MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki"

Transkriptio

1 MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia 2014 Miika Hartikainen, MTT Ruukki

2 Säätiedot Ohran, kauran ja vehnän lajikekokeet Syysviljat Greening Effect -tautiainekoe Boorilannoituskoe Kevätrypsi- ja syysrapsikokeet Kuva: Miika Hartikainen

3 TLS, C Tehoisa lämpösumma Ruukissa TLS TLS 2010 TLS 2011 TLS 2012 TLS 2013 TLS

4 Sadesumma, mm Sadesumma Ruukissa Sadesumma 1.5. alkaen SADE SADE 2010 SADE 2011 SADE 2012 SADE 2013 SADE

5 Ohran lajikekokeet 2014 Kuva: Miika Hartikainen

6 Ohran lajikekokeet 2014 Kehitystä rehuviljan tuotantoon (KERE) hanke 8 lajiketta Virallinen ohran lajikekoe 9 lajiketta Kylvö , lannoitus Pellon Y3 (23-3-8) 437 kg/ha ( ) Ei tautitorjuntaa, ei korrensäädettä Rikkakasvitorjunta , Ariane S 2,0 l/ha Tauteja kohtuu paljon Levisivät merkittävästi heinäkuun loppupuoliskolla Erityisesti rengaslaikkua Puinnit Maalaji Multav. ph Ca K P Mg HtMr m 6, ,8 69

7 Ohran lajikekokeet 2014 sato ja hlp 7000 Viljojen kaikki satotulokset 15 %:n kosteudessa SATO (kg/ha) 72,0 HLP (kg) , , , , , kt kt kt kt kt kt 60,0 kt = 2-tahoinen * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE)

8 Ohran lajikekokeet 2014 pituus ja lako PITUUS (cm) LAKO (%) Sato kasvaa * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE)

9 Ohran lajikekokeet 2014 kasvuaika ja TLS TLS ( C) K.AIKA (pv) TLS = tehoisan lämpötilan summa; lämpösummaan lisätään vuorokauden keskilämpötiloista viiden asteen ylittävä osa, esim. vrk:n keskilämpötila 10 C kerryttää lämpösummaa viidellä asteella. Sato kasvaa * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE)

10 Ohran lajikekokeet 2014 TJP ja valkuainen 50,0 48, jyvän paino TJP (g) VALK (%) 13,0 12,5 46,0 12,0 44,0 42,0 11,5 40,0 11,0 38,0 10,5 36,0 10,0 34,0 32,0 9,5 30,0 9,0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa

11 KERE-hankkeen ohrakokeet SATO (kg/ha) 71, , , ,0 67, ,0 65,0 HLP (kg) , , ,0 Ragna Brage Toria Einar Saana/Streif Fairytale SW Mitja Voitto Saana vuoden 2012 kokeessa, Streif 2013 ja 2014 Sato kasvaa, 2013 vuoden järjestys

12 Vuonna 2014 kokeilla paljon rengaslaikkua Rengaslaikku (Rhynchosporium secalis), yksi merkittävimpiä ohran tauteja Suomessa Leviää Viileinä ja sateisina kasvukausina Yksipuolisessa ohran viljelyssä Rehevässä kasvustossa Säilyy vuodesta toiseen jyvässä tai kasvijätteessä pellolla Ehkäistään: Viljelykierto Kestävät lajikkeet, esim. MTT:n tautitartuntakokeissa hyvin pärjänneitä: Toria, Brage, Saana, Vilde ja Kunnari Peittaus, fungisidit (esim. strobiseos) Kuva: Marja Jalli

13 Kauran lajikekokeet 2014 Kuva: Miika Hartikainen

14 Kauran lajikekokeet 2014 Kehitystä rehuviljan tuotantoon (KERE) hanke 5 lajiketta Virallinen kauran lajikekoe 3 lajiketta Kylvö , lannoitus Tärkkelys Y1 ( ) 397 kg/ha ( ) Ei tautitorjuntaa, ei korrensäädettä Rikkakasvitorjunta , Ariane S 2,0 l/ha Puinnit Maalaji Multav. ph Ca K P Mg Mm - 6, ,5 320

15 Kauran lajikekokeet 2014 sato ja hlp , , , ,5 57,0 SATO (kg/ha) HLP (kg) , Wilhelmina* Steinar* Akseli* Mirella* Akseli Marika* Bor Avetron 56,0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE)

16 Kauran lajikekokeet 2014 pituus ja lako PITUUS (cm) LAKO (%) Wilhelmina* Steinar* Akseli* Mirella* Akseli Marika* Bor Avetron 0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa

17 Kauran lajikekokeet 2014 TJP ja valkuainen 1000 jyvän paino 45,0 15,0 40,0 35,0 14,5 30,0 14,0 25,0 20,0 13,5 TJP (g) VALK (%) 15,0 13,0 10,0 5,0 12,5 0,0 Wilhelmina* Steinar* Akseli* Mirella* Akseli Marika* Bor Avetron 12,0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa

18 Kauran lajikekokeet 2014 kasvuaika ja TLS TLS ( C) KAIKA (pv) Wilhelmina* Steinar* Akseli* Mirella* Akseli Marika* Bor Avetron 92 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa

19 KERE-hankkeen kaurakokeet HLP (kg) Mirella Steinar Marika Wilhelmiina Akseli Vuonna 2012 puitiin kovien sateiden ja lakoutumisen vuoksi vain Akseli ja Marika Sato kasvaa, 2013 vuoden järjestys 54

20 Vehnän lajikekokeet 2014 Kuva: Miika Hartikainen

21 Vehnän lajikekokeet 2014 Kehitystä rehuviljan tuotantoon (KERE) hanke 4 lajiketta Virallinen kevätvehnän lajikekoe 4 lajiketta Kylvö , lannoitus Pellon Y3 (23-3-8) 502 kg/ha ( ) Ei tautitorjuntaa, ei korrensäädettä Rikkakasvitorjunta , Ariane S 2,0 l/ha Puinnit Satotasot ja hlp:t vaatimattomia, sakoluvut pääasiassa hyviä Paljon lehtilaikkutauteja Maalaji Multav. ph Ca K P Mg HtMr m 6, ,8 69

22 Vehnän lajikekokeet 2014 sato ja hlp , , ,0 78,0 77,0 76,0 75,0 74,0 SATO (kg/ha) HLP (kg) ,0 0 Bor Kruunu Quarna* Bjarne* GN Anniina* Wappu Wappu* 72,0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE)

23 Vehnän lajikekokeet 2014 pituus ja lako PITUUS (cm) LAKO (%) Bor Kruunu Quarna* Bjarne* GN Anniina* Wappu Wappu* 0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa

24 Vehnän lajikekokeet 2014 TJP ja valkuainen 34,0 33, jyvän paino 16,0 15,5 32,0 15,0 31,0 14,5 30,0 29,0 28,0 14,0 13,5 TJP (g) VALK (%) 27,0 13,0 26,0 12,5 25,0 Bor Kruunu Quarna* Bjarne* GN Anniina* Wappu Wappu* 12,0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa

25 Vehnän lajikekokeet 2014 kasvuaika ja TLS TLS ( C) KAIKA (pv) Bor Kruunu Quarna* Bjarne* GN Anniina* Wappu Wappu* 85 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa

26 KERE-hankkeen vehnäkokeet SATO (kg/ha) 84, , , , ,0 HLP (kg) , , Wappu Quarna Bjarne Anniina Sato kasvaa, 2013 vuoden järjestys 70,0

27 Syysviljakoe Kuva: Miika Hartikainen

28 Syysviljat KERE-hanke: syysohra, ruis, vehnä, ruisvehnä Kylvö , lannoitus Pellon Y6 ( ) 202 kg/ha ( ) Talvituhojen torjunta: , Basso 1,25 l/ha Erityisesti rukiilla talvituhot jäivät vähäisiksi Kevätlannoitus Syysohra, ruis: Pellon Y4 402 kg/ha, S.salpietari 41 kg/ha (yht ) Vehnä, ruisvehnä: Pellon Y4 402 kg/ha, S.salpietari 157 kg/ha (yht ) Rikkakasvitorjunta , Ariane S 2,0 l/ha Ei korrensäädettä, ei tautitorjuntaa satovuonna Puinnit Maalaji Multav. ph Ca K P Mg KHt m 6, ,4 66

29 Br Lester Breunskylie Br 1390a27 Sequenz Mikado Brasetto Evolo Reetta Caspian Nelson Secese Magnifik Arktika Urho Syysviljojen talvituhot TALVITUHO (%) Syysohra Ruisvehnä Ruis Syysvehnä

30 Ruis ja syysvehnä sato ja hlp Populaatiolajike, muut rukiit hybridejä 86,0 84,0 82,0 80, ,0 76,0 74,0 72,0 SATO (kg/ha) HLP (kg) 4000 Brasetto Evolo Reetta Caspian Nelson Secese Magnifik Arktika Urho Ruis Syysvehnä 70,0 Itävyys heikkoa ja syystiheys jäi vaatimattomaksi

31 Ruis ja syysvehnä pituus ja lako PITUUS (cm) LAKO (%) Brasetto Evolo Reetta Caspian Nelson Secese Magnifik Arktika Urho Ruis Syysvehnä Sato kasvaa 0

32 Ruis ja syysvehnä TJP ja valkuainen jyvän paino 16,0 15,0 14,0 13, ,0 11,0 10,0 9,0 TJP (g) VALK (%) 0 Brasetto Evolo Reetta Caspian Nelson Secese Magnifik Arktika Urho Ruis Syysvehnä 8,0

33 Syysohra ja ruisvehnä sato ja hlp , , , , , ,0 68,0 SATO (kg/ha) HLP (kg) , , ,0 0 kt kt Br Lester Breunskylie Br 1390a27 Sequenz Mikado Syysohra Ruisvehnä kt = 2-tahoinen 60,0

34 Syysohra ja ruisvehnä pituus 120 Ei lakoa millään lajikkeella PITUUS (cm) Br Lester Breunskylie Br 1390a27 Sequenz Mikado Syysohra Ruisvehnä Sato kasvaa

35 Syysohra ja ruisvehnä TJP ja valk. 60,0 55,0 50,0 45, jyvän paino 14 13, ,0 35,0 30,0 25,0 12, ,5 TJP (g) VALK (%) 20,0 Br Lester Breunskylie Br 1390a27 Sequenz Mikado Syysohra Ruisvehnä 11

36 Kaksitahoisen syysohran tähkä vertailussa kaksitahoisiin kevätohriin. Kuva: Miika Hartikainen

37 Greening Effect tautiainekoe 2014 Kuva: Miika Hartikainen

38 Greening Effect tautiainekoe 2014 Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden (fungisidien) vaikutusta ohran kasvuaikaan Lajikkeet: Voitto, Tiril ja Einar Fungisidit: Proline 0,5 l//ha ja Acanto + Proline 0,25 + 0,25 l/ha Kylvö , lannoitus naudan lietelanta 26,8 tn/ha ja Suomensalpietari 171 kg/ha (yht ) Rikkakasvitorjunta , Ariane S 2,0 l/ha Tautiainekäsittelyt: Voitto ja Tiril , Einar Kasvunsääde , Moddus M 0,2 l/ha Puinnit ja Maalaji Multav. ph Ca K P Mg KHt erm 6, ,7 110

39 Greening Effect 2014 sato ja hlp 7500 kg/ha 68, , , ,5 HLP (kg) , Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Einar Tiril Voitto 65,5 Huom lako!

40 Greening Effect 2014 pituus ja lako 92 cm LAKO (%) Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Einar Tiril Voitto 0 Huom lako!

41 Greening Effect 2014 valkuainen 14,0 13,5 13,0 12,5 12,0 11,5 11,0 Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Einar Tiril Voitto

42 Greening Effect 2014 kasvuaika ja TLS TLS ( C) KAIKA (pv) Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Einar Tiril Voitto 80

43 Greening Effect 2014 verkkolaikku 3 Verkkolaikun yleisyys karkealla asteikolla: 0 = ei yhtään, 1 = vähän, 2 = jonkin verran, 3 = paljon Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Einar Tiril Voitto

44 Boorilannoituskoe 2014 Kuva: Miika Hartikainen

45 Boorilannoituskoe 2014 Tarkoitus selvittää boorin merkitystä ohran hivenravinteena Puutosoireina esim. vaaleat lehdet ja kasvupisteiden kuolema Tärkeänä pidetty hivenravinne satopotentiaalin kannalta, sillä vaikuttaa esim. kukintaan Kylvö: Brage-ohra, lannoitus booritason mukaan, kaikilla NPK: : Boori 0: 0 g B/ha (YaraBela Axan + kaliumsuola) Boori 1: 74 g B/ha (Suomensalpietari + kaliumsuola) Boori 2: 228 g B/ha (YaraMila NK2 + kaliumsuola) Boori 3: 478 g B/ha (YaraMila NK2 + kaliumsuola + YaraVita Bortrac) Muita ravinnepuutoksia pyrittiin eliminoimaan dolomiittikalkilla ja YaraVita Mantracilla Maalaji Multav. ph Ca K P Mg hkkht rm 6, ,6 66

46 Boorilannoituskoe 2014 Rikkakasvitorjunta , Classic 50 SX 20 g/ha Kasvunsääde , Moddus M 0,2 l/ha Puinti Kasvustosta teetettiin Yara MegaLab kasvustoanalyysit kasvukauden aikana 1. näyte : booritasoilla 0 ja 1 boorista ilmeni puutetta 2. näyte : ei puutosta Boorilannoituksen määrä näytti hieman nostavan satoa, mutta suurin vaikutus sillä oli kasvuston pituuteen Vähäboorisemmalla/korkeamman ph:n kasvupaikalla merkitys voisi olla suurempi

47 Boorilannoituskoe 2014 sato ja hlp , ,0 64, ,6 64,4 SATO (kg/ha) HLP (kg) , Boori 0 Boori 1 Boori 2 Boori 3 0 g B/ha 74 g B/ha 228 g B/ha 478 g B/ha 64,0

48 Boorilannoituskoe 2014 lako ja pituus Ei lakoa millään lannoitustasolla PITUUS (cm) Boori 0 Boori 1 Boori 2 Boori 3 0 g B/ha 74 g B/ha 228 g B/ha 478 g B/ha

49 Boorilannoituskoe 2014 TJP ja valkuainen 36, jyvän paino 11,0 35,5 10,8 35,0 10,6 34,5 34,0 10,4 TJP (g) VALK (%) 33,5 10,2 33,0 Boori 0 Boori 1 Boori 2 Boori 3 10,0

50 Kevätrypsikokeet 2014 Kuva: Miika Hartikainen

51 Virallinen lajikekoe ja KERE-hankkeen koe 2014 Kehitystä rehuviljan tuotantoon (KERE) hanke 2 lajiketta (Clamox käsitellyn Aurea CL:n vertailu Cordeliaan) Virallinen kevätrypsin lajikekoe 6 lajiketta Kylvö , lannoitus Pellon Y4 ( ) 557 kg/ha + Kalisuola 50 kg (yht ) Rikkakasvitorjunta viralliselta , Galera 0,3 l/ha Clamox -rikka-aine hankekokeen Aurea CL:lle Aiheutti vioitusta seuraavana viileänä yönä Kolme tuholaistorjuntaa Avaunt ja Karate Zeon 12.6., ja Puinnit Maalaji Multav. ph Ca K P Mg hkkht rm 6, ,6 66

52 Clamox-käsittelyn jälkeen vioittunutta Aurea CL -rypsiä. Vioituksen vaikutus satoon jäi kuitenkin vähäiseksi. Kuva: Miika Hartikainen

53 Kevätrypsikokeet 2014 sato 1600 kg/ha Satotulokset 9 %:n kosteudessa Ei rikkatorjuntaa SC 3308 Bor Cordelia Bor SW Petita Bor Aurea CL* Cordelia* * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE), tulokset ei suoraan verrattavissa virallisen kokeen kanssa (erilaiset koejärjestelyt)

54 Syysrapsikoe Kuva: Miika Hartikainen

55 Syysrapsikoe Tarkoitus testata syysrapsin menestymismahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaalla 7-8 aarin havaintoalue, ei varsinaisia koeruutuja Lajikkeena Pioneer Maximus 06 (PR44D06) Kaksi typen perustamislannoitustasoa, 30 ja 60 kg Talvehtimisedellytykset: lämpösummaa 450 vrkastetta ennen talvea sääntö Talvehti jopa odotettua paremmin Tuholaisia paljon satovuonna Puinti Syysrapsista kattavampi esitys: Hartikainen, M. Syysrapsia Ruukissa. Maalaji Multav. ph Ca K P Mg KHt rm 6, ,0 150

56 Syysrapsin puintia Kuva: Miika Hartikainen

57 Syysrapsin satotulokset Puintiajankohtaan kasvustossa oli jo merkittäviä lintutuhoja Sato perustamislannoitustasoittain: N60 (60 kg N/ha): 2948 kg/ha N30 (30 kg N/ha): 2784 kg/ha Keskisato: 2866 kg/ha ,0 42,9 42,8 42,7 42,6 N60 N30 Valk. (%) 21,0 20,9 Lehtivihr. (mg/kg) 13,7 20,9 Roskat (%) 1,64 2, ,5 42,4 42,3 SATO (kg/ha) ÖLJY (%) ,2 42, N60 N30 KESKISATO 42,0 (Kaikki satotulokset 9 %:n kosteudessa)

58 Syysrapsikoe Perustettu , kuva Kuva: Miika Hartikainen

59 MTT Ruukin tutkimustuloksia: MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet

Lisätiedot

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015 Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 215 Luonnonvarakeskus, Ruukki Miika Hartikainen Sisältö Säätiedot Taustatietoa lajikekokeista Ohran lajikekokeet Kevätvehnän lajikekokeet Kauran lajikekokeet Kevätrypsin

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

BOREALIN LAJIKKEET 2016

BOREALIN LAJIKKEET 2016 BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.

Lisätiedot

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

K-maatalous kevät Joensuu

K-maatalous kevät Joensuu K-maatalous kevät 2009 Joensuu 18.11.2013 1 K-maatalouden siemenkauppa Lajike-edustukset K-maatalouden koetila Viljelyohjelma Oma siemensopimustuotanto 2 K-maatalouden koetila 3 17.6.1963 päätös hankinnasta

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Viljalajikkeet ja tautitorjunta Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimmista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa pellonpiennartilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty

Lisätiedot

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 Marja Jalli MTT, Patrik Erlund NSL, Sari Peltonen ProAgria, Antti Hannula HAMK, Elina Seppä HY, Sirpa Thessler MTT LIFE08

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT 2017 SIILINJÄRVI

HAVAINTOKAISTAT 2017 SIILINJÄRVI HAVAINTOKAISTAT 2017 SIILINJÄRVI Jussi Rissasen tila Jänneniementie 99, Jännevirta KAISTAT JA LAJIKKEET 2017 Kylvöpäivä 20.5.2017 Lannoitus: YaraMila Y3 74 + 23 kg N/ha Lajikkeet: Ohrat: Alvari BOR, Nousu,

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI

HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI ELIMÄKI, HELKALAN RANSSI Hongistonkylätie 119A ELIMÄKI KAISTAT JA LAJIKKEET 2016 Kylvöpäivä 13.05.2016 Lannoitus: YaraMila Y 10 Typpeä 90 kg/ha Typpeä 120 kg/ha Typpeä 160

Lisätiedot

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG 12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon

Lisätiedot

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Viljelyohjelma 2016 Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Maatalouden tuotto- ja kustannuskehitys Tuottojen ja kustannusten ero kasvaa! Maatalouden tulokehitys Viljelyn tuet laskusuunnassa

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka

Lisätiedot

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR

Lisätiedot

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Suuri jyvä = paljon tärkkelystä = paljon: - energiaa rehuviljassa - jauhoa leipäviljassa - saantoa mallasohrassa kuori valkuainen

Lisätiedot

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT 2017 SAUVO

HAVAINTOKAISTAT 2017 SAUVO HAVAINTOKAISTAT 2017 SAUVO MTY Ansio Saustilantie 549, Sauvo KAISTAT JA LAJIKKEET 2017 Kylvöpäivä 6.5.2017 Lannoitus: Liete 19 m 2 + SS 101 kg N/ha, 15,2 kg P/ha Liete 19 m 2 + NK1 130 1kg N/ha, 15,2 kg

Lisätiedot

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa

Lisätiedot

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

VILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA

VILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA VILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA 2005-2008 MTT Kasvinsuojelu Peppi Laine, Marja Jalli ja Päivi Koski MTT Kasvinsuojelu on tehnyt yhteistyössä Ylistaron ja Piikkiön

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Mikä viljalajike luomuun?

Mikä viljalajike luomuun? Mikä viljalajike luomuun? Tuloksia kesän 2014 ruutu- ja havaintokokeista Arja Nykänen, Heikki Ajosenpää, Patrik Erlund, Sampo Järnefelt, Vilma Kuosmanen, Jari Luokkakallio, Kaisa Matilainen, Jussi Nurkka,

Lisätiedot

Modduksen vaikutus kasviin

Modduksen vaikutus kasviin Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet

Lisätiedot

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows Knowledge grows KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN Miten kasitonnari tehdään? Millaisia satoja kauralla satokisoissa on saatu? Miten suuret sadot tehdään? Millaisia satoja muualla maailmassa kauralla saadaan?

Lisätiedot

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717 Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Sadonkorjuujuhla 2016

Sadonkorjuujuhla 2016 Sadonkorjuujuhla 2016 Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly 2 28.10.2016 Fazer-konserni 3 28.10.2016 Fazer Mylly Perustettu 1971 45 vuoden kokemus Fazer Mylly Suomi vehnä-, ruis- ja kauramyllyt Lahdessa

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Myllyviljakatsaus Sadonkorjuujuhla , Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Myllyviljakatsaus Sadonkorjuujuhla , Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Myllyviljakatsaus Sadonkorjuujuhla 8.12.2017, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Fazer Mylly, osa Fazer-konsernia Fazer Mills Sweden Frebaco perustettu 1981 Tuli osaksi Fazer konsernia 2016 (Fazer Mills Sweden)

Lisätiedot

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy  Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 % Hivenravinteiden osuus näytteistä 60 50 40 30 Huono - Välttävä Tyydyttävä Hyvä - 20 10 0 Kupari Sinkki Mangaani Boori Lähde: Eurofins/Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot