NÄEN OMIN SILMIN. ERKO / Erityispedagogiikan ohjaus- ja konsultaatiomalli Haapaveden- Siikalatvan seutukunnassa

Transkriptio

1 NÄEN OMIN SILMIN ERKO / Erityispedagogiikan ohjaus- ja konsultaatiomalli Haapaveden- Siikalatvan seutukunnassa TYÖPAJA / NÄKÖVAMMAISUUS Ohjaava opettaja Tarja Hännikäinen tarja.hannikainen@onerva.fi

2 OPPIMIS- ja OHJAUSKESKUS ONERVAN TUKIPALVELUT MONIPUOLISTA TUKEA lapsen / nuoren omassa lähiympäristössä tapahtuvalle kasvamiselle ja oppimiselle sekä heidän kanssaan toimiville. - Huoltajan, päiväkodin, koulun yhteydenotto Onervaan; maksusitoumus kunnan opetus/sivistystoimen, sairaalan tms.kanssa TUKIPALVELUMUOTOJA 1) Konsultatiiviset ohjauskäynnit 2) Tukikeskustelut 3) Tuki- ja arviointijaksot 4) Koulutukset 5) Työnohjaukset 6) Materiaali Tarja Hännikäinen

3 I ORIENTAATIOKSI NÄKEMINEN VISUAALINEN MAAILMA Näön merkitys maailmankuvan muodostumisessa, vuorovaikutuksessa, tiedonhankinnassa, kokemuksellisuudessa, liikkumisessa, tunteiden tulkinnassa, itsenäisyydessä,. NÄKEMINEN on aivotoimintaa! Heikkonäköisyys sokeus toiminnallinen näkövammaisuus Näkövammat ja niiden aiheuttamat haitat ovat erilaisia, yksilöllisiä. Oleellisesti vaikuttavia tekijöitä: - Näkövamman aste, toiminnallisuus - Lisävammoja / ei lisävammoja - Synnynnäinen / kehittynyt / äkillinen - Valon, värien, hahmojen erotuskyky - Kokemus haitan vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään Tarja Hännikäinen

4 Taustasyitä monia Silmä ei näe Näköviesti ei kulje Viesti välittyy repaleisena Silmät näkevät, aivot eivät ymmärrä, Näkötilanne voi vaihdella Kehityksen, kasvun, sairauden mukaan päivän mittaan, esim. vireystila ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta Heterogeeninen ryhmä: Kaikilla näkövammaisilla henkilöillä on yksilölliset toimintatapansa ja hyvinkin yksilölliset, erilaiset näkövammaistaidot. Yhdelle näkövammaiselle sopiva ratkaisu voi olla huono toiselle; käytännön haasteiden ratkaisemiseen ei ole olemassa yleismallia. Todennäköisyytesi kohdata näkövammainen henkilö Vanhusväestö > lapset (koululaisia n.700, joista n.100 sokeaa) Monitarpeiset oppijat Tarja Hännikäinen

5 NÄKEMISEN VAJE KOKONAISKEHITYKSEN OSANA VAIKEASTI HEIKKONÄKÖISEN / SOKEAN LAPSEN KAIKKI KEHITYKSEN ERI OSA-ALUEET TARVITSEVAT ERITYISTÄ TUKEA. Mikäli osa-alueisiin ei kiinnitetä erityishuomioita, näkövammaisuus voi olla riski syrjäytymiseen. - Lasten varhaiskuntoutustoiminta: NÄÖN / NÄKEMÄTTÖMYYDEN VAIKUTUS KEHITYKSEEN Katsekontaktin merkitys varhaisen vuorovaikutuksen syntymisessä Lapsen passiivisuus ympäristöä kohtaan Aikuisen ja muiden lasten rooli motivaattorina, ohjaajana suuri Tarpeen jatkuva näönkäytön taitojen vahvistaminen ja muiden aistikanavien ja korvaavien tekniikoiden harjoittaminen Tarja Hännikäinen

6 TUNNE-ELÄMÄN JA PERSOONALLISUUDEN KEHITYS Vamman hyväksyntä ja tietoisuus itsestä on prosessi. Jatkuva avuntarve voi vaikuttaa itsetuntoon. Samaistumiskohteita vähän. Aikuisten herkkyys lapsen tunne elämän kehittymiseen (seuranta) Tunnetaitojen keinoja tarvitaan Osaan ja voin minäkuvan tukeminen - Vamman käsittely lapsen tasoisesti - Terve itsearvostus, selviän riittävän hyvin - En pyydä anteeksi olemassaoloani - Itsemääräämisoikeuden tukeminen - Omatoimisuustaitojen harjoittaminen - Vertaisryhmän etsiminen Tarja Hännikäinen

7 KOMMUNIKAATION ja VUOROVAIKUTUKSEN KEHITTYMINEN Miksi nuo nauravat? Minäkin haluan mukaan peliin. Otetaan tavarat esiin Ope, tarkoittaako se minuakin? Kontaktinotto vaatii erityistä herkkyyttä lähi-ihmisiltä. Mahdollisuus vuorovaikutustilanteisiin vähäisempää. Leikit ja pelit usein erilaista kuin näkevillä. Ryhmän toimintaan pääseminen edellyttää rohkeutta ja taitoa ottaa kontaktia Vuorovaikutustilanteissa ei spontaania oheisviestintää, väärinkäsitykset viestinnässä mahdollisia. Aikuisen tuen tarve selvä; taidon asteittainen siirtäminen lapselle - Kommunikaatio ja vuorovaikutustaitojen tietoinen harjoittaminen - Tapahtumien kielellinen selostaminen ennalta ja tilanteessa - Positiivisten kokemusten hankkiminen Tarja Hännikäinen

8 MANEERIT; stereotyyppinen käyttäytyminen, blindismit - Mm. itsestimulointi, juuttuminen, haastava käyttäytyminen - Ilmenee mm. käsien heilutteluna, sormien räpyttelynä, silmien painamisena, hypähtelynä, pyörimisenä, vetäytymisenä, Oppilaiden kokemuksia Kaverit kysyy, miksi sä viputat. Mitä se haittaa jos räpyttelee? Kaverit nauraa / kieltää.. Ne luulee, että olen surullinen. En pysty lopettamaan! - Olotila ylivirittynyt (esim. erittäin innostunut, vahva tunne) tai alivirittynyt (esim. hämillisyys, turhautuneisuus) Vaikuttaa huomattavasti kommunikointiin ja vuorovaikutukseen - Pyritään sammuttamaan eli vaikuttamaan toimintaan lapsen ymmärryksen mukaisin keinoin - Mm. tilanteiden ennakointi, positiiviseen ohjaaminen, herkistäminen ennakoidusti, toiseen toimintaan ohjaaminen, tietoisuus merkityksestä vuorovaikutuksessa Lisätietoa mm. Tarja Hännikäinen

9 KIELEN KEHITYKSEN HAASTEITA Kuinka katolla voi olla harja? Asioiden ja kielen yhteyden ymmärtäminen ei tapahdu visuaalisin periaattein, vaan lapsi voi yhdistää kielen ja esim. toiminnan äänen Kielen kehitys ja käsitteiden muodostus vaatii erityistä ja konkreettia tukea Usein kielellinen muisti muodostuu hyväksi Usein sanavarasto muotoutuu runsaaksi, mutta sanojen merkityksissä voi olla epäselvyyttä. Verbalismi mahdollinen Oleellista Kieli ja konkretia aina kun mahdollista Rikas kieli oikeissa merkitysyhteyksissä Ikätasoinen kieli Tarvittaessa korvaava kommunikaatio Kielikuvien hallinta ( silmätikku, juosta pää kolmantena jalkana, Tarja Hännikäinen

10 FYYSISEN TOIMINNAN MERKITYS MOTIVAATIO LIIKKUMISEEN JA SPONTAANI LIIKKUMINEN VÄHÄISTÄ Visuaalisen mallioppimisen puute Vaikutus olemukseen, kävelyasentoon Kehon hahmotus suhteessa tilaan; tilakokemukset Rohkaise, houkuttele, motivoi eri keinoin Rakenteellinen ja selkeä ympäristö KOGNITIIVISEN KEHITYKSEN HAASTEET Visuaalisen maailmaan saavuttamattomuus ja nopeus Puutteet visuaalisissa syy-seurausuhteissa Asioiden oppiminen muiden aistien varassa Ohjaaminen paloiteltua, systemaattista ja jäsennettyä Korvaavien erityistaitojen oppiminen tiedonhankinnan tueksi Tarja Hännikäinen

11 AISTITOIMINNOT KEHITTYVÄT VAIN ERITYISESTI HARJOITTAMALLA. Näkövammainen lapsi ei synny erityisen aistiherkkänä! Aistien herättely ja ruokkiminen ; Vahvimman aistin etsiskely Aisti-informaatio tarvitsee tulkkausta ; Aisti-integraation tukeminen Tuntoaistin harjoittaminen; Kuulo kehittyy vahvaksi toimijaksi. Kehon asentoaistin harjoittaminen PISTEKIRJOITUKSEN OPPIMINEN on sekä kognitiivinen että tuntoaistin haaste! Taktuaalinen lukija: Käsien toiminta tahdonalaista Sormet hahmottavat tekstin kirjain kirjaimelta vain liikkeen aikana Ei mahdollista ennakoida tekstiä Hyväkin pistelukija lukee keskimäärin puolet hitaammin kuin hyvä näkevä lukija Tarja Hännikäinen

12 KAIKILLE NÄKÖVAMMAISILLE OLEELLISTA LIIKKUMISEN TUKEMINEN ERI IKÄVAIHEISSA > TUKI ITSENÄISTYMISELLE LIIKKUMISTAIDON HARJOITTAMINEN MONINAISIN KEINOIN - Kiinnostuksen herättäminen. Motivaatio liikkua ja tutkia ympäristöä, oma halu kulkea turvallisesti - Ennen valkoista keppiä LÖYTÖPYÖRÄ lapsen elinpiiri laajenee ja tutkimusmatkat alkavat Sain ensimmäisen valkoisen keppini seitsenvuotiaana. En tosin suostunut käyttämään sitä kuin liikkumistaidon ohjaajan valvovan silmän alla - Kepin käyttö, miksi se on niin vastenmielistä? Tietysti siihen liittyy ehkä ympäristön luulo, että valkoista keppiä käyttävä nuori on automaattisesti täysin sokea. Olisikin tärkeää saada levitettyä tietoa, että keppi voi olla myös heikkonäköisen apuväline. Minä olen tosin vaikeasti heikkonäköinen, mutta aloin käyttää keppiä vasta huomattuani, miten paljon enemmän pystyn näkemään ympärilläni olevia asioita, kun ei tarvitse pelätä, että auringonpaiste tai syyshämärä yllättää ja tekee minusta avuttoman osaan liikkua myös pelkän kepin varassa, vaikken mitään näkisikään. Olen myös huomannut, että keppi vapauttaa: kaikki tietävät, miksi kysyn bussiaikataulua. Minun ei tarvitse selitellä tai pyydellä anteeksi, vaikken tiedä jotakin. (Ahlberg 2012 Tarja Hännikäinen

13 LIIKKUMINEN VAATII OPISKELTAVIA TEKNIIKOITA NYKYTEKNIIKKA liikkumisen apuna Navigoinnin hyödyntäminen. Esim. Blind Square, mobiilisovellus ympäristön hahmottamiseen kuulon avulla R#view=detail&mid=78D ACF2EB12078D ACF2EB120 Tulevia mahdollisuuksia. KORVAAVAT MENETELMÄT TUKENA SOKEA POIKA "NÄKEE" KORVILLAAN Lucas Murray pystyy liikkumaan lähes kuin näkevät ikätoverinsa. Hän naksuttaa kielellään ääniä, joiden kaikuäänien perusteella osaa arvioida edessä olevien kohteiden etäisyyden, koon ja pintamateriaalin. Tarja Hännikäinen

14 II HEIKKONÄKÖINEN OPPILAS - TOIMINNALLINEN NÄKÖKYKY HEIKKONÄKÖISYYS EI AINA NÄY ULOSPÄIN! Suuri yleisö ei ole tietoinen näkemisen eri alueista ja heikkonäköisyyden moninaista haasteista Heikkonäköinen henkilö voi joutua kohtaamaan uskottavuuden ongelman. Heikkonäköisyys on paljon muutakin kuin näkee / ei näe tarkasti Lievästi, keskiasteisesti, vaikeasti heikkonäköinen Näkee maailman omalla tavallaan. Ei voi saavuttaa silmälasein normaalia näkökykyä Tilannekohtaisuus, olosuhteet vaikuttavat Mahdolliset lisävammat ja haasteet

15 NÄKEMISEMME KOOSTUU USEAN OSA-ALUEEN TOIMINNASTA TOIMINNALLINEN NÄKÖKYKY Se, kuinka näkee maailmaa, toimii arjessa ja eri vuorovaikutustilanteissa, on näkemisen osalta riippuvainen mm. siitä, kuinka hyvin näkemisen osa- alueet toimivat. täysin / osin / ei lainkaan. NÄKEMISEN OSA-ALUEET: näöntarkkuus, kontrastinäkö, näkökentän toiminta, värinäkö, silmän mukautuminen valistusoloihin, silmälihasten toiminta, näköinformaation tulkinta aivoissa OPPIMISTILANTEISSA TOIMIVILLE olennaista tietää: - Oppilaan näkötilanteen suomennos arjen kielelle - Muuttuva / vakaa?; Lääkitys? - Onko oppilaalla säännöllinen seuranta silmälääkärillä vuosittain - Mitä apuvälineitä näkemisen helpottamiseksi - Näkemisen osa-alueet ja toiminnallinen näkö: ks. Kohdat 1-7 Tarja Hännikäinen

16 (1) TARKKA NÄKEMINEN HAASTAA Näöntarkkuuden alentuma Valtteri makaa aina kirjansa päällä, tekee tehtävätkin nenä kiinni kirjassa Minna kysyy kerta toisensa jälkeen,mikä tehtävä taululta piti tehdä ja välillä juoksee katsomaan tehtävää lähempää Tarkka katsominen, kohteen näkeminen voi olla vaurioitunut a) lähelle katsottaessa > lyhyt työskentelyetäisyys, kontaktitilanteissa liian lähelle tuleminen, ja/tai b) kauaksi katsottaessa > kohteen tarkka näkeminen, asioiden havaitseminen, löytäminen, ympäristön hahmottamisen etäisyys, Näöntarkkuutta eli visusta tarkastellaan seuraavalla janalla: Normaali näkö EU ajokortin Näkövammaisuuden ajokortin raja raja-arvo ==== 1,0 =============== 0,5 ============0,3 == 0,2 == 0,1== 0,05= 0 Heikkonäköisyys Sokeus Tarja Hännikäinen

17 Lähityön rasittavuutta voi vähentää mm. huomioimalla Hyvät olosuhteet (valo, häikäisy) Apuvälineet käytössä Tauottamalla työskentelyä Merkitsemällä päälleviivaustussilla olennaisia asioita Käyttämällä tietokonetta apuna (muistiinpanot, pdf-tehtäväkirjat). Tunnilla vaihtoehtoisten työtapojen käyttö (kuuntelu) Käyttämällä äänikirjaa oppimisen tukena Kaukotyön rasittavuutta voi vähentää mm. huomioimalla paikka näkövamman mukaan (etupulpetissa tai muussa sopivassa kohdassa) tauluteksti reilua ja vahvaa (myös oppilailta) aktiivitaululla väljä, lihavoitu tekstilaji taustan& kirjoituksen välillä hyvä kontrasti Liikkuvaa kuvaa katseltaessa annetaan oppilaan valita näkemisen kannalta sopivin paikka.. Tarja Hännikäinen

18 2) KONTRASTINÄKÖÄ TARVITSET KAIKISSA ARJEN TOIMINNOISSA. EN EROTA MALLIVIIVOJA Siru näki oppikirjojen tekstit ja kuvat melko hyvin, mutta vihon viivastot ja ruudukot tuottivat suuria ongelmia On mahdollista, että henkilön näöntarkkuus on normaali, mutta kontrastien erotuskyky madaltunut. Kontrastien erottelukyky voi olla lievästi / vahvasti alentunut ja olla myös erilainen lähelle/kauas katsottaessa. On mahdollista, että oppilas erottaa mataliakin kontrasteja hyvin, kun katsoo kohdetta aivan läheltä. Kuitenkin, kun etäisyys kasvaa, kasvaa myös tarve selkeään kontrastieroon kohteen ja taustan välillä. KONTRASTIHERKKYYDESTÄ lisätietoa mm. Tarja Hännikäinen

19 Lapsi / oppilas voi kokea vaikeaksi -havaita kuvamateriaaleissa lähekkäisiä sävyeroja -liikkumisessa haasteita: vaalea lattia&vaalea porras, lumessa polku, polun painanteet -erottaa kasvojen ilmeitä -arjen toiminnoista selviämisen (esim. kuva) -Kuva ja esimerkkejä mm. Työskentelyä auttaa mm. - APUVÄLINEET käytössä -Muista: Voimakkain 100% kontrasti syntyy vastakohdista esim. musta-valkoinen. - Puhdas taulu, selkeä vahvajälkinen taulutyö, selkeät väri- ja tummuuserot materiaaleissa, välineissä, interaktiivisen taulun kontrastien huomioiminen, vahvajälkiset tulosteet yms. - Tumma kynä oppilaalle - Lähempää katsominen - Tarja Hännikäinen

20 3) NÄKÖKENTÄN PUUTOKSET HAASTAVAT KÄVELEVÄT HATUT KATOAVAT TAVARAT Näkökentät voivat olla monella tapaa erilaisia, ja puutos vaikuttaa sitä kautta hyvin eri tavoin mm. kanssakäymiseen ja arjen toimintaan. Henkilöllä voi olla vaurioita mm. - näkökentän laitaosissa / näkökentän keskellä / - näkökenttä on repaleinen / näkökentän puolikas puuttuu - näkökentän ala/yläkentät vaurioituneet tai näkökenttää ei ole voitu mitata. Lehden luen, mutta liikkuessani tarvitsen valkoisen kepin. Käytän pistekirjoitusta, mutta lenkkeilen itsekseni. Kuvalähteet ja lisätietoa: Tarja Hännikäinen

21 Yläkoulun vaihtuvissa luokissa haluttiin varmistaa, että Jannen heikkonäköisyys huomioidaan. Hänelle järjestettiin kaikkiin luokkiin istumapaikka etupulpettiin. Janne koki tilanteen kiusalliseksi, mutta vaikeni. Putkinäön takia hänen olisi ollut helpointa istua taaempana. Kun näkökentässä ongelmia, lapsen / oppilaan työskentelyä auttaa - APUVÄLINEET käytössä koulutyössä - Opettajan tietoisuus: Etenkin liikunnassa pallopelit - Istumapaikan valinta: näkevämpi puoli opettajaan/tauluun/toimintaan päin - Näkevän puolen käytön mahdollistaminen, esim. tavaroiden antaminen näkevältä puolelta, tehtävien tekeminen ehkä eri asennossa, Kuvalähteet: Tarja Hännikäinen

22 4) VÄRIT OVAT MINULLE VAIKEITA VÄRINÄÖN ONGELMAT Matikan tehtävät olivat vaikeita, kun piti laskea punaiset pallot vihreiden joukosta. Valaistus vaikuttaa kaikilla värien näkemiseen: värien erotuskyky heikkenee hämärässä. Jotkut silmäsairaudet aiheuttavat värien erottamisen vaikeutta: VÄRINÄÖN HEIKKOUS, OSITTAINEN VÄRIEN NÄKEMISEN VAIKEUS, jolloin tietyt värit sekaantuvat. Esimerkiksi Puna-viherhäiriö: värit eivät näy oikein. Noin 8% miehistä, n. 0,5% naisista perinyt puutoksen. Voi erottaa värejä, mutta murrettujen sävyjen erottaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Vaikeus erottaa sininen -vihreä, ruskea - violetti Kaikki tummat sävyt voivat näyttää väristä riippumatta mustilta Voi tunnistaa suuret väripinnat TÄYDELLINEN VÄRISOKEUS: näkee värit omalla tavallaan (mustan, harmaan ja valkean eri sävyt) Tarja Hännikäinen

23 Värinäön seulontaan käytetään sekoitettuihin väreihin perustuvia väritauluja - Ishihara testi Väritestipeli: Värinäön häiriöiden merkitys Vaikutus arjen toimintaan, hankaluuksia, kommelluksia jokapäiväisessä elämässä Tilanteet, joissa värien tarkka erottelu olisi tarpeen. Ammatin valinta: Joissain oleellista ja joissakin välttämätöntä erottaa värit (mm. lentäjä, rautatietyöläinen ja laivojen kansihenkilöstö). Esim. monet kemian ja vaateteollisuuden, graafisten alojen ja sähkö- ja elektroniikka-alojen työt Lapsen / oppilaan työskentelyä voi tukea - APUVÄLINEET käytössä koulutyössä - Rajaamalla väreihin perustuvia tehtäviä - Sallimalla käyttää omia värejään - Värien merkitseminen koodein, kirjaimin yms. - Sosiaalisesti oleellisissa tilanteissa tuetaan oikean värin valintaa Tarja Hännikäinen

24 5) TUO VALO HÄIKÄISEE! / VOITKO LAITTAA KAIKKI VALOT PÄÄLLE! VALAISTUKSEN TARVE ON AINA YKSILÖLLINEN! Kun silmän sopeutuminen valaistustason muutoksiin (adaptaatio) on häiriintynyt: 1. Näköjärjestelmä voi sopeutua hitaasti siirryttäessä hyvästä valaistuksesta hämärään (esim. välitunnilta sisälle) ja päinvastoin. Tarvitaan aikaa. Opettajaa ihmetyttää, kun aina välitunnin jälkeen Juuso istuu pää käsiin nojaten, ei halua aloittaa tehtäviään ja pitäisi lippiksen syvällä päässään. 2. Alhainen valotaso vaikeuttaa näkemistä lievästi/oleellisesti; hämäränäön ongelma Henkilö voi tarvita erittäin hyvää valaistusta ja lisävaloa. Vähäinenkin valotason aleneminen alentaa näkemistä. Meidän hämärä on hänen pimeä 3. Henkilö voi olla hyvin häikäistymisherkkä kaikelle valolle. Hän saattaa toimia parhaiten hämärässä, ja käyttää toisinaan ns. suodatinlaseja sisälläkin Tarja Hännikäinen

25 Kun oppilaalla hämäränäön ongelma, hän tarvitsee - Hyvän yleisvalon kaikkialla - Lisävalon työpisteessään - Aikaa tottuakseen toimimaan valaistuksen muuttuessa esim. tultaessa välitunnilta sisälle - Liikkumistaidon ohjausta hämärän aikaan liikkumiseen - Valkoisen kepin ja mahdollisesti lisävalon - Kun oppilaalla häikäistymisen ongelma, hän tarvitsee - Istumapaikan, jossa ei valaistus aiheuta häikäisyä - Ulkoa tulevan valon säätelymahdollisuus, es. säleverhot - Välttää liiallista, väärin suunnattua valo - Häikäistymisen estoon suositellut tummuvat silmälasit / absorptiolasit sisä- ja tai ulkokäytössä - Opastusta häikäistymistilanteissa, mm. ulkona kirkkaassa auringonpaisteessa, lasipintatiloissa liikkuessaan - Tarja Hännikäinen

26 6) MIKSI ET KATSO MINUA SILMIIN? SILMÄLIHASTEN TOIMINNAN ONGELMAT Näkövammaan voi liittyä silmän liikkeiden motorista hallitsemattomuutta; tällöin mm. katseen kohdistaminen ja kohteen tarkentaminen on vaikeaa. Lapsella/ oppilaalla voi olla - Karsastus (ei aina näkövamma) - Silmävärve (nystagmus) eli nopeita tahdottomia silmänliikkeitä - Muuta motorista ongelmaa Mahdollistaakseen parhaimman näkemisen, henkilön katseluasento saattaa olla poikkeava. Voi synnyttää väärinkäsityksiä kommunikaatiossa. Tarja Hännikäinen

27 7) ESIMERKKEJÄ MUISTA NÄKÖTOIMINTOJEN HAASTEISTA LIIKAA ASIOITA KERRALLAAN. - Samanaikaisen näköinformaation käsittelyn ongelma; Crowding ilmiö - Haastaa lukemaan oppimista, lukemista SILMÄT NÄKEE, AIVOT EI YMMÄRRÄ, - Aivoperäiset näkövammat, laaja, moninainen ryhmä. - Etenkin neurologistaustaiset lapset. MISSÄ ÄITI ON? - Kasvojen tunnistamattomuus, myös perheenjäsenet, kaverit jne. - Aivoperäinen näkövamma, suuret vaikeudet kanssakäymisessä - Tarja Hännikäinen

28 OPPILAANA heikkonäköisen opintotekniikoin APUVÄLINEET: Määritetään yksilöllisen näkötilanteen mukaan; oppilas saa usein lainaan sairaalalta Osa hyötyy esim. silmälaseista, suurennuslaseista jne., osa ei Lukulaitteet ja kamerat yhdistettynä tietokoneeseen Ks. Kuvanäytteet apuvälineen käytöstä Opiskelutekniikat alentuneella näöllä vaativat SISUA JA enemmän AIKAA kuin ns. normaalisti näkeviltä Apuvälineiden käytöstä ja näkemisen rajallisuudesta johtuen opiskelutekniikat hitaampia, vievät aikaa Heikkonäköisen voi olla hankalaa, jopa mahdotonta nähdä nopeasti esitettyä visuaalista informaatiota. Olennaisen ja epäolennaisen erottaminen yhtä vaativaa. Tarvittaessa mm. tehtävämäärän rajaaminen, lisäaika kokeessa Tarja Hännikäinen

29 Vilkkaassa kouluympäristössä vajaa visuaalinen toiminta voi haastaa sosiaalisia suhteita Tilanteiden lukeminen vaikeutuu Väärinkäsitysten syntyminen Kaverisuhteet saattavat olla haastavia, sillä alentunut näkö ei aina mahdollista ikätovereiden kaltaista nopea toimintaa. Sivuun jäämisen ja alisuoriutumisen vaara! OPETTAJA - Tarjoa omalta osaltasi mahdollisuus osallistua. Esim. huolehdi tasapuolisesta parityöstä, ryhmätyöstä. - Kunnioita nuorta puhuttaessa heikkonäköisyydestä ja sen haasteista - Osa haluaa / osa ei puhua näkövammastaan - Oppilaan usein vaikeaa sanoa tunnilla en näe. - Vastuuopettaja, jonka kanssa oppilas voi keskustella tilanteestaan luottamuksellisesti. Tarja Hännikäinen

30 III SOKEA OPPILAS OPINPOLULLA SOKEUS on omanlaistaan - ei näkevän ihmisen mielikuvaa Ilmenemismuotoihin vaikuttaa erityisesti Onko syntynyt sokeana vai ollut joskus näkevä Onko vaikeasti heikkonäköinen > lähes sokea > sokea Erottaako valon, hahmon, värin Haasteena: Maailmankuva rakentuu pala palalta tutkimisen ja kerättyjen kokemusten kautta muiden aistien ja aisti-integraation varassa. Kehittyvä lapsi on täysin riippuvainen siitä, mitä hänelle tarjotaan. Sitä mikä ei ole käsien, kuulon tms. ulottuvissa, on mahdotonta itse havaita. Kokemustaustasta puuttuu silmäilyn kautta saatu visuaalinen hetkessä saavutettava kokonaiskuva asioista. Tarvitaan mahdollisuus ja aikaa aistitiedon hankinnalle, käytölle. Tarja Hännikäinen

31 Kun kohtaat sokean/vaikeasti heikkonäköisen oppijan, UNOHDA STEREOTYPIAT! Oppija muiden joukossa - Kyseessä ensisijaisesti yksilö, toissijaisesti näkövammainen - Lähestyessäsi henkilöä, tarvittaessa puhe ja kevyt kosketus. - Ole avoin, luo kontakti suoraan henkilöön, Hei Minna, tässä Tiina. - Käytä tavallista kieltä (nähdä, katsoa jne.) - Käytä nimiä puhutellessasi oppilasta, muita oppilaita Hei Minna, tässä Tiina - Käytä ja edellytä ikätason mukaista kommunikaatiota ja toimintaa. - Ryhmätilanteissa käy ensin esittelykierros ja käytä sitten nimiä puhutellessasi henkilöitä - Suhtaudu realistisesti, älä sääli tai ylisuojele - Huolehdi turvallisuudesta, älä jätä esteitä kulkuväylille. - Mahdollista ja tue itsenäistä toimintaa, vaikka se vaatisikin sinulta kärsivällisyyttä. - Tue sosiaalisen verkon muodostumista, tarjoa mahdollisuus osallistua - Edellytä ikätason mukaista kommunikaatiota ja toimintaa - Ohjaa pois maneereista - Tiedosta: Kaverisuhteet saattavat olla sokealle oppilaalle haastavia Tarja Hännikäinen

32 MONIKANAVAISUUS ja TOIMINNALLISUUS sokean lapsen kasvun ja oppimisen perustana PUHU MAAILMA KÄSITTEIKSI, lapsi tarvitsee aikuisen apua, jotta löytää ympäristöstään uusia asioita nimettäväksi. Rohkaise tutkimaan ja havainnoimaan käsillään ja aisteillaan Tue selkeyttä ja struktuuria, ne luovat turvaa Tutkimisen, käsien käytön tekniikat Aistien monipuolinen harjaannuttaminen - Mallinnus, useat toistot, jatkuva harjoitus - Sanallistaminen, palaute Lapsi tarvitsee mahdollisuuden koskea tulppaania paistinpannua autonrengasta, maistaa kanelia hunajaa vehnäjauhoja, haistaa kardemummaa, koiraa, moottoriöljyä, kuunnella sähkövatkainta, pölyimuria, koiranhaukkua, lakaisukonetta. Tutkimisen ja kokemisen välityksellä sanat muuttuvat käsitteiksi. Metsässä huomaa, että puolukat kasvavatkin maassa lyhyessä varressa, eivät pensaassa. Navetassa oivaltaa, että lehmä onkin huomattavasti kookkaampi kuin luokassa tutkittu muovinen pienoismalli (Heli Lehto) Tarja Hännikäinen

33 YLEISTÄ OPINPOLUSTA Sokeat / pistetekniikoin opiskelevat oppilaat suorittavat oppivelvollisuutensa lähes poikkeuksetta omassa lähikoulussaan (kunnallisia näkövammaisten luokkia ei ole) Pidennetty oppivelvollisuus (5v vapaaehtoinen esiopetus, 6-vuotiaana oppivelvollisuus) Ryhmäkoko max 20 oppilasta Oppilas tarvitsee henkilökohtaisen avustajan tukea läpi oppivelvollisuuden Tueksi nimetään oma ohjaava opettaja Onervasta Oppilaan opetus kirjataan aina HOJKSiin järjestelyiden takia. Vammastaan johtuen oppilas joutuu toteuttamaan joitakin oppiaineiden osa-alueita toisin kuin muut. Ohjaaja huolehtii oppilaan kanssa, että laitteet ja materiaalit ovat tunnilla käytössä. Opettajien vastuulla on informoida ohjaaja tulevista tarpeista sekä toimittaa materiaalit ajoissa muokattavaksi, skannattavaksi yms.

34 OPISKELUTAIDOT muodostuvat ikätasoon soveltuvista sekä opiskelutekniikoista että erityismateriaalien ja apuvälineidenkäytöstä. Systemaattiset työtavat (järjestelmällisyys, aika, ) Erityisopiskelutekniikat (pistekirjoitus, kohokuvien tutkiminen,..) Erityismateriaalien käyttötaito Apuvälineiden hallinta (mm. lukutelevision käyttö) Kuuntelutaidot (äänioppikirjat, ) Tietotekniset taidot (muistiinpanotekniikat, tietokoneen erityisohjelmat, ) Tiedonhakutaidot (oppikirjat, internet ) Ryhmässä toimimisen taidot Opiskelun ja elämän suunnittelutaidot Ammattiin suuntaamisen taidot Taidot eivät synny itsestään, niitä tulee erityisesti tukea ja harjoittaa > Tavoitteena osallisuus yhteiskunnassa. Tarja Hännikäinen

35 APUVÄLINEITÄ (1) KANNETTAVA TIETOKONE JA PISTENÄYTTÖ & puhesyntetisaattori & ohjelmat & skanneri, pistetulostin Käytössä lähes kaikessa tunti- ja läksytyössä noin 3-5.luokasta > Oppilas saanut vuosittaista ohjausta apuvälineensä hallintaan. Pääasiassa se, mitä näkevät oppilaat tekevät tietokoneella tekstimuodossa, on sokean mahdollista saada luettavaksi pistenäytöltä ja kirjoittaa tietokoneelle. Näkevä voi lukea tekstin näytöltä, sokea lukee sormin pistenäytöltä (8 pisteen käyttö). Näyttää kerralla 40 merkkiä. Oppilas työskentelee näppäinkomennoin, ei hiiren avulla. Opettaja voi antaa valmistamansa tekstimuotoiset oppimateriaalit oppilaalle tikulla, sähköpostilla jne. Oppilas voi käyttää cd-muotoisia oppi- ja tehtäväkirjoja (tekstimuoto) Esimerkki pistenäytöstä:

36 (2) PERKINS -PISTEKIRJOITUSKONE Käytössä esi- ja alkuopetuksessa sekä niin kauan, kun oppilas siirtyy käyttämään tietokoneen pistenäyttöä Satunnaisesti isommilla oppilailla, kun tietokone ei käytössä Erityispaperit: Pistekirjoituspaperit ja vihot (3) ÄÄNIKIRJOJEN KUUNTELULAITTEET JA SANELIMET Äänikirjan kuuntelu pääasiassa läksyissä ja koealueen kertaamisessa. - Kuuntelulaitteita useita erilaisia, osassa sanelinominaisuus (esim. muistiinpanot ja läksyt), osassa tietokoneliitäntä. - Laitteelle vaihtoehtona äänikirjojen kuunteluohjelma tietokoneella. (4) VALKOINEN KEPPI - Käytössä oppilaskohtaisesti siirtymä-tilanteissa; pihassa, käytävillä tavallisimmin ei luokassa. - Tarvittaessa oppilas voi liikkua opastusotteessa. - Oppilaan mahdollista saada liikkumistaidon ohjausta mm. uusien reittien opiskeluun, uuteen koulurakennukseen tutustumiseen yms.

37 SOKEAN OPPILAN OPPIMATERIAALIT 1) CD:lle tuotettu tekstipohjainen oppi/ työkirja Kirja ladataan oppilaan tietokoneelle, luetaan Winluetus ohjelmalla Kaikki oppikirjat saatavilla, tilaus Ulkoasultaan kuin Word- tai Muistio-tekstinkäsittelyohjelma, ei kuvia eikä taulukoita; erillinen kuvaliite. Pitkät tekstit voi kuunnella puhesyntetisaattorilla. 2) Pisteoppikirja Tilaa vievä: Yksi mustatekstikirja pistekirjoituksella on noin 15 pistekirjasidosta / oppikirja. Noin näkevien sivua / pistesidos. Pisteoppikirjoissa EI ole tekstiä näkeville henkilöille. (Sidoksen alussa mustatekstillä sisällysluettelo) Pistekirjassa vain satunnaisia kuvia; vrt. kuvaliitteet. 3) Äänikirja (Daisy -kirja), CD:lle tuotettu kuuntelukirja Kaikki oppikirjat saatavilla, tilaus Pääasiassa läksyjen kuunteluun ja koealueen kertaamiseen Ks.

38 (4) KOHOKUVAT Sokealla ei ole sisäsyntyistä kykyä tutkia/lukea kohokuvamateriaalia. Jokainen kohokuva on sokealle aina uuden tutkimisen paikka. Pienet lapset aloittavat tutkimisen mm. koskettelukirjoista. Ks. mm. video koskettelukirjoista pienille lapsille Tavallisimmin käytetään karttatehtävissä, matematiikan havainnollistamisessa yms. Tulee olla sisällöltään minimalistinen, jotta saa irti oleellisen informaation tuntoaistin varassa. Tutkiminen tunnon varassa pala palalta vie aikaa Esim. kokeiden ei tule perustua kuvamateriaaliin; ne muokataan sanalliseen muotoon. 5) RITMUFF KOHOPIIRTÄMISALUSTA JA KOHOKALVO - käyttökelpoinen etenkin havainnollistettaessa yksinkertaisia kuvia - kalvolle piirretään kuulakärkikynällä, jälki nousee koholle 6) VAHANARU havainnollistamiseen, es. diagrammit

39 IV NÄKÖMONIVAMMAISET OPPIJAT Näkövammaisista lapsista on monivammaisia yli 60% Usein monivammaisen lapsen näkövammaa ei havaita heti muiden vammojen vuoksi. (Lea Hyvärinen 2001). Näkömonivammaisten lasten haasteet ovat moninaiset ja vaativat aina moniammatillisen työryhmän pitkäjänteistä ja tarkkaa selvitystä. Tarvitaan tiedot lapsen näkövamman vaikutuksesta neljällä toiminta-alueella: * Kommunikaatiossa * liikkumisessa *päivittäisissä toiminnoissa * Tarkoissa lähitehtävissä, kuten lukemisessa ja kirjoittamisessa Näkömonivammaisen lapsen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin tukeminen" julkaisu Tietoa kommunikoinnin kehityksen tukemisesta ja toiminnallisesta näönkäytöstä sekä periaatteita näkömonivammaisen lapsen kanssa toimimisesta arjessa. Tarja Hännikäinen

40 Monivammaisten näkövammaisten oppilasryhmä on erittäin heterogeeninen. Usein ainoana yhteisenä piirteenä on näkövammaisuus. Liitännäisvammoina esiintyvät useimmiten eriasteinen kehitysvamma, liikuntavamma, kommunikaatiovaikeudet, kuulovamma, autismi ja Aspergerin oireyhtymä. Lapsen kanssa toimivien on tärkeä tietää ja huomioida vammojen vaikutus toisiinsa sekä niiden yhdistynyt vaikutus lapsen kehitykseen ja oppimiseen. Vaikea-asteinen näkövammaisuus jo sinänsä ilman lisävammoja aiheuttaa ensimmäisinä elinvuosina kehityksellisen viiveen. Voimme kuvitella, kuinka paljon virikkeitä monivammainen lapsi tarvitsee ympäristöltä, jotta hänen kehityksensä edistyy hyvin. (Nikkanen & Lounaskorpi 2006.) Vaativaan näkömonivammaisuus-aiheeseen voi perehtyä lisää mm. sivustoilla Lea-Test-sivustolla, jossa myös lapsille sopivia tehtäviä, pelejä Papunet Tarja Hännikäinen

41 V NÄKÖVAMMA-ALAN TOIMIJAT TUKIJOINA Näkövammaisten keskusliitto, NKL Lasten ja nuoreten toiminta AVIRIS: apuvälinepalvelut NÄKÖVAMMAISET LAPSET RY; SOKEAIN LASTEN TUK RY, CELIA, Näkövammaisten kirjasto KESKUSPUISTON AMMATTIOPISTO, ARLAN TOIMIPAIKKA (Espoo) SVENSKA SKOLAN FÖR SYNSKADADE, SSS, Helsinki OPPIMIS- JA OHJAUSKESKUS ONERVA. (Kukkumäen yksikkö) Tarja Hännikäinen

42 Näkymätön nähtäväksi Oppilaan osallisuuden tukeminen omassa lähiyhteisössään a) Ohjaavan opettajan ohjauskäynnit opetuspaikkaan b) Oppilaan tukijaksot c) Aikuisten toimijoiden kouluttaminen d) Oheisoppimateriaalin tuottaminen

43 MATERIAALIA NKL-julkaisut, Lasten kuntoutusosasto Näkövammaisten lasten tuki ry: Silmäterä lehti Askel on kuvaus näkövammaisten nuorten arjesta. KS. Erillinen materiaali-lista Tarja Hännikäinen