Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma"

Transkriptio

1 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Luonnos

2 Maakunnan liikennejärjestelmän KEHITTÄMISsuunnitelma Kanta-Hämeeseen on laadittu ensimmäinen maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Aktiivisen vuoropuhelun avulla on luotu suunnitelma, johon maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisessä jatkossa tukeudutaan. Liikennejärjestelmän lähiajan kehittämistoimista laaditaan aiesopimus. Suunnitelman valmistuttua tavoitteena on ylläpitää jatkuvaa suunnitelman ja liikennejärjestelmän tilan seurantaa. Tässä tiivistelmässä esitellään Kanta-Hämeen liikennejärjestelmän visio ja tavoitteet sekä liikennejärjestelmän kehittämislinjaukset. Suunnittelun lähtökohtia, liikennejärjestelmän ja toimintaympäristön nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä sekä suunnitelman vaikutuksia ja epävarmuuksia käsitellään tarkemmin Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma -raportissa (Hämeen liiton julkaisu xx/2009). Ilmastonmuutos asettaa rajat Ilmastonmuutoksen hillinnän merkitys yhdyskuntien kehittämistä ohjaavana tekijänä kasvaa jatkuvasti. On odotettavissa, että päästövähennysvaatimukset kiristyvät ja muuttuvat tavoitteista velvoitteiksi. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tarvitaan useiden keinojen yhtäaikaista käyttöä ja oikeisiin valintoihin tulee kannustaa myös taloudellisesti. Energiankulutuksen vähentäminen ja uusiutuvien energianlähteiden käyttö ovat keskeisessä roolissa. Liikenteen päästöjä hillitään sekä ajoneuvojen kilometrikohtaisia päästöjä pienentämällä että vähentämällä liikennesuoritetta. Yksikköpäästöjä vähennetään muun muassa edistämällä ajoneuvotekniikan ja uusien polttoaineiden kehittämistä ja käyttöönottoa, suosimalla taloudellista ajotapaa sekä taloudellisin ohjauskeinoin Liikennesuoritteen vähentämiseksi tarvitaan matkojen ja tavarankuljetusten määrään, pituuteen, kulku- ja kuljetustapaan sekä ajoneuvojen keskikuormaan vaikuttavia keinoja. Välillisistä keinoista pitkällä tähtäimellä keskeisimpiä ovat yhdyskuntarakenteen kehitys ja yhdyskunnan eri toimintojen sijoittuminen, jotka vaikuttavat sekä matkojen pituuteen että kulkutavan valintaan. Uuden maankäytön rakentumisen ohella liikenteeseen vaikuttavat merkittävästi myös jo nykyisen yhdyskuntarakenteen piirissä tapahtuvat muutokset, joiden taustalla ovat esimerkiksi asumisväljyyden kasvu, palveluverkon muutokset ja työmatkojen piteneminen. monen portaan toimenpiteitä Toimenpideohjelman taustalla vaikuttaa vahvasti niin sanottu neliporrasperiaate, jonka mukaan liikenteen ongelmien ratkaisussa tulee edetä seuraavassa järjestyksessä: 1. Millä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa liikkumis- ja kuljetustarpeisiin sekä kulku- ja kuljetustapoihin? 2. Miten olemassa olevan väylästön ja palveluiden käyttöä voidaan tehostaa? 3. Miten olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin kuntoa tai laatua voidaan parantaa 4. Laajennetaan liikenneverkkoa uus- tai laajennusinvestoinneilla Kehittämisvyöhykkeet ja kaupunkiseudut Kehittämisvyöhykkeiden ja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmien kehittämistä on käsitelty liikennestrategiassa erikseen. Kehittämisvyöhykkeiden käsittelyssä painottuvat elinkeinoelämän ja maankäytön näkökulmat: radan varsien asemanseutujen vahvistaminen ja logistiikkatoimintojen aluetarpeet pääliikenneväylien yhteydessä sekä pääväylien kehittämistarpeet. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän kehittämisessä painottuvat jalankulun ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen edistäminen sekä yhdyskuntarakenteen suuri merkitys tavoitellun kehityssuunnan tekijänä. Hauho Tuulos Kalvola Lammi Hattula HÄMEENLINNA Humppila Janakkala Jokioinen FORSSA Renko Ypäjä Tammela Hausjärvi Loppi RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ 2 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

3 visio ja tavoitteet Visio: Kanta-Hämeen liikennejärjestelmä vuonna 2030 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmä on kestävällä tavalla kilpailukykyinen. Liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrää on vähennetty kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Tarvittavat matkat ja elinkeinoelämän kuljetukset sujuvat turvallisesti joka päivä tukien ihmisten hyvää arkea, elinkeinoelämän kilpailukykyä ja alueiden elinvoimaa. tehdään yhä enemmän kävellen ja pyöräillen. Kaupunkiseuduilla ja niiden välillä arjen matkat sujuvat helposti joukkoliikenteellä. Eri liikennemuodot tarjoavat yhdessä mahdollisuuden sujuviin matkaketjuihin. 4. Liikenneturvallisuus: Liikennejärjestelmä on kaikilla kulkutavoilla niin turvallinen, että ihmiset eivät kuole tai loukkaannu vakavasti liikenneonnettomuuksissa. Liikenne myös koetaan niin turvallisena, että ihmiset uskaltavat tehdä arjen matkansa pelkäämättä. Visiota tarkentavat yleistavoitteet 1. Alueiden kehittyminen: Vahvistetaan Helsinki Hämeenlinna Tampere-käytävää maan merkittävimpänä kehitysvyöhykkeenä ja liitetään koko Kanta-Häme luontevaksi osaksi kasvavaa Helsingin metropolialuetta. 2. Yhdyskuntarakenne: Maankäyttö ja liikenneratkaisut tukevat toisiaan kestävällä tavalla. Uutta rakennetaan vanhaa täydentäen ja eheyttäen. 3. Liikenteellinen saavutettavuus: Liikennejärjestelmä tarjoaa kohtuullisen palvelutason kaikille. Lyhyitä matkoja 5. Ihminen: Ihmisten terveyteen ja elinympäristön viihtyisyyteen liittyviä liikenteen haittavaikutuksia vähennetään. Esteettömyys on oleellinen osa liikennejärjestelmän sosiaalista tasapuolisuutta. 6. Ympäristö: Liikennesektori kantaa oman vastuunsa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Laadukas luonnonympäristö ja rakennetun ympäristön arvoalueet sekä luonnonvarat siirtyvät myös tuleville sukupolville. 7. Talous: Liikennejärjestelmä on yhteiskuntataloudellisesti tehokas. Sidosryhmien voimavarat ja keinot yhdistämällä tehostetaan liikennejärjestelmän ylläpitoa ja pitkäjänteistä kehittämistä. 3

4 kehittämisvyöhykkeet Liikenteellisen aseman vahvistaminen Kanta-Hämeen sijainti keskellä Etelä-Suomea tarjoaa erinomaiset lähtökohdat maakunnan kehittämiselle. Tavara- ja henkilöliikenne tarvitsevat sujuvia päätieyhteyksiä maakunnan sisällä ja muualle Suomeen. Hyvät ja monipuoliset henkilöliikenneyhteydet työ- ja liikematkatarpeisiin muodostuvat yhä tärkeämmiksi sijoittumiskriteereiksi yrityksille ja julkisorganisaatioille. Tieverkon kunto ja liikennöitävyys tulee varmistaa myös maakunnan alemmalla tieverkolla. Tavoiteltu rooli Etelä-Suomen jakelukeskuksena edellyttää logistiikkatoiminnoille kilpailukykyisiä sijoittumispaikkoja pääväylien ja niiden solmukohtien läheisyydessä. Toimiva joukkoliikenne edellyttää sujuvia matkaketjuja, riittävää vuorotarjontaa ja kilpailukykyistä hintaa. Ympäristö ja turvallisuus kehittämisen reunaehtoja Ilmastonmuutoksen torjunta asettaa jatkossa tiukat reunaehdot ja vaatimukset liikennejärjestelmän kehittämiselle. Sen lisäksi, että autoliikenteen kasvua tulee hillitä maankäytön suunnittelun ja liikkumisen ohjauksen keinoin, tulee lisätä biopolttoaineiden käyttöä ja suosia kestäviä kulkutapoja sekä vähäpäästöisiä ja -kulutuksisia ajoneuvoja hankinnoissa ja maksupolitiikassa. Tieverkon kehittäminen kohdistuu ensisijaisesti turvallisuuden parantamiseen ja tarpeen mukaisen liikennöitävyyden turvaamiseen, ei kapasiteetin merkittävään lisäämiseen. Kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen keskikaiteita rakentamalla on edellytys vakavien onnettomuuksien vähentämiselle. Maantieverkon pohjavesialueet tulee suojata, samoin suuriliikenteisten pääväylien meluhaittoja vähentää ja ennaltaehkäistä. Helsinki Hämeenlinna Tampere-vyöhyke Pääradan ja valtatien 3 varaan rakentunut Helsinki Hämeenlinna Tampere-vyöhyke (HHT) on maan vahvin kehityskäytävä. Pääradan varren kaupunkiseutujen kasvu lisää kysyntää pääradan henkilöliikenteessä ja toisaalta hyvä junaliikenteen palvelutaso tukee rataan tukeutuvan maankäytön kehitystä. Tällä hetkellä pääradan kapasiteettipula on maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisen suurimpia ongelmia. Radalla tarvitaan merkittäviä parannuksia, jotta sen liikennöintiä voidaan kehittää. Valtatien 3 merkittävimmät kehittämistarpeet ovat paikallisia ja syntyvät valtatiekäytävän maankäytön kasvusta. Linja-autoliikenteen näkökulmasta merkittävimmät ongelmat ovat Helsingin katuverkolla, jonka ruuhkautuneisuus pidentää matka-aikoja ja heikentää täsmällisyyttä. Myös liityntäpysäköintimahdollisuuksia tulee kehittää. Helsinki Hämeenlinna Tampere-vyöhykkeen ensisijaiset toimenpiteet: Maankäyttö ja liikennejärjestelmä Maankäytön kasvun ohjaaminen kävelyetäisyydelle Radat asemista ja seisakkeista Helsinki Riihimäki välityskyvyn parantaminen Selvitys Riihimäki Tampere-rataosan välityskyvyn parantamisesta ja sen edellyttämistä aluevaraustarpeista Selvitys ratamelusta ja -tärinästä välillä Riihimäki Tampere Joukkoliikenne Helsingin työssäkäyntialuetta palvelevien lippujärjestelmien kehittäminen Taajamajunaliikenteen kehittäminen Pääradalla Asemien ja pikavuoropysäkkien liityntäpysäköinnin ja informaation kehittäminen Uusi pikavuoropysäkki vt 3 Turengin liittymään Kaukoliikenteen sujuvuuden parantaminen Helsingin sisääntuloreitillä Yhteyksien kehittäminen Helsinki-Vantaan lentoasemalle Maantiet Hattelmalanharjun pohjaveden suojaus 4 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

5 Helsinki Forssa Pori-vyöhyke Toinen maakunnan kehittämisvyöhyke rakentuu Helsingistä Forssan kautta Poriin johtavan valtatien 2 varaan. Tien merkitystä korostaa suoran ratayhteyden puuttuminen Helsingin ja Porin väliltä. Valtatien parantamisen ensimmäinen vaihevalmistui vuonna 2008, mutta edelleen välille Vihti Forssa jää liikenneturvallisuuden sekä elinkeinoelämän kuljetusten näkökulmasta merkittäviä ongelmakohteita. Linja-autoliikenteen kehittäminen edellyttää pysäkkien liityntäpysäköinnin kehittämistä sekä joukkoliikenteen etuuksia Helsingin katuverkolla. Helsinki Forssa Pori-vyöhykkeen ensisijaiset toimenpiteet: Linja-autoliikenne Forssan ja Helsingin välisen työmatkalippukokeilun kehittäminen Vt 2 pikavuoropysäkkien liityntäpysäköinnin kehittäminen Kaukoliikenteen sujuvuuden parantaminen Helsingin Maantiet sisääntuloreitillä Vt 2 Vihti Forssa-välin parantaminen nopeustason nostamiseksi Automaattisen nopeusvalvonnan laajentaminen vt 2:lle Poikittainen kehittämisvyöhyke Poikittaissuunnassa maakunta sijoittuu päätie- ja ratayhteyksistä muodostuvan Ylisen Pietarin yhteyden (YPY) varrelle ja tällä poikittaisvyöhykkeellä maakunnan kehityksen kannalta tärkeitä ovat yhteydet Turkuun ja Lahteen mutta myös laajemmin edelleen Länsi-Suomen satamien kautta Skandinaviaan ja Kaakkois-Suomen kautta Venäjälle. Hyvin järjestettyjen vaihtoyhteyksien ansiosta Etelä-Suomessa poikittaissuunnassakin hyvin toimiva henkilöjunatarjonta tulee varmistaa myös jatkossa. Tavarakuljetusten kehittämiseksi tarvitaan kolmioraiteet Riihimäelle ja Toijalaan. Vyöhykkeen tieverkon tärkein kehittämistarve on valtateiden 10 ja 12 parantaminen kahden maakuntakeskuksen, Hämeenlinnan ja Lahden, välillä. Yhteysvälin palvelutaso tulee nostaa merkittävän valtakunnallisen pääväylän vaatimusten mukaiseksi. Valtatieyhteyden 10/12 parantaminen ei poista kantatien 54 parantamistarvetta, sillä kantatie 54 säilyy edelleen lyhimpänä yhteytenä Turun suunnalta Lahteen ja edelleen itään suuntautuvalle tavaraliikenteelle. Poikittaisen kehittämisvyöhykkeen ensisijaiset toimenpiteet: Radat Riihimäen kolmioraide Turku Toijala-rataosan tasoristeysten poistaminen Joukkoliikenne Työmatkalipun kehittäminen Forssan seudulta Turkuun Maantiet Valtateiden 10 ja 12 pikavuoropysäkkien liityntäpysäköinnin kehittäminen Vt 10/12 Hämeenlinna Tuulos Lahti, kehittämishankkeen 1. vaihe Selvitys linja-autoliikenteen olosuhteiden turvaamisesta vt 10/12 kehittämisen yhteydessä Vt 10 Ypäjä Tammela, liikenneturvallisuuden parantaminen Kt 54 Tammela Hollola, tarveselvityksen päivitys Automaattisen nopeusvalvonnan laajentaminen vt 9 ja vt 10 5

6 Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmät Menestystekijänä houkutteleva asuinympäristö ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä Kanta-Häme on kolmen vahvan, profiililtaan erilaisen kaupunkiseudun, muodostama kokonaisuus. Menestyvä kaupunkiseutu on hyvin saavutettavissa oleva houkutteleva asumisen ja elinkeinoelämän alue. Uuden työvoiman houkutteleminen ja nykyisen työvoiman säilyttäminen edellyttää, että tarjolla on edullista, viihtyisää ja turvallista asumista sekä toimivat palvelut. Elinkeinoelämä tarvitsee toimitiloja, joiden sijainti tarjoaa hyvät yhteydet tarvittaville tie- ja ratakuljetuksille sekä työ- ja liikematkoille myös joukkoliikenteellä. Kestävä liikennejärjestelmä edellyttää vastuullista yhdyskuntarakenteen kehittämistä Kaupungeissa ja taajamissa jalankulku ja pyöräily ovat ensisijaisia kulkutapoja. Kaupunkien ja taajamien yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja uutta rakentamista sijoittaa ensisijaisesti juuri kävelyetäisyyksille keskustoista. Hyvä jalankulkuympäristö on samalla viihtyisää asuinympäristöä. Keskustojen jalankulkualueiden laajeneminen lisää niiden houkuttelevuutta. Keskustojen ulkopuolella maankäytön kehittäminen tulee suunnata radanvarren taajamiin ja vahvoihin linja-autoliikenteen käytäviin. Eheä yhdyskuntarakenne ja toimivat lähipalvelut on sekä liikennepoliittisten että monien muidenkin yhteiskunnallis- ten tavoitteiden toteutumisen edellytys. Kun matkanpituudet lyhenevät ja suurempi osa matkoista tehdään jalan tai polkupyörällä, vähenee päästöjen määrä. Kun yhdyskuntarakenne ei edellytä auton käyttöä ja autottomien liikkumismahdollisuudet paranevat, toteutuu sosiaalinen tasa-arvon tavoite. Samalla iäkkäiden kuntalaisten mahdollisuus omatoimiseen asumiseen paranee, mikä tuo kunnalle merkittäviä säästöjä ja parantaa asukkaiden elämän laatua. Kaiken ikäisten lisääntyvä hyötyliikunta tuo säästöjä terveyssektorille. Kunnallistekniikan kuluissa säästetään, kun infrastruktuuri ei levittäydy liian laajalle. Autoliikenteen vähentyessä liikenneturvallisuus paranee ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Maaseudun säilyttäminen elinvoimaisena Tavoitteena on maaseudun säilyminen elävänä. Uuden rakentamisen tulee sijoittua ensisijaisesti vahvistamaan nykyistä kyläverkostoa ja maaseudun kehittämiskäytäviä, jotta tärkeimmät palvelut voidaan turvata. Täysin rakenteesta irrallaan olevan asutuksen haitat ovat moninaiset. Julkisen liikenteen välttämättömän palvelutason turvaaminen maaseudulla edellyttää uusia toiminta- ja rahoitustapoja. Kuljetuskustannusten nousun hillitsemiseksi tarvitaan sekä hallintokuntien että kuntien yhteistyön tiivistämistä ja kuljetusten nykyistä parempaa koordinointia. Maaseudun elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan huolehtimalla alemman tieverkon kunnosta ja liikennöitävyydestä sekä yksityisteiden avustustasosta. 6 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

7 Hämeenlinnan kaupunkiseutu Tie- ja katuverkon kehittämisessä seudullisesti tärkeimpiä kohteita ovat Paasikiventien jatkeen rakentaminen sekä moottoritiehen liittyvät katu- ja liittymäjärjestelyt Hämeenlinnan keskustassa. Tavoitteena on vähentää keskustan läpiajoliikennettä ja katuverkon ruuhkautumista. Tärkeää on varmistaa myös muiden seudun kasvusta johtuvien tie- ja katuverkon ongelmakohtien toimivuus. Hämeenlinnan pysäköintipolitiikka tarvitsee selkeitä kehittämislinjauksia. Joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvattaminen kaupunki- ja seutuliikenteessä edellyttää linjaston selkeyttämistä, lippujärjestelmän kehittämistä, joukkoliikennettä suosivia liikenne- ja pysäkkijärjestelyjä sekä uusia ja kehittyneitä informaatiopalveluja. Kuntaliitoksen myötä Hämeenlinnan kaupungin rooli vahvistuu seudun joukkoliikenteen kehittämisessä. Riihimäen-Hyvinkään kaupunkiseutu Riihimäen keskustan tuntumassa olevien rakentumisalueiden käyttöönotto vahvistaa kevyen liikenteen roolia ja junan käyttöä työmatkoilla pääkaupunkiseudulle. Hyvinkäällä keskustan tiivistämistä jatketaan keskittämällä kaupallisia palveluita. Keskustojen lisäksi useissa radan varren taajamissa voidaan täydennysrakentamalla lisätä kävelyn ja pyöräilyn suosiota ja tukea taajamajunaliikenteen kehittämistä. Riihimäen hyvä sijainti rata- ja päätieyhteyksien solmukohteessa tekee siitä edullisen kohteen hyvää logistista sijaintia edellyttävien yritysalueiden sijoittumiseen pääradan tai Riihimäk Lahti-radan yhteyteen. Forssan kaupunkiseutu Forssan katuverkon kehittäminen keskittyy liikenneturvallisuuden parantamiseen. Joidenkin pääkatujen väljä mitoitus ei nykyisellään tue taajamissa tavoiteltavaa matalaa nopeustasoa. Myös katuympäristön ilmettä kohennetaan. Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen on kehittämisen painopiste kaikissa seudun taajamissa sekä Forssan keskustassa. Forssan ja Tammelan keskustoissa läpiajoliikenne, josta merkittävä osuus on raskasta liikennettä, aiheuttaa ongelmia. Kaupunkiseudun laajan alemman tieverkon kunto ja liikennöitävyys tulee turvata. Joukkoliikenteen palveluiden järjestäminen haja-asutusalueella edellyttää uusia palvelumuotoja, kuntien ja valtion tukea sekä seudullisen yhteistyön tiivistämistä. Seudun yhdyskuntarakenteen kehitys on ollut hajaantuvaa ja maankäytön lisäys tulisi jatkossa keskittää tukemaan Tammela Forssa Jokioinen-vyöhykkeen kehittymisedellytyksiä. Samalla turvataan seudun pääakselin joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Humppilan lentoasema olisi toteutuessaan merkittävä voimavara seudun kehitykselle. Ensisijaiset toimenpiteet kaikilla kaupunkiseuduilla: Liikennejärjestelmä ja maankäyttö Liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteistyön tiivistäminen Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitys Kaupunkien tai kaupunkiseutujen ilmasto-ohjelmien laatiminen Logistiikka- ja kuljetustoimintojen tukeminen Liikenneturvallisuus Kuntien liikenneturvallisuustyön vakiinnuttaminen ja yhteistyön tiivistäminen Seudullisten liikenneturvallisuussuunnitelmien päivittäminen ja seuranta Pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden määrärahan tason turvaaminen Alemman tieverkon ja taajamien nopeusrajoitusten tarkistaminen ja nopeusrajoituksia tukevat toimenpiteet Jalankulku ja pyöräily Kävely- ja pyöräilymyönteisen liikkumiskulttuurin edistäminen Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen koulujen ja päiväkotien ympäristöissä ja koulureiteillä Jalankulku- ja pyöräteiden talvihoidon ja kunnossapidon parantaminen tärkeimmillä työmatkaliikenteen reiteillä Pyöräpysäköinnin kehittäminen kunta- ja taajamakeskuksissa Maanteiden kevyen liikenteen väylien tarveselvityksen päivitys Kaupunki- ja taajamakeskustojen jalankulkuympäristön parantaminen, esteettömyyden kehittäminen Pyörätieverkon täydentäminen kaupungeissa ja taajamissa Joukkoliikenne Lippujärjestelmän kehittäminen Joukkoliikenteen tarjonnan kehittäminen, mm. palvelutasotavoitteiden määrittäminen Joukkoliikenteen rahoituksen turvaaminen, mm. palvelutasotavoitteiden edellyttämään joukkoliikennerahoitukseen varautuminen ja kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen edullisen hintatason edellyttämään rahoitukseen varautuminen Joukkoliikenteen markkinoinnin kehittäminen Liityntäpysäköinnin kehittäminen Alempi tieverkko Puuhuollon turvaaminen Alemman tieverkon kunnon ja liikennöitävyyden varmistaminen sekä tien merkittävyyden huomiointi kunnossapidossa Yksityistiestön kunnon turvaaminen, riittävän avustusmäärärahan varmistaminen

8 Niittykatu 5, FIN Hämeenlinna, puh. (03) , fax (0) Tammikuu 2009

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Aiesopimus Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2009 2013 - luonnos, 5.1.

Aiesopimus Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2009 2013 - luonnos, 5.1. Aiesopimus Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2009 2013 - luonnos, 5.1.2009 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille:

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet 2.6.2005 1 Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+

Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ Seurantaraportti 2016, Keskeiset tulokset Turun seudun kannalta Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Liikennestrategian seuranta Liikennestrategia valmistui vuonna

Lisätiedot

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA) - Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista.

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA) - Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA) - Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTÄ OHJAA VISIO: Uudenmaan

Lisätiedot

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa Liite 2 Ohjelman laadinnan kriteeristössä mainittujen tavoitteiden toteutuminen hankekohtaisesti LIIKENNEJÄRJESTELMÄTAVOITTEET RAKENNEMALLITAVOITTEET TOIMENPIDE Mt 12191 Littoisten kevyen liikenteen väylä,

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö

Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö 5.11.2015 Olli Keinänen Pendelöijät Helsingin seudulle 2. vaihemaakuntakaavan

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

S U O M E N. u u n n i t e l m a LIIKENNESTRATEGIA. Tiivistelmä

S U O M E N. u u n n i t e l m a LIIKENNESTRATEGIA. Tiivistelmä VA RSINAIS- S U O M E N liikennejärjestelmäs u u n n i t e l m a LIIKENNESTRATEGIA 2 0 3 0 Tiivistelmä 2 0 0 7 Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän visio

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla VARELY / Hanna Lindholm

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla VARELY / Hanna Lindholm Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla 5.4.2016 VARELY / Hanna Lindholm Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittäminen Linea Konsultit Oy 5.4.2016

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA EKOTULI+LINTU-SEMINAARI SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA TAUSTAA Taustalla 2009 valmistunut selvitys Maankäyttö ja liikenneturvallisuus, ohjaajana Saara Toivonen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy 11.9.2013 11.9.2013 Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

PALVELUKOHTEIDEN PAIKALLISET VIITOITUSPERIAATTEET, HÄMEENLINNA (LUONNOS)

PALVELUKOHTEIDEN PAIKALLISET VIITOITUSPERIAATTEET, HÄMEENLINNA (LUONNOS) 20.10.2015 Palvelukohteiden paikalliset viitoitusperiaatteet antavat suuntaviivat opastamiselle Hämeenlinnassa. Viitoitusperiaatteissa noudatetaan pääasiassa Palvelukohteiden viitoitus ohjetta (TIEH 2000021-07)

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen 1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

HLJ 2011 -liikennejärjestelmäehdotus 2.3.2011

HLJ 2011 -liikennejärjestelmäehdotus 2.3.2011 Liite 4 HLJ 2011 -liikennejärjestelmäehdotus 2.3.2011 Helsingin seudun liikenne 2.3.2011 Liikennejärjestelmän visio Korkealaatuiset ja ekotehokkaat liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet edistävät seudun

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä. Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet 1.9.2015 Valtakunnallinen liikenneturvallisuusvisio ja - tavoitteet Turvallisuusvisio: Kenenkään ei tarvitse kuolla

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN LIIKENNETURVALLISUUSKOORDINAATTORI 2016-2017

KANTA-HÄMEEN LIIKENNETURVALLISUUSKOORDINAATTORI 2016-2017 KANTA-HÄMEEN LIIKENNETURVALLISUUSKOORDINAATTORI 2016-2017 KOORDINAATTORITYÖN SISÄLTÖ Työhön sisältyy kuntien liikenneturvallisuustyön aktivointi, yhteistyön kehittäminen ja kuntien henkilöstön liikenneturvallisuustietämyksen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Helsinki-Turku nopea junayhteys Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 Kalvosarjan sisältö YHTEENVETO Yhden sivun yhteenveto Kolmen sivun yhteenveto ASUKASKYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Valtatien 5 liikennekäytävä osana Kuopion seudun kehittämistä

Valtatien 5 liikennekäytävä osana Kuopion seudun kehittämistä Valtatien 5 liikennekäytävä osana Kuopion seudun kehittämistä Esittelyaineisto 12.10.2017 Lähtökohtia Valtatie 5 on osa Itä-Suomen tärkeintä kehityskäytävää. Suunnittelukohde sijoittuu valtatien 5 vilkkaimmalle

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia HLJ 2011 Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Sisällysluettelo Johdanto 4 Liikenneturvallisuuden nykytilanne 6 Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Lisätiedot