Suomalaiset toimijat hakevat CEF-tukea monivuotisessa haussa yhteensä 53,68 M.

Transkriptio

1 Liite 2 1 (10) Lassi Hilska, Liikenne- ja viestintäministeriö, liikennepolitiikan osasto Juhani Tervala, Liikennevirasto Suomen hankkeet vuoden 2015 CEF-hakuohjelmassa Suomalaiset toimijat hakevat CEF-tukea monivuotisessa haussa yhteensä 53,68 M. Taulukko 2. Yhteenveto tukea hakevien hankkeiden kustannuksista ja haettavasta tuesta. Hankkeet Suomelle Suomen haettava budjetti tuki (milj. ) (milj. ) Winter Navigation Motorways of the Sea II, WINMOS II 4,1 11,99 Bothnia Bulk Environmental upgrade of year-round supply in the northern Baltic Sea 6,9 22,8 DOOR 2 LNG Upgrade of the maritime links integrated in the multimodal container transport routes 7,75 25,1 Olemassa olevan meriyhteyden Naantali-Kapellskär (MoS Finnlink) parantaminen 5,775 19,25 Olemassa olevan Pohjanmeren roro-meriyhteyden Hull-Antwerpen- Kotka parantaminen (Pohjanmeri roro) 2,9295 9,765 Sustainable LNG bunkering in Northern Europe 0,012 0,04 Sustainable LNG distribution value chain to the Nordic Countries 0,057 0,19 Merten Über Sisämerilogistiikan uudistaminen 0,9 1,8 Development of intermodality in Kouvola RRT 1,5 3,0 Helsingin lentoaseman multimodaali matkakeskus 2,25 4,5 Sub-regional SWIM MET deployment to support NEFRA 0,76 1,51 Borealis Free Route Airspace Part II 14,5 29,0 NewPENS Stakeholders contribution for the procurement and deployment of NewPENS 0,045 0,09 Piloting innovative and sustainable satellite CNG network in Finland 3,75 7,5 Winds of Change -Deployment of wind, water and electricity innovations to support sustainable shipping 1,048 2,09 BESTPORT (Boosting Energy Efficiency, Safety and New Technologies in European Ports) 0,47 0,94 LNG Logistic 0,175 0,35 Liikenne- ja viestintäministeriö Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Eteläesplanadi 16 PL 31 (09) etunimi.sukunimi@lvm.fi Helsinki Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi

2 2 (10) MoS, merten moottoritie-hakemukset Winter Navigation Motorways of the Sea II, WINMOS II Hankkeen tarkoituksena on parantaa talvimerenkulun sujuvuutta, tehokkuutta ja turvallisuutta Itämeren alueella. Tavoitteena on turvata tarvittava jäänmurtokapasiteetti kovinakin talvina pitkällä aikavälillä ja samalla pyritään vastaamaan jäänmurtokaluston osalta tiukentuviin ympäristövaatimuksiin. Hanke koostuu yhdeksästä aktiviteetista - Uuden ruotsalaisen jäänmurtajan suunnittelu (Sjöfartsverket) - IBNext -järjestelmän käyttöönotto ja jatkokehittäminen (Liikennevirasto, Sjöfartsverket ja Viron Merenkulkulaitos) - Akkuhybridin kehittäminen turvallisemman ja ympäristöystävällisemmän operoinnin saavuttamiseksi (Sjöfartsverkt ja Liikennevirasto) - Common rail systeemin jatkokehitys (Sjöfartsverket) - Suomalaisten jäänmurtajien eliniän pidentäminen (Arctia Shipping) - Irtokeulamallin jatkokehitys (Liikennevirasto ja Sjöfartsverket) - Jäänmurtokoulutuksen kehittäminen (Novia, Liikennevirasto ja Arctia Shipping) - Viron jäänmurtajien eliniän pidentäminen (Viron merenkulkulaitos) - Selvitys Itämeren jäänmurtokapasiteetin riittävyydestä ja palvelutason ylläpitämisestä erityisen ankarina talvina (Aalto yliopisto, Liikennevirasto ja Sjöfartsverket) Hakemus kohdistuu MoS -prioriteettiin. Kyseessä on suunnittelu- ja toteutushankkeen yhdistelmä. Projektista vastaa Suomen Liikennevirasto (osuus kustannuksista 17,7 %). Muita hakemukseen osallistuvia tahoja ovat Ruotsin Merenkulkulaitos (34,8%), Arctia Shipping (45,9 %), Viron Merenkulkulaitos (0,6 %), Novia (0,8 %) ja Aalto yliopisto (0,2 %). Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 12/ /2019 on 18,6 M, josta Suomen osuus on 11,99 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 7 M (37,7 %), josta Suomen osuus on 4,1 M. WINMOS-hanke on saanut vuosina TEN-t -tukea 29,7 M. Bothnia Bulk Environmental upgrade of year-round supply in the northern Baltic Sea Hankkeessa päivitetään meriliikennereitti ydinverkon ja kattavan verkon satamien välillä ja vähennetään kuljetusketjun haitallisia päästöjä, mikä on kustannustehokas tapa saavuttaa ympäristömääräykset sekä varmistaa ympärivuotinen operointi Itämeren alueella. Hankkeen maantieteellinen operointialue toimittaa ja tuottaa terästä jalostukseen ja valmistusteollisuuteen koko Euroopan alueelle, josta lopputuotteet menevät maailman laajuiseen jakeluun. Meriliikennereitti tarjoaa kustannus- ja energiatehokkaan kuivabulkin kuljetuksen Ruotsin ja Suomen välillä sekä poistaa pullonkaulan liittyen raaka-ainevirtojen tehokkaaseen kuljettamiseen. Hanke on yhdistelmä suunnittelu- ja toteutustoimenpiteitä; ympäristöystävällisen teknologian hankinta kahdelle uudelle alukselle, turvallisten LNGtankkauskäytäntöjen kehittäminen satamissa, satamien tehokkuuden kehittäminen, LNGkuljetusrekan hankkiminen, tekniset selvitykset kuivabulkin lastijäämien käsittelystä ja säilytyksestä aluksilla / satamien vastaanottolaitteistoissa sekä kestävästä maasähköratkaisusta aluksille valituissa satamissa. Suomesta hankkeeseen osallistuu ESL Shipping Oy (koordinaattori), SSAB Europe ja Raahen satama. Suomen osuus kustannuksista on noin 73 %. Muita hankkeeseen osallistuvia tahoja ovat Luulajan ja Oxelösundin satamat (Ruotsi). Hakemukseen liittyvät laivat ovat kaksi uudisrakennusta, jääluokka IA (kuivarahtialus). EU:n tukea haetaan ainoastaan ympäristöinvestointien osuudelle. Varustamon kokonaisinvestointi on 60 M. Kaikki mainitut investoinnit ovat kokonaan yksityisen sektorin tekemiä ilman valtion tukia.

3 3 (10) Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla on 30,82 M, josta Suomen osuus on 22,8 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 9,354 M (30 %), josta Suomen osuus on 6,9 M. EU-projektiin kuuluvat alusten ympäristöinvestointikustannukset 19,32 M ja niille haettavan tuen määrä 5,8 M. Projekti ei ole aikaisemmin saanut EU-tukea. DOOR 2 LNG Upgrade of the maritime links integrated in the multimodal container transport routes Hankkeessa päivitetään multimodaalinen ovelta ovelle kulkeva logistiikkaketju LNG-käyttöiseksi Itämeren ja Pohjanmeren alueella (kaksi konttiliikenteen meriliikennereittiä), mikä on kustannustehokas tapa täyttää ympäristömääräykset, vähentää konttiliikenteen päästöjä, poistaa pullonkauloja sekä kehittää energiatehokkuutta. Hankkeessa kiinnitetään erityisesti huomiota turvalliseen LNG -käsittelyyn ja bunkraukseen lastauksen ja purkauksen aikana. Konttiliikenteen takamaayhteydet satamista tullaan hoitamaan LNG-käyttöisillä rekoilla sekä rautatieyhteyksillä. Hanke on yhdistelmä suunnittelu- ja toteutustoimenpiteitä. Hanke sisältää mm. seuraavat aktiviteetit: ympäristöystävällisen teknologian hankinnan neljälle uudelle konttialukselle, satamien tehostamisen ja lastinkäsittelylaitteiston hankinnan Helsingin, Rotterdamin ja Teesportin satamiin, teknisen selvityksen ja turvallisuusohjeen laadinnan LNGbunkrauksesta rekoista sekä LNG-selvityksen ja uusien alusten operointimallin laatimisen Lyypekin satamassa. Suomesta hankkeeseen osallistuu Containerships Ltd Oy (koordinaattori), Multi-Link Terminals Ltd Oy ja Helsingin satama. Suomen osuus kustannuksista on noin 41 %. Hankkeeseen osallistuu myös Nordic Hamburg (Saksa), Lyypekin satamaviranomainen (Lübeck Port Authority, Saksa), Rotterdam Short Sea Terminals B.V. (Hollanti) ja PD Ports (Teesport, Yhdistynyt Kuningaskunta). Hakemukseen liittyvät laivat ovat neljä uudisrakennusta, jääluokka IA (konttialus). EU:n tukea haetaan ainoastaan ympäristöinvestointien osuudelle. Varustamon kokonaisinvestointi on 120 M. Kaksi alusta on Containerhips Ltd:n hankintaa ja kaksi alusta on saksalaisen GNS/Nordic Hamburgin hankintaa. Kaikki mainitut investoinnit ovat kokonaan yksityisen sektorin tekemiä ilman valtion tukia. Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla on 73,86 M, josta Suomen osuus on 25,1 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 22,738 M (30 %), josta Suomen osuus on 7,75 M. EU-projektiin kuuluvat alusten ympäristöinvestointikustannukset 34 M ja niille haettavan tuen määrä 10,2 M. Projekti ei ole aikaisemmin saanut EU-tukea. Olemassa olevan meriyhteyden Naantali-Kapellskär (MoS Finnlink) parantaminen Hanke tähtää tehokkuuden ja laadun parantamiseen, kansainvälisten ympäristömääräysten täyttämiseen (IMO:n MARPOL-yleissopimuksen VI-liite ja vastaava EU-direktiivi) ja Naantali Tukholma/Kapellskär -meriyhteyden kilpailukyvyn säilyttämiseen. Finnlines tekee ympäristöparannuksia kolmeen suureen roro-matkustaja-laivaan, jotka liikennöivät Suomen ja Ruotsin lipun alla. Laivoissa uusitaan potkurilavat sekä tehdään muita korjaustoimenpiteitä, joilla optimoidaan polttoaineen kulutusta ja vähennetään CO2-päästöja arviolta 11 %. Maapuolella satamat parantavat laiva-terminaali -rajapintaa lisäämällä satamatoimintojen kapasiteettia ja parantamalla laatua sekä liittämällä meriyhteys sisämaakuljetuksiin ja keskeisiin kansainvälisiin kuljetusketjuihin. Tukholman satama investoi Kapellskärissä laiturirakennelmiin, jäteveden käsittelyyn ja uusien tietotekniikkaratkaisujen käyttöönottoon. Suomesta hankkeeseen osallistuu Finnlines Oyj (koordinaattori) ja Naantalin satama. Suomen osuus kustannuksista on 55 %. Muita hankkeeseen osallistuvia tahoja ovat Tukholman satama (Ruotsi), jonka osuus kustannuksia on 45 %.

4 4 (10) Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 2/ /2017 on 35 M, josta Suomen osuus on 19,25 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 10,387 M (30 %), josta Suomen osuus on 5,775 M. Projekti ei ole saanut aikaisemmin EU-tukea. Aluksille on myönnetty MGOkonversioinvestointeihin tukia Suomen kansallisesta tukiohjelmasta, mutta hakija ei ole hakenut tukia maksuun. Olemassa olevan Pohjanmeren roro-meriyhteyden Hull-Antwerpen-Kotka parantaminen (Pohjanmeri roro) Hanke tähtää tehokkuuden ja laadun parantamiseen, kansainvälisten ympäristömääräysten täyttämiseen (IMO:n MARPOL-yleissopimuksen VI-liite ja vastaava EU-direktiivi) ja Yhdistyneen kuningaskunnan, Manner-Euroopan ja Suomen välisen meriyhteyden Hull (UK) Antwerpen (Belgia) Kotka kilpailukyvyn säilyttämiseen. Samoin parannetaan merikuljetuksen yhdistämistä sisämaakuljetuksiin ja keskeisiin kansainvälisiin kuljetusketjuihin. Finnlines parantaa kahta uutta Suomen lipun alla liikennöivää jääluokitettua laivaa asentamalla modernit hybridipakokaasupesurit, joista ei aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia. Maapuolella laivan ja terminaalin käsittelykapasiteettia, tehokkuutta, laatua ja ympäristösuoritusta parannetaan useilla CAPEX-toimilla satamissa. Hullissa tehdään terminaaliuudistuksia, Kotkassa asennetaan tarvittavat entistä tehokkaammat ja ympäristöystävällisemmät terminaalin käsittelykalustot ja Antwerpenissä meripalveluihin liittyvää infrastruktuuria ja toimintoja parannetaan. Käyttöön otetaan kustannustehokasta innovatiivista teknologiaa (räätälöidyt hybridi-tyyppiset märkäpesurit kahteen roro-laivaan), toimintamallit satamissa sekä paremmat sisämaayhteydet. Suomesta hankkeeseen osallistuu Finnlines Oyj (koordinaattori) ja Steveco (Kotka). Suomen osuus kustannuksista on 45 %. Muita hankkeeseen osallistuvia tahoja ovat Yhdistynyt kuningaskunta (Hullin Associated British Ports, 31 %)ja Belgia (Antwerp Euroterminal, 24 %). Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 2/ /2017 on 21,7 M, josta Suomen osuus on 9,765 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 6,463 M (30 %), josta Suomen osuus on 2,9295 M. Projekti ei ole saanut aikaisemmin EU-tukea. Sustainable LNG bunkering in Northern Europe Hanke luo uuden ympäristöystävällisen ja kustannustehokkaan LNG:n bunkrausaluksen, joka mahdollistaa tehokkaan LNG:n bunkrauksen aluksesta alukseen (Ship-to-Ship).Hanke mahdollistaa joustavan LNG bunkrauksen aluksesta alukseen eri satamissa (Göteborg, Skagerrak, Kattegat ja Itä-Meri) vieraileville aluksille. EU-hakemuksella haetaan tukea bunkrausaluksen LNG-teknologialle. Kyseessä on toteutushanke. Hankkeen koordinaattorina toimii Hollanti. Suomesta mukana on Skangas Oy (aikarahtaajaosapuoli). Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla on 18,95 M, josta Suomen osuus on 0,04 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 5,69 M (30 %), josta Suomen osuus on 0,012 M. Projekti on ollut mukana aikaisemmassa haussa, mutta hanke on ollut myöhässä eikä ole saanut varsinaista tukea ennakkomaksun lisäksi.

5 5 (10) Sustainable LNG distribution value chain to the Nordic Countries Hanke luo uuden ympäristöystävällisen ja kustannustehokkaan LNG:n jakelureitin Pohjanlahden ja Suomenlahden alueella. Ympärivuotinen meriyhteys LNG-kuljetuksille ja -jakelulle on täysin riippumaton Suomen putkikaasuverkosta ja jatkuvasta jäänmurtoavustuksesta. Hanke mahdollistaa LNG:n jakelun eri satamiin (kuten Pori, Tornio, Gävle, Turku ja Helsinki). EUhakemuksella haetaan tukea LNG-jakelualuksen LNG teknologialle sekä jäissäkulkuominaisuuksiin. Kyseessä on toteutushanke. Hankkeen koordinaattorina toimii Anhony Veder LNG Shipping B.V. (Hollanti). Hakemukseen osallistuu myös Tallink (Viro). Suomesta mukana ovat ja Skangas Oy ja Porin Satama Oy. Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla on 77,3 M, josta Suomen osuu057s on 0,19 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 23,2 M (30 %), josta Suomen osuus on 0, M. Projekti ei ole saanut aikaisemmin EU-tukea. Merten Über Sisämerilogistiikan uudistaminen Hankkeessa pilotoidaan uutta logistista järjestelmää Itämeren alueella lyhyen merimatkan bulkki- ja yleismerirahtiin. Hanke käsittää järjestelmän keskeisten teknologioiden teknisen testikäytön ja järjestelmän operatiivisen pilottikäytön pilottiasiakkaiden rahtikuljetuksissa. Järjestelmän tarkoitus on luoda tehokkaampia, joustavampia ja ympäristöystävällisempiä logistisia linkkejä EU-jäsenmaiden väliseen merilogistiikkaan. Järjestelmä perustuu avoimeen kuljetuspaikkojen ( slot ) myymiseen ja ostamiseen, jonka mahdollistavat FIMECC/REBUS hankkeessa kehitetty avoin verkkopohjainen markkinapaikka sekä suuret, 400-tonniset bulkki- ja yleisrahtikontit. Järjestelmä mahdollistaa on demand tyyppisen, Überin kaltaisen joustavan ja tehokkaan merilogistiikan, mikä ei perustu ennalta määriteltyihin yhteysväleihin, vaan kysynnän ja tarjonnan suoraan kohtaamiseen ja toiminnan mukautumiseen tehokkaan ja avoimen tiedonvälityksen keinoin. Hanke on yhdistetty suunnittelu- ja toteutushanke. Suomesta hankkeeseen osallistuu Åbo Akademi (koordinaattori, osuus kustannuksista 15 %) ja neljä yritystä (3 pilotin teknistä toteuttajaa, 1 asiakas; yht. 45 %). Muista EU-maista osallistujia on Liettuasta (satama; osuus kustannuksista 11,7 %), Puolasta (satama; 11,7%), Ruotsista (satama; 11,7%, asiakas; 2,5%) ja Saksasta (asiakas; 2,5%). Hankkeen arvioitu kokonaisuuskustannus ajanjaksolla 10/ on 3,00 M, josta Suomen osuus on 1,8 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 1,50 M, josta Suomen osuus on 0,9 M. Projekti tai sen aikaisemmat vaiheet eivät ole hakeneet tai saaneet aikaisemmin EUtukea.

6 6 (10) Multimodaaliset logistiset alustat hakemukset (Multimodal Logistics Platforms) Development of intermodality in Kouvola RRT Projekti tähtää Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin toiminnallisuuden parantamiseen sekä vienti- sekä tuontivolyymien tarkoituksenmukaiseen sijoittumiseen logistiikka-alueella. Kehitystyön lähtökohtana on eri kuljetusmuodot yhteensovittava kansainvälisen kokoluokan Freight Village konsepti, jossa keskitytään erityisesti tehokkaaseen tavaravirtojen siirtämiseen rautatie- ja maantieliikenteen välillä. Hankkeessa tutkitaan keinoja, joilla kuljetusmuotojen vaihtojen tehokkuutta intermodaaliterminaalissa voidaan entisestään parantaa. Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalialue on maakuntakaavassa osoitettu logistisille toiminnoille. Kouvolan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2015 keskeisen kaupunkialueen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan, jossa alue on varattu terminaalitoiminnoille. Kouvolan kaupunki toimii hakijana ja Kouvola Innovation Oy osallistuu hankkeeseen kaupungin omistamana elinkeinoyhtiönä. Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 02/ /2018 on 3 M, josta Suomen osuus on 3 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 1,5 M (50 %), josta Suomen osuus on 1,5 M. Hanke ei ole saanut aiemmin EU-rahoitusta. Kaupunkisolmukohta-hakemukset (Urban Node) Helsingin lentoaseman multimodaali matkakeskus Hankkeessa suunnitellaan lentoasemalle multimodaali, digitaalinen matkakeskus, jossa tavoitteena on maksimoida matkustamisen helppous. Hankkeella sujuvoitetaan julkisen liikenteen matkaketjuja lentoaseman ja Helsingin kaupungin, lentoaseman ja Tallinnan lauttaliikenteen sekä lentoaseman ja muun Suomen välisessä liikenteessä. Matkakeskus poistaa julkisen liikenteen matkaketjuihin liittyvät pullonkaulat lentoaseman ja bussien/taksien ja junien liityntäliikenteen välillä. Tavoitteena on lisätä julkisen liikenteen osuutta lentoasemalle tehtävissä matkoissa. Hankkeessa suunnitellaan lentoasemalle suuntautuvat julkisen liikenteen matkaketjut fyysisine ratkaisuineen ja opastuksineen kokonaan uudelleen. Tavoitteena on ohjata liikkuminen sujuvasti julkisella liikenteellä tapahtuvaksi ja yhdistää eri kulkutavat saman katon alle uudessa lentoaseman matkakeskuksessa. Hankkeessa panostetaan palvelun laatuun, kuten matka-ajan, mukavuuden, turvallisuuden ja helppouden parantumiseen. Hankkeen kustannuksista vastaa Finavia Oyj (100 %). Finavia selvittelee parhaillaan yhteistyömahdollisuuksia Tallinnan lentoaseman kanssa. Hankkeen tukijoina ja suunnitteluyhteistyökumppaneina ovat Uudenmaan liitto, Vantaan kaupunki ja Helsingin kaupunki. Suunnitteluyhteistyötä tehdään myös Linja-autoliiton, Vantaan Taksin, Liikenneviraston, VR:n ja HSL:n kanssa. Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 8/2016 8/2020 on 4,5 M, joka on kokonaisuudessaan Suomen kustannuksia. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 2,25 M (50 %). Projekti ei ole saanut aiemmin EU-tukea.

7 7 (10) Ilmaliikenteen hallinta -hakemukset (Single European Sky SESAR) Sub-regional SWIM MET deployment to support NEFRA Projektissa parannetaan Suomen, Ruotsin ja Tanskan kansallisten sääpalveluiden kykyä tuottaa uuden sukupolven säätietoa uuden System Wide Information Management (SWIM) tietoarkkitehtuurin mukaisesti ilmatilan käyttäjiä varten. Säätuotteissa siirrytään SWIMkäyttöönoton myötä tuotepohjaisesta mallista datapohjaiseen malliin, missä säätieto on käytettävissä kaikissa loppukäyttäjän järjestelmissä riippumatta niiden teknisestä sovelluksesta. Tämä asettaa vaatimuksen säädatan tuottajille päivittää omat tuotantojärjestelmänsä tuottamaan SWIM-yhteensopivaa informaatiota. Hankkeessa kehitetään uusia työkaluja lentosääennusteiden laatimista ja tuotantoa varten. Työkalut otetaan käyttöön osallistujien maissa ja näin taataan myös lopputuotteiden yhdenmukaisuus ja yhteensopivuus NEFAB ja DK- SE FAB -alueella. Hankkeen loputtua mailla on kyky tuottaa ja vastaanottaa SESAR-hankkeen kehittämiä ratkaisuja yhtenäisessä tietomuodossa loppukäyttäjien edellyttämällä tavalla. Kyseessä on tietojärjestelmien toteutus- ja käyttöönottohanke. Hakemus kohdistuu SESARprioriteettiin. Hankkeesta on vastuussa Ilmatieteen laitos (osuus kustannuksista 57 %). Muita hanketahoja ovat Swedish Meteorological and Hydrological Institute (SMHI / Ruotsi, 31 %), Danish Meteorological Institute (DMI / Tanska, 12 %), Latvian Environment, Geology and Meteorology Centre (LEGMC / Latvia, 66 %) ja Estonian Environment Agency (ESTEA / Viro, 34 %). Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 11/ /2020 on 2,66 M, josta Suomen osuus on 1,51 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 1,33 M (50 %), josta Suomen osuus on 0,76 M. Projekti tai sen aikaisemmat vaiheet eivät ole saaneet aikaisemmin EU-tukea. Borealis Free Route Airspace Part II Vapaalla reitityksellä tarkoitetaan menettelyä, missä ilma-alus voi valita vapaasti käyttämänsä lentoreitin ilman, että se on sidottuihin reitteihin mikä on ollut perinteinen käytäntö. Suomi (Finavia) on toteuttanut vapaan reitityksen periaatteen yhdessä Viron, Latvian, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kanssa vuonna Borealis Free Route Airspace Part I hankkeessa suunnitellaan toimintamallin laajentamista Britannian, Irlannin ja Islannin alueelle. Tukea haetaan Borealis Free Route Airspace Part II-hankkeelle, jonka tavoite on laajentaa vapaan reitityksen periaate myös Britannian, Irlannin ja Islannin alueelle. Samassa yhteydessä kehitetään toimintamenetelmiä ja suoritetaan niiden vaatimia lennonvarmistuksen tietojärjestelmien päivityksiä ja järjestelmäuusintoja (Finavia: tietojenkäsittelyjärjestelmien päivityksiä, käyttäjäkoulutusta sekä puheyhteysjärjestelmien ja radiolaitteistojen uusintoja, jotta niiden ominaisuudet täyttävät tulevat yhteensopivuusvaatimukset). Kyseessä on toteutushanke. Hankkeesta vastaa Borealis Allianssi. Hankkeen koordinaattorina toimii NATS (National Air Traffic Services, UK), jonka osuus kustannuksista on n. 50 %. Suomesta mukana on Finavia. Hankkeeseen osallistuvat myös Irlanti, Viro, Latvia, Norja, Ruotsi ja Tanska, joiden yhteenlaskettu osuus on n. 50 %. Lisäksi hankkeeseen osallistuu Islanti. Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 2/ /2020 on n. 150 M, josta Suomen osuus on n. 29 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä n. 75 M (50 %), josta Suomen osuus on n. 14,5 M. Hankkeeseen Borealis Free Route Airspace Part I on haettu rahoitusta vuoden 2014 hakukierroksella. Alustavan tiedon mukaan päätös hakemukseen on myönteinen.

8 8 (10) NewPENS Stakeholders contribution for the procurement and deployment of NewPENS Eurocontrol-järjestö toimii Euroopan Unionin SingleEuropean Sky-asetuksen mukaisena ilmaliikenneverkon hallinnoijana (Network Manager), tavoitteena ilmaliikenteen viiveiden minimointi. Toimintaansa varten Network Manager tarvitsee ilmatilan käyttäjien (lentoyhtiöt) lentosuunnitelmat ja niiden ajantasaiset muutokset, jotka välitetään niitä tarvitseville lennonvarmistusyksiköille. Lennonvarmistuspalvelun tarjoajat vastaavasti lähettävät Network Manager ille ilmatilan käytön rajoituksia koskevia tietoja, jotta se voi ottaa ne huomioon toiminnassaan. Tämä tietojenvälitys tapahtuu käyttäen nk. PENS-tietoliikenneverkkoa (PENS = Pan European Network Services), jonka nykyinen sopimus umpeutuu v Eurocontroljärjestön tarkoitus on määritellä, kilpailuttaa ja hankkia uusi tietoliikenneverkko niin, että se olisi käytettävissä siinä vaiheessa kun vanhan verkon sopimus umpeutuu. Finavia on ilmoittautunut halukkaaksi osallistumaan hankittavan verkon määrittely ja tarjousten arviointi työhön voidakseen paremmin arvioida hankittavan tietoliikenneverkon soveltuvuutta omiin tarpeisiinsa. Hankkeesta vastaa Eurocontrol-järjestö / Belgia (osuus kustannuksista 41 %). Suomen osalta hankkeesta vastaa Finavia Oyj. Hankkeeseen on osallistumassa tämän hetken tiedon mukaan n. 15 lennonvarmistuspalvelun tarjoajaa. Niiden osuus kustannuksista on 59 %. Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 2/ /2020 on 15,6 M, josta Suomen suus on 0,09 M. Hankkeelle haetaan tukea 7,8 M (50 %), josta Suomen osuus on 0,045 M (n. 0,5 %). Koheesiorahastosta haettava tukiosuus on 0,735 M (85 %). Eurocontrol-järjestö on saanut EU-rahoitusta hankkeen valmistelutöihin. New Technologies and Innovation Piloting innovative and sustainable satellite CNG network in Finland Hankkeessa kehitetään ratkaisua liikenteen päästöjen alentamiseksi parantamalla liikennekaasun saatavuutta ja käyttöä kustannustehokkaasti. Hankkeessa selvitetään CNG (paineistettu luonnonkaasu) -satelliittiasemien soveltuvuutta ja toimivuutta alueellisen markkinan kehittämiseksi. Hankkeen lopputuloksena on mm. selvitys alueellisen markkinakysynnän asettamista vaatimuksista infrastruktuurille. Hanke jakaantuu kahteen osioon, suunnitteluun ja toteutukseen. Suunnitteluvaiheessa selvitetään yksittäisen aseman tekniset ja taloudelliset reunaehdot. Toteutusvaiheessa rakennetaan kolmelle paikkakunnalle kaksi satelliittiasemaa sekä hankitaan 20 ympäristöhuollon ajoneuvoa. Hanke sijoittuu pääkaupunkiseudun, Turun ja Jyväskylän sekä TEN-T ydinverkon alueelle. Hanke mahdollistaa paikallisen kaasutankkausinfrastruktuurin kehittymisen nopealla aikataululla markkinakysynnän synnyttämiseksi joka taas osaltaan luo perustan liikennekaasumarkkinan kasvun vaativan infrastruktuurin edelleen rakentamiselle ja jatkokehittämiselle. Hankkeesta vastaa Gasum Oy / Suomi (osuus 72 % kustannuksista). Hankkeeseen osallistuu Lassila & Tikanoja Oyj / Suomi (28 % kustannuksista). Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 11/ /2018 on 7,5 M, josta Suomen osuus on 7,5 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 3,75 M (50 %), josta Suomen osuus on 3,75 M. Hankkeella on yhtymäkohtia hankkeen Development of LNG/L-CNG network in Finland kanssa, joka on saanut aiemmin tukea. Nyt esitetylle projektille ei ole haettu aikaisemmin tukea.

9 9 (10) Winds of Change -Deployment of wind, water and electricity innovations to support sustainable shipping Hanke pilotoi uusia energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä teknologioita vähentääkseen Ro- Ro -alusten CO2 päästöjä sekä muita haitallisia päästöjä satamissa. Hankkeessa esitellään ja testataan alukselle asennettava tuulipropulsio, runkoevä sekä uusi ratkaisu sähköntuotantoon ja maasähköyhteydelle. Hankkeen jälkiasennustyöt koskevat kahta olemassa olevaa ro-roalusta. Kaikki mainitut investoinnit ovat kokonaan yksityisen sektorin tekemiä ilman valtion tukia. Hankkeen koordinaattori on Bore Ltd (Suomi). Suomen osuus kustannuksista on 100 %. Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla on 2,09 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 1,048 M (50 %). Projekti ei ole aikaisemmin saanut EUtukea. BESTPORT (Boosting Energy Efficiency, Safety and New Technologies in European Ports) Projektissa kehitetään teknologioita ja menetelmiä, joiden avulla voidaan vähentää ympäristölle aiheutuvia kuormituksia: lisäämällä operaation tehokkuutta ja käyttämällä moderneja tekniikoita (hybridi- ja sähkökäytöt, vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö jne.) sekä parantamalla satamien turvallisuutta automaation keinoin. Suunnitteluvaiheen jälkeen järjestelmiä testataan virtuaaliympäristöissä simuloimalla, testikentällä ajamalla sekä oikeassa operaatiossa useassa terminaalissa (Valencia, Bilbao, Livorno ja Koper). Tavoitteet on jaettu seuraaviin viiteen osaalueeseen: Suunnitella ja rakentaa eurooppalaisille satamille kattava joukko vähäpäästöisiä ympäristöystävällisiä kontinkäsittelyjärjestelmiä. Hankkia eurooppalaisille konttiterminaaleille ensimmäinen ympäristösertifikaatti Suunnitella ja valmistaa prototyyppi ympäristöystävällisestä konttienkäsittelykoneesta, joka hyödyntää nesteytettyä maakaasua (LNG) tai polttokennoja Toteuttaa kokeilu oikeassa terminaaliympäristössä, jossa käytetään hyväksi kehitettyjä tekniikoita ja menetelmiä Määritellä standardeja ja toimintatapoja projektin tulosten perusteella, jotta kehitetyt tekniikat ja menetelmät saadaan käyttöön eurooppalaisissa terminaaleissa Projektissa suunnitellaan ja toteutetaan RTG-nosturijärjestelmä, jossa automaatioasteeltaan korkea nosturi pystyy toimimaan turvallisesti alueella, jossa työskentelee myös ihmisiä. Ensimmäinen toteutus tehdään Cargotecin Tampereen teknologiakeskuksen testialueelle ja sen jälkeen satamiin (Bilbao ja Valencia). Valenciaport Foundatión, the innovation and training centre of the Port of Valencia/Espanja toimii projektin koordinaattorina (osuus kustannuksista 8,22 %). Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 07/ /2019 on 12,98 M, josta Suomen osuus on 0,94 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 6,49 M (50 %), josta Suomen osuus on 0,47 M. Yhteisrahoitteiset TEN-T projektit GREENCRANES ja SEA TERMINALS ovat saaneet EU-tukea. BESTPORT on jatkoa näille hankkeille.

10 10 (10) LNG Logistic Suunnitteluhanke liittyy Euroopan LNG Supply Network -kehitykseen, joka on seurauksena Euroopan direktiivistä (R1) liittyen vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön kehittämiseen ja infrastruktuuriin. Hanke keskittyy lähinnä LNG:tä polttoaineena käyttävien sisämaavesireittien kuljetuksiin ja sisämaavesireittien satamien LNG-polttoaineen saatavuuden kehittämiseen. Esimerkkinä tullaan käyttämään Etelä-Ranskassa sijaitsevien Rhone ja Saone -jokien sisämaavesialueita. Lopputuloksena projektista tulee olemaan sisämaavesialueiden LNGjakelulogistiikkajärjestelmä, joka sisältää LNG-pääjakeluterminaalin, LNG-kuljetus ja - varastointiproomuja sekä pieniä satamien jakelukeskuksia. Hankkeen koordinaattorina toimii ranskalainen konsortio (D2M), jonka osuus kustannuksista on noin 82 %. Suomesta hankkeeseen osallistuu Wärtsilä (osuus kustannuksista noin 18 %). Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus ajanjaksolla 03/ /2018 on 2 M, josta Suomen osuus on 0,35 M. Hankkeelle haetaan tukea yhteensä 1 M (50 %), josta Suomen osuus on 0,175 M. Hanke ei ole saanut aiemmin EU-tukea.