KANSAINVÄLISEN KEHITYSYHTEISTYÖN KOORDINAATIORYHMÄ LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 KANSAINVÄLISEN KEHITYSYHTEISTYÖN KOORDINAATIORYHMÄ LOPPURAPORTTI LUOVUTETTU REHTORI MATTI MANNISELLE

2 Sisällys Johdanto KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄT PERINTEET JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA TYÖRYHMÄN TOIMINTA Kokoukset Kehitysyhteistyötä koskeva kartoitus Globaalin vastuun toimenpideohjelma Muut toimenpiteet TYÖRYHMÄN SUOSITUKSET...8 Liite: Esitys Jyväskylän yliopiston globaalin vastuun toimenpideohjelmaksi

3 JOHDANTO Hallitus vahvisti helmikuussa 2012 Suomen uuden kehityspoliittisen toimenpideohjelman, jossa koulutuksen ja erityisesti korkeakoulusektorin keskeinen rooli monien kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa tunnustetaan. Tämä painotus avaa korkeakouluille uusia mahdollisuuksia osallistua Ulkoasiainministeriön rahoittamiin hankkeisiin yhdessä mm. kansalaisjärjestöjen kanssa. Lisäksi Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia vuosille nostaa globaalin vastuun kantamisen yhdeksi korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan viidestä päätavoitteesta ja velvoittaa korkeakoulut käyttämään asiantuntemustaan ja tutkimustaan globaalien ongelmien ratkaisemiseen ja kehitysmaiden osaamisen vahvistamiseen. Strategian toteutumisen seurannasta vastaava Opetus- ja kulttuuriministeriö on todennut, että globaalin vastuun edistäminen on jäänyt strategian päätavoitteista heikoiten toteutuneeksi. Rehtori asetti päätöksellään Kansainvälisen kehitysyhteistyön koordinaatioryhmän, jonka tehtäväksi annettiin edistää globaalin vastuun toteutumista Jyväskylän yliopiston toiminnassa, koota yhteen yliopiston kehitysyhteistyötä tekevät henkilöt ja ryhmät ja määritellä yliopiston kehitysyhteistyötoiminnalle päivitetyt tavoitteet uuden kehityspoliittisen toimenpideohjelman pohjalta. Tarkempi tehtävämäärittely sisälsi seuraavat kohdat: 1. valmistella rehtorin hyväksyttäväksi Jyväskylän yliopiston kansainvälisen kehitysyhteistyön toimenpideohjelma ottaen huomioon Suomen uuden kehityspoliittisen toimenpideohjelman painotukset 2. luoda yhteydenpitokanava ja keskustelufoorumi kehitysyhteistyön toimijoille Jyväskylän yliopistossa 3. järjestää YK:n toimintaan, kestävään kehitykseen ja kehitysyhteistyöhön liittyviä tapahtumia 4. tehdä yliopiston johdolle kehittämis- ja toimenpide-ehdotuksia globaalin vastuun ja kansainvälisen kehitysyhteistyön edistämiseksi Ryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin yliopistotutkija Elina Lehtomäki ja jäseniksi professori Jeremy Gould, kansainvälistymispäällikkö Anna Grönlund-Qvarnberg, kansainvälisten asiain päällikkö Tuija Koponen, lehtori Timo Marjomäki, erikoissuunnittelija Annica Moore, lehtori Pekka Toivanen sekä ylioppilaskunnan nimeämä JYY:n kehitysyhteistyötoiminnan edustaja. Ylioppilaskunnan edustajana kokouksiin ovat osallistuneet JYY:n hallituksen jäsenet Hanna- Mari Savolainen ja Tommi Liinalampi sekä kansainvälisten asiain sihteeri Sanna Patja. UniPIDkoordinaattorin vaihtuessa Johanna Kivimäki tuli Annica Mooren tilalle työryhmään. Ryhmä sai valita keskuudestaan sihteerin. Sihteereinä ovat toimineet Johanna Kivimäki ja Tuija Koponen. Työryhmän toimeksianto päättyi Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä on laatinut rehtorille oheisen loppuraportin. 1

4 Jyväskylässä Elina Lehtomäki, puheenjohtaja Johanna Kivimäki, sihteeri Tuija Koponen, sihteeri 2

5 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄT PERINTEET JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jyväskylän yliopistolla on pitkät perinteet koulutukseen painottuvan kehitysyhteistyön toteuttamisessa. Ensimmäiset Ulkoasiainministeriön rahoittamat kehitysyhteistyöhankkeet toteutettiin erityispedagogiikan laitoksella 1980-luvulla. Vuoden mittaisille erityisopettajakursseille ja niitä seuranneeseen maisterikoulutukseen osallistui opettajia itäisen ja eteläisen Afrikan maista. Niilo Mäki Instituutti on tehnyt kehitysyhteistyötä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa UM:n kansalaisjärjestötuella 1990-luvun alkupuolelta alkaen. Musiikin laitos puolestaan toteutti ja 2000-lukujen taitteessa musiikkikasvatuksen kehitysyhteistyöhankkeita Etelä-Afrikassa. Vuonna 2002 Jyväskylän yliopisto laati Kansainvälisen kehitysyhteistyön strategian, ensimmäisenä suomalaisista korkeakouluista. Yhtenä strategian keskeisistä toimenpide-ehdotuksista oli monitieteisen kansainvälisen maisteriohjelman perustaminen kehitystutkimuksen, yhteiskuntatieteiden, kasvatustieteiden ja ympäristötieteiden yhteistyönä, kouluttamaan asiantuntijoita kehitysyhteistyötehtäviin. Master s degree programme in Development and International Cooperation -ohjelma käynnistettin vuonna 2004, ja se on edelleen yksi yliopiston menestyksekkäimmistä englanninkielisistä maisteriohjelmista. Luontevana jatkona yliopiston aktiiviselle kehitysyhteistyötoiminnalle Jyväskylän yliopistossa perustettiin rehtorien neuvoston päätöksellä vuonna 2002 UniPID-verkosto (The Finnish University Partnership for International Development) tukemaan jäsenyliopistojen globaalin vastuun toimintoja. Verkoston koordinaatioyksikkö on sijainnut Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella vuodesta 2005 lähtien. UniPID:n koordinaatiosta vastaamalla Jyväskylän yliopisto on avainasemassa verkoston toimintojen pääkehittäjänä ja -suunnittelijana sekä verkostolle myönnetyn ulkopuolisen rahoituksen vastaanottajana ja hankkeiden toteuttajana. Jyväskylän yliopistolla on tällä hetkellä yhteistyön puitesopimus tai opiskelija- ja opettajavaihtosopimus yhdeksän korkeakoulun kanssa, jotka ovat ODA (Official Development Assistance) - listauksen vähiten kehittyneissä tai matalan tulotason maissa. 3

6 2 TYÖRYHMÄN TOIMINTA 2.1 Kokoukset Työryhmä on järjestänyt toimikautensa aikana kahdeksan kokousta, joissa on valmisteltu koordinaatioryhmän tekemät esitykset ja aloitteet, koottu sekä jaettu tietoja yliopiston kehitysyhteistyötoiminnasta ja keskusteltu ajankohtaisista kehitysyhteistyön piiriin kuuluvista teemoista. Työryhmä perusti yhteisten dokumenttien jakamista ja valmistelua varten Optimatyötilan. Koordinaatioryhmä on seurannut yhteisten jäsenten kautta yliopiston kansainvälistymistyöryhmän toimintaa ja ottanut kantaa kansainvälistymistyöryhmän valmisteleviin asioihin silloin, kun ne ovat sivunneet kehitysyhteistyötoimintaa. Ryhmä kutsui strategiajohtaja Kari Pitkäsen ja suunnittelupäällikkö Sakari Liimataisen järjestettyyn kokoukseen keskustelemaan kehitysyhteistyötä ja globaalia vastuuta koskevien tavoitteiden sisällyttämisestä yliopiston strategian toimenpideohjelmaan. 2.2 Kehitysyhteistyötä koskeva kartoitus Syksyllä 2013 kansainvälisen kehitysyhteistyön koordinaatioryhmä laati kyselyn kartoittaakseen yliopiston ja yliopistolaisten osallistumista globaalien ongelmien ratkaisuun ja kehitysmaiden oman osaamisen vahvistamiseen tutkimuksessa, opetuksessa ja yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa. Samassa yhteydessä yliopistoyhteisön jäseniltä kysyttiin myös heidän käsityksiään yliopiston globaalista vastuusta ja toimintaehdotuksia tämän toteuttamiseksi. Tehdyn kartoituksen perusteella Jyväskylän yliopistolla on ollut ja on käynnissä vuodesta 2005 lähtien noin kaksikymmentä globaalin vastuun teemoja kantavaa hanketta. Yli puolet hankkeista on tutkimushankkeita globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi ja loput hankkeista keskittyvät kapasiteetin vahvistamiseen ennen kaikkea tutkimuksen, opetuksen ja korkeakouluhallinnon kehittämisen ja koulutusyhteistyön kautta. Kaikki globaalin vastuun hankkeet rahoitetaan yliopiston ulkopuolisella rahoituksella: pääasiassa Ulkoasiainministeriön rahoittamien ja CIMOn koordinoimien ohjelmien puitteissa (mm. North-South-South, HEI ICI) tai Suomen Akatemian tai EU:n rahoituksella. Alueellisesti Jyväskylän yliopiston hankkeet kohdistuvat ennen kaikkea Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, jossa erityisesti Tansaniaan, Sambiaan ja Etelä-Afrikkaan. Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan suuntautuvia hankkeita on puolestaan vain muutamia. Näiden lisäksi yliopistolla on useita maisteriohjelmia, jotka tarjoavat globaalien haasteiden ratkaisua edistävää koulutusta ja joista valmistuu lukuisia opinnäytetöitä vuosittain. Suurin osa Jyväskylän yliopiston globaalin vastuun hankkeista sijoittuu yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselle (YFI). Laitoksesta tekee globaalin vastuun keskittymän osaltaan se, että laitos koordinoi kansallista UniPID-verkostoa, jonka tehtävänä on vahvistaa globaaleihin kehityskysymyksiin liittyvää koulutusta, tutkimusta ja yliopistojen yhteiskunnallista vaikutusta. YFI -laitoksella toteutetaan myös useampia tutkimus- ja väitöskirjahankkeita, joissa tutkitaan mm. oppimista ja johtajuutta kansainvälisissä kehitysjärjestöissä, ylikansallista työtä ja maahanmuuttajien järjestäytymistä. Laitos osallistuu myös valtakunnalliseen kehitysmaatutki- 4

7 muksen tohtorikoulutusverkostoon (Devestu), jonka toiminta kohdistuu erityisesti globaalin eriarvoisuuden syihin ja ratkaisuyrityksiin. Lisäksi laitos osallistuu Ulkoasiainministeriön rahoittamaan kapasiteetin vahvistamishankkeeseen (HEI ICI-ohjelma) kehitystutkimuksen tohtorikoulutuksen ja kansainvälisten asioiden hallinnon kehittämiseksi Tansaniassa ja Sambiassa sekä Erasmus Mundus -rahoitteiseen hankkeeseen korkeakoulutuksen kapasiteetin vahvistamiseksi ja kehitystutkimusyhteistyön lisäämiseksi Euroopan ja Etelä-Afrikan välillä. Laitoksella koordinoidaan myös monitieteistä englanninkielistä maisteriohjelmaa Development & International Cooperation. Kasvatustieteiden tiedekunnassa toteutetaan tutkimus- ja väitöskirjahankkeita sekä North- South-South -ohjelman rahoittamia opiskelija- ja opettajavaihdon hankkeita, joilla tuetaan koulutusjärjestelmien kehittämistä ja tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia Afrikassa ja Balkanin maissa. Tiedekunnasta osallistutaan myös kansainväliseen neuvonantajapooliin koulutuksen kehittämiseksi Afrikassa, Suomen ulkoministeriön tukeman Association for Development of Education in Africa (ADEA) verkoston kautta. Vuosina kasvatustieteiden laitos koordinoi UNESCO:n lippulaivaohjelmaa vammaisten henkilöiden koulutuksellisten oikeuksien toteuttamiseksi osana globaalia Koulutus kaikille (Education For All, EFA) -prosessia. Vuodesta 2011 alkaen kasvatustieteiden tiedekunta on järjestänyt EFA-seminaarin UNESCO:n vuosittaisen globaalin koulutusraportin teemasta. Kasvatustieteiden laitoksella on kaksi kansainvälistä, englanninkielistä maisteriohjelmaa. Lisäksi laitos osallistuu YFI-laitoksen koordinoiman Development and International Cooperation -maisteriohjelman toteuttamiseen ja kasvatustieteet ovat yksi ohjelman pääainevaihtoehdoista. Musiikin laitoksen MECI-projekti (Music, Education and Cultural Identity) joka on osa CIMOn koordinoimaa North-South-South-ohjelmaa, on pyrkinyt musiikkikasvatuksen eri osa-alueita höydyntäen kehittämään koulutuksen laatua Botswanassa, Etelä-Afrikassa, Keniassa ja Zimbabwessa. Psykologian laitoksella toteutetaan kahta Sambiaan suuntautunutta lasten lukutaitoa edistävää tutkimus- ja kapasiteetin vahvistamishanketta osana Ulkoasiainministeriön rahoittamaa HEI ICI-ohjelmaa. Lisäksi laitoksen henkilökunta osallistuu Niilo Mäki instituutin kansalaisjärjestöhankkeisiin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, erityisesti Sambiassa ja Keniassa. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella toteutetaan tutkimusta kalanviljelyksen kehittämiseksi Perussa sekä opiskelija- ja opettajavaihdon North-South-South -hanketta Kenian kanssa. Lisäksi laitoksella koordinoidaan englanninkielistä makean veden luonnonvarojen kestävän hallinnon maisteriohjelmaa, ja laitos on osallistunut Development and International Cooperation - maisteriohjelman toteutukseen. Historian ja etnologian laitoksella toteutetaan tutkimushanketta, jossa pyritään löytämään ratkaisuja urbaanin köyhyyden ongelmiin. Myös historian ja etnologian laitos osallistuu YFIlaitoksen koordinoiman maisteriohjelman Development and International Cooperation toteuttamiseen, ja etnologia on yksi ohjelman opiskelijoiden pääainevaihtoehdoista. Laitos on myös koordinoinut Urban poverty-aiheista North-South-South -hanketta lukuvuosina ja kohdemaina Etiopia, Kenia, Mali ja Malawi. Viestinnän laitoksella koordinoidaan kulttuurienvälisen viestinnän englanninkielistä maisteriohjelmaa ja kauppakorkeakoulussa englanninkielistä yritysten ympäristöhallinnon maisteriohjelmaa. 5

8 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) kantaa osaltaan globaalia vastuuta kehitysyhteistyötoiminnallaan, mm. lisäämällä opiskelijoiden tietoisuutta kehitysyhteistyökysymyksistä valiokuntatoiminnan sekä vuosittain järjestettävän kehitysyhteistyöviikon avulla. Lisäksi JYY koordinoi kyläyhteisöjen voimaannuttamishanketta Intiassa. Jyväskylän yliopisto on pohjoismaisten ja eteläisen Afrikan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten verkoston SANORD:n jäsen (the Southern African-Nordic Centre). SANORD tarjoaa yliopistolle laajan, 25 afrikkalaisen ja 17 pohjoismaisen korkeakoulun ja instituutin muodostaman verkoston toimintoineen sekä arvokkaine kumppanuusmahdollisuuksineen. Jyväskylän yliopiston koordinoima UniPID-verkosto tukee jäsenyliopistojen globaalin vastuun toimintoja ja pyrkii edistämään globaaleihin kehityskysymyksiin liittyvää monitieteellistä koulutusta, tutkimusta ja yliopistojen yhteiskunnallista vaikutusta. UniPID koordinoi kestävän kehityksen virtuaaliopinto-ohjelmaa, jossa yliopistoille tarjotaan rahoitusta kaikille verkoston opiskelijoille tarjottavien kurssien tuottamiseen. UniPID tarjoaa koulutuksen tukea ja verkostoitumismahdollisuuksia myös kehitystutkimuksen tohtoriopiskelijoille. Lisäksi UniPID markkinoi jäsenyliopistojen globaalin kehityksen asiantuntemusta, edistää alan tutkimusyhteistyötä ja tarjoaa tutkijoille mahdollisuuksia osallistua kansalliseen ja kansainväliseen tiede- ja kehityspoliittiseen keskusteluun. UniPID:n mandaatilla yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos toteuttaa Euroopan komission ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella neljää eri hanketta, joiden kautta pyritään edistämään globaaleihin haasteisiin vastaavaa tutkimusyhteistyötä Suomen, EU:n, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan välillä sekä vaikuttamaan alueidenvälisiin tutkimusprioriteetteihin. Jyväskylän yliopisto on lisäksi jäsenenä pohjoismaisten yliopistojen Nordic Centre in India (NCI) -verkostossa, joka tukee Pohjoismaiden ja Intian korkeakoulujen välistä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä, sekä Nordic Institute of Asian Studies (NIAS) - verkostossa, joka edistää ja tukee Pohjoismaissa tehtävää Aasia-tutkimusta erityisesti yhteiskuntatieteiden alalla. 2.3 Globaalin vastuun toimenpideohjelma Työryhmän tehtäviin kuului valmistella rehtorin hyväksyttäväksi Jyväskylän yliopiston kansainvälisen kehitysyhteistyön toimenpideohjelma. Työryhmä teki tammikuussa 2013 esityksen tehtävän laajentamisesta globaalin vastuun kysymyksiin, Korkeakoulutuksen kansainvälistymisstrategian mukaisesti, minkä rehtori hyväksyi. Esitys Jyväskylän yliopiston globaalin vastuun toimenpideohjelmaksi on kokonaisuudessaan loppuraportin liitteenä. 2.4 Muut toimenpiteet Kansainvälisen kehitysyhteistyön koordinaatioryhmä teki yliopiston kansainvälistymistyöryhmälle esityksen kehitysyhteistyönäkökulman sisällyttämisestä valmisteilla olleeseen rehtorin päätökseen koko yliopistoa koskevien yhteistyö- ja puitesopimusten solmimisesta ulkomaisten yliopistojen kanssa. Sopimuksia koskevassa linjauksessa täsmennetään kriteerit, joiden mukaan Jyväskylän yliopisto päättää, minkä ulkomaisten yhteistyöyliopistojen kanssa se harkitsee sopimuskumppanuutta. Kriteereissä painottuvat yhteistyöyliopistojen laadukkuus ja tutkimukselliset ja koulutukselliset hyödyt sekä pyrkimys tehdä yhteistyötä kohdemaiden parhaiden yliopistojen kanssa. Koordinaatioryhmän ehdotuksen mukaisesti rehtorin päätökseen sisällytettiin täsmennys, jonka mukaan yhteistyöyliopiston ei ole välttämätöntä kuulua 6

9 oman maansa parhaiden yliopistojen joukkoon kehitysyhteistyöhankkeissa, jolloin yhteistyön tavoitteena on nimenomaan kumppaniyliopiston koulutus- tai tutkimuskapasiteetin vahvistaminen. Työryhmä seurasi Laatua ja liikettä -kokonaisstrategian toimenpideohjelman päivittämistä ja teki suunnittelupäällikkö Sakari Liimataiselle sekä strategiajohtajan Kari Pitkäselle keväällä 2013 esityksen kansainvälistä kehitysyhteistyötä edistävien toimenpiteiden lisäämisestä toimenpideohjelmaan. Toimenpideohjelmaan esitetyt lisäykset olivat: Globaali vastuu on osa yliopiston kansainvälistä profiilia ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Kartoitetaan alan toiminta ja toimijat yliopistolla, määritellään yliopiston profiili globaaliin vastuuseen liittyvässä tutkimuksessa, opetuksessa ja yhteistyössä sekä laaditaan yliopiston globaalin vastuun toimenpideohjelma. Osana yliopiston globaalia vastuuta luodaan rahoitusmekanismi yliopiston kansainvälisissä maisteriohjelmissa hyvin menestyneiden opiskelijoiden tohtorikoulutukselle (1+ 3 vuotta), ja rahoitus suunnataan erityisesti alhaisen tulotason maista (low income countries) peräisin oleville opiskelijoille. Ensimmäinen lisäys hyväksyttiin osaksi yliopiston päivitettyä toimenpideohjelmaa. Työryhmä on keskustellut kokouksissaan erilaisista tavoista luoda ja ylläpitää yhteyksiä eri puolilla yliopistoa työskentelevien kehitysyhteistyön toimijoiden välillä sekä tavoista välittää yliopiston ulkopuolisille tahoille kootusti tietoa yliopiston kehitysyhteistyötoiminnasta. Työryhmä ehdottaa ensisijaiseksi viestintäkanavaksi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen Wolmarsivustoa, jonka alle luodaan yliopiston globaalia vastuuta esittelevä sivusto. Lisäksi tarvitaan kehitysyhteistyöaktiiveille ja kehitystutkimusta tekeville suunnattu sähköpostilista Korppijärjestelmään. Työryhmä on pohtinut kokouksissaan koulutusviennin ja koulutukseen painottuvan kehitysyhteistyön välisiä rajapintoja ja suosittelee mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi avointa keskustelua siitä, missä tilanteissa globaalin vastuun tavoitteiden tulee painottua ja missä puolestaan koulutusviennin edistämisen. Työryhmä järjestää globaalin vastuun teemoja käsittelevän seminaarin, Seminar on the Global Responsibility at the University of Jyväskylä, jossa esitellään lyhyiden casepuheenvuorojen pohjalta yliopiston kehitysyhteistyön kenttää sekä käydään vuoropuhelua mm. ministeriöiden ja CIMOn edustajien kanssa siitä, millä keinoilla korkeakoulut voisivat nykyistä laajemmin kantaa globaalia vastuutaan. 7

10 3 TYÖRYHMÄN SUOSITUKSET Työryhmän suositukset sisältyvät pääasiassa liitteenä olevaan ehdotukseen Jyväskylän yliopiston globaalin vastuun toimenpideohjelmaksi. Työryhmä ei pidä tarpeellisena kansainvälisen kehitysyhteistyön jatkotyöryhmän perustamista tai jatkokautta nykyiselle ryhmälle, mutta ehdottaa, että yliopiston perustaessa jatkossa kansainvälisiä kysymyksiä käsitteleviä työryhmiä niiden jäsenistöön kutsutaan myös kansainvälisen kehitysyhteistyön toimijoita. Työryhmä esittää, että Jyväskylän yliopisto lisäisi merkittävästi viestintää yliopiston aktiivisesta kehitysyhteistyöstä sekä pyrkisi aktiivisesti yhteistyöhön muiden alueellisten toimijoiden kanssa globaalin vastuun kysymyksissä. 8