Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät"

Transkriptio

1 KI HUnj ul kai susar j a,nr o44 I SBN ( PDF) Ai kui sur hei l i j oi den sosi oekonomi nenasemaj a t al oudel l i sett uki j är j est el mät Ki l pa-j ahui ppuur hei l unt ut ki muskeskuski HU J yväskyl ä2013

2 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät Mikko Kärmeniemi 1, Jari Lämsä 1, Jari Savolainen 2 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 2 Suomen Olympiakomitea Copyright 2013 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN (PDF) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 2013

3 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 2 TIIVISTELMÄ JOHDANTO URHEILIJOIDEN TALOUDELLISET TUKIJÄRJESTELMÄT Perustoimeentuloon tarkoitetut julkiset tuet Valtion urheilija-apuraha Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön opiskeluapurahat Opintotuki Olympiakomitean valmennustuki OPISKELUN JA URHEILUN YHTEENSOVITTAMINEN OPISKELIJOIDEN TALOUDELLINEN TILANNE MENETELMÄT Vastaajien kuvailu TULOKSET Yleinen mielipide toimeentulosta Urheilijoiden keskeisimmät tulonlähteet ja menot Urheilutulojen rahastointi Opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apurahan merkitys Vammaisurheilijoiden tulot ja menot Työttömyyskorvaus ja toimeentulotuki Opiskelevat urheilijat Opintojen eteneminen Opintotuen merkitys perustoimeentulon kannalta Urheilijoiden ammattienedistämissäätiön opiskeluapuraha Opiskelevien aikuisurheilijoiden työssäkäynti ja palkkatulot Lajikohtainen analyysi ja ammattilaisuus Lajikohtainen ansiotaso ja tulojen muodostuminen YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Opintotuki ja opiskeluoikeus Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön opiskeluapuraha Opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apuraha Muut kehittämisehdotukset LÄHTEET LIITE A. KYSELYLOMAKE... 63

4 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 3 TIIVISTELMÄ Tässä tutkimuksessa tarkastellaan aikuisurheilijoiden tulotasoa, toimeentulon lähteitä ja julkisten taloudellisten tukien (valtion urheilija-apuraha, opintotuki, Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön opiskeluapuraha) vaikutusta urheilijoiden toimeentuloon. Kyseessä on opetus- ja kulttuuriministeriön tiedolla johtamisen kehittämiseen ja tietopohjan vahvistamiseen liittyvä sektoritutkimushanke, jonka avulla pyritään tuottamaan tietoa urheilijoiden julkisten tukijärjestelmien kehitystyöhön huomioiden urheilun ja opiskelun yhteensovittaminen. Tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluivat maajoukkuetoiminnassa mukana olevat täysi-ikäiset urheilijat. Kyselyyn vastasi myös joitakin kansallisen tason urheilijoita. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kaikkiaan kysely lähetettiin urheilijalle, joista vastasi 638 henkilöä. Näin ollen vastausprosentiksi muodostui 41 prosenttia. Tutkimus toteutettiin kahden muun hankkeen yhteydessä eli kyselyn tuloksia hyödynnettiin myös Viron ja Latvian kanssa yhteistyössä toteutetussa dual career -projektissa sekä Joensuun Urheiluakatemian hallinnoimassa korkea-asteen joustavien opiskelumahdollisuuksien kehitystyössä. Tutkimukseen vastanneiden urheilijoiden vuoden 2012 tulojen mediaani oli euroa. Kansainvälisen kärkitason urheilijoilla taloudelliset resurssit ovat huomattavasti suuremmat. Kaikkia julkisia taloudellisia tukijärjestelmiä voidaan pitää merkittävinä urheilijoiden toimeentuloa ajatellen. Erityisesti valtion urheilija-apurahan merkitys on suuri. Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön apurahan vaikutus kokonaisuuteen on pieni, mutta sen saaneille urheilijoille sillä on suurempi merkitys. Opintotuen osuus urheilevien korkeakouluopiskelijoiden tuloista on noin viidennes ja suurin osa urheilijoista pitää sitä merkittävänä toimeentulon muotona. Opintotuen käyttöön vaikuttaa kuitenkin urheilevien opiskelijoiden opintojen hitaampi eteneminen. Opintojen hitaamman suorittamisen vuoksi huippu-urheilijoiden opintoajat venyvät. Näin ollen ehdotetaan, että jokainen akatemiaverkoston korkeakoulu kirjaisi huippu-urheilun omiin sääntöihinsä lisäajan myöntämisen perusteisiin liittyen yliopistolain 42 :ään opiskeluoikeuden jatkamisesta. Koska opiskelun taloudelliseen tukemiseen opintotuen lisäksi näyttäisi olevan selkeästi enemmän tarvetta, Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön opiskeluapurahan kehittämiseksi suositellaan lisäresurssien kartoitusta niin OKM:n kuin oman varainhankinnan kannalta. Lisäksi ehdotetaan säätiön sääntöjen muokkaamista siten, että tuki kohdistuisi pääsääntöisesti nuoriin potentiaalisiin urheilijoihin ja että se huomioisi myös lukio-opiskelijat ja avoimissa korkeakouluissa opiskelevat urheilijat. Valtion urheilija-apurahan kehittämiseksi ehdotetaan pienten apurahojen lukumäärän lisäämistä, jotta niillä olisi vaikutus siihen nuorten lahjakkaiden urheilijoiden kohderyhmään, jolla resurssit ovat pienet. Lisäksi ehdotetaan pienen apurahan myöntämismahdollisuutta myös joukkuelajien nuorille lahjakkaille urheilijoille, joita ei vielä voida pitää ammattiurheilijoina. Avainsanat: sosioekonominen asema, taloudellinen tuki, apurahat, opintotuki, urheilijat

5 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 4 1 JOHDANTO Urheilijoiden taloudelliset tukimuodot koostuvat valmentautumiseen ja perustoimeentuloon kohdistetuista tuista. Suoraan urheilijoille myönnettäviä julkisia perustoimeentuloon kohdistettavia taloudellisia tukimuotoja ovat valtion valmennus- ja harjoitteluapurahat sekä Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön apurahat. Lisäksi urheilijat saavat harjoitteluun ja valmentautumiseen tarkoitettuja taloudellisia tukia monista lähteistä, joita ovat esimerkiksi urheiluseurat, lajiliitot, Suomen Olympiakomitea, säätiöt ja kunnat. Kilpailupalkkiot ja sponsorituki muodostuvat merkittäviksi tulonlähteiksi yleensä vasta kansainvälisellä huipputasolla. Urheilu-ura huipulla kestää vain harvassa tapauksessa yli kymmenen vuotta, joten aikaan urheiluuran jälkeen on tärkeää valmistautua hyvissä ajoin. Suomessa urheilijat suhtautuvat opiskeluun pääsääntöisesti erittäin positiivisesti ja usealla huippu-urheilijalla on kunnianhimoiset tavoitteet myös opiskelujen suhteen. Esimerkiksi vajaa kymmenen vuotta sitten Olympiakomitean valmennustukiurheilijoista 60 prosenttia ja valtion urheilija-apurahaa saavista urheilijoista 48 prosenttia oli opiskelijoita (Opetusministeriö 2004). Kouluttautuneen urheilijan mahdollisuudet selviytyä sekä urheilun että elämänhallinnan haasteista nähdään yleisesti kouluttamatonta ainoastaan urheiluun panostavaa urheilijaa paremmiksi (Metsä-Tokila 2001; Radtke & Coalter 2007). Huippu-urheilun ja koulutuksen yhteensovittaminen ei kuitenkaan ole helppoa, erityisesti painetta kohdistuu urheilijoiden ajankäyttöön ja taloudelliseen toimeentuloon. Näin ollen joustavien opintojärjestelyiden ja erilaisten tukitoimien kehittäminen on olennaista urheilijoiden urheilu- ja siviiliuran yhteensovittamiseksi. Pohjimmiltaan kysymys on urheiluliikkeen ja koulutusjärjestelmän vastuusta urheilijoita kohtaan. Urheilijan uran erityispiirteet on tiedostettu Suomessa ja urheilijoiden kokonaisvaltaista kehitystä pyritään edistämään urheiluvalmennukseen, urheilun ja opiskelun yhteensovittamiseen ja muuhun elämänhallintaan liittyvillä tukitoimilla. Urheilijan elämänuran kehittäminen linjattiin Suomen Olympiakomitean, opetusministeriön ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n asettaman työryhmän toimesta yhdeksi kehittämistoimenpiteeksi vuonna 1998 ilmestyneessä muistiossa Huippu-urheilu 2000 luvulle Strategia suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseksi. Tavoitteeksi asetettiin opiskelevien huippu-urheilijoiden tuki- ja tutorjärjestelmän kehittäminen yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa. Strategian pohjalta opetusministeriön asettama URA-työryhmä jatkoi työtä urheilijoiden urheiluja koulutusuran joustavien yhdistämismahdollisuuksien kehittämiseksi. Työryhmän ehdotusten mukaisesti esimerkiksi Olympiakomiteaan perustettiin opinto-ohjaajan toimi vuonna (Opetusministeriö 1999.) Vuonna 2002 opetusministeriö asetti jälleen uuden työryhmän pohtimaan opiskelevien urheilijoiden taloudellista tilannetta. Kyseinen työryhmä julkaisi reilu vuosi myöhemmin muistion urheilijoiden koulutuksen ja valmentautumisen taloudellisten edellytysten paranta-

6 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 5 miseksi, missä otettiin kantaa mm. koulutusjärjestelmän kehittämiseen, urheilujärjestöjen toimenpiteisiin opintojen ohjauksessa ja urasuunnittelun kehittämisessä, urheiluoppilaitosjärjestelmään ja taloudellisiin edellytyksiin. (Opetusministeriö 2004). Ajatus tähän hankkeeseen kumpuaa urheilun, toimeentulon ja opiskelun asettamista haasteista 2010-luvun suomalaisille urheilijoille. Kyseessä on opetus- ja kulttuuriministeriön tiedolla johtamisen kehittämiseen ja tietopohjan vahvistamiseen liittyvä sektoritutkimushanke, jonka avulla pyritään tuottamaan tietoa urheilijoiden julkisten tukijärjestelmien kehitystyöhön huomioiden urheilun ja opiskelun yhteensovittaminen. Tutkimuksessa analysoidaan urheilijoiden tulotasoa, tulolähteitä sekä erilaisten opiskeluun ja urheiluun liittyvien julkisten tukien merkitystä urheilijoille seuraavien tutkimuskysymysten kautta: 1. Mitkä ovat aikuisurheilijoiden tärkeimmät toimeentulolähteet? 2. Mikä merkitys urheilun julkisilla tuilla on aikuisurheilijoiden toimeentuloon? 3. Mikä merkitys opintotuella on opiskelevien aikuisurheilijoiden perustoimeentuloon? 4. Mikä tulotaso eri urheilulajien urheilijoilla on? Tutkimuksen tavoiteltuun kohdejoukkoon kuuluivat maajoukkuetoiminnassa mukana olevat urheilijat, mikä kattaa huomattavasti suuremman joukon urheilijoita kuin ainoastaan kansainvälisen kärkitason huippu-urheilijat. Kyselyyn vastasi myös joitakin kansallisen tason urheilijoita. Laajempi kohdejoukko valittiin siitä syystä, että haluttiin saada perusteellinen kuva eritasoisten urheilijoiden taloudellisesta tilanteesta.

7 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 6 2 URHEILIJOIDEN TALOUDELLISET TUKIJÄRJESTELMÄT Urheilujärjestöjen ja urheilijoiden taloudelliseen tukemiseen on Suomessa pitkät perinteet ja 1970-lukujen suomalaista yhteiskuntaa leimasivat valtiojohtoinen politiikka ja liikunnan sulautuminen osaksi yhteiskuntapolitiikkaa (Suomen Liikunta ja Urheilu 2003). Ruskeista kirjekuorista siirryttiin valtakunnallisiin stipendijärjestelmiin 1970-luvun alusta lähtien aikana jolloin markkinatalous vääjäämättä ajoi amatööriurheilun ideaalin edelle. Urheilijoiden taloudellisen tukemisen mahdollisti juuri kansainvälisten amatöörisääntöjen löyhtyminen, mikä lopulta johti ammattimaistumiseen. Julkinen sektori osallistui urheilijoiden suoraan tukemiseen Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1996, jolloin ensimmäiset urheilija-apurahat jaettiin. Urheilujärjestöjä oli kuitenkin säännöllisesti tuettu valtion toimesta jo vuodesta 1920 lähtien luvulta näihin päiviin asti urheilujärjestöjen julkinen taloudellinen tuki on ollut peräisin veikkausvoittovaroista. (Suomen Liikunta ja Urheilu 2003.) Kansainvälinen huippu-urheilumenestyksen saavuttamiseksi on kansallisella tasolla rakennettu urheilijoiden valmentautumista tehostavia taloudellisia tukijärjestelmiä. Nykyisin huippu-urheilijoiden valmentautumisen taloudellinen tukijärjestelmä koostuu pääasiassa urheilujärjestöjen (esim. seurat ja lajiliitot), Olympiakomitean ja opetus- ja kulttuuriministeriön valmennustuista. Näiden tahojen lisäksi muun muassa erilaiset säätiöt ja kunnat voivat myötää stipendejä urheilijoiden käyttöön. Kilpailupalkkiot ja sponsoritulot muodostuvat merkittäväksi tulonlähteeksi yleensä vasta kansainvälisellä tasolla urheilijan saavutettua menestystä. Joukkuepalloilulajeissa urheilijoiden tulot kanavoituvat suuressa määrin urheiluseuran kautta läpi uran. Opiskelevien urheilijoiden kohdalla opintotuki puolestaan on merkittävä tulonlähde. Piispa (2013, 39 51) hahmottaa urheilijoiden ja taiteilijoiden elämänkulkuun liittyvässä tutkimuksessa kaksi erilaista huippu-urheilijatyyppiä onnellinen lahjakkuus ja raatava kilpailija joiden kautta jäsentyy kaksi erilaista tapaa päästä huipulle ja pysyä siellä. Kyseessä on kaksi erilaista asennoitumistapaa urheiluun ja näin ollen ne edustavat kahta erilaista näkemystä huippuuteen vaadittavista olosuhteista. Onnelliset lahjakkuudet ovat lahjakkuuksia, joiden motivaatio on peräisin nautinnosta ja itsensä kehittämisestä. Heidän asennoituminen urheiluun on positiivinen ja he kokevat saaneensa uraltaan paljon ja suhtautuvat positiivisesti uran jälkeiseen aikaan. Raatavien kilpailijoiden suhtautuminen urheiluun taas on raadollisempi. Myös he ovat selkeitä lahjakkuuksia, mutta näkevät kilpailuvietin ja halun olla paras keskeisimpinä motivoivina tekijöinä. He ovat valmiita kovaan ja määrätietoiseen harjoitteluun menestyäkseen urheilun kovassa maailmassa. Myös Piispa mainitsee, että urheilijoiden tulot muodostuvat useista lähteistä, esimerkiksi apurahoista, sponsorituloista, kilpailupalkkioista ja opintotuesta. Tästä huolimatta pääasiallinen tulonlähde on usein eroteltavissa: yksilöurheilija voi toimia pääosin apurahojen varassa, urheilusta ansaitsemillaan tuloilla tai omarahoituksella, kun taas joukkueurheilijoilla palkkatulot ovat merkittävässä asemassa lukuun ottamatta omarahoituksella toimivia amatööriurheilijoita. Useimmille

8 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 7 rahoitusmuodoille leimaa antava piirre on epävarmuus, mikä heijastuu urheilijoiden elämään. Opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apurahaa saavat urheilijat kokevat sen erittäin tärkeäksi tulomuodoksi ja tukiverkoksi, joka mahdollistaa harjoittelun ja kilpailun huipulla pysymisen edellyttämällä tavalla. Riskialttiiksi urheilijat kokevat apurahan piiristä pois putoamisen esimerkiksi loukkaantumisen tai heikomman menestyksen vuoksi ja lisäksi kritiikkiä nousee siitä, että apuraha ei riitä valmentajakorvauksiin. Urheilusta saaduilla ansioilla elävien yksilöurheilijoiden tulot voivat olla varsin epäsäännöllisiä ja palkkiot putoavat rajusti heti huipun takana, mikä voi aiheuttaa taloudellista epävarmuutta. Omarahoitteisesti toimivat yksilöurheilijat rahoittavat urheilunsa palkkatöillä, pienillä sponsorisopimuksilla, opintotuella ja muilla avustuksilla. Tässä tilanteessa täysipäiväisenä urheilijana toimiminen on mahdotonta urheilu jää tietyllä tavalla harrastuksen asemaan. Tietyissä joukkuelajeissa kotimainen pääsarjataso mahdollistaa urheilijoille ammattilaisuuden, mutta pienemmissä lajeissa toimeentulo on hankittava muista lähteistä. Näiltä amatööripohjalta huipulla urheilevilta kysytään poikkeuksellista sitoutumista omaan lajiin. (Piispa 2013, ) Kuvio 1. Urheilijoiden taloudelliset tukijärjestelmät. Opintotuki ja Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön opiskeluapuraha ovat tukia, jotka on tarkoitettu turvaamaan päivittäinen toimeentulo. Tähän kategoriaan voidaan laskea myös työttö-

9 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 8 myyskorvaus ja toimeentulotuki. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apuraha on tarkoitettu turvaamaan toimeentulo, jotta ammattimainen harjoittelu olisi mahdollista. Määrittely ei ole kuitenkaan niin yksiselitteinen, koska urheilija-apurahaa käytetään myös valmentautumisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen eli se sijoittuu pikemminkin perustoimeentulon tuen ja valmennustuen välimaastoon. 2.1 Perustoimeentuloon tarkoitetut julkiset tuet Valtion urheilija-apuraha Valtion urheilija-apurahajärjestelmä syntyi vuonna 1994, jolloin tehtiin periaatepäätös tukijärjestelmän luomiseksi yksilölajien huippu-urheilijoille ja heidän henkilökohtaisille valmentajilleen. Mallina toimi vastaava taiteilijoiden apurahajärjestelmä. Tukijärjestelmän ensimmäinen vaihe kesti vuoteen 1998 ja tavoitteena oli taata menestys Atlantan ja Naganon olympiakisoissa. Järjestelmä muutettiin nykyisenkaltaiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä vuonna Apurahan tarkoituksena on taata urheilijalle taloudellinen perusturva ammattimaista harjoittelua ja valmentautumista varten ja se on tarkoitettu urheilijoille, jotka sitoutuvat pitkäjänteiseen ammattimaiseen valmentautumiseen ja joilla arvioidaan olevan menestymismahdollisuuksia tulevissa arvokilpailuissa. Suuri apuraha on kohdistettu kansainvälisellä huipulla oleville yksilölajien urheilijoille. Pieni apuraha taas on tarkoitettu urheilijoille, jotka ovat menestyneet kansainvälisissä arvokilpailuissa ja niille nuorille urheilijoille, jotka arvioidaan mitaliehdokkaiksi. (Opetusja kulttuuriministeriö 2012.) Vuonna 2013 urheilija-apuraha myönnettiin 76 kesälajien urheilijalle ( ) ja 39 talvilajien urheilijalle ( ). Suuren apurahan näistä 115 urheilijasta sai 36 henkilöä. Samalla suuren urheilija-apurahan määrää nostettiin eurosta euroon ja pienen apurahan määrää eurosta euroon. Apurahojen myöntämiskriteerejä myös tiukennettiin siten, että suuren apurahan saajilta edellytetään menestymistä edellisen vuoden arvokilpailuissa ja pienen apurahan saajilta odotetaan nousua lajinsa terävimmälle huipulle. Näin ollen apurahan saajien määrä laski 152 urheilijasta 115 urheilijaan (24 %) ja suuren apurahan saajien osuus putosi 65 prosentista 30 prosenttiin. Itse määrärahoihin ei tehty muutoksia vuoteen 2012 verrattuna. Urheilija-apurahan hakuohjeissa mainitaan, että apurahan tarvetta harkittaessa otetaan huomioon urheilijoiden käytettävissä olevat tulot. Pientä apurahaa voidaan myöntää urheilijoille, joiden verotettavat tulot ja kilpailupalkkiot ovat alle euroa vuodessa. Ison apurahan myöntämisen rajana on euroa vuodessa.

10 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön opiskeluapurahat Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön historia ulottuu 1970-luvun alkuun, jolloin se perustettiin presidentti Urho Kekkosen toimesta. Säätiön tarkoituksena on edistää urheilijoiden ammatinvalinnan ja ammattiin valmistautumisen hyväksi tehtävää työtä ja pyrkiä turvaamaan aktiiviuransa lopettaneiden urheilijoiden koulutustausta. Vuodesta 1973 lähtien valtion talousarviossa on ollut määräraha apurahojen myöntämiseksi urheilijoille. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2004 (1).) Se voidaan myöntää täysi-ikäiselle urheilijalle, joka tavoittelee tutkintoa korkeakoulussa, toisen asteen oppilaitoksessa tai muussa oppilaitoksessa. Urheilijalta edellytetään tietyn opintopistemäärän suorittamista lukuvuotena, jolloin apuraha on saatu. Lisäksi urheilijalta edellytetään systemaattista valmentautumista lajiliiton tai vastaavan urheilujärjestön maajoukkueessa tavoitteena kansainvälinen kilpailumenestys. Apurahaa ei myönnetä ammattiurheilijoille, opetusja kulttuuriministeriön urheilija-apurahan saajille eikä lukio-opiskelijoille. Lukuvuodelle URA-säätiön 2000 euron suuruinen apuraha myönnettiin 69 urheilijalle Opintotuki Vuoden 1972 opintotukilain astuessa voimaan nykyisenkaltainen opintotuki sai alkunsa. Lain voimaantulo merkitsi sitä, että opintoraha korvasi aiemmin käytetyt stipendit. Valtion takaamia lainoja opintoja varten oli myönnetty jo vuodesta 1959 ja uudistuksen myötä opintorahan osuudeksi opintotuesta muodostui noin 15 prosenttia. Näin ollen opintotukijärjestelmä oli hyvin lainapainotteinen ja opiskelijoiden velkaantumisen seurauksena virinnyt tyytymättömyys järjestelmää kohtaan johti mielenilmauksiin, joiden seurauksena mm. asumiseen, terveydenhuoltoon, matka-alennuksiin ja ateriatukiin liittyviin opintososiaalisiin tekijöihin kiinnitettiin enemmän huomiota. Opintotuki valjastettiin palvelemaan yhä enemmän sosiaalipoliittisia tarkoitusperiä ja tavoitteena oli tehdä siitä vähimmäistoimeentuloturvan muodostava etuus. (Autio 1995.) Opiskelijoiden velkaantuminen kuitenkin jatkui, vaikka vuonna 1986 opintorahan osuus opintotuesta nousi 25 prosenttiin. Opiskelijoiden opiskelun aikaisen työssäkäynnin lisääntymisen yhtenä aiheuttajana oli velkaantumisen välttäminen, mikä puolestaan johti opiskeluaikojen pidentymiseen. Muun muassa nämä seikat aiheuttivat painetta opintotukijärjestelmää kohtaan ja kokonaisuudistus toteutui vuonna 1992 kohdistuen ensin korkeakouluopiskelijoihin. Uudistusten tavoitteena oli, että opintotukea, työttömyysturvaa ja toimeentulotukea yhdistetään siten, että tuetaan koulutukseen hakeutumista verrattuna muun yhteiskunnan antaman tuen varassa elämiseen. Uudistuksen myötä opintorahan osuus kasvoi, opintolainan korkotuen maksamisesta luovuttiin ja opintotuen myöntämisaikaa lyhennettiin. Tuen myöntämisperusteita selkiytettiin siten, että ensisijaisiksi kriteereiksi muodostuivat opintojen edistyminen ja omat tulot. (Emt.) Tällä hetkellä opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta ja sen myöntämisen edellytyksiä ovat oppilaitokseen hyväksyminen, päätoiminen opiskelu, opin-

11 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 10 noissa edistyminen ja taloudellisen tuen tarve. Opintoraha on veronalaista tuloa ja sen kuukausittainen määrä vaihtelee 38 ja 298 euron välillä. Maksettava määrä riippuu opiskelijan koulutusasteesta, iästä, asumismuodosta, siviilisäädystä ja tietyissä tilanteissa vanhempien tuloista. Asumislisä taas on verotonta tuloa eikä sitä huomioida myöskään tulovalvonnassa vuositulona. Kuukausi, jolta opiskelijalle maksetaan pelkkää opintotuen asumislisää, on tukikuukausi tulovalvonnassa, opintojen edistymisen seurannassa ja korkeakouluopiskelijan enimmäistukiajassa. Asumislisää voidaan maksaa opiskelukuukausilta, asuipa opiskelija vuokra- tai asumisoikeusasunnossa. Asumismuoto ja perhesuhteet vaikuttavat siihen, kuuluuko opiskelija opintotuen asumislisän vai yleisen asumistuen piiriin. Suomessa asuville opiskelijoille asumislisän määrä on 80 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista. Kuukausittaisissa asumismenoissa ei oteta huomioon 252 euroa ylittävää osaa. Asumislisän määrä sijoittuu välille 26,90 201,60 euroa kuukaudessa. Vanhemmalta vuokrattuun asuntoon opiskelija voi saada asumislisää enintään 58,87 euroa kuukaudessa. Kansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen maksullisella linjalla opiskelevan asumislisä on 88,87 euroa kuukaudessa ja ulkomailla opiskelevan pääsääntöisesti 210 euroa kuukaudessa. Opintolaina on valtion takaama laina. Opintolainan valtiontakauksen voi saada opiskelijat, jotka saavat opintorahaa tai aikuiskoulutustukea. Myös opiskelijat, jotka eivät saa opintorahaa ovat tietyillä ehdoilla oikeutettuja lainatakaukseen. Lainan voi hakea valitsemastaan pankista. Opintolainan valtiontakauksen suuruus riippuu iästä ja oppilaitoksesta ja sen määrä vaihtelee välillä euroa kuukaudessa. Ulkomailla opiskeleva voi kuitenkin saada 600 euroa kuukaudessa. (Kelan internet-sivut. <http://www.kela.fi/opintotuki> ) Opintotuen enimmäistukiaika ja opinnoissa edistyminen Opintojen enimmäistukiaika määräytyy eri tavalla korkea-asteen opinnoissa ja toisen asteen opinnoissa. Suoritetuista opinnoista riippuu myös se, kuinka monelta kuukaudelta opintotukea voi lukuvuoden aikana nostaa. Korkeakouluopinnoissa enimmäistukiaika määräytyy suoritetun tutkinnon tavoitteellisen suoritusajan perusteella. Yhdessä lukuvuodessa oletetaan suoritettavan 60 opintopistettä, mikä oikeuttaa tukeen yhdeksän kuukauden ajalta. Näin laskettuun enimmäistukiaikaan lisätään vielä kymmenen tukikuukautta. Ammattikorkeakouluopinnoissa enimmäistukiaika vaihtelee välillä kuukautta riippuen opintojen aloitusvuodesta. Yliopistoissa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon, joiden yhteenlaskettu laajuus on 300 opintopistettä, tukiaika on yhteensä 55 kuukautta. Yhden suoritetun korkeakoulututkinnon jälkeen käyttöön on mahdollista saada lisää tukikuukausia kuitenkin sillä rajoituksella, että kaikkia korkeakouluopintoja varten opintotukea voi saada enintään 70 kuukauden ajan. Ammatillisessa koulutuksessa opintotukea voi saada opintojen laajuutta vastaavaksi ajaksi ja lukiossa tuki myönnetään kolmeksi ensimmäiseksi vuodeksi opintojen alkamisesta lukien. (Kelan internet-sivut. <http://www.kela.fi/opintotuki> ) Opintotuen saamisen edellytyksenä on, että opinnoissa edistyminen on riittävää, jolloin päätoiminen opiskeluaika ei saa olennaisesti ylittää suoritetuille opinnoille määriteltyä tukiaikaa. Jos

12 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 11 opintosuorituksia ei kerry tarpeeksi, opintotuen maksaminen voidaan keskeyttää. Maksamista voidaan jatkaa siinä tapauksessa, että opinnot ovat tilapäisesti hidastuneet hyväksyttävästä syystä, joita ovat lähiomaisen sairaus, vaikea elämäntilanne tai tilapäisesti vaikuttanut muu erityinen syy. Jo maksettu opintotuki voidaan periä takaisin, jos opintosuorituksia on kertynyt erityisen vähän ja ilmenee, että opiskelijan ei ole ollut tarkoituskaan opiskella. Ennen aloitetuissa korkeakouluopinnoissa opinnot ovat edistyneet riittävästi, jos opiskelija on edeltävänä lukuvuonna suorittanut tutkintoon kuuluvia opintoja vähintään 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohti. Vaikka edellisen vuoden opintopiste-ehto ei täyttyisi, voidaan tuen maksamista jatkaa, jos koko opiskeluaikana opintoja on suoritettu vähintään 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohti ja edeltävänä lukuvuonna ei ole suoritettu erityisen vähän opintoja lukien opintojen katsotaan edistyneen riittävästi jos edeltävän lukuvuoden aikana on suoritettu keskimäärin 5,0 opintopistettä tukikuukautta kohti. Eli yhdeksän kuukauden ajalta opintotukea nostaneen opiskelijan tulee suorittaa lukuvuoden aikana vähintään 45 opintopistettä. (Emt.) Opinto-oikeus ja sen pidentäminen Yliopistolain 40 ja 41 :ssä rajataan opiskelijoiden tutkinnonsuoritusaikaa. Alemman korkeakoulututkinnon tavoiteaika on kolme lukuvuotta ja ylemmän kaksi lukuvuotta. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suoritusoikeuden saaneen opiskelijan tulee suorittaa tutkinnot enintään kaksi vuotta niiden tavoiteaikaa pidemmässä ajassa eli seitsemässä lukuvuodessa (yksittäisissä tutkinnoissa on hieman eroja). Tämän lisäksi tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa lakisääteistä poissaoloa tai korkeintaan kahden lukuvuoden muuta poissaoloa, jolloin opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Jos opiskelija ei tässä ajassa ole saanut opintoja suoritettua, on yliopistoilla mahdollisuus myöntää lisäaikaa opintojen loppuunsaattamiseen huomioiden opiskelijan elämäntilanne. Lisäajan saaminen edellyttää tavoitteellista ja toteuttamiskelpoista suunnitelmaa. 2.2 Olympiakomitean valmennustuki Vuonna 2012 Suomen Olympiakomitea tuki olympiaohjelmaan valittujen urheilijoiden valmentautumista järjestelmätuen ja huippu-yksilötuen avulla. Järjestelmätuki myönnettiin lajiliitoille ennalta määrättyjen urheilijoiden valmentautumiseen. Huippuyksilötuki puolestaan suunnattiin niiden urheilijoiden käyttöön, joiden lajiliitto ei pysty tarjoamaan kansainvälisen menestyksen mahdollistamia olosuhteita valmentautumiseen. Huippu-urheilun muutostyön myötä Olympiakomitean valmennustuen jakamiseen on tullut muutoksia ja jatkossa ne kanavoituvat huippu-urheiluyksikön kautta. Uudessa tukijärjestelmässä tuki koostuu taloudellisista, asiantuntija- ja olosuhderesursseista ja se rakentuu tarveharkinnan ja yhteistyön varaan. Tarkoituksena on, että edellä mainitut resurssit mahdollistavat urheilijoille kansainvälisen menestyksen edellyttämät valmentautumisolosuhteet.

13 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 12 Taloudellista tukea voidaan myöntää tarveharkintaisesti suoraan urheilijoille, lajiliitoille ja urheiluakatemioille ja sen arvo vuonna 2013 on yhteensä euroa. Kesäyksilölajien tuen osuus on euroa ja talviyksilölajien tukeen on varattu euroa. Palloilulajien tuen osuus on puolestaan euroa ja lisäksi paralympialajeissa tukea jaetaan euroa. Huippuvaiheen urheilijoiden henkilökohtainen taloudellinen tuki koostuu Opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apurahasta ja henkilökohtaisen valmentautumisen tuesta, jonka on tarkoitus kattaa urheilusta aiheutuvia kuluja. Henkilökohtaista tukea voidaan myöntää urheilijoille, joilla on mahdollisuus saavuttaa mitali- tai pistesija Rion olympialaisissa tai paralympialaisissa ja vuoden 2013 arvokilpailuissa. Tuen piirissä on yli 200 urheilijaa. Vuoropuhelua tukien kohdentamisesta käydään jatkuvasti sekä urheilijoiden että lajiliittojen kanssa. Prioriteettina on tulevaisuuden menestyksen turvaaminen, ei aiemmasta menestyksestä palkitseminen. Vuonna 2012 Olympiakomitea tuki nuorten lahjakkaiden urheilijoiden valmentautumista haastajaohjelman kautta eurolla. Kaudella suoraa taloudellista valmennustukea jaettiin yhteensä 119 nuorelle lahjakkaalle urheilijalle. Huippu-urheilun muutosprosessin myötä haastajaohjelma sellaisenaan lakkautettiin ja nuorten lahjakkaiden urheilijoiden tukivastuu siirrettiin osaksi huippu-urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelman toimintaa.

14 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 13 3 OPISKELUN JA URHEILUN YHTEENSOVITTAMINEN Urheilun ja opiskelun yhdistämiseen liittyy paljon haasteita. Vuolle esitti jo vuonna 1978, että urheilijat kokivat tehneensä eniten uhrauksia opiskelujen suhteen tutkiessaan menestyneiden suomalaisten urheilijoiden elämänuria. Kolmasosa tutkimukseen osallistuneista urheilijoista koki, että urheilu on vaikuttanut kielteisesti koulutukseen. Lähes 60 prosenttia niistä urheilijoista, jotka tiedostivat urheilun negatiiviset vaikutukset, kokivat että koulutus oli kärsinyt suuresti urheilullisten tavoitteiden asettamisesta etusijalle. (Vuolle 1978, 21.) Tutkimuksensa viitekehyksen Vuolle lainasi sosiaalipsykologian piiristä Festingeriltä (1957), jonka mukaan ihmisillä on taipumus etsiä yhdenmukaisuutta odotustensa ja todellisuuden väliltä. Festingerin kognitiivisen dissonanssin teorian lähtökohtana on ihmisen tietoinen käyttäytyminen päätöksentekotilanteessa kahden tai useamman vaihtoehdon välillä. Valintatilanteessa tehdyn päätöksen jälkeen valitun vaihtoehdon hyvät puolet ja hylätyn vaihtoehdon huonot puolet ovat yhdenmukaisia valinnan kanssa. Hylätyn vaihtoehdon hyvät puolet ja valitun vaihtoehdon huonot puolet sen sijaan ovat ristiriidassa valinnan kanssa. Valinta siis arvioidaan uudelleen päätöksenteon jälkeen. Mitä merkittävimpiä hylätyt vaihtoehdot ovat, sitä enemmän dissonanssia päätöksentekotilanne aiheuttaa ja sitä aktiivisemmin henkilö pyrkii sitä poistamaan muuttamalla käyttäytymistään. Dissonanssin voimakkuus riippuu ensisijaisesti päätöksen tärkeydestä, hylättyjen vaihtoehtojen merkittävyydestä, valittujen ja hylättyjen vaihtoehtojen päällekkäisyydestä ja päätöksenteon itsenäisyydestä. Teoria myös olettaa, että ihmisillä on motivaatio vähentää dissonanssia muuttamalla tai perumalla päätöksensä, hankkimalla päätöstä tukevaa tietoa tai tuomalla valittu ja hylätty vaihtoehto lähemmäksi toisiaan. (Emt.) Urheilijoiden kohdalla dissonanssin voidaan olettaa johtuvan siitä, että urheilu muodostuu hallitsevaksi elämänsisällöksi, jolloin muita elämän alueita kuten opiskelua, työtä ja perhe-elämää joudutaan laiminlyömään. Urheilun dominoivan aseman johtaminen dissonanssin kokemuksiin edellyttää sitä, että urheilija kokee laiminlyövänsä muita hänelle tärkeitä asioita. Vielä vuonna 1978 työ oli urheilijoiden keskeisin elämänsisältö urheilun lisäksi ja harjoittelu tapahtui lähinnä ennen työpäivää tai sen jälkeen. (Vuolle 1978, 20.) Taloudellisten tukijärjestelmien ja muiden urheilijoiden elämää tukevien järjestelmien ja palveluiden kehittymisen myötä kokopäiväinen työskentely on huippu-urheilijoiden kohdalla vähentynyt merkittävästi viimeisten 30 vuoden aikana. On syytä ottaa huomioon, että 30 vuotta sitten koulutusjärjestelmä tarjosi urheilijoille hyvin rajalliset mahdollisuudet koulutukseen liittyvän dissonanssin poistoon. Opiskelun yleistymisen myötä myös siihen liittyvät joustavat mahdollisuudet urheilijoille ovat kehittyneet, mikä mahdollistaa urheilun ja opiskelun toimivamman yhdistämisen. Vuosina julkaistuissa viidessä huippu-urheilustrategiamuistiossa (1994, 1998, 2002, 2004, 2010) on kaikissa jollakin tavalla otettu kantaa urheilijan elämänuran ja koulutusjärjestelmien kehittämiseen. Strategioiden mukaan suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän tulee taata urheilijoille mahdollisuus kehittyä lajinsa huipuksi ja luoda edellytykset opiskelulle urheilu-

15 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 14 uran ohessa. Erityisen haastavaksi on nähty siirtymävaihe nuorten sarjoista aikuisten kansainvälisille kilpakentille. Nuoren tulevaisuuden suunnitelmissa siintää mahdollisesti haave ammattiurheilijan urasta, mikä ei kaikkien kohdalla syystä tai toisesta toteudu. Samanaikaisesti koulutukselliset vaatimukset kasvavat ja jatko-opintoihin hakeutuminen on useimmille urheilijoille ajankohtaista. Koulutuksen ja urheilun yhdistämiseen on Suomessa tarjolla joustavat mahdollisuudet erityisesti toisella asteella. Vuonna 2011 Suomessa oli 13 valtakunnallisen erityistehtävän saanutta urheilulukiota ja 11 ammatillista oppilaitosta. Lisäksi toisella asteella on kymmenkunta laadukasta urheilupainotteista oppilaitosta. Metsä-Tokila (2001) tutki väitöskirjassaan huipulle tähtäävän valmennuksen ja koulutuksen yhdistämistä kahdeksassa maassa niin toisen asteen kuin korkeaasteen opinnoissa. Suomalainen malli koulutuksen ja urheilun yhdistämiseksi toisella asteella on hänen mukaansa syntynyt oppilaitosten ja paikallisten toimijoiden työn tuloksena ja lukujen taitteessa. Toisen asteen urheiluoppilaitosjärjestelmä virallistettiin vuonna Yhteiskunnan asettamat reunaehdot koskivat lähinnä valmennukseen käytettävää aikaa ja alueellista tasa-arvoa, joten oppilaitoksille ja urheilujärjestöille jäi paljon vaikutusvaltaa käytännön toimien organisointiin. (Metsä-Tokila 2001.) Korkea-asteen opintojen ja urheilun yhdistämiseksi Suomeen on syntynyt 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana urheiluakatemiaverkosto. Urheiluakatemiat kokoavat paikallistasolla olemassa olevat resurssit yhteistyössä kuntien, oppilaitosten, lajiliittojen seurojen ja palveluntarjoajien kanssa toimintojen organisoimiseksi. Vuonna 2010 alkaneen huippu-urheilun muutostyön myötä urheiluakatemioiden rooli muodostui merkittävämmäksi. Urheiluakatemioiden toimintaa koordinoidaan ja kehitetään Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelman kautta. Urheiluakatemiatoiminnan vision mukaisesti urheiluakatemiat ovat urheilijan polun seutukunnallinen perustukiratkaisu ja muodostavat suomalaisen huippu-urheiluverkoston rungon. (Suomen Olympiakomitea 2013.) Urheilijan uran ja opiskelun yhdistämiseen liittyviä taloudellisia haasteita on pohdittu vuonna 2004 opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän toimesta (Opetusministeriö 2004). Urheilijan elämänuran erityishuomioinnin ja koulutus- ja opintotukijärjestelmän uudistamisen perusteena työryhmä käytti mm. sitä, että urheilijan ammattiin ei ole koulutusta virallisen koulutusjärjestelmän piirissä, mikä on yleisesti nähty yhteiskunnan tehtävänä. Opintotukijärjestelmän keskeisimpänä ongelmana huippu-urheilijoiden näkökulmasta nähtiin urheilusta aiheutuva opintojen verkkaisempi edistyminen, millä on suora vaikutus opintotuen käyttöön opintosuoritusvaatimusten täyttymättömyyden vuoksi. Tämä johtaa siihen, että opintotuen käyttöön tulee katkoksia ja tukikuukaudet eivät riitä opintojen loppuun asti. Työryhmän kehittämisehdotukset opiskelevien urheilijoiden taloudellisten edellytysten parantamiseksi liittyivät yleisen opintotukijärjestelmän kehittämiseen, Urheilijoiden Ammattienedistämis-

16 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 15 säätiön toimintojen kehittämiseen, valmennustukijärjestelmien muokkaamiseen ja ulkomaisten kilpailu- ja sponsoritulojen rahastoimiseen. Opintotukijärjestelmän kehittämiseksi ehdotettiin, että systemaattinen huippu-urheiluvalmentautuminen olisi sellainen erityisen painava syy, jonka perusteella voisi saada lisää opintotukikuukausia opintojen loppuunsaattamiseksi. (Emt.) Olemassa olevat suunnitelmat opintotuen rakenteen kehittämiseksi todennäköisesti tiukentavat opintosuoritus- ja opiskeluaikavaatimuksia entisestään. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012(a).)

17 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 16 4 OPISKELIJOIDEN TALOUDELLINEN TILANNE Opiskelijoiden taloudellinen tilanne on tunnetusti tiukka. Vuonna 2010 julkaistusta opiskelijatutkimuksesta, johon vastasi lähes korkeakouluopiskelijaa, ilmenee mm. että kaikkien korkeakouluopiskelijoiden keskimääräiset kuukausitulot lukuvuoden aikana ovat 821 euroa vuositasolla tämä tarkoittaa noin euron tuloja. Opiskelijoiden tuloissa opintotuen ja asumislisän osuus on noin 51 prosenttia. Lukuvuoden aikana yliopisto-opiskelijat saavat ansiotuloja työstä keskimäärin noin euroa, ammattikorkeakouluopiskelijoilla sama lukema on noin euroa. Ansiotyöstä saatujen tulojen osuus kokonaistuloista on noin neljänneksen. Säännöllinen ansiotyö lukuvuoden aikana oli 30 prosentilla korkeakouluopiskelijoista, 30 prosenttia työskenteli epäsäännöllisesti ja 40 prosenttia ei työskennellyt lainkaan. (Saarenmaa ym ) Edellä mainitun opiskelijatutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijoista 23 prosenttia ei tavallisesti nosta lainkaan opintotukea lukuvuoden aikana ja 12 prosenttia nostaa opintotukea kuukautta vuodessa. Viisi prosenttia kaikista opiskelijoista oli rajoittanut opintotuen käyttöä opintosuoritusvaatimusten vuoksi ja 10 prosenttia taatakseen tukikuukausien riittävyyden myöhemmin. Huomattavasti yleisempää oli kuitenkin opintotuen palauttaminen tai peruminen tulorajojen vuoksi, sillä 20 prosenttia opiskelijoista oli saanut työstä niin paljon ansiotuloja, että tulorajat ylittyivät. Opintolaina ei ole suosittu rahoitusmuoto, sillä 15 prosenttia opiskelijatutkimukseen vastanneista henkilöistä ilmoitti nostavansa opintolainaa kuukausittain. (Emt.) Opiskelijatutkimuksen tuloksista ilmenee myös, että kaikkien opiskelijoiden keskimääräiset menot ovat noin 847 euroa kuukaudessa eli euroa vuodessa. Yliopisto-opiskelijoiden kuukausittaiset menot ovat 75 euroa korkeammat verrattuna ammattikorkeakouluopiskelijoihin. Suurin menoerä aiheutuu asumisen kustannuksista, joiden osuus kuukausittaisista keskimääräisistä menoista on lähes puolet. Läheisten tuki on tärkeä osa opiskelijoiden taloutta, sillä vanhemmat, sukulaiset tai puoliso maksavat keskimäärin noin 15 prosenttia kaikkien opiskelijoiden menoista. Noin puolet tutkimukseen osallistuneista korkeakouluopiskelijoista koki, että heillä on riittävä rahoitus kattamaan kuukausittaiset menot ja noin puolet koki olevansa köyhiä. Pienin mahdollinen kuukausittainen rahamäärä, jolla opiskelijat kokivat tulevansa toimeen, oli keskimäärin 700 euroa. (Emt.)

18 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 17 5 MENETELMÄT Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluivat suomalaiset täysiikäiset maajoukkueryhmissä mukana olevat urheilijat. Tämä ryhmä muodostui Olympiakomitean tukiurheilijoista, paralympiakomitean tukiurheilijoista, VAU:n maajoukkueurheilijoista, urheiluakatemioiden oman lajinsa maajoukkueryhmiin kuuluvista urheilijoista ja URA -säätiön opiskeluapurahan saajista. Edellä mainittujen ryhmien lisäksi suurimpien palloilulajien (jääkiekko, koripallo, jalkapallo, lentopallo, salibandy ja käsipallo) maajoukkueryhmiin kuuluneita urheilijoita pyydettiin vastaamaan kyselyyn lukuun ottamatta ulkomailla ja kotimaassa pelaavia ammattiurheilijoita. Kaikkiaan kysely lähetettiin urheilijalle, joista vastasi 638 henkilöä. Näin ollen vastausprosentiksi muodostui 41 prosenttia. Aineiston analysointi suoritettiin SPSS -ohjelmalla. Tutkimus toteutettiin kahden muun hankkeen yhteydessä, minkä vuoksi muotoiltiin yhteinen kyselylomake. Näin ollen kyselyn tuloksia hyödynnettiin myös dual career -projektissa, mikä toteuttiin yhteistyössä Viron ja Latvian kanssa sekä Joensuun Urheiluakatemian hallinnoimassa korkeaasteen joustavien opiskelumahdollisuuksien kehitystyössä. 5.1 Vastaajien kuvailu Kyselyyn vastanneista urheilijoista 50 % oli naisia ja 50 % miehiä. 430 vastaajaa (67 %) opiskeli kyselyn suorittamisen hetkellä. Opiskelevista urheilijoista 40 % oli toisen asteen opiskelijoita ja 60 % korkeakouluopiskelijoita. Joukkuelajien urheilijoita vastaajista oli noin 35 % loppujen ollessa yksilölajien urheilijoita. Tarkempi lajijakauma löytyy taulukosta 1. Vammaisurheilijoita oli noin 6 % vastaajista. 10 % vastaajista oli jo lopettanut huippu-urheilijan uransa. Taulukko 1. Vastaajien edustamat urheilulajit. Laji Vastaajien lukumäärä % Yleisurheilu ,0 % Jääkiekko 38 6,1 % Salibandy 35 5,6 % Koripallo 29 4,6 % Lentopallo 26 4,2 % Muodostelmaluistelu 26 4,2 % Maastohiihto 23 3,7 % Uinti 23 3,7 % Jalkapallo 22 3,5 % Purjehdus 20 3,2 % Paini 19 3,0 % Käsipallo 15 2,4 % Judo 14 2,2 %

19 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 18 Suunnistus 14 2,2 % Ammunta 11 1,8 % Lumilautailu 11 1,8 % Taitoluistelu 10 1,6 % Telinevoimistelu 10 1,6 % Alppihiihto 9 1,4 % Ampumahiihto 9 1,4 % Sulkapallo 9 1,4 % Freestyle 8 1,3 % Melonta 8 1,3 % Pikaluistelu 8 1,3 % Mäkihyppy 7 1,1 % Pyöräily 6 1,0 % Rytminen voimistelu 5 0,8 % Taekwondo 5 0,8 % Amerikkalainen jalkapallo 4 0,6 % Hiihtosuunnistus 4 0,6 % Joukkuevoimistelu 4 0,6 % Maalipallo 4 0,6 % Pyöräsuunnistus 4 0,6 % Pyörätuolirugby 4 0,6 % Ratsastus 4 0,6 % Team gym 4 0,6 % Istumalentopallo 3 0,5 % Jousiammunta 3 0,5 % Jääpallo 3 0,5 % Nykyaikainen 5-ottelu 3 0,5 % Painonnosto 3 0,5 % Ringette 3 0,5 % Soutu 3 0,5 % Uimahypyt 3 0,5 % Yhdistetty 3 0,5 % Beach volley 2 0,3 % Boccia 2 0,3 % Brasilialainen jiu-jitsu 2 0,3 % Golf 2 0,3 % Keilailu 2 0,3 % Kilpatanssi 2 0,3 % Nyrkkeily 2 0,3 % Pyörätuolikelaus 2 0,3 % Tennis 2 0,3 % Triathlon 2 0,3 % Curling 1 0,2 % Karate 1 0,2 % Miekkailu 1 0,2 %

20 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 19 Pöytätennis 1 0,2 % Squash 1 0,2 % Taitouinti 1 0,2 % Vapaaottelu 1 0,2 % Vapaasukellus 1 0,2 % Yhteensä ,0 % Huom! 12 vastaajaa ei ilmoittanut lajiaan. 40 prosentilla vastaajista ylin saavutettu urheilullinen taso oli Olympia- tai MM-edustus (taulukko 2). Valtaosa (60 %) vastaajista (n=344) ei saanut urheilemisesta lainkaan tuloja. Neljäsosalla vastaajista urheilusta saatavat tulot jäivät alle euron vuodessa ja noin 15 prosentilla ne ylittivät euroa, mikä toimii urheilijoiden sosiaaliturvan rajana. Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden urheilijoiden ylin saavuttama urheilullinen taso (N=638). Ylin saavutettu urheilullinen taso N % Olympia- tai MM-edustus ,1 EM-kilpailuedustus 69 10,8 Aikuisten maajoukkue-edustus ,6 Aikuisten SM-sarjataso/SM-taso 65 10,2 Nuorten Olympia,- MM- tai EM-kisaedustus 69 10,8 Nuorten maajoukkueryhmä 46 7,2 Nuorten SM-sarjataso/SM-taso 17 2,7 Jokin muu 10 1,6 Yhteensä ,0

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Opiskelevan urheilijan talous Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Taustaa Kaksoisura: Suomalaisen urheilun valinta Suurin osa maajoukkuetason urheilijoista

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN KUOPION KAUPUNKI MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Hyväksytty ohjeellisena kaupunginhallituksessa 17.10.2011 Muutokset hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2012 Yleiset säännöt:

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista

VALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Opintotuki Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Opintotuki Itä-Suomen yliopistolla on oma

Lisätiedot

Jakelussa mainituille 129/626/2006. Viite: Valtionavustuslain (688/2001) 9 ja 37

Jakelussa mainituille 129/626/2006. Viite: Valtionavustuslain (688/2001) 9 ja 37 1 (7) Pvm 6.9.2006 Jakelussa mainituille Dnro 129/626/2006 Viite: Valtionavustuslain (688/2001) 9 ja 37 Asia: Ohjeet urheilijoille tarkoitettujen verottomien valtion valmennus- ja harjoitteluapurahojen

Lisätiedot

Opiskelijapalvelut ja opintotuki

Opiskelijapalvelut ja opintotuki Opiskelijapalvelut ja opintotuki 26.8.2016 Opiskelijapalvelut - Luotsi, 1. kerros työhuoneet käytävän alkupäässä - Opiskelijapalvelut palvelevat kanslia-asioissa kaikkia yliopiston kotimaisia, kansainvälisiä

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 31.03.2014 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja

Lisätiedot

OPINTOTUKI INFO INFO VUONNA 2010

OPINTOTUKI INFO INFO VUONNA 2010 OPINTOTUKI INFO INFO VUONNA 2010 Opintotukea on opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 Kuka saa opintotukea ja kuinka Yliopistotutkintoon monta kuukautta? ( tukiajat 1.8.2005 alkaen)

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opintotukilain (65/1994) 11 a, 12 ja 14 a, sellaisina kuin ne ovat, 11 a laissa 1402/2015, 12 laeissa 345/2004 ja 1402/2015 ja

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 13.8.2009. Opintotukilautakunnan ohjesääntö on laadittu opintotukilaissa (21.1.1994/65

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2016 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2016 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT Eini Mäkelä, opintotukipäällikkö 1 OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2016 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA ASUMISLISÄ LAINATAKAUS OPINTOTUEN TULOMALLI

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Teuvo Pohjolainen

Teuvo Pohjolainen 1 Teuvo Pohjolainen 22.11.2016 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d :n muuttamisesta (HE 229/2016 vp) Perustuslakivaliokunnan

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

Huippu-urheilupäivät Pajulahti Leena Paavolainen

Huippu-urheilupäivät Pajulahti Leena Paavolainen Huippu-urheilupäivät Pajulahti 10.10.2016 Leena Paavolainen En usko, että osaan oikein kuvailla sitä suunnatonta ylpeyttä, jota tunnen sijoittumalla kolmanneksi. Olemme kaikki urheilufaneja ja olemme pikkupoikana

Lisätiedot

OPINTOTUKI-INFO 2016

OPINTOTUKI-INFO 2016 1 OPINTOTUKI-INFO 2016 SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOTUEN KAKSIPORTAISUUS tukiaika, kaksiportainen myöntäminen OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA OPINTOLAINA JA LAINAHYVITYS OPINTOTUEN

Lisätiedot

Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista. Jari Lämsä KIHU

Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista. Jari Lämsä KIHU Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista Jari Lämsä KIHU Taustaa akatemiatoiminnalle 1. Suomalainen urheilujärjestelmä Koostuu monista itsenäisistä, perinteisistä, oman

Lisätiedot

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

HE 64/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia valtiontakauksen määrää.

HE 64/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia valtiontakauksen määrää. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 3 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2012 1 (6) 127 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto koskien Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean kutsua Urhea-säätiön perustajaksi HEL 2012-008331 T 00 01 06 Päätös

Lisätiedot

Talousarvioesitys Opintotuki

Talousarvioesitys Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta Lajien ja alueiden seurakehittäjät 12.9.2016 Huippu-urheiluseuratoiminta Taustaa huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämiselle 2007-2014 2007-2009 Olympiakomitean vetämänä 3 kierrosta lajiliittojen kehitysprosesseja,

Lisätiedot

Huippu-urheilun arviointi:

Huippu-urheilun arviointi: Huippu-urheilun arviointi: Urheilija- ja verkostokyselyt Jari Lämsä, Maija Puska, Kaisu Mononen & Jarmo Mäkinen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sisäinen arviointi Arviointikysymys: Miten

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016)

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016) MUISTIO 1(3) Neuvotteleva virkamies Sanna Pekkarinen 15.11.2016 Sosiaali- ja terveysvaliokunta HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016) Esityksen

Lisätiedot

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke Koulussa ja kentällä Kestävän kehityksen huippu-urheilumalli Huippu-urheilija ammattiin -hankkeen kohderyhmä on Ouluseutu Urheiluakatemiaan

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys

Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys Innokkaat urheilijat, parhaassa valmennuksessa, parhaissa olosuhteissa Työversio / Kari Seppänen Termistö Urheiluyläkoulu Koulutuksenjärjestäjän

Lisätiedot

Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA

Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA Miksi selvitys tehdään? Lajiliittojen valtionavustuspolitiikan kehittäminen Liittojen toiminnan nykytilan kuvaus talouden, liiton toiminnan

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013 Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tukiurheilijakysely Tarkoitus: Kerätä säännöllisesti tietoa OK:n ja PARA:n tukiurheilijoiden

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Kaksoisura maailmalla. Jari Lämsä & Tuuli Merikoski

Kaksoisura maailmalla. Jari Lämsä & Tuuli Merikoski Kaksoisura maailmalla Jari Lämsä & Tuuli Merikoski Kaksoisura Kaksoisura (dual career) = henkilö tavoittelee menestystä/edistymistä kahdella eri alalla tai ammatissa yhtä aikaa. 1) naiset, jotka hoitavat

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan tuet

Aikuisopiskelijan tuet Aikuisopiskelijan tuet 9.10.2009 Monica Varjonen, vakuutuspäällikkö Kela, Turun vakuutuspiiri 3.2008 KANSANELÄKELAITOS, KELA Huolehtii Suomessa asumiseen perustuvista sosiaaliturvaetuuksista eri elämäntilanteissa

Lisätiedot

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahasto Perustettu lailla vuonna 1970 Eroraharahastona o Hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, jotka valmisteltu kolmikantaisesti o Rahaston perustamisesta sovittiin

Lisätiedot

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta.

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta. Kela Hakemus Opintotuki Ammattikorkeakoulut ja yliopistot OT 2 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit arvioida tuen määrän /laskurit

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan opintotukilakia muutettavaksi siten, että laissa säädetyt markkamäärät muutettaisiin euroiksi ja senteiksi. Muutokset

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

Urheilijakoulutus. Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija

Urheilijakoulutus. Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija Urheilijakoulutus Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija Urheilijan polku Ekamissa 2015-2016 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla on Opetushallituksen myöntämä erityistehtävä

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Opetusministeriö Ulla Hämäläinen 29.10.2007 Taustaa Hämäläinen, U. Juutilainen, V-P. ja Hellsten, K.

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 734. Laki. opintotukilain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä elokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 734. Laki. opintotukilain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä elokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2001 N:o 734 736 SISÄLLYS N:o Sivu 734 Laki opintotukilain muuttamisesta... 2265 735 Valtioneuvoston asetus kolttalain muuttamisesta

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

www.tyy.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi

www.tyy.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi Koponeuvosto Mikä ihmeen kaksiportainen opintotuki Miten vaikuttaa opintojen rakenteisiin Mitä TYY tekee

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Koulutusrahaston etuudet

Koulutusrahaston etuudet Koulutusrahaston etuudet 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta Etuudet aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Toimintaa

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU:

LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: DEN, NED Jari Lämsä & Jarmo Mäkinen Liikunnan vs. huippu-urheilun valtion rahoitus, % (SPLISS, tiedot. V. 2011) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 80% 66% 62% 56% 52% 52%

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu

Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu Tietoyhteiskunta Viihdeurheilu Teollisuusyhteiskunta Ammattimainen joukkueurheilu Maatalousyhteiskunta Aatteellinen yksilöurheilu Kv. katto-organisaation

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN. SRL / Urheilufoorumi Helsinki Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014

RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN. SRL / Urheilufoorumi Helsinki Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014 RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN SRL / Urheilufoorumi Helsinki 22.11.2014 Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014 Tavoite: Ratsastusurheilun kehitystyö 2014 -tavoitteet ja suuntaviivat Tehdä analyysi

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 3.3.215 Tilastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 214 1 Milj. euroa (vuoden 214 rahana) 9 8 7 6 5 4

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN 1 SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Opiskelu. Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi

Opiskelu. Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi Opiskelu Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Opiskelu 1 Kelan tuet opiskelijalle 2 Opintotuki lukiolaiselle ja ammattiin opiskelevalle 3 Opintotuki korkeakouluopiskelijalle

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Ilmaurheilurahasto. SIL Urheilijaseminaari Timo Latikka, toiminnanjohtaja

Ilmaurheilurahasto. SIL Urheilijaseminaari Timo Latikka, toiminnanjohtaja Ilmaurheilurahasto SIL Urheilijaseminaari 11.2.2017 Timo Latikka, toiminnanjohtaja Suomen Ilmailuliiton tukisäätiö sr Yleishyödyllinen 1999 perustettu säätiö Perustettiin sääntömuutoksella 1964 perustetusta

Lisätiedot

Menestyvä huippu-urheilu

Menestyvä huippu-urheilu Suomalainen Menestyvä huippu-urheilu Huippu-urheiluyksikkö KANSAINVÄLINEN MENESTYS KORKEATASOINEN OSAAMINEN ARVOSTETTU URHEILU Yhdessä urheilijan polulla KANSAINVÄLINEN MENESTYS Toimintaympäristö Tavoitteellisuus

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN URHEILUSEURAKYSELY 2011 OULU

POHJOIS-POHJANMAAN URHEILUSEURAKYSELY 2011 OULU POHJOIS-POHJANMAAN URHEILUSEURAKYSELY 2011 OULU VASTANNEIDEN SEUROJEN LAJIT (57 vastausta) Aikido Amerikkalainen jalkapallo Ammunta 4 Beach volley 2 Capoeira Cheerleading 2 Golf Hiihto 6 Iaido Laido, Jodo

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta

Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen ylioppilaskuntien liitto Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä KIHU Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys Tietoja kerätty 6 joukkuelajilta

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Suomalainen Menestyvä huippu-urheilu :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Huippu- urheiluyksikkö KANSAINVÄLINEN MENESTYS KORKEATASOINEN

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sivistyslautakunta 26.11.2013 113 KULTTUURIAVUSTUKSET 1. KOHDEAVUSTUS YHTEISÖILLE Kohdeavustusta voidaan myöntää sellaiselle tervolalaiselle yhdistykselle, yhteisölle

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne Liikunnan alejärjestöjen VOK-1 koulutus noudattaa

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä Jukka Rautakorpi KIHU / OK HUY Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys

Lisätiedot

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN 1 SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot