmäisen kerran liikenneseminaarin jälkeen , hotelli Grandin tiloissa missä oli hyvät mahdollisuudet ryhmätyöskentelyyn. Liikenneforumin ajankohta oli sovittu alustavasti jo liikenneseminaarissa, ja sinne kutsuttiin kaikki liikenneseminaarissa olleet tahot eli virkamiehiä Teknisestä virastosta ja Valvonta- ja ympäristökeskuksesta, kaupungin 6

7 valtuuston, ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan edustajia sekä edustajia asukasyhdistyksistä, kaikilta paikallisliikenteen liikennöitsijöiltä, huoltoasemilta, polkupyöräjärjestöistä ja muista liikenteeseen ja asumisviihtyvyyteen liittyvistä tahoista (Liite 14). Tarkoitus oli, että tapaamisessa keskusteltaisiin ensin yhteisesti, ja sitten osanottajat jaettaisiin seminaarissa olleisiin työryhmiin. Seminaarissa käsiteltävät neljä teemaa ja niiden mukaiset ryhmät olivat 1)liikenne ja asumisviihtyvyys, 2)joukkoliikenne ja sen kehittäminen, 3) yksityisautoilu ja ekologinen autoilu sekä 4) kevytliikenne. Tapaamiseen osallistui päällekkäisyyksien vuoksi suhteellisen vähän osanottajia (Liite 15) mutta keskustelu oli aktiivista. Projektikoordinaattori Juulia Tuominen laati tapaamisen pohjalta suunnitelman autottomasta päivästä Tapahtuma päätettiin keskittää Sokoksen eteen ja oleellinen osa sitä olisi pääkadun Aleksanterinkadun sulkeminen (Liite 16). Tapaamisessa laadittiin myös toimenpidesuunnitelmaa Lahden liikennekulttuurin kehittämiseksi kestävämmäksi (Liite 17). Seuraavan kerran Lahden liikenneforum kokoontui 6.6., joka päivämäärä sovittiin jo edellisessä tapaamisessa. Liikenneseminaarista vähentyneen osanottajamäärän vuoksi seuraavaksi tapaamispaikaksi päätettiin pienelle joukolle paremmin sopiva Patina. Projektikoordinaattori laati tapaamiseen kutsun ja lähetti sen liitteineen jälleen kaikille seminaareissa olleille (Liite 18). Kesäkuun tapaaminen keräsi hieman isomman joukon innokkaita keskustelijoita (Liite 19) ja yhteisvoimin suunniteltiin autotonta päivää eteenpäin (Liite 20). Projektikoordinaattori laati autottoman päivän viettämisestä ehdotuksen Lahden ympäristölautakunnan kokoukseen 10.6., jonka päätösehdotuksena oli, että ympäristölautakunta haastaa kaikki kaupungin hallintokunnat ottamaan osaa autottoman päivän toteutukseen (Liite 21). Ympäristölautakunnan päätöksenä oli, että ehdotus hyväksyttiin ja lautakunta päätti saattaa asian kaupunginhallitukselle tiedoksi. Tapaamisessa muokattiin myös toimenpidesuunnitelmaa kattavammaksi, ja korjausten pohjalta projektikoordinaattori laati aiheesta kirjeen Lahden ympäristölautakunnalle (Liite 22). Kirjeen perusteella asia otettiin ympäristölautakunnan listalle kokoukseen päätösehdotuksena toimenpidesuunnitelman hyväksyminen ympäristölautakunnan osalta ja sen esittäminen tekniselle lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle. Ympäristölautakunta päätti hyväksyä toimenpidesuunnitelman, joka päätöksen myötä sai näkyvyyttä alueen tiedotusvälineissä. Kesälomien takia liikenneforum piti kesäkuukausina hieman pidemmän tauon tapaamistensa välillä, ja niinpä seuraavan kerran forum kokoontui vasta 2.9. Patinassa. Projektikoordinaattori lähetti jälleen kutsun kaikille seminaarissa olleille (Liite 23). Syyskuun tapaaminen oli yleisömenestys sillä osanottajia oli yli kaksikymmentä (Liite 24). Tapaamisessa käytiin läpi autottoman päivän ohjelmaa ja ideoitiin vielä hieman sen toteutusta, lähinnä tiedotukseen liittyen. Projektikoordinaattori kertasi toimenpidesuunnitelman ja autottoman päivän käsittelyä ympäristölautakunnassa (Liite 25). Toisaalta tapaamisessa pohdittiin myös liikenneforumin uusia haasteita projektikoordinaattorin ehdotuksen mukaisesti valiten uudeksi teemaksi liikenne ja vuorovaikutteinen suunnittelu kansalaisten osallistuminen. Lahdessa autotonta päivää vietettiin siis , joka on kansainvälinen teemapäivä. Pääkatu Aleksanterinkatu suljettiin kello 12, ja heti sen jälkeen tapahtuman avasi kadulle siirretyltä lavalta kaupunginjohtaja Tarmo Pipatti (Liite 26). Avausta seurasi keskustelu Aleksanterinkadun autottomasta tulevaisuudesta (Liite 27), jossa keskustelijoina olivat kaupunginjohtajan lisäksi kauppakeskus Trion toimitusjohtaja Harri Seppä, Lahden yrityskeskuksen toimitusjohtaja Petri Mäkinen sekä Ympäristöjohtaja Kari Porra. Keskustelu radioitiin suorana Lahden radioon, ja lavan edessä keskustelua seurasi suuri joukko ihmisiä. Tämän jälkeen päivän ohjelma jatkui tietoiskuin ja viihde-esityksin aina kello kuuteen saakka. Väkimäärä väheni alun jälkeen, mikä oli harmillista hyvien tietoiskujen kannalta. Toisaalta aina viihteellisimpien osuuksien aikana yleisöä kerääntyi enemmän katsomaan ja yleisöttähän ei oltu hetkeäkään jo sen takia, että Sokoksen edessä riittää 7

8 kulkijoita mihin kellonaikaan vaan. Lavaohjelman lisäksi autottomassa päivässä oli paljon muuta ohjelmaa, kuten järjestöjen ja muiden tahojen (esim. teknisen viraston liikennesuunnittelun) esittelypöytiä pitkin Aleksanterinkatua. Lisäksi kadun sulkemista hyödynnettiin sillä, että vossikkakuski ajelutti ihmisiä pitkin Aleksanterinkatua. Päivän ajan tapahtuman infopisteessä oli käynnissä arvonta, jonka arvontalomakkeessa oli pieni liikenneaiheinen kysely (Liite 28). Vastauksia tuli kaikkiaan noin 200 kappaletta ja niistä tehtiin yhteenvetokuvaajat (Liite 29). Vastanneista 80% on sitä mieltä, että Lahden kävelykeskustaa tulisi laajentaa Aleksanterinkadun henkilöautoliikennettä rajoittamalla. Vastanneiden kesken arvottiin 21 palkintoa, joista osa oli saatu lahjoituksena Aleksanterinkadun liikkeistä. c) LA21 näyttely/esittelyt Lahden autottomassa päivässä oli esittelypisteitä Lahden ympäristötyöstä ja paikallisagentoiminnasta. Infopisteessä annettiin tietoa liikenneforumin ja autottoman päivän lisäksi koko Lahden ympäristöviikosta. Patinan ympäristöneuvonnalla ja Lahden asukaskummeilla (Kotikaupunkini hanke) oli yhteinen esittelypisteensä Aleksanterinkadulla ja Lahden ilmanlaadun pisteessä annettiin tietoa mm. ilmansuojeluprojekteista. Salinkallion koulu on ollut alusta asti mukana Lahden paikallisagendatyössä ja nytkin koulu oli aktiivisesti mukana. Salinkallion lukion- ja yläasteen oppilaat esittelivät koulunsa ympäristötyötä, ja koulun ympäristöryhmä haastoi koko koulun ja lähiympäristön (mm. marketteja) autottoman päivän viettoon. d) Muu toiminta Projektikoordinaattori Juulia Tuominen osallistui Ympäristöhallinnon EU-rakennerahastojen neuvottelupäivään Ympäristöministeriössä iltapäivällä Interreg ohjelmiin liittyen. Projektikoordinaattori Juulia Tuominen osallistui Salossa järjestettyyn opettajille suunnattuun jätekoulutukseen. Salon vierailu aloitti projektikoordinaattorin vierailut hankekuntien paikallistapahtumiin. Vierailut antavat mahdollisuuden tutustua konkreettisesti kaikkien hankekuntien tilanteeseen ja toimintaan. Toisaalta samalla on myös mahdollista välittää hyviä käytäntöjä Lahdesta hankekuntiin ja päinvastoin. Salon opettajille suunnattu jätekoulutus liittyi marraskuussa Salossa järjestettävään lasten ja nuorten ympäristöviikkoon, jonka teemana on jätteet ja kierrätys. Koulutustilaisuudessa käsiteltiin alueen jätehuoltoa ja annettiin vinkkejä siitä, kuinka jätteisiin ja kierrätykseen liittyviä asioita voidaan käsitellä koululaisten kanssa. Juulia Tuomisella oli myös mahdollisuus keskustella jätehuoltoyhtiön jätevastaavan kanssa, ja välittää Lahden uusimpia jätekuulumia Saloon ja päinvastoin. Myös Salossa sopimusperusteinen kuljetusjärjestelmä koetaan hankalaksi, ja niinpä Lahdessa suunnitteilla oleva uudistus siirtymisestä alueellisesti kilpailutettuun jätteenkuljetusjärjestelmään kiinnosti hyvänä ennakkotapauksena. e) Hankkeesta tiedottaminen Projektikoordinaattori laati liikenneforumin tapaamisen 3.4. pohjalta lehdistötiedotteen tavoitteena saada Autottomalle päivälle näkyvyyttä lehdistössä jo keväästä lähtien. Aiheesta julkaistiin tiedotteen pohjalta pieni juttu Etelä-Suomen sanomissa (Liite 30). Samoin liikenneforumin tapaamisen 6.6. pohjalta projektikoordinaattori laati lehdistötiedotteen, jossa 8

9 kerrottiin liikenneforumin vaatimista parannusehdotuksistä ja syyskuussa järjestettävästä autottomasta päivästä. Aiheesta julkaistiin pieni juttu Etelä-Suomen sanomissa (Liite 31). Ympäristölautakunnan käsittelyn myötä liikenneforumin laatima toimenpidesuunnitelma sai julkisuutta tiedotusvälineiden kautta. Aiheesta puhuttiin Lahden radiossa 5.8. ja Etelä-Suomen sanomat uutisoi lautakunnan päätöksestä seuraavan päivän 6.8. lehdessä (Liite 32). Lahden kaupungin Valvonta- ja ympäristökeskus julkaisi vuosittaiseksi perinteeksi muodostuneen Luotsi lehden viikko ennen Lahden ympäristöviikkoa ja autotonta päivää. Lehti jaettiin kaikkiin kotitalouksiin eli se oli jakelussaan hyvin tavoittava. Projektikoordinaattori Juulia Tuominen laati liikenneforumista ja autottomasta päivästä ison jutun Luotsi lehteen (Liite 33). Autottoman päivän arvontalomakkeen kyselyn tuloksista selvisi, että noin 20 % kyselyyn vastanneista oli kuullut autottomasta päivästä Luotsi lehdestä. Juulia Tuominen lähetti myös kaikki autottoman päivän kyselyn tulokset Etelä-Suomen sanomien toimittajalle, joka teki kyselystä pienen jutun lehteen keskittyen kävelykeskustan laajentamiseen Aleksanterinkadulle (Liite 34). Toimittaja Vili Lindström laati Juulia Tuomisen lähettämän lehdistötiedotteen ja autottoman päivän kartan (avustanut Anneli Kokkonen) pohjalta ison ennakkojutun autottomasta päivästä Etelä- Suomen sanomiin (liite 35). Lehdistötiedote lähetettiin myös muille Lahden alueen tiedotusvälineille. Tiedotusvälineet olivat aktiivisesti mukana myös itse tapahtumasta. Autottoman päivän keskustelu radioitiin suorana Lahden radiosta ja Etelä-Suomen sanomien ym. toimittajia oli paikalla seuraamassa päivän kulkua. Seuraavan päivän Etelä-Suomen sanomissa julkaistiinkin iso juttu tapahtumasta alkaen lehden kansisivulta (Liite 36). Lehtijuttujen lisäksi autottomasta päivästä tiedotettiin mm. Aleksanterin kadun liikkeitä heille suoraan kohdistetuilla tiedotteilla (Liite 37). Projektikoordinaattori kiersi suljettavan kadunpätkän liikkeet kesäkuukausina ja jakoi kaikkiin tiedotteet minkä lisäksi kertoi suusanallisesti tulevasta tapahtumasta. Aleksanterinkadun liikkeet arvostivat hyvää tiedotusta ja sitä, että heidät halutaan sitouttaa mukaan tapahtuman toteuttamiseen. Kadun sulkemisesta ei siis tullut juurikaan valituksia, ja muutamilta liikkeiltä saatiin palkintoja päivän arvontaan. Tiedote autottomasta päivästä ja kutsu autottomuuteen osallistumisesta lähti myös Lahden sisäiselle sähköpostiverkostolle (kaikki hallintokunnat) f) Tulevaisuus; suunnitteilla oleva toiminta Seuraava Lahden liikenneforumin tapaaminen pidetään ke klo Käsiteltäviä aiheita ovat: - autottoman päivän jälkipyykki: miten tapahtuma onnistui, mitä olisi voinut tehdä paremmin, ideoita ensi vuoteen - aloitetaan uuden teeman käsittely: Liikenne ja vuorovaikutteinen suunnittelu kansalaisten osallistuminen. Juulia Tuominen ehdotti edellisessä tapaamisessa liikenneforumin uudeksi teemaksi Liikenne ja vuorovaikutteinen suunnittelu kansalaisten osallistuminen, jonka aiheiseen kuntaliiton organisoimaan seminaariin hän osallistuu Seminaariin osallistuu myös liikennesuunnitteluinsinöörejä Lahden teknisestä virastosta. Aiheen käsittely voidaan aloittaa seuraavassa liikenneforumin tapaamisessa seminaarin annin pohjalta. Tapaamiseen kutsutaan teknisen viraston liikennesuunnitteluinsinöörejä kertomaan aiheeseen liittyvistä käytännöistä ja keskustelemaan liikenneforumin ehdottamista parannusehdotuksista. Tässä yhteydessä huomioidaan myös forumin laatima toimenpidesuunnitelma ja sen käytännöntoteutus. 9

10 Liikenneforum jatkaa kokoontumista myös keväällä liikenteeseen liittyviä teemoja käsitellen. Autotonta päivää 2004 aletaan suunnitella jo hyvissä ajoin tarkoituksena toteuttaa autoton päivä laajana ja mahdollisimman monia tahoja tavoittavana tapahtumana Lahden keskustassa. Juulia Tuominen osallistuu projektikoordinaattorin ominaisuudessa hankekunnissa järjestettäviin paikallistapahtumiin syksyn aikana ja mahdollisuuksien mukaan myös keväällä. Tämä antaa mahdollisuuden tutustua konkreettisesti kaikkien hankekuntien tilanteeseen ja toimintaan. Toisaalta samalla on myös mahdollista välittää hyviä käytäntöjä Lahdesta hankekuntiin ja päinvastoin. Salon vierailu aloitti vierailut, jotka jatkuvat syksyn aikana seuraavan (ohjeellisen)aikataulun mukaisesti: Forssa: Seminaari kuntien energiansäästösopimuksesta Lohja: keskustelua koulujen ympäristöasioista toteutetun kyselyn pohjalta Marraskuu Hämeenlinna: kansalaisforum Marras-joulukuu Hyvinkää, Kouvola Forssa a) Kuntakohtaiset teemat Forssan kaupungin teemoja hankkeessa on paikallisagendatyön jatkaminen ja kehittäminen sekä yritysyhteistyö. Hankkeen painopistealueita Forssassa vuonna 2003 on - indikaattoreiden kehittäminen ja raportin laatiminen - internetsivujen päivittäminen - ympäristötietoisuuden lisääminen - yritysyhteistyö Projektista käytetään Forssassa selkeyden vuoksi nimeä Ympäristötietoisuus-hanke. b) Toinen paikallistapaaminen ja muut tapahtumat Forssassa on järjestetty yksi laajempi ja kaksi pienempää paikallistapaamista. Ensimmäinen paikallistapaaminen: Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Forssan kestävästä kehityksestä Forssassa järjestettiin avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus (Liite 38), josta tiedotettiin Forssan Lehdessä sekä kunnan työntekijöille, päättäjille ja luottamusmiehille lähetetyillä sähköposti- ja kirjekutsuilla. Tilaisuudessa esiteltiin Lounais-Hämeen kestävän kehityksen ohjelma ja Hämeenlinnan vetämässä projektissa syntyneet Forssan kestävän kehityksen indikaattorit, kerrottiin Viksberg-lähiöhankkeen kuulumisia sekä esiteltiin Ympäristötietoisuus-hanketta (Liite 39). Lopuksi keskusteltiin siitä, miten kaupunkia tulisi jatkossa kehittää. Tilaisuuteen osallistui 40 ihmistä. Toinen paikallistapaaminen: Energiansäästöviikon suunnittelupalaveri Ympäristötietoisuus-hanke on yhdessä Loimi-Hämeen Jätehuollon ja Forssan vesihuoltolaitoksen kanssa viettämässä valtakunnallista energiansäästöviikkoa viikolla 41. Ensimmäinen viikon suunnittelupalaveri järjestettiin Loimi-Hämeen Jätehuollon tiloissa. Energiansäästöviikkoa päätettiin viettää jakamalla Forssan kauppakeskusten asiakkaille tietoa energiansäästöstä sekä jätteiden hyötykäytöstä (Liite 40). 10

11 Kolmas paikallistapaaminen: Energiansäästöviikon suunnittelupalaveri Energiansäästöviikon suunnittelua jatkettiin Tapaamisessa oli mukana jätehuoltoyhtiön ja vesihuoltolaitoksen edustajien lisäksi Forssan lyseon biologian ja maantiedon opettaja. Tapaamisessa sovittiin tarkemmin viikon ohjelmasta ja työtehtävien jaosta (Liite 41) c) LA21 näyttely/esittelyt Ympäristötietoisuus-hanke järjesti Ekotehokkuus-näyttelyn Forssan kaupungin kirjastolla (Liite 42). Näyttelyssä kerrottiin ekotehokkuudesta julistein, jotka lainattiin Suomen Luonnonsuojeluyhdistykseltä. Näyttelyssä kävijät voivat testata kultasormuksen, puuhelmien, appelsiinimehun ja kotimaisen herukkamehun ekologisia selkäreppuja kokeilemalla nostaa kivillä ja paperilla täytettyjä juuttisäkkejä. Lisäksi näyttelyssä oli esillä 40 paperilla täytettyä muovipussia, jotka kuvastivat länsimäisen ihmisen päivän aikana kuluttama luonnonvarojen määrää. Näyttelystä tiedotettiin Forssan Lehdessä, Seutusanomissa sekä Hämeen radiossa. d) Muu toiminta Yritysyhteistyö Projektityöntekijä oli mukana toteuttamassa Hämeen ympäristökeskuksen ja Agropolis Oy:n tekemää kyselyä Lounais-Hämeen yritysten ympäristöasioista. Kysely oli osa Agropolis Oy:n suunnittelemaa hanketta yritysten ekotuotteistamisen kehittämiseen. Projektityöntekijä kävi kesän aikana 25 yrityksessä täyttämässä kyselyn yrittäjien kanssa. Indikaattoreiden kehittäminen ja raportin laatiminen Forssa oli mukana Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston vetämässä projektissa, jossa kehitettiin kunnille kestävän kehityksen indikaattoreita. Projektityöntekijä on miettinyt Forssan kaupungin kestävän kehityksen ohjelman toteutumista parhaiten kuvaavia indikaattoreita, päivittänyt tietoja ja kirjoittanut indikaattoriraporttia. Yhdeksi indikaattoriksi valittiin Forssan ekologinen jalanjälki, joka lasketaan Kuntaliiton kehittämällä laskentaohjelmalla. Projektityöntekijä on laskenut jalanjäljen ja kirjoittanut laskennan tuloksista raporttia. Ympäristötietoisuuden lisääminen Projektityöntekijä kirjoittaa joka kuukausi Forssan Lehteen kekevinkin, joka käsittelee kestävää kehitystä etenkin ympäristönsuojelun kannalta. Vinkkien kirjoitus jatkaa edellisen projektin, Lounais-Hämeen kestävän kehityksen hankkeen, käytäntöä ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Tähän mennessä vinkkien aiheita ovat olleet työmatkapyöräily, nokkosen hyödyntäminen, ympäristöystävällinen retkeily, ekologinen ajotapa ja kestovaipat (Liite 43). Koulun kestävä kehitys Forssan yhteislyseon lukion biologian ja maantiedon opettaja otti yhteyttä Forssan ympäristösihteeriin ja kertoi olevansa kiinnostunut koulun kehittämisestä kestävään suuntaan. Opettaja, ympäristösihteeri ja projektityöntekijä järjestivät tapaamisen, jossa mietittiin hyviä käytäntöjä ja yhteistyön mahdollisuutta. Sovittiin, että projektityöntekijä auttaa koulua kestävän kehityksen tavoittelemisessa, jos opettaja saa koottua asiasta kiinnostuneiden oppilaiden joukon. 11

12 Vierailut ja tilaisuuksiin osallistuminen Projektityöntekijä vieraili Varsinais-Suomen energiatoimistossa energiansäästöviikon valmistelun yhteydessä. Projektityöntekijä osallistui seuraaviin tilaisuuksiin: - InnoEnvi-seminaari Hämeenlinnassa Paikallisagendapäivä Salossa Energiansäästöviikon infotilaisuus Helsingissä Hämeenlinnan osahankkeen järjestämä paneelikeskustelu jätteenpoltosta Hämeenlinnassa Kiinteistöjen energiansäästö -seminaari Hämeenlinnassa e) Hankkeesta tiedottaminen Hankkeelle on saatu näkyvyyttä paikallisissa tiedotusvälineissä eri tapahtumien yhteydessä sekä hankkeesta tehdyn lehtijutun avulla. Lehtiin ja radioon lähetetyt tiedotteet sekä julkaistut lehtijutut ovat liitteinä seuraavasti: - tiedotustilaisuus ja hankkeen esittely (liitteet 44,45,46) - näyttely (liitteet 47,48,49) f) Tulevaisuus; suunnitteilla oleva toiminta Energiansäästöviikko Viikolla 41. Forssassa vietetään monipuolisesti energiansäästöviikkoa. Viikolla käydään Forssan kahdessa kauppakeskuksessa jakamassa tietoa järkevästä energiankulutuksesta. Ympäristötietoisuus-hanke järjestää viikolla myös Lounais-Hämeen ja Karkkilan kuntien viranhaltioille ja luottamusmiehille tarkoitetun seminaarin kuntien energiansäästösopimuksista ja haastaa Forssan kaupungin työntekijöitä tekemään energiatekoja pienen kilpailun avulla. Kestävän kehityksen työryhmän kokoontuminen Tämän vuoden puolella on tarkoitus järjestää Forssan kaupungin kestävän kehityksen ohjelman työryhmän kokoontuminen. Tapaamisessa käydään läpi pääasiassa indikaattoriehdotuksia. Internetsivujen päivittäminen Indikaattoriraportti, ekologisen jalanjäljen laskenta ja Forssan kaupungin kestävän kehityksen ohjelma siirretään kaupungin internetsivuille vuoden lopussa, viimeistään vuoden 2004 alussa. Kaikki kolme raporttia jaetaan kirjallisena valituille kaupungin virka- ja luottamusmiehille. Paikkatieto-ohjelman mahdollinen hankkiminen ja hyödyntäminen ympäristötiedon hallinnassa Projektityöntekijä selvittää paikkatieto-ohjelman hyödyntämisen mahdollisuuksia ympäristön tilaa kuvaavan tiedon käsittelemisessä. Jos ohjelmalle on tarvetta, se hankitaan aluksi projektin käyttöön luultavasti vielä tämän vuoden puolella. Ohjelman avulla voitaisiin hyödyntää valtionhallinnon paikkatietoaineistoja sekä siirtää omia aineistoja paikkatietojärjestelmään. Ympäristöraportti Forssaan laaditaan ensi vuonna kaupungin ensimmäinen ympäristöraportti. Raportti tulee olemaan kuvaus kaupungin ympäristön tilasta. 12

13 Hyvinkää Mari Karjalainen jäi äitiyslomalle Äitiyslomasijaiseksi valittiin Marjukka Välimaa alkaen. a) Kuntakohtaiset teemat Kuntakohtaisiksi teemoiksi on Hyvinkäällä valittu 1. Ympäristötiedonhallinnan kehittäminen 2. Kestävä kehitys ja ympäristöjärjestelmä 3. Yritysyhteistyö pohjavesityöskentelyssä b) Toinen paikallistapaaminen ja muut tapahtumat Ympäristökasvatustyöryhmän ideointi- ja keskustelutilaisuus Hyvinkään ympäristökasvattajille järjestettiin 3.4. ideointi- ja keskustelutilaisuus (Liite 50). Tilaisuudessa kerrottiin Hyvinkään kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja sen sisältämästä ympäristökasvatuksen osiosta. Päiväkotien ympäristövastaavat kertoivat ympäristökasvatuksen tämänhetkisestä tilasta. Tapaamisessa käytiin läpi ympäristökasvatuksen ongelmia ja pohdittiin, miten Hyvinkäällä voitaisiin edistää ympäristökasvatusta. Päiväkotien ympäristövastaavien koulutustilaisuus Päiväkotien ympäristövastaaville järjestettiin koulutustilaisuus (Liite 51). Tilaisuudessa esiteltiin kaupungin ympäristöjärjestelmätyötä sekä Interreg III A- projektin kautta saatuja kokemuksia muiden kuntien ympäristökasvatustyöstä. Kouvolassa projektityöntekijöiden tapaamisessa esitellystä ympäristökasvatusprojektista veimme eteenpäin oman kuntamme päiväkotien ympäristökasvattajille käytännön kasvatustyötä tukevan Roskimo- satukirjan. Kirjat postitettiin ympäristövastaaville Projektin puitteissa tavoitteena on luoda toimiva yhteistyö ympäristökasvattajien ja ympäristökeskuksen välillä, lähinnä tehostamalla tiedonkulkua. Muutama ympäristövastaava tarttui haasteeseen ja toivoi lisäaineistoja oman yksikkönsä ympäristövaikutusten seurantaan. Öljysäiliöt ja pohjavesiensuojelu -seminaari Paikallistapaamisia on järjestetty koskien öljysäiliöitä ja pohjavesien suojelua. Ensimmäinen tapaaminen öljysäiliöt ja pohjavesiensuojelu seminaari järjestettiin (Liite 52). Tapaamisessa esiteltiin miten paikkatietojärjestelmän avulla voidaan sinne siirrettyä tietoa havainnollistaa, analysoida ja arkistoida. Kutsuttuja olivat eri sidosryhmätahot: yritysten, asukkaiden ja viranomaisten edustajat. Seminaarilla pyrittiin saaman eri käyttäjien käytännön työn tarpeet esiin. Seminaarin pohjalta öljysäiliötietoihin lisättiin muita ympäristötietoja, mitkä palvelevat käyttäjiä. Kehitysideat käyvät esiin muistiosta (Liite 53). Seminaarilla pyrittiin herättämään keskustelua myös siitä, miten pohjavedensuojelua voidaan kehittää öljysäiliöiden osalta. Ratkaisevaksi keinoksi nähtiin asukkaiden tiedottaminen. Tiedottamiseen päätettiin tehdä Hyvinkään oma ohje. Samasta aiheesta järjestettiin 4.9. toinen seminaari (Liitteet 54 ja 55). Seminaarissa esitettiin aineistoon tehdyt muutokset ja sitä miten paikkatietojärjestelmää voidaan hyödyntää tiedottamisessa. Järjestelmän avulla voidaan kartoittaa esimerkiksi ne kotitaloudet, joilla on pohjavesialueella sijaitsevia, ilmeisen riskin aiheuttavia, vanhoja öljysäiliöitä. Siten tiedottaminen voidaan priorisoida näihin kohteisiin. Lisäksi seminaarissa käsiteltiin ohjeluonnosta öljylämmitystä 13

14 käyttäville ja öljysäiliötä poistaville. Yhteistyössä ohjeista saatiin eri sidosryhmiä tyydyttävä tietopaketti. Ympäristötietoja paikkatietojärjestelmässä esiteltiin päättäjille Hyvinkään ympäristölautakunnassa (Liite 56). Paikkatietokoulutusta järjestettiin akuutisti ohjelmaa ja sieltä löytyviä tietoja tarvitseville (Liite 57). c) LA21 näyttely/esittelyt Vantaanjoki -tempaus -tapahtumaa vietettiin sunnuntaina Uudenmaan maaseutuopistolla. Päivän aikana järjestettiin monenlaista tapahtumaa (Liite 58). Olimme mukana tapahtumassa järjestämällä näyttelyn Vantaanjoesta. Näyttelyssä kerrottiin Vantaanjoen historiasta ja teollisuuden ja yhdyskuntien kehittymisestä sen varrelle. Muita näyttelyn teemoja olivat kalastus ja melonta. Näyttelyn yhteydessä jaettiin Vantaan ja Keravanjoen esitteitä sekä Hyvinkään ympäristön tilan katsaus- esitteitä. Lisäksi tapahtumassa pystytettiin ympäristötoimiston lasten lainattava luontopolku, josta lisää kohdassa 4.1. LA21- näyttely suunniteltiin järjestettäväksi Hyvinkään kestävän kehityksen toimintaohjelmasta. Ohjelma jäi kuitenkin pöydälle kaupunginvaltuustossa ja palautui takaisin valmisteltavaksi. Kun toimintaohjelma hyväksytään, järjestämme siitä näyttelyn. d) Muu toiminta - Ympäristötiedonhallinnan kehittäminen Paikkatietojärjestelmä sisältää tällä hetkellä tiedot seuraavista ympäristöaineistoista: Pohjavesialueet ja niiden muodostumisalueet Natura-alueet Luonnonsuojelualueet Suojeluohjelmat Hyvinkään huomattavat puut ja puuryhmät Hyvinkään paikallisesti merkittävät luontokohteet Jätteen kuljetusasiakkaat ja kuljetuksesta vapautetut Jätteiden aluekeräyspisteet Uimarannat Öljysäiliöt Huoltoasemat Hyvinkään painopistealueeksi valittu päämäärä ympäristötiedonhallinnan kehittämisestä on laajennettu käsittämään myös paikallisten viranomaisten kouluttamisen ja aktivoimisen käyttää ja päivittää paikkatietoon siirrettäviä ympäristöaineistoja. Mallia ympäristötiedonhallintaan haettiin projektin yhteistyökunnalta Lohjalta. Tämän jälkeen hahmottelimme yhteistyössä oman kuntamme paikkatietoinsinöörin kanssa Hyvinkään ympäristötietokokonaisuutta. Ympäristöaineistoja lähdettiin muokkaamaan samanaikaisesti yhteistyössä eri viranhaltioiden kanssa. Useissa suunnittelukokouksissa ja -keskusteluissa käytiin 14

15 läpi eri tahojen tarpeita ympäristöaineistoille ja millaisia kehitystarpeita ne luovat tiedon muokkaukselle paikkatietojärjestelmään. Yhteistyökokouksissa pyrittiin myös täsmentämään tiedon kokoamisen, ajantasaistamisen ja muokkaamisen roolijakoa. Öljysäiliöt paikkatietojärjestelmässä Ympäristötiedonhallinnan kehittämiseksi öljysäiliöiden osalta kehitettiin toimintamallia, jota voidaan hyödyntää muidenkin ympäristöaineistojen kohdalla: suunnittelukokoukset ja keskustelut eri viranhaltioiden kanssa ympäristötietojen kartoittaminen ja kerääminen kirjallisen tiedon arkistoiminen tiedon muokkaaminen sijainti- ja ominaisuustiedoiksi taulukkoon karttamateriaalin esittäminen eri käyttäjätahoille karttojen muokkaaminen käyttöön soveltuviksi viranhaltioiden kouluttaminen aineiston käyttöön ja päivittämiseen paikkatietojärjestelmässä olevan ympäristötiedon hyödyntäminen viranomaistyössä tietojen päivittäminen Hyvinkäällä sijaitsevista noin 1500 öljysäiliöistä kerättiin tiedot palo- ja pelastusviranomaisten tietojärjestelmästä. Tämän jälkeen tieto muokattiin käytön kannalta toimiviin tietokokonaisuuksiin ja siirrettiin paikkatietojärjestelmään. Alkuperäinen tieto tallennettiin kohdekortteina ja tarkastuspöytäkirjoina ympäristökeskukseen. Aluekeräyspisteet paikkatietojärjestelmässä Aluekeräyspisteet siirrettiin paikkatietojärjestelmään ja pisteet tavoittavat asukasmäärät määritettiin. Tietoa hyödynnettiin, kun kunnallistekniikan osasto ja Kiertokapula Oy suunnittelivat uusien keräyspisteiden sijaintia. Lisäksi aineisto esitettiin teknisen lautakunnan kokouksessa 23.9., missä päätettiin paitsi uusien aluekeräyspisteiden sijainnista kuin myös paperinkeräyksen tehostamistoimenpiteistä. Tietokokonaisuutta voidaan käyttää myös määritettäessä Hyvinkään indikaattoreita. - Kestävä kehitys ja ympäristöjärjestelmä Toimistojen energia- ja jäteohje Kaikkia kaupungin työntekijöitä tiedotettiin sähköisesti toimistojen energia- ja jäteohjeella (Liite 59). Ohjeen lähettämisen seurauksena saatiin aikaan konkreettisia toimenpiteitä. Esimerkiksi kaupungin kiinteistöjen valojen ja ilmanvaihtolaitteistojen käyntiaikoja muutettiin mahdollisimman oikealle tasolle. Seuraavaksi testaamme ohjeistuksen riittävyyttä, vaikutuksia ja toimivuutta. Lisäksi pyrkimyksenä on löytää indikaattoreita energian kulutuksen seurantaan ja luoda niiden seurannalle jatkuvuutta. - Yritysyhteistyö pohjavesityöskentelyssä Yritysyhteistyö pohjavesien suojelemiseksi on huomioitu työskentelyssä öljysäiliöiden aiheuttaman riskin vähentämiseksi. Järjestetyissä öljysäiliöt ja pohjavesiensuojelu -seminaareissa olemme saaneet yrittäjältä arvokasta käytännöntietoutta. Yhteistyö öljysäiliöiden osalta jatkuu siten, että kehittämäämme ohjeistusaineistoa jaetaan myös tarkastusyrityksille, jotka jakavat sitä edelleen eteenpäin tietoa tarvitseville asiakkailleen. 15

16 - Muut Lajittelukampanja kaupungin ruokaloissa Ympäristökeskukselle on tullut palautetta oman talomme ruokalan lajittelun toimimattomuudesta. Päätimme projektin puitteissa järjestää kampanjan, jotta kaupungin työtekijät kiinnittäisivät huomiota lajitteluun. Viikoilla tiedotimme lajittelusta Renton ruokalassa. Sama kampanja järjestettiin kaupungintalon ruokalassa viikolla 19. Kampanja sai paljon positiivista palautetta ja keittiöhenkilökunta huomasi lajittelussa parannusta. Lasten lainattava luontopolku Ympäristötoimistolla on lasten lainattava luontopolku, joka sisältää kaksitoista luontoon liittyvää rastia. Vantaanjoki -tapahtuman jälkeen luontopolku salkku toimitettiin päiväkotien ympäristöasioita koordinoivalle Erja Koskiselle. Hän hoitaa luontopolun lainaamisen eteenpäin muille päiväkodeille. Paperinkeräys kopiontilaitoksella Tehostaaksemme oman talomme paperinkierrätystä järjestimme kopiointilaitoksellemme paperinkeräys -pisteen. Paperi hyödynnetään Hyvinkään päiväkodeissa. Paperit toimitetaan Erja Koskiselle, joka välittää ne edelleen eri päiväkoteihin. Polkupyörähankinta Projektityöntekijän ja koko ympäristökeskuksen käyttöön hankittiin polkupyörä 26.6 (Liite 60). Projektin kustannusarviossa on varattu rahaa bussikortin hankkimiseen. Bussikortin hankintaa ei koettu Hyvinkäällä tarpeelliseksi. Polkupyörän hankkimisella edistetään konkreettisesti kestävää kehitystä. Asiasta tiedotettiin suullisesti ympäristökeskuksen kaikille työntekijöille ja asia oli esillä myös eri johtokuntien palavereissa. Pyörä on ollut käytössä keskimäärin kolmena päivänä viikossa. e) Hankkeesta tiedottaminen Hyvinkään kestävän kehityksen toimintaohjelma on ollut esillä kaupungin hallituksen (12.5) ja valtuuston (19.5) kokouksissa. Hyvinkään Sanomat kirjoittivat aiheesta ison jutun. Toimintaohjelman jäi pöydälle kaupungin valtuustossa ja palautui valmisteltavaksi. Toimintaohjelma herätti vilkasta keskustelua ja näkyi kuukauden ajan paikallislehden palstoilla. Kaikille kaupungin työntekijöille tiedotettiin energiansäästöstä lähettämällä heille toimistojen energia ja jäteohje (ks. Liite 59). Laadittu Kestävä maa ja metsätalous kansio jaetaan paikallisten viljelijäyhdistysten ja maataloussihteerin välityksellä maanviljelijöille. Polkupyörän hankinnasta kirjoitettiin artikkeli Hyvinkään kaupungin henkilöstölehti Hyviisiin. Lisäksi uusi projektityöntekijä kirjoitti itsestään esittelyn samaan lehteen. Kirjoitukset laadittiin tämän raportointikauden aikana, mutta lehti ilmestyy lokakuun puolella. Kirjoitukset voidaan liittää seuraavaan väliraporttiin. f) Tulevaisuus; suunnitteilla oleva toiminta - Ympäristötiedonhallinnan kehittäminen 16

17 Paikkatietotyöskentelyä jatketaan. Seuraavia paikkatietoon syötettäviä tietoja ovat mm. seuraavat: maakunnallisesti merkittävät luontokohteet lakikohteet rauhoitetut alueet inventoidut luontokohteet uhanalaiset kasvit Öljysäiliöteemaan liittyen tietoja päivitetään paikkatietoon. Ohjeluonnos lämmitysöljyn käytöstä poistamiseksi ja öljylämmitystä käyttäville viimeistellään. Ohje julkistetaan ja jaetaan vasta kaupungin ympäristösuojelumääräysten hyväksymisen jälkeen. Ohjeistus julkaistaan sekä internetissä että paperiversiona. Kotitalouksiin ohjetta jaetaan pelastusviranomaisen tekemän palotarkastuksen yhteydessä. Lisäksi ympäristökeskuksella työskentelevä siviilipalvelusmies jakaa ohjetta. Hyvinkään kaupungin työntekijöille ohje lähetään sähköpostitse. Valokuvien linkitystä paikkatietoon kokeillaan. Valokuvia käytetään valvonnan apukeinona paikkatiedossa. Ensimmäinen kokeilukohde on aluekeräyspisteet. Paikkatiedon käyttöä lisätään päätöksenteon apuvälineenä. Lisäksi paikkatietoja suunnitellaan käytettäväksi erilaisissa tilaisuuksissa. Paikkatietoa käytetään kansalaisten motivointiin ja informointiin. Paikkatietokoulutusta jatketaan saatujen hyvien kokemusten pohjalta. Koulutuksessa hyödynnetään kaupungintalon uutta atk-luokkaa. Koulutusta järjestetään projektin puitteissa eri kohderyhmille. - Kestävä kehitys ja ympäristöjärjestelmä Ageda 21- näyttely Hyvinkään kestävän kehityksen toimintaohjelmasta järjestetään myöhemmin. Ympäristöjärjestelmän laatiminen käynnistetään tauon jälkeen. Tarkoituksena on tunnistaa kaupungin merkittävimmät ympäristönäkökulmat. Yksikkötasolla tunnistetaan oleelliset ympäristövaikutukset ja mietitään menettelyt niiden pienentämiseksi. Ympäristöjärjestelmän puitteissa tavoitteena on laatia kouluille ympäristöohjelmat. Ohjelmissa tulisi olla suunnitelma koulun ympäristökasvatuksen toteuttamisesta. Kouluilla on ympäristövastaavat, jotka vastaavat käytännön toteuttamisesta. Yhteistyötä päiväkotien ympäristövastaavien kanssa jatketaan. Päiväkotien ympäristövastaavat kokoontuvat syksyllä, johon myös projektityöntekijä osallistuu. Projektityöntekijän vaihduttua tarkoituksena on tutustua ja keskustella tulevaisuuden yhteistyöstä ympäristökasvatuksen puolesta. Energiansäästö on yksi oleellinen osa ympäristöjärjestelmää. Hyvinkään kaupunki valmistelee hankkeen puitteissa energia- ja ilmastosopimusta kauppa ja teollisuusministeriön kanssa. Kaupunki edistää tehokasta energiankäyttöä ja energiakatselmustoimintaa sekä selvittää uusiutuvien energiavaihtoehtojen käyttömahdollisuuksia. Keväällä on tarkoitus järjestää pyöräily tapahtuma yhdessä kunnallistekniikan, liikuntatoimen, yhdistysten ja urheiluseurojen kanssa. Hyvinkää on mukana Kunnossa Kaiken Ikää ohjelmassa, jonka tavoitteena on auttaa yli 40-vuotiaita liikuntaharrastuksen alkuun ja luoda pysyviä 17

18 liikuntapalveluja aikuisten lähipiiriin. Hyvinkää kuuluu myös suomalaiseen pyöräilykuntien verkostoon, joka on kunnallishallinnon, valtionhallinnon, tiehallinnon, yritysten ja järjestöjen sekä muiden tahojen välinen yhteistyöverkosto. Verkoston tavoitteena on kehittää pyöräilyä Suomessa sekä tuottaa tietoa niin verkoston kuin myös muiden pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneiden tahojen käyttöön. Näitä hankkeita hyödynnetään tapahtuman järjestämisessä. Hankkeen näkökulma pyöräilyyn voisi olla arkiliikunnan edistäminen. - Yritysyhteistyö pohjavesityöskentelyssä Yhteistyö yritysten kanssa jatkuu öljysäiliöiden ja pohjavesien suojelun puitteissa. Yrityksillä on asiantuntevaa tietoa öljysäiliöiden käsittelystä. Yritykset osallistuvat tiedon ja ohjeen levittämiseen asukkaille. Yritykset ovat mukana käytännön toimissa käytöstä poistettavien öljysäiliöiden vastaanottajina sekä käytössä olevien säiliöiden tarkastuksissa. Hyvinkäällä on ollut ajatus yritysten yhteiskuntavastuu -verkoston perustamisesta. Sen tavoitteena oli kiinnittää huomiota yritysten kestävän kehityksen asioiden hoitamiseen yhtenäistä verkostoa apuna käyttäen. Hyvinkäällä toimii EKES -yrityspalvelut, jonka tehtävänä on tuottaa markkinointija yritysneuvontapalveluita sekä verkosto- ja kehittämisprojekteja alueen yrityksille ja kunnille. EKES yrityspalveluita voitaisiin hyödyntää verkoston rakentamisessa. Hämeenlinnan seutu Aikavälillä Hämeenlinnan projektityöntekijä työskenteli kokopäiväisenä työntekijä työskenteli puolipäiväisenä (20h/vk). a) Kuntakohtaiset teemat Hämeenlinnan seudun teemaksi valittiin kuntalaisten aktivoiminen, sillä tiedon jakaminen asukkaille kestävän kehityksen toiminnasta on koettu vaikeaksi tehtäväksi. Teeman pohjalta Hämeenlinnassa ollaan kehittämässä verkostoitumismallia asukkaiden ja virkamiesten välille. Kehittämistyötä toteutetaan Kestävä Kotiympäristö (KeKo) -nimellä. Lähtökohtana on Lahden Kotikaupunkini -projektin aluekummimalli, jota tällä hetkellä muokataan Hämeenlinnan tarpeisiin sopivaksi. Hämeenlinnan malli näyttäisi muotoutuvan eräänlaiseksi alueryhmä-toiminnaksi. Syksyn aikana etsitään muutamia pilottialueita, joilla toimintaa lähdetään kokeilemaan. Tavoitteena on saada kultakin alueelta useampi kiinnostunut toimimaan työryhmänä. Erityisesti pyritään aktivoimaan eri ikäryhmiä mukaan toimintaan. Asukkaille tarjotaan tietoa, esim. paikkatietoaineistoa, omasta alueestaan sekä koulutus-/tiedotustilaisuuksia heitä kiinnostavista kestävän kehityksen teemoista. Kestävä Kotiympäristö -toiminta ja ympäristöosaston Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus - projekti, jossa keskitytään kestävän kehityksen tiedon lisäämiseen virkamiesten ja luottamushenkilöiden keskuudessa, täydentävät toisiaan ja tekevät tiivistä yhteistyötä. Hämeenlinnan seudun toiseksi teemaksi on muodostunut ympäristöraportointi. Projektityöntekijä on laatinut Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston ympäristöraportin 2002 ja osallistuu jatkossa sekä ympäristöosaston ympäristöohjelman että ympäristöraportoinnin kehittämiseen. 18

19 b) Toinen paikallistapaaminen ja muut tapahtumat Hämeenlinnassa vietettiin kesäkuuta 2003 ensimmäistä Vihreää Viikkoa (Liitteet 61 ja 62), jonka toteuttamiseen osallistuivat kaikki ympäristöosaston EU-projektit. Sekä toinen paikallistapaaminen että LA 21 -näyttely ajoittuivat Vihreälle Viikolle. Toinen paikallistapaaminen, paneelikeskustelu jätteenpoltosta, järjestettiin (Liite 63). Paneelissa istui kahdeksan asiantuntijaa: toimitusjohtaja Matti Lahtinen Kiertokapula Oy:stä, Hämeenlinnan kaupungininsinööri Jouko Kettunen, ylitarkastaja Teemu Lehikoinen Hämeen ympäristökeskuksesta, voimalaitospäällikkö Kalle-Erkki Penttilä Fortum Power and Heat Oy:stä, toimitusjohtaja Pekka Laaksonen Vattenfall kaukolämpö Oy:stä, toksikologian professori Jyrki Liesivuori Kuopion yliopistosta, tuotepäällikkö Lassi Hietanen Lassila & Tikanoja Oyj:stä ja tutkija Eija Koski Suomen luonnonsuojeluliitosta. Puheenjohtajana toimi Hämeen ympäristökeskuksen johtaja Harri Kallio. Paneelissa pohdittiin jätteenpolttoa osana yleistä jätestrategiaa sekä keskusteltiin poltosta Hämeenlinnaan suunnitteilla olevan laitoshankkeen näkökulmasta. Keskustelu oli värikästä ja herätti paljon ajatuksia (Liite 64). Paneelia varten koottiin materiaalipaketti, joka oli etukäteen saatavilla internetistä ja jaossa itse tilaisuudessa (Liite 65). Paneelissa tehtiin myös kysely, jossa kysyttiin lajitteluaktiivisuutta, yhden Hämeenlinnalaisen tuottamaa vuosittaista yhdyskuntajätteen määrää sekä mistä osallistujat olivat saaneet tiedon paneelista (Liite 66). Vastaajien kesken arvottiin Kiertokapula Oy:n lahjoittamia palkintoja. Kyselystä vastasi Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projekti. c) LA21 näyttely/esittelyt LA 21 -näyttelyä varten suunniteltiin kuusi kestävän kehityksen teemoihin liittyvää julistetta: kestävä kotiympäristö, vesi, energia, kulutus, liikenne ja luonto (Liite 67). Hankkeen Hämeenlinnan seudun internet -sivuista vastaava Elina Kanerva suunnitteli KeKo -teemaan liittyen kuusi muurahaishahmoa, joita käytettiin julisteissa ja tullaan jatkossa käyttämään myös muissa yhteyksissä, esimerkiksi esitteissä ja internet-sivuilla. Kestävän Kotiympäristö -näyttely oli esillä Vihreällä Viikolla Aulankokeskuksessa sekä Hämeenlinnan pääkirjastossa. Julisteiden ohella tarjolla oli kuuteen teemaan liittyviä esitteitä. Vihreän viikon tapahtumista tiedotettiin aktiivisesti paikallismediassa ja näkyvyys oli hyvä. Maanantaina projektisuunnittelija oli paikallisradio Radio Jannen vieraana kertomassa Vihreän Viikon tapahtumista. Keskiviikkona Kaupunkiuutiset vieraili Kestävä Kotiympäristö - näyttelyssä ja julkaisi artikkelin (Liite 68). Sekä radiossa että Kaupunkiuutisten jutussa käsiteltiin erityisesti kestävän kehityksen vinkkejä. Hämeen Sanomat kirjoitti jätteenpolttopaneelista pienen artikkelin ja julkaistiin suurempi juttu paneelikeskustelusta (Liite 69). Vihreän Viikon kunniaksi Hämeen Sanomat julkaisi koko sivun Hämeenlinnan seudun kestävän kehityksen asioista (Liite 70). 19

20 Projektisuunnittelija oli mukana toteuttamassa sivun sisältöä. Sivun tekemistä koordinoi Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projekti. d) Muu toiminta kartoitettiin yhteistyössä Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projektin kanssa Hämeenlinnan päivittäistavarakauppojen ja erikoisliikkeiden luomutuotteiden ja reilun kaupan tuotteiden tarjonta tehtiin kuluttajakysely Hämeenlinnan Citymarketissa ja Prismassa. Kyselyssä selvitettiin ympäristömerkkien tuntemusta sekä niihin liittyviä asenteita ja kulutustottumuksia. Projektisuunnittelija osallistui kartoituksen ja kyselyn toteuttamiseen sekä kirjoitti raportin luomutuotteiden tarjonnasta (Liite 71). Kartoitus- ja kyselytuloksista tiedotettiin nuukuusviikolla (Liite 72). Hämeen Sanomat kirjoitti tuloksista 8. ja 11. huhtikuuta ja Kaupunkiuutiset 9. ja 12. huhtikuuta (Liite 73). Huhtikuussa valmistui myös raportti ensimmäisestä paikallistapaamisesta, Ekokumppanuusseminaarista (Liite 74). Kesä-elokuu kului pitkälti Hämeenlinnan seudun kansanterveystytön kuntayhtymän ympäristöosaston vuoden 2002 ympäristöraportin suunnitteluun, tietojen keräämiseen ja kirjoittamiseen. Raportissa käsitellään ympäristöosaston toimintaympäristön tilaa, ympäristöosaston toiminnan ympäristövaikutuksia sekä arvioidaan vuoden 2002 ympäristöohjelman toteutumista ja ympäristöraportoinnin kehittämistarpeita. Raportti sisältää myös taulukon ympäristökustannuksista ja -tuotoista vuosina Raportti on tällä hetkellä ympäristöosaston työntekijöiden kommentoitavana ja toimitetaan projektihallinnolle sen valmistuttua. Kestävä Kotiympäristö -toimintaa on kehitetty tutustumalla muiden kaupunkien asukaslähtöisiin malleihin sekä käymällä neuvotteluja Hämeenlinnan kaupungin edustajien ja muiden tahojen kanssa. Projektisuunnittelija kävi jo maaliskuussa tutustumassa Jyväskylä asukasyhdistyslähtöiseen paikallisagendaan. Pääperiaatteita esiteltiin keväällä Hämeenlinnan kestävän kehityksen johtoryhmän kokouksessa (Liite 75) projektisuunnittelija oli Lahden Kotikaupunkini -projektin vieraana. Hämeenlinnan kaupungin osalta neuvotteluita on käyty kaupunginarkkitehti Kaija Ojasen (1.9.03) ja yhteistyökoordinaattori Birgitta Kerosen ( ) kanssa. Lisäksi keskusteluja on käyty Hämeenlinnan kaupungin Mahdollistava asuminen - projektista 1990-luvulla vastanneen Eija Heinen kanssa ( ) sekä puhelimitse Keskikaupungin asukasyhdistyksen pj. Pertti Salorannan kanssa ( ). Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projektin koordinoimassa autottoman päivän toritapahtumassa järjestettiin Kestävä Kotiympäristö -kysely, jossa selvitettiin asukkaita kiinnostavia kestävän kehityksen teema-alueita (Liite 76). Kyselyyn vastasi 27 henkilöä. Eniten asukkaita kiinnostivat autottoman päivän hengen mukaisesti melu ja liikenne (Liite 77). KeKo kyselyyn ja toiseen autottoman päivän kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin palkinnoksi Vekka Liikenne Oy:n lahjoittama 40 matkan bussikortti. Hankkeelle on kesän aikana suunniteltu yhteisiä internet-sivuja Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projektin kanssa. Myös hanke-esite on työn alla. Muuta toimintaa: hanketta esiteltiin Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin ohjausryhmän kokouksessa 20