Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 566/2007 vp Jauhopölyn enimmäispitoisuusraja leipomoissa Eduskunnan puhemiehelle Hämeen työsuojelupiiri on antamallaan päätöksellä velvoittanut erään leipomoyrityksen euron uhkasakolla mennessä suorittamaan mm. seuraavan toimenpiteen: "Työpaikan ilmanvaihto ja muut tekniset järjestelyt tulee tehdä niin, että jauhopölyn pitoisuus työkohteissa on alle 2 mg/m³ työntekijän hengitysvyöhykkeellä, koska jauhopölyn haitalliseksi tunnettua pitoisuutta on voimaan tulleella asetuksella alennettu 2 mg/m³:een". Leipomoalalla on vuosikausien ajan noudatettu jauhopölyn osalta orgaanisen pölyn HTP-arvoa (haitalliseksi tunnetut pitoisuudet). Orgaanisen pölyn HTP-arvo on 5 mg/m³. Kun leipomoalan yritysten, myös suurehkojen, on ollut vaikeaa saavuttaa jo aikaisemmin voimassa olleen orgaanisen pölyn raja-arvoa, niin miten sitten yrityksissä pystyttäisiin saavuttamaan uuden asetuksen mukainen jauhopölyn raja-arvo? Uuden asetuksen voimaantulon ja siihen liittyneen valmistelun tekee erikoiseksi se, ettei Suomen Leipuriliitto ry:ssä tai edes Elintarviketeollisuusliitto ry:ssä ole ollut asiasta mitään tietoa. Näistä kummaltakaan liitolta ei pyydetty minkäänlaista kannanottoa tai lausuntoa, kun asetusmuutosta ministeriössä valmisteltiin. Uusi rajaarvo tuli ilmi, kun leipuriyrittäjä kertoi saamastaan uhkasakosta. Valitettavasti tällainen menettely on nykyisin enemmän sääntö kuin poikkeus. Sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun tiedon mukaan asiaa olisi kylläkin käsitelty ns. kolmikannassa, mutta se ei ole ilmiselvästi ollut riittävää alan käytännön kannalta. Asetuksessa on palattava ennen muutosta olleeseen ko. pykälän muotoiluun. Mahdottomuuksia ei pidä edellyttää. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus palauttaa asetusmuutoksella leipomoiden työkohteiden hengitysilman orgaanisen pölyn korkeimman sallitun pitoisuuden arvoon 5 mg/m³ (HTP-arvo)? Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2007 Erkki Pulliainen /vihr Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pulliaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 566/2007 vp: Aikooko hallitus palauttaa asetusmuutoksella leipomoiden työkohteiden hengitysilman orgaanisen pölyn korkeimman sallitun pitoisuuden arvoon 5 mg/m 3 (HTP-arvo)? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työturvallisuuslain 38 :ssä on valtuutussäännökset, joiden nojalla valtioneuvosto voi antaa kemiallisten tekijöiden raja-arvoja ja sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa säännöksiä kemiallisten tekijöiden haitalliseksi tunnetuista pitoisuuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö on asiaa valmistelleen kemian työsuojeluneuvottelukunnan ehdotuksen mukaisesti vahvistanut asetuksellaan (795/2007) jauhopölyn haitalliseksi tunnetuksi pitoisuudeksi eli HTP-arvoksi 2 mg/m 3 kahdeksan tunnin keskipitoisuutena. Valtioneuvoston asettamassa kemian työsuojeluneuvottelukunnassa on jäseniä ja varajäseniä sosiaali- ja terveysministeriöstä, työsuojelun piirihallinnosta, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksesta, ympäristöministeriöstä, Suomen Ympäristökeskuksesta, kauppa- ja teollisuusministeriöstä, Turvatekniikan keskuksesta, Kemianliitosta, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöstä, Kemianteollisuudesta, Teknisen Kaupan Liitosta ja Elinkeinoelämän keskusliitosta. Kemian työsuojeluneuvottelukunnan perustelumuistion mukaan muistio on nähtävänä neuvottelukunnan kotisivulla tutkimukset viittaavat siihen että jauhopölyaltistumiset voivat aiheuttaa tulehdusreaktioita hengityselimistön eri osissa sekä herkistymistä josta voi olla seurauksena astma. Herkistymiseen näyttää yleensä liittyvän pitkähkö latenssiaika, jonka pituuteen myös atopialla on osuutta. Hengitystieoireisiin ei aina liity astmaa, vaan ne voivat olla seurausta ärsytysvaikutuksista. Toisaalta on selvää että herkistymisen ehkäiseminen on kriittistä koskapa sitä tapahtuu jo pienemmissä pitoisuuksissa kuin hengitystieärsytystä ja siihen liittyviä oireita. Atooppisten työntekijöiden herkistyminen olisi myös erityisesti otettava huomioon. Terveysperustaiseksi jauhopölyn raja-arvoksi olisi neuvottelukunnan käsityksen mukaan ollut sopiva yhdysvaltalaisen ACGIH:n TLV-arvo 0,5 mg/m 3. Nykytietämyksen mukaan altistumisten pysyessä tämän raja-arvon alapuolella ei näytä aiheuttavan altistuvissa työntekijöissä herkistymistä eikä hengitysteiden ärsytysvaikutuksia. Neuvottelukunta kuitenkin katsoi, että tämän terveysperustaisen raja-arvon toteuttaminen HTP-arvona ei taloudellisesti ja teknisesti ole Suomessa toistaiseksi mahdollista. Näin ollen neuvottelukunta päätti ehdottaa arvoa 2 mg/m 3 (hengittyvän pölyn jae). Sen noudattaminen mitä todennäköisimmin vähentää syntyvien ammattitautien määrää joskaan ei ilmeisesti ehkäise niiden syntymistä kokonaan. Neuvottelukunta totesi kuitenkin, että teknisen kehityksen ja työtapojen muutoksien seurauksena tämä arvo tulisi voida muuttaa tulevaisuudessa terveydellisin perustein määräytyväksi HTP-arvoksi. Perustelumuistiossaan neuvottelukunta ilmoitti harkitsevansa HTP-arvon muuttamistarvetta lähivuosina. 2

3 Ministerin vastaus KK 566/2007 vp Erkki Pulliainen /vihr Jos sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella vahvistettu kemiallisen altisteen haitalliseksi tunnettu pitoisuus työpaikan ilmassa ylittyy, työnantajan on ryhdyttävä työturvallisuuslain edellyttämiin tarpeellisiin toimenpiteisiin huolehtiakseen työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on otettava HTP-arvot huomioon työpaikan ilman epäpuhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioidessaan. Erikseen ovat valtioneuvoston asetuksella vahvistetut sitovat rajaarvot. Työnantajan on huolehdittava, ettei rajaarvo ylity. Asiasta on säädetty kemiallisista tekijöistä työssä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (715/2001). Väärinkäsitysten välttämiseksi on syytä todeta, että nyt puheena oleva jauhopölyn pitoisuusarvo, haitalliseksi tunnettu pitoisuus, ei ole valtioneuvoston vahvistama enimmäispitoisuusraja, jota ei missään tapauksessa saisi ylittää. Ministeriö järjestää käsitteistön selkeyttämiseksi ja valvontakäytännön yhdenmukaistamiseksi tarpeellista koulutusta. Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 566/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Erkki Pulliainen /gröna: Ämnar regeringen genom en förordningsändring återställa den högsta tilllåtna koncentrationen av organiskt damm på bageriarbetsplatserna till 5 mg/m3 (HTP-värde)? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Arbetarskyddslagens 38 innehåller bemyndigandebestämmelser med stöd av vilka statsrådet kan sätta gränsvärden för kemiska agenser och social- och hälsovårdsministeriet kan utfärda bestämmelser om de koncentrationer av kemisk exponering som befunnits skadliga. Delegationen för arbetarskydd beträffande kemiska ämnen har berett ärendet. Enligt delegationens förslag har social- och hälsovårdsministeriet genom sin förordning (795/2007) stadfäst att den koncentration av mjöldamm som befunnits skadlig, dvs. mjöldammets HTP-värde, är 2 mg/m 3 som en genomsnittshalt för åtta timmar. Delegationen för arbetarskydd beträffande kemiska ämnen, som statsrådet har tillsatt, har medlemmar och suppleanter från social- och hälsovårdsministeriet, arbetarskyddets distriktsförvaltning, Social- och hälsovårdens produkttillsynscentral, miljöministeriet, Finlands miljöcentral, handels- och industriministeriet, Säkerhetsteknikcentralen, Kemifacket, Finlands Fackförbunds Centralorganisation, Kemiindustrin, Tekniska Handelsförbundet och Finlands Näringsliv. Enligt delegationens motiveringspromemoria som är tillgänglig på delegationens webbsida tyder forskningar på att exponering för mjöldamm kan orsaka inflammationsreaktioner i olika delar av andningsorganen samt medföra allergi som kan leda till astma. Allergi verkar vanligtvis ha en ganska lång latenstid, och även atopi påverkar latenstidens längd. Symtom i andningsorganen är inte alltid förknippade med astma utan de kan bero på irritation. Å andra sidan är det klart att det är kritiskt att förebygga allergi eftersom den kan förekomma redan vid lägre halter än andningsorganens irritation och dess symtom. Man borde också särskilt beakta allergier hos de arbetstagare som är atopiker. Enligt delegationens uppfattning skulle den amerikanska ACGIH:s TLV-värde 0,5 mg/m 3 varit ett lämpligt hälsomotiverat gränsvärde för mjöldamm. Enligt nuvarande vetande verkar sådan exponering som förblir under detta gränsvärde inte orsaka allergi eller irritation i andningsorganen hos exponerade arbetstagare. Delegationen ansåg emellertid att det tills vidare inte är ekonomiskt och tekniskt möjligt att i Finland använda detta hälsomotiverade gränsvärde som HTP-värde. Därför beslöt delegationen att föreslå värdet 2 mg/m 3 (inhalerbar dammfraktion). Då man tillämpar detta gränsvärde är det mycket sannolikt att antalet yrkessjukdomar minskar, även om tillämpningen av gränsvärdet inte helt förebygger dessa sjukdomar. Delegationen konstaterade emellertid att eftersom teknologin utvecklas och arbetssätt ändras borde man i framtiden kunna ändra detta värde och ta i bruk ett HTP-värde som bestäms på hälsomotiverade grunder. I sin motiveringspromemoria meddelade delegationen att den överväger 4

5 Ministerns svar KK 566/2007 vp Erkki Pulliainen /vihr behovet att ändra HTP-värdet under de närmaste åren. Om halten av en kemisk agens i arbetsplatsens luft överskrider den nivå som genom social- och hälsovårdsministeriets förordning har stadfästs som skadlig, skall arbetsgivaren vidta de nödvändiga åtgärder som arbetarskyddslagen förutsätter för att trygga arbetstagarnas säkerhet och hälsa i arbetet. Arbetsgivaren skall beakta HTP-värdena då han eller hon bedömer luftens orenhet på arbetsplatsen, arbetstagarnas exponering och mätningsresultatens betydelse. Statsrådet har genom sin förordning separat stadfäst bindande gränsvärden. Arbetsgivaren skall sörja för att gränsvärdena inte överskrids. Om detta bestäms i statsrådets förordning om kemiska agenser i arbetet (715/2001). För att undvika missförstånd är det skäl att konstatera att det koncentrationsvärde av mjöldamm som man här talar om, koncentration som befunnits skadlig, är inte den gräns för högsta tillåtna koncentration som statsrådet stadfäst och som under inga omständigheter får överskridas. Ministeriet ordnar behövlig utbildning för att klarlägga terminologin och förenhetliga tillsynspraxisen. Helsingfors den 9 januari 2008 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 5