Opettajan opas. Biologian ogian ja maantiedon. Kirsi Agge Terhi Ahonen Sanna Heiskanen Kalle Juuti Merike Kesler Jola Purme Anna Uitto

Transkriptio

1 Opettajan opas Biologian ogian ja maantiedon 5 Kirsi Agge Terhi Ahonen Sanna Heiskanen Kalle Juuti Merike Kesler Jola Purme Anna Uitto 1

2 Maapallo täynnä elämää Jakson tavoitteet Oppilaan tiedolliset tavoitteet tietää, että kaikki eliöt voidaan luokitella kuuteen kuntaan tunnistaa tavallisimpia suomalaisia nisäkkäitä, lintuja, kaloja ja selkärangattomia sekä osaa antaa esimerkkejä eri ryhmistä tietää miten eri eliöt hankkivat ravintonsa ja miten ne lisääntyvät ymmärtää maapallon ja lajien muuttuvan aikojen kuluessa ja ymmärtää ihmisen riippuvaisuuden luonnosta Oppilaan taidolliset tavoitteet osaa luokitella eliöitä tuntomerkkien perusteella tutustuu biologisen tutkimuksen tekoon ja harjoittelee tutkimusraportin tekoa (Mitä tutkin? Mitä havaitsin? Mitä päättelin tuloksista?) osaa etsiä tietoja eri lähteistä, käsitellä niitä itsenäisesti ja ryhmässä sekä esittää niitä suullisesti ja kirjallisesti Affektiiviset tavoitteet osaa arvostaa elollista luontoa ja sen monimuotoisuutta ja kiinnostuu biologisen tutkimuksen tekemisestä oppii ryhmässä toimimisen taitoja ja toisten oppilaiden huomioonottamista Jakson toteutus Maapallo täynnä elämää (arvio 10 opetustuntia) 1. Erilaisia eliöitä (1 ot) 2. Pieni ja kestävä itiö (2 ot) 3. Siemenestä kasviksi (1 ot) 4. Tasalämpöiset selkärankaiset (1 ot) 5. Vaihtolämpöiset selkärankaiset (2 ot) 6. Selkärangattomia eläimiä (1 ot) 7. Niveljalkaiset selkärangattomien suurin ryhmä (1 ot) 8. Muuttuva maapallo (1 ot) Jakson koekysymykset sivuilla Lisäksi opettaja voi laajentaa eliökunnan käsittelyä: Maastotuntien aiheita sienten keruu ja tutkiminen (kpl 2) kasvien keruu tai kasvien tutkiminen luonnossa (kpl 2 ja 3) hyönteisten ja muiden ötököiden keruu tai tutkiminen luonnossa, määrityskaavion käyttö (kpl 7) Ryhmätyö- tai projektiaiheita sienten tunnistus ja sienivisa (kpl 2) idätyskokeet (kpl 3) juliste nisäkkäästä tai linnusta (kpl 4) kalojen tunnistus (kpl 5 lisätehtävä) matokompostin teko (kpl 6) vihkotyö selkärangattomasta (kpl 6) loiset (kpl 7 lisätehtävä) tutkielma esihistoriallisesta eläimestä (kpl 8) 2

3 Tarvikkeet jaksoa varten Johdattelu aiheeseen Kiva tietää B I O Maapallo täynnä elämää Ympäristöä tarkkaillessa voi havaita monia erilaisia eläviä olentoja eli eliöitä. Kuinka monta eliötä onnistut löytämään viereisestä kuvasta? Löytämäsi eliöt voidaan luokitella eri ryhmiin. Tämän luokittelun ja eri eliöryhmien tärkeimmät piirteet opit seuraavassa jaksossa. Kysymyksiä kuvasta 1. Mitä eläimiä kuvassa näkyy? 2. Mihin eläinryhmiin ne kuuluvat? 3. Miten kuva olisi erilainen, jos lapset olisivat liikkeellä päivällä? Mitä näkyisi, mitä nyt ei näy? Mitä taas ei luultavasti näkyisi päivällä? 4. Kuvassa on kolmen tutun eliöryhmän (kasvit, sienet, eläimet)lajeja. Löydätkö esimerkin jokaisesta? Mitä muita eliöitä on olemassa? 5. Mitä luulet lasten tekevän? Jokamiehenoikeudet lyhyesti minä ja ympäristö liikkuminen luonnossa jokamiehenoikeudet L O G I A Kpl 1 herkkusieni valkoinen paperi lasipurkki tai kertakäyttömuki Kpl 2 jokaiselle siemenlajille oma astia tuorekelmua talouspaperia erilaisia siemeniä (esim. riisiä, herneitä, pääsiäisruohoa, auringonkukan siemeniä) Kpl 4 eläinkirjat, internet Kpl 5 terävät sakset pinsetit muovialusta tai sanomalehteä pulpetin suojaksi kala (esim. ahven) eläinkirjat, internet Kpl 6 laakea astia (vanha akvaario tai karkkilaatikko) multaa kuivia, puunlehtiä useita kymmeniä kastematoja biojätettä Kpl 7 (jos ötököitä pyydystetään maastossa) purkkipyydys (vietävä maastoon etukäteen) haaveja lasipurkkeja tai muita näyteastioita Opettajan tekemiä demoja varten lisäksi: Kpl 2 sammal- ja jäkälänäytteitä sekä erilaisia sieniä (haettava edellisenä päivänä) Kpl 3 erilaisia kukkia (haettava kaupasta tai luonnosta) liotettuja herneen tai pavun siemeniä (likoamaan 1-2 vuorokautta ennen tuntia) sanomalehteä, lasipurkki, tuore kelmua, herneen siemeniä (kasvamaan n. 1 viikko ennen tuntia) useita erityyppisiä hedelmiä (haettava edellisenä päivänä) Kpl 8 tusseja ja vessapaperirulla (tehdään tunnin aikana) 3

4 Ulkorakenne Sisäelimet KALVOPOHJA MONISTE Tavoitteet Vaihtolämpöiset selkärankaiset Oppilas tunnistaa suomalaisia kalalajeja osaa kuvailla kalojen, sammakkoeläinten ja matelijoiden yleisiä piirteitä, niiden sopeutumista elinympäristöönsä ja lisääntymistapoja ymmärtää käsitteet vaihtolämpöinen ja kylmänhorros Opetuspolku 1. Oppitunti 1. Motivointina Kalojen ennätykset (Kiva tietää). Tutustutaan ankeriaan kuvaan ja kartalta sen vaellusmatkaan. 2. Käsitellään eri vaihtolämpöiset selkärankaisryhmät ja niiden lisääntyminen kirjan tekstin tai taulumallin avulla. 3. Kerrataan tasalämpöisten sopeutuminen talveen. Täydennetään taulumallia vaihtolämpöisten selkärankaisten osalta (ks. taulumalli). 4. Kotitehtäviksi tehtävät Oppitunti 1. Tehdään tutkimukset Kuin kala vedessä ja Kalan sisäelimet kuvien tai oikean kalan avulla. 2. Tehdään pareittain tehtäviä Vaihtolämpöiset selkärankaiset Biologian ja maantiedon polku 5 Silakat ovat parvikaloja, jotka elävät Itämeren ulapalla syöden pieniä planktonäyriäisiä. Kampelat ovat erikoisia kaloja, koska ne makaavat pohjalla vasemmalla kyljellään ja niiden silmät sijaitsevat kalan oikealla puolella. Ravinnokseen ne keräävät pohjan selkärangattomia eläimiä. Lämpimissä sisävesissä viihtyvä kuha on eräs suosituimmista ruokakaloistamme. Terävähampainen kuha pyydystää pienempiä kaloja ravinnokseen. Kylmä kangistaa vaihtolämpöiset Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat ovat vaihtolämpöisiä. Niiden lämpötila muuttuu aina ympäristön lämpötilan mukaan. Talveksi sammakkoeläimet ja matelijat vaipuvat kylmänhorrokseen. Kylmänhorroksessa niiden lämpötila voi käväistä jopa pakkasen puolella. Kalojenkin liikkeet hidastuvat talvella ja ne syövät ja liikkuvat hyvin vähän. Kalat lisääntyvät kutemalla Kalat ovat sopeutuneet elämään vedessä. Ne hengittävät veteen liuennutta happea kiduksillaan ja liikkuvat eviensä avulla. Lisääntyminen tapahtuu siten, että naaras kutee eli laskee mätimunansa esimerkiksi suojaiselle ranta-alueelle ja uros hedelmöittää ne maidilla. Naaraskala voi laskea kerralla satojatuhansia mätimunia, mutta vain osa niistä kehittyy aikuisiksi kaloiksi. Mätimunat voivat olla halkaisijaltaan muutaman millimetrin kokoisia. Kalanpoikaset kehittyvät ensin munissa olevan vararavinnon turvin. Muutamien viikkojen kuluttua kalanpoikanen alkaa muistuttaa aikuista kalaa. Kalan rakenne Suomalaisia kalalajeja TAULUMALLI El<ä i n t n so[p& u t u m i n n t<a l#v n TASALÄMPÖINEN VAIHTOLÄMPÖINEN 1. aktiivinen talvella 4. kylmänhorros ruumiinlämpö ei muutu ruumiinlämpö voi laskea alle 0 C hirvi, talitiainen liskot, sammakot, hyönteiset 2. talviuni 5. hidastunut liikkuminen ruumiinlämpö laskee vähän ruumiinlämpö laskee veden voi herätä välillä lämpötilan mukaan karhu, mäyrä liikkeet hidastuvat, syövät vähän 3. talvihorros kalat ja muut vesieläimet ruumiinlämpö voi laskea lähelle 0 C siili, lepakot 4

5 Hauki on peto, joka väijyy kaislikossa ja syöksyy yllättäen saaliinsa kimppuun. Sammakkoeläimet vedessä ja maalla Sammakkoeläimet ovat sopeutuneet vain puolittain maaelämään, sillä ne lisääntyvät vedessä. Naaras munii veteen mätimunia, ja naaraan selkäpuolelle tarttunut koiras laskee niiden päälle siemennesteen. Sammakkoeläinten kehitykseen kuuluu myös vedessä elävä, kiduksilla hengittävä toukkavaihe. Suomen sammakkoeläimet ovat rauhoitettuja. Siksi on tärkeää jättää sammakonkutu rauhaan. Suomessa elää myös sammakolle sukua oleva rupikonna. Konnat liikkuvat ryömien, sammakot hyppimällä. Maan matelijat Suomessa on vain kaksi liskolajia, sisilisko ja jalaton vaskitsa. Käärmelajeja Suomessa on kolme: kyy, rantakäärme ja hyvin harvinainen kangaskäärme. Myrkyllistä kyytä lukuun ottamatta ne ovat rauhoitettuja. Liskojen ravintoa ovat pääasiassa hyönteiset ja hämähäkit. Käärmeet syövät pikkunisäkkäitä, linnunmunia ja toisia matelijoita. Matelijoilla lisääntymiseen kuuluvat parittelu ja munien kehittyminen naaraan sisällä kuten linnuilla. Matelijat munivat munansa esimerkiksi maahan pesäkoloon. Munat kehittyvät, kun aurinko lämmittää niitä pesässä. Matelijat voivat munia kerralla useita kymmeniä munia. Kyyn ja kangaskäärmeen munat kuoriutuvat usein jo eläimen sisällä, joten nämä lajit voivat synnyttää eläviä poikasia. Sammakko kehittyy useiden toukkavaiheiden kautta aikuiseksi. Tutki kuvasta, mitä muutoksia viidessä toukkavaiheessa tapahtuu. Maapallo täynnä elämää 27 Oppilaat kysyvät Mikä on Suomen pisin käärme? Rantakäärme on Suomen pisin käärme; se voi kasvaa jopa 135-senttiseksi. Miten kyyn purema vaikuttaa? Puremakohdassa on kaksi pientä reikää, joiden ympärillä iho punoittaa, voi turvota ja aristaa voimakkaasti. Potilas voi olla huonovointinen. Voiko kyyn puremaan kuolla? Se on harvinaista. Joku voi olla myrkylle allerginen, mikä pahentaa tilannetta. Lääkärintarkastus on aina tarpeen. Jos hengitystiet turpoavat pahasti, uhri voi tukehtua. Näin voi käydä esim. koiralle, jota kyy puree kuonoon. Miten käärmeen voi maastossa tunnistaa? Ks. tehtävä 7. Vaaleammalla kyyllä näkyy selässä sahalaita, mutta sillä ei ole keltaisia pilkkuja niskassa. Täysin mustaa käärmettä täytyy aina varoa, koska se voi olla kyy tai rantakäärme. Huom. vaskitsa, joka on jalaton lisko, ei ole koskaan musta ja sen selässä voi olla pitkittäisiä juovia ja täpliä. Aikuinen vaskitsa on alle 35 cm. Käärmeet ovat yleensä cm mittaisia. Oppilaiden virhekäsityksiä Kiva tietää Eliöiden ennätykset Mikä suomalainen kala ui elämänsä aikana pisimmän matkan? Pisimmän matkan uivat vaeltavat ankeriaat. Ne kuoriutuvat Atlantin Sargassomeressä (Floridan itäpuolella) ja uivat Golfvirran mukana myös Itämereen laskeviin jokiin. (n km). Täysikasvuisina ne vaeltavat takaisin Sargassomereen kutemaan, jonka jälkeen ne kuolevat. Lisätietoa internetistä /pub/sci/bio/life/index.html /kalalajit.php /elainmuseo/index.htm Talvihorros on sama kuin talviuni. Talvihorros on talviunta selvästi syvempi horrostila. Talviunessa eläimen ruumiinlämpö laskee vain muutaman asteen ja se voi herätä välillä. Talvihorroksessa ruumiinlämpö voi laskea lähelle 0 C ja elintoiminnot ovat hitaita. On hyvä painottaa, että vain eräät tasalämpöiset selkärankaiset eläimet vaipuvat talvihorrokseen (esim. siili, lepakot). Kaikki vaihtolämpöiset eläimet ovat horroksessa talven ajan. Maalla elävät eläimet vaipuvat kylmänhorrokseen vain, jos ulkolämpötila laskee niin paljon, etteivät ne pysty liikkumaan ja hankkimaan ravintoa. Vedessä jään alla lämpötila pysyy 0 C yläpuolella, joten kalat ja muut vesieläimet liikkuvat ja syövät talvellakin tosin kylmän hidastamina. 5

6 MONISTE Ulkorakenne Sisäelimet KALVOPOHJA 5 Vaihtolämpöiset selkärankaiset Tutkimukset Kuin kala vedessä ja Kalan sisäelimet Tavoitteet tutustua biologiseen tutkimukseen (eläimen rakenteen tutkiminen ja osien nimeäminen) harjoitella päätelmien tekemistä opitun perusteella opetella käyttämään biologisia käsitteitä oikeassa tilanteessa Toteutus ja tulokset Voidaan tutkia kalakuvia kirjasta, avata oikeita kaloja pari- tai ryhmätyönä tai opettaja voi demonstroida avaamisen. Tutkimus tehdään opettajan ohjeiden mukaan ja rakenteet nimetään monisteeseen. Helpoimmin hankittava avattava kala on ahven (myös muut petokalat ovat hyviä, mutta usein kalliita). Särkikaloja, silakkaa ja muikkua voi käyttää, mutta niistä elinten löytäminen on hankalampaa. Lisätehtävä: Tunnista kaloja Oppilaille voi jakaa kalamonisteen (s.13), josta he saavat tunnistaa kalalajeja kalakirjo- jen tai internetin avulla. Tutkimuksia KUIN KALA VEDESSÄ Tarvikkeet Tutki kalan ulkorakennetta. Mikä kalan terävät sakset tai veitsi rakenteessa osoittaa, että se on sopeutunut vesiympäristöön? Kirjoita tutki- pinsetit muovialusta tai sanomalehteä pulpetin suojaksi muskysymys ja päätelmäsi vihkoon. kala KALAN SISÄELIMET Teen näin Tutki kalan sisäelimiä kuvasta. Avaa oikea kala ja yritä löytää kuvassa näkyviä elimiä. kiduskansi sierain kidukset rintaevä mahalaukku sydän maksa vatsaevä selkäevä suoli selkäranka mätipussi kylkiviiva peräevä uimarakko pyrstö 28 Biologian ja maantiedon polku 5 Suomalaisia kalalajeja Kalan rakenne Tutkimusraportti Kalan rakenne (opettaja antaa ohjeet miten kysymyksiin vastataan, kirjataan yhdessä vihkoon) Mitä tutkin? Tutkin kalan rakennetta ja pohdin sopeutumista elämään vedessä. Mitä havaitsin? (voi kirjata esim. ranskalaisin viivoin) Kalan ulkoinen rakenne: kalan sukkulamainen muoto, evät ja niiden sijainti, pyrstö, suomut, väritys päältä ja alta, kiduskannet, kylkiviiva-aisti, hampaat, pinnan limaisuus. Kalan sisäinen rakenne: kidukset, uimarakko, lisääntymiselimet (mätipussi tai maitipussi), sydän, mahalaukku, suoli, maksa, munuainen, sappirakko. Mitä päättelin tuloksista? Vedessä elämiseen ja liikkumiseen sopeutumista osoittavia rakenteita ovat mm. kalan muoto ja liikkumisen käytettävät evät ja pyrstö. Suomut ja ihon limaisuus suojaavat kalaa vedessä. Kala voi hengittää vedessä kidusten avulla ja uimarakon avulla kala säätelee uintisyvyyttään. Kala tarvitsee lisääntymistä varten paljon mätimunia ( ) tai maitia ( ). Suuri munamäärä tarvitaan, että edes muutama yksilö kehittyisi aikuisiksi. Munat ja kalanpoikaset ovat monien vesieläinten ravintoa. 6

7 Tehtävien vastaukset Tehtäviä 1. Mitä tarkoittaa vaihtolämpöinen eläin? 2. Kirjoita esimerkkejä vaihtolämpöisistä eläimistä. 3. Mitä tarkoittaa kylmänhorros? 4. Miten sammakko, matelija ja kala lisääntyvät? 5. Sammakko vai lisko? Vertaile liskoihin kuuluvaa sisiliskoa ja sammakkoeläimiin kuuluvaa vesiliskoa. Miten ne eroavat toisistaan? Voit hakea tietoa eroista myös eläinkirjoista. 6. Kyykäärme vai rantakäärme? Kyykäärme ja rantakäärme voivat olla samannäköisiä. Tutki kuvista ja eläinkirjoista, minkä seikkojen perusteella ne erottaa toisistaan. 7. Kyyn pureman hoito vesilisko sisilisko 1. Vaihtolämpöisen eläimen ruumiinlämpö muuttuu ympäristön lämpötilan mukaan. Eläinten liikkuminen ja elintoiminnot hidastuvat lämpötilan laskiessa. 2. Nisäkkäitä ja lintuja lukuun ottamatta eläimet ovat vaihtolämpöisiä. Esim. matelijat, sammakkoeläimet, kalat ja selkärangattomat eläimet. 3. Vaihtolämpöiset eläimet vaipuvat kylmänhorrokseen, kun ympäristön lämpötila lähenee nollaa. Ruumiinlämpö voi käväistä jopa pakkasen puolella, jolloin eläimen elintoiminnot ovat lähes pysähdyksissä. Kyy on ainoa myrkyllinen käärme Suomessa. Yleensä se väistää ihmistä, ja hyvä keino käärmeiden karkottamiseksi on tömistely. Yllätetyksi tultuaan kyy saattaa kuitenkin purra. Hae kirjallisuudesta ja internetistä tietoa siitä, miten kyyn puremaa pitää hoitaa. rantakäärme kyy Kun käärme puree, myrkky siirtyy onttojen myrkkyhampaiden kautta saaliiseen ja lamaannuttaa sen. Pohdi, miksi myrkky on käärmeelle tärkeä saalistusväline. 4. Sammakko, matelija ja kala lisääntyvät munimalla munia. Sammakkoeläimet ja kalat munivat veteen. Matelijat munivat maalle monenlaisten kolojen tai kuoppien suojiin. 5. Tietoja etsitään eläinkirjoista ja internetistä. Tietojen perusteella tehdään esimerkiksi sivun alareunan mukainen taulukko. Pituus (aikuinen) Värit ja kuviot Elinympäristö Levinneisyys Ravinto Lisääntyminen Sisilisko cm, häntä keskiruumista pidempi. Päältä ruskeanharmaa, vihertävä; viiruja tai täpliä, alta valkoinen, keltainen, oranssi tai punertava. Maalla kosteissa ja aurinkoisissa ympäristöissä kuten metsässä ja pelloilla Koko Suomessa, harvinainen ja suojeltu Hyönteiset, hämähäkit, madot, toukat Parittelu tapahtuu keväällä, naaraat munivat 3 10 munaa kerralla. Vesilisko cm, häntä puolet pituudesta. Päältä vihertävän ruskea ja alta oranssinkeltainen, vatsapuolella tummia pyöreitä täpliä Maalla kosteissa ympäristöissä, kutee aina vedessä Etelä-Suomi Pienet selkärangattomat eläimet, hyönteiset, hämähäkit, toukat Lisääntyvät toukokuussa, ulkoinen hedelmöitys, toukkavaiheet kuten sammakolla 6. Tietoja etsitään eläinkirjoista ja internetistä. Tiedot voidaan kerätä myös taulukkoon. Kyyllä on usein selässään selkeä tumma sahanteräkuvio. Kyy on väriltään ruskea, harmaa, siniharmaa tai musta. Rantakäärme voi olla vihertävä tai musta. Mustallakin rantakäärmeellä keltainen niskalaikku, mikä kyyltä puuttuu. Kyyn silmän pupilli on pystyssä oleva soikio mutta rantakäärmeellä se on pyöreä. Rantakäärmeen pää on kapeampi kuin kyyllä. 7. Puremakohdassa on kaksi pientä reikää, joiden ympärillä iho punoittaa ja aristaa ja ihminen voi tulla huonovointiseksi. On tärkeää pysyä rauhallisena ja pitää purtua ruumiinosaa levossa. Jos on yksin, on käveltävä rauhallisesti avun ulottuville; juosta ei saa ettei myrkky pääse leviämään. Puremakohtaa ei saa käsitellä, vaan tulee hankkiutua mahdollisimman pian lääkäriin. Kyytabletti ei paranna, mutta voi vähentää turvotusta. 7

8 15 Eurooppalaisuus yhdistää Tavoitteet Oppilas oppii, että Euroopassa puhutaan useita kieliä, joista useilla on yhteinen pohja eli ne muodostavat kieliryhmiä ymmärtää termejä kansalainen, vähemmistö, maahanmuuttaja ja monikulttuurisuus laajentaa ymmärrystään suvaitsevaisuudesta ja kulttuurin käsitteestä tietää, että Suomi kuuluu Euroopan unioniin ja ymmärtää EU:n päätehtävät Opetuspolku 1. Motivointina arvoitus: Mikä tämä on? (pisteitä 5 1, sen mukaan mistä vihjeestä arvaa): Vihje 1 se on sinikeltainen Vihje 2 se otetaan esille vain tiettyinä päivinä Vihje 3 siinä on 12 tähteä Vihje 4 ulkona ollessaan se usein liehuu Vihje 5 se on Euroopan unioniin kuuluvien maiden yhteinen symboli 2. Luetaan ääneen teksti osio kerrallaan. 3. Keskustellaan jokaisesta osiosta aina luetun jälkeen. 4. Tehdään kysymyksiä ryhmissä lapuille kappaleesta (kysymys+vastaus). Jaetaan ryhmille kappaleesta osiot tai jokainen ryhmä tekee kappaleesta 10 kysymystä. 14 Lappuja vaihdetaan ryhmittäin ja niitä arvuutetaan muilta ryhmän jäseniltä. 5. Tehdään tehtäviä. 6. Käydään EU:n päätehtävät läpi opettajajohtoisesti. 7. Kotitehtäväksi tutkimus. 15 Kansojen kirjoa Eurooppalaisuus yhdistää Eurooppalaiset kuuluvat useisiin eri kansoihin, joilla on oma kieli sekä omia perinteitä. Monet eurooppalaiset kielet ovat sukua toisilleen, ja eurooppalaiset perinteet, juhlat ja vaikkapa sadut ovat usein samaa alkuperää. Euroopassa tervehditään monilla kielillä ja tavoilla. Tunnistatko tervehdykset? Bom dia! Guten Tag! Biologian ja maantiedon polku 5 Satojen kielten sorinaa Euroopassa puhutaan satoja kieliä, ja osa niistä muistuttaa toisiaan niin paljon, että puhutaan kieliryhmästä. Romaanisia kieliä eli espanjaa, italiaa, portugalia, ranskaa tai romaniaa puhuvien on melko helppo oppia ymmärtämään toisiaan. Germaanisia kieliä ovat saksa, englanti, hollanti ja Pohjoismaissa puhutut kielet suomea lukuun ottamatta. Slaavilaisia kieliä, kuten venäjää, kroaattia, puolaa ja tsekkiä puhutaan Euroopan itäosissa. Jassu! Szia! TAULUMALLI Romaaniset kielet: latina, ranska, espanja, portugali, italia, romania Eu ro\o[pa n k i l i ry}h m<ä t Germaaniset kielet Länsigermaaniset: englanti, hollanti, saksa Pohjoisgermaaniset eli skandinaaviset kielet: ruotsi, norja, islanti, tanska Suomalais-ugrilaiset kielet: suomi, saame, eesti, unkari kreikka Slaavilaiset kielet: venäjä, puola, tsekki, bulgaria, kroaatti, serbokroatia, sloveeni 8

9 Suomen kieli ja saame kuuluvat pieneen suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään. Samansukuisia kieliä puhutaan myös Virossa, Venäjän puolella Karjalassa ja Unkarissa. Kreikan kieli on vuosituhansien aikana kehittynyt omaksi kieliryhmäkseen. Vähemmistöjä Suomen kansalainen on syntyperältään suomalainen, tai hänelle on myönnetty Suomen kansalaisuus. Vähemmistöksi kutsutaan sellaista väestöryhmää, jonka edustajia asuu tietyllä alueella vähemmän kuin valtaväestöä. Vähemmistöjä ovat esimerkiksi vammaiset, suomenruotsalaiset, somalit, saamelaiset ja romanit. Muista maista tulleita maahanmuuttajia kutsutaan siirtolaisiksi tai pakolaisiksi. Siirtolainen muuttaa pysyvästi uuteen maahan vapaaehtoisesti esimerkiksi työpaikan vuoksi. Pakolainen on pakotettu muuttamaan pois kotimaastaan. Lähdön syynä voi olla vaikkapa kotimaassa vallitseva sota. Saman valtion asukkaat voivat kokea yhteenkuuluvuutta, vaikka heillä olisi eri uskonto tai kieli. Euroopan asukkaista kolme On rikkaus omata ystäviä muista kulttuureista. Romanialaisessa tehtaassa ommellaan Euroopan unionin lippua. neljäsosaa on kristittyjä. Tietyillä alueilla, erityisesti Kaakkois-Euroopassa, on paljon muslimeja, joiden uskonto on islam. Se on yleistynyt monissa Euroopan maissa työntekijöiden liikkuvuuden ja pakolaisuuden takia. Monet eurooppalaiset eivät tunnusta mitään uskontoa, ja heitä kutsutaan ateisteiksi. Suomalaiset voivat olla uskonnolliselta taustaltaan esimerkiksi ortodokseja, kieleltään ruotsalaisia tai alkuperältään somaleita. Monikulttuurisuus ja rasismi Euroopassa on monia kansoja ja kulttuureja, joten yhdessä eläminen vaatii erilaisuuden hyväksymistä. Se tarkoittaa ihmisten kohtelemista tasapuolisesti iästä, sukupuolesta, ulkonäöstä, alkuperästä, seksuaalisesta suuntautuneisuudesta tai vammasta riippumatta. Pyrkimys tasapuoliseen kohteluun on jokaisen velvollisuus. Monikulttuurisen ympäristön pitäisi olla salliva ja kohtelias. Erimielisyydet tulee ratkaista sovittelemalla ja laatimalla yhteisiä sääntöjä. Rasisti tarkoittaa henkilöä, joka ajattelee, että eri alkuperää olevat ihmiset ovat vähempiarvoisia kuin he itse. Suomessa rasismi on kielletty lailla. Ympäri Eurooppaa 15 Syventävää tietoa Euroopan unioni (EU) on 27 jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. Euroopan unionin merkittävimpään toimivaltaan kuuluvat mm. sisämarkkinat, maatalouspolitiikka ja kauppapolitiikka. Nimitys Euroopan unioni tuli käyttöön vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksen myötä. EU:lla on yhdeksän toimielintä, ja niillä on kullakin omat tehtävänsä unionin hallinnossa. Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteenlaskettu väkiluku on yli 491 miljoonaa. Eurooppapäivä 9.5. on liputuspäivä. EU:n tunnuslause on Moninaisuudessaan yhtenäinen. Oppilaat kysyvät Mitä on suvaitsevaisuus? Erilaisten kulttuurien ja tapojen sekä ihmisoikeuksien kunnioittamista. Ihmisten hyväksymistä sellaisena kuin he ovat. Kirjassa on käytetty suvaitsevaisuus-sanan tilalla moniulotteisempaa sanaa monikulttuurisuus. Opettaja voi halutessaan puhua suvaitsevaisuudesta rinnakkaisterminä. Montako tähteä on EU-lipussa? Mitä ne tarkoittavat? Tähtien lukumäärä on 12, koska se on täydellisyyden ja yhtenäisyyden perinteinen vertauskuva. Lipun tähtien lukumäärä ei liity mitenkään jäsenvaltioiden lukumäärään. Näin ollen lippu pysyy samanlaisena Euroopan unionin laajentumisesta huolimatta. Kultaisten tähtien muodostama ympyrä edustaa eurooppalaisten välistä yhteisvastuullisuutta ja sopusointua. Kiva tietää Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia). Lisäksi Turkin ja Kroatian kanssa käydään jäsenyysneuvotteluja ja Makedonia on ehdokasmaa (2008). Lisätietoa internetistä (Ulkoasianministeriön ylläpitämä sivusto, mm. yleistietoa EU:sta) (Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa) (Euroopan kielet) (Eurooppapelejä nuorille) (Euroopan unionin portaali suomeksi) Miksi EU perustettiin? EU perustettiin toisen maailmansodan jälkeen tärkeänä tavoitteena turvata rauha alueella. EU:n tarkoitus on alueen talouselämän kehittyminen ja ihmisten elintason parantaminen. Esimerkiksi markkina-alueen laajeneminen ja rajojen vapautuminen parantaa yritysten kannattavuutta. Mitä hyötyä EU:sta on? EU:n jäsenmaiden välillä ihmisten, tavaroiden, palveluja ja pääoman liikkumista on helpotettu sopimuksin. Jokainen halukas voi esim. muuttaa toiseen EU-maahan tai hankkia palveluja toisesta EU-maasta. EU antaa myös erilaisia tukia jäsenmailleen (esim. pohjoiselle maataloudelle) ja tekee yhteistyötä monissa asioissa, esim. ympäristönsuojelussa. Mitä kieliä s.14 kuvassa on? Lentokentällä kohtaavat portugalilainen lentoemäntä, saksalainen vanha mies, venäläinen tyttö, kreikkalainen rinkka selässä ja unkarilainen viulisti. 9

10 15 Tutkimukset Eurooppalaisuus yhdistää Haastattelu rahasta Oppilaan tavoitteet laajentaa käsitystä Euroopan unionista harjoitella haastattelun tekemistä Toteutus ja tulokset Oppilasta voi ohjata tekemään haastattelun myös puhelimitse. Euro otettiin käyttöön Suomessa vuon- na Yksi euro oli silloin 5,94573 eli n. 6 mk. Lisätehtävänä kotona voidaan tutkia mahdollisesti löytyviä eri euromaiden kolikoita. Portugali Irlanti Tutkimuksia Lue teksti Euroopan unionista taustatiedoksi. Tee sitten haastattelututkimus kotiväellesi. Ranska EU eurooppalaista yhteistyötä Monet Euroopan valtioista ovat Euroopan unionin eli EU:n jäseniä. Euroopan unionin jäsenvaltiot pyrkivät tekemään yhteisiä päätöksiä ja toimimaan demokraattisesti. Päätöksillä edistetään ihmisoikeuksia ja helpotetaan työssäkäyntiä ja matkailua. Yhteisillä sopimuksilla edistetään kaupankäyntiä ja ympäristönsuojelua. Euroopan unionin tavoitteena on estää yhteistyöllä sotia. Maailmanlaajuisessa päätöksenteossa EU voi antaa painavamman yhteisen panoksen kuin yksittäiset Euroopan valtiot. Suomi on kuulunut Euroopan unioniin vuodesta Belgia Luxemburg Iso- Britannia Tanska Alankomaat Saksa Ruotsi Puola Suomi Viro Latvia Liettua Tšekki Slovakia Itävalta Unkari Slovenia Romania Kroatia Osa EU-maista on ottanut kaupankäynnin helpottamiseksi käyttöön yhteisen valuutan, euron. Suomessakin euro on korvannut aiemmin käytössä olleen markan. Espanja Italia Bulgaria Makedonia Turkki Kreikka 500 km Malta Kypros Jäsenmaa Ehdokasmaa Rahayksikkönä euro 16 Biologian ja maantiedon polku Tutkimusraportti Haastattelu rahasta Haastateltava äitini Miisa (henkilön nimi / sukulaissuhde) Haastattelutilanne Tampere , kotona (paikka, aika, tapa esim. puhelimitse) a) Haastateltavan mukaan markka vaihtui euroksi vuonna 2000 b) Sen käyttöönotto tuntui oudolta. Äiti ei olisi halunnut vaihtaa rahayksikköä. Nykyisin eurojen käyttö tuntuu luontevalta. Ulkomailla matkustettassa on helppoa, kun ei tarvitse vaihtaa rahaa. c) Haluaisitko markan takaisin? (oma kysymys) Aluksi halusin, mutta en enää. Mielestäni haastattelu onnistui hyvin. 10

11 1. Väritä ja nimeä karttaan nykyiset EU-valtiot 2. Väritä toisella värillä EU:n ehdokasmaat ja nimeä ne km MONISTE 3. Merkitse symboli niiden valtioiden kohdalle, joissa euro on valuuttana. 4. Merkitse lisäksi karttaan (apuna oppikirjan valtioliite) kaikkien niiden EU-valtioiden valuutat (rahayksiköt), joissa euro ei ole käytössä. 5. Väritä Euroopan unionin lippu. MONISTE H B E L G I A P G F L O P O O M W A K K I E R K G Z J U I G C K M A R O K K O I N T I A O K Ä J Ä N E V A I P O I T E A K S N A R R B I A I K A V O L S Z T Q M R Q N O R J A O R I V C I L E I S T O U R U S A Q S A A I L A T I I R A N A U N S V E I T S I A Z A T O T T I F A A L O U P P A M I X C I R A K N U C A R I O A I K K R U T A B J Sokkelon vastaukset. H B E L G I A P G F L O P Belgia, Irlanti, Italia, Kreikka, O O M W A K K I E R K G Z Puola, Ranska, Ruotsi, Slovakia, Unkari, Viro. J U I G C K M A R O K K O I N T I A O K Ä J Ä N E V A I P O I T E A K S N A R R B I A I K A V O L S Z T Q M R Q N O R J A O R I V C I L E I S T O U R U S A Q S A A I L A T I I R A N A U N S V E I T S I A Z A T O T T I F A A L O U P P A M I X C I R A K N U C A R I O A I K K R U T A B J Sokkelossa on pysty- ja vaakariveillä kymmenen EU-valtion nimet. Etsi ne. Tehtäviä HAASTATTELU RAHASTA Haastattele kotona jotain aikuista ja selvitä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Milloin markka vaihtui euroksi Suomessa? Miltä rahan vaihtuminen silloin tuntui? b) Miten markan vaihtuminen euroksi vaikutti kotiväkeesi? c) Keksi oma kysymys aiheesta ja kysy se. Löydätkö lompakostasi muista maista peräisin olevia eurokolikoita? Tehtävien vastaukset 1. Euroopan kieliryhmiä ovat slaavilaiset, romaaniset, germaaniset ja suomalaisugrilaiset kielet. 2. Vähemmistöllä tarkoitetaan väestöryhmää, joita asuu tietyllä alueella vähemmän kuin valtaväestöä. 3. Rasisti on henkilö, joka kuvittelee eri alkuperää olevien ihmisten olevan alempiarvoisia. Tehtäviä 1. Mitä kieliryhmiä Euroopassa on? 2. Mitä tarkoittaa vähemmistö? 3. Millainen henkilö rasisti on? 4. Pohdi, miten siirtolaisuus ja pakolaisuus eroavat toisistaan. 5. Jos sinun olisi pakko muuttaa pois Suomesta, mihin muuttaisit? Miksi? 6. Mistä luulet rasismin johtuvan? 7. Miten voisit a) saada ystäviä, jos joutuisit pakolaiseksi b) auttaa luokallesi tullutta pakolaista? ri Siirtolainen on vapaaehtoisesti maasta toiseen pysyvästi muuttava henkilö. Muuton syynä voi olla esimerkiksi vaihtelun halu, työmahdollisuudet tai perhesyyt. Pakolaisen elämä omassa maassaan on niin mahdotonta tai vaarallista että hänen on pakko muuttaa pois. Moni pakolainen sopeutuu uuteen maahan, mutta monella säilyy kaipuu palata kotimaahan a) b) Euroopan unioni EU-valtioiden nimet moniste s. 14 moniste s. 15 Lisätehtävä: Pakolaiset saapuvat Tehdään pienissä ryhmissä (esim. 3 henkeä) näytelmiä lentokentälle saapuvista pakolaislapsista. Annetaan kaikille sama aihe: Aikuinen suomalainen tulee lentokentälle vastaanottamaan kahta ulkomailta yksin matkustavaa pakolaislasta. Roolit: yksi aikuinen suomalainen ja muut lapsia, jotka eivät tunne toisiaan, ovat hämmentyneitä, eikä kenelläkään näytelmän henkilöistä ole yhteistä kieltä. Näytelmässä ei saa puhua (eikä piirtää). Näytelmän aihe: Miten kentällä toimitaan ja kommunikoidaan? Näytelmien jälkeen pohditaan yhdessä: mitä tapahtui ja miltä tuntui (ja olisi tuntunut aidommassa) tilanteessa, kun ei ole yhteistä kieltä. Oppilaita voidaan pyytää kirjoittamaan (tositarina tai kuvitteellinen) myös aine aiheesta: Kun tunsin itseni ulkopuoliseksi. 11

12 Kalan rakenne Ulkorakenne KALVOPOHJA Sisäelimet 12

13 KALVOPOHJA Suomalaisia kalalajeja 1. Lahna 7. Merilohi 2. Särki 8. Siika 3. Hauki 9. Muikku 4. Ahven 10. Turska 5. Made 11. Silakka 6. Ankerias 12. Kampela 13

14 Euroopan unioni MONISTE 1. Väritä ja nimeä karttaan nykyiset EU-valtiot 2. Väritä toisella värillä EU:n ehdokasmaat ja nimeä ne km 3. Merkitse symboli niiden valtioiden kohdalle, joissa euro on valuuttana. 4. Merkitse lisäksi karttaan (apuna oppikirjan valtioliite) kaikkien niiden EU-valtioiden valuutat (rahayksiköt), joissa euro ei ole käytössä. 5. Väritä Euroopan unionin lippu. 14

15 MONISTE EU-valtioiden nimet H B E L G I A P G F L O P O O M W A K K I E R K G Z J U I G C K M A R O K K O Sokkelossa on pysty- ja vaakariveillä kymmenen EU-valtion nimet. Etsi ne. I N T I A O K Ä J Ä N E V A I P O I T E A K S N A R R B I A I K A V O L S Z T Q M R Q N O R J A O R I V C I L E I S T O U R U S A Q S A A I L A T I I R A N A U N S V E I T S I A Z A T O T T I F A A L O U P P A M I X C I R A K N U C A R I O A I K K R U T A B J H B E L G I A P G F L O P O O M W A K K I E R K G Z J U I G C K M A R O K K O I N T I A O K Ä J Ä N E V A I P O I T E A K S N A R R B I A I K A V O L S Z T Q M R Q N O R J A O R I V C I L E I S T O U R U S A Q S A A I L A T I I R A N A U N S V E I T S I A Z A T O T T I F A A L O U P P A M I X C I R A K N U C A R I O A I K K R U T A B J Sokkelon vastaukset. Belgia, Irlanti, Italia, Kreikka, Puola, Ranska, Ruotsi, Slovakia, Unkari, Viro. 15

16 16