LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Liite 2 Liikenneneuvos, johtava asiantuntija Lassi Hilska

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Liite 2 Liikenneneuvos, johtava asiantuntija Lassi Hilska SUOMEN HANKKEET VUODEN 2016 MONI- JA YKSIVUOTISESSA HAKUOHJEL- MASSA Suomen valtio hakee CEF-tukea monivuotisessa haussa 1,338 M. Lisäksi Suomen valtio on mukana kansainvälisissä konsortioissa, joissa valtiolle haettavan tuen osuus on 4,41 M (taulukko 2). Myös muut toimijat hakevat CEF-tukea monivuotisessa haussa yhteensä 20,288 M (taulukko 3). Taulukko 1. Yhteenveto monivuotisen haun Suomen valtion hankkeita koskevista kustannuksista ja haettavasta tuesta. Hanke Suomen valtiolle haettava tuki Helsingin kaupunkisolmukohdan liikenteen kehittäminen 1,338 2,675 Suomen budjetti Taulukko 2. Yhteenveto monivuotisen haun konsortiohankkeista, joissa Suomen valtio on mukana. Hanke Suomen valtiolle haettava tuki NordicWay 2 3,01 6,02 NEXT-ITS 3 1,40 6,70 Suomen valtion budjetti Taulukko 3. Yhteenveto monivuotisen haun muiden toimijoiden hankkeita koskevista kustannuksista ja haettavasta tuesta. Hanke Suomelle haettava tuki NextGen Link Upgrade of the maritime link with the port interconnections 11,40 38,0 in the ScanMed Corridor Upgrade and development of the intermodal Baltic MoS link 2,15 7,17 Rostock Hanko SESAR Deployment Programme implementation 2016 : Cluster 0,02 0,092 1: General Equipage with 8.33 KHz radios 1,68 8,4 Bothnia Green Fuels: Alternative Fuels in Heavy Transport in 3,186 6,372 Northern Finland and Sweden Fortum Charge and Drive 1,37 2,74 BEST ports 0,41 0,94 Suomen budjetti

2 2 VALTION HANKKEET Kaupunkisolmukohdat (Urban Node) Helsingin kaupunkisolmukohdan liikenteen kehittäminen Helsinki Turku nopean ratayhteyden suunnittelu etenee vaiheittain. Seuraavaksi on tarkoitus edistää Espoo Salo -osuuden yleissuunnittelua. Helsinki Turku nopean ratayhteyden suunnitteluun käytetään vuoden 2017 talousarviossa myönnettyä 10 M perusväylänpidon rahoitusta. Suunnittelun kokonaiskustannukset ovat 40 milj euroa. Kaupunkisolmukohta-haussa haetaan tukea yleissuunnitelman kaupunkisolmukohtaan sijoittuvalle osuudelle Helsinki (Espoo) Lohja. Uusi ratalinjaus ja moottoritie samassa liikennekäytävässä luovat vahvan ja kilpailukykyisen kehittämiskäytävän ja parantavat multimodaalisuutta. Helsingin kaupunkisolmukohdan näkökulmasta nopea ratayhteys lyhentäisi junan matka-aikaa ja toisi alle puolen tunnin yhteyden päähän Lohjan seudun. Lisäksi uusi yhteys vapauttaisi rantaradalta kapasiteettia lähijunaliikenteen kehittämiseen. Nopea ratayhteys parantaisi liityntäyhteyksien kautta selvästi saavutettavuutta metropolialueella. Yhteys kasvattaisi alle 90 minuutin etäisyydellä Pasilasta asuvan väestön määrän noin 2 miljoonaan ja työpaikkojen määrän noin työpaikkaan. Lisäksi hanke lisäisi kestävää liikkumista seudulla. Suunnitteluvaiheen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 2/ /2020 on 2,675 M Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 1,338 M (50 %). Hanke ei ole saanut aiemmin EU-tukea. KANSAINVÄLISET KONSORTIOT, JOISSA SUOMEN VALTIO ON MUKANA Älykäs tieliikenne (ITS) NordicWay 2 Projektin tavoitteena on yhteistoiminnallisen ja automaattiajamisen pilotointi pohjoisissa oloissa. Suomen pilotissa on kaksi pääfokusta: automaattinen ajaminen lumisissa ja jäisissä olosuhteissa sekä yhteistoiminnalliset eli keskustelevat ajoneuvot (Cooperative ITS eli C-ITS). Automaattiajaminen lumisissa ja jäisissä olosuhteissa toteutetaan E8-tiellä Suomen ja Norjan välillä, josta Kolari Muonio välillä on mukana Suomen pilotissa. Pilotti on osa Aurora-hanketta ja sen CEF-hakuun kytkeytyvä osio kulkee nimellä Arctic Challenge. C-ITS-pilotti toteutetaan E18-tiellä Helsinki-Turku välillä. Keskustelevien autojen pilotissa tarjotaan suurinta osaa ns. ensimmäisen päivän tietolajeja. Näitä tietolajeja ovat mm. hälytysajoneuvojen lähestyminen, pysähtynyt ajoneuvo, ruuhkavaroitus, liikennemerkki ja nopeusrajoitustieto ajoneuvossa, sujuvuustieto sekä liikennevalojen ja ajoneuvon välinen kommunikointi. Lisäksi voidaan ottaa mukaan ns. Day 1.5 tietolajeja ja keskustelevien ajoneuvojen muita sovelluksia, jos sellaiset ovat hankintahetkellä ajankohtaisia. Lisäksi hankkeen puitteissa osallistutaan Komission haun yhteydessä tekemien vaatimuksien mukaisesti C-Roads Platformin ja sen työryhmien toimintaan.

3 3 Hankkeen koordinaattorina toimii Norjan tielaitos NPRA. Suomesta hankkeeseen osallistuu Liikennevirasto ja Trafi. Lisäksi hankkeeseen osallistuu Trafikverket, Ericsson, Volvo ja Kapsch Ruotsista sekä Vejdirektoratet Tanskasta. Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 2/ /2020 on 16 M, josta Suomen osuus on 6,02 M (30 %). Liikenneviraston osuus on 3,96 M ja Trafin 2,06 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 8 M (50 %), josta Suomen osuus on 3,01 M. E18-tielle sijoittuva NordicWay-projekti on saanut CEF-tukea (50 %) välisenä aikana. NEXT-ITS 3 Projektin tavoitteena on toteuttaa ydinliikenneverkon tieliikenteenhallintaa siten, että käytävien toimivuus paranee sekä henkilöiden että tavaran liikkuvuuden suhteen. Tieliikenteen hallinnan älykkyys lisääntyy ja tieliikenteenohjauspalvelu voi keskittyä liikenneverkon toimivuuden ylläpitoon ja tehostamiseen järjestelmien operoinnin ja tienpidon tukitoimien kustannuksella/sijaan. Päähuomio on ydinverkolla eli E18- ja E75-teillä, joilla olevat kaikki liikenteenhallintajärjestelmät kytketään hankkeen aikana T-LOIK:in hallintaan. Liikennekeskusohjausjärjestelmän älykerroksen toteuttamisen ja vahvistamisen lisäksi hankkeen puitteissa toteutetaan E75 (vt4) Kempele Kello-osuuden tieliikenteenhallintajärjestelmä seurantajärjestelmineen. Hanke on pääosin toteutushanke, joskin joitakin osia suunnittelua. Hankkeen koordinaattorina toimii Trafikverket Ruotsista. Suomesta hankkeeseen osallistuu Liikennevirasto ja tukena Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Lisäksi hankkeeseen osallistuu Vejdirektoratet Tanskasta, Saksan pohjoisia osavaltioita ja Norjan tielaitos NPRA sekä ilmeisesti myös omalla koheesio-projektillaan Viron tielaitos. Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 1/ /2020 on 40 M, josta Suomen osuus on 6,7 M (17 %). Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 11 M (27,5 %), josta Suomen osuus on 1,4 M. NEXT-ITS ja NEXT-ITS 2 projektit ovat saaneet aiemmin komissiosta. MUIDEN TOIMIJOIDEN HANKKEET MoS, merten moottoritiet NextGen Link Upgrade of the maritime link with the port interconnections in the ScanMed Corridor Projektissa päivitetään olemassa olevaa meriyhteyttä Turun, Maarianhaminan ja Tukholman satamien välillä. Meriyhteyden päivittäminen sisältää: i) uuden matkustaja-autolautan (ro-pax) ylimääräiset ympäristöinvestoinnit sekä ii) satamainvestoinnit vastaamaan uuden isomman aluksen tarpeita sekä kasvavaa rahti- (rekat ja perävaunut) ja matkustajamäärää. Projekti on osa Scandinavian - Mediterranean ydinkäytävää ja se lisää meriliikenteen kestävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä. Hanke parantaa matkustajien ja rahdin liikkumista Suomen ja Ruotsin välillä. Uusi LNG-käyttöinen alus korvaa nykyisen konventionaalisen ja pienemmän aluksen samalla reitillä. Se

4 4 vähentää huomattavasti haitallisia ilmapäästöjä (SOX, NOX, PM ja CO2). Hanke edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden kysyntää Itämeren alueella. Viking Line investoi uuden aluksen ylimääräiseen (ympäristölainsäädännön ylittävään) ympäristöteknologiaan (LNG-moottori ja tankit, roottoripurje ja painolastivesien käsittelylaitteet). Turun satama investoi satama-alueen logistiikan kehittämiseen uuden parkkihallin ja rekkojen mittauslaitteiston osalta. Maarianhaminan satama investoi uuteen autoramppiin, maihinmenosiltaan ja automaattiseen laivan kiinnitysjärjestelmään. Tukholman satama investoi uuteen logistiikka-alueeseen lisääntyvälle rekkaliikenteelle ja alueen liikenteen hallinnointiin käytettävään ITS - järjestelmään. Hankkeen koordinaattorina toimii Turun Satama Oy (osuus 27 %). Hakemukseen osallistuvat lisäksi Suomesta Viking Line (49 %) ja Mariehamns Hamn (17 %) sekä Ruotsista Stockholms Hamnar (7 %). Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 02/ /2020 on 40,5 M, josta Suomen osuus on 38 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 12,5 M (30 %), josta Suomen osuus on 11,4 M. Projektilla ei ole aikaisempaa EU-rahoitusta. Hanke on laivainvestointien osalta osittain jatkoa tukihankkeelle The Northern ScanMed Ports - Sustainable Maritime Links. Upgrade and development of the intermodal Baltic MoS link Rostock Hanko Ehdotetulla toimenpiteellä parannetaan satamakapasiteettia, tehokkuutta ja aluksistamaihin-integraatiota sekä säilytetään Rostockin ja Hangon satamien välille perustetun integroidun meritien kilpailukyky. Sekä Rostockin että Hangon satamien täytyy investoida niiden nykyisten vesi- ja maainfrastruktuurien uudistamiseen, jotta asianomaiset satamapaikat voisivat ottaa vastaan suurempia, odotettavissa olevia RoRoaluksia (pituus ja kapasiteetti), ja jotta perävaunujen ja muiden rahtiyksiköiden käsittelyä ja (ennakko)varastointia varten voitaisiin varmistaa riittävät terminaalialueet. Hangon satama suunnittelee nykyisen terminaalialueen uudelleen rakentamista Ro- Ro 5 ja Ro-Ro 3 -laitureiden välittömässä läheisyydessä. Sen suunnitelmissa on myös edelleen laajentaa laituria merestä kuivatulle maalle sekä tehdä tarvittavat valmistelut, jotta terminaali perävaunujen varastointia ja käsittelyä varten toimisi erittäin tehokkaasti. Uudelleen rakentaminen käsittää noin 4 hehtaaria nykyistä maaaluetta ja 5,7 hehtaaria kuivataan merestä. Laiturilla oleva yleinen tie (avoin kaikelle liikenteelle) siirretään laivojen lastinpurkualueen viereen. Koordinaattorina toimii Saksasta Hafen-Entwicklungsgesellschaft Rostock (osuus kustannuksista 69,1 %). Suomesta hankkeeseen osallistuu Hangon satama ja Finnlines. Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 2/ /2019 on 23,2 M, josta Suomen osuus on 7,17 M (30,9 %). Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 6,96 M (30 %), josta Suomen osuus on 2,15 M. Hanke ei ole aiemmin saanut EUrahoitusta.

5 5 Ilmaliikenteen hallinta (Single European Sky -SESAR) SESAR Deployment Programme implementation 2016: Cluster 1: - General Euroopan Unionin Komissio on laatinut lennonvarmistusjärjestelmien ja ilmaliikenteen hallinnan parantamiseksi toteutusohjelman ( deployment program ), missä nimetyille ja määritellyille hankkeille voidaan myöntää tukirahoitusta. Tämä perustuu EU-asetukseen 716/2014 ( Pilot Common Projects ). Hanke SESAR Deployment Programme implementation 2016: cluster 1 General on osa Euroopan Unionin komission hyväksymän eurooppalaisen lennonvarmistusjärjestelmän uusintaohjelman Deployment Programme toteutusta. Hankekokonaisuuteen kuuluvia toteutuskohteita ovat mm. Digitaalinen tiedonsiirto (DLS = Data Link Services) lennonjohdon ja ilma-aluksen välillä, Tietojärjestelmien hallinta (SWIM System Wide Information Management) Tietojärjestelmien objektiorientoitunut ohjelmistoarkkitehtuuri ( European Deployment Roadmap for Flight Object Interoperability FO-IOP ). Suomessa Finavia Oyj hyödyntää näissä tehtäviä määrittelyjä omissa järjestelmähankkeissaan. Suunnitteluhankkeen vetäjä on SESAR Deployment Manager. Sen osuus kustannuksista on n. 1 %. Hankkeeseen osallistuu 70 kpl eurooppalaisia lennonvarmistuspalvelun tarjoajia, lentoasemia ja lentoyhtiöitä, joiden osuus kustannuksista on 99 %. Suomen osalta hankkeesta vastaa Finavia Oyj omalla rahoituksellaan. Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 2/ /2020 on , josta Suomen osuus on 0,02 M (0,02 %). Hankkeelle haetaan tukea yhteensä (50 %), josta Suomen osuus on 0, 092 M. Tämä hanke kuuluu osana laajempaa kokonaisuutta, joka on aiemmin saanut tukea Equipage with 8.33 KHz radios CEF Transport call for proposals (INEA/CEF/TRAN/M2014/ ) CEF Transport call for proposals (INEA/CEF/TRAN/M2015/ ) CEF Transport call for proposals (INEA/CEF/TRAN/M2015/ ) Ilmailun radiolaitteiden käyttämä kanavaväli kaventuu kolmasosaan vuodesta 2018 alusta lähtien. Uudistuksen tarkoituksena on jakaa ruuhkaisia taajuuksia entistä tehokkaammin muun muassa lentokoneiden ja lennonjohdon välisen viestinnän tarpeisiin. Muutos edellyttää radiolaitekannan vaiheittaista uusimista koko Euroopassa. Ilmailun VHF-radiolaitteissa siirrytään vuoden 2018 alusta lähtien käyttämään kapeampaa 8,33 khz:n kanavaväliä (kanavanleveyttä) entisen 25 khz:n lisäksi ilmailun taajuusresurssien parantamiseksi. Nykyiset ilmailun VHF-radiot on suunniteltu käyttämään 25 khz:n kanavaväliä, joten laitekannan uusimiseen on varattu siirtymäaikaa vuoden 2017 loppuun. Euroopan komission asetuksen (EU) N:o 1079/2012 mukaan VHF-taajuusalueella ( MHz) toimimaan tarkoitettujen ilmailun radiolaitteiden on oltava kykeneviä 8,33 khz:n kanavaväliin viimeistään

6 6 Toteutushankkeeseen osallistuu AOPA-järjestöt EU-jäsenmaista sekä Norja ja Sveitsi. Suomen osalta Suomen Moottorilentäjien Liitto ry. vastaa projektista. Haku kohdistuu SESAR-ohjelman alakohtaan "Actions that support equipage with 8.33 KHz radios in existing aircraft fleet. Tukea haetaan ajanjaksolla 02/ /2018 Suomen ilma-alusten päivittämiseksi Euroopan komission asetuksen (EU) N:o 1079/2012 mukaiseksi. Suomen osuus kustannuksista on 8,4 M, ja Suomeen haettavan tuen määrä on n. 1,68 M, joka vastaa 20 % osuutta 1400 ilma-aluksen radiolaitteiden päivityksestä asetuksen mukaiseksi. CAA UK, Iso-Britannian ilmailuviranomainen, haki ja sai v samaan tarkoitukseen EU-tukea 4,3 M, joka vastaa 20 % UK:n ilma-alusten päivityskustannuksista. Innovaatiot ja uudet teknologiat Bothnia Green Fuels: Alternative Fuels in Heavy Transport in Northern Finland and Sweden Fortum Charge and Drive Hankkeen tarkoituksena on perustaa toisiinsa yhteydessä oleva monipolttoaineiden tankkausasemaverkosto, jossa on tarjolla vaihtoehtoisia ajoneuvopolttoaineita (biokaasu / nesteytetty biokaasu / nesteytetty maakaasu / biodiesel (FAME ja HVO) ja etanoli ED95) raskaille ajoneuvoille Suomen ja Ruotsin pohjoisimmissa osissa. Hankkeen myötä toteutetaan vihreät rekkapysäkit kuudessa tai seitsemässä kaupungissa transit-reitin varrella sekä hyödynnetään raskaiden ajoneuvojen autokantaa. Toimenpiteet keskitetään pohjoiselle TEN-T ydinverkolle. Vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuus varmistetaan paikalliseen pilottikäyttöön sekä transit-kuljetuksiin Pohjois-Euroopassa. Jotta tankkausaseman käyttöikä olisi pitkä ja verkosto laajenisi jatkuvasti, hankkeessa rahoitetaan markkinointitoimia sekä tavoitellaan kehitysrahoitusta asiaankuuluvilta investointipankeilta ja rahoituslaitoksilta (esim. Euroopan investointipankki ja Pohjoismaiden investointipankki). Tavoitteena ei ole ainoastaan kasvattaa käyttäjäjoukkoa vaan varmistaa myös toiminnallisuus, asiakastyytyväisyys ja hyvät asiakassuhteet. Ehdotetussa hankkeessa yhdistyy tankkausasemien rakentaminen ja aloittaminen sekä uusien raskaiden ajoneuvojen käyttö ja testaus yhdistettynä yrityksen kehittämistoimiin, markkinointiin ja käytännön järjestelyihin, mukaan lukien omistajarakenteen kasvattaminen ja lupien tarjoaminen. Suomalaisten partnereiden osuus kustannuksista on 41,7 % ja ruotsalaisten 51,7 %. Hankkeen koordinaattorina toimii Biofuel Region (Uumaja / Ruotsi, osuus kustannuksista 6,5 %). Muita ruotsalaisia partnereita ovat Volvo Truck, Scania, SEKAB, Skelleftebränslen, OKQ8, Luulajan kaupunki ja SEKAB. Suomesta hankkeeseen osallistuu Gasum, SEO, ST1, Jyväskylä, Oulu ja Ii. Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 07/ /2020 on 15,272 M, josta Suomen osuus on 6,372 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 7,636 M (50 %), josta Suomen osuus on 3,186 M. Hanke ei ole aiemmin saanut CEF- tai TENrahoitusta. Hankkeessa testataan älykkäitä laitteita ja laitteistoa sekä asennusta keskijänniteverkkoon, johon voidaan kytkeä seuraavaan sukupolven teholatureita 150kW. Ta-

7 7 voitteena on kattaa Oulu-Helsinki välinen alue (800 km) viidellä suurteholatauspisteellä 150 kw ja neljällä pikalatauspisteellä 50kW. Hanke koostuu projektihallinnan lisäksi seuraavista osioista: 1. Suurteholatauspisteet kuudella pistokkeella mukaan lukien laitteisto, asennus, perustyö ja muunnin 2. Pikalatauspisteet 1DC 1AC (kahdella pistokkeella) mukaan lukien asennus ja perustyö Hankkeesta vastaa Fortum Markets Oy (osuus kustannuksista 100 %). Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 07/ /2018 on 2,74 M, josta Suomen osuus on 2,74 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 1,37 M (50 %), josta Suomen osuus on 1,37 M. Hanke ei ole saanut aiemmin EU-rahoitusta. BEST Ports Hankkeessa kehitetään teknologioita ja menetelmiä, joiden avulla voidaan vähentää ympäristölle aiheutuvia kuormituksia: lisäämällä operaation tehokkuutta ja käyttämällä moderneja tekniikoita (hybridi- ja sähkökäytöt, vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö jne.) sekä parantamalla satamien turvallisuutta automaation keinoin. Suunnitteluvaiheen jälkeen järjestelmiä testataan virtuaaliympäristöissä simuloimalla, testikentällä ajamalla sekä oikeassa operaatiossa useassa terminaalissa (Valencia, Bilbao, Livorno ja Koper). Tavoitteet on jaettu seuraaviin viiteen osa-alueeseen: 1. Suunnitella ja rakentaa eurooppalaisille satamille kattava joukko vähäpäästöisiä ympäristöystävällisiä kontinkäsittelyjärjestelmiä. 2. Hankkia eurooppalaisille konttiterminaaleille ensimmäinen ympäristösertifikaatti 3. Suunnitella ja valmistaa prototyyppi ympäristöystävällisestä konttienkäsittelykoneesta, joka hyödyntää sähköhybriditekniikoita ja polttokennoja 4. Toteuttaa kokeilu oikeassa terminaaliympäristössä, jossa käytetään hyväksi kehitettyjä tekniikoita ja menetelmiä 5. Määritellä standardeja ja toimintatapoja projektin tulosten perusteella, jotta kehitetyt tekniikat ja menetelmät saadaan käyttöön eurooppalaisissa terminaaleissa Projektissa suunnitellaan ja toteutetaan RTG-nosturijärjestelmä, jossa automaatioasteeltaan korkea nosturi pystyy toimimaan turvallisesti alueella, jossa työskentelee myös ihmisiä. Ensimmäinen toteutus tehdään Cargotecin Tampereen teknologiakeskuksen testialueelle ja sen jälkeen satamiin (Bilbao ja Valencia). Valenciaport Foundatión, the innovation and training centre of the Port of Valencia/Espanja toimii projektin koordinaattorina (osuus kustannuksista 8,22%). Suomesta hankkeeseen osallistuu KALMAR Cargotec Finland Oy (10,2%). Muita vielä toistaiseksi vahvistamattomia tahoja ovat Sloveniasta (Luka Koper, port and logistics system ja Jozef Stefan Institute), Espanjasta (Instituto Tecnológico de la Energía, Enginyeria d aplicacions energetiques SLU, Autoridad Portuaria de Valencia, PACECO España S.A, Universidad de Castilla La Mancha ja o. Syrtrans Logística, S.A), Alankomaista (Hyster-Yale Nederland B.V), Iso-Britanniasta (Green Biologics Limited), Italiasta (Autorita Portuale del Porto di Livorno, CNIT Consorzio Natio-

8 8 nale Interuniversitario per le Telecomunicazioni, Global Service s.r.l) ja Virosta (Baltic Ports Organization). Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 04/ /2019 on 8,00 M, josta Suomen osuus on 0,94 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 4,00 M (50 %), josta Suomen osuus on 0,41 M. Yhteisrahoitteiset TEN-T projektit GREENCRANES ja SEA TERMINALS ovat saaneet EU-tukea. BESTPORT on jatkoa näille hankkeille.