Hinta 25 VILJELYOHJELMA 2014 VILJELYOPAS. Viljelyohjelma puhelinneuvonta Päivystys klo 8-20 ( )

Transkriptio

1 K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA Hinta VILJELYOPAS Viljelyohjelma puhelinneuvonta Päivystys klo 8-20 ( ) K-MAATALOUS

2 UUTUUDET 2014 RAGNA Monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra Huippulaatua ja satoa rehuohrantuotantoon koko ohranviljelyalueelle, s. 27 CEYLON Syysvehnä Varma talvehtija ja raskaan sarjan sadontuottaja, s. 48 SU ALLAWI-hybridiruis Uusi hybridiruis korkealla satopotentiaalilla, s. 49 YaraBela Seleenisalpietari Seleenillä vahvistettu typpilannoite etenkin kotieläintilan tarpeisiin, s. 93 YaraMila Pellon 2 boori YaraMila Nurmen Hiven Y Vanha Nurmen Y1 on nyt Nurmen Hiven Y Viljelyohjelma NK Rikki- ja hivenpitoinen lannoite pelto- ja nurmikasviviljelyyn, s. 93 Uudistuneet nurmiseokset! Uudistimme nurmiseososion täysin, s. 70 TRYGGVE timotei Huippusatoisa pohjoisen tyypin timoteiuutuus koko viljelyalueelle, s. 71 Tooler Heavy Uusi valmiste erityisesti syysviljojen rikkatorjuntaan, s. 113 Uudet vesistöetäisyysrajoitukset ja sallitut suuttimet Ratkaise ongelmat oikealla suutinvalinnalla, s. 172 Tämän esitteen sisältö tarjotaan sellaisenaan. Esitteen tarkkuudesta tai luotettavuudesta ei anneta mitään takuuta eikä nimenomaisesti taata sen sopivuutta tiettyyn tarkoitukseen. Asiakas on itse velvollinen tarkistamaan tuotetiedot valmistajien ohjeista ja maatalouden tukioppaista. Varaamme oikeuden muuttaa tätä asiakirjaa ilman erillistä ilmoitusta. 2

3 VILJELYOHJELMA Tutkimus- ja kehitystyötä tuottavamman tulevaisuuden hyväksi K-maataloudella on pitkät perinteet suomalaisen maatalouden kehittäjänä. Nyt Koetilan 50-vuotisjuhlavuonna on ollut ilo huomata, miten laajaa kehitystyö kokonaisuudessaan on ollut, sillä vuosien saatossa koetilan pelloilla on nähty erilaisten viljakasvien, puutarhakasvien, avomaavihannesten lisäksi myös koneita ja viljelyteknisiä kokeita. Koetila on kulloinkin kuvastanut aikaansa tuoden kehitystyön kautta markkinoille entistä parempia ja satoisampia lajikkeita ja kokeillut erilaisia menetelmiä suomalaisen viljelyn kannattavuuden parantamiseksi. Tuomme lisäarvoa suomalaiseen maatalouteen muun muassa edustamalla useampia eri kasvinjalostajia. Pääyhteistyökumppaneinamme ovat ruotsalainen Lantmännen SW Seed sekä norjalainen Graminor. Näiden lisäksi eri lajikkeita on tuotu menestyksekkäästi myös keskieurooppalaisten yhteistyökumppaneidemme tarjonnasta. Kumppaniverkostomme vahvuus on jälleen osoitettu tuomalla jopa kuusi uutta lajiketta tänä vuonna viralliseen lajikeluetteloon. Näistä kiistatta merkittävimmät ovat markkinoille tulleet monitahoinen rehuohra Ragna sekä nurmiuutuus Tryggve-timotei. Viljelyohjelma on aina kokonaisuus, enemmän kuin sen osatekijöidensä summa. Myös lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytössä olemme kokeilleet uusia strategioita sekä uusia tuotteita. Tuttuun tapaan kirjan alkuosasta löydät viljelyohjelmat tärkeimmille kasvilajeille, keskivaiheilta torjunta-aineiden tuotetiedot ja loppuosasta pikataulukot. Tuomalla ulottuvillesi testatut ja tuottavat ratkaisut uskomme että perusta menestyksekkäälle viljelylle löytyy. Antoisia hetkiä viljelyoppaan parissa opasta olemme julkaisseet jo vuodesta Olet lämpimästi tervetullut palvelevaan ja osaavaan K-maatalouskauppaan ensi kauden hankintoja tehdessäsi! K-MAATALOUS 3

4 KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAINEN SISÄLLYSLUETTELO Viljakauppa ja viljelysopimukset... 9 Viljelytekniikan tehostaminen Ohran Viljelyohjelma Kauran Viljelyohjelma Kevätvehnän Viljelyohjelma Syysviljojen Viljelyohjelma Rypsin ja rapsin Viljelyohjelma Syysöljykasvien viljelyohjelma Nurmen Viljelyohjelma Rehukasvit, riistasiemenet ja herneet Nurmen säilöntä Perunan Viljelyohjelma Lannoitus ja maanparannus Lehtilannoitteet Kasvinsuojelun hyödylliset tiedot , 174 Kasvinsuojelun oheistuotteet , 168 Peittausaineet Rikkakasvien torjunta Heinämäisten rikkojen torjunta Nurmien rikkasvien torjunta Juolavehnän torjunta Kasvunsääteet Kasvitautien torjunta Tuholaisten torjunta Erikoiskasvien kasvinsuojelu Perunan kasvinsuojelu Kasvinsuojelun pikataulukot K-maatalous kaupat

5 AAKKOSELLINEN SISÄLLYSLUETTELO Aakkosellinen sisällysluettelo... 5 Acrobat WG Alkusanat... 3 Ally 50 ST Ally Class 50 WG Alsikeapila Amber 2-tahoinen mallas- ja rehuohra Aramo Ariane S Aumakalvot Aurea CL Avaunt Banjo syysrapsi Basagran M Basagran SG Baytan I Baytan Universal Belinda rehu-ja elintarvikekaura Bettina rehu- ja elintarvikekaura Biscaya OD Bjarne mylly- ja rehuvehnä Brage monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra Brando hybridirapsi Broadway Butisan S Butisan Top Cantor Caspian -hybridiruis Cerone Clamox Clearfi eld Tuotantomenetelmä Clearfi eld -tuotantomenetelmän rapsi Clearfi eld-rapsin tilakoe Comet Pro Consento Cycocel Demonstrant mylly- ja rehuvehnä Dithane NT ja Penncozeb Englanninraiheinä Envision Epok 600 EC Erikoiskasvien rikkakasviaineiden tehotaulukko Express 50 SX Fenix Foliar Extra Formulaatit Galera Gratil Hardi merkintävaahto ja K-Agro merkintävaahto Härkäpapu Ilves rapsi Italianraiheinä Jaettu typpilannoitus Juventus Kaliumin käyttömääriä Kaliumin tarve Kalkituksen perusteet Karita herne Karjanlannan ravinteet Kasvinsuojeluaineiden tehokas käyttö Kasvinsuojeluaineiden yleistietotaulukko Kasvitautien levintä ja torjunta viljoilla Kasvitautien torjunta viljoilla Kasvituhoojien resistenssi Kaupat ja Viljelyohjelmakioskit Kauran Viljelyohjelma Kauran Viljelyohjelmakoe Kauran viralliset lajikekokeet Kestac 50 EC Kevätvehnän Viljelyohjelma Kevätvehnän Viljelyohjelmakoe Kevätvehnän viralliset lajikekokeet Kiristekalvot K-maatalouden koetila... 8 K-MCPA Koiranheinä K-TRIO Kumina K-MAATALOUS 5

6 AAKKOSELLINEN SISÄLLYSLUETTELO K-viljanhiven Lannoitteiden ja levitysmäärän valinta Lannoitteiden tuoteluettelo Largo syysrypsi Lehtilannoitteiden tuoteluettelo Lehtivihreämittauksen muistilista ja tulkinta Leimay Maanparannuskalkit ja kuonat Maissi Mas 11.F Majong hybridirapsi Marika rehu- ja elintarvikekaura Marjat Mavrik 2F Mestarin kiinnite Mirador Monfast Monitor Mospilan Multiple Mustang Forte N-Sensor Nurmen kasvinsuojelu Nurmen kasvuasteet Nurmen Viljelyohjelma Nurmien rikkakasvin tehotaulukko Nurminata Nurmiseokset ja symbolien merkitys Nurmisiemenseokset Nurmisiementen yleistaulukko Ohran Viljelyohjelma Ohran Viljelyohjelmakoe Ohran viralliset lajikekokeet Peittausaineiden taulukko Persianapila Perunan kasvuasteet Perunan Viljelyohjelma Porkkana Primus Prosaro Puma Extra Puna-apila Puna-apila ja muut nurmipalkokasvit Puntari mylly- ja rehuvehnä Pyöröpaaliverkot Ragna monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra Ranman Rapsin viralliset lajikekokeet Ravinnetaselaskenta Ravinteiden merkitys kasville Reetta populaatioruis Reglone Rehukasvit ja riistasiemenet Resistenssin ehkäisy Rikkakasvien kuvat Ringsaker rehukaura Rokka herne Roundup Max Roundup Maxin käyttömäärät eri kasveilla Roxion Ruiskun TEHO-pesu Ruiskunpesuohjeet Ruiskutusajankohdat Rukiin ja hybridirukiin viljelyohjelma Rukiin viljelyohjelmakoe Ruokonata Rypsin ja rapsin kasvinsuojelu Rypsin ja rapsin kasvuasteet Rypsin ja rapsin Viljelyohjelma Sadon arviointi satokomponentien avulla Sadon muodostuminen satokomponenteista Sekator Senkor Shirlan Siementen kylvömäärätaulukko Signum Sisällysluettelo aiheittain... 4 Sonis Sportak EW

7 AAKKOSELLINEN SISÄLLYSLUETTELO Stomp Storm-tuotteet Stratos Ultra SU Allawi hybridiruis Suojaimet Suutinten valintataulukko SW Magnifi k mylly- ja rehuvehnä SW Mitja 2-tahoinen tärkkelys- ja rehuohra SW Petita rypsi SW Vaasa rehu-ja elintarvikekaura Switch Symbolit Syysrukiin viralliset lajikekokeet Syysvehnän ja ruisvehnän viljelyohjelma Syysvehnän viralliset lajikekokeet Syysviljojen kasvinsuojelu Syysviljojen viljelyohjelma Syysöljykasvien kasvinsuojelu Syysöljykasvien viljelyohjelma Säilöntäaineet Tamarin rapsi Tankkiseostaulukko perunat Tankkiseostaulukko Rypsi ja rapsi Tankkiseostaulukko viljat Tankkiseosten teko-ohje Tautiaineiden tehotaulukko Terpal Timotei Tiril monitahoinen ohra Tomahawk Tooler Tooler Heavy Torjuntakynnykset Typpilannoitteiden vertailu Typpilannoitteiden enimmäismääriä Uutuudet... 2 Valkoapila Vesistörajoitukset Westerwoldinraiheinä Vilde monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra Viljelyohjelmalannoitteet Viljelysopimukset... 9 Viljelyvyöhykekartta Viljojen kasvuasteet Viljojen rikkakasvien tehotaulukko Xanadu 2-tahoinen mallas- ja rehuohra Yleisimpiä ohran ja vehnän tauteja Zebra mylly- ja rehuvehnä Zoom Öljykasvien tautitehotaulukko K-MAATALOUS 7

8 VILJELYOHJELMA JA K-MAATALOUDEN KOETILA #koetila 50-vuotiaan K-maatalouden koetilan terveiset Koetilan 50. toimintavuosi on takana, mutta lajikekehitys-, neuvonta- ja tutkimustyö jatkuvat edelleen. Kuluneen vuoden aikana olemme uudistaneet pitkäaikaisen sopimuksen ruotsalaisen Lantmännen SW Seedin kanssa ja solmineet suoran sopimuksen norjalaisen Graminorin kanssa. Nämä yhteistyösopimukset mahdollistavat, että jatkossakin meillä on tarjota Suomeen sopivia vilja-, öljy-, palko- ja nurmikasvilajikkeita. Hedelmällisestä yhteistyöstä ovat osoituksena satoisat lajikeuutuudet, joista on Suomen lajikelistalle hyväksytty vuonna 2013 monitahoinen ohra Ragna, hybridiruis Caspian, rehuherne Ingrid, puna-apila SW Yngve, nurminata SW Minto ja timotei Rakel. Koetila tekee pitkäjänteistä työtä ennen kuin uusia lajikkeita saadaan markkinoille. Testaamme lajikkeen viljelyominaisuuksia K-maatalouden koetilalla Hauholla ja yhteistyökumppaneidemme koeasemilla Inkoossa, Ylistarossa, Ruukissa ja Maaningalla. Samoja lajikkeita testataan myös Norjassa ja Ruotsissa, mutta jotkin lajikkeet tulevat vain Suomen markkinoille, koska ne sopivat eritoten Suomen olosuhteisiin. Viljelyominaisuuksien lisäksi tutkimme sadon laatua ja käyttöarvoa sekä mm. nurmikasvilajikkeiden siementuotanto-ominaisuuksia. Lähes kaikki edustamamme lajikkeet on listattu Suomen kansalliselle lajikelistalle. Tämä kaikki tehdään, jotta voit luottaa uutuuslajikkeen viljelyvarmuuteen. Koetilalla on takanaan ensimmäinen toimintavuosi GEP-hyväksynnän saaneena laitoksena. Aivan kuten kasvilajikkeita myös kasvinsuojeluaineita testataan koetilalla ennen markkinoille tuloa. Koetilan GEP (Good Experimental Practice) -laatujärjestelmä takaa, että kasvinsuojelukokeet suoritetaan kansainvälisiä periaatteita noudattaen. GEP -järjestelmää valvoo TUKES. Viljelyohjelmakokeissa ovat yhdessä uusimmat lajikkeet ja kasvinsuojeluaineet, jotta saamme tietoa, kuinka ne yhdessä toimivat parhaiten. Viljelyohjelmakokeista tehtävää kasvuasteseurantaa voi seurata jälleen ensi kasvukauden aikana K-maatalouden verkkosivuilta. Kasvuasteseurannasta näkee viljelyohjelmakokeille suoritetut toimenpiteet, kasvin kasvuasteen sekä lämpö- ja sadesumman kertymän Hauholla. Poimimme ajankohtaisia asioita kasvukaudelta myös facebook-palveluun muistutukseksi ja avuksi omien peltolohkojesi seurantaan. Tutkimus- ja kehitystyön lisäksi koetilalla lisätään korkeimpia siemenluokkia. Lähes kaikkien edustamiemme lajikkeiden kylvösiemen on tuotettu Suomessa, osa Koetilan ja Hahkialan Kartanon pelloilla. K-maatalouden viljalaboratorio palvelee K-maatalouskauppojen asiakkaita koetilalla. Olemme kehittäneet palvelujamme ja pystymme tarjoamaan hinnoittelu- ja laatuanalyysien lisäksi mm. DON-mykotoksiinitestausta. Ota yhteyttä lähimpään K-maatalouskauppaan, jos haluat määrittää myytävän tai tilalla käytettävän satosi laadun. 8

9 VILJAKAUPPA JA VILJELYSOPIMUKSET Viljelysopimus tärkeä osa sadon markkinointisuunnittelua Maailmalla ja EU:n alueella tuotetaan suuri viljasato satovuonna 2013/14. Verrattuna edelliseen satokauteen etenkin EU:ssa muutos on merkittävä, sillä sen viljasato arvellaan 300 miljoonaksi tonniksi, lisäystä 22 miljoonaa tonnia viime kauteen. Suomen viljasadon määrä kasvaa TIKE:n mukaan tonnilla 3,9 miljoonaan tonniin. EU:ssa tuotanto kasvaa rehuviljoissa, Suomessa lisääntyvät ohra ja kaura. Myös maailman viljankulutus on aiempaa suurempaa ja siksi varastomäärät palautuvat satovuoden 2011/2012 tasolle. Tämä luo haasteen tulevan sadon onnistumiselle kaikkialla maailmassa ja syksyllä 2014 korjattavan sadon odotuksella on vaikutuksensa myös viljamarkkinoiden hinnanmuutoksille. Suomen viljasadosta tulee kauppoihin puolet eli noin kaksi miljoonaa tonnia. Tästä vientiin päätyy vuosittain n tonnia eli kolmannes. Vienti on oleellinen osa kotimaan viljamarkkinoiden toimivuutta ja kuuluu EU:n sisämarkkinoiden normaaliin toimintaan. Kotimaisten käyttäjien ohella myös viennissä laatu on tärkeää. Pitkäaikaisten vientiasiakkuuksien tehokasta hallintaa edesauttaa sopimusviljely, mikä koituu myös viljelijän eduksi parantaen sadon menekkiä. Sopimusviljelyn avulla viljakauppaan syntyy suunnitelmallisuutta ja sen avulla voidaan hyödyntää markkinoiden toisinaan suuriakin hintamuutoksia. Suomen viljataseen 2013/14 mukaan eniten riittää vietäväksi kauraa, ohraa ja vehnää. Vietävän kauran tavoitteena on elintarvikelaatu Keski-Euroopan myllyille. Etenkin ohraa vietäneen EU:n ulkopuolelle kolmansiin maihin. Vientien tehokas hoitaminen edellyttää riittävän suurta viljamassaa, mikä toteutuu kaikilla kolmella pääviljalla. Viljan laatuun kannattaa aina panostaa, sillä hyvälaatuiselle viljalle löytyy markkinoita helpommin kuin juuri kauppakelpoisuuden minimiarvot täyttävälle tavaralle. Tämä korostuu tilanteessa, jossa viljaa on paljon markkinoilla. K-maatalouden Viljelyohjelma tarjoaa koetellut ratkaisut hyvälaatuisen viljan tuottamiselle. Viljelysuunnitelman teko tulevalle kasvukaudelle vaatii tarkempaa suunnittelua ja markkinoiden analysointia kuin parina edellisvuotena. Rehuviljamarkkinat ovat aiempaa tarjontavoittoisemmat. Viljelyn hintariskejä voi hallita mm. useamman kasvin viljelyllä. Öljykasvit ovat tasanneet sadon hintavaihteluiden mukanaan tuomaa hintariskiä, sillä niillä sadon hinnanvaihteluilla on ollut pienempi vaikutus tilan hehtaarikohtaisissa tuloksissa kuin viljoilla. Hyödynnä K-maatalousketjun viljakaupan asiantuntemus ja kattavat vastaanottopaikat sekä kotimaan toimituksiin että vientiin! Suomen viljatasearvio 2013 Vehnä Ruis Kaura Ohra Yhteensä Ala ha sato kg/ha Kokonaissato Tilakäyttö, sis. siemen Teollinen käyttö Vientiarvio/tuontiarvio Lähde: Tike Viljatasearvio. Tuotannon ja kulutuksen erotus päätyy varastoihin. Kotimaan rehukäyttöön vaikuttavat mm. viljojen keskinäiset hintasuhteet ja vientimääriin vaikuttavat vientimarkkinoiden tilanne satokauden aikana. K-MAATALOUS 9

10 VILJAKAUPPA JA VILJELYSOPIMUKSET Viljojen hintakehitystä viime vuosilta Vehnä Kaura Rypsi ja rapsi 70 I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X Lähde: Viljatietopankki ja K-maatalous viljanhinnat elokuu. Viljan hinnat vasemmalla, öljykasvien oikealla, hinnat euroa per tonni. Vuoden 2007 jälkeen hintamuutokset ovat olleet suuria jopa yhden satokauden aikana. Sopimusmuodot K-Maatalous tekee sopimuksia viljoista ja öljykasveista. Teollisuuden kanssa tehdään kolmikantasopimuksia mm. tärkkelys- ja mallasohrasta sekä öljykasveista. Lisäksi sopimuksia tehdään mm. vientikaurasta, mylly- ja rehuvehnästä sekä rehuohrasta. Näille etsitään paras käyttökohde joko kotimaasta tai viennistä. Viljelysopimusten tarkoituksena on auttaa sadon markkinoinnissa ja lisätä koko viljaketjun suunnitelmallisuutta. Sadon määrä- ja laatutiedot helpottavat sille parhaiden markkinoiden löytämistä. Viljelysopimuksessa sovitaan viljeltävistä viljalajeista ja -lajikkeista sekä pinta-aloista ja sopimusmääristä. Sopimukseen kirjataan myös suunniteltu käyttötarkoitus, viljelytapa ja mahdollisesti haluttu toimituspaikka sekä -aika. Teollisuuden kolmikantasopimuksiin saattaa lisäksi sisältyä omia lisäehtoja. Viljan markkinoinnissa on käytettävissä kaksi vaihtoehtoa: kiinteäja avohintainen sopimus. Kiinteällä hinnoittelulla voidaan pienentää sadon hintavaihteluihin liittyvää riskiä. Puidusta viljasta kannattaa toimittaa edustava näyte kauppaan jo heti puintien jälkeen, jotta sadon laatu saadaan selville ja sen markkinointi helpottuu mahdollisesti nopeastikin muuttuvassa markkinassa. Avohintainen sopimus Avohintaisessa viljelysopimuksessa tavoitellaan viljaerän laadun ja määrän mukaan erälle parasta hintaa. Viljelijä päättää itse, koska myy viljansa joko yhdessä tai useammassa erässä. Avohintaisen sopimuksen hinta määräytyy vasta toimitusta sovittaessa ja toimitusaika sovitaan osapuolten kesken. Kiinteähintainen sopimus Kiinteähintaisella eli ns. termiinisopimuksella varmistetaan markkinointi ja sovitaan perushinta. Sopimuksen voi tehdä ennen sadonkorjuuta tai milloin tahansa sen jälkeen. Termiinisopimus on sekä myyjää että ostajaa sitova ja siksi kasvukaudella se kannattaa tehdä korkeintaan kolmannekselle sadon määrästä. Mikäli sopimuksenmukaista viljaa tai öljykasveja ei toimiteta, syntyy myyjälle velvollisuus korvata ostajalle aiheutunut vahinko. Kiinteähintaisella sopimuksella voi pienentää hintavaihteluiden riskiä. Sen tekemistä helpottaa omien tuotantokustannustensa tunteminen, jolloin pystyy arvioimaan kustannukset kattavan markkinahinnan. 10

11 VILJELYTEKNIIKAN TEHOSTAMINEN K-Maatalouden teesit satokaudelle Kylvä mitä markkinat kysyvät: hyvälaatuista vehnää, elintarvikekauraa, ruista ja öljykasveja - Tärkkelysteollisuus on merkittävä ohran käyttäjä, ohraa viljelyyn etenkin Pohjanmaalla - Kotimaiselle rukiille on kysyntää - Varaudu satokauden hintamuutoksiin: jaksota myynnit ja varmista keskimääräinen hyvä hinta - Hintakiinnitys on hyvä tapa hallita viljanmyynnin hintariskejä - Huolehdi monipuolisesta viljelykierrosta - Useamman kasvin viljely pienentää sato- ja hintariskiä - Viljamarkkinoilla edellinen satokausi ei ole tae tulevasta - Seuraa viljamarkkinatilannetta ja kylvöalaennustetta viljelysuunnitelmaa tehdessä ja suunnittele samalla sadon markkinointia - Tunne tuotantokustannuksesi! Viljojen sato muodostuu satokomponenteista Satoisuusikkunaksi kutsutaan viljojen kasvunvaihetta, jolloin määräytyy kehittyvien kukkien määrä eli kasvuston satopotentiaali. Satoisuusikkuna ajoittuu 2-4 viikkoa kylvöstä ja noin 3 viikkoa ennen tähkälle tai röyhylle tulon alkamista. Tuona aikana ratkeaa, mihin satotasoon kasvusto voi enimmillään yltää. Sadonmuodostumisen kannalta on tärkeää onnistua tuottamaan suuri kukkamäärä satoisuusikkunavaiheessa, koska jyvien lukumäärä tähkää, pinta-alaa tms. kohden ilmaistuna on merkittävin satoisuutta määräävä satokomponentti. Satoisuusikkunan aikaiset häiriöt heikentävät kasvin edellytyksiä muodostaa myöhemmin jyviksi kehittyviä kukan alkuja. Kasvustoilla ei ole juurikaan edellytyksiä korjata menetystä. Viljelijä voi parantaa viljojen satoisuutta kiinnittämällä erityisesti huomiota kriittisten kehitysjaksojen kasvuedellytyksiin. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat kasvin tasapainoisesta ravinne- ja vesitaloudesta huolehtiminen ja lehdistöä tuhoavien kasvitautien ja tuholaisten riittävän aikainen torjunta. Sadon muodostukseen vaikuttaa jyvämäärän lisäksi oraiden määrä neliöllä sekä sivuversojen ja kehittyvien tähkien lukumäärä. Optimaalinen kylvötiheys saadaan laskettua tarkimmin, kun kylvettävä siemen kunnostetaan ja itävyys-% määritetään laboratoriossa. Peittaus vaikuttaa siemenen laatua parantavasti torjumalla siemenlevintäisiä tauteja ja itävyyttä alentavia homeita.. Itävyys-% tulisi määrittää peittauksen jälkeen. Runsas jyvämäärä on eduksi sadontuotolle. Mitä enemmän kasvusto onnistuu tuottamaan jyviä, sitä paremmin kasvusto käyttää hyväkseen ravinteita. Jyvämäärän vaikutus korostuu, jos kasvusto kärsii kuivuudesta tai taudeista jyvien täyttymisen aikaan. Terve kasvusto loppukasvukaudesta takaa jyvien täyttymisen ja runsaan sadon. Kasvuston pakkotuleentuessa sato jää alhaiseksi. Lähde: Pirjo Peltonen-Sainio, Ari Rajala ja Risto T. Seppälä (2005). Viljojen kehityksen ja kasvun ABC. K-MAATALOUS 11

12 VILJELYTEKNIIKAN TEHOSTAMINEN Sadon arviointi satokomponenttien avulla Viljan satokomponentteja ovat tähkällisten versojen kpl/m 2, jyvien luku tähkässä ja tuhannen jyvän paino. Hehtaarisato = tähkäluku (kpl/m 2 ) X jyväluku tähkässä X tuhannen jyvän paino / 100. Kpl/m 2 saadaan laskemalla yksilöt 80 cm matkalta yhdeltä kylvöriviltä ja kertomalla luku kymmenellä, kun riviväli on tavanomainen 12,5 cm. Oraat lasketaan 69 cm:n matkalta ja kerrotaan kymmenellä jos vannasväli on 14,5 cm. Satokomponentteja kannattaa laskea eri puolilta lohkoa, niin hyvistä kuin heikommistakin kohdista. Voit käyttää tämän oppaan lajiketaulukoista löytyviä keskimääräisiä tuhannen jyvän painoja apuna, mutta huomioi että lannoitus, kasvitaudit ja tuholaiset sekä sääolot jyvän täyttymisen aikaan vaikuttavat huomattavan paljon lopputulokseen. Kylvötiheys (kpl/m 2 ) 500 Oraita, kpl/m Tähkällisiä versoja/oras 2,2 Tähkäluku, kpl/m Jyväluku/tähkä (pääverso) Jyväluku/tähkä (sivuverso) TJP, g 38 Sato (kg/ha)* *laskennassa on käytetty pää- ja sivuverson keskimääräistä jyvälukua/tähkä OHRA (2T) KEVÄTVEHNÄ KAURA Kylvötiheys (kpl/m 2 ) 650 Oraita, m Tähkällisiä versoja/oras 1 Tähkäluku, m Jyväluku/tähkä TJP, g 35 Sato (kg/ha) Kylvötiheys (kpl/m 2 ) 500 Oraita, m Tähkällisiä versoja/oras 1 Tähkäluku, m Jyväluku/tähkä TJP, g 35 Sato (kg/ha) Lähteet: Pirjo Peltonen-Sainio, Ari Rajala ja Risto T. Seppälä (2005). Viljojen kehityksen ja kasvun ABC. Maa- ja Elintarviketalous 67. Ari Rajala (2007). Suullinen tiedonanto. 12

13 VILJELYTEKNIIKAN TEHOSTAMINEN Viljojen kasvuasteet 0 Itäminen 00 Kuiva jyvä 01 Jyvä alkaa imeä vettä 05 Sirkkajuuri kasvanut näkyviin alkiosta 09 Orastuminen: Itutuppi tunkeutumassa maanpinnalle 1 Oraan kehittyminen lehti on täysin avautunut lehti on täysin avautunut lehti on täysin avautunut #kasvuasteseuranta 2 Pensominen 20 Ainoastaan pääverso kehittynyt 21 Pensomisen alku: 1. sivuverso kehittynyt sivuversoa näkyvissä 3 Korrenkasvu = Pääverson pituuskasvu solmu vähintään 1 cm sivuverso solmun yläpuolella solmu vähintään 2 cm 1. solmun yläpuolella 37 Lippulehti täysin näkyvissä, mutta yhä kiertynyt 39 Lippulehti täysin avautunut, kieleke näkyvissä 4 Lippulehden tupen paisuminen 41 Varhaisvaihe: lippulehden tuppi turpoaa 43 Keskivaihe: Lippulehden tuppi paisunut 47 Lippulehden tuppi haljennut 49 Tähkän ensimmäiset kaleet/vihneiden kärjet juuri näkyvissä 5 Tähkälle/röyhylle tulo 51 Tähkä/röyhy alkaa työntyä ulos tupesta 53 30% tähkästä/ röyhystä näkyvissä 55 50% tähkästä/ röyhystä näkyvissä 59 Tähkä/röyhy kokonaan ulkona tupesta 6 Kukinta 61 Kukinta alkamassa: ensimmäiset heteet näkyvissä 65 Täyskukinta: 50% heteistä näkyvissä 69 Kukinta päättynyt: tähkylät kukkineet (joitakin kuivuneita heteitä saattaa näkyä) 7 Siementen kehittyminen 71 Vetinen jyvä: ensimmäinet jyvät ovat saavuttaneet puolet lopullisesta koosta 73 Aikainen maitotuleentumisvaihe 75 Maitotuleentumisen keskivaihe: jyvän sisus maitomaista, jyvä saavuttanut lopullisen kokonsa, mutta vielä vihreä 77 Myöhäinen maitotuleentumisvaihe 8 Siementen tuleentuminen 83 Alkava taikinavaihe 85 Pehmeä taikinavaihe: Jyvä halkeaa kynnellä 87 Kova taikinavaihe: (Keltatuleentuminen) Kynnenpainauma kohoaa takaisin 89 Täystuleentuminen: jyvä kova, vaikea katkaista peukalon kynnellä 9 Ylituleentuminen 92 Ylituleentunut: jyvä erittäin kova, ei voi katkaista kynnellä 93 Jyvät alkaneet varista kuivalla säällä 97 Kasvusto kuollut ja ränsistynyt K-MAATALOUS 13

14 VILJELYTEKNIIKAN TEHOSTAMINEN Vehnä Ohra Kaura Syysviljat KASVITAUDIT s Korkean tautipaineen lohkot: suorakylvö, kevytmuokkaus, monokulttuuri x x x x Merkittävimmät taudit: verkko-, rengas-, ruskolaikku, DTR, härmä x x x x Punahome x x x x Talvituhosienet, lumihome x TUHOLAISET s Kirvat x x x Vehnä-, tähkä- ja hesseninsääski x Kahukärpänen x LISÄLANNOITUS, MAANPARANNUS s Lehtihivenlannoitteet x x x x Lisätyppi, sadon määrän lisäys x x Lisätyppi, valkuaisen lisäys x x Kalkitus x x x x RIKKAKASVIEN TORJUNTA s. 104,127 Rikkakasvit x x x x Hukkakaura x x Juolavehnä, valikoiva torjunta x Juolavehnä, sänkitorjunta x x x x Pelto-ohdake, valvatti x x x x Ohdake ja valvatti pesäkekäsittely x x x x LAONTORJUNTA s Aikainen x x x Myöhäinen x x x "satoisuusikkuna" ITÄMINEN ORASTUMINEN PENSOMINEN KORRENKASVU 14

15 VILJELYTEKNIIKAN TEHOSTAMINEN "satoisuusikkuna" KORRENKASVU LIPPULEHTIVAIHE TÄHKÄN ESILLETULO KUKINTA SÄNKI K-MAATALOUS 15

16 VILJELYOHJELMAN MITTAUKSET K-maatalouksissa on viljelyohjelmakioskeja, joissa voidaan tehdä lehtivihreämittaus sekä lohkon ravinnetaseen ja kasvuston kunnon arviointi. Mittausten ja havaintojen perusteella määritetään kaupassa täydennyslannoituksen, korrensääteen ja tautitorjunnan tarve. Lehtivihreä Kasvin sadontuottokyky riippuu pitkälti lehtien lehtivihreämäärästä. Lehtivihreän muodostumiseen keskeisesti vaikuttava ravinne on typpi. Lehtivihreämäärän mittaaminen kertoo, onko kasvustossa typpeä liikaa vai liian vähän. Mittaukset tehdään 1-solmuasteelta tähkälle tulon loppuun saakka. Lehtivihreämittauksessa normaalin kasvuston ja lannoiteikkunan tuloksia vertaillaan toisiinsa. Jos lannoiteikkunaa ei ole, voidaan mittauksen tuloksia verrata taulukkoarvoihin. Sadon arviointi kotikonstein Odotettavissa oleva laskennallinen hehtaarisato = tähkäluku (kpl/m 2 ) X jyväluku tähkässä X tuhannen jyvän paino / 100. Oras-, verso- ja tähkäluku (kpl/m 2 ) saadaan laskemalla 12,5 cm rivivälillä yksilöt 80 cm matkalta ja kertomalla luku kymmenellä. Oraat lasketaan 69 cm:n matkalta jos vannasväli on 14,5 cm. Muistilista viljelyohjelman mittauksiin SPAD taulukko lehtivihreäarvoja varten Vílja Kehitysvaihe SPAD Ohra Kaura Kevätvehnä Syysvehnä Ruis Rypsi Lehtivihreämittausta varten tee lannoitusikkuna kylvöjen yhteydessä Mittauksia varten tehdään lohkolle reilusti lannoitettu ns. lannoitusikkuna, johon typpeä laitetaan kylvölannoituksen yhteydessä esimerkiksi 3 x 5 m alueelle n kg/ha normaalia enemmän. Lannoitusikkuna tehdään kylvökoneella tai käsin. Ikkunan löytää lohkolta helpommin, kun viereen jättää 0-ruudun ilman lannoitetta. Kasvustonäyte kauppaan lehtivihreämittausta varten Nyhdä kasveja eri puolilta lohkoa 30 kpl ja lannoitusikkunasta 30 kpl. Näytteet kerätään ilmatiiviiseen muovipussiin, jolloin ne säilyvät tuoreena pidempään. Mittaus tulee tehdä 12 tunnin aikana näytteen ottamisesta. Älä jätä näytepusseja aurinkoon. Kasvustonäyte satoennustetta varten Leikkaa kasvustosta metrin matkalta maanpäällinen kasvimassa ja punnitse se kaupassa tai kotona. Luotettavuuden lisäämiseksi tee punnitus vähintään viidestä eri kohdasta lohkoa. Ota kaupalle mukaan tiedot kylvöpäivästä, lajikkeesta ja käytetystä siemenmäärästä kg/ha. Lehtivihreämittausten tulkinta Kasvustolla on riittävästi typpeä, jos Spad-mittauksen erotus lannoiteikkunalla ja normaalikasvustolla on ohralla pienempi kuin 4, kauralla pienempi kuin 3 ja vehnällä pienempi kuin 2 tai jos arvot ovat taulukkoarvojen sisällä. Tällaisissa tapauksissa korrensääteiden ja tautiaineiden käyttö on perusteltua. Suurempi ero tuloksissa tai taulukkoarvoja pienempi luku kertoo kasvuston typen puutteesta. Sen seurauksena joko sadon määrä tai laatu voi jäädä heikoksi, jos kasvin typen saantia ei voida turvata. 16

17 RIKKAKASVIEN TORJUNTA Mustang Forten teho ohdakkeeseen. Oikea valmiste ja annoskoko Kirjaa jo kasvukauden aikana ja syksyllä puidessa muistiinpanoihin ongelmallisimmat ja runsaimmin esiintyvät rikkakasvit lohkoilta. Tarkista keväällä, mitä rikkakasveja lohkolla taimettuu ja valitse torjunta-aine, joka tehoaa erinomaisesti lohkojen yleisimpiin rikkakasveihin. Tarpeen vaatiessa tee tankkiseos ongelmarikkakasveja vastaan (esim. ohdake, valvatti, syysitoinen saunakukka) Heikot kasvuolosuhteet, harkitse suurimman annoskoon käyttämistä: Valmisteella ei ole erinomaista tehoa lohkolla esiintyviin rikkakasveihin Rikkakasvit ovat suurikokoisia Maa on multavaa Kasvusto on epätasainen ja heikosti kilpaileva Ruiskutusta on viivästetty, esim. eri aikaan taimettuvien rikkakasvien takia Huonot kasvuolosuhteet -> kasvu hidasta ja rikoilla paksu vahakerros Hyvät kasvuolosuhteet, jolloin voi harkita annoksen pienentämistä: Valmiste tehoaa erinomaisesti lohkolla esiintyviin rikkakasvilajeihin Rikkakasvit ovat pieniä ja tasaisesti taimettuneita Rikkakasvit kasvavat nopeasti ja niillä on ohut vahakerros -> valmisteet imeytyvät tehokkaasti Ruiskutusta edeltävinä muutamina päivinä on ollut: lämmintä, kosteaa ja pilvistä Huonot käsittelyolosuhteet: Helle Alhainen lämpötila Tuulista Voimakas auringonpaiste Yöhalloja Hyvät käsittelyolosuhteet: Lämpötila C Ilman suhteellisen kosteus suuri >75% Esim. aikainen aamu Tyyntä Tasainen ja hyvin kilpaileva viljakasvusto K-MAATALOUS 17

18 KASVITAUTIEN TORJUNTA Kasvitautien torjunta: Jaettu tautien torjunta kannattaa tehdä suorakylvetyillä ja kevytmuokatuilla mailla, jos alkukesän sää on ollut sateinen ja taudit ovat lähteneet aikaisin liikkeelle kasvijätteestä. Laikkujen määrä tarkistetaan ennen rikkakasviruiskutusta, ja jos joka toisen kasvin ylimmillä lehdillä on muutamia tautilaikkuja, lisätään rikkakasviruiskutuksen yhteyteen puolikas annos triatsolityyppistä tautiainetta, esim. Juventusta tai Prosaroa. Varsinainen tautitorjunta tehdään myöhemmin, koska rikkakasviruiskutuksen yhteydessä annettu tautisuoja ei kestä koko kesää ja pahin tautipaine alkaa vasta heinäkuussa. Lippulehti - tai tähkälletulovaiheessa tautisuoja taataan strobiluriinin (Comet Pro) ja triatsolin (Prosaro, Juventus) seoksella. Annoskoko valitaan tautipaineen, sääolojen ja lajikkeen tautialttiuden perusteella. Punahome: Punahomeet (Fusarium-sienet) muodostavat viljojen tähkissä myrkyllisiä hometoksiineja. Elintarvikkeiden valmistukseen käytettävän viljan hometoksiinipitoisuuksille on asetettu enimmäisrajat, joita seurataan viljanäytteistä. Elintarvikekäyttöön toimitettavassa kaurassa ei saa olla DONia yli 1,75 mg/kg. Muilla elintarvikeviljoilla raja on 1,25 mg/kg. Rehuksi menevälle viljalle on annettu suositusarvoja. Puna homeiden tuottamat mykotoksiinit alentavat myös siemenen itävyyttä, mikä vaikeuttaa oman siemenen käyttöä. Punahomeen torjunta Punahomeet leviävät maassa kasvijätteissä sekä kylvösiemenestä. Kasvukauden sateinen ja kostea sää suosii punahomeiden runsastumista loppukasvukautta kohden. Hometoksiiniriskin hallinta: 1. Monipuolinen viljelykierto sekä kasvijätteen muokkaus maahan vähentävät maassa olevan punahomeen määrää. Viljelykierrossa tulisi olla viljan tautipaineen vähentäjänä öljy-, palkotai nurmikasveja. 2. Peitatun tai sertifi oidun siemenen käyttö estää siemenen mukana leviävän punahomeen tartunnan. 3. Tautitorjunnalla voidaan vähentää punahomeen määrää, mutta tautitorjunta tulee tehdä myöhäisessä vaiheessa viljojen kukinnan aikaan. Normaalisti tautien torjunta tehdään jo aikaisemmassa vaiheessa. Torjunnassa käytetään suurta annosta Prosaroa tai Juventusta. 4. Viljan kuivaus nopeasti alle 14 % kosteuteen sekä lajittelu vähentävät homeisten jyvien määrää. Sekä puinnissa että esipuhdistuksessa tulee käyttää riittävää ilmamäärää, jotta pikkujyvät saadaan pois sadon joukosta. Testaa rehuksi menevä vilja Oman tilan rehu kannattaa testata hometoksiinien varalta K-maatalouden viljalaboratoriossa. Hometoksiineja sisältävä rehu hidastaa eläinten kasvua ja aiheuttaa häiriöitä tuotoksessa. 18

19 KASVINTUHOAJIEN RESISTENSSI Kasvintuhoajien torjunta-aineiden kestävyys Mitä tarkoittaa resistenssi? Rikkakasvi, tuhohyönteinen tai taudinaiheuttaja muuttuu kestäväksi jotakin kasvinsuojeluainetta vastaan. Torjunta ei tällöin onnistu, eikä torjunta-aine tuhoa kohdetta. Resistenssi voi syntyä yhtä tehoainetta vastaan tai saman vaikutustavan omaavaa tehoaineryhmää vastaan. Resistenssi voi syntyä erityisesti sellaisia aineita vastaan, joiden vaikutustapa on hyvin suppea ja joita käytetään useasti kasvukauden aikana. Miksi tuntea tehoaineryhmät? Tehoaineet kuuluvat eri kemiallisiin tehoaineryhmiin. Tehoaineryhmän tehoaineet vaikuttavat samalla tavalla torjuttavaan kohteeseen, esimerkiksi estämällä taudinaiheuttajasienen soluseinänmuodostuksen. Resistenssin ehkäisyn kannalta tulee käyttää monipuolisesti eri tehoaineryhmiin kuuluvia torjuntaaineita. Tehoaineryhmät myös vaikuttavat eri tavoin, joten parhaan torjuntatuloksen kannalta on osattava löytää oikea ratkaisu tehoaineryhmistä. Rikkakasvien torjunta-aineet Tehoaineryhmä Tuotteet Resistenssiriski Riskin hallinta Lipidisynteesin estäjät ACCase fopit ja dimit ALS-Inhibiittorit Sulfonyyliureat ja imidatsolinonit Synteettiset hormonivalmisteet fenoksihapot Fotosynteesin estäjät Valikoivat juola-ja hukkakaura-aineet: Puma Extra, Axial, Fusilade, Agil, Aramo, Select Pienannosaineet: Tooler, Express, Ratio, Ally, Primus, Gratil, Logran MCPA, Cantor, Triot, Tomahawk, Ariane, Galera, Matrigon, Mustang Forte Senkor, Basagranit, Afalon, Reglone Riski kohtalainen, Keski- Euroopasta löydetty resistenttejä kasveja. Riski suuri, jos pienannosaineita käytetään yksinään useita vuosia peräkkäin. Suomesta löydetty kestävää vesiheinää. Riski pieni, tapauksia tunnetaan joitain. Kohtalaisen suuri. Viljelykierto, viljelytekniset menetelmät. Pienannosaineita käytetään enintään 3-5 vuotta yksinään, tämän jälkeen mukaan fenoksihappo kuten K-TRIO tai Tomahawk. Fenokseja käytetään seoksina pienannosaineiden kanssa tai yksinään. Suunnittele torjunta etukäteen useaksi vuodeksi, vaihtele tehoaineryhmiä. Maavaikutteiset tehoaineet Stomp, Butisan S Pieni. Suunnittele torjunta etukäteen useaksi vuodeksi eteenpäin. Viljelyohjelman resepti resistenssin hallintaan rikkakasvien torjunnassa: 1. vuosi Tooler 2. vuosi Tooler + Tomahawk 3. vuosi Mustang Forte 4. vuosi Tooler + K-Trio #kasvinsuojelu K-MAATALOUS 19

20 RESISTENSSIN EHKÄISY Kasvitautien torjunta-aineet Tehoaineryhmä Tuotteet Resistenssi riski Strobiluriinit DMI-aineet, triatsolit DMI-aineet, imidatsolit Ditiokarbamaatit ja muut luokittelemattomat Comet Pro, Acanto Prima, Amistar, Stratego, Delaro Prosaro, Bumper (Tilt), Juventus, Menara, Bravo Premium Signum, Sportak, Baytanit, Zardex, Fungazil Dithane, Shirlan, Delan Riski suuri, jos käytetään ilman seoskumppania. Keski-Euroopasta löydetty esim. resistenttiä vehnän harmaalaikkua. Riski kohtalaisen pieni. Viljelyohjelman reseptit resistenssin hallintaan tautien torjunnassa: 1. Ehkäistään tautien runsastumista viljelykierrolla, muokkaustoimenpiteillä sekä käyttämällä taudinkestäviä lajikkeita 2. Strobiluriineja (Comet Pro) käytetään aina tankkiseoksessa triatsolin (Prosaro, Juventus) kanssa 3. Erikoiskasvien tautitorjunnassa suunnitellaan torjunta useaksi vuodeksi eteenpäin vaihdellen valmisteita eri tehoaineryhmistä Tuhohyönteisten kuten rapsikuoriaisten torjunta Pieni Tehoaineryhmä Tuotteet Torjuntakohde viljat ja öljykasvit Resistenssi riski Organofosfaatit Roxion Viljojen kirvat, kaali- ja sipulikärpäsen toukat avomaavihanneksilla ja juurikasveilla Pyretroidit Kestac, Karate, Decis Öljykasvien kirpat, luteet, rapsikuoriainen, rapsikärsäkäs ja kaalikoi. Viljalla kirvat, kahukärpänen ja tähkä - ja vehnäsääski. Neonikotinoidit Biscaya, Mospilan Öljykasvien rapsikuoriainen ja rapsikärsäkäs Indoksakarbi Avaunt Öljykasvien rapsikuoriainen ja rapsikärsäkäs. Teho myös kaalikoin toukkiin. Kohtalainen, käytetään ohjeiden mukaan 1-2 kertaa kasvukaudessa. Suuri, jos useita ruiskutuksia kasvukaudessa vuodesta toiseen. Suomessa havaittu pyretroideja kestäviä rapsikuoriaisia. Kohtalainen, käytetään vain ohjeiden mukaan 1-2 kertaa kasvukaudessa. Kohtalainen, käytetään vain ohjeiden mukaan 1-2 kertaa kasvukaudessa. Viljelyohjelman resepti rapsikuoriaisten torjuntaan: 1. Käytä valmisteita eri tehoaineryhmistä 2. Käytä pyretroidien rinnalla myös Mospilania, Avauntia tai Biscayaa. 3. Tarkista torjunnan tulos. Muista, että toisentyyppisten valmisteiden (Avaunt, Biscaya) jälkeen kuoriaiset eivät kuole välittömästi, vaikka lopettavat kasvin tuhoamisen. 4. Samalla peltoaukealla ja lähialueella torjunta kannattaa tehdä samanaikaisesti, jotta kuoriaiset eivät leviä viereisille lohkoille. Näin vältytään useilta peräkkäisiltä ruiskutuksilta ja minimoidaan resistenssin syntyminen. 20

21 TAUTIEN TORJUNTA Kasvitautien levintä ja torjunta viljoista Kasvi Tauti Esiintymisajankohta Oire Satovaikutus Leviämistapa Torjunta kemiallisesti Ohra Vehnä Kaura Kasvukausi Lippulehti Tähkälle tulo Vähäinen Kohtalainen Merkittävä Ilma Siemen Kasvijäte Maa Tautiruiskutus juolavehnätorjunta Peittaus x x x Punahome x itämätön siemen, laikut tyvellä, surkastuneet punaiset jyvät x x x x x x x x x Härmä x valkoiset samettiset laikut x x x x x Lentonoki x musta tähkä x x x x x x x Ruosteet x mustat tai ruskeat itiöpesäkkeet lehdissä ja korressa x x x x x x Mustatyvitauti x musta tyvi ja juuret x x x x x x Rengaslaikku x aluksi vetinen rengas lehdessä, ruskea rengas x x x x x x x x x Tyvi- ja lehtilaikku x ruskeat laikut lehdissä ja tyvellä x x x x x x x x Verkkolaikku x ruskeat verkko- tai pistemäisetlaikut x x x x x x x x Viirutauti x lehtisuonen suuntainen yhtenäinen viiru, tuppeen jäävä tähkä x x x x x Pistelaikku (DTR) x ruskeat laikut lehdissä x x x x x x x x Haisunoki x voimakas kalanhaju jyvissä x x x x x x Harmaalaikku x lehdissä ruskeat laikut, joissa mustia pisteitä x x x x x x x Keltaviirutauti x lehtisuonen suuntainen keltainen viiru x x x Ruskolaikku x ruskeat laikut lehdissä tai kaleissa x x x x x x x x Tyvilaikku x tyvilaikku x x x x x Avonoki x musta röyhy x x x x x Lehtilaikku x rusehtava laikku x x x x x x x K-MAATALOUS 21

22 SIEMENTEN KYLVÖMÄÄRÄTAULUKKO Suuntaa-antavat kylvömääräsuositukset Viljakasvit Palkokasvit Öljykasvit Nurmi- ja palkokasvit rehuksi Kylvömäärä lasketaan siemenkoon, itävyyden, puhtauden ja halutun kylvötiheyden mukaan Syysruis Syysruis hybridi Syysvehnä Kevätvehnä Kevätruis Ohra,-2-tahoinen Ohra, monitahoinen Kaura Ruisvehnä Tuhannen siemenen Kylvömäärä puhtaana kasvustona paino (Tsp) g Vaihteluväli Kylvötiheys, kpl/m 2 Kylvösyvyys, cm Ruokaherne Rehuherne 1) Herne voidaan kylvää eri vahvuisina seoksina lujakortisen viljan, lähinnä kauran kanssa Härkäpapu Seossuositus: papua ja kauraa tai ohraa kpl/m 2 Kevätrypsi Kevätrapsi Kevätrapsi hybridi Syysrypsi Syysrapsi hybridi ,5 3, (-4) 2(-4) 2(-4) Syysrypsi voidaan kylvää myös hajakylvönä Öljypellava (-4) Yksivuotinen raiheinä - diploidi - tetraploidi Rehuherne 2) Virna Timotei Nurminata Koiranheinä Eng.raiheinä Rehukattara 1,8-2,2 3,3-3, Raiheinä voidaan kylvää myös herne/kaura-seoksiin Rehuherne ja virna kylvetään yleensä seoksena kauran kanssa 0,4-0,6 1,8-2,2 0,9-1,1 1,7-2, Timoteivaltaisia nurmiseoksia kylvetään kg/ha ja natoja, englanninraiheinää sekä koiranheinää sisältäviä seoksia kg/ha Valkoapila Puna-apila -diploidi -tetraploidi Alsikeapila Sinimailanen Persianapila 0,7 1,6-2,0 2,3-2,6 0,9-1,1 2 0, ) valkokukkainen; tuleentunut siemensato, 2) kirjavakukkainen; vihantasato Siemenmäärän laskentakaava, kun erän puhtautta ei tunneta Siemenmäärä kg/ha = Kylvötiheys(kpl/m 2 ) x Tsp g Itävyys % 22

23 VILJELYVYÖHYKEKARTTA Viljelyvyöhykkeet ja tehoisan lämpötilan summa Suomi on jaettu viljelyvyöhykkeisiin I-V sen mukaan, millaiset ovat kunkin alueen kasvuolosuhteet. Lajiketaulukoista löydät suositukset kullekin lajikkeelle viljeltäväksi. Suositukset eivät kuitenkaan ole ehdottomia, sillä paikallisesti sekä vuodesta riippuen kasvuolot voivat olla hyvinkin erilaisia viljelyvyöhyke- verrattuna alueeseen keskimäärin. Vehnän ja öljykasvien viljely on pitkälti painottunut eteläisimmille viljelyvyöhykkeille. Kauraa ja ohraa viljellään koko viljelyalueellamme. Syyskylvöiset viljelykasvit, mukaanlukien vehnä ja rypsi, ovat kelpo valinta rehuntuotantoon esimerkiksi Pohjanmaalle. Samalla tasataan työhuippuja kylvö- ja sadonkorjuutöiden jaksottuessa pidemmälle ajanjaksolle. Lajiketta valitessa tulee ottaa huomioon sen soveltuvuus kyseiselle viljelyvyöhykkeelle ja käyttötarkoitukseen. V Kasvien tuleentumiseen keskeisimmin vaikuttava tekijä on tehoisa lämpötilan summa. Kasvukauden kehittymistä, lämpötila- ja sadekertymää voit seurata K-maatalouden nettisivuilta. Koetilamme ylläpitää kasvuasteseurantaa, josta näet eri viljelykasvien kehitysvaiheet ja kasveille suoritetut viljely- ja kasvinsuojelutoimenpiteet. III IV II I K-MAATALOUS 23

24 OHRAN VILJELYOHJELMA Ohraa käytetään Suomessa rehu-, tärkkelys- ja mallasteollisuuden tarpeisiin. Ohralle on tasainen ja varma kulutus kotimaisessa teollisuudessa, mutta ohran hinta määräytyy vientimarkkinoilla. Interventiojärjestelmää ohralle ei ole enää käytössä. Yleisimmät tavoitelaadut Varastointikosteus 13 %. Rehuohra: hlp yli 65 kg. Tärkkelysohra: hlp yli 65 kg, tärkkelys yli 60 %. Mallasohra 2-tahoinen: hlp yli 68 kg, valkuainen alle 11,5 %, lajittelu (I+II) yli 90 % ja IV alle 5 %, itävyys yli 95 %. Kylvö Kylvösiemenenä on perusteltua käyttää peitattua sertifi oitua siementä. Omaa siementä käytettäessä uusi siemen 1-3 vuoden välein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko huolehtien tehokkaasta kasvinsuojelusta ja hukkakaurattomuudesta. Korjaa sato hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina. Monitahoisen ohran tavoitetiheys on kpl/m 2, 2-tahoisen kpl/m 2 ja mallasohran kpl/m 2. Kylvömäärä kg/ha lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m 2 ) / itävyys (%). Kylvön myöhästyessä lisää siemenmäärää 10 %. Maalajit ja ph Rehu- ja tärkkelysohralle käyvät kaikki maalajit. Mallasohraa ei suositella eloperäisille maille sadon valkuaispitoisuuden liiallisen nousun vuoksi. Ohralohkon ph suositus on yli 6.2. Monitahoiset ohrat pärjäävät 2-tahoisia paremmin happamalla maalla. Lannoitus Kylvölannoituksessa tulee huomioida, että ohra kärsii helposti ravinnepuutteista. Fosforia, kaliumia ja rikkiä tulee antaa aina keväällä YaraMila lannoitteena. Uudet satoisat lajikkeet hyötyvät korkeasta typpilannoituksesta. Lisätypen tarpeesta ja lakoriskistä voi tehdä arvion Viljelyohjelmakioskeilla tehtävällä lehtivihreämittauksella. Lisätyppi kannattaa antaa ohralle ennen tähkimistä, paitsi mallasohralla lisätyppeä voi antaa vain 1-solmuvaiheeseen asti. Sopivia tuotteita ovat YaraBela Axan ja YaraBela Suomensalpietari tai nestemäinen Yara Typpiliuos 390. Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai viimeistään lehtilannoituksena kasvukauden aikana. Kasvuston mahdolliset piilevät ravinnepuutteet voi selvittää luotettavasti Yara Megalab kasvianalyysillä. Jos ph on luokassa hyvä tai sen yli, tarkkaile erityisesti mangaanin puutosoireita. Sadonkäsittely Puinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan ja mallasohran paras puintikosteus on %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato alle 14 %:n kosteuteen. Itävyys säilyy parhaiten 12-12,5 % kosteudessa. 24

25 OHRAN VILJELYOHJELMA Lajikkeet Lajike Viljelyvyöhyke Erikoisominaisuuksia Rehu Mallas Tärkkelys Monitahoiset Brage 1-4 Valikoiman satoisin monitahoinen x x Ragna 1-4 Lujakortisin, satoisa ja suurijyväinen ohra x x Edel 1-3 Satoisa ja lujakortinen x x Tiril 1-4 Aikainen, satoisa ja lujakortinen x Vilde 1-4 Erittäin lujakortinen ja satoisa x x 2-tahoiset SW Mitja 1-3 Aikainen ja erittäin satoisa x x Amber 1-2 Laatu ja taudinkestävyys hyvät x (x) x Xanadu 1-2 Jyvänlaatu, taudinkestävyys ja satoisuus ovat hyviä x x x Kasvinsuojelu Rikkakasvien torjuntaohjelma suunnitellaan lohkon rikkakasvilajiston mukaan. Kasvitautien torjuntaan kannattaa kiinnittää aina huomiota. Kokeet osoittavat, että kylvösiemenen peittaus sekä tauti- ja laontorjunta kuuluvat ohran perusviljelytekniikkaan. Peittauksella torjutaan siemenlevintäisiä kasvitauteja (mm. viirutauti, nokitaudit, verkkolaikku) ja itävyyttä alentavia homeita. Sadon määrän ja laadun varmistamiseksi on tautiruiskutus sekä korrensäädekäsittely yleensä perusteltua. Taulukko on jaettu perustoimenpiteisiin sekä havaintoihin perustuviin lisätoimenpiteisiin. PERUSTOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Siemenen peittaus Baytan Universal 3-(4) l/tn Baytan I-jauhe 1.5-(2) kg/tn Peitattu sertifi oitu siemen siemeniä siemeniä Rikkakasvitorjunta Kasvuaste (Pensomisen alku- korrenkasvun alku) Korrensääde Kasvuaste (2-solmuaste - ennen tähkälletuloa) Tautitorjunta Kasvuaste (2-solmuvaihe-lippulehtivaihe) Tooler 50 g/ha + kiinnite Terpal 0,5-1,5 l/ha Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Prosaro 0,25-0,5 l/ha Mustang Forte 0,75 l/ha Cerone 0,3-0,7 l/ha Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Sportak 0,5 l/ha Express 50 SX g/ha + kiinnite Sonis 0,1-0,5 l/ha (Korrenkasvuvaiheessa) Prosaro 0,5-1,0 l/ha HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Hivenravinnepuutos Kasvuaste (3-lehtiaste - tähkän esilletulo) Mataraongelma Kasvuaste (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) Ohdake- ja valvattiongelma Kasvuaste (Korrenkasvunalku) Kirvojentorjunta Kasvuaste (Orastumis-versomisvaihe) Hukkakauran torjunta Kasvuasteet (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) Punahomeen torjunta Kasvuaste (Kukinnan alku-täyskukinta) Juolavehnän torjunta (Sadonkorjuun jälkeen) Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Multiple 1 l/ha Tooler 50 g/ha + kiinnite Mustang Forte 0,75 l/ha Multiple 1 l/ha + Foliar Extra 1 l/ha Mustang Forte 0,75 l/ha K-TRIO 1,5-2,0 l/ha Multiple 0,5-1,0 l/ha + Multiple 0,5-1,0 l/ha Tooler 40 g/ha + Tomahawk 0,4 l/ha Tooler 50 g/ha + K-MCPA 1,0 l/ha + kiinnite Roxion 0,4-0,8 l/ha Kestac 0,4 l/ha Mavrik 2F 0,15-0,25 l/ha Puma Extra 1,0-1,2 l/ha Puma Extra 1,0-1,2 l/ha Swipe 0,7-0,9 l/ha Prosaro 0,25-0,5 l/ha Juventus 0,25-0,5 l/ha Prosaro 0,25-0,5 l/ha Prosaro 0,8-1,0 l/ha Prosaro 0,8-1,0 l/ha Juventus 1,0 l/ha Roundup Max 2,0 kg/ha tai Roundup Max 1,5 kg/ha Envision 3,2 l/ha tai Envision 2,4 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha Ranger 4 l/ha tai Ranger 3 l/ha + kiinnite 0,5l/ha K-MAATALOUS 25

26 OHRAN VILJELYOHJELMA Ragna-ohran Viljelyohjelmakoe 2013 Kasvuasteet Ragna-ohra 90 - Ylituleentuminen 80 - Siementen tuleentuminen 70 - Siementen kehittyminen 60 - Kukinta Ragna kasvuasteet lämpösumma C, sadesumma mm 50 - Tähkälle tulo 43 Lämpösumma Lippulehden tupen paisuminen 30 - Korrenkasvu Sadesumma Pensominen Kylvö Oraan kehittyminen Itäminen Lisäsimme viljelyohjelmakokeisiin myös koejäsenet suuremmalla typpilannoituksella (+20 kg N). Ohran viljelyohjelmakokeessa sadonlisä oli merkittävä ja Ragna tuotti jopa huimat 1067 kg lisäsatoa hehtaarilta. Sadonlisää saadaan ohralla yleisimmin taudintorjunnan kautta, sillä nykyiset torjunta-aineet suojaavat hyvin mm. verkkolaikulta. Kun lehdet olivat taudeista puhtaat, saatiin lisätylle typpilannoitukselle sadonlisää huomattavasti. Lakoa ei esiintynyt Viljelyohjelma Viljelyohjelma + 20kgN Ohran viljelyohjelmakoe 2013 Ragna sato Viljelyohjelma (N 90 kg/ha) 5975 Viljelyohjelma + 20 kgn (N 110 kg/ha) 7042 Toimenpide Aine Määrä Pvm Kasvuaste peittaus Baytan Universal 3 l/tn kylvö N 90 kg/ha rikkatorjunta Tooler + Tomahawk + kiinnite 0,040 kg/ha + 0,4 l/ha + 0,1 l/ha hivenaineruiskutus Multiple + Foliar extra 1 l/ha + 2 l/ha kasvunsääde Terpal 0.7 l/ha ei tarvetta 37 tautitorjunta Comet Pro + Juventus 0.6 l/ha l/ha

27 OHRA BRAGE monitahoinen ohra Satoisuudeltaan uudella tasolla oleva monitahoinen ohra Erittäin korkea hehtolitrapaino Lujakortinen Hyvä taudinkestävyys Brage on Vildeäkin selvästi satoisampi rehu- ja tärkkelysohra. Bragen valkuaissato on virallisissa kokeissa ollut kaikista korkein. Bragen kasvuaika on Vilden luokkaa. Brage soveltuu viljelyyn kaikille maalajeille ja viljelyvyöhykkeille I - IV. Brage menestyy myös happamilla mailla. Bragen korsi on lujuudeltaan monitahoisten ohrien parhaimmistoa. Brage on taudinkestävä lajike, etenkin kestävyys rengaslaikkua vastaan on hyvä. Sadon määrän ja laadun varmistamiseksi tautiruiskutus on yleensä hyödyllistä. Terpal korrensäädekäsittely ( l/ha lippulehdelle) tautiruiskutuksen yhteydessä lisää viljelyvarmuutta, erityisesti multavilla mailla. Bragen typpilannoituksen voi mitoittaa satoisimpien lajikkeiden mukaiseksi. RAGNA rehu- ja tärkkelysohra UUTUUS! Lujakortisin ohra Monitahoisten korkein hehtolitrapaino Todella suuri siemen tsp 46g! Erittäin satoisa Ragna on uuden sukupolven monitahoinen rehu- ja tärkkelysohra. Ragna täydentää norjalaisen jalostajan Graminorin monitahoisten ohralajikkeiden sarjaa. Ragnan hehtolitrapaino ja siemenkoko ovat selvä harppaus eteenpäin monitahoisissa ohrissa. Ne ovat jopa samaa luokkaa kuin monissa kaksitahoisissa ohrissa. Laonkestävyys on kokeissa ollut Vildeäkin parempi ja satotaso on samaa huippuluokkaa kuin Brage ohrassa. Kysy Ragnan siementä ajoissa, sillä saatavuus kevään 2014 kylvöille on rajattu! Ragna on satoisa monitahoinen ohralajike-uutuus. K-MAATALOUS 27