Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella"

Transkriptio

1 Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy

2 Sadon rakentumisen kannalta keskeisten kehitystapahtumien ajoittuminen Kuva: Garcia del Moral ym. 2002

3 Suotuisat kosteusolot ja lämpötila kiihdyttivät mineralisaatiota kasvukaudella 2011 Loka- ja marraskuu 2010 olivat lämpimät ja vähäsateiset. Maan pieneliöstöllä oli hyvät olosuhteet orgaanisen aineksen hajotukseen. Maasta vapautui syksyllä tavanomaista enemmän typpeä. Koska huuhtoutuminen oli vähäistä, liukoinen typpi pysyi pellossa. Myös talvi oli typen kertymiselle suotuisa. Maa routaantui myöhään ja normaalia matalammalta. Mikrobien toiminta jatkui pitkään ja alkoi keväällä aikaisin. Kuten syksy, myös huhtikuu ja toukokuu olivat lämpimät ja vähäsateiset. Kasvukausi jatkui lämpimänä ja kosteana, mikä vaikutti valkuaispitoisuuteen. Syksy 2011 oli monin paikoin poikkeuksellisen sateinen, mutta myös lämmin. Hyvät sadot ja korkeat valkuaiset kuluttivat maan typpivaroja keväällä 2012 maan luontaiset typpivarat vähäiset? Huomio edellisen kasvukauden toteutunut valkuaispitoisuus ja syksyn sateet kevään lannoituksen suunnittelussa.

4 2-lehtivaiheessa alkaa muodostua tähkän aiheita > vegetatiivinen jakso muuttuu generatiiviseksi Viljan 2-lehtivaiheessa valmistuvat tähkän aiheet, eli jo tässä vaiheessa osa satopotentiaalista määräytyy. Liian pieni kylvölannoitus ja/tai liian myöhäinen lisälannoitus heikentää tähkän aiheiden kehittymistä ja alentaa satoa. Kärsiessään stressistä kasvi karsii tähkästä tähkylän aiheita Oras- ja pensomisvaiheessa ravinteiden puute ja kuivuus vähentävät viljan lehtien kasvua ja sivuversojen määrää.

5 Nopean kasvun vaiheessa rypsin hivenravinteiden tarve on suurin Kasvuvaihe Taimettuminen lehtiaste Varren kasvuvaihe Kukkanuppujen muodostuminen alkaa Kukkanuput erottuvat 10 % kukista auki B Mo Mg Mn Suurin tarve kasvukaudella

6 Viljojen hivenravinteiden tarve kasvukaudella 2-4- lehteä Pensomisen alku Kasvuaste Orastuminen Pensomisen loppu Varren kasvun alku Varren kasvun loppu Mn Cu Mg Zn Ravinteen suurin tarve kasvukaudella

7 Onko lohkosi vuosittainen satovaihtelu suurta? Kaikkien ravinteiden antaminen kylvölannoituksena on kasvin kannalta viljelyvarma menetelmä, jos sadot eivät lohkolla vuosittain vaihtele paljon. Kevätkuivuus on meillä yleistä. Satoisten lajikkeiden vaatiman ison typpimäärän antaminen kylvölannoituksena kerralla voi olla riski: entä jos kasvusto ei pysty käyttämään kaikkia ravinteita? Kylvölannoituksen pienentäminen ja loppujen ravinteiden jakaminen kasvustoon tarpeen mukaan pienentää riskiä. Jos lisälannoituksen aikaan on riittävän kosteaa, kasvusto pystyy hyödyntämään myös rakeisen lisälannoituksen. Kevätvehnällä viljelyvarmaksi jakomenetelmäksi on osoittautunut, että kylvölannoituksena annetaan 2/3 typestä YaraMila NPKS lannoitteena ja loput 1/3 typestä tarpeen mukaan kasvukaudella. Pääosan typestä sekä fosfori, kalium, rikki sekä mahdollisuuksien mukaan tarvittavat hivenet kannattaa antaa kasvin käyttöön NPKS lannoitteena kylvettäessä.

8 Pensomis lippulehtivaiheen lannoituksella lisää satoa Jotta kasvukaudenaikaisesta lisälannoituksesta saadaan toivottu hyöty, pitää lannoitus tehdä kasvin sadonmuodostuksen kannalta tärkeissä kehitysvaiheissa. Pensomisvaiheesta lippulehtivaiheeseen eli ennen tähkälle tuloa lisätypellä vaikutetaan pääosin sadon määrään. Korrenkasvuvaiheen alussa alkaa nopean kasvun vaihe, jolloin kaikkia ravinteita tulee olla riittävästi tarjolla. Sopivia tuotteita tässä vaiheessa ovat rikkipitoiset lannoitteet, kuten Suomensalpietari ( ), YaraBela Sulfan N 26, S 14, Kasvu Hiven Salpietari ( ) tai rikkiä ja typpeä sisältävä YaraVita Thiotrac 300 -lehtilannoite.

9 Lisälannoituksesta kaikki teho irti tautientorjunnalla Tarpeenmukainen tautientorjunta viljoilla ja öljykasveilla parantaa rakeisena annetun tai ruiskutetun lisätypen tehoa. Kasvuston vihreys kertoo kasvukunnosta. Sekä kasvunkaudenaikaisella lisätypellä että tautientorjunnalla voi vaikuttaa viljan lehtien vihreyteen ja vihreän alan kestoon ja näin pidentää yhteyttämisjaksoa. Tautientorjunnan mahdollistama sadonlisä kannattaa huomioida myös lisälannoituksen määrässä. Maitotuleentumisvaiheen kevätvehnäkasvustoja. Terve, vihreä kasvusto hyödyntää lisälannoituksen tautista kasvustoa paremmin..

10 Erota typen ja rikinpuutosoireet viljalla Rikin puutosoireet näkyvät ensin nuoremmissa lehdissä Typen puutosoireet näkyvät ensin vanhemmissa lehdissä

11 Tunnista rikinpuutos kasvustosta!

12 Tunnista rikinpuutos kasvustosta! Rikin puutteessa (vasen kukinto) rapsin terälehdet jäävät pieniksi ja vaalean keltaisiksi. Rikin puutteessa rapsikasvustossa esiintyy kuppimaisia lehtiä, joiden reunat ja lehtisuonten välit ovat kellertäviä.

13 YaraVita Thiotrac 300 Vehnälle ja öljykasveille Ravinnesisältö Rikkiä 300 grammaa litrassa (22.8% w/w) Typpeä 200 grammaa litrassa (15.2% w/w) Tuotteen ominaisuudet ja edut YaraVita Thiotrac 300 varmistaa lisätypen hyväksikäytön ja valkuaisen muodostumisen Korkea konsentraatioinen neste, joka sisältää 100 % kasveille käyttökelpoista sulfaattirikkiä. Kasvi pystyy ottamaan rikin nopeammin sulfaattimuodossa kuin alkuainerikkinä, jonka pitää ensi muuttua kasville käyttökelpoiseen muotoon. Ylläpitää kasville tärkeää typpi-rikki suhdetta.

14 YaraVita- lehtilannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden biologinen toimivuus testataan Kotkaniemen tutkimusasemalla Tutustu tankkiseoksiin osoitteessa

15 Lehtilannoitteiden hyvä sekoitettavuus säästää aikaa ja rahaa kertoo YaraVita- lehtilannoitteiden ja eri kasvinsuojeluaineiden fysikaalisesta sekoitettavuudesta Tankmix TM on internet- ohjelma, joka sisältää yli tulosta YaraVita- lehtilannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden sekoitettavuudesta

16 Tähkävaiheen lannoituksella lisää valkuaista Kevätvehnän tähkälle tulon jälkeen tehty typpilannoitus lisää tehokkaimmin jyvien valkuaispitoisuutta. Kotkaniemen tutkimusaseman kenttäkokeissa suurimmat valkuaispitoisuuden nousut myllyvehnällä on saatu, kun lisätyppiruiskutus on tehty jyvien kehityksen alkuvaiheessa. Kasvukauden aikainen lisätyppilannoitus tähkävaiheessa voi nostaa valkuaispitoisuutta 0,5-1,0 %-yksikköä. Sopivia tuotteita tähkävaiheen ruiskutukseen ovat Typpiliuos l/ha tai Typpiliuos 25 l/ha 45 l/ha seoksena typpeä ja rikkiä sisältävän YaraVita Thiotrac l/ha kanssa.

17 Satoisilla öljykasveilla lannoituksen voi myös jakaa Öljykasvien lannoitus hoidetaan perinteisesti kerralla kylvölannoituksena. Myös jaetulla lannoituksella sekä lisälannoituksella päästään hyviin satoihin, kun kasvukausi on suosiollinen. Paras hyöty lisälannoituksesta saadaan öljykasveilla, kun se tehdään ruusukevaiheessa. Myöhäinen lisälannoitus saattaa alentaa siementen öljypitoisuutta Kylvölannoitus YaraMila Hiven 100 kg N/ha, Lisälannoitus Suomensalpietari 40 kg N/ha

18 YaraVita Brassitrel FL Öljykasveille Ravinnesisältö: Typpeä 79 grammaa litrassa (5,2% w/w) Kalsiumia 74 grammaa litrassa (4,9% w/w) Magnesiumia 80 grammaa litrassa (5.2% w/w) Booria 50 grammaa litrassa (3.3% w/w) Mangaania 70 grammaa litrassa (4.6% w/w) Molybdeeniä 4 grammaa litrassa (0.3% w/w) Tuotteen edut ja ominaisuudet Öljykasveille on tärkeää hivenravinteiden tasapainoinen yhdistelmä. YaraVita Brassitrel FL on korkea konsentraatiotuote joka sekoittuu nopeasti ja helposti Turvallinen formulaatti, joka antaa erinomaiset tulokset pitkäaikaisesta vaikutuksesta ja hyvän suojan kasvustolle.

19 YaraVita Bortrac 150 Boorin puutokseen Ravinnesisältö Booria 150 grammaa litrassa (10,9% w/w) Tuotteen edut ja ominaisuudet Erikoislannoite erityisesti öljykasveille, viljoille sekä useille eri erikoiskasveille Riittävä boorin saanti on tärkeää kukinnan onnistumiselle ja tasaiselle tuleentumiselle Boori on tärkeä ravinne nopeasti muodostuvalle uudelle solukolle. Boorin puutteessa myös juurten kehitys on heikompaa Hyvä sekoitettavuus useimpien kasvinsuojeluaineiden kanssa ja nopea sateenkesto

20 Hivenravinteet tehostavat ravinteiden käyttöä Hivenravinteilla on tärkeitä tehtäviä kasvin kasvussa. Siksi ne luetaan viljelykasveille välttämättömiksi kasvinravinteiksi, vaikka niiden määrällinen tarve on pieni. Eri hivenravinteiden tarve vaihtelee kasvin eri osissa. Ne ovat muun muassa mukana yhteyttämisessä, kasvin energiantuotannossa ja monissa säätelytehtävissä. Jos jostain hivenravinteesta on puutetta, kasvi ei pysty hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla muitakaan ravinteita, vaikka niitä olisi riittävästi tarjolla. Siksi hivenravinteiden käyttö hiventen puutostilanteessa useimmiten lisää kasvin yhteyttämiskykyä. Sitä kautta energian tuotto lisääntyy, kasvin vedenotto ja näin myös ravinteiden otto maasta lisääntyy.

21 YaraVita TM Mantrac Pro TM lisäsi satoa yli 900 kiloa Eemeli-kaura 2010

22 Kauralla lisälannoitus pensomis - korrenkasvuvaiheessa Jos kauran kylvölannoitus osoittautuu liian vähäiseksi, kannattaa kasvukaudenaikainen lisätyppi antaa pensomis - korrenkasvuvaiheessa. Kasvukauden aikaisen lisälannoituksen määrä mitoitetaan arvioidun satotason ja laatutavoitteiden mukaan. Mitä pidempi kasvuaika lajikkeella on, sitä enemmän se hyötyy kasvukaudenaikaisesta lisälannoituksesta. Harvassa kasvustossa ja etenkin myöhäisillä lajikkeilla lisälannoitus lisää jonkin verran jälkiversomista.

23 Malttia ohran lisälannoitukseen Mallas- ja rehuohralla kaikki ravinteet kannattaa antaa kylvölannoituksena sopivalla NPKS lannoitteella. Jos mallasohrakasvusto kärsii selkeästi typen puutteesta, voi lisätyppeä mallasohralle antaa 1-solmuvaiheeseen saakka ilman, että valkuainen nousee. Jos rehuohrakasvusto kärsii typen puutteesta tai viljellään pitkän kasvuajan rehuohralajiketta, voi lisätyppeä antaa lippulehtivaiheeseen saakka, jolloin vaikutetaan parhaiten satoon.

24 YaraVita Mantrac Pro Mangaanin puutokseen Ravinnesisältö Typpeä 69 grammaa litrassa (3,8% w/w) Mangaania 500 grammaa litrassa (27.4% w/w) Tuotteen ominaisuudet ja edut Markkinoiden väkevin mangaanilannoite YaraVita Mantrac Pro imeytyy nopeasti kasviin mutta myös vaikutusaika kasvissa on pitkäaikainen mikä edesauttaa useissa tapauksissa harvempia käsittelyjä. Verrattuna mangaanisulfaattiin YaraVita Mantrac Pro on helpompi käsitellä ja soveltuu erilaisiin kasvinsuojeluohjelmiin, näin vältytään erillisiltä ruiskutuskerroilta ja säästetään aikaa ja rahaa.

25 YaraVita Gramitrel Viljoille Ravinnesisältö: Typpeä 64 grammaa litrassa (3,9 % w/w) Magnesiumia 150 grammaa litrassa (9,1 % w/w) Kuparia 50 grammaa litrassa (3,0 % w/w) Mangaania 150 grammaa litrassa (9,1 % w/w) Sinkkiä 80 grammaa litrassa (4,9% w/w) Tuotteen edut ja ominaisuudet Räätälöity viljoille. Tasapainoinen ja konsentroitu ravinnesisältö. Sisältää viljoille tärkeitä hivenravinteita Mn, Cu ja Zn Akuutissa ravinteiden puutostilassa viljalla on nopeasti käytettävissä kaikkia tärkeimpiä hivenravinteita. Korkea konsentraatio ja pitkäaikainen vaikutus kasvustoon. Hyvä sekoitettavuus eri kasvinsuojeluaineiden kanssa ja nopea sateenkesto

26 Fosforin puute näkyy myöhäisempänä tuleentumisena

27 Fosforin merkitys kasvissa Fosfori on pääravinne, jota kasvi tarvitsee useissa eri toiminnoissa; P merkitsee kasville energaa, se toimii energiansiirtäjänä (ATP) osallistuu proteiinisynteesiin sekä nukleiinihappojen, solukalvojen ja hiilihydraattien muodostumiseen Fosforin puute ilmenee heikkona kasvuna normaalia heikompana versoutumisena lehdet ovat normaalia pienempiä ja tummempia hidastuneena kasvin kehityksenä sekä epätasaisena, myöhäisenä tuleentumisena P- merkitys Kasvin kasvu (mm. versominen) + Biomassa + Tähkylöitä/tähkä + Jyvien määrä siemenen paino + Jyvän valkuainen (+) Juurten kehitys + Kukinta ja tuleentuminen + Kasvitaudit & stressi - Fotosynteesi +

28 YaraVita Solatrel moniravinneseos myös viljoille ja öljykasveilla Ravinnesisältö: Fosforia 192 grammaa litrassa Kaliumia 62 grammaa litrassa Kalsiumia 10 grammaa litrassa Magnesiumia 40 grammaa litrassa Mangaania 10 grammaa litrassa Sinkkiä 5 grammaa litrassa Tuotteen edut ja ominaisuudet Tuote on suunniteltu kasvukaudenaikaiseen lisäfosforilannoitukseen sekä hivenravinteiden täydennykseen Oikeaan aikaan tehty lisälehtilannoitus parantaa juurten ja verson kasvua sekä lisää kasvin ravinteidenottoa maasta

29 Kasvu on ravinteiden yhteispeliä. Kiitos!

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Kasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo

Kasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Kasvuohjelma-seminaari 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Sisältö YaraVita N-Sensor YaraVita on tärkeä osa kasvinravitsemusta Huomio yksityiskohtiin Aivan kuin ihmisillä, myös kasveilla pieni määrä ravintoainetta

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013 Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet RATKAISU HIVENRAVINTEIDEN PUUTOKSEEN -sarja on hivenravinneratkaisu kasvien oikea-aikaiseen täsmäkäsittelyyn. Yhdenkin hivenravinteen puute estää

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa

Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa Kaura on Suomessa viljeltävistä viljoista herkin Fusarium-sienten aiheuttamalle punahometartunnalle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että punahomeiden

Lisätiedot

LANNOITEOPAS 2015 2016

LANNOITEOPAS 2015 2016 LANNOITEOPAS 2015 2016 Hyvä sato on viljelijän ja ympäristön etu Hyvä sato on niin viljelijän, ympäristön kuin kuluttajienkin etu. Hyvä sato käyttää tarkkaan ravinteet hyväkseen, eikä turhia päästöjä ilmaan

Lisätiedot

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmen lannoitusohjelmat Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

leveämmäksi 1/14 Miten lannoitteet syntyvät Uudessakaupungissa? Satoisat ohrat hyötyvät kasvukauden aikaisesta lannoituksesta Sivut 38 41 Sivu 8

leveämmäksi 1/14 Miten lannoitteet syntyvät Uudessakaupungissa? Satoisat ohrat hyötyvät kasvukauden aikaisesta lannoituksesta Sivut 38 41 Sivu 8 1/14 YARA SUOMEN LEHTI MAATALOUDEN AMMATTILAISILLE leveämmäksi YaraVita-lehtilannoituksesta hyvät tulokset rapsilla Sivu 10 Ravinnetaseet viime kasvukaudella Sivu 22 Kasvinsuojelu IPM:n mukaiseksi Sivu

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Kasvuohjelmatutkimus 2014

Kasvuohjelmatutkimus 2014 Kasvuohjelmatutkimus 2014 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@agrimarket.fi

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

leveämmäksi Täysi hyöty sato- ja laatupotentiaalista 4/13 Professori Perttu Virkajärvi: nurmen kaliumsuositukset uusiksi Sivut 26 30 Sivut 15 17

leveämmäksi Täysi hyöty sato- ja laatupotentiaalista 4/13 Professori Perttu Virkajärvi: nurmen kaliumsuositukset uusiksi Sivut 26 30 Sivut 15 17 4/13 YARA SUOMEN LEHTI MAATALOUDEN AMMATTILAISILLE leveämmäksi Maatalousmarkkinat: kotieläintuotannossa hyvät näkymät Sivu 9 Toimia Itämeren pelastamiseksi Sivu 22 Ravinteilla laatua vihanneksiin Sivu

Lisätiedot

leveämmäksi 3/15 Superfoodia tuottamassa Tuomas Kekki Sivut 15 17 Viljan vienti vetää Torju rikat ne vievät ravinteita viljoilta

leveämmäksi 3/15 Superfoodia tuottamassa Tuomas Kekki Sivut 15 17 Viljan vienti vetää Torju rikat ne vievät ravinteita viljoilta Viljan vienti vetää Sivu 9 Torju rikat ne vievät ravinteita viljoilta Sivu 8 3/15 YARA SUOMEN LEHTI MAATALOUDEN AMMATTILAISILLE leveämmäksi Superfoodia tuottamassa Tuomas Kekki Sivut 15 17 Maito 2020 -seminaarit

Lisätiedot

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009 Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Seppälä 9.12.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaiseva merkitys juuriston tapaan

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009 Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Raija Roos 11.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaseva merkitys juuriston tapaan

Lisätiedot

leveämmäksi Suuri tietopaketti fosforin merkityksestä 1/2016 18 Perunalle 26 30 Viljoille ja nurmille 32 Peltojen viljavuudelle

leveämmäksi Suuri tietopaketti fosforin merkityksestä 1/2016 18 Perunalle 26 30 Viljoille ja nurmille 32 Peltojen viljavuudelle 1/2016 YARA SUOMEN LEHTI MAATALOUDEN AMMATTILAISILLE leveämmäksi 8 10 11 22 23 Juuret kasvuun Uudet rehuohralajikkeet satoisia ProAgrian Lohkotietopankin tuloksia Suuri tietopaketti fosforin merkityksestä

Lisätiedot

Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta

Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta Perunakasvustossa esiintyvät taudit Lehtipolte 2 Perunakasvustossa esiintyvät taudit Perunarutto Varsikuolio 3 Perunakasvustossa esiintyvät

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Nurmen perustaminen, lannoitus ja korjuuajankohdan merkitys hevosheinän viljelyssä

Nurmen perustaminen, lannoitus ja korjuuajankohdan merkitys hevosheinän viljelyssä Nurmen perustaminen, lannoitus ja korjuuajankohdan merkitys hevosheinän viljelyssä Aktiivitalli -infotilaisuus 18.9.2014 Saarijärvi Minna Toivakka Kehityspäällikkö, nurmet, MMM Yara Suomi Celebration Hoss

Lisätiedot

Kasvuohjelma-tutkimus 2010

Kasvuohjelma-tutkimus 2010 Kasvuohjelma-tutkimus 2010 -ISO-VILJA -sopimusten ennakkonäytetulokset -Kasvuohjelma -koetuloksia ja kokemuksia Kotkaniemestä 2010 Johdanto Ravinnetaseet hyötykäyttöön Maataloutta on pitkään syytetty vesiemme

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus 2013

Kasvuohjelma- tutkimus 2013 Kasvuohjelma- tutkimus 2013 ISO- VILJA - sopimusten ennakkonäytetulokset Havaintolohkot Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma- koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta 2 Johdanto Nyt Itämerta suojelemaan

Lisätiedot

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@hankkija.fi

Lisätiedot

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 Raportin laatinut Juha Salopelto 1 Viljatutkimus 2007 Johdanto Tämän vuotinen tutkimus on koottu runsaan 10 000 tuhannen hehtaarin viljelytiedoista. Suurin kiitos tulee antaa

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Tuloksia ja laatua kasvituotantoon-hanke

Tuloksia ja laatua kasvituotantoon-hanke Tuloksia ja laatua kasvituotantoon-hanke Havaintokoetoiminta Loppuraportti Riitta Savikurki ja Arja Nykänen ProAgria Etelä-Savo Päivi Kurki ja Kari Narinen MTT Mikkeli 31.12.2014 Yhteenveto havaintokoetoiminnan

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Viljat, öljykasvit, herne, erikoiskasvit

Viljat, öljykasvit, herne, erikoiskasvit Viljat, öljykasvit, herne, erikoiskasvit 84 Ohran Kasvuohjelma Ohra on tärkein rehuviljamme. Se on myös teollisuuden merkittävä raaka-aine, jota käytetään maltaan tuotantoon, tärkkelystuotantoon ja etanolituotantoon.

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2012 UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 on kaljuuntuneen, jääpoltteen tai muuten vahingoittuneen nurmikon

Lisätiedot

leveämmäksi 2/14 Hannu Härmälä viljelee säilöheinää ja kasvattaa huippuvarsoja Ennakointia maatalouspolitiikan uudistuksesta Sivut 38 41

leveämmäksi 2/14 Hannu Härmälä viljelee säilöheinää ja kasvattaa huippuvarsoja Ennakointia maatalouspolitiikan uudistuksesta Sivut 38 41 Fazer ja Yara haluavat lisätä täsmäviljelyä Sivu 8 Kuluttajat arvostavat kotimaisia vihanneksia Sivu 12 2/14 YARA SUOMEN LEHTI MAATALOUDEN AMMATTILAISILLE leveämmäksi Hannu Härmälä viljelee säilöheinää

Lisätiedot

Miten hometoksiinit hallintaan?

Miten hometoksiinit hallintaan? Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha

Lisätiedot

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi 8.4.2014 Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi SFTech Oy Kehittää innovaatioita materiaalitehokkuuden tarpeisiin

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

KORKEIDEN VILJASATOJEN TAUSTATEKIJÄT OPTIMAALINEN KASVU JA RAVINTEIDEN OTTO, UTE KROPF

KORKEIDEN VILJASATOJEN TAUSTATEKIJÄT OPTIMAALINEN KASVU JA RAVINTEIDEN OTTO, UTE KROPF 13.11.2014 SÄÄILMIÖ EL NINO JA LA NINA, KIMMO RUOSTEENOJA - Lämpimällä merellä nousevia ilmavirtauksia, kylmässä meressä laskevia ilmavirtauksia. Virtauksien muutokset ohjaavat sadepilviä. o Normaalitilanteessa

Lisätiedot

The Scandinavian Way

The Scandinavian Way Light on nimensä mukaisesti yksinkertaisempi konsepti kuin ja sen koostumus sopii erityisesti tarpeenmukaiseen lannoitukseen. Light koostuu makro ja mikroravinteista sekä hivenaineista, joiden keskinäiset

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kasvuohjelma Opas 2012

Kasvuohjelma Opas 2012 OPAS 2 012 Kasvuohjelma Opas 2012 Julkaisija: Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, 05800 Hyvinkää Postiosoite: PL 390, 05801 Hyvinkää Puhelin: 010 76 83000 Julkaisuajankohta: 1/2012 Asiakaspalautteet

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Sisällys. Tämän kirjan tiedot vastaavat helmikuun 2007 tilannetta. Kemira GrowHow ei vastaa sen jälkeen tapahtuneista muutoksista.

Sisällys. Tämän kirjan tiedot vastaavat helmikuun 2007 tilannetta. Kemira GrowHow ei vastaa sen jälkeen tapahtuneista muutoksista. Sisällys Johdanto... 3 Hyvät neuvot puhelimen päässä... 4 Kaikki alkaa pellosta... 6 Kalkki, kasvukunnon perusta... 12 Etusopimus ei jätä viljelijää yksin... 18 Hyvin suunniteltu on puoliksi laarissa...

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG 12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista

Lisätiedot

Eri typpilannoitteiden ja typen jakamisen vaikutus mallasohran valkuaispitoisuuteen

Eri typpilannoitteiden ja typen jakamisen vaikutus mallasohran valkuaispitoisuuteen Eri typpilannoitteiden ja typen jakamisen vaikutus mallasohran valkuaispitoisuuteen Korpilo, Annika 2010 Laurea Hyvinkää Laurea Ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Eri typpilannoitteiden ja typen jakamisen

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 Martti Vuorinen Rehuviljan ja perunan lannoituskokeiden tuloksia turvemaalta VAALA 1982 ISSN 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu REHUVILJOJEN LANNOITUSTARVE

Lisätiedot

Ravinteiden puutosoireet

Ravinteiden puutosoireet Ravinteiden puutosoireet Lähde: Farmit. 2009. Ravinteiden puutosoireet. Sisältö 1. Typpi, N... 2 2. Fosfori, P... 3 3. Kalium, K... 5 4. Rikki, S... 7 5. Kalsium, Ca... 8 6. Magnesium, Mg...10 7. Boori,

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Mitä Bayer on tutkinut? Kolmen vuoden koesarja 2011 2013 (ja 2014) Neljä sikatilaa:

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET Biolaitostuotteiden hyödyntäminen maataloudessa ja viherrakentamisessa 8.-9.11.2011 Jokioisten Tietotalo, Humppilantie 9 A, Jokioinen Petri Kapuinen Maa-

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

leveämmäksi 2/15 Lannoitevalikoima uudistui: lue perusteet ja tutustu uusiin lannoitusohjelmiin Sivut 27 37

leveämmäksi 2/15 Lannoitevalikoima uudistui: lue perusteet ja tutustu uusiin lannoitusohjelmiin Sivut 27 37 Ilmatieteen laitos ennustaa: Suomeen Pohjois-Saksan ilmasto Sivut 22 23 Ohjeet syysviljojen lannoitukseen Sivut 20 21 2/15 YARA SUOMEN LEHTI MAATALOUDEN AMMATTILAISILLE leveämmäksi Lannoitevalikoima uudistui:

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph

Lisätiedot