SISÄLLYS. tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. N:o 943. Laki

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2008 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 943 Laki Tšekin kanssa turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Laki Genevessä 8 päivänä joulukuuta 2005 uuden tunnusmerkin käyttöönotosta tehdyn Geneven vuoden 1949 yleissopimusten lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Vuoden 2009 tuloveroasteikkolaki Laki tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Laki verotusmenettelystä annetun lain 16 :n väliaikaisesta muuttamisesta Laki verontilityslain 10 :n kumoamisesta Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston eräistä maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä maksuista N:o 943 Laki Tšekin kanssa turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Prahassa 26 päivänä toukokuuta 2008 Suomen tasavallan ja Tšekin tasavallan välillä turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 2 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN HE 183/2008 HaVM 18/2008 EV 153/ Ulkoasiainministerin sijainen Pääministeri Matti Vanhanen

2 2918 N:o 944 Laki Genevessä 8 päivänä joulukuuta 2005 uuden tunnusmerkin käyttöönotosta tehdyn Geneven vuoden 1949 yleissopimusten lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Genevessä 8 päivänä joulukuuta 2005 uuden tunnusmerkin käyttöönotosta tehdyn vuoden 1949 Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 2 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ulkoasiainministerin sijainen Pääministeri Matti Vanhanen HE 174/2008 HaVM 22/2008 EV 172/2008

3 2919 N:o 945 Vuoden 2009 tuloveroasteikkolaki Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Vuodelta 2009 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: 2 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Verotettava ansiotulo, Vero alarajan kohdalla, Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % euroa euroa , , , ,5 Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Valtiovarainministeri Jyrki Katainen HE 112/2008 VaVM 22/2008 EV 157/2008

4 2920 N:o 946 Laki tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 92 :n 18 kohta ja 101 :n 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 101 :n 4 momentti laissa 1141/2007, muutetaan 69 :n 1 momentin 4 kohta, 72 a :n 2 ja 3 momentti, 92 :n 1, 6, 8, 10, 12, 13, 15 ja 19 kohta, 93 :n 1 ja 4 momentti, 100 :n 2 ja 3 momentti, 101 :n 2 momentti, 116 c :n 1 ja 2 momentti, 125 sekä 127 a :n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 69 :n 1 momentin 4 kohta laissa 1065/2003, 72 a :n 2 ja 3 momentti laissa 1227/2005, 92 :n 1 ja 13 kohta sekä 93 :n 4 momentti laissa 1360/2002, 92 :n 8 kohta laissa 1333/1995, 10 kohta laissa 1309/2002, 15 kohta laissa 1465/1994 ja 19 kohta laissa 196/2001, 93 :n 1 momentti ja 116 c :n 1 momentti laissa 1218/2006, 116 c :n 2 momentti mainitussa laissa 1065/2003, 100 :n 2 ja 3 momentti mainitussa laissa 1141/2007, 101 :n 2 momentti laissa 896/2001, 125 laissa 1128/2005 ja mainitussa laissa 1218/2006, 127 a :n 1 momentti mainitussa laissa 1128/2005 ja 2 momentti laissa 995/2000, sekä lisätään 69 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1086/2000 ja 561/2004 sekä mainitussa laissa 1065/2003, uusi 5 momentti, 72 :ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, lakiin uusi 72 b ja lakiin väliaikaisesti uusi 98 a seuraavasti: 69 Tavanomainen henkilökuntaetu Veronalaiseksi tuloksi ei katsota, ellei edellä säädetystä muuta johdu, koko henkilökunnan tai työnantajan palveluksesta eläkkeellä olevien työnantajalta saamaa tavanomaista ja kohtuullista: 4) etua työnantajan järjestämästä virkistystai harrastustoiminnasta; Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna etuna pidetään myös enintään 400 euron vuosittaista etua työnantajan tarjoamasta työntekijän omaehtoisesta liikunta- tai kulttuuritoiminnasta. Tässä momentissa kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan käyntiä museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä tai muussa vastaavassa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa. Kulttuuritoimintana pidetään myös käyntiä tiedekeskuksessa ja urheilutapahtumassa sekä osallistumista ohjatulle toiminnalliselle taidekurssille. Edellytyksenä on, että etu on ainoastaan työntekijän käytettävissä. 72 Työmatka Työmatkana pidetään matkaa työntekemispaikalle myös silloin, jos: 1) työntekemispaikka sijaitsee muualla kuin oman työnantajan tai tämän kanssa sa- HE 112/2008 VaVM 22/2008 EV 157/2008

5 N:o maan intressipiiriin kuuluvan yhteisön toimipaikassa; 2) työskentely on tilapäistä 72 a :ssä tarkoitetulla tavalla; 3) työntekemispaikka sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä verovelvollisen asunnosta; ja 4) verovelvollinen on työntekemispaikalle tehdyn matkan takia yöpynyt työntekemispaikan sijainnin vuoksi tarpeellisissa tilapäisissä majoitustiloissa. 72a Tilapäinen työskentely erityisellä työntekemispaikalla Tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla pidetään kuitenkin enintään kolmen vuoden työskentelyä samassa työntekemispaikassa, jos kyse on työskentelystä rajatun ajan kestävässä työkohteessa, jolla suoritetaan luonteeltaan sellaista tilapäistä työtä, jonka suorittaminen työntekemispaikalla päättyy, kun työ saadaan valmiiksi. Kahden vuoden ylittävältä ajalta matkakustannusten korvaukset ovat verovapaata tuloa ainoastaan silloin, kun verovelvollinen on työmatkan takia yöpynyt erityisen työntekemispaikan sijainnin vuoksi tarpeellisissa tilapäisissä majoitustiloissa ja työ tehdään työntekemispaikassa, joka on yli 100 kilometrin etäisyydellä verovelvollisen asunnosta ja varsinaisesta työpaikasta. Jos enintään 1 tai 2 momentissa säädetyksi ajaksi sovittu työskentelyajanjakso jatkuu pidempään syistä, joiden ennakointia ei ole voitu kohtuudella vaatia, työskentelyä pidetään tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla siihen asti, kunnes 1 tai 2 momentissa säädetty tilapäistä työskentelyä koskeva määräaika päättyy. 72b Varsinainen työpaikka Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa verovelvollinen vakituisesti työskentelee. Jos verovelvollisella työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, taikka muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa. Varsinaisena työpaikkana ei pidetä työntekemispaikkaa, jonne työntekijä tekee 72 :n 2 momentissa tarkoitetun työmatkan. 92 Verovapaat sosiaalietuudet Veronalaista tuloa eivät ole: 1) kansaneläkelain (568/2007) mukainen lapsikorotus; 6) vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) nojalla maksettu vammaistuki, ruokavaliokorvaus ja eläkettä saavan hoitotuki; 8) asevelvollisen päiväraha ja sotilasavustuslain (781/1993) mukainen sotilasavustus; 10) Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) mukainen ammattitutkintostipendi; 12) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 39 :ssä tarkoitetut oppisopimuskoulutuksessa olevan oppilaan valtion varoista saamat taloudelliset edut; 13) luonnollisen henkilön saama julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen palkkatuki, jos tuki käytetään muussa kuin elinkeinotoiminnassa, maataloudessa tai metsätaloudessa; 15) asumistukilain (408/1975) ja eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) mukainen asumistuki sekä opintotukilain (65/1994) mukainen asumislisä; 19) Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (566/2005) tarkoitetut kuntoutusetuudet sekä mainitun lain 31 :ssä tarkoitettu ylläpitokorvaus;

6 2922 N:o Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset Ansiotulon hankkimisesta johtuneina menoina pidetään myös matkakustannuksia asunnosta työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuina. Näitä matkakustannuksia voidaan kuitenkin vähentää enintään euroa ja vain siltä osin kuin ne ylittävät verovuonna 600 euroa (omavastuuosuus). Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai koulutuspäivärahaa taikka julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaista koulutustukea tai työllistämistukea työelämävalmennukseen tai päivärahaa toimeentulon turvaamiseksi, hänen omavastuuosuuttaan pienennetään 55 eurolla jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta. Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 110 euroa. Täyteen korvauskuukauteen katsotaan kuuluvan 21,5 korvauspäivää vastaava määrä. 98a Luonnollisen henkilön lahjoitusvähennys Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saa vähentää puhtaasta ansiotulostaan vähintään 850 euron ja enintään euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen Euroopan talousalueella olevalle julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle. 100 Valtionverotuksen eläketulovähennys Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 3,65 kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähennetään progressiivisen tuloveroasteikon alimman verotettavan tulon määrä ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo on suurempi kuin täyden eläketulovähennyksen määrä, eläketulovähennystä pienennetään 46 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän. 101 Kunnallisverotuksen eläketulovähennys Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 1,37 kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähennetään täyden perusvähennyksen määrä ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän, eläketulovähennystä pienennetään 62 prosentilla ylimenevän osan määrästä. 116c Urheilijarahasto Urheilijalla, jonka verovuoden urheilutulo on ennen tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneiden menojen vähentämistä vähintään euroa, on oikeus siirtää urheilutulostaan verovapaasti urheilurahastoon enintään 50 prosenttia urheilutulon bruttomäärästä laskettuna ja samalla enintään euroa vuodessa. Urheilijarahastoon siirretyt varat tuloutuvat urheilija-uran päättymistä seuraavien vähintään kahden ja enintään kymmenen vuoden aikana siten, että kunakin verovuonna tuloutuu tuloutumisvuosien lukumäärää vastaava osuus rahastossa urheilu-uran päättyessä olleesta määrästä. Erityisestä syystä, kuten työ-

7 N:o kyvyttömyyden vuoksi, varat voidaan tulouttaa myös nopeammin kuin kahden vuoden aikana. Rahastoon tuloutumisaikana kertynyt tuotto katsotaan viimeistä tuloutumisvuotta seuraavan verovuoden tuloksi. 125 Työtulovähennys Ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta vähennetään työtulovähennys. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Vähennys lasketaan verovelvollisen veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen, ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella. Vähennys on 5,2 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 600 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä euroa vähennyksen määrä pienenee 1,2 prosentilla puhtaan ansiotulon euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. 127a Kotitalousvähennys Verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä (kotitalousvähennys). Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Vähennys on enintään euroa vuodessa, ja se myönnetään vain siltä osin kuin 127 b :ssä tarkoitettu vähennettävä osa kustannuksista ylittää 100 euroa. Tavanomaisena hoiva- ja hoitotyönä ei pidetä sellaisia terveyden- ja sairaudenhoitopalveluja, joiden myynti säädetään arvonlisäverolain (1501/1993) :ssä verovapaaksi. Asunnon kunnossapitotyönä ei pidetä kodin koneiden ja laitteiden korjaus- tai asennustyötä. Tieto- ja viestintätekniikan laitteiden, ohjelmistojen, tietoturvan ja tietoliikenneyhteyksien asennus-, kunnossapito- ja opastustyöhön sovelletaan kuitenkin, mitä asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä 1 momentissa säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lain 98 a on voimassa 31 päivään joulukuuta Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2009 toimitettavassa verotuksessa, kuitenkin siten, että 98 a :ää sovelletaan ainoastaan vuosilta 2009 ja 2010 toimitettavassa verotuksessa. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

8 2924 N:o 947 Laki verotusmenettelystä annetun lain 16 :n väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1558/1995) 16 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1122/1996, 1127/1996, 1172/1998, 565/2004, 410/2005, 1079/2005 ja 1089/2005, väliaikaisesti uusi 12 momentti, jolloin nykyinen 12 momentti siirtyy väliaikaisesti 13 momentiksi, seuraavasti: 16 Meno- ja vähennystietoja koskeva sivullisen yleinen tiedonantovelvollisuus Yliopiston ja korkeakoulun on toimitettava Verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset tiedot verovelvollisen tekemästä tuloverolain 98 a :ssä tarkoitetusta vähennyskelpoisesta lahjoituksesta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009, ja se on voimassa 31 päivään joulukuuta Lakia sovelletaan vuosilta 2009 ja 2010 annettaviin tietoihin. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Valtiovarainministeri Jyrki Katainen HE 112/2008 VaVM 22/2008 EV 157/2008

9 2925 N:o 948 Laki verontilityslain 10 :n kumoamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tällä lailla kumotaan 10 päivänä heinäkuuta 1998 annetun verontilityslain (532/1998) 10, sellaisena kuin se on laissa 1129/ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2009 toimitettavassa verotuksessa. Lain 10 :ää sovelletaan viimeisen kerran verovuodelta 2008 tehtävissä tilityksissä. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Valtiovarainministeri Jyrki Katainen HE 112/2008 VaVM 22/2008 EV 157/ /152

10 2926 N:o 949 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston eräistä maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2008 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan Viestintäviraston eräistä maksuista 21 päivänä joulukuuta 2005 annetun liikenneja viestintäministeriön asetuksen (1175/2005) 8 a sekä 9 :n 1 momentti, sellaisena kuin ne ovat asetuksessa 1244/2007, seuraavasti: 8a ENUM- tunnuksen rekisteröinti- ja vuosimaksu ENUM-tunnuksella tarkoitetaan puhelinverkon numerosta tai numeroalueesta muodostettua verkkotunnusta. ENUM-tunnuksen rekisteröimisestä ja rekisteröintitietojen muuttamisesta peritään rekisteröintimaksu Viestintäviraston rekisteröintihetkellä myöntämien voimassaolevien ja myönnettävien ENUM-tunnusten kokonaismäärän mukaisesti: ENUM-tunnusten kokonaismäärä, kpl , , , tai enemmän 0,10 Rekisteröintimaksu euroa/kpl Kalenterivuoden ensimmäisenä päivänä voimassaolevista ENUM- tunnuksista peritään vuosimaksu Viestintäviraston myöntämien kalenterivuoden alussa voimassaolevien ENUM-tunnusten mukaisesti: ENUM-tunnusten kokonaismäärä, kpl , , , tai enemmän 0,10 9 Vuosimaksu euroa/kpl Verkkotunnusmaksut ja verkkotunnusrekisterin todistusmaksut Verkkotunnuslaissa (228/2003) tarkoitetun verkkotunnuksen myöntämisestä, muutoksesta, siirrosta ja uudistamisesta yhdeksi vuodeksi peritään 15 euron suuruinen verkkotunnusmaksu. Verkkotunnuksen myöntämisestä, muutoksesta, siirrosta ja uudistamisesta kolmeksi vuodeksi peritään 41 euron suuruinen verkkotunnusmaksu. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tämän asetuksen 9 :n 1 momenttia sovelletaan 5 päivä tammikuuta 2009 alkaen.

11 N:o Suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2008 Liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindén Neuvotteleva virkamies Rainer Salonen

12 2928 N:o 950 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä maksuista Annettu Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2008 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n, sellaisena kuin se on laissa 348/1994, nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään Viestintäviraston radiohallintoon liittyvistä julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista. 2 luku Taajuusmaksut 2 Taajuusmaksun yleiset määräytymisperusteet Viestintävirasto perii valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 3 momentissa tarkoitetun suoritteen omakustannusarvosta poikkeavan maksun myöntäessään radiotaajuuksista ja telelaitteista annetussa laissa (1015/2001) tarkoitetun oikeuden radiolähettimen taikka radioverkon, radiojärjestelmän tai radioaseman luvanvaraisten radiolähettimien hallussapitoon ja käyttöön (radiolupa). Viestintäviraston on jäljempänä tarkemmin säännellyllä tavalla otettava taajuusmaksua määrätessään huomioon: 1) käytettäväksi osoitettu taajuusmäärä; 2) käytettäviksi osoitettujen taajuuksien tekninen ja taloudellinen käytettävyys; 3) taajuuksien käyttöoikeuden laatu ja käyttötapa; 4) käytettäväksi osoitettu taajuusalue; 5) vertailukaistan leveys; 6) radiojärjestelmän käyttöoikeusalueen suuruus ja ruuhkaisuus; 7) alueella asuvan väestön määrä; 8) radiolähettimen teho; 9) radiolähettimien määrä; 10) se, mihin radiolaiteryhmään radiolähetin kuuluu; 11) taajuuksien käyttöoikeuden alkamisajankohta. Vuosittaista taajuusmaksua peritään 4 10 :ssä säädetyn mukaisesti. Vuosittaisen taajuusmaksun maksukauden pituus on enintään 13 kuukautta. Radioluvan haltija on velvollinen maksamaan vuosittaisen taajuusmaksun siitä huolimatta, että radiolupa irtisanotaan tai peruutetaan päättymään maksukauden aikana. 3 Kertoimet ja laskennalliset suureet Yksittäinen taajuusmaksu lasketaan käyttäen apuna seuraavia kertoimia, laskennallisia suureita ja käsitteitä:

13 N:o ) Taajuusmäärä (B) on käytettäväksi osoitetun taajuusmäärän suuruus. Jäljempänä 5 kohdassa tarkoitetuissa radiolaiteryhmissä otetaan taajuusmäärää määriteltäessä huomioon lisäksi taajuuksien käyttöoikeuden laatu. 2) Radiotaajuuksien suhteellinen kaistanleveys on käytettäväksi osoitetun taajuusmäärän suhde vertailukaistan leveyteen taikka kuutio- tai kahdeksasjuuri käytettävän taajuusmäärän suhteesta vertailukaistan leveyteen. 3) Vertailukaistan leveys on 25 khz, lukuun ottamatta yli 960 MHz:n radiolinkkilähettimiä, joiden vertailukaistan leveys on 14 MHz. 4) Perusmaksu on vertailukaistan suuruisen taajuusmäärän käyttöoikeudelle määrätty laskennallinen suure, jota käytetään radiolähettimen taajuusmaksua määrättäessä. Perusmaksun suuruus on 1295,50 euroa. 5) Käyttöoikeuskerroin (K j ) on kerroin, jonka perusteella otetaan huomioon käyttöoikeuden laatu määriteltäessä käytettävä taajuusmäärä. Tässä kohdassa tarkoitettujen radiolaiteryhmien taajuusmäärä määrätään siten, että käyttöön osoitettu taajuusmäärä kerrotaan käyttöoikeuden laadun perusteella määrätyllä käyttöoikeuskertoimella. Jos taajuuksia on osoitettu käyttöön erilaisilla käyttöoikeuksilla, taajuusmäärä on näin laskettujen taajuusmäärien summa. Käyttöoikeuskertoimet ovat: 1) alle 960 MHz:n radiolinkkilähettimet, ääniohjelmansiirtolinkkilähettimet, yksityiset radioverkot (PMR), henkilöhakuverkot, kauko-ohjaus-, kaukomittaus- ja datasiirtojärjestelmät ja muut meriradiojärjestelmät kuin aluksen radioasemat. 2) radio-ohjauslähettimet 3) yli 960 MHz:n radiolinkkilähettimet Radiolaiteryhmä Käyttöoikeus K j Valtakunnallinen yksin- 5 3 oikeuskanava Paikallinen yksinoikeuskanava Rajoitetun käyttäjäryhmän valtakunnallinen kanava 2 3 Paikallinen yhteiskanava 1 Valtakunnallinen yhteiskanava 0,4 Valtakunnallinen yksinoikeuskanava 5 8 Paikallinen yksinoikeuskanava 2 8 Rajoitetun käyttäjäryhmän valtakunnallinen 2 kanava Paikallinen yhteiskanava 1 Valtakunnallinen yhteiskanava 0,4 Paikallinen yhteiskanava 1 Valtakunnallinen yhteiskanava 0,01 2 6) Käyttötapakerroin (K ) tapa määräytyy luvanhaltijan käyttöön osoitettujen radiotaajuuksien käyttötavan perusteella.

14 2930 N:o 950 Käyttötapakertoimet ovat seuraavat: Radiolähettimet, joihin kerrointa sovelletaan aluksen radioasemat, ilma-aluksen radioasemat, ilmailun kannettavat radiolähettimet ja henkilökohtaiset hätälähettimet (PLB) Käyttötapa K tapa Satelliittitaajuudet 20 Merenkulun MF- ja HF-taajuudet 15 Merenkulun VHF-, hätä- ja navigointitaajuudet 15 sekä muut kuin merenkulun ja ilmailun VHF-taajuudet Ilmailun MF- ja HF-taajuudet 15 Ilmailun VHF- ja hätätaajuudet 15 Merenkulun ja muut UHF-taajuudet 7 Ilmailun navigointitaajuudet 3 7) Taajuusaluekertoimen (K ) 1 suuruus määräytyy luvanhaltijan radiolähettimen taikka radioverkon, radiojärjestelmän tai radioaseman luvanvaraisten radiolähettimien käyttöön osoitetun taajuusalueen perusteella. Jos käyttöön on osoitettu taajuusalueita, joiden taajuusaluekertoimet ovat erisuuruisia, sovelletaan näiden alueiden kertoimista korkeinta. Taajuusaluekertoimet ovat seuraavat: Radiolähettimet, joihin kerrointa sovelletaan Taajuusalue K 1 matkaviestinverkot, langattomat laajakaistaiset liityntäverkot, kiinteän langattoman liityntäverkon radiojärjestelmät, viranomaisverkko (VIRVE), rautateiden GSM-R -radiojärjestelmä, joukkoviestintäverkkojen radiolähettimet, yksityiset radioverkot (PMR), henkilöhakuverkot, radio-ohjauslähettimet, radiomikrofonilähettimet, kaukoohjaus-, kaukomittaus- ja datasiirtojärjestelmät, kiinteän satelliittiliikenteen maa-asemat, alle 960 MHz:n radiolinkkilähettimet ja ääniohjelmansiirtolinkkilähettimet, yli 960 MHz:n radiolinkkilähettimet, muut meriradiojärjestelmät kuin aluksen radioasema, ilmailun taajuuksilla toimivat maaradiojärjestelmät, kiinteät HF-lähettimet, muut tutka-asemat kuin aluksen tai ilma-aluksen tutkaasemat, radiosondijärjestelmät, enintään 1 mw:n säteilyteholla toimivat tutkimuskäyttöön tarkoitetut seurantajärjestelmät, avaruuteen lähetettyjen esineiden radiolähettimet, satelliittijärjestelmän 2 GHz:n maaverkot ja 10 :n 3 momentissa tarkoitetut radiolähettimet MHz 0,2 28,001 87,5 MHz 0,58 87, MHz 0,9 108, MHz 1,0 146, MHz 1,0 174, MHz 1,0 380, MHz 1,0 470, MHz 0,8 862, MHz 0,8 960, MHz 0,6 3100, MHz 0, , MHz 0, , MHz 0, , MHz 0,2 Yli MHz 0,05 8) Peittoaluekerroin (K ) 2 määräytyy luvanhaltijan radiojärjestelmälle osoitetun käyttöoikeusalueen perusteella. Sen suuruus on 1 koko Suomen kattavalta käyttöoikeusalueelta. Alueellisesti rajoitetun käyttöoikeusalueen peittoaluekerroin on käyttöoikeusalueen ja radiojärjestelmän suoja-alueen pinta-alojen summa jaettuna Suomen pinta-alalla. Kiinteän langattoman liityntäverkon radiojärjestelmän peittoaluekerroin määräytyy kuitenkin 1 momentissa tarkoitetun kertoimen ja seuraavan kaavan mukaisesti:

15 N:o Verkon peittoalueen suhde Suomen pinta-alaan Peittoaluekerroin K 2 alle 5 % 1 momentin kerroin 5 30 % 0,4 1 momentin kerroin + 0,03 yli 30 % 0,15 1 momentin kerroin + 0,105 9) Suoja-alue on 20 kilometrin levyinen vyöhyke radiojärjestelmälle osoitetun käyttöoikeusalueen ympärillä. Suoja-aluetta ei kuitenkaan ole merialue, eikä valtakunnan rajan ylittävä alue. Suoja-aluetta ei myöskään ole alue, joka ulottuu toisen vastaavanlaisen radiojärjestelmän luvanhaltijalle osoitetulle käyttöoikeusalueelle, jos taajuuksien käyttö koordinoidaan luvanhaltijoiden kesken. Suoja-aluetta ei sovelleta määrättäessä kiinteän langattoman liityntäverkon radiojärjestelmän, aluksen matkaviestinverkon, ilma-aluksen matkaviestinverkon ja satelliittijärjestelmän 2 GHz:n maaverkon peittoaluekerrointa. 10) Ruuhka-aluekerroin (K 4 ) määräytyy luvanhaltijan radiojärjestelmän käyttöoikeusalueen ja suoja-alueen tai radiolähettimen käyttöpaikan sijainnin perusteella. Jos radiojärjestelmän käyttöoikeusalue tai suoja-alue ulottuu alueille, joiden ruuhka-aluekertoimet ovat erisuuruisia, sovelletaan näiden alueiden kertoimista korkeinta. Ruuhka-aluekertoimet ovat seuraavat: Radiolähettimet, joihin kerrointa sovelletaan Alue K 4 1,2 yksityiset radioverkot (PMR), henkilöhakuverkot, radio-ohjauslähettimet, radiomikrofonilähettimet, kauko-ohjaus-, kaukomittaus- ja datasiirtojärjestelmät, alle 960 MHz:n radiolinkkilähettimet ja ääniohjelmansiirtolinkkilähettimet, yli 960 MHz:n radiolinkkilähettimet, muu meriradiojärjestelmä kuin aluksen radioasema, ilmailun taajuuksilla toimivat maaradiojärjestelmät, korotetun lähetystehon radioamatööriasemat, muut erikoisluvan edellyttävät radioamatööriasemat ja muut tutka-asemat kuin aluksen tai ilma-aluksen tutka-asemat. 1) Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen 2) Muu kunta tai koko Suomi 1,0 Radiolähettimet, joihin kerrointa sovelletaan Joukkoviestintäverkon radiolähettimet 11) Väestöpeittokerroin (K ) asuk määräytyy sen perusteella, kuinka paljon asukkaita on radiolähettimen peittoalueella Suomessa suhteessa Suomen väkilukuun. Väestöpeittokertoimet ovat seuraavat: Asukasmäärä väestöstä enintään % 0,1 0,2 1 0,4 10 0,6 20 0,8 K asuk 100 1,0 12) Tehokerroin (K ) 5 määräytyy joukkoviestintäverkon radiolähettimen säteilytehon perusteella ja kiinteän HF-lähettimen sekä muun tutka-aseman kuin aluksen tai ilmaaluksen tutka-aseman keskimääräisen lähetystehon perusteella. Jos radiolähettimelle tai -asemalle on osoitettu useita keskimääräisiä lähetys- tai säteilytehoja, sovelletaan korkeinta tehokerrointa. Tehokertoimet ovat seuraavat:

16 2932 N:o 950 Radiolähettimet, joihin kerrointa sovelletaan Teho K 5 joukkoviestintäverkon radiolähettimet, kiinteät HF-lähettimet ja muut tutka-asemat kuin aluksen tai ilma-aluksen tutkaasemat 13) Järjestelmäkerroin A (K ) 6 määräytyy käytettävän radiolaiteryhmän perusteella seuraavan taulukon mukaisesti: 0-0,001 kw 0,1 0, ,01 kw 0,2 0,0101-0,1 kw 0,4 0,101-0,3 kw 0,5 0,301-1,0 kw 0,7 1,001-10,0 kw 0,9 Yli 10 kw 1,1 Radiolaiteryhmä K 6 1) matkaviestinverkot 1,0 2) kiinteän langattoman liityntäverkon radiojärjestelmät 0,5 3) langattomat laajakaistaiset liityntäverkot 1,0 4) viranomaisverkko (VIRVE) 1,0 5) rautateiden GSM-R radiojärjestelmä 1,0 6) kauko-ohjaus-, kaukomittaus- ja datasiirtojärjestelmät 0,4 7) koordinoimattomat kiinteän satelliittiliikenteen maa-asemat 1,0 8) koordinoidut kiinteän satelliittiliikenteen maa-asemat 3,0 9) alle 960 MHz:n radiolinkkilähettimet ja ääniohjelmansiirtolinkkilähettimet 1,3 10) satelliittijärjestelmän 2 GHz:n maaverkot 1,0 14) Järjestelmäkerroin B (K ) 6 määräytyy järjestelmään kuuluvien liikkuvien radiolähettimien porrastetun lukumäärän mukaisesti siten, että liikkuvien radiolähettimien painokerroin on 0,25. Liikkuvien radiolähettimien porrastetun lukumäärän perusteella määräytyvät järjestelmäkertoimet ovat seuraavat: Radiolähettimet, joihin kerrointa sovelletaan yksityiset radioverkot (PMR), henkilöhakuverkot, radiomikrofonilähettimet, muut meriradiojärjestelmät kuin aluksen radioasemat ja ilmailun taajuuksilla toimivat maaradiojärjestelmät Liikkuvien laitteiden lkm Porrastettu lkm (lkm ) p K 6 (0,25 lkm ) 1 1 0, , , , , , , , , , , tai enemmän ,5 p 15) Radio-ohjauslähettimen järjestelmäkerroin C (K 6 ) määräytyy liikkuvien laitteiden lukumäärän ja painokertoimen 0,25 perusteella kaavan K 6 = lkm 0,25 mukaisesti. Sen enimmäisarvo on kuitenkin 25.

17 N:o ) Perusmaksun kerroin (S) on radiojärjestelmä- tai radiolähetinryhmäkohtainen kerroin, jolla suhteellistetaan 4 kohdassa tarkoitetun perusmaksun vaikutus perittävän taajuusmaksun suuruuteen. Perusmaksun kertoimet ovat seuraavat: Radiolaiteryhmä S 1) laajakaistainen digitaalinen 450 MHz:n matkaviestinverkko 0,63 2) muut matkaviestinverkot 0,44 3) kiinteän langattoman liityntäverkon radiojärjestelmät 1 4) langaton laajakaistainen liityntäverkko 0,44 5) viranomaisverkko (VIRVE) 0,63 6) rautateiden GSM-R radiojärjestelmä 0,88 7) joukkoviestintäverkon radiolähettimet 0,36 8) yksityiset radioverkot (PMR), 0,043 9) henkilöhakuverkot 0,046 10) radio-ohjauslähettimet 0,043 11) radiomikrofonilähettimet 0,035 12) kauko-ohjaus-, kaukomittaus- ja datasiirtojärjestelmät 0,045 13) kiinteän satelliittiliikenteen maa-asemat 0,15 14) alle 960 MHz:n radiolinkkilähettimet ja ääniohjelmansiirtolinkkilähettimet 0,046 15) yli 960 MHz:n radiolinkkilähettimet 0,156 16) radioamatöörilähettimet 0,014 17) korotetun lähetystehon radioamatööriasemat 0,004 18) muut erikoisluvan edellyttävät radioamatööriasemat 0,015 19) alusten ja ilma-alusten radioasemat 0,001 20) ilmailun kannettavat radiolähettimet 0,001 21) muut meriradiojärjestelmät kuin aluksen radioasemat 0,046 22) ilmailun taajuuksilla toimivat maaradiojärjestelmät 0,062 23) kiinteät HF-lähettimet 0,037 24) muut tutka-asemat kuin aluksen tai ilma-aluksen tutka-asema 0,31 25) radiosondijärjestelmät 0,1 26) enintään 1 mw:n säteilyteholla toimiva tutkimuskäyttöön tarkoitettu seurantajärjestelmä 0,01 27) avaruuteen lähetetyn esineen radiolähetin 0,3 28) satelliittijärjestelmän 2 GHz:n maaverkko 0,44 29) henkilökohtainen hätälähetin (PLB) 0,001 17) Käynnistyskerroin (K 3 ) määräytyy luvanhaltijan GSM-matkaviestinverkolle, UMTS-matkaviestinverkolle, laajakaistaiselle digitaaliselle 450 MHz:n matkaviestinverkolle, 2500 MHz:n matkaviestinverkolle, viranomaisverkolle (VIRVE) ja rautateiden GSM-R -radiojärjestelmälle annetun taajuuksien käyttöoikeuden alkamisajan perusteella. Käynnistyskertoimet ovat seuraavat: Laskutusvuosi K 3 Ensimmäinen 0,1 laajakaistainen digitaalinen 450 MHz:n matkaviestinverkko 0,2 muut Toinen 0,1 laajakaistainen digitaalinen 450 MHz:n matkaviestinverkko 0,2 muut

18 2934 N:o 950 Laskutusvuosi K 3 Kolmas 0,2 laajakaistainen digitaalinen 450 MHz:n matkaviestinverkko 0,2 rautateiden GSM-R -radiojärjestelmä 0,4 muut Neljäs 0,2 laajakaistainen digitaalinen 450 MHz:n matkaviestinverkko 0,2 rautateiden GSM-R -radiojärjestelmä 0,6 muut Viides 0,4 laajakaistainen digitaalinen 450 MHz:n matkaviestinverkko 0,4 rautateiden GSM-R -radiojärjestelmä 0,8 muut Kuudes 0,6 laajakaistainen digitaalinen 450 MHz:n matkaviestinverkko 0,6 rautateiden GSM-R -radiojärjestelmä 1 muut Seitsemäs 0,8 laajakaistainen digitaalinen 450 MHz:n matkaviestinverkko 0,8 rautateiden GSM-R -radiojärjestelmä 1 muut Kahdeksas 1 Yhdeksäs 0,8 UMTS-matkaviestinverkko 1 muut Kymmenes tai sitä myöhempi 1 Luvanhaltijan käyttöön osoitetun taajuusmäärän ja käyttöoikeusalueen muutoksiin sovelletaan samaa käynnistyskerrointa kuin jo käytössä olevaan taajuusmäärään ja käyttöoikeusalueeseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa käytettävän verkon tai järjestelmän käynnistyskerroin on 1, jos verkolle tai järjestelmälle on myönnetty radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain 19 :n 5 momentissa tarkoitettu radiolupa. Käynnistyskerroin on kuitenkin 0,2, jos tutkimus- ja kehittämistoiminnassa käytettävää verkkoa tai järjestelmää käytetään oppilaitoksessa pelkästään koulutustoimintaan. Vuoden 2008 jälkeen voimaan tullut kuntajaon muutos ei vaikuta matkaviestinverkon, langattoman laajakaistaisen liityntäverkon eikä kiinteän langattoman liityntäverkon radiojärjestelmän tukiasemien peittoaluekertoimen suuruuteen verkon tai järjestelmän käyttöoikeusaluetta tai suoja-aluetta suurentamalla. 4 Matkaviestinverkon ja eräiden muiden radioverkkojen taajuusmaksu Viestintävirasto perii vuosittain taajuusmaksun myöntämästään oikeudesta pitää hallussa ja käyttää matkaviestinverkon, langattoman laajakaistaisen liityntäverkon, kiinteän langattoman liityntäverkon radiojärjestelmän, viranomaisverkon (VIRVE) tai rautateiden GSM-R -radiojärjestelmän tukiaseman luvanvaraisia radiolähettimiä. Taajuusmaksu määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti: 1) GSM-matkaviestinverkko, UMTSmatkaviestinverkko, laajakaistainen digitaalinen 450 MHz:n matkaviestinverkko ja 2500 MHz:n matkaviestinverkko K 1 K 2 K 3 K 6 (taajuusmäärä/25 khz) S 1295,50

19 N:o ) aluksen matkaviestinverkko ja ilmaaluksen matkaviestinverkko K 1 K 2 K 6 (taajuusmäärä/25 khz) S 1295,50 3) langaton laajakaistainen liityntäverkko K 1 K 2 K 6 (taajuusmäärä/25 khz) S 1295,50 4) kiinteän langattoman liityntäverkon radiojärjestelmä K 1 K 2 K 6 (taajuusmäärä/25 khz) S 1295,50 5) viranomaisverkko (VIRVE) K 1 K 2 K 3 K 6 (taajuusmäärä/25 khz) S 1295,50 6) rautateiden GSM-R -radiojärjestelmä K 1 K 2 K 3 K 6 (taajuusmäärä/25 khz) S 1295,50 Jos radioluvan haltijalla on oikeus käyttää GSM ja UMTS matkaviestinverkon tukiaseman radiolähetintä MHz:n tai MHz:n taajuuksilla taikka MHz:n tai MHz:n taajuuksilla, taajuusmaksu samoilta taajuuksilta peritään vain kerran ja GSM verkon taajuusmaksun mukaisena. Jos radioluvan haltijalla on oikeus käyttää langattoman laajakaistaisen liityntäverkon ja kiinteän langattoman liityntäverkon radiojärjestelmän tukiasemia samoilla taajuuksilla ja osittain samalla alueella, määräytyy 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun kiinteän langattoman liityntäverkon radiojärjestelmän taajuusmaksun peittoaluekerroin (K 2 ) sen pinta-alan perusteella, joka saadaan vähentämällä radiojärjestelmän käyttöoikeusalueen pinta-alasta langattoman laajakaistaisen liityntäverkon käyttöoikeusalueen ja suojaalueen pinta-alat. 5 Joukkoviestintäverkon radiolähettimen taajuusmaksu Viestintävirasto perii vuosittain taajuusmaksun myöntämästään oikeudesta pitää hallussa ja käyttää luvanvaraista joukkoviestintäverkon radiolähetintä. Taajuusmaksu määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti: K 1 K 5 K asuk S 1295,50. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, taajuusmaksu lasketaan digitaalisen televisiolähetyksen yhden toistimen perusteella, jos samassa antennipaikassa tai saman rakennuksen sisätiloissa on enemmän kuin yksi digitaalisen televisiolähetyksen toistin ja jos toistinten säteilyteho on alle 5 W. 6 Yksityisen radiojärjestelmän taajuusmaksu Viestintävirasto perii vuosittain taajuusmaksun myöntämästään oikeudesta pitää hallussa ja käyttää luvanvaraisia yksityisen radiojärjestelmän radiolähettimiä. Taajuusmaksu määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti: 1) yksityisen radioverkon (PMR) ja henkilöhakuverkon tukiasemat K 1 K 4 3 taajuusmäärä/25 khz S 1295,50 2) yksityisen radioverkon (PMR) ja henkilöhakuverkon liikkuvat asemat K 1 K 4 K 6 3 taajuusmäärä/25 khz S 1295,50 3) radio-ohjauslähetin K 1 K 4 K 6 8 taajuusmää rä/25 khz S 1295,50 4) radiomikrofonilähetin K 1 K 4 K 6 3 taajuusmäärä/25 khz S 1295,50 5) kauko-ohjaus-, kaukomittaus- ja datasiirtojärjestelmän radiolähetin K 1 K 4 K 6 3 taajuusmää rä/25 khz S 1295,50

20 2936 N:o 950 Yksityisen radioverkon (PMR) ja henkilöhakuverkon liikkuvien asemien sekä radiomikrofonilähettimien, jotka kuuluvat sijaintinsa, käyttämiensä tukiasemien tai muulla vastaavalla perusteella samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen, katsotaan olevan saman radiojärjestelmän liikkuvia asemia tai radiolähettimiä. Yksityisen radioverkon (PMR) ja henkilöhakuverkon tukiaseman taajuusmaksu lasketaan verkkokohtaisesti ja antennipaikkakohtaisesti. Eri taajuusalueilla ja eri kunnissa toimiville radio-ohjauslähettimille lasketaan taajuusmaksu erikseen. Eri taajuusalueilla toimiville radiomikrofonilähettimille lasketaan taajuusmaksu verkkokohtaisesti erikseen. Sen estämättä, mitä 3 :n 1 momentin 1 kohdassa säädetään, radiomikrofonilähettimen taajuusmääränä pidetään maksua määrättäessä radioluvassa määrättyä radiomikrofonilähettimen kanavan leveyttä. Sen estämättä, mitä 3 :n 1 momentin 2 ja 5 kohdassa säädetään, edellä 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitettujen radiojärjestelmien käytettäväksi osoitettu radiotaajuuksien suhteellinen kaistanleveys lasketaan erikseen valtakunnallisten yksinoikeuskanavien taajuusmäärästä, paikallisten yksinoikeuskanavien taajuusmäärästä sekä rajoitetun käyttäjäryhmän valtakunnallisten kanavien ja valtakunnallisten ja paikallisten yhteiskanavien yhteenlasketusta taajuusmäärästä, jos radiojärjestelmän käytettäväksi on osoitettu eri käyttöoikeuden mukaisia radiokanavia. Sen estämättä, mitä 1 momentin 5 kohdassa säädetään, taajuusmaksu lasketaan yhden samalla radiotaajuudella toimivan radiolähettimen perusteella, jos kauko-ohjaus-, kaukomittaus- ja datasiirtojärjestelmässä on yhdessä antennipaikassa enemmän kuin yksi samalla radiotaajuudella toimiva radiolähetin. 7 Radioamatöörilähettimen taajuusmaksu Viestintävirasto perii vuosittain taajuusmaksun myöntämästään oikeudesta pitää hallussa ja käyttää luvanvaraista radioamatöörilähetintä tai radioamatööriaseman radiolähettimiä. Taajuusmaksu määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti: 1) radioamatöörilähetin S 1295,50 2) korotetun lähetystehon radioamatööriasema K 4 (taajuusmäärä/25 khz) S 1295,50 3) muu erikoisluvan edellyttävä radioamatööriasema K 4 3 taajuusmää rä/25 khz S 1295,50 Viestintävirasto saa periä vain yhden vuosittaisen taajuusmaksun, vaikka radiolupa oikeuttaisi pitämään hallussa ja käyttämään useampaa 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua radioamatöörilähetintä. Ensimmäisen momentin 3 kohdassa tarkoitetun erikoisluvan edellyttävän radioamatööriaseman taajuusmaksu lasketaan antennipaikkakohtaisesti käyttöön osoitettujen lähetystaajuuksien perusteella. 8 Radiolinkkilähettimen ja kiinteän satelliittiliikenteen maa-aseman taajuusmaksu Viestintävirasto perii vuosittain taajuusmaksun myöntämästään oikeudesta pitää hallussa ja käyttää luvanvaraisia kiinteän satelliittiliikenteen maa-aseman radiolähettimiä, luvanvaraista radiolinkkilähetintä tai luvanvaraista ääniohjelmansiirtolinkkilähetintä. Taajuusmaksu määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti:

21 N:o ) kiinteän satelliittiliikenteen maa-asema K 1 K 6 S 1295,50 2) alle 960 MHz:n radiolinkkilähetin ja ääniohjelmansiirtolinkkilähetin K 1 K 4 K 6 3 taajuusmäärä/25 khz S 1295,50 3) yli 960 MHz:n radiolinkkilähetin K 1 K 4 3 taajuusmää rä/14 MHz S 1295,50 9 Merenkulun ja ilmailun radiolähettimen taajuusmaksu Viestintävirasto perii vuosittain taajuusmaksun myöntämästään oikeudesta pitää hallussa ja käyttää luvanvaraista merenkulun tai ilmailun radioasemaa taikka merenkulun tai ilmailun radiojärjestelmän radiolähettimiä. Taajuusmaksu määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti: 1) aluksen tai ilma-aluksen radioasema ja ilmailun kannettava radiolähetin K tapa S 1295,50 2) muun meriradiojärjestelmän kuin aluksen radioaseman tai ilmailun taajuuksilla toimivan maaradiojärjestelmän tukiasemat K 1 K 4 3 taajuusmäärä/25 khz S 1295,50 3) muun meriradiojärjestelmän kuin aluksen radioaseman tai ilmailun taajuuksilla toimivan maaradiojärjestelmän liikkuvat asemat K 1 K 4 K 6 3 taajuusmäärä/25 khz S 1295,50 Aluksen ja ilma-aluksen radioaseman ja ilmailun kannettavien radiolähettimien taajuusmaksu määrätään käyttötapakohtaisesti. Muiden meriradiojärjestelmien kuin aluksen radioaseman sekä ilmailun taajuuksilla toimivan maaradiojärjestelmän tukiaseman taajuusmaksu lasketaan järjestelmäkohtaisesti ja antennipaikkakohtaisesti. Saman radiojärjestelmän liikkuviksi asemiksi katsotaan liikkuvat asemat, jotka kuuluvat käyttämänsä tukiaseman antennipaikan tai muulla vastaavalla perusteella samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen. 10 Muiden radiolähettimien taajuusmaksut Viestintävirasto perii vuosittain taajuusmaksun myöntämästään oikeudesta pitää hallussa ja käyttää muuta luvanvaraista radiolähetintä taikka muita luvanvaraisia radiojärjestelmän tai -aseman radiolähettimiä kuin 4 9 :ssä tarkoitettuja radiolähettimiä. Taajuusmaksu määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti: 1) kiinteä HF-lähetin K 1 K 5 (taajuusmäärä/25 khz) S 1295,50 2) muu tutka-asema kuin aluksen tai ilmaaluksen tutka-asema K 1 K 4 K 5 S 1295,50 3) radiosondijärjestelmä K 1 (taajuusmäärä/25 khz) S 1295,50 4) enintään 1 mw:n säteilyteholla toimiva tutkimuskäyttöön tarkoitettu seurantajärjestelmä K 1 (taajuusmäärä/25 khz) S 1295,50 5) avaruuteen lähetetyn esineen radiolähetin K 1 S 1295,50 6) satelliittijärjestelmän 2 GHz:n maaverkko K 1 K 2 K 6 (taajuusmäärä/25 khz) S 1295,50 7) henkilökohtainen hätälähetin (PLB) K tapa S 1295,50

22 2938 N:o 950 Kiinteän HF-lähettimen taajuusmaksu määrätään antennipaikkakohtaisesti. Muun kuin 1 momentissa tai 4 9 :ssä tarkoitetun radiolähettimen taajuusmaksu määräytyy kuten sitä lähinnä vastaavan radiolähettimen taajuusmaksu. Jos lähinnä vastaavaa radiolähetintä ei voida määrittää, taajuusmaksu määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti: K 1 0, , Lyhytaikainen taajuusmaksu, käyttöoikeuden muutos ja vähimmäismaksu Viestintävirasto perii lyhytaikaisen taajuusmaksun myöntämästään alle vuoden pituisesta oikeudesta pitää hallussa ja käyttää 4 10 :ssä tarkoitettua radiolähetintä. Taajuusmaksun suuruus on 4 10 :ssä säädetty vuosittainen taajuusmaksu kerrottuna käyttövuorokausien lukumäärän ja 365:n suhdeluvulla, kuitenkin vähintään neljäsosa vuosittaisen taajuusmaksun määrästä ja aina vähintään 18 euroa. Jos Viestintävirasto muuttaa 4-10 :ssä tai 1 momentissa tarkoitettua oikeutta pitää hallussa ja käyttää radiolähetintä radioluvan voimassaoloaikana siten, että se vaikuttaa taajuusmaksun määräytymisperusteisiin maksua suurentavasti, niin taajuusmaksu peritään myös muutetun oikeuden osalta. Kuluvalta taajuusmaksun maksukaudelta lisämäärä peritään kuitenkin vain maksukauden jäljellä olevalta osalta vuorokausikohtaisesti. Sen estämättä, mitä 4 10 :ssä säädetään, taajuusmaksun vähimmäismäärä on 18 euroa. 12 Taajuusvarausmaksu Viestintävirasto perii radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain 9 :ssä tarkoitetusta radiotaajuuksien varauksesta samansuuruisen maksun kuin tämän asetuksen 4 11 :ssä tarkoitetusta oikeudesta hallussapitää ja käyttää radiolähetintä. Taajuusmaksua peritään myös alle 18 euroa tai alle neljäsosa vuosittaisen taajuusmaksun määrästä. Jos varaus raukeaa sen vuoksi, että radiolähettimen hallussapitoon ja käyttöön myönnetään radiolupa, radiolähettimen 4 10 :n perusteella määrättävästä ensimmäisen vuoden vuosittaisesta taajuusmaksusta tai 11 :n 1 momentin perusteella määrättävästä lyhytaikaisesta taajuusmaksusta tehdään tämän momentin mukainen vähennys. Vähennyksen suuruus on 4 10 :ssä säädetty taajuusmaksu kerrottuna taajuusvarauksen voimassaolon ja raukeamisesta johtuneen tosiasiallisen voimassaolon välisen vuorokausimäärän erotuksen ja 365:n suhdeluvulla. Vähennystä ei kuitenkaan tehdä 6 :n 1 momentin 1, 2 tai 5 kohdassa taikka 9 :n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun radiolähettimen taajuusmaksusta taikka lyhytaikaisesta taajuusmaksusta. Taajuusvarauksen taajuusmaksuun ei kuitenkaan lasketa yksityisen radioverkon (PMR), henkilöhakuverkon, muun meriradiojärjestelmän kuin aluksen radioaseman tai ilmailun taajuuksilla toimivan maaradiojärjestelmän liikkuvia asemia. Jos verkkoon tai järjestelmään ei kuulu kuin liikkuvia asemia, lasketaan taajuusvarauksen taajuusmaksu yhden liikkuvan aseman perusteella. Kauko-ohjaus-, kaukomittaus- ja datasiirtojärjestelmän taajuusvarauksen taajuusmaksu määräytyy kuitenkin siten, että jokaista järjestelmälle varattua radiokanavaa kohden lasketaan yksi radiolähetin. 13 Maksuttomat suoritteet Taajuusmaksua ei peritä vieraan valtion edustuston tehtäviin liittyvän radiolähettimen taikka radioverkon, radiojärjestelmän tai radioaseman luvanvaraisen radiolähettimen hallussapitoon ja käyttöön myönnetystä oikeudesta eikä taajuusvarauksesta. 3 luku Muut radiohallinnolliset maksut 14 Tutkintomaksu Viestintävirasto perii valtion maksuperustelain 6 :n 2 momentissa tarkoitetun kiin-

23 N:o teän tutkintomaksun radioviestinnän tutkintoon osallistumisesta. Maksut ovat seuraavat: 1) merenkulun yleinen radioasemanhoitajan pätevyystutkinto tai yleinen radiopuhelimenhoitajan tutkinto 75,70 euroa; 2) merenkulun rajoitettu radioasemanhoitajan pätevyystutkinto tai avomerilaivurin radiotutkinto tai rajoitettu radiopuhelimenhoitajan tutkinto 67,30 euroa; 3) rannikkolaivurin radiotutkinto 45,40 euroa; 4) merenkulun yleinen tai rajoitettu radioasemanhoitajan kelpoisuustutkinto 37,85 euroa. Muista radioviestinnän tutkinnoista kuin 1 momentissa tarkoitetuista peritään tutkintomaksu, jonka määrä on sitä lähinnä vastaavasta 1 momentissa tarkoitetusta tutkinnosta perittävä maksu. Osatutkintoon osallistumisesta peritään puolet 1-2 momentissa tarkoitetusta maksusta pyöristettynä lähimpään viiteen tai kymmeneen senttiin. Viestintävirasto perii edellä tarkoitetun tutkintomaksun, vaikka tutkinto on hylätty. 15 Todistusmaksu Viestintävirasto perii radioviestinnän pätevyys- ja kelpoisuustodistuksesta valtion maksuperustelain 6 :n 2 momentissa tarkoitetun kiinteän todistusmaksun. Todistusmaksu 14 :n 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitetun tutkinnon suorittamisesta on 43,75 euroa ja 14 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun tutkinnon suorittamisesta 28,60 euroa. Todistusmaksu radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain 15 :n 1 momentissa tarkoitetusta radioamatööriviestinnän pätevyystodistuksesta on 43,75 euroa. 16 Radiolaitteen hyväksyntämaksu Viestintävirasto perii radiolaitteen tyyppihyväksynnästä tai yksittäisen laitteen hyväksynnästä valtion maksuperustelain 6 :n 2 momentissa tarkoitetun kiinteän hyväksyntämaksun. Hyväksyntämaksut ovat seuraavat: 1) yksittäisen radiolaitteen hyväksyntä 84,10 euroa; 2) radiolaitteen kansallinen tyyppihyväksyntä 285,90 euroa; 3) radiolaitteen vaativa ja aikaa vievä kansallinen tyyppihyväksyntä 571,85 euroa; 4) radiolaitetuoteperheen tyyppihyväksyntä 571,85 euroa. Jos 1 momentissa tarkoitettu kiinteä maksu on Viestintävirastolle aiheutuneisiin kustannuksiin verrattuna yksittäistapauksessa kohtuuttoman suuri tai pieni, kiinteän maksun sijasta on perittävä yksittäisen suoritteen omakustannusarvon mukainen maksu. Viestintävirasto perii 1-2 momentissa tarkoitetun hyväksyntämaksun, vaikka radiolaitteelle ei myönnetä tyyppihyväksyntää tai yksittäisen laitteen hyväksyntää. 17 Radiolaitteen tai radioaseman tarkastusmaksu Viestintävirasto perii radiolaitteen tai radioaseman tarkastuksesta valtion maksuperustelain 6 :n 2 momentissa tarkoitetun kiinteän maksun. Radiolaitteen tai radioaseman käyttöönotto- tai muutostarkastuksesta perittävä tarkastusmaksu on 840,95 euroa. Sellaisesta radiolaitteen tarkastamisesta, jota tarkoitetaan poliisilain (493/1995) 36 :n 2 momentissa ja sellaisesta radiolaitteen hyväksynnästä, jota tarkoitetaan henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain (579/2005) 18 2 momentissa, peritään valtion maksuperustelain 6 :n 1 momentissa tarkoitettu suoritteen omakustannusarvon mukainen tarkastusmaksu. Viestintävirasto perii edellä tarkoitetun tarkastusmaksun, vaikka laite tai asema on hylätty. 18 Taajuussuunnittelumaksu Viestintävirasto perii sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvästä taajuussuunnittelusta valtion maksuperustelain 6 :n 1 momentissa tarkoitetun omakustannusarvon mukaisen vuosittaisen maksun, jonka suuruus mää-

24 2940 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 950 räytyy taajuussuunnitteluun käytettyjen keskimääräisten työtuntikustannusten ja suoritteen tuottamiseen käytetyn vuosittaisen työtuntimäärän perusteella. Keskimääräinen työtuntikustannus on 98,45 euroa. 19 Maksu häiriösuojauksesta ja satelliittijärjestelmän koordinoinnista Viestintävirasto perii valtion maksuperustelain 6 :n 1 momentissa tarkoitetun suoritteen omakustannusarvon mukaisen maksun: 1) radiovastaanottoaseman suojaamisesta häiriöiltä; 2) Kansainvälisen televiestintäliiton tai muun kansainvälisen järjestön tekemästä satelliittijärjestelmän koordinoinnista. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Tällä asetuksella kumotaan 7 päivänä joulukuuta 2005 annettu liikenne- ja viestintäministeriön asetus (964/2005) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetusta sovelletaan myös ennen sen voimaan tuloa vireille tulleisiin asioihin. Helsingissä päivänä 12 joulukuuta 2008 Viestintäministeri Suvi Lindén Neuvotteleva virkamies Rainer Salonen JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 3 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2008 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN