SISÄLLYS. N:o 281. Laki. valtion virkamieslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2000 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 281 Laki valtion virkamieslain muuttamisesta Tasavallan presidentin asetus toimivallan jaosta sotilaskäskyasioissa Tasavallan presidentin asetus sotilas- ja palvelusarvoista Valtioneuvoston asetus puolustusvoimista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus elokuvien sekä video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastusmaksujen tarkistamisesta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta hygienialain mukaisten näytteiden ottamisesta N:o 281 Laki valtion virkamieslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä elokuuta 1994 annetun valtion virkamieslain (750/1994) 6 :n 1 momentti, 7, 32 :n 1 momentti ja 47 :n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 7 osaksi laissa 1383/1995, sekä lisätään 8 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: 6 Nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Päättäessään nimittämisestä viranomainen ei saa perusteettomasti asettaa ketään toisiin nähden eri asemaan 11 :ssä mainittujen syiden nojalla. 7 Seuraaviin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen: 1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin virka sekä oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä virka; 2) ministeriön valtiosihteerin, kansliapäällikön, osastopäällikön ja toimistopäällikön virka sekä sitä vastaava tai ylempi virka; 3) ulkoasiainhallinnon virka; 4) tuomarin virka; 5) viraston päällikön virka, ei kuitenkaan yliopiston rehtorin virka; 6) maaherran sekä lääninhallituksen osastopäällikön ja lääninvalmiusjohtajan virka; 7) virka, johon kuuluu virallisen syyttäjän tai ulosottomiehen tehtäviä; 8) poliisilaissa (493/1995) tarkoitettu poliisimiehen virka; 9) virka, johon nimitetty kuuluu vankilan johtokuntaan; 10) puolustusministeriön ja puolustusvoimien sekä rajavartiolaitoksen virka; 11) suojelupoliisin muu kuin poliisimiehen virka; 12) tullilaitoksen virka, johon kuuluu oikeus pidättämiseen ja tullilaitoksen virka, jo- HE 189/1999 HaVM 5/2000 EV 17/

2 768 N:o 281 hon kuuluu Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen osallistuminen tai tullilaitoksen toimialaan kuuluvia rikostutkinta- ja valvontatehtäviä; 13) Ilmailulaitoksen viranomaisyksikön päällikön virka; sekä 14) merenkulkulaitoksen meriturvallisuusjohtajan virka. Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös nimitettäessä virkamies 9 :n 1 momentin nojalla hoitamaan 1 momentissa tarkoitettuun virkaan kuuluvia tehtäviä. 8 Jollei valtion virkaan vaadittavista tutkinnoista ja muista vastaavista erityisistä kelpoisuusvaatimuksista ole laissa säädetty, niistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella, jos se on asianomaiseen virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseksi perusteltua. Valtioneuvosto voi erityisistä syistä antaa erivapauden asetuksella säädetyistä kelpoisuusvaatimuksista, ei kuitenkaan tuomarin virkaan pääsemistä varten. 32 Milloin virkamies on irtisanottu muista kuin virkamiehestä johtuvista syistä ja se virasto, jonka virasta virkamies irtisanottiin, 24 kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä tarvitsee työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, tulee asianomaisen viraston tiedustella paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko entisiä virkamiehiä etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjota tehtävää tai virkaa, johon nimittää muu viranomainen kuin tasavallan presidentti, valtioneuvoston yleisistunto, korkein oikeus tai korkein hallinto-oikeus, ensi sijassa näille entisille kelpoisuusvaatimukset täyttäville virkamiehille. Virka saadaan tällöin täyttää haettavaksi julistamatta. 47 Perusteista, joilla tuomari voidaan siirtää toiseen virkaan, säädetään perustuslaissa. Tämä laki tulee voimaan 20 päivänä maaliskuuta Tällä lailla kumotaan ulkomaalaisen kelpoisuudesta valtion virkaan 16 päivänä helmikuuta 1995 annettu valtioneuvoston päätös (192/1995). Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Martti Korhonen

3 769 N:o 282 Tasavallan presidentin asetus toimivallan jaosta sotilaskäskyasioissa Annettu Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministerin esittelystä, säädetään puolustusvoimista 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (402/1974) 8 a :n 5 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 228/2000: 1 Sotilaalliseen päällikkyysasemaan kuuluvan puolustusvoimien sotilaskäskyasiain toimivallan jaosta puolustusvoimain komentajan ja alempien sotilasesimiesten kesken säädetään tässä asetuksessa ja määrätään toimivaltaisen sotilasesimiehen sotilaskäskyllä. 2 Tasavallan presidentin ja sotilasesimiehen oikeudesta ottaa päätettäväkseen alaisensa ratkaistavaksi osoitettu sotilaskäskyasia säädetään puolustusvoimista annetussa laissa (402/1974). Sotilasesimies voi sotilaskäskyllä siirtää sotilaskäskyasiain toimivaltaansa alaiselleen sotilasesimiehelle. 3 Puolustusvoimain komentaja on sotilaskäskyasioissa sotilaallisena johtajana välittömästi tasavallan presidentin alainen. Pääesikunnan päällikkö, merivoimien komentaja, ilmavoimien komentaja ja maanpuolustusalueen komentaja ovat sotilaskäskyasioissa välittömästi puolustusvoimain komentajan alaisia. 4 Puolustusvoimain komentaja ratkaisee muut kuin puolustusvoimista annetussa laissa tasavallan presidentin päätettäviksi säädetyt puolustusvoimia koskevat sotilaskäskyasiat, jollei niitä ei ole tässä asetuksessa säädetty tai sotilaskäskyllä määrätty muun sotilasesimiehen ratkaistaviksi taikka presidentti ole pidättänyt niissä päätösvaltaa itselleen. 5 Pääesikunnan päällikkö yhteensovittaa puolustushaarojen ja maanpuolustusalueiden poikkeusoloihin varautumista koskevat sotilaskäskyasiat ja ratkaisee suoraan pääesikunnan alaisina olevien hallintoyksiköiden sotilaallista toimintaa koskevat sotilaskäskyasiat. 6 Merivoimien komentaja ja ilmavoimien komentaja ratkaisevat puolustushaaraansa sekä sen sotilaslaitosten ja joukko-osastojen sotilaallista toimintaa ja poikkeusoloihin varautumista koskevat sotilaskäskyasiat. 7 Maanpuolustusalueen komentaja ratkaisee maanpuolustusalueen sekä sen alaisten sotilasläänien, sotilaslaitosten ja joukko-osastojen sotilaallista toimintaa koskevat sotilaskäskyasiat ja alueellaan yhteensovittaa puolustushaarojen poikkeusoloihin varautumista koskevat sotilaskäskyasiat. 8 Sotilasläänin komentaja ratkaisee maanpuolustusalueen komentajan alaisena sotilas-

4 770 N:o 282 läänin sotilaallista toimintaa ja poikkeusoloihin varautumista koskevat sotilaskäskyasiat. 9 Puolustusvoimain komentajan määrittämien suuntaviivojen mukaisesti pääesikunnan päällikkö, maanpuolustusalueen, merivoimien tai ilmavoimien komentaja sekä sotilaslaitoksen johtaja johtavat sotilaskäskyasioissa puolustusvoimien paikallisviranomaisia, sotilaslaitosta, joukko-osastoa ja varuskuntaa. 10 Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä maaliskuuta Tällä asetuksella kumotaan puolustusvoimista 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetun asetuksen (667/1992) 5, 6, 25, 28, 30 ja 32, sellaisina kuin niistä ovat 30 ja 32 asetuksessa 1047/1997. Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Eva Biaudet

5 771 N:o 283 Tasavallan presidentin asetus sotilas- ja palvelusarvoista Annettu Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministerin esittelystä, säädetään puolustusvoimista 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (402/1974) 9 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 228/2000: 1 Sotilaallista esimiesasemaa sekä sotilaan koulutusta, virka-asemaa ja tehtävää osoitetaan sotilasarvolla tai palvelusarvolla. 2 Sotilasarvot ovat: 1) sotamies; 2) korpraali, ylimatruusi; 3) alikersantti; 4) kersantti; 5) ylikersantti; 6) vääpeli, pursimies; 7) sotilasmestari, vänrikki, aliluutnantti; 8) luutnantti; 9) yliluutnantti; 10) kapteeni, kapteeniluutnantti; 11) majuri, komentajakapteeni; 12) everstiluutnantti, komentaja; 13) eversti, kommodori; 14) kenraalit a) prikaatikenraali, lippueamiraali; b) kenraalimajuri, kontra-amiraali; c) kenraaliluutnantti, vara-amiraali; d) kenraali, johon voidaan liittää aselajia osoittava etuliite, ja amiraali. Sotamiehen sotilasarvon sijasta voidaan käyttää puolustushaara- ja aselaji- tai joukkokohtaisia arvoja, siten kuin puolustusvoimain komentaja niistä sotilaskäskyasiana erikseen määrää. 3 Palvelusarvoa voidaan 1 :ssä säädetyssä tarkoituksessa käyttää sotilasarvon sijasta sotilastehtävässä palveltaessa. Palvelusarvot vastaavat nimikkeiltään 2 :ssä lueteltuja sotilasarvoja. Puolustusvoimain komentaja määrää sotilaskäskyasiana palvelusarvojen rinnastamisesta sotilasarvoihin. 4 Samassa tai rinnasteisessa sotilas- tai palvelusarvossa olevien keskinäinen arvojärjestys määräytyy ylentämisajankohdan tai palvelusarvon antamisajankohdan mukaan siten kuin puolustusvoimain komentaja siitä sotilaskäskyasiana tarkemmin määrää. 5 Upseerina palvelevan sotilasarvot ovat: 1) yliluutnantti; 2) kapteeni, kapteeniluutnantti; 3) majuri, komentajakapteeni; 4) everstiluutnantti, komentaja; 5) eversti, kommodori; 6) prikaatikenraali, lippueamiraali; 7) kenraalimajuri, kontra-amiraali; 8) kenraaliluutnantti, vara-amiraali; 9) kenraali ja amiraali. 6 Opistoupseerina palvelevan sotilasarvot ovat: 1) sotilasmestari, vänrikki, aliluutnantti; 2) luutnantti;

6 772 N:o 283 3) yliluutnantti; 4) kapteeni ja kapteeniluutnantti. 7 Korkeakoulututkintoa edellyttävässä erikoisupseerin virassa palvelevan sotilasarvot ovat 5 :ssä luetellut sotilasarvot, joihin on liitetty puolustusvoimain komentajan vahvistama toimialaa osoittava etuliite. Opistotasoista tutkintoa edellyttävässä erikoisupseerin virassa palvelevan sotilasarvot ovat 6 :ssä luetellut sotilasarvot, joihin on liitetty puolustusvoimain komentajan vahvistama toimialaa osoittava etuliite. Sotilasinsinööri ja sotilaskapellimestari voidaan ylentää majuria, komentajakapteenia, everstiluutnanttia tai komentajaa vastaavaan erikoisupseerin arvoon. 8 Reserviin tai nostoväkeen kuuluvan: 1) miehistön sotilasarvot ovat sotamies, korpraali ja ylimatruusi; 2) aliupseerin sotilasarvot ovat alikersantti, kersantti, ylikersantti, vääpeli ja pursimies sekä sotilasmestari; 3) opistoupseerin sotilasarvot ovat vääpeli ja pursimies, sotilasmestari, vänrikki ja aliluutnantti, luutnantti, yliluutnantti sekä kapteeni ja kapteeniluutnantti; 4) upseerin sotilasarvot ovat vänrikki ja aliluutnantti, luutnantti, yliluutnantti, kapteeni ja kapteeniluutnantti, majuri ja komentajakapteeni, everstiluutnantti ja komentaja, eversti ja kommodori, prikaatikenraali ja lippueamiraali, kenraalimajuri ja kontra-amiraali, kenraaliluutnantti ja vara-amiraali sekä kenraali ja amiraali; 5) erikoisupseerin sotilasarvot ovat 7 :ssä tarkoitetut sotilasarvot. 9 Varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavan sotilasarvot ovat sotamies, korpraali, ylimatruusi, alikersantti ja kersantti. 10 Upseerina tai opistoupseerina palvelevan ylentämisen yleisenä edellytyksenä on, että ylennettävä on ollut lähinnä alemmassa arvossa vähintään kaksi vuotta, kenraalimajuriksi tai kontra-amiraaliksi ylennettäessä kuitenkin prikaatikenraalin tai everstin taikka lippueamiraalin tai kommodorin arvossa taikka edellä mainituissa arvoissa yhteensä vähintään kaksi vuotta. Edellä 1 momentissa säädetystä vähimmäisajasta voidaan erityisestä syystä poiketa. 11 Upseerina palvelevan ylentämisen edellytyksenä on: 1) yliluutnantiksi taikka kapteeniksi tai kapteeniluutnantiksi upseerin virkaan vaadittava koulutus; 2) majuriksi tai komentajakapteeniksi taikka everstiluutnantiksi tai komentajaksi majurin ja komentajakapteenin virkaan vaadittava koulutus; 3) everstiksi tai kommodoriksi taikka sitä ylempiin sotilasarvoihin everstin ja kommodorin virkaan vaadittava koulutus. Erityisestä syystä upseeri voidaan ylentää koulutuksensa mukaista ylintä sotilasarvoa seuraavaan upseerin sotilasarvoon. 12 Opistoupseerina palvelevan ylentämisen edellytyksenä on: 1) sotilasmestariksi, vänrikiksi tai aliluutnantiksi taikka luutnantiksi opistoupseerin perusvirkaan vaadittava koulutus; 2) yliluutnantiksi taikka kapteeniksi tai kapteeniluutnantiksi opistoupseerin ylempään virkaan vaadittava koulutus. Erityisestä syystä opistoupseeri voidaan ylentää koulutuksensa mukaista sotilasarvoa seuraavaan opistoupseerin sotilasarvoon. 13 Ylentäminen erikoisupseerin sotilasarvoon edellyttää, että ylennettävällä on erikoisupseerin virkaan vaadittava koulutus. Ylentäminen erikoisupseerin sotilasarvoa seuraavaan sotilasarvoon edellyttää, että ylennettävä on ollut lähinnä alemmassa erikoisupseerin tai vastaavassa upseerin tai opistoupseerin arvossa vähintään kaksi vuotta. Edellä 2 momentissa säädetystä vähimmäisajasta voidaan erityisestä syystä poiketa. Erikoisupseerin virassa palveleva laillistettu lääkäri, eläinlääkäri ja hammaslääkäri sekä diplomi-insinööri voidaan erityisestä syystä ylentää suoraan kapteenia tai kapteeniluutnanttia vastaavaan erikoisupseerin arvoon. 14 Edellä 8 ja 9 :ssä tarkoitettuihin sotilasar-

7 N:o voihin ylentämisen edellytyksenä on, että ylennettävä on saanut puolustusvoimain komentajan tarkemmin määräämällä tavalla ylemmän sotilasarvon mukaista tehtävää vastaavan koulutuksen ja että hän on muutenkin ominaisuuksiltaan ylennettäväksi sopiva. 15 Palvelusarvon antamisen edellytyksenä on määräys palvelusarvoa vastaavaan sotilastehtävään. 16 Toimivallasta ylentää upseerin, erikoisupseerin ja eräisiin opistoupseerin sotilasarvoihin sekä antaa kenraalin sotilasarvoa vastaava palvelusarvo säädetään puolustusvoimista annetun lain 9 :n 1 momentissa. Mainitussa lainkohdassa tarkoitettua muuta kuin kenraalin sotilasarvoa vastaavan palvelusarvon antaa puolustusvoimain komentaja. Muihin tässä asetuksessa tarkoitettuihin sotilasarvoihin ylentää ja niitä vastaavan palvelusarvon antaa sotilasläänin komentaja. Edellä 8 :n 1 kohdassa ja 9 :ssä tarkoitettuihin sotilasarvoihin ylentää ja palvelusarvon sotilasammattihenkilölle antaa kuitenkin joukko-osaston komentaja tai vastaava. 17 Mitä tässä asetuksessa säädetään sotilaana palvelevan ylentämisestä, sovelletaan myös sellaiseen puolustusministeriön ja ulkoasiainministeriön virkamieheen, jonka viran ehdottomana kelpoisuusvaatimuksena on kelpoisuus sotilasvirkaan. Puolustusministeriön tai puolustusvoimien palveluksessa olevan siviili- ja sotilasammattihenkilöstön ylentämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä 14 ja 16 :ssä säädetään. 18 Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan annetussa laissa (514/1984) tarkoitetussa palvelussuhteessa olevan sotilas- ja palvelusarvoista on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään tai määrätään. Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistehtävässä tai muussa ulkomaanpalveluksessa sotilastehtävässä palvelevalle, jonka palvelussuhteeseen ei sovelleta 1 momentissa mainittua lakia, voidaan palveluksen ajaksi antaa palvelusarvona hänen varsinaista sotilasarvoaan ylempi sotilasarvo. 19 Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä maaliskuuta Tällä asetuksella kumotaan sotilas- ja palvelusarvoista 15 päivänä kesäkuuta 1994 annettu asetus (500/1994) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Reserviin tai nostoväkeen kuuluvan toimiupseerin sotilasarvot ovat ylikersantti ja 8 :n 3 kohdassa mainitut opistoupseerin sotilasarvot. Tämän asetuksen voimaan tullessa ylivääpelin tai ylipursimiehen sotilasarvossa olevat säilyttävät sotilasarvonsa, jollei heitä reserviin tai nostoväkeen kuuluvina ylennetä seuraavaan sotilasarvoon. Sotilasarvojen keskinäisessä järjestyksessä ylivääpeli ja ylipursimies ovat vääpeliä ja pursimiestä vanhempia, mutta sotilasmestaria, vänrikkiä ja aliluutnanttia nuorempia. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Eva Biaudet

8 774 N:o 284 Valtioneuvoston asetus puolustusvoimista annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, kumotaan puolustusvoimista 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetun asetuksen (667/1992) 54 a ja 60 :n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 54 a asetuksessa 1224/1995, muutetaan 7 ja 50, 52 :n 1 ja 2 momentti, 53 :n 1 momentti sekä 54 ja 63, sellaisina kuin niistä ovat 50 asetuksissa 1303/1996, 1047/1997 ja 137/1998, 52 :n 1 momentti ja 53 :n 1 momentti asetuksessa 1032/1994, 52 :n 2 momentti asetuksessa 1003/1995, 54 mainituissa asetuksissa 1303/1996 ja 137/1998 sekä 63 mainitussa asetuksessa 1303/1996, sekä lisätään asetukseen uusi 7 a seuraavasti: 7 Puolustusvoimain komentajan tehtävistä sotilaskäskyasiain esittelyssä tasavallan presidentille säädetään puolustusvoimista annetun lain 8 a ja 8 b :ssä. Puolustusvoimain komentaja tekee puolustusministeriölle esitykset sellaisista puolustusvoimien virkaan nimittämistä ja tehtävään määräämistä koskevista asioista, jotka tasavallan presidentti ratkaisee valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. 7a Tasavallan presidentin, puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan käytännön yhteistoiminnan järjestämiseksi sotilaskäskyasioissa tulee puolustusvoimain komentajan antaa presidentille ja puolustusministerille tietoja sotilasesimiesten toimivaltaan kuuluvista merkittävistä valmisteilla olevista sotilaskäskyasioista. 50 Puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin ja kenttäpiispan sekä upseereiden virkaan nimittämisestä säädetään puolustusvoimista annetussa laissa. Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin puolustusvoimien virkoihin nimittää: 1) asessorin ja tutkimusjohtajan valtioneuvosto puolustusministeriön esityksestä; 2) osastonjohtajan, professorin ja sota-arkiston johtajan puolustusministeriö; 3) sotilasyli-insinöörin, sotilasylilääkärin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, erikoisupseerin, sotilaspapin ja opistoupseerin ylempään virkaan puolustusvoimain komentaja; 4) apteekinjohtajan, apulaislääkärin, atkpäällikön, eläinlääkärin, erikoistutkijan, farmaseutin, hammaslääkärin, insinöörin, kamreerin, kielenkääntäjän, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, kirjastonjohtajan, matemaatikon, meteorologin, muonitustarkastajan, museonjohtajan, osastopäällikön, osastosihteerin, proviisorin, psykologin, päävalmentajan, rakennuspäällikön, räjähdysainetarkastajan, sairaalakemistin, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan ylilääkärin ja apulaisylilääkärin sekä erikoislääkärin ja osastonlääkärin, tarkastajan, tiedotuspäällikön, tiedotussihteerin, toimistopäällikön, tutkijan, valmennuspäällikön, vanhemman lehtorin, ylihoitajan, ylikielenkääntäjän ja ylitarkastajan pääesikunta; 5) opistoupseerin perusvirkaan pääesikunta taikka maanpuolustusalueen, merivoimien, ilmavoimien tai puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunta; 6) muut virkamiehet oman hallintoyksikkönsä henkilöstön osalta pääesikunta taikka maanpuolustusalueen, sotilasläänin, merivoimien tai ilmavoimien esikunta, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, Maanpuolustusopiston johtaja, puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunta, sotilaslaitoksen päällikkö tai johtaja taikka joukko-osaston komentaja. Työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu viran-

9 N:o omainen tai tehtävään hallintoyksikön työjärjestyksessä määrätty virkamies. 52 Virkavapaudesta, johon virkamiehellä on muun lain kuin valtion virkamieslain (750/1994) tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä muusta enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää 50 :n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai tämän ollessa esteellinen lähinnä ylempi viranomainen. Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta virkavapaudesta päättää nimittävä viranomainen, 50 :n 1 momentissa mainituissa viroissa palvelevien osalta kuitenkin valtioneuvosto. 53 Nimittämisestä enintään vuoden kestävään virkasuhteeseen päättää 50 :n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu viranomainen. 54 Virkamiehen määrää tehtävään nimittävä viranomainen, kuitenkin siten, että: 1) everstin, kommodorin, everstiluutnantin ja komentajan virkaa vastaavaan tehtävään määrää puolustusvoimain komentaja; 2) erikoisupseerin virassa palvelevan sotilasinsinöörin, sotilaslääkärin ja kapellimestarin tehtävään määrää pääesikunta; 3) majurin, komentajakapteenin, nuoremman upseerin, opistoupseerin sekä yliteknikon tai teknikon tehtävässä olevan erikoisupseerin ja sotilasammattihenkilön virkaa vastaavaan tehtävään määrää 50 :n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu viranomainen. Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000 Jos 1 momentin 3 kohdassa tai 50 :n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettujen virkamiesten tehtävään määrääminen edellyttää siirtymistä joukko-osastosta tai sitä vastaavasta hallintoyksiköstä toiseen maanpuolustusalueella, merivoimissa, ilmavoimissa tai puolustusvoimien materiaalilaitoksessa, tehtävään määrää maanpuolustusalueen, merivoimien tai ilmavoimien komentaja taikka puolustusvoimien materiaalilaitoksen johtaja. Jos tehtävään määrääminen edellyttää muuta siirtymistä puolustusvoimissa, tehtävään määrää upseerin puolustusvoimain komentaja ja muun virkamiehen pääesikunta. Jos tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen sitä edellyttää, virkamies voidaan tilapäisesti määrätä muuhun kuin 4 ja 34 :ssä tarkoitetun kokoonpanon mukaiseen tehtävään. 63 Valtion virkamieslain 24 :n mukaisen varoituksen antamisesta päättää 54 :ssä tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen, 50 :n 1 momentissa tarkoitettujen alaistensa virkamiesten osalta kuitenkin puolustusvoimain komentaja. Valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 34 :ssä tarkoitetun todistuksen palvelussuhteen päättymisestä antaa nimittävä viranomainen. Todistuksen antaa kuitenkin puolustusministeriö, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta tai valtioneuvosto, ja pääesikunta, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä. Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä maaliskuuta Puolustusministeri Jan-Erik Enestam Vanhempi hallitussihteeri Seppo Kipinoinen /37

10 776 N:o 285 Valtioneuvoston asetus elokuvien sekä video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastusmaksujen tarkistamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään elokuvien tarkastuksen toimittamisesta 29 päivänä toukokuuta 1965 annetun lain (300/1965) 10 :n ja video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta 24 päivänä heinäkuuta 1987 annetun lain (697/1987) 15 :n nojalla, sellaisena kuin niistä edellinen on laissa 267/1987: 1 Elokuvien tarkastuksen toimittamisesta annetun lain (300/1965) 10 :n 1 momentissa mainitun maksun suuruus on ensimmäisestä kopiosta 5 markkaa 50 penniä ja muusta kopiosta 1 markka 38 penniä kutakin alkavaa elokuvan minuuttia kohti. Ensimmäisestä kopiosta maksu on kuitenkin vähintään 66 markkaa. Video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain (697/1987) 15 :n 1 momentissa mainitun maksun suuruus on 5 markkaa 50 penniä kutakin alkavaa elokuvan minuuttia kohden, kuitenkin vähintään 66 markkaa. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Tällä asetuksella kumotaan elokuvien sekä video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastusmaksujen tarkistamisesta 21 päivänä maaliskuuta 1997 annettu asetus (249/1997). Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2000 Kulttuuriministeri Suvi Lindén Hallitusneuvos Erkki Norbäck

11 777 N:o 286 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta hygienialain mukaisten näytteiden ottamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: Asetuksen nimi n:o antopäivä voimaantulo MMM:n asetus hygienialain mukaisten näytteiden ottamisesta... 3/EEO/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosastosta, osoite Kluuvikatu 4 A, Helsinki, puhelin (09)1601. Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000 Osastopäällikkö Jaana Husu-Kallio Vanhempi hallitussihteeri Ritva Ruuskanen

12 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o , 1 1 /2 arkkia OY EDITA AB, HELSINKI 2000 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN