Itä-Suomen-yksikkö M10.4/2007/1/ Kuopio. Hanke Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus. Loppuraportti Jukka Kousa

Transkriptio

1 Itä-Suomen-yksikkö M10.4/2007/1/ Kuopio Hanke Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus Loppuraportti Jukka Kousa

2 M10.4_2007_25

3 M10.4_2007_25

4 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 HANKKEEN TAUSTA 1 2 HANKKEEN KESTO JA RESURSSIT 2 3 HANKKEEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSALUEET Vihannin alue Kärsämäen ja Pyhäjärven alue Reisjärven alue Pyhäntä-Kiuruvesi-Pielavesi alue Alueellinen painovoimamittaus 10 4 HANKKEEN TULOKSET - TAVOITTEIDEN JA TULOSTEN VERTAILU 11 5 ARVIOINTI 11 6 KIRJALLISUUTTA 13 7 LIITTEET 14 KIRJALLISUUSLUETTELO

5 1 1 HANKKEEN TAUSTA Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus hanketta edelsi vuosien välisenä aikana samaa aluetta tutkineet GTK:n Vihanti-Pyhäsalmi I ja II -hankkeet, joiden keskeiset tulokset esitetään Vihannin tutkimuksista kootussa raportissa ja Keiteleen Kangasjärven aluetta käsittelevässä raportissa Näiden hankkeiden tuloksena olivat sekä Vihannin että Keiteleen Kangasjärven alueen päivitetty geologinen karttakuva, uusi malmimalli ja uusien ikämääritysten avulla laadittu stratigrafian tulkinta. Lisäksi hankkeissa oli koottu mittava geologian, geofysiikan ja geokemian aineisto GTK:n tietokantoihin. Vihannin alueen kallioperä on tunnetusti paksujen irtomaakerrosten peittämä. Nykytietämyksen mukaan malmietsinnällisesti mielenkiintoiset vulkaniittimuodostumat ovat huomattavalta osin hyvin loiva-asentoisia tai jopa vaakoja. Tästä seuraa, että alueen kallioperän tutkiminen ja varsinkin malminetsintä vaatii merkittäviä panostuksia geofysiikkaan ja geokemiaan ja ennen kaikkea kairaukseen. Monipuolisen geologisen ja geofysiikan aineiston pohjalta tehty mallintaminen osoittautui hyvin toimivaksi menetelmäksi malminetsinnän suuntaamisessa. Vilmingon vulkaniittimuodostumasta Rantsilan Näsälänperän ja Vihannin Vilmingon väliseltä alueelta paikannettiin Vihanti-Pyhäsalmi I -hankkeen loppuvaiheessa uusi Kokkonevan sinkkimalmiutuma. Vihanti-Pyhäsalmi II hanke keskittyi erityisesti tämän Vilmingon vulkaniittimuodostuman malmiutumisprosessin ja malmimahdollisuuksien tutkimiseen. Malmiutumisprosessia selvittäessään hanke päätyi malliin, jossa happamilla subvulkaanisilla intruusioilla ja syrjäytysmekanismilla on keskeinen merkitys Vihannin sinkkimalmien muodostumisessa. Kehitetty malli oli aiheellista testata myös Vihannin Lampinsaaren kaivoksen ympäristössä, joka edellisissä hankevaiheissa jätettiin suosiolla julkisista lähteistä saatujen aineistojen kokoamisen tasolle. Rajoitteena Lampisaaressa oli kaivospiiri ja Vilmingossa eri toimijoiden tekemät varaukset ja valtaukset. Kootun tiedon ja alustavien tulkintojen perusteella Lampinsaaren alueelta oli järkevää tehdä samankaltainen synteesi kuin Vilmingosta, jotta nämä malmikriittiset alueet saataisiin jalostetuksi samalle tasolle. Aikaisemmista hankkeista saatujen tulosten pohjalta oli perusteltua testata mallin toimivuutta edelleen Vihannin sinkkimalmikriittiseksi tiedetyllä vulkaniittialueella ja tämä antoi aiheen Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus -hankkeelle.

6 2 2 HANKKEEN KESTO JA RESURSSIT Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus hanke asetettiin kolmevuotiseksi ajalle Hankkeen asettajana oli GTK:n Kuopion-yksikkö (vuodesta 2005 alkaen Itä- Suomen-yksikkö). Hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana talous- ym. seurannassa käytettiin hankenumeroa ja vuosina vastaavasti hankenumeroa Hankepäällikkö: Jukka Kousa, geologi ( ) Projektiryhmä: Esko Iisalo, geologi ( ) Jouni Luukas, geologi ( ) Jarmo Nikander, geologi ( ) Aimo Ruotsalainen, geofyysikko ( ) Kaj Västi, geologi (2006) Tuomo Stranius, tutkimusavustaja ( ) Kausiapulaiset: Markus Sirviö, geol. yo, 2005 (4 htkk) ja 2006 (3 htkk) Kaisa Wanne, geol. yo, 2005 (2 htkk) Hankkeen toiminnan suunnittelusta ja raportoinnista koko hankekauden ajan vastasi geologi Jukka Kousa. Geologi Esko Iisalon vastuulla oli maa-/kallioperänäytteenotto iskuporakalustolla sekä näytteiden analytiikan käsittely ja tulkinta. Geologi Jouni Luukas vastasi kairaus- ja kartoitusaineiston kokoamisesta ja mallintamisesta 3D- ja GIS-työkaluilla sekä rakennegeologisesta tulkinnasta. Geologi Jarmo Nikanderin vastuulla oli hankkeen malminetsintätyöt niihin kuuluvine kairausten suunnittelu- ja raportointitöineen. Geofyysikko Aimo Ruotsalainen vastasi hankkeen tarvitseman geofysiikan mittauksen suunnittelusta ja tulkinnasta. Tutkimusavustaja Tuomo Stranius huolehti kairaustöiden käytännön järjestelyistä sekä aineistojen tallennuksesta ja tietokantoihin siirroista. Kenttäkausina hankkeen keskeisenä tehtävänä oli kallioperäkartoitus, johon kaikki edellä mainitut osallistuivat. Kausiapulaisina kartoitukseen osallistuivat geologian ylioppilaat Kaisa Wanne ja Markus Sirviö, joista jälkimmäinen tekee pro gradu työtä kartoitusalueensa happamista intruusioista. Geologi Kaj Västi oli hankkeen viimeisenä toimintavuotena mukana lähinnä vanhojen aineistojen käsittelyssä. GTK:n Itä-Suomen-yksikön tietopalvelut -toimialalta hanke on saanut geofysiikan aineistojen tulkinta- ja kuvankäsittelypalveluja (geofyysikko Jouni Lerssi ja geologi Jouko Vanne). Vihannin kaivoksen aineiston skannaamisesta ja digitoinnista huolehti tietopalvelut toimialan graafiset palvelut -ryhmä (Eija Vallimies, Raija Väänänen, Anni Vuori ja Jyrki Kokkonen). Taulukoissa 1. ja 2. esitetään yhteenveto hankkeen henkilöresursseista. Suunniteltujen ja toteutuneiden resurssien välillä oleva ero (taulukko 2.) on seurausta hankkeen henkilöstön muille hankkeille varatun ajan toteutumattomuudesta, jolloin kotihankkeelle on jäänyt suunniteltua enemmän resursseja. Taulukkoon 3. on koottu yhteenveto muihin menoihin kuuluvista suoritteista ja niistä aiheutuneista kuluista.

7 3 Taulukko 1. Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus hankkeessa käytetyt henkilöresurssit vuosina Yhteensä Htv Htv Htv Htv Tutkijat, htv Tutkimusavustajat, htv Yhteensä, htv Taulukko 2. Suunniteltujen ja toteutuneiden henkilöresurssien vertailu vuosilta Suunniteltu yht. (htv) Toteutunut yht. (htv) Toteutumatta +/ Ylitys - Tutkijat Tutkimusavustajat Henkilöresurssit yhteensä Taulukko 3. Yhteenveto Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus hankkeen toteutuneista menoista vuosina Yht. Yht. m m m m Kairaus (POKA) Kairaus (syvä) Iskuporanäytteenotto Laboratoriopalvelut Mittaukset (geofys.) Matkat Muut menot Yhteensä

8 4 3 HANKKEEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSALUEET Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus hankkeen yleisenä tavoitteena oli luoda edellytyksiä massiivisten sulfidimalmivarojen löytämiselle tutkimusalueellaan ja tehdä erityisesti Vihannin alue tunnetuksi sinkkimalmin etsintä- ja tutkimuskohteena sekä paikantaa uusia malmiesiintymiä. Hankkeen tavoitteena oli koota ja jalostaa Vihanti-Pyhäsalmi vyöhykkeen geologinen aineisto kiinnostavaksi nykyaikaiseksi tietopaketiksi ja tehdä tältä pohjalta Vihannin aluetta käsittelevä julkaisu. Tehtävänä oli yhtenäisen numeerisen geologisen aineiston kokoaminen Vihannin- Kärsämäen alueesta malmietsijöiden ja tutkijoiden käyttöön. Alusta saakka oli kuitenkin selvää, että yhtenäisen esityksen laatiminen ei ole mahdollista ilman Pyhäsalmen itä- ja koillispuolisten malmikriittisten alueiden käsittelyä. Tämä Pyhännän-Kiuruveden alue oli hankkeen aikataulussa mahdollista ottaa mukaan vain revidointikartoituskohteena. Tämän alueen keskeiset malmitutkimuskohteet olivat jo muiden toimijoiden varaamia. Hankkeen malminetsintä- ja mallinnustyö painottui Pohjois-Pohjanmaan eteläosaan, jossa keskityttiin kolmeen yksittäiseen kohdealueeseen: 1) Lampinsaaren ympäristö Vihannissa, 2) Vilmingon-Näsälänperän-Peuranevan kohde Vihannin ja Rantsilan rajalla ja 3) Vuohtojoen-Saviselän kohde Kärsämäellä. Näillä alueilla syvennettiin geologista tietämystä geofysiikan maastomittauksilla, kairauksilla (POKA- ja syväkairaus) ja iskuporanäytteenotolla (terri). Geologinen kartoitus oli Vihannin alueella tehty jo edellisten hankkeiden työnä. Myös Keiteleen Kangasjärven ja Pielaveden Koivujärven revidointikartoitus toteutettiin Vihanti-Pyhäsalmi II hankkeessa. Vuosina osallistuttiin Pyhäsalmen mallinnus projektiin (GTK, Outokumpu Oy, Tekes), jossa mm. päivitettiin Pyhäsalmen ja Mullikkorämeen kaivoksen ympäristön geologinen kartta. Raahe-Laatokka vyöhykkeen luoteisosan geologian päivittämisestä puuttui enää Kiuruveden-Pyhännän -alue, joka oli luonnollinen jatke kartoitustyölle. Kuvassa 1. esitetään sekä Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus- että Vihanti-Pyhäsalmi I- ja II hankkeen malmitutkimuskohteiden sijainti ja tutkimusajanjakso Raahen ja Pielaveden välisellä alueella.

9 5 Kuva 1. GTK:n Vihanti-Pyhäsalmi I- ja II- sekä Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus hankkeen malmitutkimusalueet Raahe- Laatokka vyöhykkeen luoteisosassa vuosina Vihannin alue Vihanti-Pyhäsalmi II hanke teetti Vihannin Vilmingon ja Rantsilan Pelkoperän välisellä alueella laajan geofysiikan maastomittauksen, jonka tulokset saatiin yhtenäisenä esityksenä käyttöön vuoden 2004 alussa. Näitä tuloksia ja aikaisempaa mallitulkintaa hyödyntäen tutkittiin Peuranevan synkliinirakenteen kylkiä kairaamalla. Kairausten perusteella esitetty malli osoittautui toimivaksi ja Zn -anomaalinen horisontti on seurattavissa noin 8 km:n matkalla Vilmingosta Näsälänperälle saakka. Saatiin myös viitteitä muodostuman jatkumisesta rakenteen itäkyljellä, mutta vastaavaa malmiutumaa ei tavoitettu. Tulokset kuvataan Nikander et al. (2005a) raportissa. Vihannin Lampinsaareen ja Kuuhkamon alueilta saatiin jo osa Outokumpu Oy:n mittaus- ja kairausaineistoa käyttöön. Kairausten suunnittelun pohjaksi teki GTK:n geofysiikan lentoryhmä kesällä 2004 näiden kohteiden yli tihennetyn matalalentomittauksen (n. 250 km 2, linjaväli 50 m, lentosuunta luode-kaakko) (kuva 2.). Uusia Sampo luotauslinjoja mitattiin Kuuhkamon ja Lampinsaaren esiintymien yli keväällä 2004 ja Kairaus toteutettiin sekä GTK:n POKAkalustolla että Suomen Malmi Oy:n syväkairauskalustolla useammassa eri vaiheessa vuosina POKA kairausta käytettiin lähinnä pintageologian selvittämiseen noin 100 m:n reikäpituuksilla Nevasaaren ja Lampinsaaren alueilla.

10 6 Syväkairaus keskitettiin sekä Kuuhkamon että Lampinsaaren esiintymien välittömään läheisyyteen reikäpituuden ollessa noin m. Kuuhkamon sinkkimalmiutuman kairaustietojen ja Sampo-mittaustulosten perusteella jalostettiin esiintymän 3D-mallia (kuva 3). Outokumpu Oy:n Lampinsaaren kaivoksen taso- ja peräkartat sekä tärkeimmät leikkaukset skannattiin ja digitoitiin vektorimuotoon. J. Luukas rakensi tämän aineiston ja kairaustiedon avulla numeerisen 3D-mallin (kuva 4), joka odottaa sopivaa paikkaa GTK:n tietovarastoissa. Raporteissa Nikander et al. (2005b ja 2006b) kuvataan nämä työt yksityiskohtaisemmin. Kuva 2. Pohjanmaa sinkkivarojen kartoitus hankkeen keskeiset tutkimusaiheet Vihannissa.

11 Kuva 3. Kuuhkamon sinkkimalmiutuman 3D-visualisointi (J. Luukas). 7

12 8 Karsi - dolomiitti Rikkimalmi Sinkkimalmi Felsinen vulkaniitti Mustaliuske Kordieriittigneissi Mafinen vulkaniitti Kuva 4. Vihannin Lampinsaaren sinkkikaivoksen 3D visualisointi (J. Luukas). 3.2 Kärsämäen ja Pyhäjärven alue Vuohtojoen sinkkiesiintymän itä- ja koillispuolisen peitteisen alueen kohdentava geokemiallinen näytteenotto aloitettiin jo Vihanti-Pyhäsalmi II hankkeen työnä 2001 Saviselän ja Vuohtojoen välisellä alueella. Työ saatettiin päätökseen 2004 Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus hankkeessa ja tulokset kuvataan Iisalon (2005) raportissa. Vuohtojoen ja Pyhäsalmen välillä olevan ns. Venetpalon doomin ympäristössä on jo 1960 luvulta saakka tunnettu sinkkimalmiutumia. Doomirakenteen itä- ja pohjoispuolinen lähes paljastumaton alue on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka sieltä joitakin viitteitä muuttuneista kivistä on havaittukin. Vuohtojoen tutkimusten jälkeen päätimme tutkia näitä alueita tarkemmin ja teimme valtausvaraukset Kärsämäen Ahmokankaalle ja Pyhäjärven Jäniskankaalle (kuva 5). Geokemiallinen näytteenotto, montutus ja POKA kairaus antoivat Jäniskankaalle merkkejä muuttuneesta ja rikkikiisuisesta kallioperästä, josta ei kuitenkaan arvometalleja tavoitettu. Tutkimuskohteet jäivät vielä kaivosyhtiön varausalueen sisään, joten raportoimme työt (Iisalo 2006, Nikander 2006a) ja muuntauduimme kartoitukselliseen työskentelytapaan Kiuruveden suunnalle.

13 9 Kuva 5. Pyhäsalmen ja Vuohtojoen välisen alueen tutkimuskohteet. 3.3 Reisjärven alue Muiden toimijoiden tekemien varausten takia emme pystyneet hyödyntämään vuodelle 2006 suunniteltua POKA kairauskapasiteettia Kiuruveden alueella ja näin tarjoutui tilaisuus tehdä tunnusteleva kairaus Reisjärven Pakoperän (kuva 1) alueella. Täällä oli jo 1980 luvulla tehty laaja-alaisia nikkelin etsintään liittyviä geofysiikan maastomittauksia. Nikkeliaiheiden lisäksi alueella on havaintoja karsikiviin liittyvistä kiisuuntumista ja varsin rikkaista sinkkilohkareista. Kairauksissa saatiin esiin uusi sinkkivälkeanomaalinen hapan vulkaniittikerrostuma, jonka tarkempi tutkiminen ei enää tässä hankkeessa ollut mahdollista. Kairauksen tulokset esitetään raportissa (Nikander 2006c). 3.4 Pyhäntä-Kiuruvesi-Pielavesi alue Vihannin ja Kärsämäki-Pyhäjärvi kohteiden malmitutkimus- ja mallinnustöiden rinnalla Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus hanke kartoitti revidointiluonteisesti Pyhäsalmen koillis-, itäja kaakkoispuolella noin 1500 km 2 :n alueen malminetsinnällisesti mielenkiintoisella vyöhykkeellä Pyhännän Lamujärveltä Kiuruveden kautta Pielaveden pohjoisosiin saakka (kuvat 5 ja 6). Kartoitustyön tekivät geologit J. Luukas, E. Iisalo ja J. Nikander sekä tutkimusavustaja T. Stranius ja kausiapulaisina geologian ylioppilaat Kaisa Wanne (v. 2005) ja Markus Sirviö (vv ja 2006). Kolmen kenttäkesän ( ) aikana tehtiin yhteensä noin 1560 uutta kartoitushavaintoa (Liite 1). Kartoitusalueen happamien intruusioiden joukosta hahmottui omaksi tyypikseen leukokraattinen tonaliitti, joka havaittiin usein happamien vulkaniittien yhteydessä. Markus Sirviö tutkii pro gradu työssään näitä tonaliitteja ja niiden mahdollista yhteyttä Pyhäsalmen tyyppisiin happamiin vulkaniitteihin.

14 10 Tällä alueella suunniteltiin tehtäväksi myös malminetsintää, mutta edellä mainittujen muiden malminetsintäorganisaatioiden tekemien varausten ja valtausten takia tästä luovuttiin ja keskityttiin geologian kartoitukseen. Tehty kartoitustyö raportoitiin (Luukas 2006) ja kartoituksen tulokset liitettiin täydentämään Vihanti-Pyhäsalmi I ja II hankkeissa koottua numeerista kallioperäkarttaa. Toteutettu karttapäivitys ja sen rinnalla tehty pitkäjänteinen malminetsintä antaa uudenlaista näkökulmaa jatkossa tällä koko alueella Pielavedeltä Raaheen saakka tehtäville malmitutkimuksille. Kuva 6. Kiuruvesi-Pielavesi kartoitusalue vuosina Alueellinen painovoimamittaus Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus hankkeen ja tätä edeltävien Vihanti-Pyhäsalmi I ja II hankkeiden esityksestä on Raahe-Laatokka vyöhykkeen luoteisosan alueellista painovoimakartoitusta täydennetty varsin laajalla alueella. Varsinaista malminetsinnällistä tavoitetta tällä ei juurikaan ole ollut, vaan tarkoituksena on ollut saada geologisten suurrakenteiden tulkintaa edistävää geofysiikan perusaineistoa arkeeisen Iisalmen lohkon ja proterotsooisen svekofennialaisen lohkon raja-alueelta. Liitteen 2 kartassa esitetään nämä alueet.

15 11 4 HANKKEEN TULOKSET - TAVOITTEIDEN JA TULOSTEN VERTAILU Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus hanke tuotti toimintansa aikana yhteensä 10 arkistoraporttia ja yhden julkaisun käsikirjoituksen. Hankkeen tutkimusaluetta tehtiin tunnetuksi Kanadan Halifax issa pidetyssä esitelmässä keväällä 2004 (kts. Kirjallisuutta). Kairasydänraportit analyysitietoineen on tallennettu GTK:n kairatietokantaan (KAIRA) ja kallioperähavainnot vastaavaan havaintotietokantaan (KALPEA). GTK:n tietokannoissa ei ole tällä hetkellä paikkaa 3D malleille ja tämä aineisto varmuuskopioineen on vastuullisen tutkijan hallussa. Tämä aineisto ja iskuporanäyteanalytiikka ovat varmuuskopioina turvallisella levypalvelimella ja siirtoa rakenteilla olevaan Geotietoytimeen odotetaan. Geofysiikan mittausaineisto on tallennettu Geosoft formaatissa geofysiikan aineistojen levypalvelimille. Kairasydämet on siirretty Lopen kairasydänarkistoon. Hieaineisto on toistaiseksi tutkijoiden huoneissa. Hankkeen kokoama ja ylläpitämä numeerinen kallioperäkartta on saanut ansaitsemaansa huomiota tällaista tietoa tarvitsevien muiden toimijoiden taholta. Malminetsinnän mielenkiintoa lisäävissä tavoitteissa onnistuttiin vähintäänkin kohtuullisesti, vaikka Vihantia käsittelevää malmitutkimuspainotteista julkaisua ei vielä tässä vaiheessa saatu laadituksi. Tutkimus- ja malminetsintäkohteena Raahe-Laatokka vyöhyke säilyy varmasti jatkossakin. Vihannissa hankkeen tuottama aineisto on hyvänä pohjana tänä vuonna käynnistyvälle heijastusseismiselle malminetsintään painottuvalle tutkimukselle. Iskuporanäyteaineisto puolestaan soveltuu hyvin vaikkapa maaperän perustilaselvityksien laatimiselle tai pohjavesien kemian tutkimiselle. 5 ARVIOINTI Pitkäkestoisen työn tuloksena on koottu yhtenäinen geologinen näkemys kartan muodossa keskeiseltä VMS potentiaaliselta alueelta Raahe-Laatokka vyöhykeellä. Numeerisena tämä on helposti jaettavissa ja jalostettavissa. Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus -hankkeen karttatyö on suoraa jatkoa edeltäville Vihanti-Pyhäsalmi hankkeille ja Mid-Norden projektille. Tulokset on jo aikanaan hyödynnetty reaaliajassa muissakin valtakunnallisissa ja kansainvälisissä karttahankkeissa. Tämän hetkinen versio on juuri nyt erittäin hyvä pohja valtakunnallisille karttatietokantahankkeille erinäisistä vajavaisuuksistaan huolimatta. Lampinsaaren kaivoksen aineiston kokoaminen numeeriseksi malliksi on varsinainen kulttuuriteko omalla sarallaan. Malliajattelun soveltaminen etsintäkairauksessa ei näillä aika- ja raharesursseilla johtanut uusiin löydöksiin Lampinsaaressa, mutta osoitti havainnollisesti tutkimatonta tilaa olevan isonkin tunnetun esiintymän välittömässä läheisyydessä. Pitää vaan kairata rohkeasti, evaluoida mallia ja taas kairata. Geologiset raamit erityisesti Vihannissa ovat erinomaisen

16 12 otolliset uusille löydöksille. Materiaali on hyödynnettävissä alkavassa HIRE hankkeessa ja toivottavasti jatkossa myös erinäisissä akateemisissa tutkimuksissa. OKU:n aineisto oli vain osittain käytettävissä ja vielä siten, että suurin osa Lampinsaaren mallin toteutukseen tarvittavasta aineistosta piti ensin numeeristaa GTK:n Outokummun aineiston paperiarkistosta kootusta kaivoksen materiaalista. OKU-GTK tiedonsiirto -hankkeen aikataulu ei oikein täsmännyt Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus -hankkeen aikatauluun. Suuri osa Vihannin vanhaa aineistoa ei tullut tässä hankkeessa käsitellyksi, joten työtä tämän kaiken materiaalin hyödyntämisessä tarvitaan vielä huomattavan paljon. Paljastumattomien alueiden ensivaiheen geokemiallisessa kartoituksessa iskuporaus on hyvin varteenotettava menetelmä, jota tulee oikeasti kehittää kunnollisten kallionäytteiden saamiseksi. GM50 teki hyvää jälkeä kuten POKAkin. Terri-kaluston liikkuvuus on hyvä, mutta näyte saisi olla GM50:n luokkaa. Hankkeen loppuvaiheessa osallistuimme GTK:n MMI (Mobile Metal Ion) menetelmän kokeiluun ja Vihannin Lampinsaaren kaivos valittiin yhdeksi testialueeksi. Tulokset saatiin tammikuussa 2007 ja alustavien tarkastelujen perusteella menetelmä näyttää varsin mielenkiintoiselta, mutta vaatii kyllä vielä monipuolista tutkiskelua ennen laajempaa soveltamista käytäntöön. Hankkeessa oli sopivasti eri osa-alueiden osaajia, joiden välinen yhteistyö on hioutunut varsin saumattomaksi yhteisen asian eteenpäin viemiseksi. Koettiin myös verkottumisen hyvät ja huonot puolet hankkeen kannalta pioneerityöntekijä on aina enemmän antavana kuin saavana osapuolena. Asiantuntijoilla on kysyntää, mikä sinänsä kokonaisuuden kannalta on hyvä asia, mutta yksittäisen hankkeen tulostavoitteiden kannalta tämä voi olla sudenkuoppa. Resursseiltaan mittavan hankkeen organisoiminen ja vetäminen on päätoimista työtä hankkeen jäsenten hyväksi, mikä tietysti näkyy hankepäällikön henkilökohtaisten suoritteiden viivästymisenä. Alun ylioptimistiset tulostavoitteet kyllä loppua kohti alkoivat asettua kohdalleen. T&K toiminta ja yliopistoyhteistyö etsintähankkeessa yksin toteutettuna ei saada nykyresursseilla kuin vaatimattomalle alulle. Tässä on paljonkin kehitettävää niin GTK:n sisällä kuin ulospäin yliopistojen suuntaan. Pelinavaajaksi ja tiedonjakajaksi voisi hyvin soveltua tutkimusprofessori, joka pitää tietonsa ajan tasalla siitä, mitä hankkeissa oikeasti tapahtuu ja saadaan aikaan. Hankepalaverit pidettiin noin kerran kuukaudessa täysin vapaamuotoisesti ja lähes aina ilman pöytäkirjaa. Keskusteltiin joko yleisistä hanketta/toimialaa/gtk:ta koskevista käytännön asioista tai jostakin yksittäisestä teemasta tutkimuksiin liittyen. Tämänkaltainen vapaamuotoinen kokoontuminen on hankkeessa koettu sekä tärkeäksi että hyvin toimivaksi tiedonvaihtotilaisuudeksi jokainen tekee omat muistiinpanonsa niin ei ole pöytäkirjanpito kangistamassa pohdintoja. Muutoinkin hanke oli varsin keskusteleva. Kaikilla henkilöillä oli omat hiekkalaatikkonsa ja jokaisella oli vapaus hämmentää muiden keitoksia asiansa osaajaa aina kunnioittaen. Jatkuvaluonteisen toiminnan hankkeistaminen määräaikaisiksi pätkiksi ei välttämättä ole kovin tarkoituksenmukaista. GTK:n keskeinen rooli kansallisena geotietokeskuksena ja raakaainevarojen kartoituksen ensivaiheen toteuttajana merkitsee käytännössä luonteeltaan hyvin pit-

17 13 käkestoista toimintaa, jolla ei sinänsä ole alkua eikä loppua toisin kuin hankkeilla tai projekteilla tulee olla. Kartoitus ja myös raaka-ainevarojen kartoitus tulisi ensisijaisesti nähdä tällaisena jatkuvana toimintona. Kaiken kartoituksen ja erityisesti raaka-ainevarojen kartoituksen tuloksena kyllä syntyy monenlaisia aiheita. Näistä taas on helppo generoida kestoltaan hyvin rajattuja hankkeita vaikkapa uuden etsintämenetelmän kehittelyssä tuotantoon tai yksittäisen etsintäkohteen tarkempi tutkiminen rajallisilla resursseilla. Kartoitus GTK:n ydintoimintona tulisi pitää ns. erillisseurantakohteena mieluummin kuin pätkähankkeina. Saataisiin sekä suunnittelulle että toiminnalle ihan toisenlaista jäntevyyttä kuin mihin pätkähankkeilla päästään. Oman näkemykseni mukaan edellä mainituissa kolmessa peräkkäisessä hankkeessa 15 vuoden aikana onnistuttiin, lähes samalla kokoonpanolla, luomaan erittäin hyvin toimiva vuorovaikutus erilaisen taustan omaavien tutkijoiden kesken (geofysiikka, geokemia, kallioperä, malmi). Työssä pyrittiin alusta saakka hyödyntämään laajalla skaalalla numeerista ajattelutapaa, uusia GIS- ja 3D -työkaluja sekä kartoituksessa että malminetsinnässä keskittyen malminetsinnällisesti tärkeisiin muodostumakokonaisuuksiin ilman tiukkoja mittakaavasidonnaisuuksia. Hankkeen henkilöstö oli aktiivisesti mukana monissa GTK:n tätä aihetta työstävissä kehittämishankkeissa sekä viemässä osaamista että tuomassa uusia oppeja käytäntöön sovellettavaksi. Tuloksena saatiin aikaan karttalehtirajauksesta riippumaton malmikriittinen geologinen muodostumakokonaisuus Raahe-Laatokka vyöhykkeestä yhtenäiseksi esitykseksi. 6 KIRJALLISUUTTA Iisalo, E Vuohtojoen alueen kohdentava geokemiallinen kartoitus. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S41/3322/3411/2005/1. Iisalo, E Kärsämäen Ahmokankaan geokemiallinen tutkimus karttalehdellä vuosina s., 8 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S 41/3322/2006/1. Iisalo, Esko Geokemialliset tutkimukset Pyhäjärven Jäniskankaalla vuosina s. + 9 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S41/3322/2007/1. Iisalo, Esko Geokemialliset jatkotutkimukset Kärsämäen Ahmokankaalla vuonna s liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S41/3322/2007/2. Iisalo, E Till stratigraphy, geochemistry and climate variation in Central Ostrobothnia, western Finland. Julkaisun käsikirjoitus ennakkotarkastuksessa. Kousa, J. & Eilu, P Zinc. In: Eilu, P., O Brien, H., Ellis, R., Nurmi, P. (Eds.) Finland. Mining Journal special publication, London, February p Luukas, J., Mäki, T., Kousa, J. & Nikander, J., Comparision between the Paleoproterozoic Svecofennian volcanic sequenses and the major VMS-deposits (Pyhäsalmi and Vihanti) in the Raahe-Ladoga Zone, Central Finland (esitelmän abstrakti). North Atlantic Minerals Symposium, From Magmas to Massive Sulfides The North Atlantic Perspective session (Halifax, Kanada ). Luukas, Jouni Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus hankkeen revidointikartoitus Pyhännän-Kärsämäen- Kiuruveden-Pielaveden alueella vuosina Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3314,3322,3323,3324/2006/1. Nikander, J., Luukas J. & Ruotsalainen A. 2005a. Rantsilan Peuranevan ja Vihannin Vilmingon alueiden kairaustutkimukset vuonna 2004 karttalehdellä Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2434,3412/1/10, 28 s. ja liitekartta.

18 14 Nikander, J., Luukas, J. & Ruotsalainen, A. 2005b. Vihannin Lampinsaaren ympäristön ja Kuuhkamon kairaukset karttalehdellä vuosina Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2434/2005/2/10. Nikander, J. & Luukas, J. & Ruotsalainen, A. 2006a. Kärsämäen Ahmokankaan kairaukset karttalehdellä vuonna s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3322/2006/1/10. Nikander, Jarmo 2006b. Vihannin Lampinsaaren kairaukset vuonna 2006 karttalehdellä s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2434/2006/1/10. Nikander, J. 2006c. Reisjärven Pakoperän kairaukset karttalehdellä vuonna Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2343/2006/1/10. 7 LIITTEET 1. Kairaus-, iskuporaus- ja kallioperähavaintokohteet Kärsämäki-Kiuruvesi-Pielavesi - alueella 2. Vihanti-Pyhäsalmi I, II ja Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus hankkeen geofysiikan maastomittaukset 3. Vihanti-Pyhäsalmi I, II ja Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus hankkeen arkistoraportit

19 LIITE 1. 15

20 16 LIITE 2.

21 LIITE Iisalo, Esko Geokemialliset jatkotutkimukset Kärsämäen Ahmokankaalla vuonna s liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S41/3322/2007/2. Iisalo, Esko Geokemialliset tutkimukset Pyhäjärven Jäniskankaalla vuosina s. + 9 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S41/3322/2007/1. [Kokoteksti] 3.5 MB Iisalo, Esko Kärsämäen Ahmokankaan geokemiallinen tutkimus karttalehdellä vuosina s., 8 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S 41/3322/2006/1. [Kokoteksti] 5.2 MB Iisalo, Esko Vuohtojoen alueen kohdentava geokemiallinen kartoitus. 23 s., 13 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S 41/3322/3411/2005/1. [Kokoteksti] 3.2 MB Iisalo, Esko Geokemialliset tarkistustutkimukset iskuporalla (Terri) ja kevyellä kairauskalustolla (Poka) Alpualla, Kuusiratissa ja Rankisessa. 36 s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S/41/2434/2003/1. [Kokoteksti] 2.6 MB Iisalo, Esko Rapakallionäytteiden käytöstä geokemiallisessa kartoituksessa ja malminetsinnässä Keski-Pohjanmaan alueella. 6 s., 10 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S/41/2434,3422/1/2001. [Kokoteksti] 1.1 MB Iisalo, E Vihannin-Ruukin alueen kohdentava geokemiallinen kartoitus. 21 s., 22 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S/41/2434/1/2000. [Kokoteksti] 21 MB Iisalo, Esko Geokemiallinen kohdetutkimus Vihannin Korvenkylässä vuosina s., 11 karttaliit. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2434/99/1. [Kokoteksti] 1.6 MB Iisalo, Esko Geokemialliset kohdetutkimukset Rantsilan 3412, Kestilän 3414 ja Piippolan 3411 karttalehtien alueella vuosina s., 26 karttal. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S/41/3412,3411,3414/1/1998. [Kokoteksti] 2.8 MB Iisalo, Esko Sinkkimalmitutkimukset Siikajoen Hirvasperällä, ktl , vuosina s., 14 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2441/97/3/10. [Kokoteksti] 2 MB Iisalo, Esko Tutkimustyöselostus Siikajoen kunnassa valtausalueella Hirvasperä 1 (kaivosrekisterinro 6266/1) suoritetuista malmitutkimuksista vuosina s., 4 liitettä. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/2441/97/1/10. [Kokoteksti] 507 KB Iisalo, Esko & Kousa, Jukka Geokemialliset tutkimukset ja Poka-kairaus Siikajoella ja Pattijoella karttalehtien alueella vuosina s., 15 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2441/97/2/10. [Kokoteksti] 2.1 MB Iisalo, Esko Rantsilan karttalehden 3412 vanhan moreeniaineiston uudelleen analysointi ICP:llä, tulosten vertailu ja anomaliat. 22 s., 25 l. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S41/3412/1/1996. [Kokoteksti] 2.4 MB

22 18 Iisalo, Esko Paavolan alueen kohteelliset geokemialliset tutkimukset s., 19 l. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2443/96/1/10. [Kokoteksti] 6.8 MB Iisalo, Esko Vihannin karttalehden 2434 vanhan moreeniaineiston uudelleen analysointi ICP:llä, tulosten vertailu ja anomaliat. 16 s., 20 karttal. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S/41/2434/95/1. [Kokoteksti] 10.7 MB Iisalo, Esko Kantokylän kohdentava geokemiallinen kartoitus ja sen tuottamat kulta- ja sulfidianomaliat. 20 s., 39 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S/41/2433/1/1994. [Kokoteksti] 2.3 MB Iisalo, Esko Geokemialliset tutkimukset Pattijoen Tuohinnon, Kastellin ja Jokikankaan kohteissa. 10 s., 22 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2441/-94/1/10. [Kokoteksti] 2.3 MB Kousa, Jukka & Luukas, Jouni (toim.) Vihannin ympäristön kallioperä- ja malmitutkimukset vuosina s., 1 liite. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 10.4/2004/2. [Kokoteksti] 17.1 MB Luukas, Jouni Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus-hankkeen revidointikartoitus Pyhännän-Kärsämäen-Kiuruveden-Pielaveden-alueella vuosina s., 20 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/3314,3322,3323,3324/2006/1. [Kokoteksti] 4.0 MB Mäkinen, Jari Ruukin alueen moreenigeokemialliset tutkimukset s., 18 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S/41/2443/1/1994. [Kokoteksti] 1.1 MB Nikander, Jarmo Reisjärven Pakoperän kairaukset karttalehdellä vuonna s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2343/2006/1/10. [Kokoteksti] 3.3 MB Nikander, Jarmo Vihannin Lampinsaaren kairaukset vuonna 2006 karttalehdellä s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2434/2006/1/10. [Kokoteksti] 1.3 MB Nikander, Jarmo & Luukas, Jouni & Ruotsalainen, Aimo Rantsilan Peuranevan ja Vihannin Vilmingon alueiden kairaustutkimukset vuonna 2004 karttalehdellä s.,1 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2434,3412/2005/1/10. [Kokoteksti] 4.5 MB Nikander, Jarmo & Luukas, Jouni & Ruotsalainen, Aimo Vihannin Lampinsaaren ympäristön ja Kuuhkamon kairaukset karttalehdella vuosina s., 4 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2434/2005/2/10. [Kokoteksti] 1.3 MB Nikander, Jarmo & Luukas, Jouni & Ruotsalainen, Aimo Kärsämäen Ahmokankaan kairaukset karttalehdellä vuonna s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/3322/2006/1/10. [Kokoteksti] 453 KB Luukas, Jouni & Nikander, Jarmo & Kousa, Jukka & Ruotsalainen, Aimo Kallioperä- ja sinkkimalmitutkimukset Keiteleen Kangasjärven alueella Keski-Suomessa. 58 s., 1 liitekartta. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 10.4/2004/1. [Kokoteksti] 6.5 MB Nikander, Jarmo Kallioperä- ja malmitutkimusten kairaukset Keiteleen Kangasjärven- Pielaveden Koivujärven ja Keiteleen Hemmingin välisellä alueella vuosina s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/3312,3313,3314/2003/1/10. [Kokoteksti] 7 MB

23 Nikander, Jarmo Selostus Korppisjärven alueella suoritetuista malmitutkimuksista s., 9 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/3314/78/1/10. [Kokoteksti] 2.6 MB Nikander, Jarmo & Luukas, Jouni & Ruotsalainen, Aimo & Kousa, Jukka Tutkimustyöselostus Rantsilan kunnassa, karttalehdellä , valtausalueella Kokko 1 (kaivosrekisterinro 7057/1) suoritetuista sinkkimalmitutkimuksista vuosina s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 06/2434/2002/1/10. [Kokoteksti] 5.2 MB Nikander, Jarmo & Luukas, Jouni & Ruotsalainen, Aimo & Kousa, Jukka Kallioperä- ja malmitutkimukset Vihannin Vilmingon ja Rantsilan Pelkoperän välisellä alueella vuosina s., 3 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2434, 3412/2002/1/10. [Kokoteksti] 4.8 MB Nikander, Jarmo Kultatutkimukset Alavieskassa karttalehdellä , kohteessa Juku, vuonna s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2431/2000/1/10. [Kokoteksti] 820 KB Nikander, Jarmo Poka-kairaukset Vihannin keskustan luoteispuolella Vihannin, Ruukin ja Pattijoen kuntien alueilla, karttalehdillä , , ja , vuosina 1998 ja s., 2 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2434,2441,2443/2000/1/10. [Kokoteksti] 950 KB Nikander, Jarmo Malmitutkimukset Raahen ja Pattijoen kuntien alueilla karttalehdellä , vuosina s., 14 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2441/2000/2/10. [Kokoteksti] 5.9 MB Nikander, Jarmo Tutkimustyöselostus sinkkimalmitutkimuksista Keiteleen kunnan Kangasjärvellä valtausallueella Kotilahti 1 (kaivosrekisterinumero 6848/1) vuosina , karttalehti s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 06/3312/2000/1/10. [Kokoteksti] 1 MB Nikander, Jarmo Malmitutkimukset Merijärven Kenkisuolla karttalehdellä , vuosina s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2432/99/1/10. [Kokoteksti] 250 KB Nikander, Jarmo Sinkkimalmitutkimukset Raahen Piehingissä, karttalehdellä , vuonna s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2441/97/1/10. [Kokoteksti] 217 KB Nikander, Jarmo Nikkelimalmitutkimukset Vihannin Hetansaaressa, karttalehdellä , vuonna s., 3 karttal. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2434/97/1/10. [Kokoteksti] 2.7 MB Nikander, Jarmo Malmitutkimukset Oulaisten Piipsjärvellä karttalehdellä , vuonna s., 1 karttal. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2434/97/2/10. [Kokoteksti] 1.3 MB 19

24 20 Nikander, Jarmo Sinkkimalmitutkimukset Vihannin Vilmingossa, karttalehdellä , vuonna s., 2 karttal. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2434/97/3/10. [Kokoteksti] 1.8 MB Nikander, Jarmo Malmitutkimukset Vihannin ja Ruukin kuntien alueella karttalehdellä , vuonna s., 1 karttal. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2434/97/4/10. [Kokoteksti] 1.4 MB Nikander, Jarmo Malmitutkimukset Vihannin kunnan Alpuan kylän Vuorisaaren ja Paakun tutkimuskohteissa karttalehdellä vuosina s., 3 karttal. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2434/97/5/10. [Kokoteksti] 3.9 MB Nikander, Jarmo Malmitutkimukset Ruukin kunnan alueella karttalehdellä , vuosina s., 1 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2443/96/2/10. [Kokoteksti] 336 KB Nikander, Jarmo Malmitutkimukset Pattijoen kunnan Kotirannassa karttalehdellä , vuonna s., 1 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2441/96/1/10. [Kokoteksti] 290 KB Nikander, Jarmo Malmitutkimukset Vihannin, Pyhäjoen ja Raahen kuntien alueilla karttalehdillä ja 12, vuosina s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2432/96/1/10. [Kokoteksti] 386 KB Nikander, Jarmo Syvämoreeninäytteenotto geofysikaalisten anomalioiden selvittämiseksi Ruukin kunnassa, ktl (Tutkimuskortti) Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2443/-95/2/10. Nikander, Jarmo Malmitutkimukset Vihannin ja Pattijoen kuntien alueilla karttalehdillä ja , vuosina s., 9 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2434/95/1/10. [Kokoteksti] 7 MB Nikander, Jarmo Sinkki-kuparimalmitutkimukset Tervon kunnassa valtausalueilla Vehkalampi 1 (kaiv.rek. N:o 4789/1) ja Vehkalampi 2 (kaiv.rek. N:o 5001/1). 10 s., 15 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/3313/94/1/10. [Kokoteksti] 3.2 MB Nikander, Jarmo Sinkkimalmitutkimukset Kiuruveden Niemisjärvellä, karttalehdellä ja Lavapurolla, karttalehdellä , vuosina s., 13 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3323/-94/1/10. [Kokoteksti] 8.6 MB Nikander, Jarmo Nikkeli- ja sinkki-lyijymalmitutkimukset Kyyjärven Saunakylässä, karttalehdellä , vuosina s., 16 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2331/-93/1/10. [Kokoteksti] 7.4 MB Nikander, Jarmo Sinkkimalminetsinnässä Kiuruveden Koivujärven Kylmälahdessa karttalehdellä , vuosina s., 7 l. (1 geol. kartta) Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3323/-93/1/10. [Kokoteksti] 1.1 MB Nikander, Jarmo Sinkki- ja kultamalmitutkimuksista Kiuruveden Hanhisuolla, Joutokankaalla ja Kultavuorella, ktl , sekä Pylhylänaholla, ktl , vuonna s, 12 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3323/-93/2/10. [Kokoteksti] 920 KB

25 Nikander, Jarmo Syvämoreeninäytteenotto Keiteleen Kumpusjärvellä karttalehdellä , talvella s., 17 s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3312/-92/1/10. [Kokoteksti] 6.2 MB Nikander, Jarmo MM-projektin malmiennustekohteiden tutkimuksista Kiuruveden, Pielave- den ja Pihtiputaan kunnissa karttalehdillä , 06, 07, 12 ja ,09 sekä vuosina 1990 ja s., 30 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3323,3314,3312/92/1. [Kokoteksti] 1.57 MB Nikander, Jarmo Haapajärven Katajaperän PGE-pitoisista lohkareista ja pintamoreenin PGE-tutkimuksista karttalehdellä , vuosina s., 18 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2343/-92/1/10. [Kokoteksti] 1.5 MB Ruotsalainen, Aimo Geofysikaaliset tutkimukset Alpuanjärvellä Vihannissa v s., 24 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, Q 19/2434/97/1. Västi, Kaj Magneettisten ja sähköisten anomalioiden tarkistuksista kevyellä kairausyksiköllä (POKA) Vihannin Alpuan ja Kuusiraitin sekä Ruukin Yli-Rankisen kylien alueilla v s., 4 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2434/2001/1/10. [Kokoteksti] 2.34 MB Västi, Kaj Tutkimustyöselostus Pulkkilan kunnassa valtausalueilla Viita 1 (kaiv. rek.no. 6263/1), Viita 2 (kaiv. rek.no. 6263/2) ja Viita 3 (kaiv. rek.no 6413/1) suoritetuista sinkki- ja kuparimalmitutkimuksista vuosina s., 3 l. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/3412/-98/1/10. [Kokoteksti] 846 KB Västi, Kaj Sinkki- ja kuparimalmitutkimukset Rantsilan Honkisalon ja Ruukin Rankisen kylän välisellä vyöhykkeellä vuosien välisenä aikana. 16 s., 3 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2434,3412/98/1/10. [Kokoteksti] 1.87 MB Västi, Kaj Tutkimustyöselostus Ruukin kunnassa valtausalueella Koira 1 (kaivosrekisterinro 6262/1) suoritetuista sinkkimalmitutkimuksista vuosina s., 3 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/2443/-97/1/10. [Kokoteksti] 665 KB Västi, Kaj Tutkimustyöselostus Haapaveden kunnassa valtausalueella Tiitola 1 (Kaivosrekisterinro 5509/1) suoritetuista kultamalmitutkimuksista vuosina s., 3 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/2433/-97/1/10. [Kokoteksti] 660 KB Västi, Kaj Sähköisten ja magneettisten anomalioiden geokemiallinen tarkistus Rantsilan Tahkorämeessä v s. (Tutkimuskortti) Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3412/-95/2/10. Västi, Kaj Sähköisen matalalentoanomalian geokemiallinen tutkimus Pulkkilan Kivijärven alueella s. (Tutkimuskortti) Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3412/- 95/1/10. Västi, Kaj Geokemiallisen sinkki-kupariaiheen tutkimukset Ruukin Niemelässä s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2443/-95/1/10. [Kokoteksti] 5.6 MB 21

26 Västi, Kaj Kuparimalmilohkareiden lähtöpaikan etsinnöistä Myllyviidan alueella Kärsämäen ja Haapaveden rajalla v s., 2 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3411/-95/1/10. [Kokoteksti] 2.1 MB 22