Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Transkriptio

1 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Luonnos

2 Maakunnan liikennejärjestelmän KEHITTÄMISsuunnitelma Kanta-Hämeeseen on laadittu ensimmäinen maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Aktiivisen vuoropuhelun avulla on luotu suunnitelma, johon maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisessä jatkossa tukeudutaan. Liikennejärjestelmän lähiajan kehittämistoimista laaditaan aiesopimus. Suunnitelman valmistuttua tavoitteena on ylläpitää jatkuvaa suunnitelman ja liikennejärjestelmän tilan seurantaa. Tässä tiivistelmässä esitellään Kanta-Hämeen liikennejärjestelmän visio ja tavoitteet sekä liikennejärjestelmän kehittämislinjaukset. Suunnittelun lähtökohtia, liikennejärjestelmän ja toimintaympäristön nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä sekä suunnitelman vaikutuksia ja epävarmuuksia käsitellään tarkemmin Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma -raportissa (Hämeen liiton julkaisu xx/2009). Ilmastonmuutos asettaa rajat Ilmastonmuutoksen hillinnän merkitys yhdyskuntien kehittämistä ohjaavana tekijänä kasvaa jatkuvasti. On odotettavissa, että päästövähennysvaatimukset kiristyvät ja muuttuvat tavoitteista velvoitteiksi. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tarvitaan useiden keinojen yhtäaikaista käyttöä ja oikeisiin valintoihin tulee kannustaa myös taloudellisesti. Energiankulutuksen vähentäminen ja uusiutuvien energianlähteiden käyttö ovat keskeisessä roolissa. Liikenteen päästöjä hillitään sekä ajoneuvojen kilometrikohtaisia päästöjä pienentämällä että vähentämällä liikennesuoritetta. Yksikköpäästöjä vähennetään muun muassa edistämällä ajoneuvotekniikan ja uusien polttoaineiden kehittämistä ja käyttöönottoa, suosimalla taloudellista ajotapaa sekä taloudellisin ohjauskeinoin Liikennesuoritteen vähentämiseksi tarvitaan matkojen ja tavarankuljetusten määrään, pituuteen, kulku- ja kuljetustapaan sekä ajoneuvojen keskikuormaan vaikuttavia keinoja. Välillisistä keinoista pitkällä tähtäimellä keskeisimpiä ovat yhdyskuntarakenteen kehitys ja yhdyskunnan eri toimintojen sijoittuminen, jotka vaikuttavat sekä matkojen pituuteen että kulkutavan valintaan. Uuden maankäytön rakentumisen ohella liikenteeseen vaikuttavat merkittävästi myös jo nykyisen yhdyskuntarakenteen piirissä tapahtuvat muutokset, joiden taustalla ovat esimerkiksi asumisväljyyden kasvu, palveluverkon muutokset ja työmatkojen piteneminen. monen portaan toimenpiteitä Toimenpideohjelman taustalla vaikuttaa vahvasti niin sanottu neliporrasperiaate, jonka mukaan liikenteen ongelmien ratkaisussa tulee edetä seuraavassa järjestyksessä: 1. Millä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa liikkumis- ja kuljetustarpeisiin sekä kulku- ja kuljetustapoihin? 2. Miten olemassa olevan väylästön ja palveluiden käyttöä voidaan tehostaa? 3. Miten olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin kuntoa tai laatua voidaan parantaa 4. Laajennetaan liikenneverkkoa uus- tai laajennusinvestoinneilla Kehittämisvyöhykkeet ja kaupunkiseudut Kehittämisvyöhykkeiden ja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmien kehittämistä on käsitelty liikennestrategiassa erikseen. Kehittämisvyöhykkeiden käsittelyssä painottuvat elinkeinoelämän ja maankäytön näkökulmat: radan varsien asemanseutujen vahvistaminen ja logistiikkatoimintojen aluetarpeet pääliikenneväylien yhteydessä sekä pääväylien kehittämistarpeet. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän kehittämisessä painottuvat jalankulun ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen edistäminen sekä yhdyskuntarakenteen suuri merkitys tavoitellun kehityssuunnan tekijänä. Hauho Tuulos Kalvola Lammi Hattula HÄMEENLINNA Humppila Janakkala Jokioinen FORSSA Renko Ypäjä Tammela Hausjärvi Loppi RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ 2 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

3 visio ja tavoitteet Visio: Kanta-Hämeen liikennejärjestelmä vuonna 2030 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmä on kestävällä tavalla kilpailukykyinen. Liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrää on vähennetty kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Tarvittavat matkat ja elinkeinoelämän kuljetukset sujuvat turvallisesti joka päivä tukien ihmisten hyvää arkea, elinkeinoelämän kilpailukykyä ja alueiden elinvoimaa. tehdään yhä enemmän kävellen ja pyöräillen. Kaupunkiseuduilla ja niiden välillä arjen matkat sujuvat helposti joukkoliikenteellä. Eri liikennemuodot tarjoavat yhdessä mahdollisuuden sujuviin matkaketjuihin. 4. Liikenneturvallisuus: Liikennejärjestelmä on kaikilla kulkutavoilla niin turvallinen, että ihmiset eivät kuole tai loukkaannu vakavasti liikenneonnettomuuksissa. Liikenne myös koetaan niin turvallisena, että ihmiset uskaltavat tehdä arjen matkansa pelkäämättä. Visiota tarkentavat yleistavoitteet 1. Alueiden kehittyminen: Vahvistetaan Helsinki Hämeenlinna Tampere-käytävää maan merkittävimpänä kehitysvyöhykkeenä ja liitetään koko Kanta-Häme luontevaksi osaksi kasvavaa Helsingin metropolialuetta. 2. Yhdyskuntarakenne: Maankäyttö ja liikenneratkaisut tukevat toisiaan kestävällä tavalla. Uutta rakennetaan vanhaa täydentäen ja eheyttäen. 3. Liikenteellinen saavutettavuus: Liikennejärjestelmä tarjoaa kohtuullisen palvelutason kaikille. Lyhyitä matkoja 5. Ihminen: Ihmisten terveyteen ja elinympäristön viihtyisyyteen liittyviä liikenteen haittavaikutuksia vähennetään. Esteettömyys on oleellinen osa liikennejärjestelmän sosiaalista tasapuolisuutta. 6. Ympäristö: Liikennesektori kantaa oman vastuunsa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Laadukas luonnonympäristö ja rakennetun ympäristön arvoalueet sekä luonnonvarat siirtyvät myös tuleville sukupolville. 7. Talous: Liikennejärjestelmä on yhteiskuntataloudellisesti tehokas. Sidosryhmien voimavarat ja keinot yhdistämällä tehostetaan liikennejärjestelmän ylläpitoa ja pitkäjänteistä kehittämistä. 3

4 kehittämisvyöhykkeet Liikenteellisen aseman vahvistaminen Kanta-Hämeen sijainti keskellä Etelä-Suomea tarjoaa erinomaiset lähtökohdat maakunnan kehittämiselle. Tavara- ja henkilöliikenne tarvitsevat sujuvia päätieyhteyksiä maakunnan sisällä ja muualle Suomeen. Hyvät ja monipuoliset henkilöliikenneyhteydet työ- ja liikematkatarpeisiin muodostuvat yhä tärkeämmiksi sijoittumiskriteereiksi yrityksille ja julkisorganisaatioille. Tieverkon kunto ja liikennöitävyys tulee varmistaa myös maakunnan alemmalla tieverkolla. Tavoiteltu rooli Etelä-Suomen jakelukeskuksena edellyttää logistiikkatoiminnoille kilpailukykyisiä sijoittumispaikkoja pääväylien ja niiden solmukohtien läheisyydessä. Toimiva joukkoliikenne edellyttää sujuvia matkaketjuja, riittävää vuorotarjontaa ja kilpailukykyistä hintaa. Ympäristö ja turvallisuus kehittämisen reunaehtoja Ilmastonmuutoksen torjunta asettaa jatkossa tiukat reunaehdot ja vaatimukset liikennejärjestelmän kehittämiselle. Sen lisäksi, että autoliikenteen kasvua tulee hillitä maankäytön suunnittelun ja liikkumisen ohjauksen keinoin, tulee lisätä biopolttoaineiden käyttöä ja suosia kestäviä kulkutapoja sekä vähäpäästöisiä ja -kulutuksisia ajoneuvoja hankinnoissa ja maksupolitiikassa. Tieverkon kehittäminen kohdistuu ensisijaisesti turvallisuuden parantamiseen ja tarpeen mukaisen liikennöitävyyden turvaamiseen, ei kapasiteetin merkittävään lisäämiseen. Kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen keskikaiteita rakentamalla on edellytys vakavien onnettomuuksien vähentämiselle. Maantieverkon pohjavesialueet tulee suojata, samoin suuriliikenteisten pääväylien meluhaittoja vähentää ja ennaltaehkäistä. Helsinki Hämeenlinna Tampere-vyöhyke Pääradan ja valtatien 3 varaan rakentunut Helsinki Hämeenlinna Tampere-vyöhyke (HHT) on maan vahvin kehityskäytävä. Pääradan varren kaupunkiseutujen kasvu lisää kysyntää pääradan henkilöliikenteessä ja toisaalta hyvä junaliikenteen palvelutaso tukee rataan tukeutuvan maankäytön kehitystä. Tällä hetkellä pääradan kapasiteettipula on maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisen suurimpia ongelmia. Radalla tarvitaan merkittäviä parannuksia, jotta sen liikennöintiä voidaan kehittää. Valtatien 3 merkittävimmät kehittämistarpeet ovat paikallisia ja syntyvät valtatiekäytävän maankäytön kasvusta. Linja-autoliikenteen näkökulmasta merkittävimmät ongelmat ovat Helsingin katuverkolla, jonka ruuhkautuneisuus pidentää matka-aikoja ja heikentää täsmällisyyttä. Myös liityntäpysäköintimahdollisuuksia tulee kehittää. Helsinki Hämeenlinna Tampere-vyöhykkeen ensisijaiset toimenpiteet: Maankäyttö ja liikennejärjestelmä Maankäytön kasvun ohjaaminen kävelyetäisyydelle Radat asemista ja seisakkeista Helsinki Riihimäki välityskyvyn parantaminen Selvitys Riihimäki Tampere-rataosan välityskyvyn parantamisesta ja sen edellyttämistä aluevaraustarpeista Selvitys ratamelusta ja -tärinästä välillä Riihimäki Tampere Joukkoliikenne Helsingin työssäkäyntialuetta palvelevien lippujärjestelmien kehittäminen Taajamajunaliikenteen kehittäminen Pääradalla Asemien ja pikavuoropysäkkien liityntäpysäköinnin ja informaation kehittäminen Uusi pikavuoropysäkki vt 3 Turengin liittymään Kaukoliikenteen sujuvuuden parantaminen Helsingin sisääntuloreitillä Yhteyksien kehittäminen Helsinki-Vantaan lentoasemalle Maantiet Hattelmalanharjun pohjaveden suojaus 4 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

5 Helsinki Forssa Pori-vyöhyke Toinen maakunnan kehittämisvyöhyke rakentuu Helsingistä Forssan kautta Poriin johtavan valtatien 2 varaan. Tien merkitystä korostaa suoran ratayhteyden puuttuminen Helsingin ja Porin väliltä. Valtatien parantamisen ensimmäinen vaihevalmistui vuonna 2008, mutta edelleen välille Vihti Forssa jää liikenneturvallisuuden sekä elinkeinoelämän kuljetusten näkökulmasta merkittäviä ongelmakohteita. Linja-autoliikenteen kehittäminen edellyttää pysäkkien liityntäpysäköinnin kehittämistä sekä joukkoliikenteen etuuksia Helsingin katuverkolla. Helsinki Forssa Pori-vyöhykkeen ensisijaiset toimenpiteet: Linja-autoliikenne Forssan ja Helsingin välisen työmatkalippukokeilun kehittäminen Vt 2 pikavuoropysäkkien liityntäpysäköinnin kehittäminen Kaukoliikenteen sujuvuuden parantaminen Helsingin Maantiet sisääntuloreitillä Vt 2 Vihti Forssa-välin parantaminen nopeustason nostamiseksi Automaattisen nopeusvalvonnan laajentaminen vt 2:lle Poikittainen kehittämisvyöhyke Poikittaissuunnassa maakunta sijoittuu päätie- ja ratayhteyksistä muodostuvan Ylisen Pietarin yhteyden (YPY) varrelle ja tällä poikittaisvyöhykkeellä maakunnan kehityksen kannalta tärkeitä ovat yhteydet Turkuun ja Lahteen mutta myös laajemmin edelleen Länsi-Suomen satamien kautta Skandinaviaan ja Kaakkois-Suomen kautta Venäjälle. Hyvin järjestettyjen vaihtoyhteyksien ansiosta Etelä-Suomessa poikittaissuunnassakin hyvin toimiva henkilöjunatarjonta tulee varmistaa myös jatkossa. Tavarakuljetusten kehittämiseksi tarvitaan kolmioraiteet Riihimäelle ja Toijalaan. Vyöhykkeen tieverkon tärkein kehittämistarve on valtateiden 10 ja 12 parantaminen kahden maakuntakeskuksen, Hämeenlinnan ja Lahden, välillä. Yhteysvälin palvelutaso tulee nostaa merkittävän valtakunnallisen pääväylän vaatimusten mukaiseksi. Valtatieyhteyden 10/12 parantaminen ei poista kantatien 54 parantamistarvetta, sillä kantatie 54 säilyy edelleen lyhimpänä yhteytenä Turun suunnalta Lahteen ja edelleen itään suuntautuvalle tavaraliikenteelle. Poikittaisen kehittämisvyöhykkeen ensisijaiset toimenpiteet: Radat Riihimäen kolmioraide Turku Toijala-rataosan tasoristeysten poistaminen Joukkoliikenne Työmatkalipun kehittäminen Forssan seudulta Turkuun Maantiet Valtateiden 10 ja 12 pikavuoropysäkkien liityntäpysäköinnin kehittäminen Vt 10/12 Hämeenlinna Tuulos Lahti, kehittämishankkeen 1. vaihe Selvitys linja-autoliikenteen olosuhteiden turvaamisesta vt 10/12 kehittämisen yhteydessä Vt 10 Ypäjä Tammela, liikenneturvallisuuden parantaminen Kt 54 Tammela Hollola, tarveselvityksen päivitys Automaattisen nopeusvalvonnan laajentaminen vt 9 ja vt 10 5

6 Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmät Menestystekijänä houkutteleva asuinympäristö ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä Kanta-Häme on kolmen vahvan, profiililtaan erilaisen kaupunkiseudun, muodostama kokonaisuus. Menestyvä kaupunkiseutu on hyvin saavutettavissa oleva houkutteleva asumisen ja elinkeinoelämän alue. Uuden työvoiman houkutteleminen ja nykyisen työvoiman säilyttäminen edellyttää, että tarjolla on edullista, viihtyisää ja turvallista asumista sekä toimivat palvelut. Elinkeinoelämä tarvitsee toimitiloja, joiden sijainti tarjoaa hyvät yhteydet tarvittaville tie- ja ratakuljetuksille sekä työ- ja liikematkoille myös joukkoliikenteellä. Kestävä liikennejärjestelmä edellyttää vastuullista yhdyskuntarakenteen kehittämistä Kaupungeissa ja taajamissa jalankulku ja pyöräily ovat ensisijaisia kulkutapoja. Kaupunkien ja taajamien yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja uutta rakentamista sijoittaa ensisijaisesti juuri kävelyetäisyyksille keskustoista. Hyvä jalankulkuympäristö on samalla viihtyisää asuinympäristöä. Keskustojen jalankulkualueiden laajeneminen lisää niiden houkuttelevuutta. Keskustojen ulkopuolella maankäytön kehittäminen tulee suunnata radanvarren taajamiin ja vahvoihin linja-autoliikenteen käytäviin. Eheä yhdyskuntarakenne ja toimivat lähipalvelut on sekä liikennepoliittisten että monien muidenkin yhteiskunnallis- ten tavoitteiden toteutumisen edellytys. Kun matkanpituudet lyhenevät ja suurempi osa matkoista tehdään jalan tai polkupyörällä, vähenee päästöjen määrä. Kun yhdyskuntarakenne ei edellytä auton käyttöä ja autottomien liikkumismahdollisuudet paranevat, toteutuu sosiaalinen tasa-arvon tavoite. Samalla iäkkäiden kuntalaisten mahdollisuus omatoimiseen asumiseen paranee, mikä tuo kunnalle merkittäviä säästöjä ja parantaa asukkaiden elämän laatua. Kaiken ikäisten lisääntyvä hyötyliikunta tuo säästöjä terveyssektorille. Kunnallistekniikan kuluissa säästetään, kun infrastruktuuri ei levittäydy liian laajalle. Autoliikenteen vähentyessä liikenneturvallisuus paranee ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Maaseudun säilyttäminen elinvoimaisena Tavoitteena on maaseudun säilyminen elävänä. Uuden rakentamisen tulee sijoittua ensisijaisesti vahvistamaan nykyistä kyläverkostoa ja maaseudun kehittämiskäytäviä, jotta tärkeimmät palvelut voidaan turvata. Täysin rakenteesta irrallaan olevan asutuksen haitat ovat moninaiset. Julkisen liikenteen välttämättömän palvelutason turvaaminen maaseudulla edellyttää uusia toiminta- ja rahoitustapoja. Kuljetuskustannusten nousun hillitsemiseksi tarvitaan sekä hallintokuntien että kuntien yhteistyön tiivistämistä ja kuljetusten nykyistä parempaa koordinointia. Maaseudun elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan huolehtimalla alemman tieverkon kunnosta ja liikennöitävyydestä sekä yksityisteiden avustustasosta. 6 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

7 Hämeenlinnan kaupunkiseutu Tie- ja katuverkon kehittämisessä seudullisesti tärkeimpiä kohteita ovat Paasikiventien jatkeen rakentaminen sekä moottoritiehen liittyvät katu- ja liittymäjärjestelyt Hämeenlinnan keskustassa. Tavoitteena on vähentää keskustan läpiajoliikennettä ja katuverkon ruuhkautumista. Tärkeää on varmistaa myös muiden seudun kasvusta johtuvien tie- ja katuverkon ongelmakohtien toimivuus. Hämeenlinnan pysäköintipolitiikka tarvitsee selkeitä kehittämislinjauksia. Joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvattaminen kaupunki- ja seutuliikenteessä edellyttää linjaston selkeyttämistä, lippujärjestelmän kehittämistä, joukkoliikennettä suosivia liikenne- ja pysäkkijärjestelyjä sekä uusia ja kehittyneitä informaatiopalveluja. Kuntaliitoksen myötä Hämeenlinnan kaupungin rooli vahvistuu seudun joukkoliikenteen kehittämisessä. Riihimäen-Hyvinkään kaupunkiseutu Riihimäen keskustan tuntumassa olevien rakentumisalueiden käyttöönotto vahvistaa kevyen liikenteen roolia ja junan käyttöä työmatkoilla pääkaupunkiseudulle. Hyvinkäällä keskustan tiivistämistä jatketaan keskittämällä kaupallisia palveluita. Keskustojen lisäksi useissa radan varren taajamissa voidaan täydennysrakentamalla lisätä kävelyn ja pyöräilyn suosiota ja tukea taajamajunaliikenteen kehittämistä. Riihimäen hyvä sijainti rata- ja päätieyhteyksien solmukohteessa tekee siitä edullisen kohteen hyvää logistista sijaintia edellyttävien yritysalueiden sijoittumiseen pääradan tai Riihimäk Lahti-radan yhteyteen. Forssan kaupunkiseutu Forssan katuverkon kehittäminen keskittyy liikenneturvallisuuden parantamiseen. Joidenkin pääkatujen väljä mitoitus ei nykyisellään tue taajamissa tavoiteltavaa matalaa nopeustasoa. Myös katuympäristön ilmettä kohennetaan. Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen on kehittämisen painopiste kaikissa seudun taajamissa sekä Forssan keskustassa. Forssan ja Tammelan keskustoissa läpiajoliikenne, josta merkittävä osuus on raskasta liikennettä, aiheuttaa ongelmia. Kaupunkiseudun laajan alemman tieverkon kunto ja liikennöitävyys tulee turvata. Joukkoliikenteen palveluiden järjestäminen haja-asutusalueella edellyttää uusia palvelumuotoja, kuntien ja valtion tukea sekä seudullisen yhteistyön tiivistämistä. Seudun yhdyskuntarakenteen kehitys on ollut hajaantuvaa ja maankäytön lisäys tulisi jatkossa keskittää tukemaan Tammela Forssa Jokioinen-vyöhykkeen kehittymisedellytyksiä. Samalla turvataan seudun pääakselin joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Humppilan lentoasema olisi toteutuessaan merkittävä voimavara seudun kehitykselle. Ensisijaiset toimenpiteet kaikilla kaupunkiseuduilla: Liikennejärjestelmä ja maankäyttö Liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteistyön tiivistäminen Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitys Kaupunkien tai kaupunkiseutujen ilmasto-ohjelmien laatiminen Logistiikka- ja kuljetustoimintojen tukeminen Liikenneturvallisuus Kuntien liikenneturvallisuustyön vakiinnuttaminen ja yhteistyön tiivistäminen Seudullisten liikenneturvallisuussuunnitelmien päivittäminen ja seuranta Pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden määrärahan tason turvaaminen Alemman tieverkon ja taajamien nopeusrajoitusten tarkistaminen ja nopeusrajoituksia tukevat toimenpiteet Jalankulku ja pyöräily Kävely- ja pyöräilymyönteisen liikkumiskulttuurin edistäminen Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen koulujen ja päiväkotien ympäristöissä ja koulureiteillä Jalankulku- ja pyöräteiden talvihoidon ja kunnossapidon parantaminen tärkeimmillä työmatkaliikenteen reiteillä Pyöräpysäköinnin kehittäminen kunta- ja taajamakeskuksissa Maanteiden kevyen liikenteen väylien tarveselvityksen päivitys Kaupunki- ja taajamakeskustojen jalankulkuympäristön parantaminen, esteettömyyden kehittäminen Pyörätieverkon täydentäminen kaupungeissa ja taajamissa Joukkoliikenne Lippujärjestelmän kehittäminen Joukkoliikenteen tarjonnan kehittäminen, mm. palvelutasotavoitteiden määrittäminen Joukkoliikenteen rahoituksen turvaaminen, mm. palvelutasotavoitteiden edellyttämään joukkoliikennerahoitukseen varautuminen ja kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen edullisen hintatason edellyttämään rahoitukseen varautuminen Joukkoliikenteen markkinoinnin kehittäminen Liityntäpysäköinnin kehittäminen Alempi tieverkko Puuhuollon turvaaminen Alemman tieverkon kunnon ja liikennöitävyyden varmistaminen sekä tien merkittävyyden huomiointi kunnossapidossa Yksityistiestön kunnon turvaaminen, riittävän avustusmäärärahan varmistaminen

8 Niittykatu 5, FIN Hämeenlinna, puh. (03) , fax (0) Tammikuu 2009