INTERREG III A: YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN JA VERKOSTOITUMISEN LISÄÄMINEN SUOMEN JA VIRON PAIKALLISHALLINNOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INTERREG III A: YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN JA VERKOSTOITUMISEN LISÄÄMINEN SUOMEN JA VIRON PAIKALLISHALLINNOSSA"

Transkriptio

1 INTERREG III A: YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN JA VERKOSTOITUMISEN LISÄÄMINEN SUOMEN JA VIRON PAIKALLISHALLINNOSSA Väliraportti Huhtikuu 2003 syyskuu 2003 Lahdessa

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAVOITTEET 3 2. HANKKEEN HENKILÖSTÖ, ORGANISAATIO JA YHTEISTYÖTAHOT 3 3. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hankekuntien yhteiset tapahtumat Hankkeesta tiedottaminen Kuntakohtaiset toimenpiteet 6 - Lahti 6 - Forssa 10 - Hyvinkää 13 - Hämeenlinnan seutu 18 - Kouvolan seutu 22 - Lohja 24 - Salo TALOUS TULOSTEN ARVIOINTI TULEVAISUUS 27 LIITTEET 2

3 Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa hanke pyrkii syventämään hallinnon toimijoiden verkostoa ympäristöasioissa Etelä-Suomessa ja Virossa. Hanke käynnistyi lokakuun alussa 2002 ja se jatkuu vuoteen 2005 asti. 1. TAVOITEET Hankkeen tavoitteet ovat sekä konkreettisia ja toiminnallisia että myös tulevaisuuden asenteita ja päätöksentekoa muokkaavia. Hankkeen avulla lisätään viranhaltijoiden aktiivisuutta sekä tuetaan heidän työtään kestävän kehityksen sektorilla. Hankkeen tavoitteena on tukea myös viiden maakunnan, Kanta- ja Päijät Hämeen, Kymenlaakson, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla tehtävää paikallistoimijoiden verkostoitumista ja osaamisen kehittämistä. Kaikissa hankkeen kunnissa järjestetään paikallisia koulutus-, neuvonta-, tiedotus- ja yhteistyökokouksia paikallisesti merkittävistä kestävän kehityksen solmukohdista. Kunnissa järjestetään myös vuosittain kansalaisfoorumit, joissa aktivoidaan päättäjien ja paikallisten asukkaiden tiedonvaihtoa ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa. Kuntien alueelta kerätään hyviä malliesimerkkejä sekä edustavia indikaattoreita paikallisagendatyöstä ja kestävästä kehityksestä. Yhteisillä, kansainvälisillä kokouksilla, pyritään tarjoamaan konkreettisia yhteyksiä virolaisiin partnereihin ja esittämään toisen maan toimintamalleja selkeällä ja ajankohtaisella tavalla. Hankesuunnitelman aikataulun mukaiset tavoitteet kaudelle huhti- syyskuu 2003 olivat seuraavat: Huhtikuu-kesäkuu - projektityöntekijöiden tapaaminen/suomi/kouvola - tiedonkeruuta ja tiedottaminen - LA21 esittelyt/näyttelyt - BLA21F ohjausryhmän tapaaminen/viro (Lahti) - Kv-seminaarin valmistelua - Hankekuntien edustajien tapaaminen/salo Heinäkuu-syyskuu - toinen paikallistapaaminen hankekunnissa - kuntakohtaisen ympäristöohjelman valmistelua - kansalaisfoorumin valmistelua - paikallishallinnon edustajien tapaamisen valmistelua Hankesuunnitelman tavoitteet ovat suuntaa antavia, ja niitä on tarkoitus noudattaa kuntakohtaisesti soveltuvin osin kuntakohtaisten teemojen mahdollistamalla tavalla. 2. HANKKEEN HENKILÖSTÖ, ORGANISAATIO JA YHTEISTYÖTAHOT Lahden kaupungin Valvonta- ja ympäristökeskus/ Baltic Local Agenda 21 Forum hallinnoi hanketta Suomessa, koostaa väliraportit, järjestää kansainväliset tapaamiset ja hoitaa pääsääntöisesti rajanylittävän yhteistyön. Hankkeen projektikoordinaattorin paikka laitettiin virallisesti hakuun Lahdessa kesällä Tehtävään valittiin alkaen hankkeen koordinaattorina jo aiemmin 3

4 toiminut Juulia Tuominen (os. Tahvanainen). Työsuhde jatkuu hankkeen loppuun saakka. Lahdessa työskentelee myös projektisihteeri Tuija Aarnikoivu. Hankesuunnitelman mukaisesti Lahden kaupunki/baltic Local Agenda 21 Forum vastaa seuraavista toiminnoista: - hankerahoitus ja sen hallinnointi - raportointi - ohjausryhmätyöskentely - kansainväliset yhteydet - tiedonkeruu kunnista ja materiaalin tuottaminen - kansallisten tilaisuuksien valmistelu ja toteuttaminen - projektikuntien tukeminen, erityisesti koulutustilaisuuksien järjestämisessä - projektityöntekijöiden tukeminen Lahden lisäksi hankkeeseen osallistuu kuusi kuntaa Suomesta. Osallistuvat kunnat ovat Forssa, Hämeenlinnan seudun kuntayhtymä (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Renko), Kouvolan seudun kuntayhtymä (Kouvola, Iitti, Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski, Valkeala), Lohja, Hyvinkää ja Salo. Yhteistyötahona Viron kunnista ovat Narva, Märjamaa ja Viljandi. Kunnissa hankkeen vastuutahona ovat paikalliset ympäristöviranomaiset, minkä lisäksi kaikkiin kuntiin on palkattu osa-aikainen projektityöntekijä (liite 1).Kuntien projektityöntekijät ovat: Forssassa Heli Tuominen, Hämeenlinnassa Susanna Kiijärvi, Kouvolassa Riitta Leviäkangas, Lohjalla Virpi Sahi, Hyvinkäällä Marjukka Välimaa ja Salossa Sanna Salminen. Hyvinkäällä aloitti projektityöntekijänä Mari Karjalainen mutta hänen jäätyä äitiyslomalle Hyvinkään projektityöntekijänä on jatkanut syyskuun alusta lähtien Marjukka Välimaa. Kouvolassa projektityöntekijänä aloittaneen Anna-Maija Nisulan tilalla aloitti elokuun alussa Riitta Leviäkangas. Projektityöntekijät toimivat yhteyshenkilöinä sekä oman kuntansa sisällä, muiden kuntien suuntaan, kansalaisjärjestöihin, oppilaitoksiin ja koordinaattoriin. Projektityöntekijöiden vastuulla omassa kunnassaan on projektisuunnitelman mukaan esimerkiksi (painotukset ja käytännöntoteutus kunnittain): - LA21 ja keke materiaalin kerääminen - Nettisivujen ja julkaisun valmistaminen - hankkeesta tiedottaminen - ympäristöraportointi - koulutustilaisuuksien käytännön järjestelyt - avustaminen kansallisten tilaisuuksien järjestämisessä - yhteistyön luominen kansalaisjärjestöjen kanssa - LA21 julkaisun ja nettisivu-materiaalin teknisen valmistelun avustaminen - raportointi projektikoordinaattorille 3. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 3.1. Hankekuntien yhteiset tapahtumat Hankkeen ohjausryhmän kokous pidettiin Lahdessa klo Esityslistan (Liite 2) tärkeimpänä asiana oli hankkeen ensimmäisen väliraportin ja maksatuksen hyväksyminen ohjausryhmän osalta. Kokoukseen osallistui yksi edustaja kustakin kunnasta, hankkeen valvoja Mirja Lumiaho-Suomi, projektikoordinaattori Juulia Tuominen (os. Tahvanainen) ja projektisihteeri 4

5 Tuija Aarnikoivu. Kokouksessa kuultiin lyhyesti kuulumisia hankkeen kunnista sekä väliraportin käsittelyn puitteissa yksityiskohtaisesti hankkeen toteuttamisesta kuntatasolla (Liitteet 3 ja 4). Hankekuntien edustajien tapaaminen järjestettiin Salossa klo Tapaamisen tarkoituksena oli vaihtaa kuulumisia hankekuntien välillä siitä miten hanke on käynnistynyt ja mitä teemoja missäkin kunnassa on valittu hankkeen puitteissa toteutettavaksi (Liitteet 5 ja 6). Tapaamisessa hankkeen projektityöntekijät tapasivat ensi kertaa toisensa ja muita kuntien edustajia, sillä kaikista kunnista osallistui pari edustajaa. Projektikoordinaattori kertasi hankkeen syksyn aikatauluja ja kunnat kertoivat suunnitelmistaan. Tapaamisessa keskusteltiin myös alustavasti omien internetsivujen luomisesta hankkeelle. Projektityöntekijöiden tapaaminen pidettiin Kouvolassa ja sen tarkoituksena oli käsitellä kunnan kestävän kehityksen työtä Kouvolassa toteutettavin konkreettisin esimerkkien kautta ja toisaalta tutustuttaa hankkeen projektihenkilöstö toisiinsa yhteistyön ja verkostoitumisen helpottamiseksi (Liite 7). Tapaaminen aloitettiin illansuussa nauttien yhteinen illallinen ja tutustuen sen jälkeen Kouvolan hyvin toteutettuun kävelykatu Manskiin. Kävelykadun perustaminen on ajankohtainen kysymys myös monissa hankkeen kunnissa. Seuraavana päivänä kuultiin yleistietoa Kouvolan seudusta sekä tutustuttiin ympäristökasvatushankkeisiin ja kestävän kehityksen seurantaindikaattoreiden laatimiseen saaden hyviä konkreettisia ideoita omaan toimintaan (Liitteet 8 ja 9). Näitä teemoja toteutetaan ja/tai on toteutettu myös muissa hankkeen kunnissa, joten keskustelujen kuluessa kuultiin kokemuksia myös muista kunnista. Hankkeen puitteissa järjestettävää BLA21F:n eli Itämeren paikallisagendojen verkoston kokousta suunniteltiin Viroon kesäkuun 2003 alkuun, mutta kesälomien ja muiden esteiden takia kokous päädyttiin pitämään vasta elokuussa. BLA21F:n kokous järjestettiin Virossa Märjamaalla , ja sinne matkustivat suomalaisiksi edustajiksi Kari Porra ja projektikoordinaattori Juulia Tuominen. Kokousta suunniteltiin yhteistyössä Märjamaan edustaja Triin Matsalun ja Viron kaupunkien liiton Irja Alakiven kanssa, ja sinne päätettiin kutsua mahdollisimman paljon eri kuntien edustajia ja toisaalta myös ympäristöministeriön edustaja kertomaan kansallisesta tilanteesta (liite 10). Käytännössä kokouksen osanottajajoukko kutistui suunniteltua pienemmäksi päällekkäisyyksien ja sairastapausten johdosta, mutta keskustelu oli kokouksessa aktiivista, ja kokouksen muistio (Liitteet 11 ja 12) lähetettiin tiedoksi myös kokouksesta estyneille virolaisille partnereille ja luonnollisesti myös kaikille Suomen projektikunnille Hankkeesta tiedottaminen Projektikoordinaattori Juulia Tuominen on hoitanut hankkeen yleisen tiedottamisen, minkä lisäksi hankkeesta on tiedotettu kuntakohtaisesti. Kuntakohtainen tiedottaminen käsitellään kuntakohtaisten toimenpiteiden yhteydessä. Projektikoordinaattori laati hankkeesta esittelyjutun Interreg IIIA ohjelman tiedotuslehteen nro 2/2003 kuvien kera (Liite 13) mutta juttua ei lehdessä jostain syystä julkaistu. Projektikoordinaattori esitteli hanketta puheenvuorossaan kansallisilla paikallisagendapäivillä Salossa, ja samassa tilaisuudessa oli jaossa hankkeen esittelymonisteita. Juulia Tuomisella oli myös puheenvuoro Pienet teot suuret vaikutukset seminaarissa Lahdessa otsikolla yhteistyötä Itämeren alueella, ja tässä yhteydessä hän esitteli Interreg hankkeen toimia. BLA21F:n kotisivuille lisättiin informaatiota hankkeesta kohtaan projects ja lisäksi hankkeen tapahtumia listattiin tapahtumakalenteriin kohtaan actions (http://www.bla21f.net). 5

6 Projektikoordinaattori on suunnitellut hankkeelle Internet sivuja tiedonkulun ja verkostoitumisen parantamiseksi. Sivuille on suunniteltu kuntakohtaisten teemojen ja toimenpiteiden esittelyä sekä kaikkien hankkeen kuntien yhteistä tapahtumakalenteria. Suomenkielinen sivusto-osio palvelee ennen muuta Suomalaisten kuntien yhteistyötä mutta englanninkielinen osio, valokuvagalleria hankkeen tapahtumista ja keskustelupalsta lisää myös vuorovaikutusta ja verkostoitumista virolaisten partnereiden kanssa. Internetin kautta muiden kuntien hyvät esimerkit ja keke kokemukset ovat helposti toisten saatavilla. Lisäksi Internet sivuston käyttöhän ei rajoitu pelkästään varsinaisiin hankekuntiin, vaan sivuilla olevista hankekuntien teemoista ja kokemuksista voivat oppia myös muut kunnat niin Suomessa kuin Virossakin. Viron kaupunkien liitto voi esimerkiksi mainostaa sivustoa Viron muillekin kunnille, jolloin tieto hankkeen saavutuksista voi levitä laajemmalle Kuntakohtaiset toimenpiteet Projektikoordinaattori on laatinut Lahden kaupunkia koskevan raportin. Sen sijaan muiden kuntien raportointi tässä väliraportissa perustuu projektityöntekijöiden (yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa) laatimiin väliraportteihin projektikoordinaattorille, joita projektikoordinaattori on vain hieman ulkoisesti muokannut tähän väliraporttiin. Kaikkien hankekuntien toiminta on käsitelty seuraavin alakohdin: a) Kuntakohtaiset teemat b) Toinen paikallistapaaminen ja muut tapahtumat c) LA21 näyttely/esittelyt d) Muu toiminta e) Hankkeesta tiedottaminen f) Tulevaisuus; suunnitteilla oleva toiminta Lahti a) Kuntakohtaiset teemat Lahden pääteemaksi on valittu liikennekulttuurin kehittäminen kestävän kehityksen mukaiseksi mihin keskitytään hankkeen aluksi ja mahdollisuuksien mukaan teemaa voidaan laajentaa myöhemmin yritysyhteistyön vahvistamiseen. Tämä teema on sellainen, johon ei ole aiemmin Lahdessa juurikaan panostettu ja johon on tuntunut olevan tarvetta. Teeman toteuttaminen käynnistettiin maaliskuussa suurella liikenneseminaarilla, jonka jälkeen seminaarissa perustettu Lahden liikenneforum on kokoontunut säännöllisesti. Liikenneforumitoiminnan päätavoitteeksi määriteltiin aikaansaada kaupunginvaltuustolle luovutettava toimenpidesuunnitelma Lahden kaupungin liikennekulttuurin kehittämiseksi ja toisaalta suunnitella ja toteuttaa Lahden Autoton päivä laajempana ja ihmisiä tavoittavampana kuin koskaan ennen. Jatkoteemaksi on suunniteltu Liikenne ja vuorovaikutteinen suunnittelu kansalaisten osallistuminen. b) Toinen paikallistapaaminen ja muut tapahtumat Lahden liikenneforum kokoontui ensimmäisen kerran liikenneseminaarin jälkeen , hotelli Grandin tiloissa missä oli hyvät mahdollisuudet ryhmätyöskentelyyn. Liikenneforumin ajankohta oli sovittu alustavasti jo liikenneseminaarissa, ja sinne kutsuttiin kaikki liikenneseminaarissa olleet tahot eli virkamiehiä Teknisestä virastosta ja Valvonta- ja ympäristökeskuksesta, kaupungin 6

7 valtuuston, ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan edustajia sekä edustajia asukasyhdistyksistä, kaikilta paikallisliikenteen liikennöitsijöiltä, huoltoasemilta, polkupyöräjärjestöistä ja muista liikenteeseen ja asumisviihtyvyyteen liittyvistä tahoista (Liite 14). Tarkoitus oli, että tapaamisessa keskusteltaisiin ensin yhteisesti, ja sitten osanottajat jaettaisiin seminaarissa olleisiin työryhmiin. Seminaarissa käsiteltävät neljä teemaa ja niiden mukaiset ryhmät olivat 1)liikenne ja asumisviihtyvyys, 2)joukkoliikenne ja sen kehittäminen, 3) yksityisautoilu ja ekologinen autoilu sekä 4) kevytliikenne. Tapaamiseen osallistui päällekkäisyyksien vuoksi suhteellisen vähän osanottajia (Liite 15) mutta keskustelu oli aktiivista. Projektikoordinaattori Juulia Tuominen laati tapaamisen pohjalta suunnitelman autottomasta päivästä Tapahtuma päätettiin keskittää Sokoksen eteen ja oleellinen osa sitä olisi pääkadun Aleksanterinkadun sulkeminen (Liite 16). Tapaamisessa laadittiin myös toimenpidesuunnitelmaa Lahden liikennekulttuurin kehittämiseksi kestävämmäksi (Liite 17). Seuraavan kerran Lahden liikenneforum kokoontui 6.6., joka päivämäärä sovittiin jo edellisessä tapaamisessa. Liikenneseminaarista vähentyneen osanottajamäärän vuoksi seuraavaksi tapaamispaikaksi päätettiin pienelle joukolle paremmin sopiva Patina. Projektikoordinaattori laati tapaamiseen kutsun ja lähetti sen liitteineen jälleen kaikille seminaareissa olleille (Liite 18). Kesäkuun tapaaminen keräsi hieman isomman joukon innokkaita keskustelijoita (Liite 19) ja yhteisvoimin suunniteltiin autotonta päivää eteenpäin (Liite 20). Projektikoordinaattori laati autottoman päivän viettämisestä ehdotuksen Lahden ympäristölautakunnan kokoukseen 10.6., jonka päätösehdotuksena oli, että ympäristölautakunta haastaa kaikki kaupungin hallintokunnat ottamaan osaa autottoman päivän toteutukseen (Liite 21). Ympäristölautakunnan päätöksenä oli, että ehdotus hyväksyttiin ja lautakunta päätti saattaa asian kaupunginhallitukselle tiedoksi. Tapaamisessa muokattiin myös toimenpidesuunnitelmaa kattavammaksi, ja korjausten pohjalta projektikoordinaattori laati aiheesta kirjeen Lahden ympäristölautakunnalle (Liite 22). Kirjeen perusteella asia otettiin ympäristölautakunnan listalle kokoukseen päätösehdotuksena toimenpidesuunnitelman hyväksyminen ympäristölautakunnan osalta ja sen esittäminen tekniselle lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle. Ympäristölautakunta päätti hyväksyä toimenpidesuunnitelman, joka päätöksen myötä sai näkyvyyttä alueen tiedotusvälineissä. Kesälomien takia liikenneforum piti kesäkuukausina hieman pidemmän tauon tapaamistensa välillä, ja niinpä seuraavan kerran forum kokoontui vasta 2.9. Patinassa. Projektikoordinaattori lähetti jälleen kutsun kaikille seminaarissa olleille (Liite 23). Syyskuun tapaaminen oli yleisömenestys sillä osanottajia oli yli kaksikymmentä (Liite 24). Tapaamisessa käytiin läpi autottoman päivän ohjelmaa ja ideoitiin vielä hieman sen toteutusta, lähinnä tiedotukseen liittyen. Projektikoordinaattori kertasi toimenpidesuunnitelman ja autottoman päivän käsittelyä ympäristölautakunnassa (Liite 25). Toisaalta tapaamisessa pohdittiin myös liikenneforumin uusia haasteita projektikoordinaattorin ehdotuksen mukaisesti valiten uudeksi teemaksi liikenne ja vuorovaikutteinen suunnittelu kansalaisten osallistuminen. Lahdessa autotonta päivää vietettiin siis , joka on kansainvälinen teemapäivä. Pääkatu Aleksanterinkatu suljettiin kello 12, ja heti sen jälkeen tapahtuman avasi kadulle siirretyltä lavalta kaupunginjohtaja Tarmo Pipatti (Liite 26). Avausta seurasi keskustelu Aleksanterinkadun autottomasta tulevaisuudesta (Liite 27), jossa keskustelijoina olivat kaupunginjohtajan lisäksi kauppakeskus Trion toimitusjohtaja Harri Seppä, Lahden yrityskeskuksen toimitusjohtaja Petri Mäkinen sekä Ympäristöjohtaja Kari Porra. Keskustelu radioitiin suorana Lahden radioon, ja lavan edessä keskustelua seurasi suuri joukko ihmisiä. Tämän jälkeen päivän ohjelma jatkui tietoiskuin ja viihde-esityksin aina kello kuuteen saakka. Väkimäärä väheni alun jälkeen, mikä oli harmillista hyvien tietoiskujen kannalta. Toisaalta aina viihteellisimpien osuuksien aikana yleisöä kerääntyi enemmän katsomaan ja yleisöttähän ei oltu hetkeäkään jo sen takia, että Sokoksen edessä riittää 7

8 kulkijoita mihin kellonaikaan vaan. Lavaohjelman lisäksi autottomassa päivässä oli paljon muuta ohjelmaa, kuten järjestöjen ja muiden tahojen (esim. teknisen viraston liikennesuunnittelun) esittelypöytiä pitkin Aleksanterinkatua. Lisäksi kadun sulkemista hyödynnettiin sillä, että vossikkakuski ajelutti ihmisiä pitkin Aleksanterinkatua. Päivän ajan tapahtuman infopisteessä oli käynnissä arvonta, jonka arvontalomakkeessa oli pieni liikenneaiheinen kysely (Liite 28). Vastauksia tuli kaikkiaan noin 200 kappaletta ja niistä tehtiin yhteenvetokuvaajat (Liite 29). Vastanneista 80% on sitä mieltä, että Lahden kävelykeskustaa tulisi laajentaa Aleksanterinkadun henkilöautoliikennettä rajoittamalla. Vastanneiden kesken arvottiin 21 palkintoa, joista osa oli saatu lahjoituksena Aleksanterinkadun liikkeistä. c) LA21 näyttely/esittelyt Lahden autottomassa päivässä oli esittelypisteitä Lahden ympäristötyöstä ja paikallisagentoiminnasta. Infopisteessä annettiin tietoa liikenneforumin ja autottoman päivän lisäksi koko Lahden ympäristöviikosta. Patinan ympäristöneuvonnalla ja Lahden asukaskummeilla (Kotikaupunkini hanke) oli yhteinen esittelypisteensä Aleksanterinkadulla ja Lahden ilmanlaadun pisteessä annettiin tietoa mm. ilmansuojeluprojekteista. Salinkallion koulu on ollut alusta asti mukana Lahden paikallisagendatyössä ja nytkin koulu oli aktiivisesti mukana. Salinkallion lukion- ja yläasteen oppilaat esittelivät koulunsa ympäristötyötä, ja koulun ympäristöryhmä haastoi koko koulun ja lähiympäristön (mm. marketteja) autottoman päivän viettoon. d) Muu toiminta Projektikoordinaattori Juulia Tuominen osallistui Ympäristöhallinnon EU-rakennerahastojen neuvottelupäivään Ympäristöministeriössä iltapäivällä Interreg ohjelmiin liittyen. Projektikoordinaattori Juulia Tuominen osallistui Salossa järjestettyyn opettajille suunnattuun jätekoulutukseen. Salon vierailu aloitti projektikoordinaattorin vierailut hankekuntien paikallistapahtumiin. Vierailut antavat mahdollisuuden tutustua konkreettisesti kaikkien hankekuntien tilanteeseen ja toimintaan. Toisaalta samalla on myös mahdollista välittää hyviä käytäntöjä Lahdesta hankekuntiin ja päinvastoin. Salon opettajille suunnattu jätekoulutus liittyi marraskuussa Salossa järjestettävään lasten ja nuorten ympäristöviikkoon, jonka teemana on jätteet ja kierrätys. Koulutustilaisuudessa käsiteltiin alueen jätehuoltoa ja annettiin vinkkejä siitä, kuinka jätteisiin ja kierrätykseen liittyviä asioita voidaan käsitellä koululaisten kanssa. Juulia Tuomisella oli myös mahdollisuus keskustella jätehuoltoyhtiön jätevastaavan kanssa, ja välittää Lahden uusimpia jätekuulumia Saloon ja päinvastoin. Myös Salossa sopimusperusteinen kuljetusjärjestelmä koetaan hankalaksi, ja niinpä Lahdessa suunnitteilla oleva uudistus siirtymisestä alueellisesti kilpailutettuun jätteenkuljetusjärjestelmään kiinnosti hyvänä ennakkotapauksena. e) Hankkeesta tiedottaminen Projektikoordinaattori laati liikenneforumin tapaamisen 3.4. pohjalta lehdistötiedotteen tavoitteena saada Autottomalle päivälle näkyvyyttä lehdistössä jo keväästä lähtien. Aiheesta julkaistiin tiedotteen pohjalta pieni juttu Etelä-Suomen sanomissa (Liite 30). Samoin liikenneforumin tapaamisen 6.6. pohjalta projektikoordinaattori laati lehdistötiedotteen, jossa 8

9 kerrottiin liikenneforumin vaatimista parannusehdotuksistä ja syyskuussa järjestettävästä autottomasta päivästä. Aiheesta julkaistiin pieni juttu Etelä-Suomen sanomissa (Liite 31). Ympäristölautakunnan käsittelyn myötä liikenneforumin laatima toimenpidesuunnitelma sai julkisuutta tiedotusvälineiden kautta. Aiheesta puhuttiin Lahden radiossa 5.8. ja Etelä-Suomen sanomat uutisoi lautakunnan päätöksestä seuraavan päivän 6.8. lehdessä (Liite 32). Lahden kaupungin Valvonta- ja ympäristökeskus julkaisi vuosittaiseksi perinteeksi muodostuneen Luotsi lehden viikko ennen Lahden ympäristöviikkoa ja autotonta päivää. Lehti jaettiin kaikkiin kotitalouksiin eli se oli jakelussaan hyvin tavoittava. Projektikoordinaattori Juulia Tuominen laati liikenneforumista ja autottomasta päivästä ison jutun Luotsi lehteen (Liite 33). Autottoman päivän arvontalomakkeen kyselyn tuloksista selvisi, että noin 20 % kyselyyn vastanneista oli kuullut autottomasta päivästä Luotsi lehdestä. Juulia Tuominen lähetti myös kaikki autottoman päivän kyselyn tulokset Etelä-Suomen sanomien toimittajalle, joka teki kyselystä pienen jutun lehteen keskittyen kävelykeskustan laajentamiseen Aleksanterinkadulle (Liite 34). Toimittaja Vili Lindström laati Juulia Tuomisen lähettämän lehdistötiedotteen ja autottoman päivän kartan (avustanut Anneli Kokkonen) pohjalta ison ennakkojutun autottomasta päivästä Etelä- Suomen sanomiin (liite 35). Lehdistötiedote lähetettiin myös muille Lahden alueen tiedotusvälineille. Tiedotusvälineet olivat aktiivisesti mukana myös itse tapahtumasta. Autottoman päivän keskustelu radioitiin suorana Lahden radiosta ja Etelä-Suomen sanomien ym. toimittajia oli paikalla seuraamassa päivän kulkua. Seuraavan päivän Etelä-Suomen sanomissa julkaistiinkin iso juttu tapahtumasta alkaen lehden kansisivulta (Liite 36). Lehtijuttujen lisäksi autottomasta päivästä tiedotettiin mm. Aleksanterin kadun liikkeitä heille suoraan kohdistetuilla tiedotteilla (Liite 37). Projektikoordinaattori kiersi suljettavan kadunpätkän liikkeet kesäkuukausina ja jakoi kaikkiin tiedotteet minkä lisäksi kertoi suusanallisesti tulevasta tapahtumasta. Aleksanterinkadun liikkeet arvostivat hyvää tiedotusta ja sitä, että heidät halutaan sitouttaa mukaan tapahtuman toteuttamiseen. Kadun sulkemisesta ei siis tullut juurikaan valituksia, ja muutamilta liikkeiltä saatiin palkintoja päivän arvontaan. Tiedote autottomasta päivästä ja kutsu autottomuuteen osallistumisesta lähti myös Lahden sisäiselle sähköpostiverkostolle (kaikki hallintokunnat) f) Tulevaisuus; suunnitteilla oleva toiminta Seuraava Lahden liikenneforumin tapaaminen pidetään ke klo Käsiteltäviä aiheita ovat: - autottoman päivän jälkipyykki: miten tapahtuma onnistui, mitä olisi voinut tehdä paremmin, ideoita ensi vuoteen - aloitetaan uuden teeman käsittely: Liikenne ja vuorovaikutteinen suunnittelu kansalaisten osallistuminen. Juulia Tuominen ehdotti edellisessä tapaamisessa liikenneforumin uudeksi teemaksi Liikenne ja vuorovaikutteinen suunnittelu kansalaisten osallistuminen, jonka aiheiseen kuntaliiton organisoimaan seminaariin hän osallistuu Seminaariin osallistuu myös liikennesuunnitteluinsinöörejä Lahden teknisestä virastosta. Aiheen käsittely voidaan aloittaa seuraavassa liikenneforumin tapaamisessa seminaarin annin pohjalta. Tapaamiseen kutsutaan teknisen viraston liikennesuunnitteluinsinöörejä kertomaan aiheeseen liittyvistä käytännöistä ja keskustelemaan liikenneforumin ehdottamista parannusehdotuksista. Tässä yhteydessä huomioidaan myös forumin laatima toimenpidesuunnitelma ja sen käytännöntoteutus. 9

10 Liikenneforum jatkaa kokoontumista myös keväällä liikenteeseen liittyviä teemoja käsitellen. Autotonta päivää 2004 aletaan suunnitella jo hyvissä ajoin tarkoituksena toteuttaa autoton päivä laajana ja mahdollisimman monia tahoja tavoittavana tapahtumana Lahden keskustassa. Juulia Tuominen osallistuu projektikoordinaattorin ominaisuudessa hankekunnissa järjestettäviin paikallistapahtumiin syksyn aikana ja mahdollisuuksien mukaan myös keväällä. Tämä antaa mahdollisuuden tutustua konkreettisesti kaikkien hankekuntien tilanteeseen ja toimintaan. Toisaalta samalla on myös mahdollista välittää hyviä käytäntöjä Lahdesta hankekuntiin ja päinvastoin. Salon vierailu aloitti vierailut, jotka jatkuvat syksyn aikana seuraavan (ohjeellisen)aikataulun mukaisesti: Forssa: Seminaari kuntien energiansäästösopimuksesta Lohja: keskustelua koulujen ympäristöasioista toteutetun kyselyn pohjalta Marraskuu Hämeenlinna: kansalaisforum Marras-joulukuu Hyvinkää, Kouvola Forssa a) Kuntakohtaiset teemat Forssan kaupungin teemoja hankkeessa on paikallisagendatyön jatkaminen ja kehittäminen sekä yritysyhteistyö. Hankkeen painopistealueita Forssassa vuonna 2003 on - indikaattoreiden kehittäminen ja raportin laatiminen - internetsivujen päivittäminen - ympäristötietoisuuden lisääminen - yritysyhteistyö Projektista käytetään Forssassa selkeyden vuoksi nimeä Ympäristötietoisuus-hanke. b) Toinen paikallistapaaminen ja muut tapahtumat Forssassa on järjestetty yksi laajempi ja kaksi pienempää paikallistapaamista. Ensimmäinen paikallistapaaminen: Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Forssan kestävästä kehityksestä Forssassa järjestettiin avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus (Liite 38), josta tiedotettiin Forssan Lehdessä sekä kunnan työntekijöille, päättäjille ja luottamusmiehille lähetetyillä sähköposti- ja kirjekutsuilla. Tilaisuudessa esiteltiin Lounais-Hämeen kestävän kehityksen ohjelma ja Hämeenlinnan vetämässä projektissa syntyneet Forssan kestävän kehityksen indikaattorit, kerrottiin Viksberg-lähiöhankkeen kuulumisia sekä esiteltiin Ympäristötietoisuus-hanketta (Liite 39). Lopuksi keskusteltiin siitä, miten kaupunkia tulisi jatkossa kehittää. Tilaisuuteen osallistui 40 ihmistä. Toinen paikallistapaaminen: Energiansäästöviikon suunnittelupalaveri Ympäristötietoisuus-hanke on yhdessä Loimi-Hämeen Jätehuollon ja Forssan vesihuoltolaitoksen kanssa viettämässä valtakunnallista energiansäästöviikkoa viikolla 41. Ensimmäinen viikon suunnittelupalaveri järjestettiin Loimi-Hämeen Jätehuollon tiloissa. Energiansäästöviikkoa päätettiin viettää jakamalla Forssan kauppakeskusten asiakkaille tietoa energiansäästöstä sekä jätteiden hyötykäytöstä (Liite 40). 10

11 Kolmas paikallistapaaminen: Energiansäästöviikon suunnittelupalaveri Energiansäästöviikon suunnittelua jatkettiin Tapaamisessa oli mukana jätehuoltoyhtiön ja vesihuoltolaitoksen edustajien lisäksi Forssan lyseon biologian ja maantiedon opettaja. Tapaamisessa sovittiin tarkemmin viikon ohjelmasta ja työtehtävien jaosta (Liite 41) c) LA21 näyttely/esittelyt Ympäristötietoisuus-hanke järjesti Ekotehokkuus-näyttelyn Forssan kaupungin kirjastolla (Liite 42). Näyttelyssä kerrottiin ekotehokkuudesta julistein, jotka lainattiin Suomen Luonnonsuojeluyhdistykseltä. Näyttelyssä kävijät voivat testata kultasormuksen, puuhelmien, appelsiinimehun ja kotimaisen herukkamehun ekologisia selkäreppuja kokeilemalla nostaa kivillä ja paperilla täytettyjä juuttisäkkejä. Lisäksi näyttelyssä oli esillä 40 paperilla täytettyä muovipussia, jotka kuvastivat länsimäisen ihmisen päivän aikana kuluttama luonnonvarojen määrää. Näyttelystä tiedotettiin Forssan Lehdessä, Seutusanomissa sekä Hämeen radiossa. d) Muu toiminta Yritysyhteistyö Projektityöntekijä oli mukana toteuttamassa Hämeen ympäristökeskuksen ja Agropolis Oy:n tekemää kyselyä Lounais-Hämeen yritysten ympäristöasioista. Kysely oli osa Agropolis Oy:n suunnittelemaa hanketta yritysten ekotuotteistamisen kehittämiseen. Projektityöntekijä kävi kesän aikana 25 yrityksessä täyttämässä kyselyn yrittäjien kanssa. Indikaattoreiden kehittäminen ja raportin laatiminen Forssa oli mukana Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston vetämässä projektissa, jossa kehitettiin kunnille kestävän kehityksen indikaattoreita. Projektityöntekijä on miettinyt Forssan kaupungin kestävän kehityksen ohjelman toteutumista parhaiten kuvaavia indikaattoreita, päivittänyt tietoja ja kirjoittanut indikaattoriraporttia. Yhdeksi indikaattoriksi valittiin Forssan ekologinen jalanjälki, joka lasketaan Kuntaliiton kehittämällä laskentaohjelmalla. Projektityöntekijä on laskenut jalanjäljen ja kirjoittanut laskennan tuloksista raporttia. Ympäristötietoisuuden lisääminen Projektityöntekijä kirjoittaa joka kuukausi Forssan Lehteen kekevinkin, joka käsittelee kestävää kehitystä etenkin ympäristönsuojelun kannalta. Vinkkien kirjoitus jatkaa edellisen projektin, Lounais-Hämeen kestävän kehityksen hankkeen, käytäntöä ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Tähän mennessä vinkkien aiheita ovat olleet työmatkapyöräily, nokkosen hyödyntäminen, ympäristöystävällinen retkeily, ekologinen ajotapa ja kestovaipat (Liite 43). Koulun kestävä kehitys Forssan yhteislyseon lukion biologian ja maantiedon opettaja otti yhteyttä Forssan ympäristösihteeriin ja kertoi olevansa kiinnostunut koulun kehittämisestä kestävään suuntaan. Opettaja, ympäristösihteeri ja projektityöntekijä järjestivät tapaamisen, jossa mietittiin hyviä käytäntöjä ja yhteistyön mahdollisuutta. Sovittiin, että projektityöntekijä auttaa koulua kestävän kehityksen tavoittelemisessa, jos opettaja saa koottua asiasta kiinnostuneiden oppilaiden joukon. 11

12 Vierailut ja tilaisuuksiin osallistuminen Projektityöntekijä vieraili Varsinais-Suomen energiatoimistossa energiansäästöviikon valmistelun yhteydessä. Projektityöntekijä osallistui seuraaviin tilaisuuksiin: - InnoEnvi-seminaari Hämeenlinnassa Paikallisagendapäivä Salossa Energiansäästöviikon infotilaisuus Helsingissä Hämeenlinnan osahankkeen järjestämä paneelikeskustelu jätteenpoltosta Hämeenlinnassa Kiinteistöjen energiansäästö -seminaari Hämeenlinnassa e) Hankkeesta tiedottaminen Hankkeelle on saatu näkyvyyttä paikallisissa tiedotusvälineissä eri tapahtumien yhteydessä sekä hankkeesta tehdyn lehtijutun avulla. Lehtiin ja radioon lähetetyt tiedotteet sekä julkaistut lehtijutut ovat liitteinä seuraavasti: - tiedotustilaisuus ja hankkeen esittely (liitteet 44,45,46) - näyttely (liitteet 47,48,49) f) Tulevaisuus; suunnitteilla oleva toiminta Energiansäästöviikko Viikolla 41. Forssassa vietetään monipuolisesti energiansäästöviikkoa. Viikolla käydään Forssan kahdessa kauppakeskuksessa jakamassa tietoa järkevästä energiankulutuksesta. Ympäristötietoisuus-hanke järjestää viikolla myös Lounais-Hämeen ja Karkkilan kuntien viranhaltioille ja luottamusmiehille tarkoitetun seminaarin kuntien energiansäästösopimuksista ja haastaa Forssan kaupungin työntekijöitä tekemään energiatekoja pienen kilpailun avulla. Kestävän kehityksen työryhmän kokoontuminen Tämän vuoden puolella on tarkoitus järjestää Forssan kaupungin kestävän kehityksen ohjelman työryhmän kokoontuminen. Tapaamisessa käydään läpi pääasiassa indikaattoriehdotuksia. Internetsivujen päivittäminen Indikaattoriraportti, ekologisen jalanjäljen laskenta ja Forssan kaupungin kestävän kehityksen ohjelma siirretään kaupungin internetsivuille vuoden lopussa, viimeistään vuoden 2004 alussa. Kaikki kolme raporttia jaetaan kirjallisena valituille kaupungin virka- ja luottamusmiehille. Paikkatieto-ohjelman mahdollinen hankkiminen ja hyödyntäminen ympäristötiedon hallinnassa Projektityöntekijä selvittää paikkatieto-ohjelman hyödyntämisen mahdollisuuksia ympäristön tilaa kuvaavan tiedon käsittelemisessä. Jos ohjelmalle on tarvetta, se hankitaan aluksi projektin käyttöön luultavasti vielä tämän vuoden puolella. Ohjelman avulla voitaisiin hyödyntää valtionhallinnon paikkatietoaineistoja sekä siirtää omia aineistoja paikkatietojärjestelmään. Ympäristöraportti Forssaan laaditaan ensi vuonna kaupungin ensimmäinen ympäristöraportti. Raportti tulee olemaan kuvaus kaupungin ympäristön tilasta. 12

13 Hyvinkää Mari Karjalainen jäi äitiyslomalle Äitiyslomasijaiseksi valittiin Marjukka Välimaa alkaen. a) Kuntakohtaiset teemat Kuntakohtaisiksi teemoiksi on Hyvinkäällä valittu 1. Ympäristötiedonhallinnan kehittäminen 2. Kestävä kehitys ja ympäristöjärjestelmä 3. Yritysyhteistyö pohjavesityöskentelyssä b) Toinen paikallistapaaminen ja muut tapahtumat Ympäristökasvatustyöryhmän ideointi- ja keskustelutilaisuus Hyvinkään ympäristökasvattajille järjestettiin 3.4. ideointi- ja keskustelutilaisuus (Liite 50). Tilaisuudessa kerrottiin Hyvinkään kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja sen sisältämästä ympäristökasvatuksen osiosta. Päiväkotien ympäristövastaavat kertoivat ympäristökasvatuksen tämänhetkisestä tilasta. Tapaamisessa käytiin läpi ympäristökasvatuksen ongelmia ja pohdittiin, miten Hyvinkäällä voitaisiin edistää ympäristökasvatusta. Päiväkotien ympäristövastaavien koulutustilaisuus Päiväkotien ympäristövastaaville järjestettiin koulutustilaisuus (Liite 51). Tilaisuudessa esiteltiin kaupungin ympäristöjärjestelmätyötä sekä Interreg III A- projektin kautta saatuja kokemuksia muiden kuntien ympäristökasvatustyöstä. Kouvolassa projektityöntekijöiden tapaamisessa esitellystä ympäristökasvatusprojektista veimme eteenpäin oman kuntamme päiväkotien ympäristökasvattajille käytännön kasvatustyötä tukevan Roskimo- satukirjan. Kirjat postitettiin ympäristövastaaville Projektin puitteissa tavoitteena on luoda toimiva yhteistyö ympäristökasvattajien ja ympäristökeskuksen välillä, lähinnä tehostamalla tiedonkulkua. Muutama ympäristövastaava tarttui haasteeseen ja toivoi lisäaineistoja oman yksikkönsä ympäristövaikutusten seurantaan. Öljysäiliöt ja pohjavesiensuojelu -seminaari Paikallistapaamisia on järjestetty koskien öljysäiliöitä ja pohjavesien suojelua. Ensimmäinen tapaaminen öljysäiliöt ja pohjavesiensuojelu seminaari järjestettiin (Liite 52). Tapaamisessa esiteltiin miten paikkatietojärjestelmän avulla voidaan sinne siirrettyä tietoa havainnollistaa, analysoida ja arkistoida. Kutsuttuja olivat eri sidosryhmätahot: yritysten, asukkaiden ja viranomaisten edustajat. Seminaarilla pyrittiin saaman eri käyttäjien käytännön työn tarpeet esiin. Seminaarin pohjalta öljysäiliötietoihin lisättiin muita ympäristötietoja, mitkä palvelevat käyttäjiä. Kehitysideat käyvät esiin muistiosta (Liite 53). Seminaarilla pyrittiin herättämään keskustelua myös siitä, miten pohjavedensuojelua voidaan kehittää öljysäiliöiden osalta. Ratkaisevaksi keinoksi nähtiin asukkaiden tiedottaminen. Tiedottamiseen päätettiin tehdä Hyvinkään oma ohje. Samasta aiheesta järjestettiin 4.9. toinen seminaari (Liitteet 54 ja 55). Seminaarissa esitettiin aineistoon tehdyt muutokset ja sitä miten paikkatietojärjestelmää voidaan hyödyntää tiedottamisessa. Järjestelmän avulla voidaan kartoittaa esimerkiksi ne kotitaloudet, joilla on pohjavesialueella sijaitsevia, ilmeisen riskin aiheuttavia, vanhoja öljysäiliöitä. Siten tiedottaminen voidaan priorisoida näihin kohteisiin. Lisäksi seminaarissa käsiteltiin ohjeluonnosta öljylämmitystä 13

14 käyttäville ja öljysäiliötä poistaville. Yhteistyössä ohjeista saatiin eri sidosryhmiä tyydyttävä tietopaketti. Ympäristötietoja paikkatietojärjestelmässä esiteltiin päättäjille Hyvinkään ympäristölautakunnassa (Liite 56). Paikkatietokoulutusta järjestettiin akuutisti ohjelmaa ja sieltä löytyviä tietoja tarvitseville (Liite 57). c) LA21 näyttely/esittelyt Vantaanjoki -tempaus -tapahtumaa vietettiin sunnuntaina Uudenmaan maaseutuopistolla. Päivän aikana järjestettiin monenlaista tapahtumaa (Liite 58). Olimme mukana tapahtumassa järjestämällä näyttelyn Vantaanjoesta. Näyttelyssä kerrottiin Vantaanjoen historiasta ja teollisuuden ja yhdyskuntien kehittymisestä sen varrelle. Muita näyttelyn teemoja olivat kalastus ja melonta. Näyttelyn yhteydessä jaettiin Vantaan ja Keravanjoen esitteitä sekä Hyvinkään ympäristön tilan katsaus- esitteitä. Lisäksi tapahtumassa pystytettiin ympäristötoimiston lasten lainattava luontopolku, josta lisää kohdassa 4.1. LA21- näyttely suunniteltiin järjestettäväksi Hyvinkään kestävän kehityksen toimintaohjelmasta. Ohjelma jäi kuitenkin pöydälle kaupunginvaltuustossa ja palautui takaisin valmisteltavaksi. Kun toimintaohjelma hyväksytään, järjestämme siitä näyttelyn. d) Muu toiminta - Ympäristötiedonhallinnan kehittäminen Paikkatietojärjestelmä sisältää tällä hetkellä tiedot seuraavista ympäristöaineistoista: Pohjavesialueet ja niiden muodostumisalueet Natura-alueet Luonnonsuojelualueet Suojeluohjelmat Hyvinkään huomattavat puut ja puuryhmät Hyvinkään paikallisesti merkittävät luontokohteet Jätteen kuljetusasiakkaat ja kuljetuksesta vapautetut Jätteiden aluekeräyspisteet Uimarannat Öljysäiliöt Huoltoasemat Hyvinkään painopistealueeksi valittu päämäärä ympäristötiedonhallinnan kehittämisestä on laajennettu käsittämään myös paikallisten viranomaisten kouluttamisen ja aktivoimisen käyttää ja päivittää paikkatietoon siirrettäviä ympäristöaineistoja. Mallia ympäristötiedonhallintaan haettiin projektin yhteistyökunnalta Lohjalta. Tämän jälkeen hahmottelimme yhteistyössä oman kuntamme paikkatietoinsinöörin kanssa Hyvinkään ympäristötietokokonaisuutta. Ympäristöaineistoja lähdettiin muokkaamaan samanaikaisesti yhteistyössä eri viranhaltioiden kanssa. Useissa suunnittelukokouksissa ja -keskusteluissa käytiin 14

15 läpi eri tahojen tarpeita ympäristöaineistoille ja millaisia kehitystarpeita ne luovat tiedon muokkaukselle paikkatietojärjestelmään. Yhteistyökokouksissa pyrittiin myös täsmentämään tiedon kokoamisen, ajantasaistamisen ja muokkaamisen roolijakoa. Öljysäiliöt paikkatietojärjestelmässä Ympäristötiedonhallinnan kehittämiseksi öljysäiliöiden osalta kehitettiin toimintamallia, jota voidaan hyödyntää muidenkin ympäristöaineistojen kohdalla: suunnittelukokoukset ja keskustelut eri viranhaltioiden kanssa ympäristötietojen kartoittaminen ja kerääminen kirjallisen tiedon arkistoiminen tiedon muokkaaminen sijainti- ja ominaisuustiedoiksi taulukkoon karttamateriaalin esittäminen eri käyttäjätahoille karttojen muokkaaminen käyttöön soveltuviksi viranhaltioiden kouluttaminen aineiston käyttöön ja päivittämiseen paikkatietojärjestelmässä olevan ympäristötiedon hyödyntäminen viranomaistyössä tietojen päivittäminen Hyvinkäällä sijaitsevista noin 1500 öljysäiliöistä kerättiin tiedot palo- ja pelastusviranomaisten tietojärjestelmästä. Tämän jälkeen tieto muokattiin käytön kannalta toimiviin tietokokonaisuuksiin ja siirrettiin paikkatietojärjestelmään. Alkuperäinen tieto tallennettiin kohdekortteina ja tarkastuspöytäkirjoina ympäristökeskukseen. Aluekeräyspisteet paikkatietojärjestelmässä Aluekeräyspisteet siirrettiin paikkatietojärjestelmään ja pisteet tavoittavat asukasmäärät määritettiin. Tietoa hyödynnettiin, kun kunnallistekniikan osasto ja Kiertokapula Oy suunnittelivat uusien keräyspisteiden sijaintia. Lisäksi aineisto esitettiin teknisen lautakunnan kokouksessa 23.9., missä päätettiin paitsi uusien aluekeräyspisteiden sijainnista kuin myös paperinkeräyksen tehostamistoimenpiteistä. Tietokokonaisuutta voidaan käyttää myös määritettäessä Hyvinkään indikaattoreita. - Kestävä kehitys ja ympäristöjärjestelmä Toimistojen energia- ja jäteohje Kaikkia kaupungin työntekijöitä tiedotettiin sähköisesti toimistojen energia- ja jäteohjeella (Liite 59). Ohjeen lähettämisen seurauksena saatiin aikaan konkreettisia toimenpiteitä. Esimerkiksi kaupungin kiinteistöjen valojen ja ilmanvaihtolaitteistojen käyntiaikoja muutettiin mahdollisimman oikealle tasolle. Seuraavaksi testaamme ohjeistuksen riittävyyttä, vaikutuksia ja toimivuutta. Lisäksi pyrkimyksenä on löytää indikaattoreita energian kulutuksen seurantaan ja luoda niiden seurannalle jatkuvuutta. - Yritysyhteistyö pohjavesityöskentelyssä Yritysyhteistyö pohjavesien suojelemiseksi on huomioitu työskentelyssä öljysäiliöiden aiheuttaman riskin vähentämiseksi. Järjestetyissä öljysäiliöt ja pohjavesiensuojelu -seminaareissa olemme saaneet yrittäjältä arvokasta käytännöntietoutta. Yhteistyö öljysäiliöiden osalta jatkuu siten, että kehittämäämme ohjeistusaineistoa jaetaan myös tarkastusyrityksille, jotka jakavat sitä edelleen eteenpäin tietoa tarvitseville asiakkailleen. 15

16 - Muut Lajittelukampanja kaupungin ruokaloissa Ympäristökeskukselle on tullut palautetta oman talomme ruokalan lajittelun toimimattomuudesta. Päätimme projektin puitteissa järjestää kampanjan, jotta kaupungin työtekijät kiinnittäisivät huomiota lajitteluun. Viikoilla tiedotimme lajittelusta Renton ruokalassa. Sama kampanja järjestettiin kaupungintalon ruokalassa viikolla 19. Kampanja sai paljon positiivista palautetta ja keittiöhenkilökunta huomasi lajittelussa parannusta. Lasten lainattava luontopolku Ympäristötoimistolla on lasten lainattava luontopolku, joka sisältää kaksitoista luontoon liittyvää rastia. Vantaanjoki -tapahtuman jälkeen luontopolku salkku toimitettiin päiväkotien ympäristöasioita koordinoivalle Erja Koskiselle. Hän hoitaa luontopolun lainaamisen eteenpäin muille päiväkodeille. Paperinkeräys kopiontilaitoksella Tehostaaksemme oman talomme paperinkierrätystä järjestimme kopiointilaitoksellemme paperinkeräys -pisteen. Paperi hyödynnetään Hyvinkään päiväkodeissa. Paperit toimitetaan Erja Koskiselle, joka välittää ne edelleen eri päiväkoteihin. Polkupyörähankinta Projektityöntekijän ja koko ympäristökeskuksen käyttöön hankittiin polkupyörä 26.6 (Liite 60). Projektin kustannusarviossa on varattu rahaa bussikortin hankkimiseen. Bussikortin hankintaa ei koettu Hyvinkäällä tarpeelliseksi. Polkupyörän hankkimisella edistetään konkreettisesti kestävää kehitystä. Asiasta tiedotettiin suullisesti ympäristökeskuksen kaikille työntekijöille ja asia oli esillä myös eri johtokuntien palavereissa. Pyörä on ollut käytössä keskimäärin kolmena päivänä viikossa. e) Hankkeesta tiedottaminen Hyvinkään kestävän kehityksen toimintaohjelma on ollut esillä kaupungin hallituksen (12.5) ja valtuuston (19.5) kokouksissa. Hyvinkään Sanomat kirjoittivat aiheesta ison jutun. Toimintaohjelman jäi pöydälle kaupungin valtuustossa ja palautui valmisteltavaksi. Toimintaohjelma herätti vilkasta keskustelua ja näkyi kuukauden ajan paikallislehden palstoilla. Kaikille kaupungin työntekijöille tiedotettiin energiansäästöstä lähettämällä heille toimistojen energia ja jäteohje (ks. Liite 59). Laadittu Kestävä maa ja metsätalous kansio jaetaan paikallisten viljelijäyhdistysten ja maataloussihteerin välityksellä maanviljelijöille. Polkupyörän hankinnasta kirjoitettiin artikkeli Hyvinkään kaupungin henkilöstölehti Hyviisiin. Lisäksi uusi projektityöntekijä kirjoitti itsestään esittelyn samaan lehteen. Kirjoitukset laadittiin tämän raportointikauden aikana, mutta lehti ilmestyy lokakuun puolella. Kirjoitukset voidaan liittää seuraavaan väliraporttiin. f) Tulevaisuus; suunnitteilla oleva toiminta - Ympäristötiedonhallinnan kehittäminen 16

17 Paikkatietotyöskentelyä jatketaan. Seuraavia paikkatietoon syötettäviä tietoja ovat mm. seuraavat: maakunnallisesti merkittävät luontokohteet lakikohteet rauhoitetut alueet inventoidut luontokohteet uhanalaiset kasvit Öljysäiliöteemaan liittyen tietoja päivitetään paikkatietoon. Ohjeluonnos lämmitysöljyn käytöstä poistamiseksi ja öljylämmitystä käyttäville viimeistellään. Ohje julkistetaan ja jaetaan vasta kaupungin ympäristösuojelumääräysten hyväksymisen jälkeen. Ohjeistus julkaistaan sekä internetissä että paperiversiona. Kotitalouksiin ohjetta jaetaan pelastusviranomaisen tekemän palotarkastuksen yhteydessä. Lisäksi ympäristökeskuksella työskentelevä siviilipalvelusmies jakaa ohjetta. Hyvinkään kaupungin työntekijöille ohje lähetään sähköpostitse. Valokuvien linkitystä paikkatietoon kokeillaan. Valokuvia käytetään valvonnan apukeinona paikkatiedossa. Ensimmäinen kokeilukohde on aluekeräyspisteet. Paikkatiedon käyttöä lisätään päätöksenteon apuvälineenä. Lisäksi paikkatietoja suunnitellaan käytettäväksi erilaisissa tilaisuuksissa. Paikkatietoa käytetään kansalaisten motivointiin ja informointiin. Paikkatietokoulutusta jatketaan saatujen hyvien kokemusten pohjalta. Koulutuksessa hyödynnetään kaupungintalon uutta atk-luokkaa. Koulutusta järjestetään projektin puitteissa eri kohderyhmille. - Kestävä kehitys ja ympäristöjärjestelmä Ageda 21- näyttely Hyvinkään kestävän kehityksen toimintaohjelmasta järjestetään myöhemmin. Ympäristöjärjestelmän laatiminen käynnistetään tauon jälkeen. Tarkoituksena on tunnistaa kaupungin merkittävimmät ympäristönäkökulmat. Yksikkötasolla tunnistetaan oleelliset ympäristövaikutukset ja mietitään menettelyt niiden pienentämiseksi. Ympäristöjärjestelmän puitteissa tavoitteena on laatia kouluille ympäristöohjelmat. Ohjelmissa tulisi olla suunnitelma koulun ympäristökasvatuksen toteuttamisesta. Kouluilla on ympäristövastaavat, jotka vastaavat käytännön toteuttamisesta. Yhteistyötä päiväkotien ympäristövastaavien kanssa jatketaan. Päiväkotien ympäristövastaavat kokoontuvat syksyllä, johon myös projektityöntekijä osallistuu. Projektityöntekijän vaihduttua tarkoituksena on tutustua ja keskustella tulevaisuuden yhteistyöstä ympäristökasvatuksen puolesta. Energiansäästö on yksi oleellinen osa ympäristöjärjestelmää. Hyvinkään kaupunki valmistelee hankkeen puitteissa energia- ja ilmastosopimusta kauppa ja teollisuusministeriön kanssa. Kaupunki edistää tehokasta energiankäyttöä ja energiakatselmustoimintaa sekä selvittää uusiutuvien energiavaihtoehtojen käyttömahdollisuuksia. Keväällä on tarkoitus järjestää pyöräily tapahtuma yhdessä kunnallistekniikan, liikuntatoimen, yhdistysten ja urheiluseurojen kanssa. Hyvinkää on mukana Kunnossa Kaiken Ikää ohjelmassa, jonka tavoitteena on auttaa yli 40-vuotiaita liikuntaharrastuksen alkuun ja luoda pysyviä 17

18 liikuntapalveluja aikuisten lähipiiriin. Hyvinkää kuuluu myös suomalaiseen pyöräilykuntien verkostoon, joka on kunnallishallinnon, valtionhallinnon, tiehallinnon, yritysten ja järjestöjen sekä muiden tahojen välinen yhteistyöverkosto. Verkoston tavoitteena on kehittää pyöräilyä Suomessa sekä tuottaa tietoa niin verkoston kuin myös muiden pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneiden tahojen käyttöön. Näitä hankkeita hyödynnetään tapahtuman järjestämisessä. Hankkeen näkökulma pyöräilyyn voisi olla arkiliikunnan edistäminen. - Yritysyhteistyö pohjavesityöskentelyssä Yhteistyö yritysten kanssa jatkuu öljysäiliöiden ja pohjavesien suojelun puitteissa. Yrityksillä on asiantuntevaa tietoa öljysäiliöiden käsittelystä. Yritykset osallistuvat tiedon ja ohjeen levittämiseen asukkaille. Yritykset ovat mukana käytännön toimissa käytöstä poistettavien öljysäiliöiden vastaanottajina sekä käytössä olevien säiliöiden tarkastuksissa. Hyvinkäällä on ollut ajatus yritysten yhteiskuntavastuu -verkoston perustamisesta. Sen tavoitteena oli kiinnittää huomiota yritysten kestävän kehityksen asioiden hoitamiseen yhtenäistä verkostoa apuna käyttäen. Hyvinkäällä toimii EKES -yrityspalvelut, jonka tehtävänä on tuottaa markkinointija yritysneuvontapalveluita sekä verkosto- ja kehittämisprojekteja alueen yrityksille ja kunnille. EKES yrityspalveluita voitaisiin hyödyntää verkoston rakentamisessa. Hämeenlinnan seutu Aikavälillä Hämeenlinnan projektityöntekijä työskenteli kokopäiväisenä työntekijä työskenteli puolipäiväisenä (20h/vk). a) Kuntakohtaiset teemat Hämeenlinnan seudun teemaksi valittiin kuntalaisten aktivoiminen, sillä tiedon jakaminen asukkaille kestävän kehityksen toiminnasta on koettu vaikeaksi tehtäväksi. Teeman pohjalta Hämeenlinnassa ollaan kehittämässä verkostoitumismallia asukkaiden ja virkamiesten välille. Kehittämistyötä toteutetaan Kestävä Kotiympäristö (KeKo) -nimellä. Lähtökohtana on Lahden Kotikaupunkini -projektin aluekummimalli, jota tällä hetkellä muokataan Hämeenlinnan tarpeisiin sopivaksi. Hämeenlinnan malli näyttäisi muotoutuvan eräänlaiseksi alueryhmä-toiminnaksi. Syksyn aikana etsitään muutamia pilottialueita, joilla toimintaa lähdetään kokeilemaan. Tavoitteena on saada kultakin alueelta useampi kiinnostunut toimimaan työryhmänä. Erityisesti pyritään aktivoimaan eri ikäryhmiä mukaan toimintaan. Asukkaille tarjotaan tietoa, esim. paikkatietoaineistoa, omasta alueestaan sekä koulutus-/tiedotustilaisuuksia heitä kiinnostavista kestävän kehityksen teemoista. Kestävä Kotiympäristö -toiminta ja ympäristöosaston Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus - projekti, jossa keskitytään kestävän kehityksen tiedon lisäämiseen virkamiesten ja luottamushenkilöiden keskuudessa, täydentävät toisiaan ja tekevät tiivistä yhteistyötä. Hämeenlinnan seudun toiseksi teemaksi on muodostunut ympäristöraportointi. Projektityöntekijä on laatinut Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston ympäristöraportin 2002 ja osallistuu jatkossa sekä ympäristöosaston ympäristöohjelman että ympäristöraportoinnin kehittämiseen. 18

19 b) Toinen paikallistapaaminen ja muut tapahtumat Hämeenlinnassa vietettiin kesäkuuta 2003 ensimmäistä Vihreää Viikkoa (Liitteet 61 ja 62), jonka toteuttamiseen osallistuivat kaikki ympäristöosaston EU-projektit. Sekä toinen paikallistapaaminen että LA 21 -näyttely ajoittuivat Vihreälle Viikolle. Toinen paikallistapaaminen, paneelikeskustelu jätteenpoltosta, järjestettiin (Liite 63). Paneelissa istui kahdeksan asiantuntijaa: toimitusjohtaja Matti Lahtinen Kiertokapula Oy:stä, Hämeenlinnan kaupungininsinööri Jouko Kettunen, ylitarkastaja Teemu Lehikoinen Hämeen ympäristökeskuksesta, voimalaitospäällikkö Kalle-Erkki Penttilä Fortum Power and Heat Oy:stä, toimitusjohtaja Pekka Laaksonen Vattenfall kaukolämpö Oy:stä, toksikologian professori Jyrki Liesivuori Kuopion yliopistosta, tuotepäällikkö Lassi Hietanen Lassila & Tikanoja Oyj:stä ja tutkija Eija Koski Suomen luonnonsuojeluliitosta. Puheenjohtajana toimi Hämeen ympäristökeskuksen johtaja Harri Kallio. Paneelissa pohdittiin jätteenpolttoa osana yleistä jätestrategiaa sekä keskusteltiin poltosta Hämeenlinnaan suunnitteilla olevan laitoshankkeen näkökulmasta. Keskustelu oli värikästä ja herätti paljon ajatuksia (Liite 64). Paneelia varten koottiin materiaalipaketti, joka oli etukäteen saatavilla internetistä ja jaossa itse tilaisuudessa (Liite 65). Paneelissa tehtiin myös kysely, jossa kysyttiin lajitteluaktiivisuutta, yhden Hämeenlinnalaisen tuottamaa vuosittaista yhdyskuntajätteen määrää sekä mistä osallistujat olivat saaneet tiedon paneelista (Liite 66). Vastaajien kesken arvottiin Kiertokapula Oy:n lahjoittamia palkintoja. Kyselystä vastasi Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projekti. c) LA21 näyttely/esittelyt LA 21 -näyttelyä varten suunniteltiin kuusi kestävän kehityksen teemoihin liittyvää julistetta: kestävä kotiympäristö, vesi, energia, kulutus, liikenne ja luonto (Liite 67). Hankkeen Hämeenlinnan seudun internet -sivuista vastaava Elina Kanerva suunnitteli KeKo -teemaan liittyen kuusi muurahaishahmoa, joita käytettiin julisteissa ja tullaan jatkossa käyttämään myös muissa yhteyksissä, esimerkiksi esitteissä ja internet-sivuilla. Kestävän Kotiympäristö -näyttely oli esillä Vihreällä Viikolla Aulankokeskuksessa sekä Hämeenlinnan pääkirjastossa. Julisteiden ohella tarjolla oli kuuteen teemaan liittyviä esitteitä. Vihreän viikon tapahtumista tiedotettiin aktiivisesti paikallismediassa ja näkyvyys oli hyvä. Maanantaina projektisuunnittelija oli paikallisradio Radio Jannen vieraana kertomassa Vihreän Viikon tapahtumista. Keskiviikkona Kaupunkiuutiset vieraili Kestävä Kotiympäristö - näyttelyssä ja julkaisi artikkelin (Liite 68). Sekä radiossa että Kaupunkiuutisten jutussa käsiteltiin erityisesti kestävän kehityksen vinkkejä. Hämeen Sanomat kirjoitti jätteenpolttopaneelista pienen artikkelin ja julkaistiin suurempi juttu paneelikeskustelusta (Liite 69). Vihreän Viikon kunniaksi Hämeen Sanomat julkaisi koko sivun Hämeenlinnan seudun kestävän kehityksen asioista (Liite 70). 19

20 Projektisuunnittelija oli mukana toteuttamassa sivun sisältöä. Sivun tekemistä koordinoi Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projekti. d) Muu toiminta kartoitettiin yhteistyössä Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projektin kanssa Hämeenlinnan päivittäistavarakauppojen ja erikoisliikkeiden luomutuotteiden ja reilun kaupan tuotteiden tarjonta tehtiin kuluttajakysely Hämeenlinnan Citymarketissa ja Prismassa. Kyselyssä selvitettiin ympäristömerkkien tuntemusta sekä niihin liittyviä asenteita ja kulutustottumuksia. Projektisuunnittelija osallistui kartoituksen ja kyselyn toteuttamiseen sekä kirjoitti raportin luomutuotteiden tarjonnasta (Liite 71). Kartoitus- ja kyselytuloksista tiedotettiin nuukuusviikolla (Liite 72). Hämeen Sanomat kirjoitti tuloksista 8. ja 11. huhtikuuta ja Kaupunkiuutiset 9. ja 12. huhtikuuta (Liite 73). Huhtikuussa valmistui myös raportti ensimmäisestä paikallistapaamisesta, Ekokumppanuusseminaarista (Liite 74). Kesä-elokuu kului pitkälti Hämeenlinnan seudun kansanterveystytön kuntayhtymän ympäristöosaston vuoden 2002 ympäristöraportin suunnitteluun, tietojen keräämiseen ja kirjoittamiseen. Raportissa käsitellään ympäristöosaston toimintaympäristön tilaa, ympäristöosaston toiminnan ympäristövaikutuksia sekä arvioidaan vuoden 2002 ympäristöohjelman toteutumista ja ympäristöraportoinnin kehittämistarpeita. Raportti sisältää myös taulukon ympäristökustannuksista ja -tuotoista vuosina Raportti on tällä hetkellä ympäristöosaston työntekijöiden kommentoitavana ja toimitetaan projektihallinnolle sen valmistuttua. Kestävä Kotiympäristö -toimintaa on kehitetty tutustumalla muiden kaupunkien asukaslähtöisiin malleihin sekä käymällä neuvotteluja Hämeenlinnan kaupungin edustajien ja muiden tahojen kanssa. Projektisuunnittelija kävi jo maaliskuussa tutustumassa Jyväskylä asukasyhdistyslähtöiseen paikallisagendaan. Pääperiaatteita esiteltiin keväällä Hämeenlinnan kestävän kehityksen johtoryhmän kokouksessa (Liite 75) projektisuunnittelija oli Lahden Kotikaupunkini -projektin vieraana. Hämeenlinnan kaupungin osalta neuvotteluita on käyty kaupunginarkkitehti Kaija Ojasen (1.9.03) ja yhteistyökoordinaattori Birgitta Kerosen ( ) kanssa. Lisäksi keskusteluja on käyty Hämeenlinnan kaupungin Mahdollistava asuminen - projektista 1990-luvulla vastanneen Eija Heinen kanssa ( ) sekä puhelimitse Keskikaupungin asukasyhdistyksen pj. Pertti Salorannan kanssa ( ). Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projektin koordinoimassa autottoman päivän toritapahtumassa järjestettiin Kestävä Kotiympäristö -kysely, jossa selvitettiin asukkaita kiinnostavia kestävän kehityksen teema-alueita (Liite 76). Kyselyyn vastasi 27 henkilöä. Eniten asukkaita kiinnostivat autottoman päivän hengen mukaisesti melu ja liikenne (Liite 77). KeKo kyselyyn ja toiseen autottoman päivän kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin palkinnoksi Vekka Liikenne Oy:n lahjoittama 40 matkan bussikortti. Hankkeelle on kesän aikana suunniteltu yhteisiä internet-sivuja Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projektin kanssa. Myös hanke-esite on työn alla. Muuta toimintaa: hanketta esiteltiin Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin ohjausryhmän kokouksessa 20

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016 Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen Vuosiraportti 2016 Hänninen Tapani Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 20.12.2016 1 Sisällysluettelo Johdanto 1. Ekotukihenkilöt ja -toimipisteet 3 2.

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

EkoKymenlaakso-projektin ORY

EkoKymenlaakso-projektin ORY EkoKymenlaakso-projektin ORY 7.6.2011 Projektisuunnitelman mukaiset tehtävät Muut asiat: Muutoshakemus 1: Ohjausryhmän hyväksyttävänä Jätettiin ELY-keskukseen 23.5.2011 Budjettimuutos ja Kymenlaakson ilmasto-

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuuskoordinaattori. Hankkeen tuloksia vuonna 2014 MÄNTTÄ-VILPPULA

Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuuskoordinaattori. Hankkeen tuloksia vuonna 2014 MÄNTTÄ-VILPPULA Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuuskoordinaattori Hankkeen tuloksia vuonna 2014 MÄNTTÄ-VILPPULA TAUSTA Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2013 Liikenneturvallisuustavoitteet ja

Lisätiedot

Rinnakkaistallennus ja -kysely Tampereen yliopistossa Tanja Heikkilä Tampereen yliopiston kirjasto

Rinnakkaistallennus ja -kysely Tampereen yliopistossa Tanja Heikkilä Tampereen yliopiston kirjasto Rinnakkaistallennus ja -kysely Tampereen yliopistossa 14.6.2012 Tanja Heikkilä Tampereen yliopiston kirjasto Tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentaminen Rehtorin päätös (16.4.2009) kehottaa tutkijoita

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

Oulun kaupunki PÖYTÄKIRJA 7/2016 Maahanmuuttajaneuvosto

Oulun kaupunki PÖYTÄKIRJA 7/2016 Maahanmuuttajaneuvosto Aika Maanantai 19.12 klo 12:18 16:50 Paikka Villa Victor, Torikatu 23 Kokouksen osanottajat Fischer Erwin, puh.joht. Suorsa Angela, varapuh.joht. Dolinšek Saša El Hassane Kazza Györgyne Szanto Bernadett

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00. UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ Asetettu uudelleen vuosiksi 2016-2018 Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje 19.2.2016 Dnro UUDELY/2005/00.00.01/2011 ALUKSI TAUSTALLA Laaja verkostoyhteistyö > jäsentymistä > VÄLKE

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

ELINKEINOLAUTAKUNNAN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2012

ELINKEINOLAUTAKUNNAN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2012 ELINKEINOLAUTAKUNNAN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2012 Aika: Torstaina 27.9.2012 kello 18.00 19.30 Paikka: Kosken Tl kunnantalo. Saapuvilla: läsnä poissa Puheenjohtaja Pertti Kujala x Varapuheenjohtaja Jutta Kivikallio

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen 3.12.2009 1 Taustaa (1) Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimenpideohjelma vuosille 2006 2014 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA KESTÄVÄ KEHITYS o 2012 asukaskyselyn kohderyhmän muodostivat Hämeenlinnan kaupungin asukkaat, otos 9000 asukasta o Tutkimus perustuu 1591 henkilön antamiin vastauksiin,

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU. Ari Reunanen

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU. Ari Reunanen KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU Ari Reunanen Toinen vaihe Helmikuu Touko- elokuu Syyskuu Selvitysvaihe 2 Vaihe 1 + 2 VAIHE 3 TYÖRYHMIEN SELVITYSVAIHE 1 VALMIS Uuden kunnan tavoitteet

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Veturitallinkatu 6, Jyväskylä. Kokouksen paikka ja ajankohta on ilmoitettu toimikauden alussa.

Veturitallinkatu 6, Jyväskylä. Kokouksen paikka ja ajankohta on ilmoitettu toimikauden alussa. 07/2016 Aika: Tiistai 16.8.2016 klo 16.00 18.00 Paikka: Veturitallit, Veturitallinkatu 6, 40100 Jyväskylä ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Olli Lintu avaa kokouksen klo 16.08. 2. Kokouksen

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantaina 2.10.2015 klo 14.00 15.45 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Paikalla:

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä 2010-2011 Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu 14.5.2011 Tavoitteet Paikkatietojen hyödyntäminen Suomessa 2010 kysely Kehittää indikaattorit,

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 Kuntaliiton ja TEROKA-hankkeen yhteistyösuunnitelma viestinnästä kuntiin Yhteistyön toimintaperiaatteet Tarkoitus - Sosioekonomisia terveyseroja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Tarjoukset saatiin Inspira Oy:ltä, FCG Oy:ltä ja KPMG Oy:ltä (oheismateriaalina).

Tarjoukset saatiin Inspira Oy:ltä, FCG Oy:ltä ja KPMG Oy:ltä (oheismateriaalina). Konserni- ja suunnittelujaosto 7 10.02.2015 Konserni- ja suunnittelujaosto 23 14.04.2015 Konserni- ja suunnittelujaosto 36 12.05.2015 Konserni- ja suunnittelujaosto 42 02.06.2015 Kaupunginhallitus 240

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Vammaisneuvosto 21.03.2016 AIKA 21.03.2016 klo 18:00-19:06 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen tuen keskus - 2008 Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk.

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk. Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 8/2016 Kokoustiedot Aika 23.11.2016 klo 10.04-13.20 Paikka Kuntatalo Toinen linja 14, Helsinki Päätöksentekoon osallistuneet puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka I varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...135

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...135 133 Nuorisovaltuuston kokous Esityslista AIKA 5.9.2016 Klo 16.45 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...135 2 KOKOUKSEN AVAUS...135 3 PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari DI Noora Airaksinen, Sito Oy Kahden vuoden aikana on kokeiltu lukuisia toimenpiteitä toimivia ja vähemmän toimivia Yhteistyöverkosto on laajentunut ja tiivistynyt.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05 Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 17.12.2015 kello 16.00 - Paikka Osallistujat Iso kabinetti C-rakennus CP031 (ruokasalin käytävä). Esteetön sisäänkäynti (myös hissi) C-rakennuksen keskivaiheilta

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Esivalmistelun sote-tiimi

Esivalmistelun sote-tiimi MUISTIO 1/2016 1 Esivalmistelun sote-tiimi Aika 21.12.2016 klo 14:00-16:20 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Sote- ja maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelma JÄMSÄ KUHMOINEN KUNTARAKENNESELVITYS Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Jämsä-Kuhmoinen kuntarakenneselvitykseen liittyvää

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta.

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta. AMKIT-KONSORTIO MUISTIO Viestintäryhmä ja Kreodin toimituskunta 29.1.2013 AIKA 14.1.2013 klo 10.10-15 PAIKKA Tikkurila, Ratatie 22, tila A406 Kutsutut Hanna Lahtinen, pj Hanna-Riina Aho, etäyhteydellä,

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Kansalliset paikkatietotuotteet INSPIREyhteensopivasti

Kansalliset paikkatietotuotteet INSPIREyhteensopivasti Kansalliset paikkatietotuotteet INSPIREyhteensopivasti Paikkatietoverkoston kärkiteeman työpaja 15.11.2016 Panu Muhli, Maanmittauslaitos Lena Hallin-Pihlatie, Suomen ympäristökeskus Kysely: Mistä aiheista

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...135

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...135 133 Nuorisovaltuuston kokous PÖYTÄKIRJA AIKA 5.9.2016 Klo 16.45 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...135 2 KOKOUKSEN AVAUS...135 3 PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki 4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä Järjestötila Länsimäki 16.8.2010 Ohjelma 13:00 Kahvia, aluekoordinaattori Liisa Juustila esittelee järjestötilaa sekä asukastyötä Vantaalla 14:00 4V-hankkeen kuulumiset

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY- UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2007 sivu 1/5

NUORET LAKIMIEHET RY- UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2007 sivu 1/5 NUORET LAKIMIEHET RY- UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2007 sivu 1/5 Aika 13.2.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Sivenius, Suvanto & Co Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Salla Korhonen, hallituksen

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio

www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio LÄNTINEN UUSIMAA Lohjan seudun ympäristöklusteri 2 LOHJAN KAUPUNKI JA YRITYKSET YHTEISTYÖSSÄ - TAUSTAA

Lisätiedot

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä

Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä SPEK - yhteenveto 10.12.2008 Mika Jäntti Päivä Paloasemalla palautekysely Päivä Paloasemalla tapahtumaan liittyi arviointi, jossa tapahtumassa mukana

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 7/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 22.10.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 7/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 22.10.2007 1(5) Aika 26.9.2007 kello 18.00 Paikka Läsnä Poissa Lakimiesliiton ylähuone Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen, taloudenhoitaja Olli

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaaksossa - Vuoden 2011 toiminnan arviointi ja - Toimintasuunnitelma ja tavoitteet vuodelle 2012 Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja päätehtävät ät TARVE:

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot