Hinta 24 VILJELYOHJELMA 2013 VILJELYOPAS. Kasvinsuojeluneuvonta Päivystys klo 8-20 ( )

Transkriptio

1 K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA Hinta VILJELYOPAS Kasvinsuojeluneuvonta Päivystys klo 8-20 ( ) K-MAATALOUS

2 UUTUUDET 2013 Bettina kaura Huippusatoisa ja lujakortinen kaura niin elintarvike- kuin rehukäyttöön SW Mitja ohra Kaksitahoinen, satoisa ja suurijyväinen tärkkelys- ja rehuohra Majong hybridi kevätrapsi Korkein sato ja öljypitoisuus Viljelyohjelma Rikkisalpietari Rikki- ja hivenpitoinen typpilannoite mm. vehnän ja öljykasvien lannoitukseen Viljelyohjelma Pellon Y Peruslannoitteita korkeammat B, Mn, Zn, kaikille peltoviljelykasveille Viljelyohjelma NK Rikki- ja hivenpitoinen lannoite kaikille peltoviljelykasveille YaraBela Axan Rikkipitoinen typpilannoite viljelykasvien lisätyppilannoitukseen YaraVita Solatrel ( P, K, Ca, Mg, Mn, Zn) Lehtilannoitukseen viljoille, nurmille, öljykasveille sekä perunalle Consento Perunaruttoaine Tyfon on nyt Consento Leimay Uutta tehoa perunarutto-ohjelmien keski- ja loppuvaiheeseen Avaunt Uuteen tehoaineryhmään kuuluva ratkaisu rypsin ja rapsin tuholaisille Stratos Ultra Uutuus heinämäisten rikkakasvien torjuntaan öljy- ja erikoiskasveille Viljelyohjelmapalvelut K-maatalous: Kaupan erikoismyyjät Kasvinsuojelun neuvontapuhelin ( ) viljelyohjelmat K-maatalous Facebookissa ja Twitterissä! Kysy meiltä viljelystä ja kasvinsuojelusta! Kmaatalous Tämän esitteen sisältö tarjotaan sellaisenaan. Esitteen tarkkuudesta tai luotettavuudesta ei anneta mitään takuuta eikä nimenomaisesti taata sen sopivuutta tiettyyn tarkoitukseen. Asiakas on itse velvollinen tarkistamaan tuotetiedot valmistajien ohjeista ja maatalouden tukioppaista. Varaamme oikeuden muuttaa tätä asiakirjaa ilman erillistä ilmoitusta. 2

3 VILJELYOHJELMA Viljelyohjelmista kannattavia ratkaisuja käytännön kasvinviljelyyn Yhteistyössä asiakkaidemme kanssa olemme tehneet valintoja suomalaisen viljelyn hyväksi. Yhteistyökumppanimme toimivat yhteistyössä lajikekehitystyössä vastaavissa olosuhteissa Ruotsissa ja Norjassa. K-maatalouden koetilalla tulee tänä vuonna kuluneeksi merkittävät 50-vuotta suomalaisen koetoiminnan ja viljelyn edistämisen parissa. K-maatalouden viljelyohjelmiin on räätälöity parhaat kasvinsuojelureseptit, lannoitussuositukset, viljelytekniset ratkaisut sekä lajikkeet käyttötarkoituksen mukaan. Tarjoamme paikallisissa olosuhteissa testattuja ja hyväksi todettuja ratkaisuja suomalaisen viljelijän tarpeisiin. Tänä vuonna uutuuksina tuomme markkinoille satoisan Bettina elintarvike- ja rehukauran, kaksitahoisen SW Mitja rehu- ja tärkkelysohran sekä monitahoisen Brage rehu- ja tärkkelysohran. Lajikkeissa yhdistyvät korkea satopotentiaali, hyvä korrenlujuus sekä suhteellinen aikaisuus. Sadon laadulliset ominaisuudet ovat korkeat, käytettiin sato sitten oman tilan rehuna tai myytiin edelleen kauppaviljana. Kasvinsuojelussa tarjoamme tutut hyväksihavaitut ratkaisut sekä lisäksi uutuuksia mm. perunan kasvinsuojeluun ja tuholaisten torjuntaan. Kehitämme Viljelyohjelmia parantamaan käytännön viljelyä. Tästä oppaasta löydät viljalajeittain aina sekä viljelyohjelmat että tarjolla olevat lajikkeet oppaan alkupäästä. Kasvinsuojeluaineiden kokonaisuus on omana osanaan kirjan keskellä, ja kirjan takaosasta löytyvät pikataulukot ja -ohjeet. Eri kasvinsuojeluaineiden rajoitukset pohjavesialueiden, olkien käytön tai perättäiskäytön osalta voit nyt tarkistaa kunkin tuotesivun alalaidasta näkyvistä symboleista. Viljelyoppaita olemme julkaisseet jo vuodesta Tulevan kauden viljelyratkaisuja miettiessäsi ota rohkeasti yhteyttä palvelevaan K-maatalous-kauppaan! K-MAATALOUS 3

4 KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAINEN SISÄLLYSLUETTELO Viljakauppa ja viljelysopimukset... 9 Viljelytekniikan tehostaminen Ohran Viljelyohjelma Kauran Viljelyohjelma Kevätvehnän Viljelyohjelma Syysviljojen Viljelyohjelma Rypsin ja rapsin Viljelyohjelma Syysöljykasvien viljelyohjelma Nurmen Viljelyohjelma Rehukasvit, riistasiemenet ja herneet Nurmen säilöntä Perunan Viljelyohjelma Lannoitus ja maanparannus Lehtilannoitteet Kasvinsuojelun hyödylliset tiedot , 174 Kasvinsuojelun oheistuotteet , 168 Peittausaineet Rikkakasvien torjunta Heinämäisten rikkojen torjunta Nurmien rikkasvien torjunta Juolavehnän torjunta Kasvunsääteet Kasvitautien torjunta Tuholaisten torjunta Erikoiskasvien kasvinsuojelu Perunan kasvinsuojelu Kasvinsuojelun pikataulukot K-maatalous kaupat

5 AAKKOSELLINEN SISÄLLYSLUETTELO Aakkosellinen sisällysluettelo Acrobat WG Agita Alkusanat... 3 Ally 50 ST Ally Class 50 WG Alsikeapila Aramo Ariane S Aumakalvot Aurea CL Avaunt Banjo syysrapsi Basagran M Basagran SG Baytan I Baytan Universal Belinda rehu-ja elintarvikekaura Bettina rehu- ja elintarvikekaura Biscaya OD Bjarne mylly- ja rehuvehnä Brage monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra Brando hybridirapsi Broadway Butisan S Butisan TOP Cantor Caspian -hybridiruis Cerone Clamox Clearfi eld Tuotantomenetelmä Comet Pro Consento Cycocel Demonstrant mylly- ja rehuvehnä Dithane NT Edel monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra Englanninraiheinä Envision Epok 600 EC Erikoiskasvien rikkakasviaineiden tehotaulukko Express 50 SX Fenix Foliar Extra Formulaatit Fusilade Max Galera Gratil Hardi merkintävaahto ja K-Agro merkintävaahto Herne Härkäpapu Ilves rapsi Italianraiheinä Jaettu typpilannoitus Juventus Kaliumin käyttömääriä Kaliumin tarve Kalkituksen perusteet Karita herne Karjanlannan ravinteet Kasvinsuojeluaineiden tehokas käyttö Kasvinsuojeluaineiden yleistietotaulukko Kasvitautien levintä ja torjunta viljoilla Kasvitautien torjunta viljoilla Kasvituhoojien resistenssi Kaupat ja Viljelyohjelmakioskit Kauran Viljelyohjelma Kauran Viljelyohjelmakoe Kauran viralliset lajikekokeet Kestac 50 EC Kevätvehnän Viljelyohjelma Kevätvehnän Viljelyohjelmakoe Kevätvehnän viralliset lajikekokeet Kier populaatioruis Kiristekalvot K-maatalouden koetila... 8 K-MCPA Koiranheinä K-MAATALOUS 5

6 AAKKOSELLINEN SISÄLLYSLUETTELO K-TRIO Kumina K-viljanhiven Laadun merkitys lopputuotteen hinnoitteluun Lannoitteiden ja levitysmäärän valinta Lannoitteiden tuoteluettelo Largo syysrypsi Lehtilannoitteiden tuoteluettelo Lehtilannoitteiden tuoteluettelo Lehtivihreämittauksen muistilista ja tulkinta Leimay Maanparannuskalkit ja kuonat Majong hybridirapsi Marika rehu- ja elintarvikekaura Marjat Mavrik 2F Mestarin kiinnite Monfast Monitor Mospilan Multiple Mustang Forte Neporex N-Sensor Nurmen kasvinsuojelu Nurmen kasvuasteet Nurmen Viljelyohjelma Nurmet Nurmien rikkakasvin tehotaulukko Nurmikasvien valintataulukko Nurmikasvit kahden ja kolmen niiton järjestelmissä...67 Nurminata Nurmisiemenseokset Nurmisiementen yleistaulukko Ohran Viljelyohjelma Ohran Viljelyohjelmakoe Ohran viralliset lajikekokeet Persianapila Perunan kasvuasteet Perunan Viljelyohjelma Porkkana Primus Prosaro Puma Extra Puna-apila Puntari mylly- ja rehuvehnä Pyöröpaaliverkot Rainata Ranman Rapsin viralliset lajikekokeet Ravinnetaselaskenta Ravinteiden merkitys kasville Reetta populaatioruis Reglone Rehukasvit ja riistasiemenet Resistenssin ehkäisy Rikkakasvien kuvat Ringsaker rehukaura Roguart syöttilaatikko Rokka herne Roundup Max Roundup Maxin käyttömäärät eri kasveilla Roxion Ruiskun TEHO-pesu Ruiskunpesuohjeet Ruiskutusajankohdat Rukiin ja hybridirukiin viljelyohjelma Ruokonata Rypsin ja rapsin kasvinsuojelu Rypsin ja rapsin kasvuasteet Rypsin ja rapsin Viljelyohjelma Rypsin viljelyohjelmakoe Sadon arviointi satokomponentien avulla Sadon muodostuminen satokomponenteista Sekator Senkor Shirlan Siementen kylvömäärätaulukko

7 AAKKOSELLINEN SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo aiheittain... 4 Sonis Sportak EW SPY Storm Secure rotille Storm-hiirille Stratos Ultra Suojaimet Suutinten valintataulukko SW Ingeborg rehu- ja elintarvikekaura SW Magnifi k mylly- ja rehuvehnä SW Mitja 2-tahoinen tärkkelys- ja rehuohra SW Petita rypsi SW Vaasa rehu-ja elintarvikekaura Symbolit Syysrukiin viralliset lajikekokeet Syysvehnän ja ruisvehnän viljelyohjelma Syysvehnän viljelyohjelmakoe Syysvehnän viralliset lajikekokeet Syysviljojen kasvinsuojelu Syysviljojen viljelyohjelma Syysöljykasvien kasvinsuojelu Syysöljykasvien viljelyohjelma Säilöntäaineet Tamarin rapsi Tankkiseostaulukko perunat Tankkiseostaulukko Rypsi ja rapsi Tankkiseostaulukko viljat Tankkiseostaulukko viljat Tankkiseosten teko-ohje Tautiaineiden perättäiskäytö Tautiaineiden tehotaulukko Terpal Timotei Tiril monitahoinen rehuohra Tooler Torjuntakynnykset Typpilannoitteiden vertailu Typpillannoitteiden enimmäismääriä Uutuudet... 2 Valkoapila Westerwoldinraiheinä Vilde monitahoinen rehu- ja tärkkelysohra Viljelyohjelmalannoitteet Viljelysopimukset... 9 Viljelyvyöhykekartta Viljojen kasvuasteet Viljojen rikkakasvien tehotaulukko Xanadu 2-tahoinen mallas- ja rehuohra Yleisimpiä ohran ja vehnän tauteja Zebra mylly- ja rehuvehnä Zoom K-MAATALOUS 7

8 VILJELYOHJELMA JA K-MAATALOUDEN KOETILA #koetila K-maatalouden koetila -50 vuotta koetoimintaa ja neuvontaa Maamme yksityisen kauppiaskunnan ja näiden taloudellisen ja aatteellisen yhteistoiminnan keskusorganisaatioiden, Keskon ja Suomen Vähittäiskauppiasliiton piirissä oli jo 1950-luvulla todettu oman koetilan tarpeellisuus ja tutkittu mahdollisuuksia hankkia oma koetila. Näin perustettiin Kaupan Maataloussäätiö, ja jo 29.6 samana vuonna allekirjoitettiin kauppakirjat Hauholla sijaitsevista Keski-Hahkialan ja osasta Länsi-Hahkialan kartanoja. Koetilalla perustettiin ensimmäiset kasvinviljelykokeet jolloin suoritettiin ensimmäinen syysvehnän ja rukiin lajikekokeiden kylvö. Ohran vertailevat lajikekokeet olivat viljakasveista laajimmat. Öljykasveista kokeita oli vuosien mittaan rypsillä, rapsilla, öljyunikolla ja auringonkukallakin. Kokeissa oli myös perunaa, hernettä, härkäpapua, puutarhakasveja ja maissia. Koetilan toiminnan aloittamisesta lähtien ovat siementuotanto ja siemenkunnostus olleet kuvassa mukana. Vuoden 1978 laajennus nosti varastointi- ja käsittelykapasiteettia 1,2 miljoonaan kiloon. Siementuotannon määrää kasvatettiin huomattavasti. Kapasiteettia on edelleen kasvatettu, ja nykypäivänä K-siemenkeskus käsitteleekin noin viisinkertaisen määrän siemenviljaa. Konetutkimus alkoi varsinaisesti vasta vuonna Konetutkimuksissa keskityttiin koneiden kestävyyden ja käyttöominaisuuksien testaamiseen sekä työmenetelmien tutkimiseen. Tämä tapahtui osaksi tilan talousviljelyksillä ja osaksi kenttäkokeina. Arvokkaina konekokeiluina pidettiin niitä monipuolisia kokemuksia ja havaintoja, joista Keskon edustamien konemerkkien käytöstä koetilan maataloustöissä saatiin ja jotka saatettiin Keskon koneosaston käyttöön luvulla K-maatalouden koetila on keskittynyt peltokasvien kasvintuotannon koetoimintaan ja neuvontaan. Nurmikasvien lajikekokeissa tutkitaan lajien siementuotanto-ominaisuuksia ja soveltuvuutta siemenseoksiin. Lisäksi koetilalla tutkitaan vuosittain erilaisten kasvinsuojeluaineiden tehokkuutta, sekoitettavuutta ja ruiskutusten ajoitusta. Kasvinsuojelukokeet toteutetaan GEP ohjeistuksen mukaisesti. Viime vuosina viljelyarvoa tutkivien MTT:n virallisten kokeiden määrä on kasvanut koetilalla ja K-maatalouden koetilasta on tullut merkittävä osa valtakunnallista koepaikkaverkostoa. K-maatalouden tuotteiden kokonaisuutta kuvaavat parhaiten viljelyohjelmakokeet, joissa on yhdistetty uusimmat lajikkeet ja kasvinsuojeluaineet tarpeen mukaisilla käyttömäärillä. Viljelyohjelmakokeiden kasvuasteseurannan myötä on mahdollista seurata koetilan toimintaa internetissä viikoittain päivittyvillä tiedoilla. Oma sääasema takaa luotettavat paikkakuntakohtaiset tiedot kasvukauden sade- ja lämpösummakertymistä. Vuosittain koetilalla järjestetään useita neuvonnallisia tilaisuuksia niin K-maatalouden omalle väelle kuin sidosryhmillekin. Koeruutuesittelyt ovat kasvukauden aikaisissa tilaisuuksissa keskeisessä osassa. Kasvukauden tärkein tapahtuma on kaikille avoin viljelyohjelmapäivä, joka järjestetään vuosittain heinäkuun viimeisellä viikolla. Vuonna 2013 on kulunut K-maatalouden koetilan perustamisesta 50 vuotta, joten tervetuloa viljelyohjelmapäivään juhlistamaan koetoiminnan ja neuvonnan juhlavuotta! 8

9 VILJAKAUPPA JA VILJELYSOPIMUKSET Vuoden 2012 viljatase tasapainoinen Maailmalla ja EU:n alueella viljamarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan muutokset ovat heijastuneet Suomeenkin. Viennistä on tullut yksi oleellinen käyttötarkoitus viljalle ja usein vientimarkkinan hintamuutokset heijastuvat myös kotimaan hintatasoihin. Laskennallisesta sadosta on viety n. neljännes jo usean vuoden ajan. Viennissä laatu on tärkeää ja pitkäaikaisten vientiasiakkuuksien tehokasta hallintaa edesauttaa sopimusviljely, joka koituu myös viljelijän eduksi parantaen menekkiä. Sopimusviljelyn avulla viljakauppaan syntyy suunnitelmallisuutta ja sen avulla voidaan hyödyntää markkinoiden välillä suuriakin hintamuutoksia. On oletettavaa, että viljamarkkinoiden suuretkin hintamuutokset satokauden sisällä jatkuvat, mikä on markkinoiden normaalia toimintaa. Suomen viljataseen 2012/13 mukaan viljoista eniten riittää vietäväksi kauraa ja vehnää. On huomattava, että vientikaura on valtaosin elintarvikekauraa ja siinä laatuun on kiinnitettävä huomiota, jotta suomalaisen kauran vahva maine mm. Keski-Euroopan myllyillä pysyy yllä. Vehnää on viety viime vuosina runsaasti jopa uusille markkina-alueille. Vientien tehokas hoitaminen edellyttää kuitenkin riittävän suurta viljamassaa. Hyödynnä K-maatalousketjun viljakaupan asiantuntemus ja kattavat vastaanottopaikat! Viljojen hintakehitystä viime vuosilta Vehnä 300 Kaura 200 Rypsi ja rapsi I IV V II X I I V VII X I IV V II X I I V VII X I IV V II X I I V VII X I IV V II X I I V VII X Lähde: Viljatietopankki, viljanhinnat syyskuu Sopimusmuodot Viljan markkinoinnissa on käytettävissä kaksi vaihtoehtoa: kiinteä- ja avohintainen sopimus. Kiinteällä hinnoittelulla voidaan pienentää sadon hintavaihteluihin liittyvää riskiä. Puidusta viljasta kannattaa toimittaa edustava näyte kauppaan jo heti puintien jälkeen, jotta sadon laatu ja viljan käyttötapa saadaan selville ja sen markkinointi helpottuu. Suomen viljatasearvio 2012 Vehnä Ruis Kaura Ohra Yhteensä Ala ha muutos vrt (-5 %) (-21 %) (+10 %) (+9 %) (+9,9 %) sato kg/ha* Kokonaissato Tilakäyttö Teollinen käyttö Vientiarvio Lähde: Tike arvio K-MAATALOUS 9

10 VILJAKAUPPA JA VILJELYSOPIMUKSET Avohintainen sopimus Avohintaisessa viljelysopimuksessa tavoitellaan viljaerän laadun ja määrän mukaan erälle parasta mahdollista hintaa. Viljelijä päättää itse, koska myy viljansa joko yhdessä tai useammassa erässä satovuoden aikana. Kiinteähintainen sopimus Kiinteähintaisella eli ns. termiinisopimuksella varmistetaan markkinointi ja sovitaan perushinta. Sopimuksen voi tehdä ennen sadonkorjuuta tai milloin tahansa sen jälkeen. Termiinisopimus on sekä myyjää että ostajaa sitova ja sen takia kasvukaudella se kannattaa tehdä korkeintaan kolmannekselle sadon määrästä. Mikäli sopimuksenmukaista viljaa tai öljykasveja ei toimiteta, syntyy myyjälle velvollisuus korvata ostajalle aiheutunut vahinko. Kiinteähintaisella sopimuksella voi pienentää hintavaihteluiden riskiä. Kauppaviljojen laatutekijöitä Hehtolitrapaino Kaikki viljat Hehtolitranpaino kuvaa viljan kuntoa ja leipäviljoilla hehtolitranpaino kuvaa määrättyyn rajaan asti viljasta myllyssä saatavaa jauhatustulosta eli jauhosaalista Sakoluku Valkuais % Seulonta % / lajittelu 1000 jyvän paino Tärkkelyspitoisuus Itävyys % Lähde: Evira Myllyvehnä ja ruis Myllyvehnä, teollisuusvehnä ja mallasohra Kaura, mallasja tärkkelysohra Kaikki Viljat Ohra Mallasohra ja siemenviljat Sakoluvulla mitataan viljan itämisastetta. Jos sakoluku on matala eli entsyymiaktiivisuus korkea, leivän sisus ei kypsy paiston aikana, vaan seurauksena on taikinamainen ja kostea sisus. Myllyt pyrkivät pitämään leipurivehnäjauhon sakoluvun noin 250:ssä. Vehnän riittävä proteiinipitoisuus on tärkeä laatukriteeri leivontalaadun kannalta. Vehnän proteiinipitoisuus on suoraan verrannollinen nostatetun leivän tilavuuteen ja sisuksen rakenteeseen. Leipävehnän yleisenä laatuvaatimuksena on noin %:n proteiinipitoisuus. Kaksitahoisen mallasohran laatuvaatimuksena on noin 8 11,5 %:n proteiinipitoisuus. Mallasohran liian korkea proteiinipitoisuus saattaa aiheuttaa ongelmia oluen valmistusprosessissa ja oluen säilyvyydessä Jyväkoko kertoo hyötykäytettävissä olevan määrän, esim. elintarvikekauralla 2 mm seulan läpi mennyt osuus on lajitteluerotetta jyvän paino kuvaa siemenen kokoa ja näkyy tällä tavalla suoraan saantona. Suurempi jyvä tarkoittaa kotieläintiloilla rehuna parempaa ruokinnallista arvoa. Tärkkelyspitoisuus laskee nopeasti ohralla valkuaisen noustessa yli 12%. Rehukäytössä tulisi suosia korkean hehtolitrapainon ohraa korkealla tärkkelyspitoisuudella. Itävyys on määräävä tekijä mallasohrassa, maltaan idätyksen takia. Siemenviljoissa itävyys määrittelee kylvettävää siemenmäärää yhtenä tekijänä. K-Maatalouden teesit satokaudelle Kauraa kylvöön: kaura vähentää yksipuolisen ohran- ja vehnänviljelyn tautipainetta. Elintarvikekauran kysyntä on vahvaa. - Tärkkelysteollisuus on merkittävä ohran käyttäjä, joten ohraa kannattaa viljellä erityisesti Pohjanmaalla - Kotimaiselle rukiille on vahva kysyntä - Öljykasveilla on ollut viimeisen viiden vuoden aikana tasaisin kannattavuus - Varaudu satokauden hintamuutoksiin: jaksota myynnit ja varmista keskimääräinen hyvä hinta - Hintakiinnitys on hyvä tapa hallita viljanmyynnin hintariskejä - Useamman kasvin viljely pienentää satoriskiä - Valitse tilallesi ja kasvuvyöhykkeellesi sopiva ja riittävän aikainen lajike - Seuraa viljamarkkinatilannetta ja kylvöalaennustetta viljelysuunnitelmaa tehdessä ja suunnittele samalla sadon markkinointia - Tunne tuotantokustannuksesi! 10

11 VILJELYTEKNIIKAN TEHOSTAMINEN sato kg/ha sato kg/ha heikoin neljännes Kevätvehnä 2011 nettovoitto /ha keskimäärin paras neljännes nettovoitto /ha Viime vuosien viljamarkkinamuutosten takia satotason merkitys on korostunut entisestään. Suurin selittävä tekijä viljatilojen kannattavuudessa on satotaso. Keskimäärin nettovoittoon yltävä taloudellinen tulos kevätvehnällä edellyttää yli 4 t/ha satoa. Sadon määrään ja laatuun kannattaa panostaa. K- maatalouden Viljelyohjelma tarjoaa tutkittuja ratkaisuja viljojen satotasojen nostoon. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2011 Viljojen sato muodostuu satokomponenteista Satoisuusikkunaksi kutsutaan viljojen kasvunvaihetta, jolloin määräytyy kehittyvien kukkien määrä eli kasvuston satopotentiaali. Satoisuusikkuna ajoittuu 2-4 viikkoa kylvöstä ja noin 3 viikkoa ennen tähkälle tai röyhylle tulon alkamista. Tuona aikana ratkeaa, mihin satotasoon kasvusto voi enimmillään yltää. Sadonmuodostumisen kannalta on tärkeää onnistua tuottamaan suuri kukkamäärä satoisuusikkuna-vaiheessa, koska jyvien lukumäärä tähkää, pinta-alaa tms. kohden ilmaistuna on merkittävin satoisuutta määräävä satokomponentti. Satoisuusikkunan aikaiset häiriöt heikentävät kasvin edellytyksiä muodostaa myöhemmin jyviksi kehittyviä kukan alkuja. Kasvustoilla ei ole juurikaan edellytyksiä korjata menetystä. Viljelijä voi parantaa viljojen satoisuutta kiinnittämällä erityisesti huomiota kriittisten kehitysjaksojen kasvuedellytyksiin. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat kasvin tasapainoisesta ravinne- ja vesitaloudesta huolehtiminen ja lehdistöä tuhoavien kasvitautien ja tuholaisten riittävän aikainen torjunta. Sadon muodostukseen vaikuttaa jyvämäärän lisäksi oraiden määrä neliöllä sekä sivuversojen ja kehittyvien tähkien lukumäärä. Optimaalinen kylvötiheys saadaan laskettua tarkimmin, kun kylvettävä siemen kunnostetaan ja itävyys% määritetään laboratoriossa. Peittaus vaikuttaa siemenen laatua parantavasti torjumalla siemenlevintäisiä tauteja. Itävyys% tulisi määrittää peittauksen jälkeen. Runsas jyvämäärä on eduksi sadontuotolle. Mitä enemmän kasvusto onnistuu tuottamaan jyviä, sitä paremmin kasvusto käyttää hyväkseen ravinteita. Jyvämäärän vaikutus korostuu, jos kasvusto kärsii kuivuudesta tai taudeista jyvien täyttymisen aikaan. Terve kasvusto loppukasvukaudesta takaa jyvien täyttymisen ja runsaan sadon. Kasvuston pakkotuleentuessa sato jää alhaiseksi. Lähde: Pirjo Peltonen-Sainio, Ari Rajala ja Risto T. Seppälä (2005). Viljojen kehityksen ja kasvun ABC. K-MAATALOUS 11

12 VILJELYTEKNIIKAN TEHOSTAMINEN Sadon arviointi satokomponenttien avulla Viljan satokomponentteja ovat tähkällisten versojen lukumäärä/m 2, jyvien luku tähkässä ja tuhannan jyvän paino. Hehtaarisato = tähkäluku (kpl/m 2 ) X jyväluku tähkässä X tuhannen jyvän paino / 100. Tähkäluku/m 2 saadaan laskemalla yksilöt 80 cm matkalta yhdeltä kylvöriviltä ja kertomalla luku kymmenellä, jos riviväli on tavanomainen 12,5 cm. Oraat lasketaan 69 cm:n matkalta ja kerrotaan kymmenellä jos vannasväli on 14,5 cm. Kylvötiheys (kpl/m 2 ) 500 Oraita, m Tähkällisiä versoja/oras 2,2 Tähkäluku, m Jyväluku/tähkä (pääverso) Jyväluku/tähkä (sivuverso) TJP, g 38 Sato (kg/ha)* *laskennassa on käytetty pää- ja sivuverson keskimääräistä jyvälukua/tähkä OHRA (2T) Satokomponentteja kannattaa laskea eri puolilta lohkoa, niin hyvistä kuin heikommistakin kohdista. Voit käyttää tämän oppaan lajiketaulukoista löytyviä keskimääräisiä tuhannen jyvän painoja apuna, mutta huomioi että lannoitus, kasvitaudit ja tuholaiset sekä sääolot jyvän täyttymisen aikaan vaikuttavat huomattavan paljon lopputulokseen. KEVÄTVEHNÄ KAURA Kylvötiheys (kpl/m 2 ) 650 Oraita, m Tähkällisiä versoja/oras 1 Tähkäluku, m Jyväluku/tähkä TJP, g 35 Sato (kg/ha) Kylvötiheys (kpl/m 2 ) 500 Oraita, m Tähkällisiä versoja/oras 1 Tähkäluku, m Jyväluku/tähkä TJP, g 35 Sato (kg/ha) Lähteet: Pirjo Peltonen-Sainio, Ari Rajala ja Risto T. Seppälä (2005). Viljojen kehityksen ja kasvun ABC. Maa- ja Elintarviketalous 67. Ari Rajala (2007). Suullinen tiedonanto. 12

13 VILJELYTEKNIIKAN TEHOSTAMINEN Viljojen kasvuasteet 0 Itäminen 00 Kuiva jyvä 01 Jyvä alkaa imeä vettä 05 Sirkkajuuri kasvanut näkyviin alkiosta 09 Orastuminen: Itutuppi tunkeutumassa maanpinnalle 1 Oraan kehittyminen lehti on täysin avautunut lehti on täysin avautunut lehti on täysin avautunut #kasvuasteseuranta 2 Pensominen 20 Ainoastaan pääverso kehittynyt 21 Pensomisen alku: 1. sivuverso kehittynyt sivuversoa näkyvissä 3 Korrenkasvu = Pääverson pituuskasvu solmu vähintään 1 cm sivuverso solmun yläpuolella solmu vähintään 2 cm 1. solmun yläpuolella 37 Lippulehti täysin näkyvissä, mutta yhä kiertynyt 39 Lippulehti täysin avautunut, kieleke näkyvissä 4 Lippulehden tupen paisuminen 41 Varhaisvaihe: lippulehden tuppi turpoaa 43 Keskivaihe: Lippulehden tuppi paisunut 47 Lippulehden tuppi haljennut 49 Tähkän ensimmäiset kaleet/vihneiden kärjet juuri näkyvissä 5 Tähkälle/röyhylle tulo 51 Tähkä/röyhy alkaa työntyä ulos tupesta 53 30% tähkästä/ röyhystä näkyvissä 55 50% tähkästä/ röyhystä näkyvissä 59 Tähkä/röyhy kokonaan ulkona tupesta 6 Kukinta 61 Kukinta alkamassa: ensimmäiset heteet näkyvissä 65 Täyskukinta: 50% heteistä näkyvissä 69 Kukinta päättynyt: tähkylät kukkineet (joitakin kuivuneita heteitä saattaa näkyä) 7 Siementen kehittyminen 71 Vetinen jyvä: ensimmäinet jyvät ovat saavuttaneet puolet lopullisesta koosta 73 Aikainen maitotuleentumisaste vaihe 75 Maitotuleentumisen keskivaihe: jyvän sisus maitomaista, jyvä saavuttanut lopullisen kokonsa, mutta vielä vihreä 77 Myöhäinen maitotuleentumisvaihe 8 Siementen tuleentuminen 83 Alkava taikinavaihe 85 Pehmeä taikinavaihe: Jyvä halkeaa kynnellä 87 Kova taikinavaihe: (Keltatuleentuminen) Kynnenpainauma kohoaa takaisin 89 Täystuleentuminen: jyvä kova, vaikea katkaista peukalon kynnellä 9 Ylituleentuminen 92 Ylituleentunut: jyvä erittäin kova, ei voi katkaista kynnellä 93 Jyvät alkaneet varista kuivalla säällä 97 Kasvusto kuollut ja ränsistynyt K-MAATALOUS 13

14 VILJELYTEKNIIKAN TEHOSTAMINEN Vehnä Ohra Kaura Syysviljat KASVITAUDIT s Korkean tautipaineen lohkot: suorakylvö, kevytmuokkaus, monokulttuuri x x x x Merkittävimmät taudit: verkko-, rengas-, ruskolaikku, DTR, härmä x x x x Punahome x x x x Talvituhosienet, lumihome x TUHOLAISET s Kirvat x x x Vehnä-, tähkä- ja hesseninsääski x Kahukärpänen x LISÄLANNOITUS, MAANPARANNUS s Lehtihivenlannoitteet x x x x Lisätyppi, sadon määrän lisäys x x Lisätyppi, valkuaisen lisäys x x Kalkitus x x x x RIKKAKASVIEN TORJUNTA s Rikkakasvit x x x x Hukkakaura x x Juolavehnä, valikoiva torjunta x Juolavehnä, sänkitorjunta x x x x Pelto-ohdake, valvatti x x x x Ohdake ja valvatti pesäkekäsittely x x x x LAONTORJUNTA s Aikainen x x x Myöhäinen x x x "satoisuusikkuna" ITÄMINEN ORASTUMINEN PENSOMINEN KORRENKASVU 14

15 VILJELYTEKNIIKAN TEHOSTAMINEN "satoisuusikkuna" KORRENKASVU LIPPULEHTIVAIHE TÄHKÄN ESILLETULO KUKINTA SÄNKI K-MAATALOUS 15

16 VILJELYOHJELMAN MITTAUKSET K-maatalouksissa on viljelyohjelmakioskeja, joissa voidaan tehdä lehtivihreämittaus sekä lohkon ravinnetaseen ja kasvuston kunnon arviointi. Mittausten ja havaintojen perusteella määritetään kaupassa täydennyslannoituksen, korrensääteen ja tautitorjunnan tarve. Lehtivihreä Kasvin sadontuottokyky riippuu pitkälti lehtien lehtivihreämäärästä. Lehtivihreän muodostumiseen keskeisesti vaikuttava ravinne on typpi. Lehtivihreämäärän mittaaminen kertoo, onko kasvustossa typpeä liikaa vai liian vähän. Mittaukset tehdään 1-solmuasteelta-tähkälle tulon loppuun saakka. Lehtivihreämittauksessa normaalin kasvuston ja lannoiteikkunan tuloksia vertaillaan toisiinsa. Jos lannoiteikkunaa ei ole, voidaan mittauksen tuloksia verrata taulukkoarvoihin. Sadon arviointi kotikonstein Odotettavissa oleva laskennallinen hehtaarisato = tähkäluku (kpl/m 2 ) X jyväluku tähkässä X tuhannen jyvän paino / 100. Oras-, verso- ja tähkäluku / m 2 saadaan laskemalla 12,5 cm rivivälillä yksilöt 80 cm matkalta ja kertomalla luku kymmenellä. Oraat lasketaan 69 cm:n matkalta jos vannasväli on 14,5 cm. Muistilista viljelyohjelman mittauksiin SPAD taulukko lehtivihreäarvoja varten Vílja Kehitysvaihe SPAD Ohra Kaura Kevätvehnä Syysvehnä Ruis Rypsi Lehtivihreänmittausta varten tee lannoitusikkuna kylvöjen yhteydessä Mittauksia varten tehdään lohkolle reilusti lannoitettu ns. lannoitusikkuna, johon typpeä laitetaan kylvölannoituksen yhteydessä esimerkiksi 3 x 5 m alueelle n kg/ha normaalia enemmän. Lannoitusikkuna tehdään kylvökoneella tai käsin. Ikkunan löytää lohkolta helpommin, kun viereen jättää 0-ruudun ilman lannoitetta. Kasvustonäyte kauppaan lehtivihreämittausta varten Nyhdä kasveja eri puolilta lohkoa; 30 kpl ja lannoitusikkunasta; 30 kpl. Näytteet kerätään ilmatiiviiseen muovipussiin, jolloin ne säilyvät tuoreena pidempään. Mittaus tulee tehdä 12 tunnin aikana näytteen ottamisesta. Älä jätä näytepusseja aurinkoon. Kasvustonäyte satoennustetta varten Leikkaa kasvustosta metrin matkalta maanpäällinen kasvimassa ja punnitse se kaupassa tai kotona. Luotettavuuden lisäämiseksi tee punnitus vähintään viidestä eri kohdasta lohkoa. Ota kaupalle mukaan tiedot kylvöpäivästä, lajikkeesta ja käytetystä siemenmäärästä kg/ha. Lehtivihreämittausten tulkinta Kasvustolla on riittävästi typpeä, jos Spad-mittauksen erotus lannoiteikkunalla ja normaalikasvustolla on ohralla pienempi kuin 4, kauralla pienempi kuin 3 ja vehnällä pienempi kuin 2 tai jos arvot ovat taulukkoarvojen sisällä. Tällaisissa tapauksissa korrensääteiden ja tautiaineiden käyttö on perusteltua. Suurempi ero tuloksissa tai taulukkoarvoja pienempi luku kertoo kasvuston typen puutteesta. Sen seurauksena joko sadon määrä tai laatu voi jäädä heikoksi, jos kasvin typen saantia ei voida turvata. 16

17 RIKKAKASVIEN TORJUNTA Mustang Forten teho ohdakkeeseen. Oikea valmiste ja annoskoko Kirjaa jo kasvukauden aikana ja syksyllä puidessa muistiinpanoihin ongelmallisimmat ja runsaimmin esiintyvät rikkakasvit lohkoilta. Tarkista keväällä, mitä rikkakasveja lohkolla taimettuu ja valitse torjunta-aine, joka tehoaa erinomaisesti lohkojen yleisimpiin rikkakasveihin. Tarpeen vaatiessa, tee tankkiseos ongelmarikkakasveja vastaan (esim. ohdake, valvatti, syysitoinen saunakukka) Heikot kasvuolosuhteet, harkitse suurimman annoskoon käyttämistä: Valmisteella ei ole erinomaista tehoa lohkolla esiintyviin rikkakasveihin Rikkakasvit ovat suurikokoisia Maa on multavaa Kasvusto on epätasainen ja heikosti kilpaileva Ruiskutusta on viivästetty, esim. eri aikaan taimettuvien rikkakasvien takia Huonot kasvuolosuhteet -> kasvu hidasta ja rikoilla paksu vahakerros Hyvät kasvuolosuhteet, jolloin voi harkita annoksen pienentämistä: Valmiste tehoaa erinomaisesti lohkolla esiintyviin rikkakasvilajeihin Rikkakasvit ovat pieniä ja tasaisesti taimettuneita Rikkakasvit kasvavat nopeasti ja niillä on ohut vahakerros -> valmisteet imeytyvät tehokkaasti Ruiskutusta edeltävinä muutamina päivinä on ollut: lämmintä, kosteaa ja pilvistä Huonot käsittelyolosuhteet: Alhainen lämpötila Tuulista Voimakas auringonpaiste Yöhalloja Hyvät käsittelyolosuhteet: Lämpötila C Ilman suhteellisen kosteus suuri >75% Esim. aikainen aamu Tyyntä Tasainen ja hyvin kilpaileva viljakasvusto K-MAATALOUS 17

18 KASVITAUTIEN TORJUNTA Kasvitautien torjunta - Milloin jaettu tautien torjunta? Suorakylvö tai kevytmuokkaus, jolloin taudinaiheuttajat säilyvät maassa ja voivat lisätä kasvitauteja. Leviäminen ja torjuntakynnyksen ylittyminen riippuvat sääolosuhteista, viljelykierrosta sekä käytettävästä siemenestä ja peittauksesta. Ennen rikkakasviruiskutusta tarkistetaan tautilaikkujen määrä kasvustossa ja jos joka toisen kasvin kolmanneksi ylimmällä lehdellä on muutamia laikkuja, lisätään rikkakasviruiskutuksen yhteyteen triatsolityyppistä kasvitautien torjunta-ainetta puolikas annos. Toinen torjuntaruiskutus tehdään vehnällä tähkän tullessa esiin ja ohralla lippulehtivaiheessa. Pelkkä rikkakasviaineiden kanssa annettu tautien torjunta-aine ei useimmiten riitä pitämään kasvustoa puhtaana taudeista. Suurin taloudellinen hyöty saadaan yleensä myöhäisemmästä tautiruiskutuksesta. Triatsolit ja strobiluriinit ovat yleisimmin käytettyjä kasvitautiaineita. Molemmat ovat tehokkaita sienitauteja vastaan, mutta niiden vaikutustavat, ominaisuudet ja käyttö eroavat toisistaan. Valmistetyyppi Valmiste esimerkki Vaikutustapa Suoja-aika Käyttö Strobiluriini Triatsolit Comet Pro Prosaro, Juventus Ehkäisevät sieni-itiöiden itämisen, tehostavat viljelykasvin elintoimintoja ja vähentävät stressiä Tappavat sienirihmaston estämällä sen kasvun 5-7 vikkoa 3-4 viikkoa Aina tankkiseoksessa toisen tyyppisen kasvitautiaineen kanssa Voidaan käyttää yksinään, käyttö strobiluriinin kanssa suositeltavaa tarpeeksi pitkän ja laajan tehon saavuttamiseksi 18

19 KASVINTUHOAJIEN RESISTENSSI Kasvintuhoajien torjunta-aineiden kestävyys Mitä tarkoittaa resistenssi? Rikkakasvi, tuhohyönteinen tai kasvitaudinaiheuttaja on tullut kestäväksi jotakin torjunta-ainetta vastaan. Resistenssi eli kestävyys voi syntyä yhtä tehoainetta vastaan tai saman vaikutustavan omaavaa tehoaineryhmää kohtaan. Resistenssi voi syntyä erityisesti sellaisia aineita kohtaan, joiden vaikutustapa on hyvin suppea, ja joita käytetään useita kertoja kasvukauden aikana. Esimerkkitapauksia löytyy jo Suomesta; Pienannosaineita kestäviä pihatähtimökantoja on löytynyt Suomesta 2000-luvulla. Tapaukset ovat johtuneet vuosikymmeniä kestäneestä yksipuolisesta pienannosaineiden käytöstä ja 2011 kesien aikana Suomesta löydettiin pyretroideja kokonaan tai osittain kestäviä rapsikuoriaisia. Kuinka resistenssin syntymistä ehkäistään: Rikkakasvit: 1) Viljelykierto 2) Monipuolinen rikkakasvivalmisteiden käyttö Pienannosaineita käytetään yksinään enintään 3-5 vuotta, jonka jälkeen niiden kanssa käytetään K- Trioa tai fl uroksipyyriä sisältäviä valmisteita tai käytetään pelkästään muuta kuin pienannosainetta. Esimerkiksi pelkkä MCPA ei tehoa riittävän hyvin pihatähtimöön, joten se ei estä kestävien pihatähtimökantojen kehittymistä. Viljelyohjelman ratkaisu: Tooler 50 g/ha + kiinnite + K-Trio 1,0-1,5 l/ha #kasvinsuojelu K-MAATALOUS 19

20 RESISTENSSIN EHKÄISY Kasvitaudit: 1) Viljelykierto ja viljelytekniset toimenpiteet Monipuolinen kasvinvuorotus, sisältäen öljy- ja palkokasvien viljelyn viljan ohella, vähentää kasvitaudinaiheuttajien määrää pellossa. Kasvitautipainetta voidaan myös vähentää maan muokkauksella. Kasvitautien torjunnassa otetaan torjuntakynnykset huomioon. Torjuntakynnykset löytyvät sivulta ) Strobiluriinit aina tankkiseoksessa Strobiluriinit kuten Comet Pro käytetään aina tankkiseoksessa triatsolien, kuten Juventuksen tai Prosaron kanssa. Käytä strobiluriineja vain kerran kasvukauden aikana. Jaetussa tautien torjunnassa ensimmäinen torjunta tehdään triatsolilla ja myöhäisempi strobiluriinin ja triatsolin seoksella. Viljelyohjelman ratkaisu: Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Prosaro /Juventus/ Sportak 0,5-1,0 l/ha Tuholaisten resistenssin ehkäisy: 1) Suunnitelmallinen ja monipuolinen torjunta-aineiden käyttö Pyretroideja voidaan edelleen käyttää, jos ei ole viitteitä kestävistä tuholaisista, mutta useita peräkkäisiä pyretroidiruiskutuksia tulisi välttää. Rapsikuoriaisten torjunnassa suositellaan pyretroidien lisäksi käytettäväksi vaikutustavaltaan toisen tyyppisiä valmisteita kuten Biscaya- tai Avaunt-tuotteita. Toistaiseksi myös Mavrik tehoaa kestäviin rapsikuoriaisiin. Tuholaisten torjuntakynnykset löytyvät sivulta ) Tarkista torjunnan onnistuminen erityisesti pyretroidiruiskutuksen jälkeen Rapsikuoriaisten osalta torjunnan onnistuminen erityisesti pyretroidiruiskutuksen jälkeen on hyvä tarkistaa ennen kuin mahdolliset uudet kuoriaiset lentävät kasvustoon. Jos torjunta tehdään illalla, tarkistetaan kasvusto aikaisin seuraavana aamuna. Pyretroidiruiskutus tuhoaa välittömästi tuholaiset, mutta toisen tyyppisten valmisteiden (esim.biscaya, Mospilan, Avaunt) käytön jälkeen tuholaiset eivät kuole välittömästi, vaikka lopettavat tuhoamisen heti ruiskutuksen jälkeen. Jos pyretroidiruiskutuksen jälkeen kasvustossa on edelleen kuoriaisia tai sinne on tullut jo uusia kuoriaisparvia, kannattaa toisessa ruiskutuksessa käyttää toisen tyyppistä valmistetta. 3) Alueellinen torjuntasuunnitelma Saman alueen rypsilohkoilla kannattaa rapsikuoriaistorjunta tehdä samanaikaisesti, jotta rapsikuoriaisparvet eivät leviä viereisiltä lohkoilta aina seuraavalle lohkolle. Näin vältytään useilta vierekkäisten lohkojen ruiskutuksilta ja vähennetään resistenssin kehittymisen riskiä. Viljelyohjelman ratkaisu: 1. ruiskutus Kestac 0,2-0,4 l/ha tai Mavrik 0,2 l/ha 2. ruiskutus Biscaya 0,3 l/ha tai Avaunt 150 g/ha 20

21 TAUTIEN TORJUNTA Kasvitautien levintä ja torjunta viljoista Kasvi Tauti Esiintymisajankohta Oire Satovaikutus Leviämistapa Torjunta kemiallisesti Ohra Vehnä Kaura Kasvukausi Lippulehti Tähkälle tulo Vähäinen Kohtalainen Merkittävä Ilma Siemen Kasvijäte Maa Tautiruiskutus juolavehnätorjunta Peittaus x x x Punahome x itämätön siemen, laikut tyvellä, surkastuneet punaiset jyvät x x x x x x x x x Härmä x valkoiset samettiset laikut x x x x x Lentonoki x musta tähkä x x x x x Mustatyvitauti x mustat juuret x x x x x x Rengaslaikku x aluksi vetinen rengas lehdessä, ruskea rengas x x x x x x x x x Ruosteet x mustat tai ruskeat itiöpesäkkeet lehdissä ja korressa x x x x Tyvi- ja lehtilaikku x ruskeat laikut lehdissä ja tyvellä x x x x x x x x Verkkolaikku x ruskeat verkko- tai pistemäisetlaikut x x x x x x x x Viirutauti x lehtisuonen suuntainen yhtenäinen viiru, tuppeen jäävä tähkä x x x x x Pistelaikku (DTR) x ruskeat laikut lehdissä x x x x x x x x Haisunoki x voimakas kalanhaju jyvissä x x x x x x Harmaalaikku x lehdissä ruskeat laikut, joissa mustia pisteitä x x x x x x x Keltaviirutauti x lehtisuonen suuntainen keltainen viiru x x x Ruskolaikku x ruskeat laikut lehdissä tai kaleissa x x x x x x x Mustatyvi x musta tyvi ja juuret x x x x x x Ruosteet x mustat, ruskeat tai keltaiset itiöpesäkkeet lehdissä ja korressa x x x x Tyvilaikku x tyvilaikku x x x x x Avonoki x musta röyhy x x x x x Lehtilaikku x rusehtava laikku x x x x x x x Mustatyvi x musta tyvi ja juuret x x x x x Ruosteet x mustat tai ruskeat itiöpesäkkeet lehdissä ja korressa x x x K-MAATALOUS 21

22 SIEMENTEN KYLVÖMÄÄRÄTAULUKKO Suuntaa-antavat kylvömääräsuositukset Palkokasvit viljakasvit Öljykasvit Nurmi- ja palkokasvit rehuksi Kylvömäärä lasketaan siemenkoon, itävyyden, puhtauden ja halutun kylvötiheyden mukaan Syysruis Syysruis hybridi Syysvehnä Kevätvehnä Kevätruis Ohra,-2-tahoinen Ohra, monitahoinen Kaura Ruisvehnä Ruokaherne Rehuherne 1) Tuhannen siemenen Kylvömäärä puhtaana kasvustona paino (Tsp) g Lajikevaihtelu Kylvötiheys, kpl/m 2 Kylvösyvyys, cm Herne voidan kylvää eri vahvuisina seoksina lujakortisen viljan, lähinnä kauran kanssa Härkäpapu Seossuositus: papua ja kauraa tai ohraa kpl/m 2 Kevätrypsi Kevätrapsi Kevätrapsi hybridi Syysrypsi Syysrapsi hybridi Keltasinappi Öljypellava Mustasinappi Yksivuotinen raiheinä - diploidi - tetraploidi Rehuherne 2) Virna Timotei Nurminata Koiranheinä Eng.raiheinä Rehukattara ,5 3, Syysrypsi voidaan kylvää myös hajakylvönä ,8-2,2 3,3-3, Raiheinä voidaan kylvää myös herne/kaura-seoksiin Rehuherne ja virna kylvetään yleensä seoksena kauran kanssa 0,4-0,6 1,8-2,2 0,9-1,1 1,7-2, Timoteivaltaisia nurmiseoksia kylvetään kg/ha ja natoja, englanninraiheinää sekä koiranheinää sisältäviä seoksia kg/ha Valkoapila Puna-apila -diploidi -tetraploidi Alsikeapila Sinimailanen Persianapila 0,7 1,6-2,0 2,3-2,6 0,9-1,1 2 0, ) valkokukkainen; tuleentunut siemensato, 2) kirjavakukkainen; vihantasato (-4) 2(-4) 2(-4) (-4) 2(-4) Siemenmäärän laskentakaava Kylvötiheys(kpl/m 2 ) x Tsp g Siemenmäärä kg/ha = (Itävyys % x puhtaus %) / 100 Siemenmäärän laskentakaava, kun erän puhtautta ei tunneta Kylvötiheys(kpl/m 2 ) x Tsp g Siemenmäärä kg/ha = Itävyys % 22

23 VILJELYVYÖHYKEKARTTA Viljelyvyöhykkeet ja tehoisan lämpötilan summa Suomi on jaettu viljelyvyöhykkeisiin I-V sen mukaan, millaiset ovat kunkin alueen kasvuolosuhteet. Lajiketaulukoista löydät suositukset kullekin lajikkeelle viljeltäväksi. Suositukset eivät kuitenkaan ole ehdottomia, sillä paikallisesti sekä vuodesta riippuen kasvuolot voivat olla hyvinkin erilaisia viljelyvyöhyke- verrattuna alueeseen keskimäärin. Vehnän ja öljykasvien viljely on pitkälti painottunut eteläisimmille viljelyvyöhykkeille. Kauraa ja ohraa viljellellään koko viljelyalueellamme. Syyskylvöiset viljelykasvit, mukaanlukien vehnä ja rypsi, ovat kelpo valinta rehuntuotantoon esimerkiksi pohjanmaalle. Samalla tasataan työhuippuja kylvö- ja sadonkorjuutöiden jaksottuessa pidemmälle ajanjaksolle. Lajiketta valitessa tulee ottaa huomioon sen soveltuvuus kyseiselle viljelyvyöhykkeelle ja käyttötarkoitukseen. V Kasvien tuleentumiseen keskeisimmin vaikuttava tekijä on tehoisa lämpötilan summa. Muutenkin kasvukauden kehittymistä, lämpötila- ja sadekertymää voit seurata K-maatalouden nettisivuilta. Koetilamme ylläpitää kasvuasteseurantaa, josta näet eri vien kehitysvaiheet ja kasveille suori- viljelykastetut viljely- ja kasvinsuojelutoimenpiteet. III IV I II K-MAATALOUS 23

24 OHRAN VILJELYOHJELMA Ohraa käytetään Suomessa rehu-, tärkkelys- ja mallasteollisuuden tarpeisiin. Ohralle on tasainen ja varma kulutus kotimaisessa teollisuudessa, mutta ohran hinta määräytyy vientimarkkinoilla. Interventiojärjestelmää ohralle ei ole enää käytössä. Yleisimmät tavoitelaadut Varastointikosteus 13 %. Rehuohra: hlp yli 65 kg. Tärkkelysohra: hlp yli 65 kg, tärkkelys yli 60 %. Mallasohra 2-tahoinen: hlp yli 68 kg, valkuainen alle 11,5 %, lajittelu (I+II) yli 90 % ja IV alle 5 %, itävyys yli 95 %. Kylvö Kylvösiemenenä on perusteltua käyttää peitattua sertifi oitua siementä. Omaa siementä käytettäessä uusi siemen 1-3 vuoden välein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko huolehtien tehokkaasta kasvinsuojelusta ja hukkakaurattomuudesta. Korjaa sato hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina. Monitahoisen ohran tavoitetiheys on kpl/m 2, 2-tahoisen kpl/m 2 ja mallasohran kpl/m 2. Kylvömäärä kg/ha lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m 2 ) / itävyys (%). Kylvön myöhästyessä lisää siemenmäärää 10 %. Maalajit ja ph Rehu- ja tärkkelysohralle käyvät kaikki maalajit. Mallasohraa ei suositella eloperäisille maille sadon valkuaispitoisuuden liiallisen nousun vuoksi. Ohralohkon ph suositus on yli 6.2. Monitahoiset ohrat pärjäävät 2-tahoisia paremmin happamalla maalla. Lannoitus Viljelyohjelman avulla hyödynnetään lannoitteiden sisältämät ravinteet tehokkaasti sadonmuodostukseen. Viljelyohjelmakioskeilla tehtävä lehtivihreämittaus antaa arvion lisätypen tarpeesta ja lakoriskistä. Sadonkorjuun jälkeen voit laskea lohkojen ravinnetaseet tämän oppaan ravinnetaselaskurin avulla. Pellon viljavuuden mukaan (fosfori, kalium, rikki) valitaan kevätlannoitukseen sopiva tuote YaraMila valikoimasta. Suunnittele typpilannoitustarve käyttötarkoituksen, satotavoitteen ja aiempien vuosien satotasojen mukaan Ohran ravinteet kannattaa yleensä antaa kylvölannoituksena Kasvukauden aikaista lisälannoitusta suositellaan, jos typpimittaus osoittaa typen puutetta (Yara Suomensalpietari Se+) Lisätyppi kannattaa antaa ennen tähkimistä paitsi mallasohralla vain 1-solmuvaiheeseen asti Hivenpuutokset tulee korjata peruslannoituksessa tai viimeistään lehtilannoituksena kasvukauden aikana Hivenravinteista tärkeimpiä ovat kupari, magnesium, mangaani ja boori. Lannoita viljavuustutkimuksen perusteella. Jos ph on 6,5 tai yli, tarkkaile erityisesti mangaanin puutosoireita. Sadonkäsittely Puinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan ja mallasohran paras puintikosteus on %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato alle 14 %:n kosteuteen. Itävyys säilyy parhaiten 12-12,5 % kosteudessa. 24

25 OHRAN VILJELYOHJELMA Lajikkeet Lajike Viljelyvyöhyke Erikoisominaisuuksia Rehu Mallas Tärkkelys Monitahoiset Brage 1-4 Valikoiman satoisin monitahoinen x x Edel 1-3 Satoisa ja lujakortinen x x Gaute 1-4 Tasaisen varma x Tiril 1-4 Aikainen, satoisa ja lujakortinen x Vilde 1-4 Erittäin lujakortinen ja satoisa x x 2-tahoiset Maaren 1-2 Aikainen 2-tahoiseksi. Iso jyvä ja hyvä hehtolitrapaino x x SW Mitja 1-3 Aikainen ja erittäin satoisa x x Xanadu 1-2 Jyvänlaatu, taudinkestävyys ja satoisuus ovat hyviä x x Kasvinsuojelu Rikkakasvien torjuntaohjelma suunnitellaan lohkon rikkakasvilajiston mukaan. Kasvitautien torjuntaan kannattaa kiinnittää aina huomiota. Kokeet osoittavat, että kylvösiemenen peittaus sekä tauti- ja laontorjunta kuuluvat ohran perusviljelytekniikkaan. Peittauksella torjutaan siemenlevintäisiä kasvitauteja (mm. viirutauti, nokitaudit, verkkolaikku). Sadon määrän ja laadun varmistamiseksi on tautiruiskutus sekä korrensäädekäsittely yleensä perusteltua. Taulukko on jaettu perustoimenpiteisiin sekä havaintoihin perustuviin lisätoimenpiteisiin. PERUSTOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Siemenen peittaus Baytan Universal 3-(4) l/tn Baytan I-jauhe 1.5-(2) kg/tn Peitattu sertifi oitu siemen siemeniä siemeniä Rikkakasvitorjunta Kasvuaste (Pensomisen alku- korrenkasvun alku) Korrensääde Kasvuaste (2-solmuaste - ennen tähkälletuloa) Tautitorjunta Kasvuaste (2-solmuvaihe-lippulehtivaihe) Tooler 50 g/ha + kiinnite Terpal 0,5-1,5 l/ha Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Prosaro 0,25-0,5 l/ha Mustang Forte 0,75 l/ha Cerone 0,3-0,7 l/ha Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Sportak 0,5 l/ha Express 50 SX g/ha + kiinnite Sonis 0,1-0,5 l/ha (Korrenkasvuvaiheessa) Prosaro 0,5-1,0 l/ha HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Hivenravinnepuutos Kasvuaste (3-lehtiaste - tähkän esilletulo) Mataraongelma Kasvuaste (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) Ohdake- ja valvattiongelma Kasvuaste (Korrenkasvunalku) Kirvojentorjunta Kasvuaste (Orastumis-versomisvaihe) Hukkakauran torjunta Kasvuasteet (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) Yhden tautiainekäsittelyn tekniikka (Korrenkasvun alku) Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) Punahomeen torjunta Kasvuaste (Kukinnan alku-täyskukinta) Juolavehnän torjunta (Sadonkorjuun jälkeen) Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Multiple 1 l/ha Tooler 50 g/ha + kiinnite Mustang Forte 0,75 l/ha K-Viljanhiven 5-10 l/ha Mustang Forte 0,75 l/ha K-TRIO 1,5-2,0 l/ha Multiple 0,5-1,0 l/ha + Multiple 0,5-1,0 l/ha Sekator 0,075-0,15 l/ha + kiinnite Tooler 50 g/ha + K-MCPA 1,0 l/ha + kiinnite Roxion 0,4-0,8 l/ha Kestac 0,4 l/ha Mavrik 2F 0,15-0,25 l/ha Puma Extra 1,0-1,2 l/ha Puma Extra 1,0-1,2 l/ha Swipe 0,7-0,9 l/ha Comet Pro 0,5-0,6 l/ha + Prosaro 0,25-0,5 l/ha Comet Pro 0,5-0,6 l/ha + Juventus 0,5 l/ha Prosaro 0,8-1,0 l/ha Prosaro 0,25-0,5 l/ha Juventus 0,25-0,5 l/ha Prosaro 0,25-0,5 l/ha Prosaro 0,5-1,0 l/ha Prosaro 0,5-1,0 l/ha Juventus 1,0 l/ha Roundup Max 2,0 kg/ha tai Roundup Max 1,5 kg/ha Envision 3,2 l/ha tai Envision 2,4 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha Glyphogan 4 l/ha tai Glyphogan 3 l/ha + kiinnite 0,5l/ha K-MAATALOUS 25

26 OHRAN VILJELYOHJELMA SW Mitja-ohran Viljelyohjelmakoe 2012 Kasvuasteet SW Mitja-ohra 90 - Ylituleentuminen 80 - Siementen tuleentuminen 70 - Siementen kehittyminen 60 - Kukinta SW Mitja kasvuasteet lämpösumma C, sadesumma mm 50 - Tähkälle tulo 50 Lämpösumma Lippulehden tupen paisuminen Sadesumma Korrenkasvu Pensominen 10 - Oraan kehittyminen Itäminen SW Mitjan satotaso nousi viljelyohjelmakäsittelyillä noin 10 %, verrattuna peittaamattomalla tilan omalla siemenellä kylvettyyn kasvustoon, josta torjuttiin rikkakasvit. Myös siemenen koko kasvoi hieman. Torjuntakäsittely Comet Prolla ja Prosarolla piti runsaan verkkolaikkutartunnan hyvin kurissa. Lakoa ei esiintynyt, joten Terpalkorrensäädekäsittelyn vaikutus rajoittui siihen, että se lyhensi kortta selvästi kg/ha Minimi Viljelyohjelma Valkuaissato kg/ha Tjp g Valk % Minimi ,2 11,1 Viljelyohjelma ,5 11,1 Viljelyohjelman toimenpide Viljelyohjelman ratkaisu Toteutunut Kylvö + kylvölannoitus Peitattu, sertifi oitu siemen kylvölannoitus YaraMila Nurmen NK1, N 90 kg/ha Rikkakasvien torjunta Tooler 50 g/ha + Mestarin kiinnite 0,1 l/ha Hivenlehtilannoitus Multiple 1,0 l/ha + Foliar Extra 1,0 l/ha Kasvunsääde Terpal 0,7 l/ha Kasvitautien torjunta Comet Pro 0,6 l/ha + Prosaro 0,5 l/ha Puinti

27 OHRA BRAGE monitahoinen ohra UUTUUS! Satoisin myynnissä oleva monitahoinen ohra Erittäin korkea hehtolitrapaino Lujakortinen Hyvä taudinkestävyys Brage on Vildeäkin satoisampi rehu- ja tärkkelysohra. Bragen valkuaissato on virallisissa kokeissa ollut kaikista korkein. Bragen kasvuaika on Vilden luokkaa. Brage soveltuu viljelyyn kaikille maalajeille ja viljelyvyöhykkeille I - IV. Brage menestyy myös happamilla mailla. Bragen korsi on lujuudeltaan monitahoisten ohrien parhaimmistoa. Brage on taudinkestävä lajike, etenkin kestävyys rengaslaikkua vastaan on hyvä. Sadon määrän ja laadun varmistamiseksi tautiruiskutus on yleensä hyödyllistä. Terpal korrensäädekäsittely ( l/ha lippulehdelle) tautiruiskutuksen yhteydessä lisää viljelyvarmuutta, erityisesti multavilla mailla. Bragen typpilannoituksen voi mitoittaa satoisimpien lajikkeiden mukaiseksi. TIRIL monitahoinen rehuohra Aikainen Korkea valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino Tasaisen hyvät viljely- ja laatuominaisuudet Aikaisuusluokkansa satoisin happamilla mailla Tiril loistaa heikkojen ominaisuuksien puutteella. Tiril on aikainen. Tirilin hehtolitrapaino on aikaisuusluokassaan korkea. Jyväkoko on hyvä ja jyvän valkuaispitoisuus on korkea. Aikaiseksi lajikkeeksi Tiril on erittäin satoisa. Tirilin satoisuus on tullut esille kaikilla maalajeilla, happamilla mailla se on erityisen vahva. Tiril on lujakortinen ja melko lyhyt. Tirilin rengaslaikun ja viirutaudin kestävyys on hyvä, verkkolaikun ja härmän kestävyys on keskimääräinen. Satopotentiaalin hyödyntämiseksi tautikäsittely on yleensä perusteltua. Korrensääteen käyttö on suositeltavaa kasvuston rehevyys, lannoitus ja maalaji huomioiden. K-MAATALOUS 27