Opettajan opas. Biologian ogian ja maantiedon. Kirsi Agge Terhi Ahonen Sanna Heiskanen Kalle Juuti Merike Kesler Jola Purme Anna Uitto

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opettajan opas. Biologian ogian ja maantiedon. Kirsi Agge Terhi Ahonen Sanna Heiskanen Kalle Juuti Merike Kesler Jola Purme Anna Uitto"

Transkriptio

1 Opettajan opas Biologian ogian ja maantiedon 5 Kirsi Agge Terhi Ahonen Sanna Heiskanen Kalle Juuti Merike Kesler Jola Purme Anna Uitto 1

2 Maapallo täynnä elämää Jakson tavoitteet Oppilaan tiedolliset tavoitteet tietää, että kaikki eliöt voidaan luokitella kuuteen kuntaan tunnistaa tavallisimpia suomalaisia nisäkkäitä, lintuja, kaloja ja selkärangattomia sekä osaa antaa esimerkkejä eri ryhmistä tietää miten eri eliöt hankkivat ravintonsa ja miten ne lisääntyvät ymmärtää maapallon ja lajien muuttuvan aikojen kuluessa ja ymmärtää ihmisen riippuvaisuuden luonnosta Oppilaan taidolliset tavoitteet osaa luokitella eliöitä tuntomerkkien perusteella tutustuu biologisen tutkimuksen tekoon ja harjoittelee tutkimusraportin tekoa (Mitä tutkin? Mitä havaitsin? Mitä päättelin tuloksista?) osaa etsiä tietoja eri lähteistä, käsitellä niitä itsenäisesti ja ryhmässä sekä esittää niitä suullisesti ja kirjallisesti Affektiiviset tavoitteet osaa arvostaa elollista luontoa ja sen monimuotoisuutta ja kiinnostuu biologisen tutkimuksen tekemisestä oppii ryhmässä toimimisen taitoja ja toisten oppilaiden huomioonottamista Jakson toteutus Maapallo täynnä elämää (arvio 10 opetustuntia) 1. Erilaisia eliöitä (1 ot) 2. Pieni ja kestävä itiö (2 ot) 3. Siemenestä kasviksi (1 ot) 4. Tasalämpöiset selkärankaiset (1 ot) 5. Vaihtolämpöiset selkärankaiset (2 ot) 6. Selkärangattomia eläimiä (1 ot) 7. Niveljalkaiset selkärangattomien suurin ryhmä (1 ot) 8. Muuttuva maapallo (1 ot) Jakson koekysymykset sivuilla Lisäksi opettaja voi laajentaa eliökunnan käsittelyä: Maastotuntien aiheita sienten keruu ja tutkiminen (kpl 2) kasvien keruu tai kasvien tutkiminen luonnossa (kpl 2 ja 3) hyönteisten ja muiden ötököiden keruu tai tutkiminen luonnossa, määrityskaavion käyttö (kpl 7) Ryhmätyö- tai projektiaiheita sienten tunnistus ja sienivisa (kpl 2) idätyskokeet (kpl 3) juliste nisäkkäästä tai linnusta (kpl 4) kalojen tunnistus (kpl 5 lisätehtävä) matokompostin teko (kpl 6) vihkotyö selkärangattomasta (kpl 6) loiset (kpl 7 lisätehtävä) tutkielma esihistoriallisesta eläimestä (kpl 8) 2

3 Tarvikkeet jaksoa varten Johdattelu aiheeseen Kiva tietää B I O Maapallo täynnä elämää Ympäristöä tarkkaillessa voi havaita monia erilaisia eläviä olentoja eli eliöitä. Kuinka monta eliötä onnistut löytämään viereisestä kuvasta? Löytämäsi eliöt voidaan luokitella eri ryhmiin. Tämän luokittelun ja eri eliöryhmien tärkeimmät piirteet opit seuraavassa jaksossa. Kysymyksiä kuvasta 1. Mitä eläimiä kuvassa näkyy? 2. Mihin eläinryhmiin ne kuuluvat? 3. Miten kuva olisi erilainen, jos lapset olisivat liikkeellä päivällä? Mitä näkyisi, mitä nyt ei näy? Mitä taas ei luultavasti näkyisi päivällä? 4. Kuvassa on kolmen tutun eliöryhmän (kasvit, sienet, eläimet)lajeja. Löydätkö esimerkin jokaisesta? Mitä muita eliöitä on olemassa? 5. Mitä luulet lasten tekevän? Jokamiehenoikeudet lyhyesti minä ja ympäristö liikkuminen luonnossa jokamiehenoikeudet L O G I A Kpl 1 herkkusieni valkoinen paperi lasipurkki tai kertakäyttömuki Kpl 2 jokaiselle siemenlajille oma astia tuorekelmua talouspaperia erilaisia siemeniä (esim. riisiä, herneitä, pääsiäisruohoa, auringonkukan siemeniä) Kpl 4 eläinkirjat, internet Kpl 5 terävät sakset pinsetit muovialusta tai sanomalehteä pulpetin suojaksi kala (esim. ahven) eläinkirjat, internet Kpl 6 laakea astia (vanha akvaario tai karkkilaatikko) multaa kuivia, puunlehtiä useita kymmeniä kastematoja biojätettä Kpl 7 (jos ötököitä pyydystetään maastossa) purkkipyydys (vietävä maastoon etukäteen) haaveja lasipurkkeja tai muita näyteastioita Opettajan tekemiä demoja varten lisäksi: Kpl 2 sammal- ja jäkälänäytteitä sekä erilaisia sieniä (haettava edellisenä päivänä) Kpl 3 erilaisia kukkia (haettava kaupasta tai luonnosta) liotettuja herneen tai pavun siemeniä (likoamaan 1-2 vuorokautta ennen tuntia) sanomalehteä, lasipurkki, tuore kelmua, herneen siemeniä (kasvamaan n. 1 viikko ennen tuntia) useita erityyppisiä hedelmiä (haettava edellisenä päivänä) Kpl 8 tusseja ja vessapaperirulla (tehdään tunnin aikana) 3

4 Ulkorakenne Sisäelimet KALVOPOHJA MONISTE Tavoitteet Vaihtolämpöiset selkärankaiset Oppilas tunnistaa suomalaisia kalalajeja osaa kuvailla kalojen, sammakkoeläinten ja matelijoiden yleisiä piirteitä, niiden sopeutumista elinympäristöönsä ja lisääntymistapoja ymmärtää käsitteet vaihtolämpöinen ja kylmänhorros Opetuspolku 1. Oppitunti 1. Motivointina Kalojen ennätykset (Kiva tietää). Tutustutaan ankeriaan kuvaan ja kartalta sen vaellusmatkaan. 2. Käsitellään eri vaihtolämpöiset selkärankaisryhmät ja niiden lisääntyminen kirjan tekstin tai taulumallin avulla. 3. Kerrataan tasalämpöisten sopeutuminen talveen. Täydennetään taulumallia vaihtolämpöisten selkärankaisten osalta (ks. taulumalli). 4. Kotitehtäviksi tehtävät Oppitunti 1. Tehdään tutkimukset Kuin kala vedessä ja Kalan sisäelimet kuvien tai oikean kalan avulla. 2. Tehdään pareittain tehtäviä Vaihtolämpöiset selkärankaiset Biologian ja maantiedon polku 5 Silakat ovat parvikaloja, jotka elävät Itämeren ulapalla syöden pieniä planktonäyriäisiä. Kampelat ovat erikoisia kaloja, koska ne makaavat pohjalla vasemmalla kyljellään ja niiden silmät sijaitsevat kalan oikealla puolella. Ravinnokseen ne keräävät pohjan selkärangattomia eläimiä. Lämpimissä sisävesissä viihtyvä kuha on eräs suosituimmista ruokakaloistamme. Terävähampainen kuha pyydystää pienempiä kaloja ravinnokseen. Kylmä kangistaa vaihtolämpöiset Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat ovat vaihtolämpöisiä. Niiden lämpötila muuttuu aina ympäristön lämpötilan mukaan. Talveksi sammakkoeläimet ja matelijat vaipuvat kylmänhorrokseen. Kylmänhorroksessa niiden lämpötila voi käväistä jopa pakkasen puolella. Kalojenkin liikkeet hidastuvat talvella ja ne syövät ja liikkuvat hyvin vähän. Kalat lisääntyvät kutemalla Kalat ovat sopeutuneet elämään vedessä. Ne hengittävät veteen liuennutta happea kiduksillaan ja liikkuvat eviensä avulla. Lisääntyminen tapahtuu siten, että naaras kutee eli laskee mätimunansa esimerkiksi suojaiselle ranta-alueelle ja uros hedelmöittää ne maidilla. Naaraskala voi laskea kerralla satojatuhansia mätimunia, mutta vain osa niistä kehittyy aikuisiksi kaloiksi. Mätimunat voivat olla halkaisijaltaan muutaman millimetrin kokoisia. Kalanpoikaset kehittyvät ensin munissa olevan vararavinnon turvin. Muutamien viikkojen kuluttua kalanpoikanen alkaa muistuttaa aikuista kalaa. Kalan rakenne Suomalaisia kalalajeja TAULUMALLI El<ä i n t n so[p& u t u m i n n t<a l#v n TASALÄMPÖINEN VAIHTOLÄMPÖINEN 1. aktiivinen talvella 4. kylmänhorros ruumiinlämpö ei muutu ruumiinlämpö voi laskea alle 0 C hirvi, talitiainen liskot, sammakot, hyönteiset 2. talviuni 5. hidastunut liikkuminen ruumiinlämpö laskee vähän ruumiinlämpö laskee veden voi herätä välillä lämpötilan mukaan karhu, mäyrä liikkeet hidastuvat, syövät vähän 3. talvihorros kalat ja muut vesieläimet ruumiinlämpö voi laskea lähelle 0 C siili, lepakot 4

5 Hauki on peto, joka väijyy kaislikossa ja syöksyy yllättäen saaliinsa kimppuun. Sammakkoeläimet vedessä ja maalla Sammakkoeläimet ovat sopeutuneet vain puolittain maaelämään, sillä ne lisääntyvät vedessä. Naaras munii veteen mätimunia, ja naaraan selkäpuolelle tarttunut koiras laskee niiden päälle siemennesteen. Sammakkoeläinten kehitykseen kuuluu myös vedessä elävä, kiduksilla hengittävä toukkavaihe. Suomen sammakkoeläimet ovat rauhoitettuja. Siksi on tärkeää jättää sammakonkutu rauhaan. Suomessa elää myös sammakolle sukua oleva rupikonna. Konnat liikkuvat ryömien, sammakot hyppimällä. Maan matelijat Suomessa on vain kaksi liskolajia, sisilisko ja jalaton vaskitsa. Käärmelajeja Suomessa on kolme: kyy, rantakäärme ja hyvin harvinainen kangaskäärme. Myrkyllistä kyytä lukuun ottamatta ne ovat rauhoitettuja. Liskojen ravintoa ovat pääasiassa hyönteiset ja hämähäkit. Käärmeet syövät pikkunisäkkäitä, linnunmunia ja toisia matelijoita. Matelijoilla lisääntymiseen kuuluvat parittelu ja munien kehittyminen naaraan sisällä kuten linnuilla. Matelijat munivat munansa esimerkiksi maahan pesäkoloon. Munat kehittyvät, kun aurinko lämmittää niitä pesässä. Matelijat voivat munia kerralla useita kymmeniä munia. Kyyn ja kangaskäärmeen munat kuoriutuvat usein jo eläimen sisällä, joten nämä lajit voivat synnyttää eläviä poikasia. Sammakko kehittyy useiden toukkavaiheiden kautta aikuiseksi. Tutki kuvasta, mitä muutoksia viidessä toukkavaiheessa tapahtuu. Maapallo täynnä elämää 27 Oppilaat kysyvät Mikä on Suomen pisin käärme? Rantakäärme on Suomen pisin käärme; se voi kasvaa jopa 135-senttiseksi. Miten kyyn purema vaikuttaa? Puremakohdassa on kaksi pientä reikää, joiden ympärillä iho punoittaa, voi turvota ja aristaa voimakkaasti. Potilas voi olla huonovointinen. Voiko kyyn puremaan kuolla? Se on harvinaista. Joku voi olla myrkylle allerginen, mikä pahentaa tilannetta. Lääkärintarkastus on aina tarpeen. Jos hengitystiet turpoavat pahasti, uhri voi tukehtua. Näin voi käydä esim. koiralle, jota kyy puree kuonoon. Miten käärmeen voi maastossa tunnistaa? Ks. tehtävä 7. Vaaleammalla kyyllä näkyy selässä sahalaita, mutta sillä ei ole keltaisia pilkkuja niskassa. Täysin mustaa käärmettä täytyy aina varoa, koska se voi olla kyy tai rantakäärme. Huom. vaskitsa, joka on jalaton lisko, ei ole koskaan musta ja sen selässä voi olla pitkittäisiä juovia ja täpliä. Aikuinen vaskitsa on alle 35 cm. Käärmeet ovat yleensä cm mittaisia. Oppilaiden virhekäsityksiä Kiva tietää Eliöiden ennätykset Mikä suomalainen kala ui elämänsä aikana pisimmän matkan? Pisimmän matkan uivat vaeltavat ankeriaat. Ne kuoriutuvat Atlantin Sargassomeressä (Floridan itäpuolella) ja uivat Golfvirran mukana myös Itämereen laskeviin jokiin. (n km). Täysikasvuisina ne vaeltavat takaisin Sargassomereen kutemaan, jonka jälkeen ne kuolevat. Lisätietoa internetistä /pub/sci/bio/life/index.html /kalalajit.php /elainmuseo/index.htm Talvihorros on sama kuin talviuni. Talvihorros on talviunta selvästi syvempi horrostila. Talviunessa eläimen ruumiinlämpö laskee vain muutaman asteen ja se voi herätä välillä. Talvihorroksessa ruumiinlämpö voi laskea lähelle 0 C ja elintoiminnot ovat hitaita. On hyvä painottaa, että vain eräät tasalämpöiset selkärankaiset eläimet vaipuvat talvihorrokseen (esim. siili, lepakot). Kaikki vaihtolämpöiset eläimet ovat horroksessa talven ajan. Maalla elävät eläimet vaipuvat kylmänhorrokseen vain, jos ulkolämpötila laskee niin paljon, etteivät ne pysty liikkumaan ja hankkimaan ravintoa. Vedessä jään alla lämpötila pysyy 0 C yläpuolella, joten kalat ja muut vesieläimet liikkuvat ja syövät talvellakin tosin kylmän hidastamina. 5

6 MONISTE Ulkorakenne Sisäelimet KALVOPOHJA 5 Vaihtolämpöiset selkärankaiset Tutkimukset Kuin kala vedessä ja Kalan sisäelimet Tavoitteet tutustua biologiseen tutkimukseen (eläimen rakenteen tutkiminen ja osien nimeäminen) harjoitella päätelmien tekemistä opitun perusteella opetella käyttämään biologisia käsitteitä oikeassa tilanteessa Toteutus ja tulokset Voidaan tutkia kalakuvia kirjasta, avata oikeita kaloja pari- tai ryhmätyönä tai opettaja voi demonstroida avaamisen. Tutkimus tehdään opettajan ohjeiden mukaan ja rakenteet nimetään monisteeseen. Helpoimmin hankittava avattava kala on ahven (myös muut petokalat ovat hyviä, mutta usein kalliita). Särkikaloja, silakkaa ja muikkua voi käyttää, mutta niistä elinten löytäminen on hankalampaa. Lisätehtävä: Tunnista kaloja Oppilaille voi jakaa kalamonisteen (s.13), josta he saavat tunnistaa kalalajeja kalakirjo- jen tai internetin avulla. Tutkimuksia KUIN KALA VEDESSÄ Tarvikkeet Tutki kalan ulkorakennetta. Mikä kalan terävät sakset tai veitsi rakenteessa osoittaa, että se on sopeutunut vesiympäristöön? Kirjoita tutki- pinsetit muovialusta tai sanomalehteä pulpetin suojaksi muskysymys ja päätelmäsi vihkoon. kala KALAN SISÄELIMET Teen näin Tutki kalan sisäelimiä kuvasta. Avaa oikea kala ja yritä löytää kuvassa näkyviä elimiä. kiduskansi sierain kidukset rintaevä mahalaukku sydän maksa vatsaevä selkäevä suoli selkäranka mätipussi kylkiviiva peräevä uimarakko pyrstö 28 Biologian ja maantiedon polku 5 Suomalaisia kalalajeja Kalan rakenne Tutkimusraportti Kalan rakenne (opettaja antaa ohjeet miten kysymyksiin vastataan, kirjataan yhdessä vihkoon) Mitä tutkin? Tutkin kalan rakennetta ja pohdin sopeutumista elämään vedessä. Mitä havaitsin? (voi kirjata esim. ranskalaisin viivoin) Kalan ulkoinen rakenne: kalan sukkulamainen muoto, evät ja niiden sijainti, pyrstö, suomut, väritys päältä ja alta, kiduskannet, kylkiviiva-aisti, hampaat, pinnan limaisuus. Kalan sisäinen rakenne: kidukset, uimarakko, lisääntymiselimet (mätipussi tai maitipussi), sydän, mahalaukku, suoli, maksa, munuainen, sappirakko. Mitä päättelin tuloksista? Vedessä elämiseen ja liikkumiseen sopeutumista osoittavia rakenteita ovat mm. kalan muoto ja liikkumisen käytettävät evät ja pyrstö. Suomut ja ihon limaisuus suojaavat kalaa vedessä. Kala voi hengittää vedessä kidusten avulla ja uimarakon avulla kala säätelee uintisyvyyttään. Kala tarvitsee lisääntymistä varten paljon mätimunia ( ) tai maitia ( ). Suuri munamäärä tarvitaan, että edes muutama yksilö kehittyisi aikuisiksi. Munat ja kalanpoikaset ovat monien vesieläinten ravintoa. 6

7 Tehtävien vastaukset Tehtäviä 1. Mitä tarkoittaa vaihtolämpöinen eläin? 2. Kirjoita esimerkkejä vaihtolämpöisistä eläimistä. 3. Mitä tarkoittaa kylmänhorros? 4. Miten sammakko, matelija ja kala lisääntyvät? 5. Sammakko vai lisko? Vertaile liskoihin kuuluvaa sisiliskoa ja sammakkoeläimiin kuuluvaa vesiliskoa. Miten ne eroavat toisistaan? Voit hakea tietoa eroista myös eläinkirjoista. 6. Kyykäärme vai rantakäärme? Kyykäärme ja rantakäärme voivat olla samannäköisiä. Tutki kuvista ja eläinkirjoista, minkä seikkojen perusteella ne erottaa toisistaan. 7. Kyyn pureman hoito vesilisko sisilisko 1. Vaihtolämpöisen eläimen ruumiinlämpö muuttuu ympäristön lämpötilan mukaan. Eläinten liikkuminen ja elintoiminnot hidastuvat lämpötilan laskiessa. 2. Nisäkkäitä ja lintuja lukuun ottamatta eläimet ovat vaihtolämpöisiä. Esim. matelijat, sammakkoeläimet, kalat ja selkärangattomat eläimet. 3. Vaihtolämpöiset eläimet vaipuvat kylmänhorrokseen, kun ympäristön lämpötila lähenee nollaa. Ruumiinlämpö voi käväistä jopa pakkasen puolella, jolloin eläimen elintoiminnot ovat lähes pysähdyksissä. Kyy on ainoa myrkyllinen käärme Suomessa. Yleensä se väistää ihmistä, ja hyvä keino käärmeiden karkottamiseksi on tömistely. Yllätetyksi tultuaan kyy saattaa kuitenkin purra. Hae kirjallisuudesta ja internetistä tietoa siitä, miten kyyn puremaa pitää hoitaa. rantakäärme kyy Kun käärme puree, myrkky siirtyy onttojen myrkkyhampaiden kautta saaliiseen ja lamaannuttaa sen. Pohdi, miksi myrkky on käärmeelle tärkeä saalistusväline. 4. Sammakko, matelija ja kala lisääntyvät munimalla munia. Sammakkoeläimet ja kalat munivat veteen. Matelijat munivat maalle monenlaisten kolojen tai kuoppien suojiin. 5. Tietoja etsitään eläinkirjoista ja internetistä. Tietojen perusteella tehdään esimerkiksi sivun alareunan mukainen taulukko. Pituus (aikuinen) Värit ja kuviot Elinympäristö Levinneisyys Ravinto Lisääntyminen Sisilisko cm, häntä keskiruumista pidempi. Päältä ruskeanharmaa, vihertävä; viiruja tai täpliä, alta valkoinen, keltainen, oranssi tai punertava. Maalla kosteissa ja aurinkoisissa ympäristöissä kuten metsässä ja pelloilla Koko Suomessa, harvinainen ja suojeltu Hyönteiset, hämähäkit, madot, toukat Parittelu tapahtuu keväällä, naaraat munivat 3 10 munaa kerralla. Vesilisko cm, häntä puolet pituudesta. Päältä vihertävän ruskea ja alta oranssinkeltainen, vatsapuolella tummia pyöreitä täpliä Maalla kosteissa ympäristöissä, kutee aina vedessä Etelä-Suomi Pienet selkärangattomat eläimet, hyönteiset, hämähäkit, toukat Lisääntyvät toukokuussa, ulkoinen hedelmöitys, toukkavaiheet kuten sammakolla 6. Tietoja etsitään eläinkirjoista ja internetistä. Tiedot voidaan kerätä myös taulukkoon. Kyyllä on usein selässään selkeä tumma sahanteräkuvio. Kyy on väriltään ruskea, harmaa, siniharmaa tai musta. Rantakäärme voi olla vihertävä tai musta. Mustallakin rantakäärmeellä keltainen niskalaikku, mikä kyyltä puuttuu. Kyyn silmän pupilli on pystyssä oleva soikio mutta rantakäärmeellä se on pyöreä. Rantakäärmeen pää on kapeampi kuin kyyllä. 7. Puremakohdassa on kaksi pientä reikää, joiden ympärillä iho punoittaa ja aristaa ja ihminen voi tulla huonovointiseksi. On tärkeää pysyä rauhallisena ja pitää purtua ruumiinosaa levossa. Jos on yksin, on käveltävä rauhallisesti avun ulottuville; juosta ei saa ettei myrkky pääse leviämään. Puremakohtaa ei saa käsitellä, vaan tulee hankkiutua mahdollisimman pian lääkäriin. Kyytabletti ei paranna, mutta voi vähentää turvotusta. 7

8 15 Eurooppalaisuus yhdistää Tavoitteet Oppilas oppii, että Euroopassa puhutaan useita kieliä, joista useilla on yhteinen pohja eli ne muodostavat kieliryhmiä ymmärtää termejä kansalainen, vähemmistö, maahanmuuttaja ja monikulttuurisuus laajentaa ymmärrystään suvaitsevaisuudesta ja kulttuurin käsitteestä tietää, että Suomi kuuluu Euroopan unioniin ja ymmärtää EU:n päätehtävät Opetuspolku 1. Motivointina arvoitus: Mikä tämä on? (pisteitä 5 1, sen mukaan mistä vihjeestä arvaa): Vihje 1 se on sinikeltainen Vihje 2 se otetaan esille vain tiettyinä päivinä Vihje 3 siinä on 12 tähteä Vihje 4 ulkona ollessaan se usein liehuu Vihje 5 se on Euroopan unioniin kuuluvien maiden yhteinen symboli 2. Luetaan ääneen teksti osio kerrallaan. 3. Keskustellaan jokaisesta osiosta aina luetun jälkeen. 4. Tehdään kysymyksiä ryhmissä lapuille kappaleesta (kysymys+vastaus). Jaetaan ryhmille kappaleesta osiot tai jokainen ryhmä tekee kappaleesta 10 kysymystä. 14 Lappuja vaihdetaan ryhmittäin ja niitä arvuutetaan muilta ryhmän jäseniltä. 5. Tehdään tehtäviä. 6. Käydään EU:n päätehtävät läpi opettajajohtoisesti. 7. Kotitehtäväksi tutkimus. 15 Kansojen kirjoa Eurooppalaisuus yhdistää Eurooppalaiset kuuluvat useisiin eri kansoihin, joilla on oma kieli sekä omia perinteitä. Monet eurooppalaiset kielet ovat sukua toisilleen, ja eurooppalaiset perinteet, juhlat ja vaikkapa sadut ovat usein samaa alkuperää. Euroopassa tervehditään monilla kielillä ja tavoilla. Tunnistatko tervehdykset? Bom dia! Guten Tag! Biologian ja maantiedon polku 5 Satojen kielten sorinaa Euroopassa puhutaan satoja kieliä, ja osa niistä muistuttaa toisiaan niin paljon, että puhutaan kieliryhmästä. Romaanisia kieliä eli espanjaa, italiaa, portugalia, ranskaa tai romaniaa puhuvien on melko helppo oppia ymmärtämään toisiaan. Germaanisia kieliä ovat saksa, englanti, hollanti ja Pohjoismaissa puhutut kielet suomea lukuun ottamatta. Slaavilaisia kieliä, kuten venäjää, kroaattia, puolaa ja tsekkiä puhutaan Euroopan itäosissa. Jassu! Szia! TAULUMALLI Romaaniset kielet: latina, ranska, espanja, portugali, italia, romania Eu ro\o[pa n k i l i ry}h m<ä t Germaaniset kielet Länsigermaaniset: englanti, hollanti, saksa Pohjoisgermaaniset eli skandinaaviset kielet: ruotsi, norja, islanti, tanska Suomalais-ugrilaiset kielet: suomi, saame, eesti, unkari kreikka Slaavilaiset kielet: venäjä, puola, tsekki, bulgaria, kroaatti, serbokroatia, sloveeni 8

9 Suomen kieli ja saame kuuluvat pieneen suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään. Samansukuisia kieliä puhutaan myös Virossa, Venäjän puolella Karjalassa ja Unkarissa. Kreikan kieli on vuosituhansien aikana kehittynyt omaksi kieliryhmäkseen. Vähemmistöjä Suomen kansalainen on syntyperältään suomalainen, tai hänelle on myönnetty Suomen kansalaisuus. Vähemmistöksi kutsutaan sellaista väestöryhmää, jonka edustajia asuu tietyllä alueella vähemmän kuin valtaväestöä. Vähemmistöjä ovat esimerkiksi vammaiset, suomenruotsalaiset, somalit, saamelaiset ja romanit. Muista maista tulleita maahanmuuttajia kutsutaan siirtolaisiksi tai pakolaisiksi. Siirtolainen muuttaa pysyvästi uuteen maahan vapaaehtoisesti esimerkiksi työpaikan vuoksi. Pakolainen on pakotettu muuttamaan pois kotimaastaan. Lähdön syynä voi olla vaikkapa kotimaassa vallitseva sota. Saman valtion asukkaat voivat kokea yhteenkuuluvuutta, vaikka heillä olisi eri uskonto tai kieli. Euroopan asukkaista kolme On rikkaus omata ystäviä muista kulttuureista. Romanialaisessa tehtaassa ommellaan Euroopan unionin lippua. neljäsosaa on kristittyjä. Tietyillä alueilla, erityisesti Kaakkois-Euroopassa, on paljon muslimeja, joiden uskonto on islam. Se on yleistynyt monissa Euroopan maissa työntekijöiden liikkuvuuden ja pakolaisuuden takia. Monet eurooppalaiset eivät tunnusta mitään uskontoa, ja heitä kutsutaan ateisteiksi. Suomalaiset voivat olla uskonnolliselta taustaltaan esimerkiksi ortodokseja, kieleltään ruotsalaisia tai alkuperältään somaleita. Monikulttuurisuus ja rasismi Euroopassa on monia kansoja ja kulttuureja, joten yhdessä eläminen vaatii erilaisuuden hyväksymistä. Se tarkoittaa ihmisten kohtelemista tasapuolisesti iästä, sukupuolesta, ulkonäöstä, alkuperästä, seksuaalisesta suuntautuneisuudesta tai vammasta riippumatta. Pyrkimys tasapuoliseen kohteluun on jokaisen velvollisuus. Monikulttuurisen ympäristön pitäisi olla salliva ja kohtelias. Erimielisyydet tulee ratkaista sovittelemalla ja laatimalla yhteisiä sääntöjä. Rasisti tarkoittaa henkilöä, joka ajattelee, että eri alkuperää olevat ihmiset ovat vähempiarvoisia kuin he itse. Suomessa rasismi on kielletty lailla. Ympäri Eurooppaa 15 Syventävää tietoa Euroopan unioni (EU) on 27 jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. Euroopan unionin merkittävimpään toimivaltaan kuuluvat mm. sisämarkkinat, maatalouspolitiikka ja kauppapolitiikka. Nimitys Euroopan unioni tuli käyttöön vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksen myötä. EU:lla on yhdeksän toimielintä, ja niillä on kullakin omat tehtävänsä unionin hallinnossa. Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteenlaskettu väkiluku on yli 491 miljoonaa. Eurooppapäivä 9.5. on liputuspäivä. EU:n tunnuslause on Moninaisuudessaan yhtenäinen. Oppilaat kysyvät Mitä on suvaitsevaisuus? Erilaisten kulttuurien ja tapojen sekä ihmisoikeuksien kunnioittamista. Ihmisten hyväksymistä sellaisena kuin he ovat. Kirjassa on käytetty suvaitsevaisuus-sanan tilalla moniulotteisempaa sanaa monikulttuurisuus. Opettaja voi halutessaan puhua suvaitsevaisuudesta rinnakkaisterminä. Montako tähteä on EU-lipussa? Mitä ne tarkoittavat? Tähtien lukumäärä on 12, koska se on täydellisyyden ja yhtenäisyyden perinteinen vertauskuva. Lipun tähtien lukumäärä ei liity mitenkään jäsenvaltioiden lukumäärään. Näin ollen lippu pysyy samanlaisena Euroopan unionin laajentumisesta huolimatta. Kultaisten tähtien muodostama ympyrä edustaa eurooppalaisten välistä yhteisvastuullisuutta ja sopusointua. Kiva tietää Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia). Lisäksi Turkin ja Kroatian kanssa käydään jäsenyysneuvotteluja ja Makedonia on ehdokasmaa (2008). Lisätietoa internetistä (Ulkoasianministeriön ylläpitämä sivusto, mm. yleistietoa EU:sta) (Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa) (Euroopan kielet) (Eurooppapelejä nuorille) (Euroopan unionin portaali suomeksi) Miksi EU perustettiin? EU perustettiin toisen maailmansodan jälkeen tärkeänä tavoitteena turvata rauha alueella. EU:n tarkoitus on alueen talouselämän kehittyminen ja ihmisten elintason parantaminen. Esimerkiksi markkina-alueen laajeneminen ja rajojen vapautuminen parantaa yritysten kannattavuutta. Mitä hyötyä EU:sta on? EU:n jäsenmaiden välillä ihmisten, tavaroiden, palveluja ja pääoman liikkumista on helpotettu sopimuksin. Jokainen halukas voi esim. muuttaa toiseen EU-maahan tai hankkia palveluja toisesta EU-maasta. EU antaa myös erilaisia tukia jäsenmailleen (esim. pohjoiselle maataloudelle) ja tekee yhteistyötä monissa asioissa, esim. ympäristönsuojelussa. Mitä kieliä s.14 kuvassa on? Lentokentällä kohtaavat portugalilainen lentoemäntä, saksalainen vanha mies, venäläinen tyttö, kreikkalainen rinkka selässä ja unkarilainen viulisti. 9

10 15 Tutkimukset Eurooppalaisuus yhdistää Haastattelu rahasta Oppilaan tavoitteet laajentaa käsitystä Euroopan unionista harjoitella haastattelun tekemistä Toteutus ja tulokset Oppilasta voi ohjata tekemään haastattelun myös puhelimitse. Euro otettiin käyttöön Suomessa vuon- na Yksi euro oli silloin 5,94573 eli n. 6 mk. Lisätehtävänä kotona voidaan tutkia mahdollisesti löytyviä eri euromaiden kolikoita. Portugali Irlanti Tutkimuksia Lue teksti Euroopan unionista taustatiedoksi. Tee sitten haastattelututkimus kotiväellesi. Ranska EU eurooppalaista yhteistyötä Monet Euroopan valtioista ovat Euroopan unionin eli EU:n jäseniä. Euroopan unionin jäsenvaltiot pyrkivät tekemään yhteisiä päätöksiä ja toimimaan demokraattisesti. Päätöksillä edistetään ihmisoikeuksia ja helpotetaan työssäkäyntiä ja matkailua. Yhteisillä sopimuksilla edistetään kaupankäyntiä ja ympäristönsuojelua. Euroopan unionin tavoitteena on estää yhteistyöllä sotia. Maailmanlaajuisessa päätöksenteossa EU voi antaa painavamman yhteisen panoksen kuin yksittäiset Euroopan valtiot. Suomi on kuulunut Euroopan unioniin vuodesta Belgia Luxemburg Iso- Britannia Tanska Alankomaat Saksa Ruotsi Puola Suomi Viro Latvia Liettua Tšekki Slovakia Itävalta Unkari Slovenia Romania Kroatia Osa EU-maista on ottanut kaupankäynnin helpottamiseksi käyttöön yhteisen valuutan, euron. Suomessakin euro on korvannut aiemmin käytössä olleen markan. Espanja Italia Bulgaria Makedonia Turkki Kreikka 500 km Malta Kypros Jäsenmaa Ehdokasmaa Rahayksikkönä euro 16 Biologian ja maantiedon polku Tutkimusraportti Haastattelu rahasta Haastateltava äitini Miisa (henkilön nimi / sukulaissuhde) Haastattelutilanne Tampere , kotona (paikka, aika, tapa esim. puhelimitse) a) Haastateltavan mukaan markka vaihtui euroksi vuonna 2000 b) Sen käyttöönotto tuntui oudolta. Äiti ei olisi halunnut vaihtaa rahayksikköä. Nykyisin eurojen käyttö tuntuu luontevalta. Ulkomailla matkustettassa on helppoa, kun ei tarvitse vaihtaa rahaa. c) Haluaisitko markan takaisin? (oma kysymys) Aluksi halusin, mutta en enää. Mielestäni haastattelu onnistui hyvin. 10

11 1. Väritä ja nimeä karttaan nykyiset EU-valtiot 2. Väritä toisella värillä EU:n ehdokasmaat ja nimeä ne km MONISTE 3. Merkitse symboli niiden valtioiden kohdalle, joissa euro on valuuttana. 4. Merkitse lisäksi karttaan (apuna oppikirjan valtioliite) kaikkien niiden EU-valtioiden valuutat (rahayksiköt), joissa euro ei ole käytössä. 5. Väritä Euroopan unionin lippu. MONISTE H B E L G I A P G F L O P O O M W A K K I E R K G Z J U I G C K M A R O K K O I N T I A O K Ä J Ä N E V A I P O I T E A K S N A R R B I A I K A V O L S Z T Q M R Q N O R J A O R I V C I L E I S T O U R U S A Q S A A I L A T I I R A N A U N S V E I T S I A Z A T O T T I F A A L O U P P A M I X C I R A K N U C A R I O A I K K R U T A B J Sokkelon vastaukset. H B E L G I A P G F L O P Belgia, Irlanti, Italia, Kreikka, O O M W A K K I E R K G Z Puola, Ranska, Ruotsi, Slovakia, Unkari, Viro. J U I G C K M A R O K K O I N T I A O K Ä J Ä N E V A I P O I T E A K S N A R R B I A I K A V O L S Z T Q M R Q N O R J A O R I V C I L E I S T O U R U S A Q S A A I L A T I I R A N A U N S V E I T S I A Z A T O T T I F A A L O U P P A M I X C I R A K N U C A R I O A I K K R U T A B J Sokkelossa on pysty- ja vaakariveillä kymmenen EU-valtion nimet. Etsi ne. Tehtäviä HAASTATTELU RAHASTA Haastattele kotona jotain aikuista ja selvitä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Milloin markka vaihtui euroksi Suomessa? Miltä rahan vaihtuminen silloin tuntui? b) Miten markan vaihtuminen euroksi vaikutti kotiväkeesi? c) Keksi oma kysymys aiheesta ja kysy se. Löydätkö lompakostasi muista maista peräisin olevia eurokolikoita? Tehtävien vastaukset 1. Euroopan kieliryhmiä ovat slaavilaiset, romaaniset, germaaniset ja suomalaisugrilaiset kielet. 2. Vähemmistöllä tarkoitetaan väestöryhmää, joita asuu tietyllä alueella vähemmän kuin valtaväestöä. 3. Rasisti on henkilö, joka kuvittelee eri alkuperää olevien ihmisten olevan alempiarvoisia. Tehtäviä 1. Mitä kieliryhmiä Euroopassa on? 2. Mitä tarkoittaa vähemmistö? 3. Millainen henkilö rasisti on? 4. Pohdi, miten siirtolaisuus ja pakolaisuus eroavat toisistaan. 5. Jos sinun olisi pakko muuttaa pois Suomesta, mihin muuttaisit? Miksi? 6. Mistä luulet rasismin johtuvan? 7. Miten voisit a) saada ystäviä, jos joutuisit pakolaiseksi b) auttaa luokallesi tullutta pakolaista? ri Siirtolainen on vapaaehtoisesti maasta toiseen pysyvästi muuttava henkilö. Muuton syynä voi olla esimerkiksi vaihtelun halu, työmahdollisuudet tai perhesyyt. Pakolaisen elämä omassa maassaan on niin mahdotonta tai vaarallista että hänen on pakko muuttaa pois. Moni pakolainen sopeutuu uuteen maahan, mutta monella säilyy kaipuu palata kotimaahan a) b) Euroopan unioni EU-valtioiden nimet moniste s. 14 moniste s. 15 Lisätehtävä: Pakolaiset saapuvat Tehdään pienissä ryhmissä (esim. 3 henkeä) näytelmiä lentokentälle saapuvista pakolaislapsista. Annetaan kaikille sama aihe: Aikuinen suomalainen tulee lentokentälle vastaanottamaan kahta ulkomailta yksin matkustavaa pakolaislasta. Roolit: yksi aikuinen suomalainen ja muut lapsia, jotka eivät tunne toisiaan, ovat hämmentyneitä, eikä kenelläkään näytelmän henkilöistä ole yhteistä kieltä. Näytelmässä ei saa puhua (eikä piirtää). Näytelmän aihe: Miten kentällä toimitaan ja kommunikoidaan? Näytelmien jälkeen pohditaan yhdessä: mitä tapahtui ja miltä tuntui (ja olisi tuntunut aidommassa) tilanteessa, kun ei ole yhteistä kieltä. Oppilaita voidaan pyytää kirjoittamaan (tositarina tai kuvitteellinen) myös aine aiheesta: Kun tunsin itseni ulkopuoliseksi. 11

12 Kalan rakenne Ulkorakenne KALVOPOHJA Sisäelimet 12

13 KALVOPOHJA Suomalaisia kalalajeja 1. Lahna 7. Merilohi 2. Särki 8. Siika 3. Hauki 9. Muikku 4. Ahven 10. Turska 5. Made 11. Silakka 6. Ankerias 12. Kampela 13

14 Euroopan unioni MONISTE 1. Väritä ja nimeä karttaan nykyiset EU-valtiot 2. Väritä toisella värillä EU:n ehdokasmaat ja nimeä ne km 3. Merkitse symboli niiden valtioiden kohdalle, joissa euro on valuuttana. 4. Merkitse lisäksi karttaan (apuna oppikirjan valtioliite) kaikkien niiden EU-valtioiden valuutat (rahayksiköt), joissa euro ei ole käytössä. 5. Väritä Euroopan unionin lippu. 14

15 MONISTE EU-valtioiden nimet H B E L G I A P G F L O P O O M W A K K I E R K G Z J U I G C K M A R O K K O Sokkelossa on pysty- ja vaakariveillä kymmenen EU-valtion nimet. Etsi ne. I N T I A O K Ä J Ä N E V A I P O I T E A K S N A R R B I A I K A V O L S Z T Q M R Q N O R J A O R I V C I L E I S T O U R U S A Q S A A I L A T I I R A N A U N S V E I T S I A Z A T O T T I F A A L O U P P A M I X C I R A K N U C A R I O A I K K R U T A B J H B E L G I A P G F L O P O O M W A K K I E R K G Z J U I G C K M A R O K K O I N T I A O K Ä J Ä N E V A I P O I T E A K S N A R R B I A I K A V O L S Z T Q M R Q N O R J A O R I V C I L E I S T O U R U S A Q S A A I L A T I I R A N A U N S V E I T S I A Z A T O T T I F A A L O U P P A M I X C I R A K N U C A R I O A I K K R U T A B J Sokkelon vastaukset. Belgia, Irlanti, Italia, Kreikka, Puola, Ranska, Ruotsi, Slovakia, Unkari, Viro. 15

16 16

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10200/17 CO EUR-PREP 29 POLGEN 92 AG 21 ECON 528 UEM 198 SOC 477 COMPET 492 ENV 604 EDUC 293 RECH 231 ENER 284 JAI 596 EMPL 366 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea 1 valkoinen - Tämä on valkoinen väri. valkoinen luistin - Tämä luistin on valkoinen. valkoinen luuranko - Tämä luuranko on valkoinen. valkoinen kukko - Tämä kukko on

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto: LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET ALBANIA Taajamissa ALGERIA Taajamissa ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! AZERBAIDZHAN Taajamissa 40 km/h 70 km/t BELGIA Taajamissa yli 7,5 t kokonaispainoiset

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea 1 valkoinen - Tämä on valkoinen väri. valkoinen luistin - Tämä luistin on valkoinen. valkoinen luuranko - Tämä luuranko on valkoinen. valkoinen kukko - Tämä kukko on

Lisätiedot

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä

Lisätiedot

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston

Lisätiedot

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Oy Hartwall Ab Momentin Group Oy Olvi Oyj Red Bull Finland Oy Saimaan Juomatehdas Oy Oy Sinebrychoff Ab Valvoo panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden etuja alkoholi-

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD) Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 07.2.2017 2016/0231(COD) TARKISTUKSET 269-283 Mietintöluonnos Gerben-Jan Gerbrandy (PE592.423v02-00)

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

ZA6585. Flash Eurobarometer 421 (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6585. Flash Eurobarometer 421 (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA Flash Eurobarometer (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish) A Työnumero FL A B Maakoodi FL B C Lomakenumero FL C NACE NACE-koodi (näytetieto)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot