Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät"

Transkriptio

1 KI HUnj ul kai susar j a,nr o44 I SBN ( PDF) Ai kui sur hei l i j oi den sosi oekonomi nenasemaj a t al oudel l i sett uki j är j est el mät Ki l pa-j ahui ppuur hei l unt ut ki muskeskuski HU J yväskyl ä2013

2 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät Mikko Kärmeniemi 1, Jari Lämsä 1, Jari Savolainen 2 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 2 Suomen Olympiakomitea Copyright 2013 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN (PDF) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 2013

3 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 2 TIIVISTELMÄ JOHDANTO URHEILIJOIDEN TALOUDELLISET TUKIJÄRJESTELMÄT Perustoimeentuloon tarkoitetut julkiset tuet Valtion urheilija-apuraha Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön opiskeluapurahat Opintotuki Olympiakomitean valmennustuki OPISKELUN JA URHEILUN YHTEENSOVITTAMINEN OPISKELIJOIDEN TALOUDELLINEN TILANNE MENETELMÄT Vastaajien kuvailu TULOKSET Yleinen mielipide toimeentulosta Urheilijoiden keskeisimmät tulonlähteet ja menot Urheilutulojen rahastointi Opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apurahan merkitys Vammaisurheilijoiden tulot ja menot Työttömyyskorvaus ja toimeentulotuki Opiskelevat urheilijat Opintojen eteneminen Opintotuen merkitys perustoimeentulon kannalta Urheilijoiden ammattienedistämissäätiön opiskeluapuraha Opiskelevien aikuisurheilijoiden työssäkäynti ja palkkatulot Lajikohtainen analyysi ja ammattilaisuus Lajikohtainen ansiotaso ja tulojen muodostuminen YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Opintotuki ja opiskeluoikeus Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön opiskeluapuraha Opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apuraha Muut kehittämisehdotukset LÄHTEET LIITE A. KYSELYLOMAKE... 63

4 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 3 TIIVISTELMÄ Tässä tutkimuksessa tarkastellaan aikuisurheilijoiden tulotasoa, toimeentulon lähteitä ja julkisten taloudellisten tukien (valtion urheilija-apuraha, opintotuki, Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön opiskeluapuraha) vaikutusta urheilijoiden toimeentuloon. Kyseessä on opetus- ja kulttuuriministeriön tiedolla johtamisen kehittämiseen ja tietopohjan vahvistamiseen liittyvä sektoritutkimushanke, jonka avulla pyritään tuottamaan tietoa urheilijoiden julkisten tukijärjestelmien kehitystyöhön huomioiden urheilun ja opiskelun yhteensovittaminen. Tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluivat maajoukkuetoiminnassa mukana olevat täysi-ikäiset urheilijat. Kyselyyn vastasi myös joitakin kansallisen tason urheilijoita. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kaikkiaan kysely lähetettiin urheilijalle, joista vastasi 638 henkilöä. Näin ollen vastausprosentiksi muodostui 41 prosenttia. Tutkimus toteutettiin kahden muun hankkeen yhteydessä eli kyselyn tuloksia hyödynnettiin myös Viron ja Latvian kanssa yhteistyössä toteutetussa dual career -projektissa sekä Joensuun Urheiluakatemian hallinnoimassa korkea-asteen joustavien opiskelumahdollisuuksien kehitystyössä. Tutkimukseen vastanneiden urheilijoiden vuoden 2012 tulojen mediaani oli euroa. Kansainvälisen kärkitason urheilijoilla taloudelliset resurssit ovat huomattavasti suuremmat. Kaikkia julkisia taloudellisia tukijärjestelmiä voidaan pitää merkittävinä urheilijoiden toimeentuloa ajatellen. Erityisesti valtion urheilija-apurahan merkitys on suuri. Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön apurahan vaikutus kokonaisuuteen on pieni, mutta sen saaneille urheilijoille sillä on suurempi merkitys. Opintotuen osuus urheilevien korkeakouluopiskelijoiden tuloista on noin viidennes ja suurin osa urheilijoista pitää sitä merkittävänä toimeentulon muotona. Opintotuen käyttöön vaikuttaa kuitenkin urheilevien opiskelijoiden opintojen hitaampi eteneminen. Opintojen hitaamman suorittamisen vuoksi huippu-urheilijoiden opintoajat venyvät. Näin ollen ehdotetaan, että jokainen akatemiaverkoston korkeakoulu kirjaisi huippu-urheilun omiin sääntöihinsä lisäajan myöntämisen perusteisiin liittyen yliopistolain 42 :ään opiskeluoikeuden jatkamisesta. Koska opiskelun taloudelliseen tukemiseen opintotuen lisäksi näyttäisi olevan selkeästi enemmän tarvetta, Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön opiskeluapurahan kehittämiseksi suositellaan lisäresurssien kartoitusta niin OKM:n kuin oman varainhankinnan kannalta. Lisäksi ehdotetaan säätiön sääntöjen muokkaamista siten, että tuki kohdistuisi pääsääntöisesti nuoriin potentiaalisiin urheilijoihin ja että se huomioisi myös lukio-opiskelijat ja avoimissa korkeakouluissa opiskelevat urheilijat. Valtion urheilija-apurahan kehittämiseksi ehdotetaan pienten apurahojen lukumäärän lisäämistä, jotta niillä olisi vaikutus siihen nuorten lahjakkaiden urheilijoiden kohderyhmään, jolla resurssit ovat pienet. Lisäksi ehdotetaan pienen apurahan myöntämismahdollisuutta myös joukkuelajien nuorille lahjakkaille urheilijoille, joita ei vielä voida pitää ammattiurheilijoina. Avainsanat: sosioekonominen asema, taloudellinen tuki, apurahat, opintotuki, urheilijat

5 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 4 1 JOHDANTO Urheilijoiden taloudelliset tukimuodot koostuvat valmentautumiseen ja perustoimeentuloon kohdistetuista tuista. Suoraan urheilijoille myönnettäviä julkisia perustoimeentuloon kohdistettavia taloudellisia tukimuotoja ovat valtion valmennus- ja harjoitteluapurahat sekä Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön apurahat. Lisäksi urheilijat saavat harjoitteluun ja valmentautumiseen tarkoitettuja taloudellisia tukia monista lähteistä, joita ovat esimerkiksi urheiluseurat, lajiliitot, Suomen Olympiakomitea, säätiöt ja kunnat. Kilpailupalkkiot ja sponsorituki muodostuvat merkittäviksi tulonlähteiksi yleensä vasta kansainvälisellä huipputasolla. Urheilu-ura huipulla kestää vain harvassa tapauksessa yli kymmenen vuotta, joten aikaan urheiluuran jälkeen on tärkeää valmistautua hyvissä ajoin. Suomessa urheilijat suhtautuvat opiskeluun pääsääntöisesti erittäin positiivisesti ja usealla huippu-urheilijalla on kunnianhimoiset tavoitteet myös opiskelujen suhteen. Esimerkiksi vajaa kymmenen vuotta sitten Olympiakomitean valmennustukiurheilijoista 60 prosenttia ja valtion urheilija-apurahaa saavista urheilijoista 48 prosenttia oli opiskelijoita (Opetusministeriö 2004). Kouluttautuneen urheilijan mahdollisuudet selviytyä sekä urheilun että elämänhallinnan haasteista nähdään yleisesti kouluttamatonta ainoastaan urheiluun panostavaa urheilijaa paremmiksi (Metsä-Tokila 2001; Radtke & Coalter 2007). Huippu-urheilun ja koulutuksen yhteensovittaminen ei kuitenkaan ole helppoa, erityisesti painetta kohdistuu urheilijoiden ajankäyttöön ja taloudelliseen toimeentuloon. Näin ollen joustavien opintojärjestelyiden ja erilaisten tukitoimien kehittäminen on olennaista urheilijoiden urheilu- ja siviiliuran yhteensovittamiseksi. Pohjimmiltaan kysymys on urheiluliikkeen ja koulutusjärjestelmän vastuusta urheilijoita kohtaan. Urheilijan uran erityispiirteet on tiedostettu Suomessa ja urheilijoiden kokonaisvaltaista kehitystä pyritään edistämään urheiluvalmennukseen, urheilun ja opiskelun yhteensovittamiseen ja muuhun elämänhallintaan liittyvillä tukitoimilla. Urheilijan elämänuran kehittäminen linjattiin Suomen Olympiakomitean, opetusministeriön ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n asettaman työryhmän toimesta yhdeksi kehittämistoimenpiteeksi vuonna 1998 ilmestyneessä muistiossa Huippu-urheilu 2000 luvulle Strategia suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseksi. Tavoitteeksi asetettiin opiskelevien huippu-urheilijoiden tuki- ja tutorjärjestelmän kehittäminen yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa. Strategian pohjalta opetusministeriön asettama URA-työryhmä jatkoi työtä urheilijoiden urheiluja koulutusuran joustavien yhdistämismahdollisuuksien kehittämiseksi. Työryhmän ehdotusten mukaisesti esimerkiksi Olympiakomiteaan perustettiin opinto-ohjaajan toimi vuonna (Opetusministeriö 1999.) Vuonna 2002 opetusministeriö asetti jälleen uuden työryhmän pohtimaan opiskelevien urheilijoiden taloudellista tilannetta. Kyseinen työryhmä julkaisi reilu vuosi myöhemmin muistion urheilijoiden koulutuksen ja valmentautumisen taloudellisten edellytysten paranta-

6 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 5 miseksi, missä otettiin kantaa mm. koulutusjärjestelmän kehittämiseen, urheilujärjestöjen toimenpiteisiin opintojen ohjauksessa ja urasuunnittelun kehittämisessä, urheiluoppilaitosjärjestelmään ja taloudellisiin edellytyksiin. (Opetusministeriö 2004). Ajatus tähän hankkeeseen kumpuaa urheilun, toimeentulon ja opiskelun asettamista haasteista 2010-luvun suomalaisille urheilijoille. Kyseessä on opetus- ja kulttuuriministeriön tiedolla johtamisen kehittämiseen ja tietopohjan vahvistamiseen liittyvä sektoritutkimushanke, jonka avulla pyritään tuottamaan tietoa urheilijoiden julkisten tukijärjestelmien kehitystyöhön huomioiden urheilun ja opiskelun yhteensovittaminen. Tutkimuksessa analysoidaan urheilijoiden tulotasoa, tulolähteitä sekä erilaisten opiskeluun ja urheiluun liittyvien julkisten tukien merkitystä urheilijoille seuraavien tutkimuskysymysten kautta: 1. Mitkä ovat aikuisurheilijoiden tärkeimmät toimeentulolähteet? 2. Mikä merkitys urheilun julkisilla tuilla on aikuisurheilijoiden toimeentuloon? 3. Mikä merkitys opintotuella on opiskelevien aikuisurheilijoiden perustoimeentuloon? 4. Mikä tulotaso eri urheilulajien urheilijoilla on? Tutkimuksen tavoiteltuun kohdejoukkoon kuuluivat maajoukkuetoiminnassa mukana olevat urheilijat, mikä kattaa huomattavasti suuremman joukon urheilijoita kuin ainoastaan kansainvälisen kärkitason huippu-urheilijat. Kyselyyn vastasi myös joitakin kansallisen tason urheilijoita. Laajempi kohdejoukko valittiin siitä syystä, että haluttiin saada perusteellinen kuva eritasoisten urheilijoiden taloudellisesta tilanteesta.

7 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 6 2 URHEILIJOIDEN TALOUDELLISET TUKIJÄRJESTELMÄT Urheilujärjestöjen ja urheilijoiden taloudelliseen tukemiseen on Suomessa pitkät perinteet ja 1970-lukujen suomalaista yhteiskuntaa leimasivat valtiojohtoinen politiikka ja liikunnan sulautuminen osaksi yhteiskuntapolitiikkaa (Suomen Liikunta ja Urheilu 2003). Ruskeista kirjekuorista siirryttiin valtakunnallisiin stipendijärjestelmiin 1970-luvun alusta lähtien aikana jolloin markkinatalous vääjäämättä ajoi amatööriurheilun ideaalin edelle. Urheilijoiden taloudellisen tukemisen mahdollisti juuri kansainvälisten amatöörisääntöjen löyhtyminen, mikä lopulta johti ammattimaistumiseen. Julkinen sektori osallistui urheilijoiden suoraan tukemiseen Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1996, jolloin ensimmäiset urheilija-apurahat jaettiin. Urheilujärjestöjä oli kuitenkin säännöllisesti tuettu valtion toimesta jo vuodesta 1920 lähtien luvulta näihin päiviin asti urheilujärjestöjen julkinen taloudellinen tuki on ollut peräisin veikkausvoittovaroista. (Suomen Liikunta ja Urheilu 2003.) Kansainvälinen huippu-urheilumenestyksen saavuttamiseksi on kansallisella tasolla rakennettu urheilijoiden valmentautumista tehostavia taloudellisia tukijärjestelmiä. Nykyisin huippu-urheilijoiden valmentautumisen taloudellinen tukijärjestelmä koostuu pääasiassa urheilujärjestöjen (esim. seurat ja lajiliitot), Olympiakomitean ja opetus- ja kulttuuriministeriön valmennustuista. Näiden tahojen lisäksi muun muassa erilaiset säätiöt ja kunnat voivat myötää stipendejä urheilijoiden käyttöön. Kilpailupalkkiot ja sponsoritulot muodostuvat merkittäväksi tulonlähteeksi yleensä vasta kansainvälisellä tasolla urheilijan saavutettua menestystä. Joukkuepalloilulajeissa urheilijoiden tulot kanavoituvat suuressa määrin urheiluseuran kautta läpi uran. Opiskelevien urheilijoiden kohdalla opintotuki puolestaan on merkittävä tulonlähde. Piispa (2013, 39 51) hahmottaa urheilijoiden ja taiteilijoiden elämänkulkuun liittyvässä tutkimuksessa kaksi erilaista huippu-urheilijatyyppiä onnellinen lahjakkuus ja raatava kilpailija joiden kautta jäsentyy kaksi erilaista tapaa päästä huipulle ja pysyä siellä. Kyseessä on kaksi erilaista asennoitumistapaa urheiluun ja näin ollen ne edustavat kahta erilaista näkemystä huippuuteen vaadittavista olosuhteista. Onnelliset lahjakkuudet ovat lahjakkuuksia, joiden motivaatio on peräisin nautinnosta ja itsensä kehittämisestä. Heidän asennoituminen urheiluun on positiivinen ja he kokevat saaneensa uraltaan paljon ja suhtautuvat positiivisesti uran jälkeiseen aikaan. Raatavien kilpailijoiden suhtautuminen urheiluun taas on raadollisempi. Myös he ovat selkeitä lahjakkuuksia, mutta näkevät kilpailuvietin ja halun olla paras keskeisimpinä motivoivina tekijöinä. He ovat valmiita kovaan ja määrätietoiseen harjoitteluun menestyäkseen urheilun kovassa maailmassa. Myös Piispa mainitsee, että urheilijoiden tulot muodostuvat useista lähteistä, esimerkiksi apurahoista, sponsorituloista, kilpailupalkkioista ja opintotuesta. Tästä huolimatta pääasiallinen tulonlähde on usein eroteltavissa: yksilöurheilija voi toimia pääosin apurahojen varassa, urheilusta ansaitsemillaan tuloilla tai omarahoituksella, kun taas joukkueurheilijoilla palkkatulot ovat merkittävässä asemassa lukuun ottamatta omarahoituksella toimivia amatööriurheilijoita. Useimmille

8 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 7 rahoitusmuodoille leimaa antava piirre on epävarmuus, mikä heijastuu urheilijoiden elämään. Opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apurahaa saavat urheilijat kokevat sen erittäin tärkeäksi tulomuodoksi ja tukiverkoksi, joka mahdollistaa harjoittelun ja kilpailun huipulla pysymisen edellyttämällä tavalla. Riskialttiiksi urheilijat kokevat apurahan piiristä pois putoamisen esimerkiksi loukkaantumisen tai heikomman menestyksen vuoksi ja lisäksi kritiikkiä nousee siitä, että apuraha ei riitä valmentajakorvauksiin. Urheilusta saaduilla ansioilla elävien yksilöurheilijoiden tulot voivat olla varsin epäsäännöllisiä ja palkkiot putoavat rajusti heti huipun takana, mikä voi aiheuttaa taloudellista epävarmuutta. Omarahoitteisesti toimivat yksilöurheilijat rahoittavat urheilunsa palkkatöillä, pienillä sponsorisopimuksilla, opintotuella ja muilla avustuksilla. Tässä tilanteessa täysipäiväisenä urheilijana toimiminen on mahdotonta urheilu jää tietyllä tavalla harrastuksen asemaan. Tietyissä joukkuelajeissa kotimainen pääsarjataso mahdollistaa urheilijoille ammattilaisuuden, mutta pienemmissä lajeissa toimeentulo on hankittava muista lähteistä. Näiltä amatööripohjalta huipulla urheilevilta kysytään poikkeuksellista sitoutumista omaan lajiin. (Piispa 2013, ) Kuvio 1. Urheilijoiden taloudelliset tukijärjestelmät. Opintotuki ja Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön opiskeluapuraha ovat tukia, jotka on tarkoitettu turvaamaan päivittäinen toimeentulo. Tähän kategoriaan voidaan laskea myös työttö-

9 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 8 myyskorvaus ja toimeentulotuki. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apuraha on tarkoitettu turvaamaan toimeentulo, jotta ammattimainen harjoittelu olisi mahdollista. Määrittely ei ole kuitenkaan niin yksiselitteinen, koska urheilija-apurahaa käytetään myös valmentautumisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen eli se sijoittuu pikemminkin perustoimeentulon tuen ja valmennustuen välimaastoon. 2.1 Perustoimeentuloon tarkoitetut julkiset tuet Valtion urheilija-apuraha Valtion urheilija-apurahajärjestelmä syntyi vuonna 1994, jolloin tehtiin periaatepäätös tukijärjestelmän luomiseksi yksilölajien huippu-urheilijoille ja heidän henkilökohtaisille valmentajilleen. Mallina toimi vastaava taiteilijoiden apurahajärjestelmä. Tukijärjestelmän ensimmäinen vaihe kesti vuoteen 1998 ja tavoitteena oli taata menestys Atlantan ja Naganon olympiakisoissa. Järjestelmä muutettiin nykyisenkaltaiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä vuonna Apurahan tarkoituksena on taata urheilijalle taloudellinen perusturva ammattimaista harjoittelua ja valmentautumista varten ja se on tarkoitettu urheilijoille, jotka sitoutuvat pitkäjänteiseen ammattimaiseen valmentautumiseen ja joilla arvioidaan olevan menestymismahdollisuuksia tulevissa arvokilpailuissa. Suuri apuraha on kohdistettu kansainvälisellä huipulla oleville yksilölajien urheilijoille. Pieni apuraha taas on tarkoitettu urheilijoille, jotka ovat menestyneet kansainvälisissä arvokilpailuissa ja niille nuorille urheilijoille, jotka arvioidaan mitaliehdokkaiksi. (Opetusja kulttuuriministeriö 2012.) Vuonna 2013 urheilija-apuraha myönnettiin 76 kesälajien urheilijalle ( ) ja 39 talvilajien urheilijalle ( ). Suuren apurahan näistä 115 urheilijasta sai 36 henkilöä. Samalla suuren urheilija-apurahan määrää nostettiin eurosta euroon ja pienen apurahan määrää eurosta euroon. Apurahojen myöntämiskriteerejä myös tiukennettiin siten, että suuren apurahan saajilta edellytetään menestymistä edellisen vuoden arvokilpailuissa ja pienen apurahan saajilta odotetaan nousua lajinsa terävimmälle huipulle. Näin ollen apurahan saajien määrä laski 152 urheilijasta 115 urheilijaan (24 %) ja suuren apurahan saajien osuus putosi 65 prosentista 30 prosenttiin. Itse määrärahoihin ei tehty muutoksia vuoteen 2012 verrattuna. Urheilija-apurahan hakuohjeissa mainitaan, että apurahan tarvetta harkittaessa otetaan huomioon urheilijoiden käytettävissä olevat tulot. Pientä apurahaa voidaan myöntää urheilijoille, joiden verotettavat tulot ja kilpailupalkkiot ovat alle euroa vuodessa. Ison apurahan myöntämisen rajana on euroa vuodessa.

10 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön opiskeluapurahat Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön historia ulottuu 1970-luvun alkuun, jolloin se perustettiin presidentti Urho Kekkosen toimesta. Säätiön tarkoituksena on edistää urheilijoiden ammatinvalinnan ja ammattiin valmistautumisen hyväksi tehtävää työtä ja pyrkiä turvaamaan aktiiviuransa lopettaneiden urheilijoiden koulutustausta. Vuodesta 1973 lähtien valtion talousarviossa on ollut määräraha apurahojen myöntämiseksi urheilijoille. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2004 (1).) Se voidaan myöntää täysi-ikäiselle urheilijalle, joka tavoittelee tutkintoa korkeakoulussa, toisen asteen oppilaitoksessa tai muussa oppilaitoksessa. Urheilijalta edellytetään tietyn opintopistemäärän suorittamista lukuvuotena, jolloin apuraha on saatu. Lisäksi urheilijalta edellytetään systemaattista valmentautumista lajiliiton tai vastaavan urheilujärjestön maajoukkueessa tavoitteena kansainvälinen kilpailumenestys. Apurahaa ei myönnetä ammattiurheilijoille, opetusja kulttuuriministeriön urheilija-apurahan saajille eikä lukio-opiskelijoille. Lukuvuodelle URA-säätiön 2000 euron suuruinen apuraha myönnettiin 69 urheilijalle Opintotuki Vuoden 1972 opintotukilain astuessa voimaan nykyisenkaltainen opintotuki sai alkunsa. Lain voimaantulo merkitsi sitä, että opintoraha korvasi aiemmin käytetyt stipendit. Valtion takaamia lainoja opintoja varten oli myönnetty jo vuodesta 1959 ja uudistuksen myötä opintorahan osuudeksi opintotuesta muodostui noin 15 prosenttia. Näin ollen opintotukijärjestelmä oli hyvin lainapainotteinen ja opiskelijoiden velkaantumisen seurauksena virinnyt tyytymättömyys järjestelmää kohtaan johti mielenilmauksiin, joiden seurauksena mm. asumiseen, terveydenhuoltoon, matka-alennuksiin ja ateriatukiin liittyviin opintososiaalisiin tekijöihin kiinnitettiin enemmän huomiota. Opintotuki valjastettiin palvelemaan yhä enemmän sosiaalipoliittisia tarkoitusperiä ja tavoitteena oli tehdä siitä vähimmäistoimeentuloturvan muodostava etuus. (Autio 1995.) Opiskelijoiden velkaantuminen kuitenkin jatkui, vaikka vuonna 1986 opintorahan osuus opintotuesta nousi 25 prosenttiin. Opiskelijoiden opiskelun aikaisen työssäkäynnin lisääntymisen yhtenä aiheuttajana oli velkaantumisen välttäminen, mikä puolestaan johti opiskeluaikojen pidentymiseen. Muun muassa nämä seikat aiheuttivat painetta opintotukijärjestelmää kohtaan ja kokonaisuudistus toteutui vuonna 1992 kohdistuen ensin korkeakouluopiskelijoihin. Uudistusten tavoitteena oli, että opintotukea, työttömyysturvaa ja toimeentulotukea yhdistetään siten, että tuetaan koulutukseen hakeutumista verrattuna muun yhteiskunnan antaman tuen varassa elämiseen. Uudistuksen myötä opintorahan osuus kasvoi, opintolainan korkotuen maksamisesta luovuttiin ja opintotuen myöntämisaikaa lyhennettiin. Tuen myöntämisperusteita selkiytettiin siten, että ensisijaisiksi kriteereiksi muodostuivat opintojen edistyminen ja omat tulot. (Emt.) Tällä hetkellä opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta ja sen myöntämisen edellytyksiä ovat oppilaitokseen hyväksyminen, päätoiminen opiskelu, opin-

11 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 10 noissa edistyminen ja taloudellisen tuen tarve. Opintoraha on veronalaista tuloa ja sen kuukausittainen määrä vaihtelee 38 ja 298 euron välillä. Maksettava määrä riippuu opiskelijan koulutusasteesta, iästä, asumismuodosta, siviilisäädystä ja tietyissä tilanteissa vanhempien tuloista. Asumislisä taas on verotonta tuloa eikä sitä huomioida myöskään tulovalvonnassa vuositulona. Kuukausi, jolta opiskelijalle maksetaan pelkkää opintotuen asumislisää, on tukikuukausi tulovalvonnassa, opintojen edistymisen seurannassa ja korkeakouluopiskelijan enimmäistukiajassa. Asumislisää voidaan maksaa opiskelukuukausilta, asuipa opiskelija vuokra- tai asumisoikeusasunnossa. Asumismuoto ja perhesuhteet vaikuttavat siihen, kuuluuko opiskelija opintotuen asumislisän vai yleisen asumistuen piiriin. Suomessa asuville opiskelijoille asumislisän määrä on 80 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista. Kuukausittaisissa asumismenoissa ei oteta huomioon 252 euroa ylittävää osaa. Asumislisän määrä sijoittuu välille 26,90 201,60 euroa kuukaudessa. Vanhemmalta vuokrattuun asuntoon opiskelija voi saada asumislisää enintään 58,87 euroa kuukaudessa. Kansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen maksullisella linjalla opiskelevan asumislisä on 88,87 euroa kuukaudessa ja ulkomailla opiskelevan pääsääntöisesti 210 euroa kuukaudessa. Opintolaina on valtion takaama laina. Opintolainan valtiontakauksen voi saada opiskelijat, jotka saavat opintorahaa tai aikuiskoulutustukea. Myös opiskelijat, jotka eivät saa opintorahaa ovat tietyillä ehdoilla oikeutettuja lainatakaukseen. Lainan voi hakea valitsemastaan pankista. Opintolainan valtiontakauksen suuruus riippuu iästä ja oppilaitoksesta ja sen määrä vaihtelee välillä euroa kuukaudessa. Ulkomailla opiskeleva voi kuitenkin saada 600 euroa kuukaudessa. (Kelan internet-sivut. <http://www.kela.fi/opintotuki> ) Opintotuen enimmäistukiaika ja opinnoissa edistyminen Opintojen enimmäistukiaika määräytyy eri tavalla korkea-asteen opinnoissa ja toisen asteen opinnoissa. Suoritetuista opinnoista riippuu myös se, kuinka monelta kuukaudelta opintotukea voi lukuvuoden aikana nostaa. Korkeakouluopinnoissa enimmäistukiaika määräytyy suoritetun tutkinnon tavoitteellisen suoritusajan perusteella. Yhdessä lukuvuodessa oletetaan suoritettavan 60 opintopistettä, mikä oikeuttaa tukeen yhdeksän kuukauden ajalta. Näin laskettuun enimmäistukiaikaan lisätään vielä kymmenen tukikuukautta. Ammattikorkeakouluopinnoissa enimmäistukiaika vaihtelee välillä kuukautta riippuen opintojen aloitusvuodesta. Yliopistoissa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon, joiden yhteenlaskettu laajuus on 300 opintopistettä, tukiaika on yhteensä 55 kuukautta. Yhden suoritetun korkeakoulututkinnon jälkeen käyttöön on mahdollista saada lisää tukikuukausia kuitenkin sillä rajoituksella, että kaikkia korkeakouluopintoja varten opintotukea voi saada enintään 70 kuukauden ajan. Ammatillisessa koulutuksessa opintotukea voi saada opintojen laajuutta vastaavaksi ajaksi ja lukiossa tuki myönnetään kolmeksi ensimmäiseksi vuodeksi opintojen alkamisesta lukien. (Kelan internet-sivut. <http://www.kela.fi/opintotuki> ) Opintotuen saamisen edellytyksenä on, että opinnoissa edistyminen on riittävää, jolloin päätoiminen opiskeluaika ei saa olennaisesti ylittää suoritetuille opinnoille määriteltyä tukiaikaa. Jos

12 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 11 opintosuorituksia ei kerry tarpeeksi, opintotuen maksaminen voidaan keskeyttää. Maksamista voidaan jatkaa siinä tapauksessa, että opinnot ovat tilapäisesti hidastuneet hyväksyttävästä syystä, joita ovat lähiomaisen sairaus, vaikea elämäntilanne tai tilapäisesti vaikuttanut muu erityinen syy. Jo maksettu opintotuki voidaan periä takaisin, jos opintosuorituksia on kertynyt erityisen vähän ja ilmenee, että opiskelijan ei ole ollut tarkoituskaan opiskella. Ennen aloitetuissa korkeakouluopinnoissa opinnot ovat edistyneet riittävästi, jos opiskelija on edeltävänä lukuvuonna suorittanut tutkintoon kuuluvia opintoja vähintään 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohti. Vaikka edellisen vuoden opintopiste-ehto ei täyttyisi, voidaan tuen maksamista jatkaa, jos koko opiskeluaikana opintoja on suoritettu vähintään 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohti ja edeltävänä lukuvuonna ei ole suoritettu erityisen vähän opintoja lukien opintojen katsotaan edistyneen riittävästi jos edeltävän lukuvuoden aikana on suoritettu keskimäärin 5,0 opintopistettä tukikuukautta kohti. Eli yhdeksän kuukauden ajalta opintotukea nostaneen opiskelijan tulee suorittaa lukuvuoden aikana vähintään 45 opintopistettä. (Emt.) Opinto-oikeus ja sen pidentäminen Yliopistolain 40 ja 41 :ssä rajataan opiskelijoiden tutkinnonsuoritusaikaa. Alemman korkeakoulututkinnon tavoiteaika on kolme lukuvuotta ja ylemmän kaksi lukuvuotta. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suoritusoikeuden saaneen opiskelijan tulee suorittaa tutkinnot enintään kaksi vuotta niiden tavoiteaikaa pidemmässä ajassa eli seitsemässä lukuvuodessa (yksittäisissä tutkinnoissa on hieman eroja). Tämän lisäksi tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa lakisääteistä poissaoloa tai korkeintaan kahden lukuvuoden muuta poissaoloa, jolloin opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Jos opiskelija ei tässä ajassa ole saanut opintoja suoritettua, on yliopistoilla mahdollisuus myöntää lisäaikaa opintojen loppuunsaattamiseen huomioiden opiskelijan elämäntilanne. Lisäajan saaminen edellyttää tavoitteellista ja toteuttamiskelpoista suunnitelmaa. 2.2 Olympiakomitean valmennustuki Vuonna 2012 Suomen Olympiakomitea tuki olympiaohjelmaan valittujen urheilijoiden valmentautumista järjestelmätuen ja huippu-yksilötuen avulla. Järjestelmätuki myönnettiin lajiliitoille ennalta määrättyjen urheilijoiden valmentautumiseen. Huippuyksilötuki puolestaan suunnattiin niiden urheilijoiden käyttöön, joiden lajiliitto ei pysty tarjoamaan kansainvälisen menestyksen mahdollistamia olosuhteita valmentautumiseen. Huippu-urheilun muutostyön myötä Olympiakomitean valmennustuen jakamiseen on tullut muutoksia ja jatkossa ne kanavoituvat huippu-urheiluyksikön kautta. Uudessa tukijärjestelmässä tuki koostuu taloudellisista, asiantuntija- ja olosuhderesursseista ja se rakentuu tarveharkinnan ja yhteistyön varaan. Tarkoituksena on, että edellä mainitut resurssit mahdollistavat urheilijoille kansainvälisen menestyksen edellyttämät valmentautumisolosuhteet.

13 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 12 Taloudellista tukea voidaan myöntää tarveharkintaisesti suoraan urheilijoille, lajiliitoille ja urheiluakatemioille ja sen arvo vuonna 2013 on yhteensä euroa. Kesäyksilölajien tuen osuus on euroa ja talviyksilölajien tukeen on varattu euroa. Palloilulajien tuen osuus on puolestaan euroa ja lisäksi paralympialajeissa tukea jaetaan euroa. Huippuvaiheen urheilijoiden henkilökohtainen taloudellinen tuki koostuu Opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apurahasta ja henkilökohtaisen valmentautumisen tuesta, jonka on tarkoitus kattaa urheilusta aiheutuvia kuluja. Henkilökohtaista tukea voidaan myöntää urheilijoille, joilla on mahdollisuus saavuttaa mitali- tai pistesija Rion olympialaisissa tai paralympialaisissa ja vuoden 2013 arvokilpailuissa. Tuen piirissä on yli 200 urheilijaa. Vuoropuhelua tukien kohdentamisesta käydään jatkuvasti sekä urheilijoiden että lajiliittojen kanssa. Prioriteettina on tulevaisuuden menestyksen turvaaminen, ei aiemmasta menestyksestä palkitseminen. Vuonna 2012 Olympiakomitea tuki nuorten lahjakkaiden urheilijoiden valmentautumista haastajaohjelman kautta eurolla. Kaudella suoraa taloudellista valmennustukea jaettiin yhteensä 119 nuorelle lahjakkaalle urheilijalle. Huippu-urheilun muutosprosessin myötä haastajaohjelma sellaisenaan lakkautettiin ja nuorten lahjakkaiden urheilijoiden tukivastuu siirrettiin osaksi huippu-urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelman toimintaa.

14 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 13 3 OPISKELUN JA URHEILUN YHTEENSOVITTAMINEN Urheilun ja opiskelun yhdistämiseen liittyy paljon haasteita. Vuolle esitti jo vuonna 1978, että urheilijat kokivat tehneensä eniten uhrauksia opiskelujen suhteen tutkiessaan menestyneiden suomalaisten urheilijoiden elämänuria. Kolmasosa tutkimukseen osallistuneista urheilijoista koki, että urheilu on vaikuttanut kielteisesti koulutukseen. Lähes 60 prosenttia niistä urheilijoista, jotka tiedostivat urheilun negatiiviset vaikutukset, kokivat että koulutus oli kärsinyt suuresti urheilullisten tavoitteiden asettamisesta etusijalle. (Vuolle 1978, 21.) Tutkimuksensa viitekehyksen Vuolle lainasi sosiaalipsykologian piiristä Festingeriltä (1957), jonka mukaan ihmisillä on taipumus etsiä yhdenmukaisuutta odotustensa ja todellisuuden väliltä. Festingerin kognitiivisen dissonanssin teorian lähtökohtana on ihmisen tietoinen käyttäytyminen päätöksentekotilanteessa kahden tai useamman vaihtoehdon välillä. Valintatilanteessa tehdyn päätöksen jälkeen valitun vaihtoehdon hyvät puolet ja hylätyn vaihtoehdon huonot puolet ovat yhdenmukaisia valinnan kanssa. Hylätyn vaihtoehdon hyvät puolet ja valitun vaihtoehdon huonot puolet sen sijaan ovat ristiriidassa valinnan kanssa. Valinta siis arvioidaan uudelleen päätöksenteon jälkeen. Mitä merkittävimpiä hylätyt vaihtoehdot ovat, sitä enemmän dissonanssia päätöksentekotilanne aiheuttaa ja sitä aktiivisemmin henkilö pyrkii sitä poistamaan muuttamalla käyttäytymistään. Dissonanssin voimakkuus riippuu ensisijaisesti päätöksen tärkeydestä, hylättyjen vaihtoehtojen merkittävyydestä, valittujen ja hylättyjen vaihtoehtojen päällekkäisyydestä ja päätöksenteon itsenäisyydestä. Teoria myös olettaa, että ihmisillä on motivaatio vähentää dissonanssia muuttamalla tai perumalla päätöksensä, hankkimalla päätöstä tukevaa tietoa tai tuomalla valittu ja hylätty vaihtoehto lähemmäksi toisiaan. (Emt.) Urheilijoiden kohdalla dissonanssin voidaan olettaa johtuvan siitä, että urheilu muodostuu hallitsevaksi elämänsisällöksi, jolloin muita elämän alueita kuten opiskelua, työtä ja perhe-elämää joudutaan laiminlyömään. Urheilun dominoivan aseman johtaminen dissonanssin kokemuksiin edellyttää sitä, että urheilija kokee laiminlyövänsä muita hänelle tärkeitä asioita. Vielä vuonna 1978 työ oli urheilijoiden keskeisin elämänsisältö urheilun lisäksi ja harjoittelu tapahtui lähinnä ennen työpäivää tai sen jälkeen. (Vuolle 1978, 20.) Taloudellisten tukijärjestelmien ja muiden urheilijoiden elämää tukevien järjestelmien ja palveluiden kehittymisen myötä kokopäiväinen työskentely on huippu-urheilijoiden kohdalla vähentynyt merkittävästi viimeisten 30 vuoden aikana. On syytä ottaa huomioon, että 30 vuotta sitten koulutusjärjestelmä tarjosi urheilijoille hyvin rajalliset mahdollisuudet koulutukseen liittyvän dissonanssin poistoon. Opiskelun yleistymisen myötä myös siihen liittyvät joustavat mahdollisuudet urheilijoille ovat kehittyneet, mikä mahdollistaa urheilun ja opiskelun toimivamman yhdistämisen. Vuosina julkaistuissa viidessä huippu-urheilustrategiamuistiossa (1994, 1998, 2002, 2004, 2010) on kaikissa jollakin tavalla otettu kantaa urheilijan elämänuran ja koulutusjärjestelmien kehittämiseen. Strategioiden mukaan suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän tulee taata urheilijoille mahdollisuus kehittyä lajinsa huipuksi ja luoda edellytykset opiskelulle urheilu-

15 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 14 uran ohessa. Erityisen haastavaksi on nähty siirtymävaihe nuorten sarjoista aikuisten kansainvälisille kilpakentille. Nuoren tulevaisuuden suunnitelmissa siintää mahdollisesti haave ammattiurheilijan urasta, mikä ei kaikkien kohdalla syystä tai toisesta toteudu. Samanaikaisesti koulutukselliset vaatimukset kasvavat ja jatko-opintoihin hakeutuminen on useimmille urheilijoille ajankohtaista. Koulutuksen ja urheilun yhdistämiseen on Suomessa tarjolla joustavat mahdollisuudet erityisesti toisella asteella. Vuonna 2011 Suomessa oli 13 valtakunnallisen erityistehtävän saanutta urheilulukiota ja 11 ammatillista oppilaitosta. Lisäksi toisella asteella on kymmenkunta laadukasta urheilupainotteista oppilaitosta. Metsä-Tokila (2001) tutki väitöskirjassaan huipulle tähtäävän valmennuksen ja koulutuksen yhdistämistä kahdeksassa maassa niin toisen asteen kuin korkeaasteen opinnoissa. Suomalainen malli koulutuksen ja urheilun yhdistämiseksi toisella asteella on hänen mukaansa syntynyt oppilaitosten ja paikallisten toimijoiden työn tuloksena ja lukujen taitteessa. Toisen asteen urheiluoppilaitosjärjestelmä virallistettiin vuonna Yhteiskunnan asettamat reunaehdot koskivat lähinnä valmennukseen käytettävää aikaa ja alueellista tasa-arvoa, joten oppilaitoksille ja urheilujärjestöille jäi paljon vaikutusvaltaa käytännön toimien organisointiin. (Metsä-Tokila 2001.) Korkea-asteen opintojen ja urheilun yhdistämiseksi Suomeen on syntynyt 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana urheiluakatemiaverkosto. Urheiluakatemiat kokoavat paikallistasolla olemassa olevat resurssit yhteistyössä kuntien, oppilaitosten, lajiliittojen seurojen ja palveluntarjoajien kanssa toimintojen organisoimiseksi. Vuonna 2010 alkaneen huippu-urheilun muutostyön myötä urheiluakatemioiden rooli muodostui merkittävämmäksi. Urheiluakatemioiden toimintaa koordinoidaan ja kehitetään Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelman kautta. Urheiluakatemiatoiminnan vision mukaisesti urheiluakatemiat ovat urheilijan polun seutukunnallinen perustukiratkaisu ja muodostavat suomalaisen huippu-urheiluverkoston rungon. (Suomen Olympiakomitea 2013.) Urheilijan uran ja opiskelun yhdistämiseen liittyviä taloudellisia haasteita on pohdittu vuonna 2004 opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän toimesta (Opetusministeriö 2004). Urheilijan elämänuran erityishuomioinnin ja koulutus- ja opintotukijärjestelmän uudistamisen perusteena työryhmä käytti mm. sitä, että urheilijan ammattiin ei ole koulutusta virallisen koulutusjärjestelmän piirissä, mikä on yleisesti nähty yhteiskunnan tehtävänä. Opintotukijärjestelmän keskeisimpänä ongelmana huippu-urheilijoiden näkökulmasta nähtiin urheilusta aiheutuva opintojen verkkaisempi edistyminen, millä on suora vaikutus opintotuen käyttöön opintosuoritusvaatimusten täyttymättömyyden vuoksi. Tämä johtaa siihen, että opintotuen käyttöön tulee katkoksia ja tukikuukaudet eivät riitä opintojen loppuun asti. Työryhmän kehittämisehdotukset opiskelevien urheilijoiden taloudellisten edellytysten parantamiseksi liittyivät yleisen opintotukijärjestelmän kehittämiseen, Urheilijoiden Ammattienedistämis-

16 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 15 säätiön toimintojen kehittämiseen, valmennustukijärjestelmien muokkaamiseen ja ulkomaisten kilpailu- ja sponsoritulojen rahastoimiseen. Opintotukijärjestelmän kehittämiseksi ehdotettiin, että systemaattinen huippu-urheiluvalmentautuminen olisi sellainen erityisen painava syy, jonka perusteella voisi saada lisää opintotukikuukausia opintojen loppuunsaattamiseksi. (Emt.) Olemassa olevat suunnitelmat opintotuen rakenteen kehittämiseksi todennäköisesti tiukentavat opintosuoritus- ja opiskeluaikavaatimuksia entisestään. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012(a).)

17 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 16 4 OPISKELIJOIDEN TALOUDELLINEN TILANNE Opiskelijoiden taloudellinen tilanne on tunnetusti tiukka. Vuonna 2010 julkaistusta opiskelijatutkimuksesta, johon vastasi lähes korkeakouluopiskelijaa, ilmenee mm. että kaikkien korkeakouluopiskelijoiden keskimääräiset kuukausitulot lukuvuoden aikana ovat 821 euroa vuositasolla tämä tarkoittaa noin euron tuloja. Opiskelijoiden tuloissa opintotuen ja asumislisän osuus on noin 51 prosenttia. Lukuvuoden aikana yliopisto-opiskelijat saavat ansiotuloja työstä keskimäärin noin euroa, ammattikorkeakouluopiskelijoilla sama lukema on noin euroa. Ansiotyöstä saatujen tulojen osuus kokonaistuloista on noin neljänneksen. Säännöllinen ansiotyö lukuvuoden aikana oli 30 prosentilla korkeakouluopiskelijoista, 30 prosenttia työskenteli epäsäännöllisesti ja 40 prosenttia ei työskennellyt lainkaan. (Saarenmaa ym ) Edellä mainitun opiskelijatutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijoista 23 prosenttia ei tavallisesti nosta lainkaan opintotukea lukuvuoden aikana ja 12 prosenttia nostaa opintotukea kuukautta vuodessa. Viisi prosenttia kaikista opiskelijoista oli rajoittanut opintotuen käyttöä opintosuoritusvaatimusten vuoksi ja 10 prosenttia taatakseen tukikuukausien riittävyyden myöhemmin. Huomattavasti yleisempää oli kuitenkin opintotuen palauttaminen tai peruminen tulorajojen vuoksi, sillä 20 prosenttia opiskelijoista oli saanut työstä niin paljon ansiotuloja, että tulorajat ylittyivät. Opintolaina ei ole suosittu rahoitusmuoto, sillä 15 prosenttia opiskelijatutkimukseen vastanneista henkilöistä ilmoitti nostavansa opintolainaa kuukausittain. (Emt.) Opiskelijatutkimuksen tuloksista ilmenee myös, että kaikkien opiskelijoiden keskimääräiset menot ovat noin 847 euroa kuukaudessa eli euroa vuodessa. Yliopisto-opiskelijoiden kuukausittaiset menot ovat 75 euroa korkeammat verrattuna ammattikorkeakouluopiskelijoihin. Suurin menoerä aiheutuu asumisen kustannuksista, joiden osuus kuukausittaisista keskimääräisistä menoista on lähes puolet. Läheisten tuki on tärkeä osa opiskelijoiden taloutta, sillä vanhemmat, sukulaiset tai puoliso maksavat keskimäärin noin 15 prosenttia kaikkien opiskelijoiden menoista. Noin puolet tutkimukseen osallistuneista korkeakouluopiskelijoista koki, että heillä on riittävä rahoitus kattamaan kuukausittaiset menot ja noin puolet koki olevansa köyhiä. Pienin mahdollinen kuukausittainen rahamäärä, jolla opiskelijat kokivat tulevansa toimeen, oli keskimäärin 700 euroa. (Emt.)

18 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 17 5 MENETELMÄT Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluivat suomalaiset täysiikäiset maajoukkueryhmissä mukana olevat urheilijat. Tämä ryhmä muodostui Olympiakomitean tukiurheilijoista, paralympiakomitean tukiurheilijoista, VAU:n maajoukkueurheilijoista, urheiluakatemioiden oman lajinsa maajoukkueryhmiin kuuluvista urheilijoista ja URA -säätiön opiskeluapurahan saajista. Edellä mainittujen ryhmien lisäksi suurimpien palloilulajien (jääkiekko, koripallo, jalkapallo, lentopallo, salibandy ja käsipallo) maajoukkueryhmiin kuuluneita urheilijoita pyydettiin vastaamaan kyselyyn lukuun ottamatta ulkomailla ja kotimaassa pelaavia ammattiurheilijoita. Kaikkiaan kysely lähetettiin urheilijalle, joista vastasi 638 henkilöä. Näin ollen vastausprosentiksi muodostui 41 prosenttia. Aineiston analysointi suoritettiin SPSS -ohjelmalla. Tutkimus toteutettiin kahden muun hankkeen yhteydessä, minkä vuoksi muotoiltiin yhteinen kyselylomake. Näin ollen kyselyn tuloksia hyödynnettiin myös dual career -projektissa, mikä toteuttiin yhteistyössä Viron ja Latvian kanssa sekä Joensuun Urheiluakatemian hallinnoimassa korkeaasteen joustavien opiskelumahdollisuuksien kehitystyössä. 5.1 Vastaajien kuvailu Kyselyyn vastanneista urheilijoista 50 % oli naisia ja 50 % miehiä. 430 vastaajaa (67 %) opiskeli kyselyn suorittamisen hetkellä. Opiskelevista urheilijoista 40 % oli toisen asteen opiskelijoita ja 60 % korkeakouluopiskelijoita. Joukkuelajien urheilijoita vastaajista oli noin 35 % loppujen ollessa yksilölajien urheilijoita. Tarkempi lajijakauma löytyy taulukosta 1. Vammaisurheilijoita oli noin 6 % vastaajista. 10 % vastaajista oli jo lopettanut huippu-urheilijan uransa. Taulukko 1. Vastaajien edustamat urheilulajit. Laji Vastaajien lukumäärä % Yleisurheilu ,0 % Jääkiekko 38 6,1 % Salibandy 35 5,6 % Koripallo 29 4,6 % Lentopallo 26 4,2 % Muodostelmaluistelu 26 4,2 % Maastohiihto 23 3,7 % Uinti 23 3,7 % Jalkapallo 22 3,5 % Purjehdus 20 3,2 % Paini 19 3,0 % Käsipallo 15 2,4 % Judo 14 2,2 %

19 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 18 Suunnistus 14 2,2 % Ammunta 11 1,8 % Lumilautailu 11 1,8 % Taitoluistelu 10 1,6 % Telinevoimistelu 10 1,6 % Alppihiihto 9 1,4 % Ampumahiihto 9 1,4 % Sulkapallo 9 1,4 % Freestyle 8 1,3 % Melonta 8 1,3 % Pikaluistelu 8 1,3 % Mäkihyppy 7 1,1 % Pyöräily 6 1,0 % Rytminen voimistelu 5 0,8 % Taekwondo 5 0,8 % Amerikkalainen jalkapallo 4 0,6 % Hiihtosuunnistus 4 0,6 % Joukkuevoimistelu 4 0,6 % Maalipallo 4 0,6 % Pyöräsuunnistus 4 0,6 % Pyörätuolirugby 4 0,6 % Ratsastus 4 0,6 % Team gym 4 0,6 % Istumalentopallo 3 0,5 % Jousiammunta 3 0,5 % Jääpallo 3 0,5 % Nykyaikainen 5-ottelu 3 0,5 % Painonnosto 3 0,5 % Ringette 3 0,5 % Soutu 3 0,5 % Uimahypyt 3 0,5 % Yhdistetty 3 0,5 % Beach volley 2 0,3 % Boccia 2 0,3 % Brasilialainen jiu-jitsu 2 0,3 % Golf 2 0,3 % Keilailu 2 0,3 % Kilpatanssi 2 0,3 % Nyrkkeily 2 0,3 % Pyörätuolikelaus 2 0,3 % Tennis 2 0,3 % Triathlon 2 0,3 % Curling 1 0,2 % Karate 1 0,2 % Miekkailu 1 0,2 %

20 Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät 19 Pöytätennis 1 0,2 % Squash 1 0,2 % Taitouinti 1 0,2 % Vapaaottelu 1 0,2 % Vapaasukellus 1 0,2 % Yhteensä ,0 % Huom! 12 vastaajaa ei ilmoittanut lajiaan. 40 prosentilla vastaajista ylin saavutettu urheilullinen taso oli Olympia- tai MM-edustus (taulukko 2). Valtaosa (60 %) vastaajista (n=344) ei saanut urheilemisesta lainkaan tuloja. Neljäsosalla vastaajista urheilusta saatavat tulot jäivät alle euron vuodessa ja noin 15 prosentilla ne ylittivät euroa, mikä toimii urheilijoiden sosiaaliturvan rajana. Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden urheilijoiden ylin saavuttama urheilullinen taso (N=638). Ylin saavutettu urheilullinen taso N % Olympia- tai MM-edustus ,1 EM-kilpailuedustus 69 10,8 Aikuisten maajoukkue-edustus ,6 Aikuisten SM-sarjataso/SM-taso 65 10,2 Nuorten Olympia,- MM- tai EM-kisaedustus 69 10,8 Nuorten maajoukkueryhmä 46 7,2 Nuorten SM-sarjataso/SM-taso 17 2,7 Jokin muu 10 1,6 Yhteensä ,0

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Opiskelevan urheilijan talous Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Taustaa Kaksoisura: Suomalaisen urheilun valinta Suurin osa maajoukkuetason urheilijoista

Lisätiedot

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016 10.12.2015 Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippuurheilun tehostamistukipäätökset 2016 Yleiset lähtökohdat: Kesäolympiadilla 2013 2016 käytössä olevat

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan koko sen matkalta 3. Osaamista

Lisätiedot

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Jakelussa mainituille 1728/625/2013. Viite: Valtionavustuslain (688/2001) 9 ja 37

Jakelussa mainituille 1728/625/2013. Viite: Valtionavustuslain (688/2001) 9 ja 37 Pvm 9.9.2013 Jakelussa mainituille Dnro 1728/625/2013 Viite: Valtionavustuslain (688/2001) 9 ja 37 Asia: Ohjeet urheilijoille tarkoitettujen verottomien valtion valmennus- ja harjoitteluapurahojen hakemisesta

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Asia: Ohjeet urheilijoille tarkoitettujen verottomien valtion valmennus- ja harjoitteluapurahojen hakemisesta ja myöntämisestä vuodeksi 2016

Asia: Ohjeet urheilijoille tarkoitettujen verottomien valtion valmennus- ja harjoitteluapurahojen hakemisesta ja myöntämisestä vuodeksi 2016 Pvm 30.9.2015 Jakelussa mainituille Dnro 3 70/625/2015 Viite: Valtionavustuslain (688/2001) 9 ja 37 Asia: Ohjeet urheilijoille tarkoitettujen verottomien valtion valmennus- ja harjoitteluapurahojen hakemisesta

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

TUKIAIKA OPINTOJEN ALOITTAMISEN MUKAAN

TUKIAIKA OPINTOJEN ALOITTAMISEN MUKAAN 1 OPINTOTUKI-INFO 2015 SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOTUEN KAKSIPORTAISUUS tukiaika, kaksiportainen myöntäminen OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA OPINTOLAINA JA LAINAHYVITYS OPINTOTUEN

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 52/2011 Laki. opintotukilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 52/2011 Laki. opintotukilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2011 52/2011 Laki opintotukilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN KUOPION KAUPUNKI MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Hyväksytty ohjeellisena kaupunginhallituksessa 17.10.2011 Muutokset hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2012 Yleiset säännöt:

Lisätiedot

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Opintotuki Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Opintotuki Itä-Suomen yliopistolla on oma

Lisätiedot

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT 1 OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA ASUMISLISÄ LAINATAKAUS OPINTOTUEN TULOMALLI OPINTOTUEN HAKEMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO

Lisätiedot

OPINTOTUKI-INFO 2014

OPINTOTUKI-INFO 2014 1 OPINTOTUKI-INFO 2014 SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOTUEN KAKSIPORTAISUUS tukiaika, kaksiportainen myöntäminen OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA OPINTOLAINA JA LAINAHYVITYS OPINTOTUEN

Lisätiedot

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

opintotuki info info vuonna 2008

opintotuki info info vuonna 2008 opintotuki info info vuonna 2008 Opintotukea on opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 Kuka saa opintotukea ja kuinka Yliopistotutkintoon monta kuukautta? ( tukiajat 1.8.2005 alkaen)

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 31.03.2014 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Eini Mäkelä, opintotukipäällikkö

Eini Mäkelä, opintotukipäällikkö 1 OPINTOTUKI JA HARJOITTELU ULKOMAILLA Harjoitteluun voi saada opintotukea kun Opiskelija saa harjoittelustaan opintopisteitä opintopisteitä ei tarvitse kertyä 5 op/tukikuukausi/harjoittelukuukausi Lukuvuoden

Lisätiedot

Hyvä lajiliiton huippu-urheilusta vastaava! 1. Huippuvaiheen ohjelma 15.1.2013

Hyvä lajiliiton huippu-urheilusta vastaava! 1. Huippuvaiheen ohjelma 15.1.2013 Hyvä lajiliiton huippu-urheilusta vastaava! 15.1.2013 Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö (HUY) on järjestäytynyt ja aloittanut toimintansa hyvällä vauhdilla. Tässä viestissä saat luvattua tietoa yksikön

Lisätiedot

OPINTOTUKI KESÄAJALLE

OPINTOTUKI KESÄAJALLE 1 OPINTOTUKI KESÄAJALLE Edellytykset kesällä on tehtävä opintoja 5 op tukikuukautta kohti; koko kesälle haettaessa opintoja suoritettava siis 15 op harjoitteluajalta ei edellytetä em. opintopistemäärää,

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN KÄYTTÖRAPORTTI

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN KÄYTTÖRAPORTTI URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN KÄYTTÖRAPORTTI Timo Manninen & Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU 2015 SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TARKOITUS... 2 2 KYSELYN TOTEUTUS JA VASTAAJAT... 4

Lisätiedot

Opintotuen 1.8.2014 muutokset

Opintotuen 1.8.2014 muutokset Opintotuen 1.8.2014 muutokset Opintotukeen tulee useita muutoksia 1.8.2014. Kerromme tässä tiedotteessa muutoksista ja siitä, mitkä muutokset koskevat kaikkia opiskelijoita ja mitkä koskevat vain korkeakouluopiskelijoita

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 13.8.2009. Opintotukilautakunnan ohjesääntö on laadittu opintotukilaissa (21.1.1994/65

Lisätiedot

Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät

Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät 1(8) Salon kaupungin palkitsemisohje Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät Kh 12.1.2015 12 2(8) Salolaisten taiteilijoiden, taitelijaryhmien, yksilöurheilijoiden ja urheilujoukkueiden

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheilijan opintopolku Korkea-aste Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toinen aste Lukiot Ammattioppilaitokset Peruskoulu Yläkoulut Alakoulut Alakoulut Monipuolinen ja laadukas

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta

Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta Suomen psykologiliiton psyykkisen valmennuksen toimikunnan selvitys keväällä 2010 Psykologia 2010 - Tuumasta toimeen! 18-20.8.2010 Jyväskylän

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia. 27.2.2012 Simo Tarvonen

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia. 27.2.2012 Simo Tarvonen Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia 27.2.2012 Simo Tarvonen Mikä urheiluakatemia? Urheilijan opinto- ja elämänura Päivittäisvalmennus Tuki- ja asiantuntijapalvelut Urheilijan polku 16 -v 566 urheilijaa 73

Lisätiedot

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

PALUUORIENTAATIO 2015

PALUUORIENTAATIO 2015 1 PALUUORIENTAATIO 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ VAIHTO-OPINNOT JA OPINTOTUKI VAIHDOSTA PALAAVAN OPISKELIJAN MUISTILISTA OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA OPINTOLAINA JA LAINAVÄHENNYSOIKEUS

Lisätiedot

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN Urheiluakatemiatapaaminen 20..204 Mäkelänrinteen uintikeskus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Timo Manninen SISÄLTÖ. Tarkoitus ja tavoitteet 2. Vastaajat akatemioittain

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

HE 64/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia valtiontakauksen määrää.

HE 64/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia valtiontakauksen määrää. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 3 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Kohderyhmänä suomalaiset +18vuotiaat maajoukkueurheilijat Kysely lähetettiin noin 1550 urheilijalle Kyseelyyn

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö: uudet haasteet alueelliselle AmKesu-työskentelylle. Helsingin AmKesu-tilaisuus 26.11.2014 Opetushallitus

Alueellinen yhteistyö: uudet haasteet alueelliselle AmKesu-työskentelylle. Helsingin AmKesu-tilaisuus 26.11.2014 Opetushallitus Alueellinen yhteistyö: uudet haasteet alueelliselle AmKesu-työskentelylle Helsingin AmKesu-tilaisuus 26.11.2014 Opetushallitus kommenttipuheenvuoro rehtori Juha Ojajärvi Haasteet alussa Perusajatus AmKesussa

Lisätiedot

Kysely korkeakouluissa opiskeleville maajoukkueurheilijoille ja henkilökunnalle (2URAA-hanke)

Kysely korkeakouluissa opiskeleville maajoukkueurheilijoille ja henkilökunnalle (2URAA-hanke) Kysely korkeakouluissa opiskeleville maajoukkueurheilijoille ja henkilökunnalle (2URAA-hanke) 2013 Urheilijakysely Kyselyyn vastasi 215 suomalaisessa korkeakoulussa opiskelevaa opiskelijaa. Näistä 65 %

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUYKSIKKÖ. Urheiluakatemiaohjelma. Markus Kalmari Antti Paananen

HUIPPU-URHEILUYKSIKKÖ. Urheiluakatemiaohjelma. Markus Kalmari Antti Paananen HUIPPU-URHEILUYKSIKKÖ Urheiluakatemiaohjelma Markus Kalmari Antti Paananen Urheiluakatemiat 2015 Etela -Karjalan urheiluakatemia Etela -Kymenlaakson urheiluakatemia Etela -Pohjanmaan urheiluakatemia Etela

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

Haukilahden lukion urheiluvalmennus

Haukilahden lukion urheiluvalmennus Haukilahden lukion urheiluvalmennus Urheilulinjalle haku Urheilijastatus Heikki Taskinen / 22.11.2015 Urheiluvalmennuksen koordinaattori Haukilahden lukio Suunnitelmallista ja joustavaa lukio-opiskelun

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

Kaksoisura maailmalla. Jari Lämsä & Tuuli Merikoski

Kaksoisura maailmalla. Jari Lämsä & Tuuli Merikoski Kaksoisura maailmalla Jari Lämsä & Tuuli Merikoski Kaksoisura Kaksoisura (dual career) = henkilö tavoittelee menestystä/edistymistä kahdella eri alalla tai ammatissa yhtä aikaa. 1) naiset, jotka hoitavat

Lisätiedot

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013 Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tukiurheilijakysely Tarkoitus: Kerätä säännöllisesti tietoa OK:n ja PARA:n tukiurheilijoiden

Lisätiedot

Huippuvaiheen ohjelman toimintamalli

Huippuvaiheen ohjelman toimintamalli Huippuvaiheen ohjelman toimintamalli Johdanto Huippuvaiheen ohjelman tavoitteena on parantaa suomalaisen huippu-urheilun välitöntä menestystä yhdessä lajien ja huippu-urheilijoiden kanssa. Ohjelma kokoaa,

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

URHEILIJAN KAKSOISURA; TUTKIMUKSIA

URHEILIJAN KAKSOISURA; TUTKIMUKSIA URHEILIJAN KAKSOISURA; TUTKIMUKSIA Nykysuomen Sanakirjan (1996) mukaan ura, eli karrieeri, tarkoittaa ihmisen toimintaa ja menestystä jollakin alalla tai jossakin ammatissa. Tällöin kaksoisuralla viitataan

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan tuet

Aikuisopiskelijan tuet Aikuisopiskelijan tuet 9.10.2009 Monica Varjonen, vakuutuspäällikkö Kela, Turun vakuutuspiiri 3.2008 KANSANELÄKELAITOS, KELA Huolehtii Suomessa asumiseen perustuvista sosiaaliturvaetuuksista eri elämäntilanteissa

Lisätiedot

Lajiliitto INFO 8.5.2014 Valotalo

Lajiliitto INFO 8.5.2014 Valotalo Puolustusvoimien Urheilukoulu Lajiliitto INFO 8.5.2014 Valotalo TOIMINTA-AJATUS Puolustusvoimien Urheilukoulu on nuorten huippuurheilijoiden ja sotilasurheilijoiden valtakunnallinen valmennuskeskus, joka

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan opintotukilakia muutettavaksi siten, että laissa säädetyt markkamäärät muutettaisiin euroiksi ja senteiksi. Muutokset

Lisätiedot

HE 197/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 197/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. HE 197/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain 7 ja 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen rakennepoliittisen

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Nuorten Olympiavalmentajat. Kisakallio 19.5.2015

Nuorten Olympiavalmentajat. Kisakallio 19.5.2015 Nuorten Olympiavalmentajat Kisakallio 19.5.2015 Valmentajayhteisöt urheiluakatemioissa, valmentajien osaamisen jakaminen ja kasvu Asiantuntijat (KIHU, valmennuskeskukset, verkostot) NOV akatemiavalmentajat

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Lasten ja nuorten urheilu Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Urheilun harrastaminen Urheiluseurassa harrastaminen iän mukaan Lähde: kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 70 60 50 45 50 52 58 53

Lisätiedot

Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11.

Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11. Bench Marking Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11. Jorma Vertainen Mitä ja ketä varten lajiliitto on olemassa? Kuinka

Lisätiedot

Urheilijakoulutus. Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija

Urheilijakoulutus. Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija Urheilijakoulutus Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija Urheilijan polku Ekamissa 2015-2016 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla on Opetushallituksen myöntämä erityistehtävä

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Minna Kaartinen-Koutaniemi Urhean oppilaitostapaaminen 17.4.2013 19.4.2013 1 Palvelut ja neuvonta Yleinen opiskelijaneuvonta palvelee henkilökohtaisesti,

Lisätiedot

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Opetusministeriö Ulla Hämäläinen 29.10.2007 Taustaa Hämäläinen, U. Juutilainen, V-P. ja Hellsten, K.

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Seinäjoki 8.11.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Huippu-uinnin suuntaviivat kohti Rion 2016 Olympia- ja Paralympiakisoja. Valmennustiimi

Huippu-uinnin suuntaviivat kohti Rion 2016 Olympia- ja Paralympiakisoja. Valmennustiimi Huippu-uinnin suuntaviivat kohti Rion 2016 Olympia- ja Paralympiakisoja Valmennustiimi Tammihelmikuu Lajiliittojen huippu-urheilutoiminnan avustaminen OKM Liikuntajärjestöjen toiminta-avustus, Lajiliitot

Lisätiedot

OPINTOTUKI 2008 OPINTOTUKI - MITÄ SE ON? MITÄ OPINTOJA TUETAAN? OPINTOTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OPINTOTUKI 2008 OPINTOTUKI - MITÄ SE ON? MITÄ OPINTOJA TUETAAN? OPINTOTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET INFO 8 (12.12.2007) OPINTOTUKI 2008 Tämä esite on tiivistelmä vuoden 2008 opintotuesta. Saat tarkempaa tietoa opintotuen myöntämisestä ja hakemisesta Opintotukiesitteestä ja Kelan internetsivuilta (www.kela.fi).

Lisätiedot

Huippu-urheilutoiminta Suomessa

Huippu-urheilutoiminta Suomessa Huippu-urheilutoiminta Suomessa Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

www.tyy.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi

www.tyy.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi Koponeuvosto Mikä ihmeen kaksiportainen opintotuki Miten vaikuttaa opintojen rakenteisiin Mitä TYY tekee

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 734. Laki. opintotukilain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä elokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 734. Laki. opintotukilain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä elokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2001 N:o 734 736 SISÄLLYS N:o Sivu 734 Laki opintotukilain muuttamisesta... 2265 735 Valtioneuvoston asetus kolttalain muuttamisesta

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Opintojen rahoitusmahdollisuudet Pohjoismaissa

Opintojen rahoitusmahdollisuudet Pohjoismaissa Opintojen rahoitusmahdollisuudet Pohjoismaissa Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelun n opiskelijoille suunnatut palvelut Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi tiistai, 15.

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUYKSIKÖN TUKIURHEILIJAKYSELY 2013

HUIPPU-URHEILUYKSIKÖN TUKIURHEILIJAKYSELY 2013 1 HUIPPU-URHEILUYKSIKÖN TUKIURHEILIJAKYSELY 2013 Kaisu Mononen & Jari Lämsä KIHU - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus 2 Sisältö Yksin urheiluako? (Tiivistelmä)... 3 Taustaa... 6 Kyselyn toteutus...

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yläkouluverkoston opinto-ohjaajien tapaaminen Urheilumuseo, Olympiastadion 6.10.2015

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yläkouluverkoston opinto-ohjaajien tapaaminen Urheilumuseo, Olympiastadion 6.10.2015 Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yläkouluverkoston opinto-ohjaajien tapaaminen Urheilumuseo, Olympiastadion 6.10.2015 Ohjelma 13:00 Tilaisuuden avaus 13:10 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot