Hinta 26 VILJELYOHJELMA 2015 VILJELYOPAS. Viljelyohjelma puhelinneuvonta Päivystys klo 8-20 ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hinta 26 VILJELYOHJELMA 2015 VILJELYOPAS. Viljelyohjelma puhelinneuvonta 01053 20080 Päivystys klo 8-20 (1.5. - 16.7.) www.k-maatalous."

Transkriptio

1 K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA Hinta VILJELYOPAS Viljelyohjelma puhelinneuvonta Päivystys klo 8-20 ( ) K-MAATALOUS

2 UUTUUDET 2015 Vilgott kaksitahoinen rehuohra... s.29 Satoisa, aikainen ja korkealaatuinen ohra rehuntuotantoon SU Performer hybridiruis... s. 49 Satoisa ja talvenkestävä hybridiruis saksalaiselta Saaten Unionilta! DK Clearfield hybridi kevätrapsit... s. 54 Olemme kokeilleet useampaa eri lajiketta Clearfield rapseja. Kysy saatavuudesta K-maatalousmyyjältäsi! DK Imistar CL/ Imagine CL... s. 59 Clearfield-tuotantomenetelmän puolikääpiö syysrapsi! INGRID keltasiemeninen herne... s. 60 Satoa kotoiseen rehuntuotantoon! YaraVita Coptrac, Zintrac ja Magtrac... s. 96 Uudet lehtilannoitteet hivenien täydennykseen! AgLeader täsmäviljelyjärjestelmät... s Tarkkuutta ja seurattavuutta viljelyyn! Banjo Forte... s. 165 Uusi perunaruton torjunta-aine, tehoaa hyvin myös mukularuttoon. Hyvät kokemukset kesän 2014 viljelijäkokeista! Trimaxx... s. 134 Uusi kasvunsääde kaikille viljoille. Hellävarainen trineksapakkietyyli-valmiste. Racumin Pasta... s. 146 Helppokäyttöinen jyrsijämyrkky valmiissa annospusseissa Starane s. 115 Tankkiseoskumppani gramma-aineille estämään kestävän vesiheinän synty Viljelyohjelma-kiinnite... s. 101 Gramma-aineiden ja glyfosaatin kanssa käytettävä peruskiinnite Tämän esitteen sisältö tarjotaan sellaisenaan. Esitteen tarkkuudesta tai luotettavuudesta ei anneta mitään takuuta eikä nimenomaisesti taata sen sopivuutta tiettyyn tarkoitukseen. Asiakas on itse velvollinen tarkistamaan tuotetiedot valmistajien ohjeista ja maatalouden tukioppaista. Varaamme oikeuden muuttaa tätä asiakirjaa ilman erillistä ilmoitusta. 2

3 JOHDANTO Valintoja kannattavuus edellä Nyt alkanut satovuosi näyttää varsin haasteelliselta. Tulevaan kauteen liittyy monia laatu- ja hintatekijöitä, jotka varmasti tulevat asettamaan tarkan mietinnän alle tulevia ostopäätöksiä. Myös tukijärjestelmä on uudistumassa, eikä uudesta mallista vielä ole täyttä varmuutta. Toimintaa ohjaavia valintoja ei kuitenkaan pidä tehdä lyhyen aikavälin tulosten perusteella. On hyvä pitää mielessä että tämän hetken panosostoja ja hankintoja tehdään syksyn 2015 satoa varten. Tuolloin markkinatilanne voi monilta osin olla hyvin erilainen. Vuoden aikana ehtii tapahtua paljon. Kannattavuus peltoviljelyssä lähtee tuottojen maksimoinnista. Kotoisten rehujen tuotannossa on ensiarvoisen tärkeää tuottaa tarvittu sato mahdollisimman pienellä alalla. Kauppaviljaa tuotettaessa taas on pyrittävä maksimoimaan halutun laatuisen viljan tuotanto viljellyillä pelloilla. Osalle lohkoista myös kasvukunnon parantaminen tai viherlannoitusnurmi voi olla varsin käypä valinta. Viljelyopas ja sen suositukset on luotu näitä ohjenuoria ja laskelmia noudattaen. Suositukset perustuvat saavutettuihin koetuloksiin. Pitkäaikaisen koetoiminnan ja käytännön havaintojen pohjalta olemme tähän oppaaseen koostaneet kullekin viljelykasville parhaiten sopivat ratkaisut. Viljelyohjelma on K-maatalouden tarjoama palvelukokonaisuus suomalaisille viljelijöille - Viljelyopasta olemme julkaisseet jo vuodesta Tervetuloa suunnittelemaan tulevia hankintoja kanssamme palvelevaan K-maatalouskauppaasi! K-MAATALOUS 3

4 KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAINEN SISÄLLYSLUETTELO Viljakauppa ja viljelysopimukset...8 Viljelytekniikan tehostaminen...11 Ohran Viljelyohjelma...24 Kauran Viljelyohjelma...31 Kevätvehnän Viljelyohjelma...37 Syysviljojen Viljelyohjelma...43 Rypsin ja rapsin Viljelyohjelma...51 Syysöljykasvien viljelyohjelma...57 Rehukasvit, riistasiemenet ja herneet...61 Nurmen viljelyohjelma...62 Nurmen säilöntä...74 Perunan Viljelyohjelma...76 Lannoitus ja maanparannus...80 Lehtilannoitteet...96 Kasvinsuojelun hyödylliset tiedot , 173 Kasvinsuojelun oheistuotteet , 168 Peittausaineet Rikkakasvien torjunta Heinämäisten rikkojen torjunta Nurmien rikkasvien torjunta Juolavehnän torjunta Kasvunsääteet Kasvitautien torjunta Tuholaisten torjunta Erikoiskasvien kasvinsuojelu Perunan kasvinsuojelu Kasvinsuojelun pikataulukot K-maatalous kaupat

5 AAKKOSELLINEN SISÄLLYSLUETTELO Acrobat WG Ag Leader täsmäviljelyjärjestelmät...88 Ally 50 ST Ally Class 50 WG Alsikeapila...71 Amber 2-tahoinen mallas- ja rehuohra...29 Ariane S Aumakalvot...75 Aurea Cl rypsi...54 Avaunt Banjo Forte Banjo syysrapsi...59 Basagran M Basagran SG Baytan I Baytan Universal Belinda rehu-ja elintarvikekaura...35 Bettina rehu- ja elintarvikekaura...35 Biscaya OD Bjarne mylly- ja rehuvehnä...41 Brage monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra...27 Broadway Butisan S Butisan Top Cantor Caspian -hybridiruis...49 Cerone Ceylon syysvehnä...48 Clamox Clearfield -tuotantomenetelmä...54 Comet Pro Consento Cycocel Demonstrant mylly- ja rehuvehnä...40 DK Clearfield rapsi...54 DK Imistar CL / Imagine CL hybridisyysrapsi...59 Englanninraiheinä...70 Envision Epok 600 EC Erikoiskasvien rikkakasviaineiden tehotaulukko Express 50 SX Fenix Foliar Extra...97 Formulaatit Galera Glyfotaulukko Gratil Hardi merkintävaahto ja K-Agro merkintävaahto Herne Härkäpapu Infinito Ingrid herne...60 Italianraiheinä...70 Jaettu typpilannoitus...85 Juventus Kaliumin käyttömääriä...92 Kalkituksen perusteet...82 Karita herne...60 Karjanlannan ravinteet...84 Kasvinsuojeluaineiden tehokas käyttö...17 Kasvinsuojeluaineiden yleistietotaulukko Kasvitautien levintä ja torjunta viljoilla...21 Kasvitautien torjunta viljoilla...18 Kasvituhoojien resistenssi...19 Kaupat ja Viljelyohjelmakioskit Kauran Viljelyohjelma...32 Kauran viralliset lajikekokeet...36 Kestac 50 EC Kevätvehnän Viljelyohjelma...37 Kevätvehnän viralliset lajikekokeet...42 Kiristekalvot...75 K-maatalouden koetila...11 K-MCPA K-TRIO Kumina K-viljanhiven + HiPhos...99 Laadun merkitys lopputuotteen hinnoitteluun...10 Lannoitteiden ja levitysmäärän valinta...90 K-MAATALOUS 5

6 AAKKOSELLINEN SISÄLLYSLUETTELO Lannoitteiden tuoteluettelo...94 Largo syysrypsi...59 Lehtilannoitteiden tuoteluettelo...96, 99 Lehtivihreämittauksen muistilista ja tulkinta...16 Leimay Maanparannuskalkit ja kuonat...83 Maissi Mas 11.F...73 Majong hybridirapsi...55 Marika rehu- ja elintarvikekaura...34 Marjat Mavrik 2F Mirador Monitor Multiple...98 Mustang Forte N-Sensor...87 Nurmen kasvinsuojelu...63 Nurmen kasvuasteet...64 Nurmen Viljelyohjelma...62 Nurmien rikkakasvin tehotaulukko Nurminata...70 Nurmiseokset ja symbolien merkitys...68 Nurmisiemenseokset...72 Nurmisiementen yleistaulukko...66 Nurmisiementen yleistaulukko...67 Ohran Viljelyohjelma...24 Ohran Viljelyohjelmakoe...26 Ohran viralliset lajikekokeet...30 Peittausianieden taulukko ja Öljykasvien tautitehotaulukko Penncozeb Perfekthion Persianapila...71 Perunan kasvuasteet...76 Perunan Viljelyohjelma...78 Porkkana Primus Prosaro Puma Extra Puna-apila ja muut nurmipalkokasvit...71 Puntari mylly- ja rehuvehnä...40 Pyöröpaaliverkot...74 Racumin Pasta Ragna monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra...27 Ranman TOP Ravinteiden merkitys kasville...80 Reetta populaatioruis...50 Reglone Rehukasvit ja riistasiemenet...61 Resistenssin ehkäisy...20 Rikkakasvien kuvat Ringsaker rehukaura...34 Rokka herne...60 Roundup Max Roundup Maxin käyttömäärät eri kasveilla Ruiskun TEHO-pesu Ruiskunpesuohjeet Ruiskutusajankohdat...14 Ruiskutusajankohdat...15 Rukiin ja hybridirukiin viljelyohjelma...44 Ruokonata...70 Rypsin ja rapsin kasvinsuojelu...53 Rypsin ja rapsin kasvuasteet...51 Rypsin ja rapsin viljelyohjelma...52 Rypsin ja rapsin viljelyohjelmakoe...56 Rypsin ja rapsin viralliset lajikekokeet...56 Sadon arviointi satokomponentien avulla...12 Sekator Senkor SC! Siementen kylvömäärätaulukko...22 Signum Sisällysluettelo aiheittain...4 Sportak EW Starane Starane XL Stomp Stratos Ultra SU Allawi hybridiruis

7 AAKKOSELLINEN SISÄLLYSLUETTELO SU Performer hybridiruis...49 Suojaimet Suutinten valintataulukko SW Magnifik mylly- ja rehuvehnä...48 SW Mitja 2-tahoinen tärkkelys- ja rehuohra...29 SW Petita rypsi...55 Swipe Switch Symbolit Syysrukiin viralliset lajikekokeet...50 Syysvehnän viljelyohjelma...43 Syysvehnän viralliset lajikekokeet...48 Syysviljojen kasvinsuojelu...46 Syysviljojen viljelyohjelma...45 Syysviljojen viljelyohjelmakoe...47 Syysöljykasvien kasvinsuojelu...58 Syysöljykasvien viljelyohjelma...57 Säilöntäaineet...74 Tankkiseostaulukko perunat Tankkiseostaulukko Rypsi ja rapsi Tankkiseostaulukko viljat Tankkiseosten teko-ohje Targa Super Tautiaineiden tehotaulukko Terpal Timotei...69 Tiril monitahoinen ohra...28 Titus Tooler Tooler Heavy Torjuntakynnykset Trimaxx Typpilannoitteiden vertailu...86 Typpillannoitteiden enimmäismääriä...91 Uutuudet...2 Valkoapila...71 Westerwoldinraiheinä...70 Vilde monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra...28 Vilgott 2-tahoinen ohra...29 Viljelyohjelma-kiinnite Viljelyohjelmalannoitteet...93 Viljelysopimukset...8 Viljelyvyöhykekartta...23 Viljojen kasvuasteet...13 Viljojen rikkakasvien tehotaulukko Yleisimpiä ohran ja vehnän tauteja Zebra mylly- ja rehuvehnä...41 Zoom...98 K-MAATALOUS 7

8 VILJAKAUPPA JA VILJELYSOPIMUKSET Laatuviljasopimus ja hinnoitteluvaihtoehdot viljamarkkinoiden työkaluina Maailmalla ja EU:n alueella tuotetaan suuri viljasato satovuonna 2014/15 jo toisen kerran peräkkäin. Sekä maailman että EU:n viljavarastot kasvavat. EU:n viljasadon on arveltu olevan n. 319 miljoonaa tonnia, jossa on lisäystä 17 miljoonaa tonnia edeltävään vuoteen verrattuna. Euroopan viljamarkkinoilla merkittävin muutos on vehnäsadon kasvu uuteen ennätykseen, lähes 147 miljoonaan tonniin. Rehuvehnän osuus tuotannosta on poikkeuksellisen suuri, rehuvehnää tuotettiin EU:ssa 20 miljoonaa tonnia viime vuotta enemmän. Suomen viljasato on edellisen vuoden tasolla, noin neljä miljoonaa tonnia. Suomen viljatase 2014/15 poikkeaa merkittävästi edellisvuosista, sillä laskennallisesti vehnä on suurin vientivilja ensimmäisen kerran, vientimarkkinan niin salliessa. Tämä edellyttää kuitenkin markkinoiden hyödyntämistä ja tasaista viljavirtaa kohti satamia, sillä kaikkea viljaa ei voida ostaa kevätkuukausina saati enää heinäkuussa uuden sadon kynnyksellä. Viljan toimitukset kotimaan teollisuuteen tai vientimarkkinoille edellyttävät pitkäjänteistä työtä monella portaalla. Kaura on perinteinen vientivilja, jota riittää tälläkin kaudella runsaasti vientiin. Tarjontavoittoisessa markkinatilanteessa hyvä viljan laatu helpottaa markkinoiden löytämistä. Vientien tehokas hoitaminen edellyttää kuitenkin riittävän suurta viljamassaa, mikä toteutuukin kaikilla kolmella pääviljalla. Suunnitelmallisuus viljavirran ohjaamisessa korostuu tällä kaudella, jotta viljalogistiikka saadaan toimimaan. Viljasadon ennakkonäytteen mahdollisimman aikainen analysointi koituu kaikkien viljakaupan osapuolten eduksi etenkin tilanteessa, jossa viljan laatuvaihtelu on suurta. Hyvänä esimerkkinä tästä on vehnä: mikäli sadon laatu ei ole viljelijällä tiedossa, on vaikea tietää seuratako mylly- vai rehuvehnämarkkinaa, jotka voivat erota toisistaan huomattavasti. Viljamarkkinoiden toimintaa helpottaa mitä nopeammin saadaan kattava yleiskuva viljasadon kokonaislaadusta, sillä esimerkiksi vientikauppojen teossa tarvitaan tietoa markkinoilla olevan viljan laadusta. Suomen viljasadosta tulee kauppoihin karkeasti arvioituna puolet eli noin kaksi miljoonaa tonnia. Tästä vientiin päätyy vuosittain noin kolmannes eli tonnia. Vienti on oleellinen osa kotimaan viljamarkkinoiden toimivuutta eikä siten voida perustellusti puhua ylijäämäerien maastaviennistä. Kotimaisten käyttäjien ohella myös viennissä laatu on tärkeää ja pitkäaikaisten asiakkuuksien tehokasta hallintaa edesauttaa sopimusviljely, joka koituu myös viljelijän eduksi parantaen sadon menekkiä. Pitkäaikaiset myllykaura-asiakkaat arvostavat suomalaisen kauran laatua, mutta tätä ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä vaan tuotantoa on edelleen kehitettävä joka portaassa. Myllykaurassa tärkeä ominaisuus on suuri jyväkoko ja alhainen kuoripitoisuus, joka edesauttaa suuren jyväsaannon saavuttamissa myllyprosessissa. Laadukkaan myllykauran tuotannossa kaikki lähtee lajikevalinnasta ja tähän tarkoitukseen K-maataloudella on tarjolla hyviä elintarvikekäyttöön kelpaavia kauralajikkeita. Viljelysuunnitelman teko tulevalle kasvukaudelle vaatii jälleen tarkkaa suunnittelua ja markkinoiden analysointia. Rehuviljamarkkinat ovat aiempaa tarjontavoittoisemmat parin viime satokauden hyvien satojen kasvattamien varastojen takia. Viljelyn hintariskiä voi hallita parhaiten useamman kasvin viljelyllä ja myyntien hajauttamisella. Viljamarkkinoita on hyvä seurata jatkuvasti ja on hyvä muistaa, että vilja voidaan myydä jopa kuukausia ennen sen toimittamista, ja tähän on tarjolla erilaisia välineitä. Öljykasvit ovat tasanneet sadon hintavaihtelujen mukanaan tuomaa hintariskiä, sillä niillä sadon hinnanvaihteluilla on ollut pienempi vaikutus tilan hehtaarikohtaisissa tuloksissa kuin viljoilla. Hyödynnä K-maatalousketjun viljakaupan asiantuntemus ja kattavat vastaanottopaikat sekä kotimaan toimituksiin että vientiin! 8

9 VILJAKAUPPA JA VILJELYSOPIMUKSET Suomen viljatasearvio 2014/15 Vehnä Ruis Kaura Ohra Yhteensä Ala ha Sato kg/ha Kokonaissato, tn Tilakäyttö, sis. siemen, tn Teollinen käyttö, tn Vientiarvio/tuontiarvio, tn Lähde: Tike Tuotannon ja kulutuksen erotus päätyy varastoihin. Taseen perusteella vehnä on suurin vientivilja, mutta tämä edellyttää vientimarkkinan hyvää vetoa etenkin rehulaatuiselle vehnälle EU:n ulkopuolelle. Viljojen hintakehitystä viime vuosilta Vehnä Rehuohra Kaura Rypsi ja rapsi Lähde: Viljatietopankki ja K-maatalous viljanhinnat elokuu. Viljan hinnat vasemmalla, öljykasvien oikealle, hinnat euroa per tonni. Toteutuneet viljan hinnat viime vuosilta eivät ole tae tulevasta hintakehityksestä. K-maatalouden Laatuviljasopimus Neljä tapaa hallita hintariskiä Laatuviljasopimuksen tarkoituksena on auttaa sadon markkinoinnissa ja lisätä viljaketjun suunnitelmallisuutta. Sopimuksessa sovitaan viljeltävistä viljalajeista ja -lajikkeista sekä pinta-aloista ja sopimusmääristä tonneina. Sopimukseen kirjataan myös suunniteltu käyttötarkoitus, viljelytapa ja mahdollisesti haluttu toimituspaikka sekä -aika. Teollisuuteen tehtäviin kolmikantasopimuksiin saattaa lisäksi sisältyä omia lisäehtoja. Laatuviljasopimusviljan hintoja voi halutessa kiinnittää etukäteen. Kiinnitysmahdollisuudet vaihtelevat viljalajeittain ja toimipaikoittain. Termiini Kauppasopimus, jossa sovitaan viljalaji, toimituspaikka, määrä, perushinta ja toimitusjakso. Termiinejä voi tehdä jo ennen kylvöä tai milloin tahansa sen jälkeen. Jos termiinin tekee ennen sadonkorjuuta, on sadon määrävaihtelu otettava huomioon. Tällöin suosittelemme kiinnittämään viljoilla enintään 2 tn/hehtaari ja öljykasveilla enintään 1 tn/hehtaari. Termiinisopimuksessa noudatetaan sopimuksentekohetkellä voimassa olevaa laatuhinnoittelua. Mikäli sadon laatu ei täytä minimilaatuvaatimuksia, voidaan erän käyttötarkoitusta muuttaa. K-MAATALOUS 9

10 VILJAKAUPPA JA VILJELYSOPIMUKSET Hintaputki Perinteisen termiinisopimuksen rinnalla teemme nyt myös hintaputkisopimuksia, joissa sopimuksen perushintaa korjataan ylös- tai alaspäin, mikäli markkinahinta on muuttunut toimitushetkellä enemmän kuin hintaputken liikkumarajan. Hintaputki on eur/tn ja vertailuhinta määräytyy ennalta määriteltyjen kotimaisten hintanoteerausten keskiarvona. Muutoin sopimus toimii kuten termiinisopimus. Varastoimissopimus Mikäli tarvitset rahaa, mutta uskot, että markkinahinta olisi kauden aikana nousussa, voit tehdä varastoimissopimuksen. Maksamme tällöin varastoimissopimushintana 70 % sopimuksentekohetken termiinihinnasta. Vilja on toimitettava viimeistään toukokuun loppuun mennessä ja lopullinen hinta on toimituspäivän käteiskauppahinta. Hinnasta vähennetään kiinteä korvaus 8 /tn alv 0%. Käteiskauppa Edelleen on mahdollista toimittaa viljaa toimituspäivänä voimassa olevalla hinnalla. Ellei muuta ole ennen toimitusta sovittu, noudatetaan käteiskauppahintaa. K-Maatalouden teesit satokaudelle Kylvä mitä markkinat kysyvät: hyvälaatuista vehnää, elintarvikekauraa, ruista ja öljykasveja -- Tärkkelysteollisuus on merkittävä ohran käyttäjä, joten ohraa kannattaa viljellä erityisesti Pohjanmaalla -- Kotimaiselle rukiille on vahva kysyntä -- Varaudu satokauden hintamuutoksiin -- Viljan myynti- ja toimitusaika voivat erota toisistaan jaksota myynnit ja varmista keskimääräinen hyvä hinta -- Sopimustuottajana pääset vaikuttamaan toimitusajankohtaan ja parannat viljan menekkiä -- Hintakiinnitys eli termiinin käyttö on hyvä tapa hallita viljanmyynnin hintariskejä -- Useamman kasvin viljely pienentää sato- ja hintariskiä -- Viljamarkkinoilla edellinen satokausi ei ole tae tulevasta -- Seuraa viljamarkkinatilannetta ja kylvöalaennustetta viljelysuunnitelmaa tehdessä ja suunnittele jo silloin sadon markkinointia -- Tunne tuotantokustannuksesi Termiini -- Viljelysopimuksen tekeminen ensi kaudelle on entistä tärkeämpää tarjontapainotteisen viljamarkkinan takia! Hintaputki Käteiskauppa Varastoimissopimus 10

11 K-MAATALOUDEN KOETILA #koetila K-maatalouden koetila palvelee Viljelyohjelman tuotteet ja reseptit testataan ja tutkitaan tarkkaan. Viljelijänä voit luottaa siihen, että testaustyö on tehty puolestasi. K-maatalouden koetila sijaitsee Hauholla Hämeenlinnan kupeessa ja on toiminut jo vuodesta Vuosittain koeruutuja on noin 2500 Hauholla sekä noin 500 muilla koeasemilla ympäri Suomea. Yhteistyömme MTT:n ja ruotsinkielisen neuvontajärjestön kanssa (NSL) varmistaa sen, että lajikkeita on testattu Suomen vaihtelevissa kasvuoloissa ennen niiden markkinoille tuloa. K-maatalouden viljelyohjelma on räätälöity vastaamaan etenkin viljatilan tarpeita, karjatilaohjelma puolestaan karjatilojen tarpeita ajatellen. K-maatalouden koetila on panostanut viime vuosina lajiketestauksen lisäksi kasvinsuojelu ja nurmitutkimukseen. Koetilan kokeiden perusteella valitaan parhaat ratkaisut, joista löydät lisätietoa tästä oppaasta. K-maatalouden koetila on myös siementuotantotila. Korkeimpia siemenluokkia uusimmista lajikkeista tuotetaan noin 60 omalla peltohehtaarilla ja lisäksi urakoidaan siementuotantoa naapurin 120 ha:lla. Samalla saadaan tilamittakaavan käytännön kokemusta uusimpien lajikkeiden viljelyvarmuudesta. Sertifioitua siementä pakataan Hauholla K-maatalouden omassa siemenkeskuksessa. Koetilan työn tuloksena uusia lajikkeita listattiin kansalliseen lajikeluetteloon v viisi: Avanti, Avetron, Skarnes kaurat, Krabat kevätvehnä sekä Trym monitahoinen ohra. Näistä uusista lajikkeista Krabat on jo myynnissä ja muiden markkinointi aloitetaan myöhemmin. K-maatalouden viljalaboratorio tekee mm. itävyysmäärityksiä, käyttölaatuanalyysejä rehu- ja elintarvikeviljoille, mutta myös muille kasveille. Kysy analyysipaketteja ja hintoja lähimmästä K-maatalouskaupasta. Laboratorio on Viking Maltin hyväksymä mallasohra-analyysien osalta ja kuuluu EVIRAn kalibroimaan viljaverkkoon. K-MAATALOUS 11

12 SATOKOMPONENTIT Sadon arviointi satokomponenttien avulla Viljan satokomponentteja ovat tähkällisten versojen kpl/m 2, jyvien luku tähkässä ja tuhannen jyvän paino. Hehtaarisato = tähkäluku (kpl/m 2 ) X jyväluku tähkässä X tuhannen jyvän paino / 100. Kpl/m 2 saadaan laskemalla yksilöt 80 cm matkalta yhdeltä kylvöriviltä ja kertomalla luku kymmenellä, kun riviväli on tavanomainen 12,5 cm. Oraat lasketaan 69 cm:n matkalta ja kerrotaan kymmenellä jos vannasväli on 14,5 cm. Satokomponentteja kannattaa laskea eri puolilta lohkoa, niin hyvistä kuin heikommistakin kohdista. Voit käyttää tämän oppaan lajiketaulukoista löytyviä keskimääräisiä tuhannen jyvän painoja apuna, mutta huomioi että lannoitus, kasvitaudit ja tuholaiset sekä sääolot jyvän täyttymisen aikaan vaikuttavat huomattavan paljon lopputulokseen. Kylvötiheys (kpl/m 2 ) 500 Oraita, kpl/m Tähkällisiä versoja/oras 2,2 Tähkäluku, kpl/m Jyväluku/tähkä (pääverso) Jyväluku/tähkä (sivuverso) TJP, g 38 Sato (kg/ha)* *laskennassa on käytetty pää- ja sivuverson keskimääräistä jyvälukua/tähkä OHRA (2T) KEVÄTVEHNÄ KAURA Kylvötiheys (kpl/m 2 ) 650 Oraita, m Tähkällisiä versoja/oras 1 Tähkäluku, m Jyväluku/tähkä TJP, g 35 Sato (kg/ha) Kylvötiheys (kpl/m 2 ) 500 Oraita, m Tähkällisiä versoja/oras 1 Tähkäluku, m Jyväluku/tähkä TJP, g 35 Sato (kg/ha) Lähteet: Pirjo Peltonen-Sainio, Ari Rajala ja Risto T. Seppälä (2005). Viljojen kehityksen ja kasvun ABC. Maa- ja Elintarviketalous 67. Ari Rajala (2007). Suullinen tiedonanto. 12

13 VILJAN KASVUASTEET JA OIKEA-AIKAISET TOIMENPITEET Viljojen kasvuasteet 0 Itäminen 00 Kuiva jyvä 01 Jyvä alkaa imeä vettä 05 Sirkkajuuri kasvanut näkyviin alkiosta 09 Orastuminen: Itu tuppi tunkeutumassa maanpinnalle 1 Oraan kehittyminen lehti on täysin avautunut lehti on täysin avautunut lehti on täysin avautunut #kasvuasteseuranta 2 Pensominen 20 Ainoastaan pääverso kehittynyt 21 Pensomisen alku: 1. sivuverso kehittynyt sivuversoa näkyvissä 3 Korrenkasvu = Pääverson pituuskasvu solmu vähintään 1 cm sivuverso solmun yläpuolella solmu vähintään 2 cm 1. solmun yläpuolella 37 Lippulehti täysin näkyvissä, mutta yhä kiertynyt 39 Lippulehti täysin avautunut, kieleke näkyvissä 4 Lippulehden tupen paisuminen 41 Varhaisvaihe: lippulehden tuppi turpoaa 43 Keskivaihe: Lippulehden tuppi paisunut 47 Lippulehden tuppi haljennut 49 Tähkän ensimmäiset kaleet/vihneiden kärjet juuri näkyvissä 5 Tähkälle/röyhylle tulo 51 Tähkä/röyhy alkaa työntyä ulos tupesta 53 30% tähkästä/ röyhystä näkyvissä 55 50% tähkästä/ röyhystä näkyvissä 59 Tähkä/röyhy kokonaan ulkona tupesta 6 Kukinta 61 Kukinta alkamassa: ensimmäiset heteet näkyvissä 65 Täyskukinta: 50% heteistä näkyvissä 69 Kukinta päättynyt: tähkylät kukkineet (joitakin kuivuneita heteitä saattaa näkyä) 7 Siementen kehittyminen 71 Vetinen jyvä: ensimmäinet jyvät ovat saavuttaneet puolet lopullisesta koosta 73 Aikainen maitotuleentumisvaihe 75 Maitotuleentumisen keskivaihe: jyvän sisus maitomaista, jyvä saavuttanut lopullisen kokonsa, mutta vielä vihreä 77 Myöhäinen maitotuleentumisvaihe 8 Siementen tuleentuminen 83 Alkava taikinavaihe 85 Pehmeä taikinavaihe: Jyvä halkeaa kynnellä 87 Kova taikinavaihe: (Keltatuleentuminen) Kynnenpainauma kohoaa takaisin 89 Täystuleentuminen: jyvä kova, vaikea katkaista peukalon kynnellä 9 Ylituleentuminen 92 Ylituleentunut: jyvä erittäin kova, ei voi katkaista kynnellä 93 Jyvät alkaneet varista kuivalla säällä 97 Kasvusto kuollut ja ränsistynyt K-MAATALOUS 13

14 VILJAN KASVUASTEET JA OIKEA-AIKAISET TOIMENPITEET Vehnä Ohra Kaura Syysviljat KASVITAUDIT s Korkean tautipaineen lohkot: suorakylvö, kevytmuokkaus, monokulttuuri x x x x Merkittävimmät taudit: verkko-, rengas-, ruskolaikku, DTR, härmä x x x x Punahome x x x x Talvituhosienet, lumihome x TUHOLAISET s Kirvat x x x Vehnä-, tähkä- ja hesseninsääski x Kahukärpänen x LISÄLANNOITUS, MAANPARANNUS s Lehtihivenlannoitteet x x x x Lisätyppi, sadon määrän lisäys x x Lisätyppi, valkuaisen lisäys x x Kalkitus x x x x RIKKAKASVIEN TORJUNTA s. 104,127 Rikkakasvit x x x x Hukkakaura x x Juolavehnä, valikoiva torjunta x Juolavehnä, sänkitorjunta x x x x Pelto-ohdake, valvatti x x x x Ohdake ja valvatti pesäkekäsittely x x x x LAONTORJUNTA s Aikainen x x x Myöhäinen x x x "satoisuusikkuna" ITÄMINEN ORASTUMINEN PENSOMINEN KORRENKASVU 14

15 VILJAN KASVUASTEET JA OIKEA-AIKAISET TOIMENPITEET "satoisuusikkuna" KORRENKASVU LIPPULEHTIVAIHE TÄHKÄN ESILLETULO KUKINTA SÄNKI K-MAATALOUS 15

16 VILJELYOHJELMAN MITTAUKSET K-maatalouksissa on viljelyohjelmakioskeja, joissa voidaan tehdä lehtivihreämittaus sekä lohkon ravinnetaseen ja kasvuston kunnon arviointi. Mittausten ja havaintojen perusteella määritetään kaupassa täydennyslannoituksen, korrensääteen ja tautitorjunnan tarve. Lehtivihreä Kasvin sadontuottokyky riippuu pitkälti lehtien lehtivihreämäärästä. Lehtivihreän muodostumiseen keskeisesti vaikuttava ravinne on typpi. Lehtivihreämäärän mittaaminen kertoo, onko kasvustossa typpeä liikaa vai liian vähän. Mittaukset tehdään 1-solmuasteelta tähkälle tulon loppuun saakka. Lehtivihreämittauksessa normaalin kasvuston ja lannoiteikkunan tuloksia vertaillaan toisiinsa. Jos lannoiteikkunaa ei ole, voidaan mittauksen tuloksia verrata taulukkoarvoihin. Sadon arviointi kotikonstein Odotettavissa oleva laskennallinen hehtaarisato = tähkäluku (kpl/m 2 ) X jyväluku tähkässä X tuhannen jyvän paino / 100. Oras-, verso- ja tähkäluku (kpl/m 2 ) saadaan laskemalla 12,5 cm rivivälillä yksilöt 80 cm matkalta ja kertomalla luku kymmenellä. Oraat lasketaan 69 cm:n matkalta jos vannasväli on 14,5 cm. Muistilista viljelyohjelman mittauksiin SPAD taulukko lehtivihreäarvoja varten Vílja Kehitysvaihe SPAD Ohra Kaura Kevätvehnä Syysvehnä Ruis Rypsi Lehtivihreämittausta varten tee lannoitusikkuna kylvöjen yhteydessä Mittauksia varten tehdään lohkolle reilusti lannoitettu ns. lannoitusikkuna, johon typpeä laitetaan kylvölannoituksen yhteydessä esimerkiksi 3 x 5 m alueelle n kg/ha normaalia enemmän. Lannoitusikkuna tehdään kylvökoneella tai käsin. Ikkunan löytää lohkolta helpommin, kun viereen jättää 0-ruudun ilman lannoitetta. Kasvustonäyte kauppaan lehtivihreämittausta varten Nyhdä kasveja eri puolilta lohkoa 30 kpl ja lannoitusikkunasta 30 kpl. Näytteet kerätään ilmatiiviiseen muovipussiin, jolloin ne säilyvät tuoreena pidempään. Mittaus tulee tehdä 12 tunnin aikana näytteen ottamisesta. Älä jätä näytepusseja aurinkoon. Kasvustonäyte satoennustetta varten Leikkaa kasvustosta metrin matkalta maanpäällinen kasvimassa ja punnitse se kaupassa tai kotona. Luotettavuuden lisäämiseksi tee punnitus vähintään viidestä eri kohdasta lohkoa. Ota kaupalle mukaan tiedot kylvöpäivästä, lajikkeesta ja käytetystä siemenmäärästä kg/ha. Lehtivihreämittausten tulkinta Kasvustolla on riittävästi typpeä, jos Spad-mittauksen erotus lannoiteikkunalla ja normaalikasvustolla on ohralla pienempi kuin 4, kauralla pienempi kuin 3 ja vehnällä pienempi kuin 2 tai jos arvot ovat taulukkoarvojen sisällä. Tällaisissa tapauksissa korrensääteiden ja tautiaineiden käyttö on perusteltua. Suurempi ero tuloksissa tai taulukkoarvoja pienempi luku kertoo kasvuston typen puutteesta. Sen seurauksena joko sadon määrä tai laatu voi jäädä heikoksi, jos kasvin typen saantia ei voida turvata. 16

17 RIKKAKASVIEN TORJUNTA Mustang Forten teho ohdakkeeseen. Oikea valmiste ja annoskoko Kirjaa jo kasvukauden aikana ja syksyllä puidessa muistiinpanoihin ongelmallisimmat ja runsaimmin esiintyvät rikkakasvit lohkoilta. Tarkista keväällä, mitä rikkakasveja lohkolla taimettuu ja valitse torjunta-aine, joka tehoaa erinomaisesti lohkojen yleisimpiin rikkakasveihin. Tarpeen vaatiessa tee tankkiseos ongelmarikkakasveja vastaan (esim. ohdake, valvatti, syysitoinen saunakukka) Heikot kasvuolosuhteet, harkitse suurimman annoskoon käyttämistä: Valmisteella ei ole erinomaista tehoa lohkolla esiintyviin rikkakasveihin Rikkakasvit ovat suurikokoisia Maa on multavaa Kasvusto on epätasainen ja heikosti kilpaileva Ruiskutusta on viivästetty, esim. eri aikaan taimettuvien rikkakasvien takia Huonot kasvuolosuhteet -> kasvu hidasta ja rikoilla paksu vahakerros Hyvät kasvuolosuhteet, jolloin voi harkita annoksen pienentämistä: Valmiste tehoaa erinomaisesti lohkolla esiintyviin rikkakasvilajeihin Rikkakasvit ovat pieniä ja tasaisesti taimettuneita Rikkakasvit kasvavat nopeasti ja niillä on ohut vahakerros -> valmisteet imeytyvät tehokkaasti Ruiskutusta edeltävinä muutamina päivinä on ollut: lämmintä, kosteaa ja pilvistä Huonot käsittelyolosuhteet: Helle Alhainen lämpötila Tuulista Voimakas auringonpaiste Yöhalloja Hyvät käsittelyolosuhteet: Lämpötila C Ilman suhteellisen kosteus suuri >75% Esim. aikainen aamu Tyyntä Tasainen ja hyvin kilpaileva viljakasvusto K-MAATALOUS 17

18 KASVITAUTIEN TORJUNTA Kasvitautien torjunta: Jaettu tautien torjunta kannattaa tehdä suorakylvetyillä ja kevytmuokatuilla mailla, jos alkukesän sää on ollut sateinen ja taudit ovat lähteneet aikaisin liikkeelle kasvijätteestä. Laikkujen määrä tarkistetaan ennen rikkakasviruiskutusta, ja jos joka toisen kasvin ylimmillä lehdillä on muutamia tautilaikkuja, lisätään rikkakasviruiskutuksen yhteyteen puolikas annos triatsolityyppistä tautiainetta, esim. Juventusta tai Prosaroa. Varsinainen tautitorjunta tehdään myöhemmin, koska rikkakasviruiskutuksen yhteydessä annettu tautisuoja ei kestä koko kesää ja pahin tautipaine alkaa vasta heinäkuussa. Lippulehti - tai tähkälletulovaiheessa tautisuoja taataan strobiluriinin (Comet Pro) ja triatsolin (Prosaro, Juventus) seoksella. Annoskoko valitaan tautipaineen, sääolojen ja lajikkeen tautialttiuden perusteella. Punahome: Punahomeet (Fusarium-sienet) muodostavat viljojen tähkissä myrkyllisiä hometoksiineja. Elintarvikkeiden valmistukseen käytettävän viljan hometoksiinipitoisuuksille on asetettu enimmäisrajat, joita seurataan viljanäytteistä. Elintarvikekäyttöön toimitettavassa kaurassa ei saa olla DONia yli 1,75 mg/kg. Muilla elintarvikeviljoilla raja on 1,25 mg/kg. Rehuksi menevälle viljalle on annettu suositusarvoja. Puna homeiden tuottamat mykotoksiinit alentavat myös siemenen itävyyttä, mikä vaikeuttaa oman siemenen käyttöä. Punahomeen torjunta Punahomeet leviävät maassa kasvijätteissä sekä kylvösiemenestä. Kasvukauden sateinen ja kostea sää suosii punahomeiden runsastumista loppukasvukautta kohden. Hometoksiiniriskin hallinta: 1. Monipuolinen viljelykierto sekä kasvijätteen muokkaus maahan vähentävät maassa olevan punahomeen määrää. Viljelykierrossa tulisi olla viljan tautipaineen vähentäjänä öljy-, palko- tai nurmikasveja. 2. Peitatun tai sertifioidun siemenen käyttö estää siemenen mukana leviävän punahomeen tartunnan. 3. Tautitorjunnalla voidaan vähentää punahomeen määrää, mutta tautitorjunta tulee tehdä myöhäisessä vaiheessa viljojen kukinnan aikaan. Normaalisti tautien torjunta tehdään jo aikaisemmassa vaiheessa. Torjunnassa käytetään suurta annosta Prosaroa tai Juventusta. 4. Viljan kuivaus nopeasti alle 14 % kosteuteen sekä lajittelu vähentävät homeisten jyvien määrää. Sekä puinnissa että esipuhdistuksessa tulee käyttää riittävää ilmamäärää, jotta pikkujyvät saadaan pois sadon joukosta. Testaa rehuksi menevä vilja Oman tilan rehu kannattaa testata hometoksiinien varalta K-maatalouden viljalaboratoriossa. Hometoksiineja sisältävä rehu hidastaa eläinten kasvua ja aiheuttaa häiriöitä tuotoksessa. 18

19 KASVITUHOOJIEN RESISTENSSI Kasvintuhoajien torjunta-aineiden kestävyys Mitä tarkoittaa resistenssi? Rikkakasvi, tuhohyönteinen tai taudinaiheuttaja muuttuu kestäväksi jotakin kasvinsuojeluainetta vastaan. Torjunta ei tällöin onnistu, eikä torjunta-aine tuhoa kohdetta. Resistenssi voi syntyä yhtä tehoainetta vastaan tai saman vaikutustavan omaavaa tehoaineryhmää vastaan. Resistenssi voi syntyä erityisesti sellaisia aineita vastaan, joiden vaikutustapa on hyvin suppea ja joita käytetään useasti kasvukauden aikana. Miksi tuntea tehoaineryhmät? Tehoaineet kuuluvat eri kemiallisiin tehoaineryhmiin. Tehoaineryhmän tehoaineet vaikuttavat samalla tavalla torjuttavaan kohteeseen, esimerkiksi estämällä taudinaiheuttajasienen soluseinänmuodostuksen. Resistenssin ehkäisyn kannalta tulee käyttää monipuolisesti eri tehoaineryhmiin kuuluvia torjunta-aineita. Tehoaineryhmät myös vaikuttavat eri tavoin, joten parhaan torjuntatuloksen kannalta on osattava löytää oikea ratkaisu tehoaineryhmistä. Rikkakasvien torjunta-aineet Tehoaineryhmä Tuotteet Resistenssiriski Riskin hallinta Lipidisynteesin estäjät ACCase fopit ja dimit ALS-Inhibiittorit Sulfonyyliureat ja imidatsolinonit Synteettiset hormonivalmisteet fenoksihapot Fotosynteesin estäjät Valikoivat juola-ja hukkakaura-aineet: Puma Extra, Axial, Fusilade, Agil, Aramo, Select Pienannosaineet: Tooler, Express, Ratio, Ally, Primus, Gratil, Logran MCPA, Cantor, Triot, Tomahawk, Ariane, Galera, Matrigon, Mustang Forte Senkor, Basagranit, Afalon, Reglone Riski kohtalainen, Keski- Euroopasta löydetty resistenttejä kasveja. Riski suuri, jos pienannosaineita käytetään yksinään useita vuosia peräkkäin. Suomesta löydetty kestävää vesiheinää. Riski pieni, tapauksia tunnetaan joitain. Kohtalaisen suuri. Viljelykierto, viljelytekniset menetelmät. Pienannosaineita käytetään enintään 3-5 vuotta yksinään, tämän jälkeen mukaan fenoksihappo kuten K-TRIO tai Starane. Fenokseja käytetään seoksina pienannosaineiden kanssa tai yksinään. Suunnittele torjunta etukäteen useaksi vuodeksi, vaihtele tehoaineryhmiä. Maavaikutteiset tehoaineet Stomp, Butisan S Pieni. Suunnittele torjunta etukäteen useaksi vuodeksi eteenpäin. Viljelyohjelman resepti resistenssin hallintaan rikkakasvien torjunnassa: 1. vuosi Tooler 2. vuosi Tooler + Starane 3. vuosi Mustang Forte 4. vuosi Tooler + K-Trio #kasvinsuojelu K-MAATALOUS 19

20 RESISTENSSIN EHKÄISY Kasvitautien torjunta-aineet Tehoaineryhmä Tuotteet Resistenssiriski Strobiluriinit Comet Pro, Acanto, Amistar, Stratego Riski suuri, jos käytetään ilman seoskumppania. Keski-Euroopasta löydetty esim. resistenttiä vehnän harmaalaikkua. DMI-aineet, triatsolit DMI-aineet, imidatsolit Ditiokarbamaatit ja muut luokittelemattomat Prosaro, Bumper (Tilt), Juventus, Menara, Bravo Premium Signum, Sportak, Baytanit, Zardex, Fungazil Dithane, Shirlan, Delan Riski kohtalaisen pieni. Viljelyohjelman reseptit resistenssin hallintaan tautien torjunnassa: 1. Ehkäistään tautien runsastumista viljelykierrolla, muokkaustoimenpiteillä sekä käyttämällä taudinkestäviä lajikkeita 2. Strobiluriineja (Comet Pro) käytetään aina tankkiseoksessa triatsolin (Prosaro, Juventus) kanssa 3. Erikoiskasvien tautitorjunnassa suunnitellaan torjunta useaksi vuodeksi eteenpäin vaihdellen valmisteita eri tehoaineryhmistä Tuhohyönteisten kuten rapsikuoriaisten torjunta Pieni Tehoaineryhmä Tuotteet Torjuntakohde viljat ja öljykasvit Resistenssiriski Organofosfaatit Perfektion / Roxion Viljojen kirvat, kaali- ja sipulikärpäsen toukat avomaavihanneksilla ja juurikasveilla Pyretroidit Kestac, Karate, Decis Öljykasvien kirpat, luteet, rapsikuoriainen, rapsikärsäkäs ja kaalikoi. Viljalla kirvat, kahukärpänen ja tähkä - ja vehnäsääski. Neonikotinoidit Biscaya, Mospilan Öljykasvien rapsikuoriainen ja rapsikärsäkäs Indoksakarbi Avaunt Öljykasvien rapsikuoriainen ja rapsikärsäkäs. Teho myös kaalikoin toukkiin. Kohtalainen, käytetään ohjeiden mukaan 1-2 kertaa kasvukaudessa. Suuri, jos useita ruiskutuksia kasvukaudessa vuodesta toiseen. Suomessa havaittu pyretroideja kestäviä rapsikuoriaisia. Kohtalainen, käytetään vain ohjeiden mukaan 1-2 kertaa kasvukaudessa. Kohtalainen, käytetään vain ohjeiden mukaan 1-2 kertaa kasvukaudessa. Viljelyohjelman resepti rapsikuoriaisten torjuntaan: 1. Käytä valmisteita eri tehoaineryhmistä 2. Käytä pyretroidien rinnalla myös Mospilania, Avauntia tai Biscayaa. 3. Tarkista torjunnan tulos. Muista, että toisentyyppisten valmisteiden (Avaunt, Biscaya) jälkeen kuoriaiset eivät kuole välittömästi, vaikka lopettavat kasvin tuhoamisen. 4. Samalla peltoaukealla ja lähialueella torjunta kannattaa tehdä samanaikaisesti, jotta kuoriaiset eivät leviä viereisille lohkoille. Näin vältytään useilta peräkkäisiltä ruiskutuksilta ja minimoidaan resistenssin syntyminen. 20

21 TAUTIENTORJUNTA Kasvitautien levintä ja torjunta viljoista Kasvi Tauti Esiintymisajankohta Oire Satovaikutus Leviämistapa Torjunta kemiallisesti Ohra Vehnä Kaura Kasvukausi Lippulehti Tähkälle tulo Vähäinen Kohtalainen Merkittävä Ilma Siemen Kasvijäte Maa Tautiruiskutus juolavehnätorjunta Peittaus x x x Punahome x itämätön siemen, laikut tyvellä, surkastuneet punaiset jyvät x x x x x x x x x Härmä x valkoiset samettiset laikut x x x x x Lentonoki x musta tähkä x x x x x x x Ruosteet x mustat tai ruskeat itiöpesäkkeet lehdissä ja korressa x x x x x x Mustatyvitauti x musta tyvi ja juuret x x x x x x Rengaslaikku x aluksi vetinen rengas lehdessä, ruskea rengas x x x x x x x x x Tyvi- ja lehtilaikku x ruskeat laikut lehdissä ja tyvellä x x x x x x x x Verkkolaikku x ruskeat verkko- tai pistemäisetlaikut x x x x x x x x Viirutauti x lehtisuonen suuntainen yhtenäinen viiru, tuppeen jäävä tähkä x x x x x Pistelaikku (DTR) x ruskeat laikut lehdissä x x x x x x x x Haisunoki x voimakas kalanhaju jyvissä x x x x x x Harmaalaikku x lehdissä ruskeat laikut, joissa mustia pisteitä x x x x x x x Keltaviirutauti x lehtisuonen suuntainen keltainen viiru x x x Ruskolaikku x ruskeat laikut lehdissä tai kaleissa x x x x x x x x Tyvilaikku x tyvilaikku x x x x x Avonoki x musta röyhy x x x x x Lehtilaikku x rusehtava laikku x x x x x x x K-MAATALOUS 21

22 SIEMENTEN KYLVÖMÄÄRÄTAULUKKO Suuntaa-antavat kylvömääräsuositukset Viljakasvit Palkokasvit Öljykasvit Nurmi- ja palkokasvit rehuksi Kylvömäärä lasketaan siemenkoon, itävyyden, puhtauden ja halutun kylvötiheyden mukaan Syysruis Syysruis hybridi Syysvehnä Syysohra Kevätvehnä Kevätruis Ohra,-2-tahoinen Ohra, monitahoinen Kaura Ruisvehnä Tuhannen siemenen Kylvömäärä puhtaana kasvustona paino (Tsp) g Vaihteluväli Kylvötiheys, kpl/m 2 Kylvösyvyys, cm Ruokaherne Rehuherne 1) Herne voidaan kylvää eri vahvuisina seoksina lujakortisen viljan, lähinnä kauran kanssa Härkäpapu Seossuositus: papua ja kauraa tai ohraa kpl/m 2 Kevätrypsi Kevätrapsi Kevätrapsi hybridi Syysrypsi Syysrapsi hybridi ,5 3, (-4) 2(-4) 2(-4) Syysrypsi voidaan kylvää myös hajakylvönä Öljypellava (-4) Yksivuotinen raiheinä - diploidi - tetraploidi Rehuherne 2) Virna Timotei Nurminata Koiranheinä Eng.raiheinä 1,8-2,2 3,3-3, Raiheinä voidaan kylvää myös herne/kaura-seoksiin Rehuherne ja virna kylvetään yleensä seoksena kauran kanssa 0,4-0,6 1,8-2,2 0,9-1,1 1,7-2, Timoteivaltaisia nurmiseoksia kylvetään kg/ha ja natoja, englanninraiheinää sekä koiranheinää sisältäviä seoksia kg/ha Valkoapila Puna-apila -diploidi -tetraploidi Alsikeapila Sinimailanen Persianapila 0,7 1,6-2,0 2,3-2,6 0,9-1,1 2 0, ) valkokukkainen; tuleentunut siemensato, 2) kirjavakukkainen; vihantasato Siemenmäärän laskentakaava, kun erän puhtautta ei tunneta Siemenmäärä kg/ha = Kylvötiheys (kpl/m 2 ) x Tsp g Itävyys % 22

23 VILJELYVYÖHYKEKARTTA Viljelyvyöhykkeet ja tehoisan lämpötilan summa Suomi on jaettu viljelyvyöhykkeisiin I-V sen mukaan, millaiset ovat kunkin alueen kasvuolosuhteet. Lajiketaulukoista löydät viljelyvyöhykesuositukset kullekin lajikkeelle viljeltäväksi. Suositukset eivät kuitenkaan ole ehdottomia, sillä paikallisesti sekä vuodesta riippuen kasvuolot voivat olla hyvinkin erilaisia verrattuna alueeseen keskimäärin. Vehnän ja öljykasvien viljely on pitkälti painottunut eteläisimmille viljelyvyöhykkeille. Kauraa ja ohraa viljellään koko viljelyalueellamme. Syyskylvöiset viljelykasvit, mukaanlukien vehnä ja rypsi, ovat kelpo valinta rehuntuotantoon esimerkiksi Pohjanmaalle. Samalla tasataan työhuippuja kylvö- ja sadonkorjuutöiden jaksottuessa pidemmälle ajanjaksolle. Lajiketta valitessa tulee ottaa huomioon sen soveltuvuus kyseiselle viljelyvyöhykkeelle ja käyttötarkoitukseen. V Kasvien tuleentumiseen keskeisimmin vaikuttava tekijä on tehoisa lämpötilan summa. Kasvukauden kehittymistä, lämpötila- ja sadekertymää voit seurata K-maatalouden nettisivuilta. Koetilamme ylläpitää kasvuasteseurantaa, josta näet eri viljelykasvien kehitysvaiheet ja kasveille suoritetut viljely- ja kasvinsuojelutoimenpiteet. III IV I II K-MAATALOUS 23

24 OHRAN VILJELYOHJELMA Ohran viljelyohjelma Ohraa käytetään Suomessa rehu-, tärkkelys- ja mallasteollisuuden tarpeisiin. Ohralle on tasainen ja varma kulutus kotimaisessa teollisuudessa, mutta ohran hinta määräytyy vientimarkkinoilla. Yleisimmät tavoitelaadut Varastointikosteus 13 %. Rehuohra: hlp yli 65 kg. Tärkkelysohra: hlp yli 65 kg, tärkkelys yli 60 %. Mallasohra 2-tahoinen: hlp yli 68 kg, valkuainen 9,5-11,5 %, lajittelu (I+II) yli 90 % ja IV alle 3 %, itävyys yli 95 %. Kylvö Kylvösiemenenä on perusteltua käyttää peitattua sertifioitua siementä. Omaa siementä käytettäessä uusi siemen 1-3 vuoden välein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko huolehtien tehokkaasta kasvinsuojelusta ja hukkakaurattomuudesta. Korjaa sato hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina. Monitahoisen ohran tavoitetiheys on kpl/m 2, 2-tahoisen kpl/m 2 ja mallasohran kpl/m 2. Kylvömäärä kg/ha lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m 2 ) / itävyys (%). Kylvön myöhästyessä lisää siemenmäärää 10 %. Maalajit ja ph Rehu- ja tärkkelysohralle käyvät kaikki maalajit. Mallasohraa ei suositella eloperäisille maille sadon valkuaispitoisuuden liiallisen nousun vuoksi. Ohralohkon ph suositus on yli 6.2. Monitahoiset ohrat pärjäävät 2-tahoisia paremmin happamalla maalla. Lannoitus Kylvölannoituksessa tulee huomioida, että ohra kärsii helposti ravinnepuutteista. Fosforia, kaliumia ja rikkiä tulee antaa aina keväällä YaraMila lannoitteena. Uudet satoisat lajikkeet hyötyvät korkeasta typpilannoituksesta. Lisätypen tarpeesta ja lakoriskistä voi tehdä arvion Viljelyohjelmakioskeilla tehtävällä lehtivihreämittauksella. Lisätyppi kannattaa antaa ohralle ennen tähkimistä, paitsi mallasohralla lisätyppeä voi antaa vain 1-solmuvaiheeseen asti. Sopivia tuotteita ovat YaraBela Axan ja Yara- Bela Suomensalpietari tai nestemäinen Yara Typpiliuos 390. Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai viimeistään lehtilannoituksena kasvukauden aikana. Kasvuston mahdolliset piilevät ravinnepuutteet voi selvittää luotettavasti Yara Megalab kasvianalyysillä. Jos ph on luokassa hyvä tai sen yli, tarkkaile erityisesti mangaanin puutosoireita. Sadonkäsittely Puinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan ja mallasohran paras puintikosteus on %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato alle 14 %:n kosteuteen. Itävyys säilyy parhaiten 12-12,5 % kosteudessa. 24

25 OHRAN VILJELYOHJELMA Lajikkeet Lajike Viljelyvyöhyke Erikoisominaisuuksia Rehu Tärkkelys Monitahoiset Brage I-IV Valikoiman satoisin monitahoinen x x Ragna I-IV Lujakortisin, satoisa ja suurijyväinen ohra x x Tiril I-IV Aikainen, satoisa ja lujakortinen x Vilde I-IV Erittäin lujakortinen ja satoisa x 2-tahoiset SW Mitja I-III Aikainen ja erittäin satoisa x x Amber I-II Laatu ja taudinkestävyys hyvät x x Vilgott I-III Aikainen ja erittäin satoisa x x Kasvinsuojelu Rikkakasvien torjuntaohjelma suunnitellaan lohkon rikkakasvilajiston mukaan. Kasvitautien torjuntaan kannattaa kiinnittää aina huomiota. Kokeet osoittavat, että kylvösiemenen peittaus sekä tauti- ja laontorjunta kuuluvat ohran perusviljelytekniikkaan. Peittauksella torjutaan siemenlevintäisiä kasvitauteja (mm. viirutauti, nokitaudit, verkkolaikku) ja itävyyttä alentavia homeita. Sadon määrän ja laadun varmistamiseksi on tautiruiskutus sekä korrensäädekäsittely yleensä perusteltua. Taulukko on jaettu perustoimenpiteisiin sekä havaintoihin perustuviin lisätoimenpiteisiin. PERUSTOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Siemenen peittaus Baytan Universal 3-(4) l/tn Baytan I-jauhe 1.5-(2) kg/tn Peitattu sertifioitu siemen siemeniä siemeniä Rikkakasvitorjunta Kasvuaste (Pensomisen alku- korrenkasvun alku) Korrensääde Kasvuaste (2-solmuaste - ennen tähkälletuloa) Tautitorjunta Kasvuaste (2-solmuvaihe-lippulehtivaihe) Tooler 50 g/ha + kiinnite Mustang Forte 0,75 l/ha Express 50 SX g/ha + kiinnite Terpal 0,5-1,5 l/ha Cerone 0,3-0,7 l/ha Trimaxx 0,2-0,4 l/ha Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Prosaro 0,25-0,5 l/ha Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Sportak 0,5 l/ha Prosaro 0,5-1,0 l/ha HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Hivenravinnepuutos Kasvuaste (3-lehtiaste - tähkän esilletulo) Kestävän vesiheinän torjunta Kasvuaste (Pensomisen alku-korrenkasvun alku) Ohdake- ja valvattiongelma Kasvuaste (Korrenkasvunalku) Kirvojentorjunta Kasvuaste (Orastumis-versomisvaihe) Hukkakauran torjunta Kasvuasteet (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) Punahomeen torjunta Kasvuaste (Kukinnan alku-täyskukinta) Juolavehnän torjunta (Sadonkorjuun jälkeen) Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Multiple 1 l/ha Tooler 50 g/ha + Starane 0,5 l/ha + kiinnite Mustang Forte 0,75 l/ha Multiple 1 l/ha + Foliar Extra 1 l/ha Tooler 45 g/ha + K-TRIO 1,5 l/ha K-TRIO 1,5-2,0 l/ha Multiple 0,5-1,0 l/ha + Multiple 0,5-1,0 l/ha K-TRIO 1,5-2 l/ha Tooler 50 g/ha + K-MCPA 1,0 l/ha + kiinnite Perfekthion 0,4-0,8 l/ha Kestac 0,4 l/ha Mavrik 2F 0,15-0,25 l/ha Puma Extra 1,0-1,2 l/ha Puma Extra 1,0-1,2 l/ha Swipe 0,7-0,9 l/ha Prosaro 0,25-0,5 l/ha Juventus 0,25-0,5 l/ha Prosaro 0,25-0,5 l/ha Prosaro 0,8-1,0 l/ha Prosaro 0,8-1,0 l/ha Juventus 1,0 l/ha Roundup Max 2,0 kg/ha tai Roundup Max 1,5 kg/ha Envision 3,2 l/ha tai Envision 2,4 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha Ranger 4 l/ha tai Ranger 3 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha K-MAATALOUS 25

26 OHRAN VILJELYOHJELMA Ohran viljelyohjelmakoe, K-maatalouden koetila Brage Fabiola SW Mitja Keskimäärin Minimi Viljelyohjelman sadonlisä Viljelyohjelman toimenpiteillä saatiin suuret sadonlisät kaikilla lajikkeilla. Runsaana jo alkukeväästä asti esiintynyt verkkolaikku verotti satoa minimikasvustoissa. Kevytmuokkaus ja yksipuolinen viljelykierto lisäsivät tautipainetta. Uudet lajikkeet hyötyvät huomattavasti riittävästä, yli 100 kg/ha typpilannoituksesta. Runsas vesiheinäkasvusto pidettiin kurissa grammaaineen sekä fluroksipyyrin seoksella. Monipuolisella rikkakasvien torjunnalla ehkäistään gramma-ainekestävän vesiheinän synty lohkolle. Ohran minimiruudulla havaittiin runsaasti lentonokea. Nokitaudit on helppo torjua käyttämällä peitattua siementä. Ohran viljelyohjelmakoe 2014 Brage Fabiola SW Mitja Keskimäärin Minimi Viljelyohjelman sadonlisä Viljelyohjelma sato Toimenpide Aine Määrä Pvm Kasvuaste Peittaus Baytan Universal 3 l/tn Kylvö YaraMila lannoite N 100 kg/ha Rikkatorjunta Tooler + Tomahawk + additive kg/ha + 0,4 l/ha l/ha Hivenaineruiskutus Multiple 1 l/ha Lisälannoitus YaraBela Axan (27-0-0) N 30 kg/ha Kasvunsääde Terpal 0.7 l/ha Tautitorjunta Comet Pro + Prosaro EC l/ha l/ha

27 OHRA BRAGE monitahoinen ohra Satoisuudeltaan uudella tasolla oleva monitahoinen ohra Erittäin korkea hehtolitrapaino Lujakortinen Hyvä taudinkestävyys Brage on Vildeäkin selvästi satoisampi rehu- ja tärkkelysohra. Bragen valkuaissato on virallisissa kokeissa ollut kaikista korkein. Bragen kasvuaika on Vilden luokkaa. Brage soveltuu viljelyyn kaikille maalajeille ja viljelyvyöhykkeille I - IV. Brage menestyy myös happamilla mailla. Bragen korsi on lujuudeltaan monitahoisten ohrien parhaimmistoa. Brage on taudinkestävä lajike, etenkin kestävyys rengaslaikkua vastaan on hyvä. Sadon määrän ja laadun varmistamiseksi tautiruiskutus on yleensä hyödyllistä. Terpal korrensäädekäsittely ( l/ha lippulehdelle) tautiruiskutuksen yhteydessä lisää viljelyvarmuutta, erityisesti multavilla mailla. Bragen typpilannoituksen voi mitoittaa satoisimpien lajikkeiden mukaiseksi. RAGNA rehu- ja tärkkelysohra UUTUUS! Lujakortisin ohra Monitahoisten korkein hehtolitrapaino Todella suuri siemen tsp 46g! Erittäin satoisa Ragna on uuden sukupolven monitahoinen rehu- ja tärkkelysohra. Ragna täydentää norjalaisen jalostajan Graminorin monitahoisten ohralajikkeiden sarjaa. Ragnan hehtolitrapaino ja siemenkoko ovat selvä harppaus eteenpäin monitahoisissa ohrissa. Ne ovat jopa samaa luokkaa kuin monissa kaksitahoisissa ohrissa. Laonkestävyys on kokeissa ollut Vildeäkin parempi ja satotaso on samaa huippuluokkaa kuin Brage ohrassa. Hyödyntääksesi Ragnan koko satopotentiaalin, noudata Viljelyohjelman kasvitautitorjuntaohjeita. Kysy Ragnan siementä ajoissa, sillä saatavuus kevään 2015 kylvöille on rajattu! K-MAATALOUS 27

28 OHRA VILDE monitahoinen ohra Huippusatoisa Erittäin lujakortinen ohralajike Menestyy hyvin kaikilla maalajeilla Suuri jyvä Vilde on monitahoinen huippusatoisa ohralajike, joka on ollut Suomen eniten viljelty ohra vuosina Vilde on melko aikainen, sen kasvuaika on Tiriliä kolme päivää myöhäisempi. Vilde sopii viljelyyn vyöhykkeille I - IV. Vilden jyväkoko on hyvä. Hehtolitrapainoltaan ja valkuaispitoisuudeltaan Vilde on keskimääräinen. Vilde on ollut tasaisen vahva kaikilla maalajeilla. Myös multamaat ja karjanlannan käyttö sopivat hyvin Vildelle. Vilde kestää hyvin myös maan happamuutta. Vilden typpilannoituksen voi mitoittaa satoisimpien lajikkeiden mukaiseksi. Vilde on erittäin terve lajike. Vilde on rengaslaikun- ja härmänkestävä ja sen verkkolaikun kestävyys on hyvä. Hyvissä kasvustoissa sadon määrän ja laadun varmistamiseksi tautiruiskutus on suositeltavaa. Vilden korsi on keskimittainen ja se on kaikista ohralajikkeista lujakortisin. Kuitenkin multavilla mailla korrensääteen käyttö lisää viljelyvarmuutta. TIRIL monitahoinen rehuohra Aikainen Korkea valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino Tasaisen hyvät viljely- ja laatuominaisuudet Aikaisuusluokkansa satoisin happamilla mailla Tiril loistaa heikkojen ominaisuuksien puutteella. Tiril on aikainen. Tirilin hehtolitrapaino on aikaisuusluokassaan korkea. Jyväkoko on hyvä ja jyvän valkuaispitoisuus on korkea. Aikaiseksi lajikkeeksi Tiril on erittäin satoisa. Tirilin satoisuus on tullut esille kaikilla maalajeilla, happamilla mailla se on erityisen vahva. Tiril on lujakortinen ja melko lyhyt. Tirilin rengaslaikun ja viirutaudin kestävyys on hyvä, verkkolaikun ja härmän kestävyys on keskimääräinen. Satopotentiaalin hyödyntämiseksi tautikäsittely on yleensä perusteltua. Korrensääteen käyttö on suositeltavaa kasvuston rehevyys, lannoitus ja maalaji huomioiden. 28

Hinta 26 VILJELYOHJELMA 2016 VILJELYOPAS. Viljelyohjelma puhelinneuvonta 01053 20080 Päivystys klo 8-20 (1.5. - 16.7.) www.k-maatalous.

Hinta 26 VILJELYOHJELMA 2016 VILJELYOPAS. Viljelyohjelma puhelinneuvonta 01053 20080 Päivystys klo 8-20 (1.5. - 16.7.) www.k-maatalous. K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA Hinta 26 2016 VILJELYOPAS Viljelyohjelma puhelinneuvonta 01053 20080 Päivystys klo 8-20 (1.5. - 16.7.) www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS UUTUUDET 2016 Trym... s. 28 Satoisin Bragea

Lisätiedot

Hinta 25 VILJELYOHJELMA 2014 VILJELYOPAS. Viljelyohjelma puhelinneuvonta 01053 20080 Päivystys klo 8-20 (1.5. - 16.7.) www.k-maatalous.

Hinta 25 VILJELYOHJELMA 2014 VILJELYOPAS. Viljelyohjelma puhelinneuvonta 01053 20080 Päivystys klo 8-20 (1.5. - 16.7.) www.k-maatalous. K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA Hinta 25 2014 VILJELYOPAS Viljelyohjelma puhelinneuvonta 01053 20080 Päivystys klo 8-20 (1.5. - 16.7.) www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS UUTUUDET 2014 RAGNA Monitahoinen tärkkelys-

Lisätiedot

Hinta 24 VILJELYOHJELMA 2013 VILJELYOPAS. Kasvinsuojeluneuvonta. 01053 20080 Päivystys klo 8-20 (1.5. - 16.7.) www.k-maatalous.fi

Hinta 24 VILJELYOHJELMA 2013 VILJELYOPAS. Kasvinsuojeluneuvonta. 01053 20080 Päivystys klo 8-20 (1.5. - 16.7.) www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA Hinta 24 2013 VILJELYOPAS Kasvinsuojeluneuvonta 01053 20080 Päivystys klo 8-20 (1.5. - 16.7.) www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS UUTUUDET 2013 Bettina kaura Huippusatoisa ja lujakortinen

Lisätiedot

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Viljelyohjelma 2016 Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Maatalouden tuotto- ja kustannuskehitys Tuottojen ja kustannusten ero kasvaa! Maatalouden tulokehitys Viljelyn tuet laskusuunnassa

Lisätiedot

K-maatalous kevät Joensuu

K-maatalous kevät Joensuu K-maatalous kevät 2009 Joensuu 18.11.2013 1 K-maatalouden siemenkauppa Lajike-edustukset K-maatalouden koetila Viljelyohjelma Oma siemensopimustuotanto 2 K-maatalouden koetila 3 17.6.1963 päätös hankinnasta

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693 Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä

Lisätiedot

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717 Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari UUTTA- JA AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA Hämeenlinna 23.2.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojeluongelmat jatkuvat! Laadun merkitys korostuu yhä enemmän Tulevana kesänä viljatiloilla

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 Artic Taste Kuminaseminaari Lepaa 28.3.2015 Lasse Matikainen ESITYKSEN AIHEET Katsaus koetoiminnan historiaan Saunakukka ongelmallisin kuminan rikkakasvi Rikkakasvitorjuntaohjelmat

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2013

Viljan kasvinsuojelu 2013 Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest

Lisätiedot

Hinta 26 VILJELYOHJELMA 2017 VILJELYOPAS. Viljelyohjelma puhelinneuvonta Päivystys klo 8-20 ( )

Hinta 26 VILJELYOHJELMA 2017 VILJELYOPAS. Viljelyohjelma puhelinneuvonta Päivystys klo 8-20 ( ) K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA Hinta 26 2017 VILJELYOPAS Viljelyohjelma puhelinneuvonta 01053 20080 Päivystys klo 8-20 (1.5. - 16.7.) www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS UUTUUDET 2017 Trym, monitahoinen rehuohra...s.

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa 14.2.2013 Pertti Tamminen Rapsia ja vesiheinää 2010 Maatalouskauppojen taistelu markkinaosuuksista KESTÄVÄÄ VESIHEINÄÄ... RESISTENSSIRISKI... Maatalouskauppojen

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717 Viljan kasvinsuojelu 2012 Arto Markkula p. 0500 281717 Heikot tehot MCPA:sta Ariane S:ään ja LogranPlusOxitril:sta Ally Class:iin Henkiin jääneitä lajeja: - jauhosavikka, matara, vesiheinä, emäkki, pillike

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus

Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus 2013 TM Öljykasvit, kasvava osa tulevaisuuden proteiiniomavaraisuutta Suomessa Kevätrypsi on Suomen tärkein ristikukkainen proteiinikasvi. Se on viljelyvarma maamme lyhyessä kasvukaudessa aina keskiseen

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

Vilja & öljykasvit 2014

Vilja & öljykasvit 2014 Vilja & öljykasvit 2014 Arto Markkula Antti Jaakkola Tilan Oman Siemenen käyttö VYR:n mukaan viljoissa, etenkin kauroissa, on Fusarium-homeita Mikäli huonon itävyyden syynä on homeet, pitää siemen peitata

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Kauran kasvinsuojelu

Kauran kasvinsuojelu ELINTARVIKEKAURAN VILJELY Toholampi ke 26.4.2017 Kauran kasvinsuojelu Kauran kasvinsuojelu Sirkku Koskela Sirkku Koskela 0400137124 ProAgria Keski-Pohjanmaa Kauran kasvitaudit ja niiden torjunta Tyvitaudit:

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy  Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan

Lisätiedot

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015 Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 215 Luonnonvarakeskus, Ruukki Miika Hartikainen Sisältö Säätiedot Taustatietoa lajikekokeista Ohran lajikekokeet Kevätvehnän lajikekokeet Kauran lajikekokeet Kevätrypsin

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

KASVITAUTIEN JA LAON TORJUNTA

KASVITAUTIEN JA LAON TORJUNTA K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA KASVITAUTIEN JA LAON TORJUNTA Laikkutaudit Ruosteet Härmä Peltohomeet Punahome Pahkahome Lumihome Lakoutuminen www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS Kasvitautien torjuntaan ohralla

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelu

Kuminan kasvinsuojelu Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska 2.6.2009 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Sisältö tänään Ylivieskassa Hukkakauran torjunta Kasvun säätäminen viljoilla Lyhyesti tautitorjunnasta 2 3 Tekniset tiedot -

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 9.7.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna

Lisätiedot

VILJOJEN KASVINSUOJELURATKAISUT

VILJOJEN KASVINSUOJELURATKAISUT VILJOJEN KASVINSUOJELURATKAISUT Comet Pro s.2-3 Prosaro s.4 Juventus s.5 Sportak s.6 Tooler s.7 Puma Extra ja ExpressTwin s.8 Monitor s.9 Terpal ja Cycocel s.10 Foliar Extra s.11 Multiple s.12 K-maatalouden

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista

Lisätiedot

MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA RESISTENSSIN SYNTYÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ? MITEN JO KEHITTYNEESTÄ RESISTENSSITILANTEESTA SELVITÄÄN?

MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA RESISTENSSIN SYNTYÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ? MITEN JO KEHITTYNEESTÄ RESISTENSSITILANTEESTA SELVITÄÄN? MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA RESISTENSSIN SYNTYÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ? MITEN JO KEHITTYNEESTÄ RESISTENSSITILANTEESTA SELVITÄÄN? TORJUNTA-AINE- RESISTENSSIRISKIT KASVINSUOJELUSSA Torjunta-ainekestävyyden

Lisätiedot

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Antti Laine Viljely- ja käyttöarvo kokeet - viljelyarvoselvitys lajikkeen hakemiseksi kasvilajikeluetteloon (Maa- ja metsä-talousministeriön päätös 51/2004) - satoisuus

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Kasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo

Kasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Kasvuohjelma-seminaari 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Sisältö YaraVita N-Sensor YaraVita on tärkeä osa kasvinravitsemusta Huomio yksityiskohtiin Aivan kuin ihmisillä, myös kasveilla pieni määrä ravintoainetta

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelua

Kuminan kasvinsuojelua Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla

Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla Buctril toimintatapa Tehoaine: Bromoksiniili 225 g/l Lehtivaikutteinen Estää rikkakasvien soluhengitystä ja yhteyttämistä (HRAC 3-ryhmä, nitriilit) Nestemäinen,

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI

HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI ELIMÄKI, HELKALAN RANSSI Hongistonkylätie 119A ELIMÄKI KAISTAT JA LAJIKKEET 2016 Kylvöpäivä 13.05.2016 Lannoitus: YaraMila Y 10 Typpeä 90 kg/ha Typpeä 120 kg/ha Typpeä 160

Lisätiedot

Torjuntasuunnitelma hukkakauran torjumiseksi

Torjuntasuunnitelma hukkakauran torjumiseksi suunnitelma hukkakauran torjumiseksi PERUSLOHKON TAI MUUN ALUEEN HALTIJA Nimi Lähiosoite Postiosoite Kunta Tunniste: Tilatunnus Puhelin kotiin Telefax Matkapuhelin Sähköposti Varsinaiset torjuntatoimenpiteet

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon

Lisätiedot

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon

Lisätiedot

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta Kimmo Pusa 5.2.2008 ISO-VILJA -sopimusperhe Ammattitaitoisen viljantuottajan työkalut ISO-VILJA LAATU- JA VILJELYSOPIMUS Täydellisesti tilan lohkolta teollisuuteen

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet Asko Hannukkala, Pauliina Laitinen, Erja Huusela-Veistola, Arjo Kangas & Pirjo Peltonen-Sainio MTT, Kasvintuotannon tutkimus Rypsinostehanke 2007-2009

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu

Lisätiedot

MARTHE Viljelyvarma mallasohra

MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Satoisa isojyväinen mallasohra, joka on Barkea satoisampi. Ensisijainen käyttötarkoitus on mallastus. Marthe sopii hyvin myös rehuohraksi. Saksalainen lajike. Edustaja

Lisätiedot

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan

Lisätiedot

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Viljalajikkeet ja tautitorjunta Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, 1 24.3.2014 Viljan tuotanto ja kulutus kasvussa Maailman tuotanto, kulutus ja varastot, kaikki viljat (Lähde:

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä

Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä 8.2.2010 Martti Vuorinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Ohra Ohralajikkeista suurin osa palvelee rehukäyttöä, mutta osa menee myös mallas- ja osa tärkkelysohraksi. Mallas- ja tärkkelysohriin kuuluu sekä

Lisätiedot