HAILUODON KUNNAN LASTENSUOJELUPROSESSIN JA PERHETYÖN KÄSIKIRJA. Hailuodon kunta

Transkriptio

1 Ei pieni puu vielä myrskystä tiedä. Ei pieni puu vielä myrskyä siedä. Ole suojana pienelle suuri puu, jotta pienellä juuret vahvistuu. Pian pienikin myrskyyn valmis on, ja on jäntevä, taittumaton. Mirjami Lähteenkorva Hailuodon kunta HAILUODON KUNNAN LASTENSUOJELUPROSESSIN JA PERHETYÖN KÄSIKIRJA

2 1 Sisällys 2 Mitä on lastensuojelu? Lastensuojeluprosessi Lastensuojeluilmoitus Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojelun tarve Avohuolto Huostaanotto ja sijaishuolto Jälkihuolto Perhetyö avohuollon tukitoimena Lapsiperheiden kotipalvelu Hailuodossa Lastensuojelun perhetyö Hailuodossa Lastensuojelun perhetyön prosessi ja työn kuvaus... 6 LIITTEET

3 2 Mitä on lastensuojelu? Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä toimilla ehkäistään varsinaisen lastensuojelun tarvetta. Ongelmien syntymistä ja pahenemista voidaan ehkäistä tarjoamalla riittävän varhain apua ja tukea. Lastensuojelu perustuu kolmeen perustehtävään: lasten yleisiin kasvuoloihin vaikuttamiseen, vanhempien tukemiseen kasvatustehtävässä ja varsinaiseen lasten suojelutehtävään. Lastensuojelu toivotaan käsitettäväksi laajasti nimenomaan lasten suojeluksi. Se ei ole yksin lastensuojeluviranomaisten toimintaa, vaan se on myös muita viranomaisia sekä kansalaisia koskettava asia. Tärkeä tehtävä ehkäisevän työn toteuttamisessa on perheiden peruspalveluiden toteuttajilla; neuvolalla, päivähoidolla ja koululla. Näiden palveluiden tavoitteena on toimia perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävästi ja lastensuojelutarpeen syntyä ehkäisevästi. Hyvinvointipalvelut ovat avainasemassa perheiden erityisen tuen tarpeen tunnistamisessa. Tuen tarpeen ilmetessä tulee lapsi ja perhe ohjata viipymättä lastensuojelun tai muun erityisen tuen piiriin. Perusteeksi yhteydenotolle riittää, että perheen tai lapsen kanssa työskentelevälle taholle herää epäilys tai huoli perheen ja lapsen tilanteesta. 3 Lastensuojeluprosessi Alla on kuvattuna lastensuojeluprosessin vaiheet lastensuojeluilmoituksesta jälkihuoltoon. Lopusta löytyy myös kaavio lastensuojelun asiakasprosessista (LIITE 1). 3.1 Lastensuojeluilmoitus Lastensuojeluilmoituksen (LIITE 2) voi tehdä kuka tahansa, joka saa tietoon tai havaitsee sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Ilmoituksen tekemistä ei tule viivästyttää tai jättää tekemättä sillä perusteella, että arvioi jonkun muun tahon jo tehneen samasta asiasta ilmoituksen. Ilmoitus tehdään kunnan sosiaalivirastoon, joko puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä virastossa henkilökohtaisesti. Ratkaisu siitä, ryhdytäänkö lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen, tulee tehdä seitsemän arkipäivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta tai muusta lastensuojeluasian vireille tulosta. Sen kuluessa lapselle ja hänen huoltajalleen on myös saatettava tiedoksi se, että lastensuojeluilmoitus on vastaanotettu ja tästä seuraavat toimenpiteet. Tämä aikaraja on asetettu sen vuoksi, että lapsen tilanne tulee tutkituksi riittävän nopeasti ja lasta voidaan tarvittaessa suojella. 3.2 Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojeluasiakkuus alkaa siitä, kun ryhdytään välittömiin kiireellisiin toimiin tai sosiaalityöntekijä päättää tehdä lastensuojelutarpeen selvityksen (LIITE 3). Asiakkuuden alkamisesta lähtien ovat voimassa

4 sosiaalihuollon asiakaslain mukaiset asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet. Asiakkuuden alkamisesta on tehtävä merkintä lasta koskeviin lastensuojeluasiakirjoihin. Lastensuojeluasiakkuuden alettua, on tehtävä selvitys lapsen tilanteesta. Selvityksen teosta vastaa sosiaalityöntekijä, jonka on tehtävä selvitys ilman aiheetonta viivytystä kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Selvitys tehdään yhteistyössä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä mahdollisesti muiden lapselle läheisten ihmisten kanssa. Alussa on tehtävä huolellinen kartoitus lapsen tilanteeseen, jotta voidaan arvioida tarvitseeko lapsi sekä hänen perheensä lastensuojelun tukea ja palveluja. Samalla arvioidaan riskien ja ongelmien merkitystä tämän hetkisessä elämäntilanteessa sekä tulevaisuudessa. Huolellisella selvityksellä voidaan vastata seuraavassa prosessin vaiheessa itse työskentelyllä paremmin ja oikea-aikaisemmin lapsen suojelun ja tuen tarpeisiin. Selvityksestä tehdään yhteenveto, jonka perusteella lastensuojeluasiakkuus jatkuu tai päättyy. Lastensuojelulakiin perustuen selvitys tehdään, vaikka lapsi tai vanhemmat vastustaisivat sen tekemistä. 3.3 Lastensuojelun tarve Lastensuojeluasiakkuuden jatkuttua, sosiaalityöntekijä arvioi tekemänsä lastensuojeluselvityksen perusteella tehdäänkö kiireellinen sijoitus, huostaanotto / sijaishuolto vai tuetaanko avohuollon keinoin. Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia huostaanottoon ja sijaishuoltoon nähden. Keskeisimpänä periaatteena pidetään lapsen vanhempien ja huoltajien tukemista lapsen kasvatuksessa. Avohuollon tukitoimien on oltava lapsen edunmukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia ja riittäviä Avohuolto Avohuollon tukitoimenmuotoja ovat muun muassa: - yleiset sosiaalipalvelut - toimeentulon ja asumisen turvaaminen - lapsen taloudellinen ja muu tukeminen - tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen - tukihenkilö tai perhe - lapsen kuntoutusta tukevat hoito- ja terapiapalvelut - perhetyö - koko perheen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon - loma-, leiri- ja virkistystoiminta - muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia Huostaanotto ja sijaishuolto Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan ryhtyä, jos avohuollon tukitoimet eivät ole olleet mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää esim. perhe- tai laitoshoitona. Huostaanotto on lastensuojelutyön viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Huostaanotosta neuvotellaan tiiviisti lapsen, hänen vanhempiensa ja huoltajiensa

5 kanssa. Lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevat asiat valmistelee sosiaalityöntekijä yhteistyössä toisen lastensuojeluun perehtyneen työntekijän kanssa. Huostaanottotarpeen arvioimiseksi voidaan pyytää lausuntoja lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoilta esim. perheneuvolasta, päivähoidosta, koulusta tai terveydenhuollosta Jälkihuolto Jälkihuoltoa järjestetään sijaishuollon päättymisen jälkeen tai avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos kyseinen sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on yhdessä lapsen tai nuoren sekä hänen verkostonsa kanssa rakentaa nuoren tarpeita vastaava ja parhaalla mahdollisella tavalla tukeva palvelukokonaisuus. Jälkihuollon palveluja ovat - arjessa selviytymisen ja itsenäisen elämän taitojen ohjausta ja neuvontaa - yhteiskunnan palveluihin ohjaamista - apua omien voimavarojen löytämiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun - apua asunnon hankinnassa - tukea koulunkäynnin ja opintojen aloittamiseen ja niistä suoriutumiseen - tukea työllistymiseen ja harjoitteluun - tukea harrastuksiin - taloudellista tukea - mahdollisuutta saada aikuisen säännöllinen tuki sijoituksen jälkeen. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta. Nuorelle jälkihuolto on vapaaehtoista. (LIITE 4). 4 Perhetyö avohuollon tukitoimena Perhetyö osiossa kuvataan Hailuodossa toteutettavaa lastensuojelun perhetyötä ja lapsiperheiden kotipalvelua. Käsikirja on tehty perehdyttämisoppaaksi perusturvan perhetyötätekeville sekä tarjoamaan kunnan luottamuselimille kuvan lastensuojelun perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun toiminnasta ja sisällöstä. Kyseessä on nuori ammattiryhmä, joten täsmällisiä työnkuvauksia ei ole perhetyölle asetettu. Työkäytännöt räätälöityvät paljolti paikallisten ja perheiden tarpeiden mukaan. Lastensuojelulain 34 :n mukaan avohuollon tukitoimiin on ryhdyttävä jos lapsen kasvuolosuhteet vaarantuvat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä sekä jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Perheen tarvitsemat palvelut tulee kartoittaa niin, että ehkäistään lapsen mahdollista huostaanottoa tai kodin ulkopuolelle sijoittamista. Hailuodossa perhetyö kostuu lastensuojelun perhetyöstä ja lapsiperheiden kotipalvelusta, jotka ovat kaksi erillistää toimenkuvaa ja ne pitää olla selkeästi erotettavissa toisistaan. Lastensuojelun perhetyö edellyttää lastensuojelun asiakkuutta, jota ohjaa lastensuojelulaki. Lapsiperheiden kotipalvelun saaminen puolestaan perustuu sosiaalihuoltolakiin eikä näin edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Perheen tulee olla tietoinen siitä, kummalla edellä mainituista työorientaatioilla heidän perheessä työskennellään. Hailuodon kunnassa lastensuojelun perhetyötä ja lapsiperheiden kotipalvelua toteuttaa sama henkilöstö. Perhetyöntekijä on perusturvajohtajan alainen ja perhetyöntekijä tekee tiivistä yhteistyötä sosiaalityöntekijän kanssa.

6 Yhteydenotot perhetyöntekijään tulevat aina perusturvajohtajan tai sosiaalityöntekijän kautta. Perhetyöntekijä on kunnanvirastolla paikalla yleensä maanantai ja torstai aamupäivisin. Hailuodon lastensuojelua ja perhetyötä ohjaavat sosiaalityön eettiset periaatteet ja YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista. Perhetyöllä pyritään yhdessä perheen kanssa vahvistamaan voimavaroja, tukemaan vanhemmuutta ja vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta sekä rakentamaan perheelle tukiverkostoa. 4.1 Lapsiperheiden kotipalvelu Hailuodossa Sosiaalihuoltolain (Shl 17 ) mukainen lapsiperheiden kotipalvelu on kunnan järjestämää sosiaalipalvelua. Kotipalvelulla tarkoitetaan (Shl 20 ) asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja satunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelu on yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista. (Sosiaalihuoltoasetus 607/1983, 9, 1.mom) Lapsiperheiden kotipalvelun yleisempiä kriteereitä: monikkoperhe (esim. kaksosperheet) vammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen perhe perheen äkillinen elämäntilanteen muutos vanhemman väsymys tai uupumus. Lapsiperheiden kotipalvelu ei ole tarkoitettu: sairaan lapsen hoitoon pelkkään siivoukseen äkillisiin sairastapauksiin kotona tehtävään etätyöhön, opiskeluun tai harrastuksiin. Lapsiperheiden kotipalvelu on käytännönläheistä lastenhoidosta, kodinhoidosta, ruuanlaitosta, asiointiavusta aina keskustelutukeen. Asiakassuhde voi olla tilapäistä tai säännöllistä. Tilapäistä kotipalvelua voidaan antaa enintään kolmen kuukauden ajan. Säännöllinen lapsiperheiden kotipalvelu perustuu asiakassuunnitelmaan (LIITE 5), jossa määritellään työntekijän käyttämä työaika (LIITE 6) ja perheen hoitoisuusluokitus. Lapsiperheiden kotipalvelusta peritään perusturvalautakunnan vahvistamat asiakasmaksulakiin ja asetukseen perustuvat maksut. Kotipalvelun asiakkaaksi tullaan henkilökohtaisen yhteydenoton kautta tai perusturvan yhteistyötahojen esimerkiksi neuvolan, koulun tai päivähoidon perheen luvalla ilmaiseman pyynnön kautta. Päätöksen palvelusta tekee perusturvajohtaja. 4.2 Lastensuojelun perhetyö Hailuodossa Lastensuojelulain keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että lapsen oikeudet ja etu otetaan huomioon. Lain tavoitteena on myös turvata lapsen ja hänen perheensä tarvitsemat palvelut ja tukitoimet. Lastensuojelussa kaikki toimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava niin, että ne ovat perusteltuja lapsen näkökulmasta ja tuottavat mahdollisimman hyvän lopputuloksen lapsen kannalta.

7 Lastensuojelulaissa velvoitetaan sosiaalihuollosta vastaava toimielin järjestämään lastensuojelun avohuollon tukitoimena tarvittaessa perhetyötä (Lsl 36 ). Perhetyö voi olla tilapäistä tai säännöllistä ja se perustuu lastensuojelun asiakassuunnitelmaan (LIITE 7). Lastensuojelun avohuollon tukitoimena myönnetty perhetyö on maksutonta. Perhetyö on ohjausta, neuvontaa ja yhdessä tekemistä. Perhetyö voi liittyä: vanhemmuuden tukemiseen lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen syrjäytymisen ehkäisyyn. Perhetyötä tehdään yhteistyössä perheen ja perheenjäsenten kanssa, mutta keskeistä työssä on aina lapsen edun turvaaminen. Lähtökohtana työskentelylle on perheen yksilölliset tarpeet. Perhetyön aloittamista, tavoitteita ja lopettamista koskeva päätöksenteko on sosiaalityöntekijällä. Perhetyötä käytetään myös jälkihuollossa esimerkiksi nuoren itsenäistymisprosessin tukena. Perhetyön tärkeimpiä työmenetelmiä on vuorovaikutus asiakkaan kanssa. Myös perheen jäsenten suhdetta, erityisesti lapsi-vanhempi-suhdetta ja perheen dynamiikkaa korostetaan. Työmenetelmien ja välineiden avulla konkretisoidaan yhdessä perheen tarpeita ja tavoitteita ja työskennellään kohti muutosta. Toiminnallinen tuki on arjen toimintaan liittyvää ohjausta muun muassa kodin ulkopuolella asioimisessa tai kodinhoidollisissa asioissa. Lapsia tavattaessa toiminnallinen tuki voi olla muun muassa erilaisten harrastusten tukemista, pelaamista tai ulkoilua. Asiakasperheitä voidaan myös ohjata hakeutumisessa muiden palveluiden piiriin tai opastaa taloudellisen tilanteen selvittämistä esimerkiksi rahakäyttösuunnitelmien avulla. 4.3 Lastensuojelun perhetyön prosessi ja työn kuvaus Sosiaalityöntekijä tekee lastensuojelun tarpeen selvityksen, jonka aikana tai jälkeen hän tekee perheen kanssa lastensuojelun avohuollon asiakassuunnitelman, jossa sovitaan lastensuojelun perhetyön aloittamisesta avohuollon tukitoimenpiteenä. Ensimmäiselle perhetyön käynnille perheeseen tulevat sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä, jossa tehdään perhetyön suunnitelma (LIITE 7). Tämän jälkeen sosiaalityöntekijä tekee päätöksen perhetyön aloittamisesta. Perhetyön suunnitelma on perhetyöntekijän työväline, johon kirjataan perhetyön kesto, tavoitteet, toimintatavat sekä yhteistyöluvat. Suunnitelman tekemiseen osallistuvat aina vanhempi/vanhemmat, lapsi/lapset, sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä. Perhetyön työskentelyvaiheessa toimitaan yhdessä asetettujen tavoitteiden ja sovittujen vastuiden mukaisesti. Perhetyöntekijä seuraa tavoitteiden toteutumista kirjaamalla jokaisen kotikäynnin ja työskentelyyn oleellisesti vaikuttavat asiat sekä saadut puhelut ja viestit. Suunnitelman toteutusta arvioidaan yhdessä perheen, sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijän kanssa kolmen kuukauden välein. Arviointitilanteessa voi olla tarvittaessa paikalla myös muita perheen sosiaaliseen tai viranomaisverkostoon kuuluvia henkilöitä. Arviointipalaverissa jokaisella perheenjäsenellä on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä siitä kuinka tavoitteet ovat toteutuneet tai jääneet toteutumatta (LIITE 8). Tämän jälkeen perhetyöntekijä kertoo oman näkemyksensä ja viimeiseksi sosiaalityöntekijä. Arviointipalaverin lopuksi päätetään jatkuuko perhetyö vai ei. Jos perhetyölle asetetut tavoitteet ovat optimaalisesti saavutettu, perhe pärjää omillaan tai perheellä on muuta tukea, perhetyö

8 voidaan päättää (LIITE 9). Jos näin ei ole, työskentely perheessä jatkuu ja tehdään uusi perhetyön suunnitelma. Perhetyön tarkoituksena on auttaa perheitä tiivistämällä yhteistyötä viranomaisverkostojen ja mahdollisuuksien mukaan lähiverkoston kanssa. Yhteistyötahot kokoontuvat tarpeen mukaan asiakkaan läsnäollessa tai asiakkaan yhteistyöluvalla. Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat peruspalveluissa sosiaalityö, neuvolat, oppilashuolto ja varhaiskasvatus. Yhteistyötä tehdään myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa esimerkiksi etsimällä lapsille harrastuksia. Perhetyön dokumentointia ohjaavat lastensuojelulaki (417/2007), hallintolaki (434/2003), henkilötietolaki (523/1999), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Lastensuojelulain mukaan jokaisella perheen lapsella, johon lastensuojelun työskentely kohdistuu, on oltava omat asiakastiedot ja dokumentit. Kaikki asiakastiedot ovat salassa pidettäviä. Kirjaaminen vahvistaa kaikkien osapuolten oikeusturvaa, palvelee sosiaalityötä, tuottaa konkreettista kuvausta ja edesauttaa lastensuojelun tavoitteiden arviointia. Perhetyössä dokumentoidaan havainnointia lapsen ja perheen arjesta. On tärkeää huomioida lapsi tiedontuottajana esimerkiksi lasten kanssa työskentelyyn suunniteltuja menetelmiä käyttäen. Perheessä tapahtuvat positiiviset muutokset ja onnistumiset on tärkeää kirjata. Myös ongelmat, huolenaiheet ja työskentelyt esteet tulee dokumentoida. Kirjaamisten tulisi olla avointa myös perheelle. Asiakkaalla on oikeus tutustua häntä koskeviin dokumentteihin. Perhetyöstä ei anneta kirjallisia lausuntoja suoraan ulkopuoliselle taholle muuten kuin sosiaalityöntekijän pyynnöstä.

9 LASTENSUOJELUPROSESSI LIITE 1 ASIAN VIREILLETULO (oma yhteydenotto, ls-ilmoitus, tieto palvelun yhteydessä) - ARVIO TOIMENPITEEN TARPEESTA 7vrk Asiakkuutta ei synny LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS - YHTEENVETO TODETAAN LASTENSUOJELUN TARVE Ei lastensuojelun tarvetta, asiakkuus päättyy - EHDOTUS TOIMENPITEESTÄ - ASIAKASSUUNNITELMA KIIREELLINEN HUOSTAANOTTO AVOHUOLLON SIJOITUS JA SIJAISHUOLTO TYÖSKENTELY JÄLKIHUOLTO Lastensuojelun tarve poistuu, asiakkuus päättyy

10 LASTENSUOJELUILMOITUS LIITE 2 Lastensuojeluilmoitus / 20 Otetaan vastaan kirjallisena tai suullisena (puhelimitse tai henkilökohtaisella käynnillä). Ilmoituksen tekijä täyttää lomakkeen niiltä osin kuin hänellä on tiedot olemassa. Lapsen nimi Ikä Henkilötunnus Osoite ja yhteystiedot Lapsi asuu Äidin Isän Muun huoltajan kanssa Huoltajan nimi Henkilötunnus Osoite ja yhteystiedot Lastensuojeluilmoituksen sisältö (kuvaile omin sanoin)

11 Onko lapselle kerrottu lastensuojeluilmoituksesta? Kyllä Ei Ei tietoa Lisätietoja Onko lastensuojeluilmoituksesta ilmoitettu huoltajalle/huoltajille? Kyllä Ei Ei tietoa Lisätietoja Ilmoituksen tekijä Virka-asema / ammattinimike ja toimipaikka Yhteystiedot Ilmoituksen tekijä on yksityishenkilö, joka kieltää antamasta tietoja ilmoittajasta asian osalliselle Syy:

12 Ilmoittajataho ilmoittaja on nimetön lapsi itse lapsen vanhempi/huoltaja muu perheen jäsen muu omainen/sukulainen muu yksityinen henkilö lasten- ja äitiysneuvola päivähoito kotipalvelu sosiaalityöntekijä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta opetustoimi tai muu opetuksen tai koulutuksen järjestäjä terveydenhuollon ammattilainen lasten- ja nuorten psykiatrinen hoito perheneuvola mielenterveyspalvelut lastensuojelulaitos perhehoitaja turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminta sosiaalipäivystys muu sosiaalipalvelujen tuottaja muu terveydenhuollon palveluiden tuottaja poliisitoimi seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa oleva henkilö kouluterveydenhoitaja nuorisotoimi päihdehuolto hätäkeskus palo- ja pelastustoimi rikosseuraamuslaitos muu, mikä? ilmoittajataho ei ilmene ilmoituksesta Ilmoitus on vastaanotettu / 20 Ilmoituksen vastaanottaja Virka-asema / ammattinimike

13 YHTEENVETOLOMAKE LIITE 3 Lastensuojelutarpeen selvittäminen Työntekijän nimi Päivämäärä Perheen perustiedot (nimi, syntymävuodet, osoite, puhelinnumerot) Syy asiakkaaksi tuloon Tapaamiset arviointivaiheen aikana (pvm:t, työntekijät, läsnäolijat, työmenetelmät) Lapsen näkemys tilanteesta Vanhempien näkemys tilanteesta

14 Verkoston näkemys tilanteesta Sosiaalityöntekijän näkemys tilanteesta (lapsen ja vanhempien voimavarat, lapseen ja vanhemmuuteen kohdistuva huoli, kodin olosuhteet) Sosiaalityöntekijän esitykset asiakkuuden tarpeesta jatkossa sekä jatkotyöskentelystä Allekirjoitukset

15 JÄLKIHUOLTONUOREN ASIAKASSUUNNITELMA LIITE 4 Nuoren nimi: Aika ja paikka: Osallistujat Nuoren läheiset henkilöt ja tukiverkosto Lastensuojelun tausta Nuoren tilanne

16 Voimavarat ja tuen tarpeet Jälkihuollon tavoitteet Jälkihuollon toteutus Nuoren terveys Suunnitelman tarkistus

17 Allekirjoitus Paikka Aika Nuori Sosiaalityöntekijä Jälkihuoltotyöntekijä

18 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN SUUNNITELMA LIITE 5 Perheenjäsenet ja henkilötunnukset Perheen yhteystiedot (osoite ja puhelinnumerot) Aika ja paikka Läsnäolijat Lähiverkostoon kuuluvat tärkeät henkilöt Viranomaisverkosto

19 Perheen elämäntilanne tällä hetkellä Perheen voimavarat ja vahvuudet Perheen tuen tarve Perhetyön tavoitteet Perhetyön toteutus Lapsen terveys Kotipalvelun kesto

20 Kuljetuslupa Annan perhetyöntekijälle luvan kuljettaa lastani autolla vanhempien vastuulla Annan luvan kuljettaa lastani En anna lupaa kuljettaa lastani Lupa yhteistyöhön Perhetyöntekijä tekee yhteistyötä sosiaalityöntekijän kanssa ja lisäksi asiakas antaa luvan yhteistyöhön seuraaviin yhteistyötä tekeviin tahoihin perheen asioissa: Neuvola Erityispalveluyksiköt (mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut) Päivähoito Erikoissairaanhoito (terveyskeskuspsykologit, puheterapeutit,lääkäri) Koulu (opettaja, terveydenhoitaja) muut, mitkä? Perhetyöntekijöitä sitoo salassapito- ja vaitiolovelvollisuus kuten laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta edellyttää (15 ). Toimintaperiaatteisiin kuuluu ehdoton luottamuksellisuus. Perhetyön aikana asiakas antaa luvan perhetyöhön liittyvien olennaisten tietojen hankintaan ja asioiden käsittelemiseen. Tarvittaessa perhetyöntekijällä on lastensuojelulain (25 ) mukainen ilmoitusvelvollisuus sosiaaliviranomaisille. Perhetyöntekijät kirjaavat perhetyön etenemisen ja suunnitelman toteutumiseen liittyviä asioita. Perhetyön suunnitelma on sosiaalihuollon asiakirja (sosiaalihuollon asiakaslaki 3 3 mom. ja 14 ). Allekirjoitus Aika Paikka Huoltaja Huoltaja Perhetyöntekijä Jakelu

21 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUKÄYNNIT LIITE 6 Nimi Osoite kuu päivä klo 2.päivä klo 3.päivä klo 4.päivä klo 5.päivä klo 6.päivä klo 7.päivä klo 8.päivä klo 9.päivä klo 10.päivä klo 11.päivä klo 12.päivä klo 13.päivä klo 14.päivä klo 15.päivä klo 16.päivä klo 17.päivä klo 18.päivä klo 19.päivä klo 20.päivä klo 21.päivä klo 22.päivä klo 23.päivä klo 24.päivä klo 25.päivä klo 26.päivä klo 27.päivä klo 28.päivä klo 29.päivä klo 30.päivä klo 31.päivä klo Allekirjoitus

22 LASTENSUOJELUN PERHETYÖN SUUNNITELMA LIITE 7 Perheenjäsenet ja henkilötunnukset Perheen yhteystiedot (osoite ja puhelinnumerot) Aika ja paikka Läsnäolijat Lähiverkostoon kuuluvat tärkeät henkilöt Viranomaisverkosto

23 Lastensuojelun tausta Perheen elämäntilanne tällä hetkellä Perheen voimavarat ja vahvuudet Perheen tuen tarve Perhetyön tavoitteet

24 Perhetyön toteutus Eriävät mielipiteet tuen tarpeesta, tavoitteista ja tukitoimista Lapsen terveys Suunnitelman tarkistus Kuljetuslupa Annan perhetyöntekijälle luvan kuljettaa lastani autolla vanhempien vastuulla Annan luvan kuljettaa lastani En anna lupaa kuljettaa lastani

25 Lupa yhteistyöhön Perhetyöntekijä tekee yhteistyötä sosiaalityöntekijän kanssa ja lisäksi asiakas antaa luvan yhteistyöhön seuraaviin yhteistyötä tekeviin tahoihin perheen asioissa: Neuvola Erityispalveluyksiköt (mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut) Päivähoito Erikoissairaanhoito (terveyskeskuspsykologit, puheterapeutit,lääkärit) Allekirjoitus Koulu (opettaja, terveydenhoitaja) muut, mitkä? _ Perhetyöntekijöitä sitoo salassapito- ja vaitiolovelvollisuus kuten laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta edellyttää (15 ). Toimintaperiaatteisiin kuuluu ehdoton luottamuksellisuus. Perhetyön aikana asiakas antaa luvan perhetyöhön liittyvien olennaisten tietojen hankintaan ja asioiden käsittelemiseen. Tarvittaessa perhetyöntekijällä on lastensuojelulain (25 ) mukainen ilmoitusvelvollisuus sosiaaliviranomaisille. Perhetyöntekijät kirjaavat perhetyön etenemisen ja suunnitelman toteutumiseen liittyviä asioita. Perhetyön suunnitelma on sosiaalihuollon asiakirja (sosiaalihuollon asiakaslaki 3 3 mom. ja 14 ). Paikka Aika Huoltaja Huoltaja Lapsen allekirjoitus Sosiaalityöntekijä Perhetyöntekijä Jakelu

26 LASTENSUOJELUN PERHETYÖN VÄLIARVIOINTI LIITE 8 Aika ja paikka Suunnitelmat laatijat Perhetyölle asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointi Mitkä tavoitteista on saavutettu ja miksi? Mitkä tavoitteista on saavuttamatta ja miksi? _ Perhetyön uusi suunnitelma

27 Seuraava perhetyön arviointiajankohta Palautetta tehdystä perhetyöstä Allekirjoitus Paikka Aika Huoltaja Huoltaja Lapsen allekirjoitus Sosiaalityöntekijä Perhetyöntekijä Jakelu

28 LASTENSUOJELUN PERHETYÖN LOPPUARVIOINTI LIITE 9 Aika ja paikka Osallistujat Perhetyö lopetetaan, koska Miten asetetut tavoitteet ja toiveet toteutuivat perhetyön aikana _ Mitkä jäivät toteutumatta? Miten yhteistyö perhetyöntekijän kanssa sujui Muuta palautetta

29 Sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijän yhteinen loppuyhteenveto Allekirjoitus Paikka Aika Huoltaja Huoltaja Sosiaalityöntekijä Perhetyöntekijä Jakelu