HYVINKÄÄN KAUPUNKI RAKENNETTAVUUSSELVITYS KRAVUNARKUNMÄKI KRAVUNHARJUN ASUNTOMESSUALUE

Transkriptio

1 Päivämäärä HYVINKÄÄN KAUPUNKI RAKENNETTAVUUSSELVITYS KRAVUNARKUNMÄKI KRAVUNHARJUN ASUNTOMESSUALUE

2 HYVINKÄÄN KAUPUNKI RAKENNETTAVUUSSELVITYS KRAVUNARKUNMÄKI KRAVUNHARJUN ASUNTOMESSUALUE Päivämäärä Laatijat DI Antero Olaste, FM Oscar Lindfors Hyväksyjä DI Antero Olaste Viite Raportissa käytetyt pohjakartat Maanmittauslaitos, lupanro 3/MML/11 Ramboll Piispanmäentie 5 PL ESPOO T F

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1 2. Aluekuvaus Topografia Pohjasuhteet Yleiskuvaus Tutkimuksiin perustuva maaperätulkinta Pohjavesi Pintavedet 6 3. Alueen rakennettavuus Yleistä alueen rakennettavuudesta Perustamistavat maaperäalueittain Moreenialue Kallioalue Silttialue (painannealue) 8 4. Yleisiä huomioita rakentamisessa Esikuormitus Paalutus Täytöt Radon 9 5. Yhteenveto 9 Piirustukset 01 / Pohjatutkimuskartta 1: / Kairausten päättymistasokäyrästö 1: / Leikkauspiirustukset (A-A L-L) 1:500 / 1:200

4 1. YLEISTÄ Rakennettavuusselvityksen kohteena oleva alue sijaitsee Hyvinkään eteläosassa, Kravunarkunmäellä, Metsäkaltevan kaupunginosassa. Hangonväylä (vt 25) kulkee välittömästi alueen luoteispuolella ja Vantaanjoki virtaa noin 400 m etäisyydellä alueen eteläpuolella. Nykytilassa alue on rakentamatonta metsämaata, jossa on tehty laajasti hakkuuta. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kohdealue on osa uutta Metsäkaltevan kaupunginosaa. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 36 ha ja se on osa laajempaa, noin 90 ha:n kokoista Kravuarkunmäen aluetta. Kravunarkunmäellä järjestetään asuntomessut vuonna Asemakaavan laatiminen Kravunarkunmäen 1. osa-alueelle (Kravunharjun asuntomessualue) on tullut vireille Asemakaavaluonnos asetettiin nähtäville alkuvuodesta 2010 ja asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä Asemakaava (kaava nro 28:001) koskee Hyvinkään 28. kaupunginosan kortteleita sekä niihin liittyviä katu-, ja virkistys- ja suojaviheralueita. Asemakaava-alueelle tulee noin 700 asukasta, joista noin 120 erillis-pientalotonteille. Kerrostalojen lisäksi alueelle tulee vaihtelevaa yhtiömuotoista pientaloaluetta. Tämä rakennettavuusselvitys koskee vain kortteleita , eli asuntomessualuetta. 2. ALUEKUVAUS 2.1 Topografia Alue sijaitsee reunamoreenialueella, joka kohoaa korkeimmillaan tasoon noin Korkeimmat kohdat ovat kaava-alueen lounais- ja koillisosissa. Alimmillaan maasto on kaava-alueen keskiosassa, tasolla noin Keskiosan painanteessa kulkee oja, jonka vedenjakaja on suunnilleen kaavaalueen keskiosassa. Siitä vesi virtaa luoteeseen yhtyen Hangonväylän tieojaan, sekä kaakkoon etelänpuoliselle peltoalueelle. Kaava-alueen eteläosassa maasto laskee jyrkästi. Kaava-alueen eteläpuolisella peltoalueella, noin 100 m etäisyydellä eteläosan tonteista, maanpinta on tasolla noin Korkeuseroa on siis enimmillään noin 30 m. Alueen korkeussuhteet on havainnollistettu kuvassa Pohjasuhteet Yleiskuvaus Yleisesti ottaen alueen maaperä koostuu valtaosin moreenista. Isompia lohkareita esiintyy yleisesti, sekä moreenin seassa että maanpinnan päällä. Alavimmilla kohdilla esiintyy paikoin ohut kerros turvetta sekä silttiä. Alueen lounaisosassa kallio on lähellä maanpintaa ja osittain avokalliona. Rinteen alapuolella peltoalueella (kaava-alueen ulkopuolella) maaperä koostuu ensisijaisesti hiedasta ja hiesusta (siltti). Alueen maaperäkartta on esitetty kuvassa 2. Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 1

5 Kuva 1. Kohdealueen sijainti- ja maastokartta. Taustalla harmaana esitetty kaavaehdotuksen mukaiset tontit. Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 2

6 Kuva 2. Alueen korkeussuhdekartta (värit kuvaavat tasoa merenpinnan yläpuolella) Kuva 3. Alueen maaperäkartta (lähde: GTK). Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 3

7 2.2.2 Tutkimuksiin perustuva maaperätulkinta Kaava-alueella on aiemmin tehty painokairauksia noin 175 tutkimuspisteessä. Lisäksi kaava-alueen itäosassa tulevan Kirkulankorvenkadun ja Kravunarkunraitin risteyskohdassa on aiemmin tehty heijarikairauksia neljässä pisteessä ja otettu häiriintyneet maanäytteet yhdestä tutkimuspisteessä (RF2). Tutkimuspisteet kattavat kohdealueen hyvin ja antavat alueen pohjasuhteista riittävän hyvän kokonaiskuvan yleispiirteistä rakennettavuusselvitystä varten. Tutkimuspisteet on esitetty pohjatutkimuspiirustuksessa 01. Kairaukset ovat päättyneet kiveen, lohkareeseen tai kallioon, kalliopinnan varmistusta on tehty vain yhdessä tutkimuspisteessä. Yleisesti kairaukset ovat päättyneet noin 1 3 m syvyydessä maanpinnasta. Piirustuksessa 02 on esitetty kairausten päättymistasokäyrästö. Maaperän kivisyyden takia useimmat kairaukset ovat todennäköisesti päättyneet isompaan kiveen tai lohkareeseen ja kallionpinta voi sijaita huomattavasti syvemmällä. Käyrästöstä saa käsityksen kovan pohjan tasosta mutta se ei kuvaa kallionpinnan tasoa. Alueen keskellä olevassa kapeahkossa painanteessa, jossa nykytilassa kulkee oja, pehmeämpiä maakerroksia (siltti, hiekka) on paikoin 1 5 m, kairaukset ovat päättyneet syvimmillään noin 8 m syvyydessä, lähinnä kaakossa. Kaava-alueen lounaisosassa (ks. kuva 2) kallio esiintyy lähellä maanpintaa tai avokalliona. Kallionpinnan taso vaihtelee todennäköisesti alueella huomattavasti. Tätä rakennettavuusselvitystä varten otettiin häiriintyneitä maanäytteitä yhdestä tutkimuspisteessä (piste 1001, vanhan pisteen 70 vieressä) painannealueelta. Näytteitä otettiin neljä kappaletta, viimeinen näyte 6,0-7,0 m syvyydestä (taulukko 1). Näytteistä määritettiin vesipitoisuus ja rakeisuus. Vesipitoisuus oli 6,5 32,3 %, syvemmällä vesipitoisuus oli alhainen. Maanäytteiden rakeisuuskäyrät on esitetty kuvassa 4. Taulukko 1. Maanäytteiden vesipitoisuus ja maalajimääritys, tutkimuspiste 1001 Syvyys, m Vesipitoisuus, % Maalaji 0,5-1,5 26,9 sisa 1,5-2,5 32,3 sihk 4,0-5,0 10,5 hksrmr 6,0-7,0 6,5 srhkmr Kairausten perusteella pintakerros koostuu alueella pääosin lähinnä ohuesta humuskerroksesta (<0,4 m). Alavimmilla kohdilla, kuten alueen läpi kulkevan ojan painanteessa (kuva 4), esiintyy pinnassa paikoin myös ohut turvekerros ja paikoin kuivakuorisavea. Pintakerroksen alla esiintyy kapeahkolla painannealueella 1 3 m paksu silttikerros, kaakossa silttikerros on paikallisesti lähemmäs 5 m. Siltin alla esiintyy tiivis moreenikerros, joka sisältää kiviä ja lohkareita yleisesti. Muualla kaava-alueella silttiä tai savea ei juuri esiinny, vaan pintakerroksen alla on tiivistä moreenia/lohkareita. Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 4

8 Kuva 4. Tutkimuspisteen 1001 maanäytteiden rakeisuuskäyrät. Siinä kohdin, missä esiintyy silttiä, on maaperä routivaa tai erittäin routivaa. Moreenin voidaan arvioida olevan ainakin lievästi routivaa. Pisteen 1001 maanäytteet olivat kaikki routivia. 2.3 Pohjavesi Kaava-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella on kolme pohjaveden havaintoputkea, joista kaksi sijaitsee kaava-alueen itäosassa (putket 1001 ja RF2) ja yksi rinteen alapuolella alueen eteläosassa (putki 570). Pohjavedenpinta vaihtelee maastomuotojen mukaan siten, että vedenpinta yleisesti on 2 5 m maanpinnasta. Putkessa RF2 pohjaveden pinta oli tasolla +96,53 (maanpinta +98,22), putkessa tasolla +97,73 (asennuksen yhteydessä tehdyssä mittauksessa ,64) (maanpinta +97,54) ja putkessa tasolla +83,94 (maanpinta +85,72). Putkien sijainnit on esitetty piirustuksessa 01. Mäkialueen lounaisosassa, jossa kallio on lähellä maanpintaa tai avokalliona, pohjavettä ei esiinny. Pohjaveden pääasiallinen virtaussuunta kaava-alueella on etelään/kaakkoon, itäosassa itään. Alavimmilla kohdilla, kuten painannealueen kaakkoisosassa (kortteli 2711), pohjavesi nousee havaintoputkessa (1001) hieman maanpinnan yläpuolelle. Pohjavesi on siis paineellista. Pohjaveden korkeus vaihtelee sadannan ja vuodenaikojen mukaan. Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 5

9 2.4 Pintavedet Alueella on luontaisia ojia, jotka ovat muodostuneet maastonkorkeuksien mukaan. Tulevalta asuntomessualueelta virtaa kaakkoon/etelään päin yksi ojasto, joka viettää Vantaanjokeen päin. Asuntomessualueen luoteisosasta lähtevä oja viettää vt 25:n tienvarsiojaan. Suunnitellulta Metsäkaltevansillan alueelta (tilaa vaativa kaupan alue) lähtevät ojat viettävät alueen itäpuolelle Palojokeen. Rakentamisen myötä ojat täytetään. Asuntomessualueen kaakkoisosassa ohjataan hulevesiä viivytysaltaiden kautta alueen eteläpuolelle. 3. ALUEEN RAKENNETTAVUUS 3.1 Yleistä alueen rakennettavuudesta Kaava-alue kuuluu karkeiden kivennäismaiden alueeseen ja alue on yleisesti ottaen helposti rakennettava hyvän kantavuuden ansiosta (maanvarainen anturaperustus). Maaperän kivisyyden takia kaivutyöt saattavat kuitenkin osoittautua normaalia hankalammiksi. Pohjanvahvistustoimenpiteisiin ei ole alueella tarvetta. Pohjavesi esiintyy alueen korkeimmilla kohdilla riittävän syvällä, erityisesti painannealueen pohjoispuolella, eikä siitä aiheudu rakentamisen kannalta vaikeuksia. Työnaikaiseen pohjaveden alentamiseen ei ole tarvetta ja kellareiden rakentaminen on näillä alueilla mahdollista. Sen sijaan alavimmilla kohdilla, kuten painannealueella joka kulkee kaava-alueen läpi, pohjaveden painetaso on paikoin hieman maanpinnan yläpuolella. Vettä pidättävän silttikerroksen rikkomista ei suositella eikä myöskään kellareiden rakentamista olevan maanpinnan alapuolelle. Painannealueella tullaan tekemään täyttöjä 1 3 m, muualla alueella tehdään paikoin leikkausta. Ennen rakentamista pohjasuhteet tulee varmistaa yksityiskohtaisilla pohjatutkimuksilla rakennusten ja katujen/putkien kohdilla. Suositeltavaa on, että kairauksia tehdään vähintään rakennusten nurkkien kohdilta ja muualla m välein. 3.2 Perustamistavat maaperäalueittain Kuvassa 5 on esitetty asuntomessualueen pohjasuhteet sekä kortteleiden rajaukset tunnuksineen. Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 6

10 Kuva 5. Kortteleiden rajat ja tunnukset sekä alueen maaperäolosuhteet Moreenialue Suurin osa kaava-alueesta on moreenialuetta, jossa ohuen (< 0,3 m) humuskerroksen alapuolella on moreenia. Moreenin seassa esiintyy yleisesti kiviä ja lohkareita. Kairaukset ovat tyypillisesti päättyneet tasolla , eli 2 5 m maanpinnasta. Kallionpinnan tasosta ei ole varmaa tietoa, se saattaa sijaita useita metrejä kairausten päättymistasoa alempana. Alueen itäosassa, korttelin 2709 kaakkoispuolella, on kallio varmuudella tavattu tasolla +95,78. Moreenialueen eteläosassa (korttelit ) kallionpinta on todennäköisemmin lähempänä maanpintaa. Pintaosiltaan moreeni saattaa olla roudan löyhdyttämää. Alueella ei tarvitse suorittaa pohjanvahvistusta, sillä pohjamaa on hyvin kantavaa moreenia. Myös piha-alueet ja putkijohdot perustetaan maanvaraisesti. Rakennukset, myös kerrostalot, voidaan perustaa maanvaraisesti anturaperustuksilla häiriintymättömän maan varaan. Anturat voidaan valaa suoraan luonnonmaan varaan. Tarvittaessa anturan alle tehdään mm paksu tiivistetty kerros murskeesta (0 32 mm). Murskekerrosta käytetään myös Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 7

11 paikoissa, missä esiintyy haitallisesti kiviä. Anturat perustetaan roudattomaan perustussyvyyteen tai roudan haitallinen vaikutus estetään esim. routalevyillä. Raskaiden rakennusten ja painumille herkkien rakennusten kohdalla anturan alapuolinen tiivistetty täyttö tulee ulottaa tiiviiseen moreenikerrokseen saakka. Kellareiden rakentaminen olisi mahdollista, mutta kivinen moreeni saattaa olla normaalia hankalampaa työstää. Suurempien lohkareiden louhintaan/rikkomiseen on varauduttava Kallioalue Kallioalue sijoittuu pääosin rakennusalueen ulkopuolelle, alueen lounaisosaan. Kyseinen alue on kaavassa virkistysaluetta, eikä merkittäviä maarakennustoimenpiteitä siinä kohdin suoriteta. Kalliopinnan taso vaihtelee huomattavasti. Mahdolliset rakennukset ja putkijohdot voidaan perustaa maan- /kalliovaraisesti. Mahdolliset putkijohdot joudutaan louhimaan kallioon Silttialue (painannealue) Silttinen painanne-alue on leveydeltään noin m ja kulkee alueen läpi luoteis-kaakkoissuuntaisesti. Kaakossa silttinen alue on leveämpi, noin 60 m. Painanteessa kulkee nykytilassa luonnontilainen oja. Maakerrokset ovat paksuimmillaan painannealueella, alueen kaakkoisosassa paksuimmillaan lähemmäs 10 m, jossa silttiä esiintyy moreenin päällä enimmillään 3 5 m paksuudelta. Siltti on suhteellisen tiivistä, aivan ylintä (< 0,5 m) kerrosta lukuun ottamatta, savea ei merkittävissä määrin ole alueella tavattu. Painannetta luoteeseen mentäessä silttinen kerros ohenee ollen pääosin 1 3 m. Paikallisesti esiintyy pintakerroksessa ohut turvekerros (< 1 m). Turvekerros poistetaan ennen rakentamista. Painannealueella tulee tehtäväksi täyttöjä 1 3 m. Massanvaihtoon, tai muihin pohjanvahvistustoimenpiteisiin ei ole tarvetta, sillä siltti ei ole erityisen painumisherkkää, kuten esim. savi tai lieju. Painumat tapahtuvat myös nopeasti (arviolta muutamassa kuukaudessa). Pieniin painumiin on kuitenkin varauduttava, varsinkin korttelin 2711 kohdalla, jossa silttinen kerros on paksuimmillaan. Painumia voidaan seurata painumalevyjen avulla. Perustaminen tulee selvittää tapauskohtaisesti huomioiden rakennuksen ominaisuudet ja maaperän laatu. Perustamistavan valinnassa huomioidaan kokonaispainuma ja kulmakiertymä sekä kallistumat. Kevyet, matalat rakennukset voidaan alustavan arvion mukaan perustaa antura tai laattaperustuksilla maan varaan tai tiivistetyn täytteen vaaraan. Raskaat ja painumille herkät rakennukset voidaan joutua perustamaan paalujen varaan. Paalut lyödään tiiviiseen pohjakerrokseen ja niiden pituudeksi muodostuu arvion mukaan maksimissaan noin 10 m (kortteli 2711), pääosin paalupituus on huomattavasti lyhyempi. Maaperän kivisyys syvemmissä kerroksissa saattaa estää paalujen tunkeutumisen kallioon asti, jolloin ne päätetään tiiviiseen moreenikerrokseen. Piha-alueet ja putkijohdot voidaan perustaa maanvaraisesti. Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 8

12 4. YLEISIÄ HUOMIOITA RAKENTAMISESSA 4.1 Esikuormitus Esikuormitukseen ei mitä ilmeisimmin ole tarvetta alueella. Mikäli painannealueella tavataan pehmeää savea tai löyhää silttiä, voidaan painumia kuitenkin vähentää esikuormituspenkereellä. Esikuormitus tehdään siinä tapauksessa ylipenkereenä kitkamaalla/louheella ja sen korkeusaseman tulee olla tulevan maanpinnan yläpuolella. Esikuormituspenger pidetään paikallaan vähintään puoli vuotta ja painumia seurataan painumalevyjen avulla. Lopuksi esikuormituspenger poistetaan ja alue tasataan murskeella lopulliseen tasoon. 4.2 Paalutus Paaluina voidaan käyttää lyötäviä teräsbetonipaaluja tai pieniläpimittaisia teräsputkipaaluja. Paaluihin suositellaan kalliokärjet. Mikäli suuret kivet muodostuvat ongelmaksi paalujen lyönnissä, voidaan lyöntipaalut korvata porapaaluilla. Paalutusta tulee mahdollisesti tehtäväksi vain painannealueella. 4.3 Täytöt Ohut humusmaa- tai turvekerros poistetaan ennen täyttöjä, joita tehdään lähinnä painannealueella. Massanvaihtoihin ei ole tarvetta. Yleistäyttömateriaalina voidaan käyttää muualta alueelta poistettua moreenia tai mursketta. Moreenin tulee olla karkearakeista siten, että sen tiivistäminen kerroksittain on mahdollista. Runsaasti hienoainesta sisältävä silttimoreeni ei käy täyttöihin. Rakennusten alapuoliset täytöt tehdään karkeasta, routimattomasta materiaalista, mieluiten murskeesta. 4.4 Radon Alueen radon-pitoisuutta ei ole mitattu, mutta yleensä moreenialueilla radonpitoisuus on korkea. Tähän tulee varautua myös Kravunarkunmäen alueella ja jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa ottaa huomioon. 5. YHTEENVETO Rakennettavuusselvityksen kohteena oleva alue sijaitsee Hyvinkään eteläosassa, Kravunarkunmäellä, Metsäkaltevan kaupunginosassa. Alueella järjestetään asuntomessut vuonna 2013 (Kravunharjun asuntomessualue). Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 9

13 Alue sijaitsee reunamoreenialueella, joka kohoaa korkeimmillaan tasoon noin Korkeimmat kohdat ovat kaava-alueen lounais- ja koillisosissa. Alimmillaan maasto on kaava-alueen läpi kulkevassa painannealueella, tasolla noin Maasto laskee jyrkästi kaava-alueen eteläosassa. Alueen maaperä koostuu valtaosin moreenista. Isompia lohkareita esiintyy yleisesti, sekä moreenin seassa että maanpinnan päällä. Avokalliota esiintyy alueen lounaisosassa. Kapeahkolla painannealueella esiintyy 1 5 m silttikerros moreenin päällä. Yleisesti kairaukset ovat päättyneet noin 1 3 m syvyydessä maanpinnasta. Maaperän kivisyyden takia useimmat kairaukset ovat todennäköisesti päättyneet isompaan kiveen tai lohkareeseen ja kallionpinta voi sijaita huomattavasti syvemmällä. Pintakerroksessa esiintyy lähinnä humusta, painannealueella myös paikallisesti turvetta. Pohjavedenpinta vaihtelee maastomuotojen mukaan siten, että vedenpinta yleisesti on 2 5 m maanpinnasta. Painannealueella pohjavesi on paineellista ja painetaso maanpinnassa. Kaava-alue kuuluu karkeiden kivennäismaiden alueeseen ja alue on yleisesti ottaen helposti rakennettava hyvän kantavuuden ansiosta. Maaperän kivisyyden takia kaivutyöt saattavat kuitenkin osoittautua normaalia hankalammiksi. Pohjanvahvistustoimenpiteisiin ei ole alueella tarvetta. Moreenialueella rakennukset, myös kerrostalot, voidaan perustaa maanvaraisesti anturaperustuksilla häiriintymättömän maan varaan. Anturat voidaan valaa suoraan luonnonmaan varaan. Tarvittaessa anturan alle tehdään mm paksu tiivistetty kerros murskeesta (0 32 mm). Painannealueella tulee tehtäväksi täyttöjä 1 3 m. Massanvaihtoon, tai muihin pohjanvahvistustoimenpiteisiin ei ole tarvetta, sillä siltti ei ole erityisen painumisherkkää, kuten esim. savi tai lieju. Painumat tapahtuvat myös nopeasti (arviolta muutamassa kuukaudessa). Kevyet, matalat rakennukset voidaan alustavan arvion mukaan perustaa antura tai laattaperustuksilla maan varaan tai tiivistetyn täytteen vaaraan. Raskaat ja painumille herkät rakennukset voidaan joutua perustamaan paalujen varaan. Ramboll Finland Oy Espoossa, Antero Olaste DI Oscar Lindfors FM Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 10

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24