HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 1 a pöydälle pantu asia JÄTKÄSAAREN ALOITUSALUEEN ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS Kslk , HelSa / , HelSa s-posti , Helsingin Alku Asunto Oy , Helsingin Laivapoika As Oy , Helsingin Sinikaisla As Oy , Helsinkiläisten veneseurojen neuvottelukunta Helvene , Holttinen Tiina , Hovila Päivi , Jätkäsaari seura - JS ry , Jätkäsaari seura -JS ry , Kahilampi Ari , Kampin kaupunginosayhdistys ry , Kampin kaupunginosayhdistys- Kampens stadsdelsförening ry s-posti , Kautto Jussi , Kuusinen Heidi , Lauttasaari-Seura ry , Lauttasaari- Seura ry s-posti , Merenkulkulaitos 416/032/ , Moilanen Jari , Moilanen Jari ym , Nordin Leif , Nurmi Eija , Nurmi Veijo, Rapola Heikki , Ruoholahti-Jätkäsaari-Seura ry , Ruoholahti-Jätkäsaari-Seura ry s-posti , Saloranta Pauli , Schütt Hilkka , Seppälä Tuija ym , Sinkko Pipsa , Sosv , Sosv , Suni Matti , Suomen luonnonsuojeluliitto , Tahvanainen Sirpa , Töölö - Seura - Sällskapet Tölö ry s-posti , Vapola Petri , Vartio Seppo , Westerholm Ami , Vilppula-Sjöblom Minna ym , VR , Värtö Pertti , Ymk Hankenro kaupunginosan (Länsisatama) vesialuetta koskeva asemakaavaluonnos sekä 4. kaupunginosan (Kamppi) katualuetta ja 20. kaupunginosan (Länsisatama) kortteleita ja tontteja 20017/12 ja 20019/1 sekä satama-, katu-, tori-, liikenne-, vesi- ja suojaviheralueita koskeva asemakaavan muutosluonnos. Alueen sijainti Tiivistelmä Alue sijaitsee pääosin Länsisataman kaupunginosassa sekä pieneltä osin Kampin kaupunginosassa. Alue rajautuu koillisessa Ruoholahdenrantaan rajautuviin kortteleihin ja idässä mereen Hietalahdessa. Luoteessa alueen rajana on Ruoholahden toteutetut asuinkorttelit. Lounaassa alueen rajaus kulkee Jätkäsaaren osayleiskaavan mukaista Länsisatamankadun linjausta pitkin. Asemakaavan muutos mahdollistaa pääosin tavarasatamakäytössä olleen alueen pohjoisimman osan muuttamisen asuin- ja työpaikkaalueeksi. Tämä asemakaavan muutos on ensimmäinen, joka

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 2 a valmistellaan kesällä 2006 lainvoiman saaneen Jätkäsaaren osayleiskaavan pohjalta. Kaavan ensimmäisenä tavoitteena on laajentaa kantakaupunkimaista rakennetta Jätkäsaareen. Tähän kaupunkirakenteeseen kuuluvat tiiviit korttelit, kokoojakatujen varsilla sijaitsevat liiketilat maantasossa, rikas kattokerrosten maailma sekä sekoittuneet toiminnot. Kerrostaloasumisen kehittämiseen tullaan jatkosuunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa paneutumaan huolella. Toisena tavoitteena on rakentaa kaupunginosa, missä myös lapsiperheet viihtyvät. Kantakaupungin lapsiluku on vähentynyt jatkuvasti. Lapsille turvallisessa kaupungissa päähuomio on liikenteessä ja siihen liittyvissä ratkaisuissa. Lapsiperheille sopivia asuntoja taataan edellyttämällä suurimmassa osassa aluetta asuntojen minimikeskikooksi 85 m 2. Kolmantena olennaisena tavoitteena on toimiva joukkoliikenne. Jätkäsaaressa se hoidetaan raitiovaunuilla. Tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen liikenneverkko ja tiheä vuoroväli. Myös muistumat tavarasatamatoiminnoista pyritään säästämään. Kaavan alueella sijaitsevat kaikki Jätkäsaaren suojeltavat rakennukset. Säästettäviin kuuluvat laiturirakenteet ja viimeinen jäljelle jäänyt satamanosturi. Kaavaluonnos osoittaa rakennusoikeutta asumiselle yhteensä k-m 2, liiketiloja k-m 2, toimistotiloja k-m 2, hotellikäyttöön k-m 2 ja julkisille rakennuksille k-m 2. Aluetehokkuus on e = 1,27 ja keskimääräinen korttelitehokkuus e=2,5 Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty Helsingin kaupungin aloitteesta. Lähtökohdat Maakuntakaava Yleiskaava vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajama-aluetta. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto , tullut

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 3 a Asemakaavat Maanomistus Alueen yleiskuvaus kaava-alueella voimaan ) alue on asuin- ja työpaikka-aluetta. Yleiskaavassa Jätkäsaari on rajattu suunnittelualueeksi, jossa maankäyttömuotojen ja niiden välisten suhteiden sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella. Jätkäsaaren alueelle on laadittu osayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi Osayleiskaavassa kaava-alue on pääosin kerrostalovaltaista sekoittunutta kaupunkirakennetta palveluineen ja työpaikkoineen. Keskellä on suuri puisto. Osayleiskaava sai lainvoiman Alueella on osittain voimassa vahvistettu asemakaavan muutos nro Siinä alue on satama-aluetta ja satamatoimintaa palvelevien varastorakennusten korttelialuetta. Alueella on lisäksi osittain voimassa vahvistettu asemakaavan muutos nro 8337, vahvistettu asemakaavan muutos nro 9590, vahvistettu asemakaava ja asemakaavan muutos nro 10030, sekä vahvistettu asemakaavan muutos nro Mechelininkadun katu- ja liikennealueella on voimassa vahvistettu asemakaava ja asemakaavan muutos nro 9771 sekä osittain myös vahvistettu asemakaavan muutos nro Vanhin alueella voimassa oleva asemakaava nro 117 on vuodelta 1916 koskien Ruoholahdenrannan katualuetta. Satama-alueen raideliikennettä koskee vahvistettu asemakaava ja asemakaavan muutos nro Helsingin kaupunki omistaa asemakaava-alueen maan. Alueella toimii tällä hetkellä pääosa Helsingin tavarasatamasta ja toinen matkustajasatama. Asemakaava-alueen pinta-ala on 37,3 hehtaaria, josta maa-aluetta

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 4 a Alueen historia Rakennettu ympäristö 33,3 ha ja vesialuetta 4 ha. Mechelininkadun katualueen osuus kokonaisalasta on 3,8 ha. Valtaosa alueesta on tavarasatamaan kuuluvaa asfalttipintaista konttikenttää. Alue on alkujaan koostunut kolmesta saaresta: Jätkäsaaresta, Hietasaaresta ja Saukko-nimisestä saaresta luvun alussa Jätkäsaaresta kaavailtiin huvilayhdyskuntaa. Rautatie Helsingin kantakaupunkia kiertämään rakennettiin Katajanokan satamaan 1800-luvun lopulla. Radan rakentamisen jälkeen Hietalahden pohjukassa ollutta satamaa laajennettiin Jätkäsaareen. Ajan myötä saarten kalliot louhittiin tasaisiksi ja saaret yhdistettiin toisiinsa täytöillä. Täytöt ulottuvat nykyään enimmillään maksimissaan yli kilometrin päähän luonnollisesta rantaviivasta. Ensimmäisinä vuosikymmeninä satama koostui pääosin puisista yksikerroksisista varastorakennuksista ja 1930-luvulla rakennettiin itärannalle Lars Sonckin suunnittelemat tiiliset makasiinit, jotka ovat vieläkin rantajulkisivua komistamassa. Nostureita Jätkäsaaressa oli kuusikymmenluvulla enimmillään yli kuusikymmentä. Asemakaava-alueella on jäljellä enää yksi nosturi, joka liittyy L3-makasiiniin. Tavaraliikenne siirtyi konttitekniikkaan 1970-luvulla. Konttilaivojen laiturit rakennettiin yhä kauemmaksi Hietalahdesta luvun puolivälissä Jätkäsaaressa käynnistettiin matkustajaliikenne pääosin Helsingin ja Tallinnan välillä. Maapohja on pääosin täyttöä, tasaista asfalttikenttää, missä varastoidaan kontteja suorakulmaisissa riveissä. Jätkäsaaren vanhimmat rakennukset sijaitsevat aloitusasemakaavan alueella. Rakennukset on rakennettu useamman vuosikymmenen aikana. Bunkkeri on Jätkäsaaren suurin rakennus. Se valmistui 1972 ja on bruttoalaltaan yli neliötä. Se oli aktiivisessa käytössä talletusvarastona aina siihen asti, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 5 a Nykyään rakennus on vajaakäytössä. Kellarikerrokseen on rakennettu väliaikainen rakennusviraston varikko. Sataman nykyinen huoltorakennus, entinen ns. huutokonttori on rakennettu 1937 ja laajennettu Asemakaava-alueen halkaisee leveimmillään yhdeksän kiskoparia. Satamaraide ylittää samassa tasossa muun liikenteen kanssa Mechelininkadun, mikä aiheuttaa ruuhkia. Ruuhkia aiheuttaa samassa risteyksessä myös tavarasataman rekkaliikenne. Mechelininkatu on kaava-alueen osalla jäsentymätön, autokaistat väistelevät rautatiekiskoja. Viheralueita kadun molemmin puolin leimaa väliaikaisuuden tuntu. Jätkäsaaren kannakselta kaakkoon ranta on hyvässä kunnossa. Rantareittiä elävöittävät peilipallo-taideteokset. Jätkäsaaren laivalaiturin rakentaminen aloitettiin 1920-luvun alussa. Laituri on noin 600 m pitkä hirsiarkku, joka on täytetty kivillä. Palvelut Tavarasatama on pääosin ulkopuolisilta suljettu alue, eikä siellä ole juurikaan palveluita. Huutokonttorissa toimii satamaväen lounasravintola. Lähiseudun merkittävimmät julkiset ja kaupalliset palvelut ovat Ruoholahden metroaseman ympäristössä. Ruoholahdessa on yksityinen kansainvälinen koulu ja kaksi kaupungin koulua, joista toinen väliaikaisissa tiloissa ns. kuntotalossa. Kuntotalossa on myös liikuntapalveluja, mm pieni uimahalli. Lähimmät päiväkodit sijaitsevat Ruoholahdessa. Laivapojankadun reunassa on väliaikainen koirapuisto. Määräaikaisella luvalla toimiva miehittämätön polttoaineen jakeluasema sijaitsee tavarasataman aidan ja Laivapojankadun välisellä alueella. Liikenne Tällä hetkellä Jätkäsaaresta on kaksi katuyhteyttä Mechelininkadulle, Laivapojankatu ja Tullaajankuja. Laivapojankadulta on yhteys Saukonpaaden alueelle ja Selkämerenkadun kautta Ruoholahteen. Keskustasta tulee ratayhteys, joka haarautuu Ruoholahdenrannassa Jätkäsaareen tavarasatamaan ja Munkkisaareen Aker Finnyardsin

6 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 6 a Julkinen liikenne Luonnonympäristö telakalle. Tavarasataman junaliikenne ruuhkauttaa Mechelininkadun liikennettä. Jätkäsaaren ajoneuvoliikenteestä suurin osa on tällä hetkellä raskasta liikennettä. Sataman lisäksi alueelle tuovat raskasta liikennettä Saukonpaadessa sijaitsevat yritykset. Viimeisimmässä liikennelaskennassa Laivapojankadun liikenteestä 57 % ja Tullaajankujan liikenteestä 16 % oli kuorma- ja rekka-autoja. Länsiterminaalin kautta kulkee noin kolme miljoonaa matkustajaa vuodessa. Helsingin Satama on selvittänyt Länsisataman matkustajien kulkutapaa. Selvityksen mukaan tilausbussi oli yleisin kaikista käytetyistä kulkutavoista. Satamaan tullessa sitä käytti lähes 40 % matkustajista ja satamasta pois lähdettäessä yli neljännes kaikista vastaajista. Kulkutapatutkimukseen osallistuneista 14 % ilmoitti tulleensa omalla autolla ja 12 % aikoi lähteä satamasta ajaen. Pääkaupunkiseudulta tulevista suurin osa, 41 %, käytti bussia numero 15. Matkustajasatamaan on Jätkäsaaressa jalankulku- ja pyöräily-yhteys Mechelininkadulta. Lisäksi Laivapojankadulla on kevyen liikenteen väylä, joka liittyy Ruoholahdesta tuleviin kevyen liikenteen yhteyksiin. Tavarasataman alueelle ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Kaava-alueen luoteisrajalla on pitkä Laivapojankadun suuntainen pysäköintiä palveleva LPA-korttelialueiden sarja. Makasiinien pohjoispuolella on matkustajaterminaalin pysäköintialue. Matkustajasatamaa palvelevat tällä hetkellä bussilinjat 15 ja 15A. Raitiolinja 6 liikennöi asemakaava-alueen itäreunassa Ruoholahdenrantaan. Raitiolinja 8:n päätepysäkki on Ruoholahdessa Itämerenkadun päässä. Lyhimmillään kävelymatka asemakaavaalueelta Ruoholahden metroasemalle on tällä hetkellä n. 700 metriä. Alueen luonnonympäristö on alkujaan koostunut erillisistä saarista: Jätkäsaari, Hietasaari ja Saukko. Saarten kalliot on louhittu tasaiseksi ja välillä oleva merialue sekä saarien eteläpuoli on täytetty vähitellen sataman rakentamisen myötä. Luonnonympäristöstä ei ole näin ollen enää mitään näkyvissä. Puita alueella on vain muutamia.

7 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 7 a Suojelukohteet ja säilyvät rakennukset Jätkäsaaren olemassa oleva rakennuskanta koostuu pääosin satamaa palvelevista ja 1970-luvuilla rakennetuista halleista ja varastorakennuksista. Näistä suurin osa puretaan rakentamisen edetessä. Lars Sonckin vuosina 1935 ja 1923 suunnittelemat rakennukset L2 (Hietasaarenkuja 4) ja L3 (Hietasaarenkuja 6) sekä Laivapojanaukiolla sijaitseva Lars Sonckin vuonna 1929 suunnittelema sataman hallintorakennus on jo suojeltu nykyisissä asemakaavoissa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina. Kaupunginmuseon lausunnon mukaan suojeltavia rakennuksia on huutokonttori (1937, arkkitehti Gunnar Taucher, laajennusosa 1955, A. Hytönen & R.-V. Luukkonen, Hietasaarenkuja 1), jossa nykyisin on sataman sosiaali-, huolto- ja toimistotiloja. Muita käyttökelpoisia rakennuksia ovat Tarmonkujalla sijaitseva k-m 2 suuruinen talletusvarasto ( Bunkkeri 1970, arkkitehti Luukkonen) sekä Finnsteven pääkonttorin toimisto-osa. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on nykyisiä toimintoja palvelevat yhdyskuntateknisen huollon verkostot. Keskeiset ympäristötekijät Maaperän rakennettavuus Rakennettavuus on rakenteiden perustamisen kannalta vaihteleva. Vanhojen saarien kohdalla luonnonmaakerrokset ja kallio ovat lähellä maanpintaa ja rakennettavuus hyvä. Näillä alueilla maan tai kallionvarainen perustaminen on yleensä mahdollista. Suurelta osin joudutaan kuitenkin käyttämään paalutusta, sillä alue on täytemaata, jota ei ole rakennettu rakennuspohjaksi. Paalutus voidaan toteuttaa pääasiassa lyöntipaalutuksena. Täytteessä on jonkin verran louhetta, mutta kaava-alueella ei ole sellaisia laajoja louhepenkereitä kuten Jätkäsaaren eteläosissa. Alkuperäisten Jätkä- ja Hietasaarten väliseltä alueelta ei ole poistettu hienorakeisia maakerroksia ennen täytteen rakentamista. Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren pohjoisosan alueella

8 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 8 a on laajempi kallioalue, johon voidaan sijoittaa hallimaisia kalliotiloja. Maaperän ja pohjaveden haitta-aineet Maaperän pilaantuneisuutta on Jätkäsaaren alueella tutkittu usean vuoden aikana aina edellisten tutkimuskierrosten tuloksia tarkentaen. Tutkimuksia on ensimmäisellä asemakaava-alueella tehty yhteensä noin 250 pisteestä, jotka kattavat koko alueen. Maanäytteistä on tutkittu mm. metallien, öljy-yhdisteiden ja PAH-yhdisteiden esiintymistä. Näytteenotolla on pyritty rajaamaan pilaantuneisuus myös syvyyssuunnassa. Vaikka näytteenottoa syvistä täyttökerroksista on vaikeuttanut maaperän märkyys yli 3 metrin syvyydessä sekä karkea täyttöaines, on pilaantuneisuudesta syvyyssuunnassa saatu melko hyvä kuva. Kemiallisten haitta-aineiden lisäksi on selvitetty paikoin mm. asbestin esiintymistä. Näytteenoton yhteydessä on kirjattu havainnot maaperän kerrosrakenteesta ja muut aistinvaraiset havainnot maaperän laadusta. Tutkimusten perusteella pilaantuneisuus on heterogeenista, eli epätasaisesti ja satunnaisesti esiintyvää haitta-aineittain ja osaalueittain. Pilaantumistapa on tyypillinen alueelle, johon on tuotu sekalaisia täyttöaineksia pitkän ajan kuluessa sekä jolla on harjoitettu toimintoja, joista voi aiheutua paikallista maaperän pilaantumista. Pilaantuneimmaksi todetut alueet ovat entisten saarten rantoja ja saarten välisiä täyttöalueita. Jätkäsaaressa yleisimmät ja laajaalaisimmin esiintyvät haitta-aineet ovat metalleja, kuten kuparia, lyijyä ja sinkkiä. Orgaanisia haitta-aineita, mm. öljyä ja PAH-yhdisteitä, on todettu esiintyvän lähinnä pistemäisesti. Jätkäsaaren alueen pintamaassa noin metrin syvyyteen esiintyy yleisesti lieviä pitoisuuksia metalleja myös alkuperäisten saarten alueilla. Merkittävin pilaantuneisuus esiintyy 1 3 metrin syvyydessä täyttöalueilla. Yli 3 metrin syvyydessä pilaantuneisuutta esiintyy muutamilla laaja-alaisesti pilaantuneeksi todetuilla entisillä rantaalueilla. Jätkäsaaren alueella merkittävin pilaantunut alue on entinen luvulle toiminut kaatopaikka, joka pohjoisreunan arvioidaan ulottuvan asemakaava-alueen eteläosaan bunkkerirakennuksen itäpuolelle. Alueen on todettu pilaantuneen metalleilla ja orgaanisilla yhdisteillä usean metrin syvyyteen. Suurimmat haitta-ainepitoisuudet alueella ovat olleet lyijyllä noin mg/kg, kuparilla ja sinkillä noin mg/kg.

9 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 9 a Suurimmat PAH-pitoisuudet (200 mg/kg) ja öljypitoisuudet (3 000 mg/kg) on todettu merenpinnan tason alapuolella yli 3 metrin syvyydessä. Yhtenäisiä selkeästi pilaantuneita alueita on asemakaava-alueella todettu myös tulevan Hietasaarenkujan pohjoispäässä sekä asemakaava-alueen koillisnurkassa tulevan Tyynenmerenkadun pohjoispäässä. Asemakaava-alueen keskiosassa tulevan puiston, Livornonkadun ja Jätkäsaarenkujan rajaamalla alueella on todettu suurehkoja metallipitoisuuksia. Poikkeuksellisen suuria metallipitoisuuksia, sinkkiä noin 250 g/kg ja lyijyä noin mg/kg on todettu tulevalla Länsisatamankadun katualueella puiston itäpuolella. Pohjavettä on tutkittu havaintoputkista. Pohjavedessä on havaittavissa pintavesille, etenkin merivedelle tyypillisiä alkuaineita ja niiden yhdisteitä kuten kloridia, natriumia, rautaa ja mangaania talousvesinormit ylittäviä pitoisuuksia. Maaperän haitta-aineista pohjavedessä on todettu talousveden laatuvaatimukset ylittäviä metallipitoisuuksia. Pohjavedessä todetut öljy- ja PAH-pitoisuudet ovat olleet hyvin pieniä. Perusselvitysten jälkeen on siirrytty pidempiaikaiseen pohjaveden ja huokoskaasun seurantaan kaatopaikalla ja sen reuna-alueilla. Huokoskaasuputkista seurataan kaatopaikkakaasujen ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden esiintymistä. Huokoskaasussa on havaittu metaania ja kohonneita hiilidioksidipitoisuuksia kesäaikaan. Suurimmat pitoisuudet esiintyvät kaatopaikka-alueella, joka ei sijaitse tällä ensimmäisellä asemakaavaalueella. Satamatoiminta haittaa jonkin verran seurantaa, kun laitteistot vaurioituvat. Päästöt ilmaan Länsisataman alusliikenne aiheuttaa kaasu- ja hajupäästöjä. Näitä on tutkittu päästömittauksilla ja leviämismallinnuksilla. Selvityksissä on otettu huomioon myös Jätkäsaaren uudet laivapaikat, Hernesaaren laivapaikat sekä risteilyalusten vierailujen lisääntyminen tulevaisuudessa. Alusten kaasumaiset päästöt, mm. typen ja rikin oksidit, jäävät katu- ja kattotasoilla selkeästi kaikkien ohjearvotasojen alapuolelle. Myös häiritsevä hajuhaitta jää suositustasoa vähäisemmäksi. Selkeän häiritsevän hajun, jonka hajuarvoksi on arvioitu 3 hy/m 3, vuotuisten esiintymistuntien on arvioitu jäävän alle 1 %:n. VTT:n suosituksen mukaan epämiellyttävää hajua saisi esiintyä korkeintaan 3 % kokonaisajasta. Laivojen pakokaasuhajua alueella kuitenkin esiintyy, sillä noin 50 % ihmisistä aistii hajun, jonka hajuarvo

10 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 10 a on 1 hy/m 3. Tällaisia tunteja Jätkäsaaren itäosassa on noin % koko vuoden tunneista. Lyhytkestoisia tilanteita, joissa haju on aistittavasti, on enemmän, mutta niitä ei voi pitää häiritsevinä. Mallinnuksen avulla tutkittiin myös hajun esiintymistä rakennusten julkisivujen eri osissa, mutta erot osoittautuivat merkityksettömän pieniksi. Talvi- ja kesäkauden 6 kk jaksoissa hajutilanne on hieman erilainen. Talvella ei satamassa käy risteilyaluksia eikä pika-aluksia. Vaikka jaksojen tuulensuuntajakaumassa ei ole suurta eroa, esiintyy talvella sekä kovia tuulia että tyyniä tilanteita enemmän kuin kesällä. Telakka-alueella käytetään mm. maaleja, joiden liuottimet aiheuttavat toisinaan hajua Hietasaaren osa-alueella. Myös tämän häiritsevän hajun määrä on vähäinen. Melu Tällä hetkellä alueen melulähteitä ovat tavarasataman liikenne, toiminta ja alukset, matkustajasataman liikenne ja alukset sekä Hernesaaren helikopterikenttä. Päiväaikana ei ole varsinaisia meluongelmia nykyisillä asuinalueilla. Helikopterit aiheuttavat meluhaittaa teollisuusja satama-alueella, mutta kauempana sijaitsevilla asuinalueilla meluhaitta on vähäisempää. Kesäaikana laivapaikkojen tarve on suurin ja nykyistä asutusta lähinnä sijaitsevat Hietalahden laituripaikat ovat käytössä. Talviaikana apukoneita käytetään eniten, koska energian tarve on siiloin suurinta. Apukoneen käytön on todettu häiritsevän osaa ympäristön asukkaista. Mikäli satamassa yöpyvä laiva ottaa energian sataman sähköverkosta, ei apukonetta tarvitse käyttää. Meluhaittaa on tutkittu mittauksilla ja mallinnuksilla, joita kuvataan tarkemmin myöhemmin kohdassa suunnitelman vaikutukset. Alimmat korkeustasot Alueen nykyinen maanpinnan korkeusasema on pääosin +2,2 +3,5. Kun rakennetaan meren rantaan uutta aluetta, on katujen alin korkeusasema geoteknisen osaston suosituksen mukaan +3,0 ja rakennusten alin lattiataso +3,5 ellei rakenteita ole suojattu vesitiiviillä rakenteilla. Tällöin alapohjarakenteet sijaitsevat rakennusjärjestyksen ja rakentamismääräyskokoelman kannalta hyväksyttävällä korkeustasolla. Vähäisempiä erillisiä rakenteita voidaan tarvittaessa rakentaa alemmalle tasolle. Tuulisuus Jätkäsaaren osayleiskaavavaiheen mukaiselle suunnitelmalle on tehty

11 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 11 a tuulisuuskartoitus sekä tuulen ja pakkasen yhteisvaikutuksen analyysi tuulitunnelikokeen, tuulitilaston ja lämpötilatilaston avulla. Jätkäsaaren sijainti avomeren ympäröimänä useammasta suunnasta tekee siitä Helsingin oloissa tuulisen alueen. Tutkimuksessa on selvitetty erityisesti kysymyksiä: 1 Miten tuulisuus vaikuttaa asukkaitten viihtyvyyteen eri alueilla katutasossa? 2 Esiintyykö haitallisen kovia tai liikenneturvallisuuteen vaikuttavia tuulia? 3 Miten tuulen ja pakkasen yhteisvaikutus (pakkasen purevuus) vaikuttaa eri alueilla viihtyvyyteen ja paleltumisriskiin? 4 Miten tehdyt suunnitteluratkaisut tuulisuuden vähentämiseksi ovat toimineet, ja löytyykö jatkokehityskohteita? Katutason tuulisuuden lisäksi on selvitetty talojen kattotason tuulisuutta kolmesta talosta kattoterassien suunnittelua varten. Kattotasolla yli 10 m/s puuskatuulia esiintyy noin 100-kertainen määrä katutasoon verrattuna. Tuulisuuskartoituksen tuloksena tuulisuudella on vaikutusta viihtyvyyteen lähes koko Jätkäsaaren alueella, lukuun ottamatta Jätkäsaaren keskiosaa ja umpikorttelien sisäpihoja. Tulosten perusteella rakennuksilla ja umpikorttelirakenteella on selvä tuulelta suojaa antava vaikutus siten, että jo meren rannan reunimmaisen korttelin sisäpihalla on huomattavasti paremmat olosuhteet viihtyvyyden kannalta kuin meren puolella. Jätkäsaaren aloitusasemakaavan alue on tuulisuuden kannalta samanlainen kuin nykyinen Ruoholahden tai Hietalahden alue, mutta myöhemmin kaavoitettavilla ranta-alueilla olosuhteet ovat jonkin verran ankarammat. Rantakaistaleen julkisivulla olosuhdekuormitus on likimain kolminkertainen suojan puolen julkisivuihin nähden. Nykyinen kaupunkirakenne suojaa aluetta pohjoisen, koillisen ja idän suunnan tuulilta. Hietalahden rannassa on kuitenkin tuulinen paikka Jätkäsaarenlaiturin ja Tyynenmerenkadun alueella. Pohjoisesta

12 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 12 a Tavoitteet Mechelininkadulta ja rautatielinjaa pitkin tuuli puhaltaa risteysalueelle. Tuuliongelmia esiintyy yleisesti suurten erillisten rakennusten ympärillä ja pitkillä suorilla kaduilla, joiden varrella on tiiviisti suuria rakennuksia. Katutilan ja rakennusten suunnittelussa tulee välttää sellaisia ratkaisuja, jotka lisäävät tuulen pyörteisyyttä. Tuulisimpiin paikkoihin tulee suunnitella rakennettavaksi tiheästi matalahkoja rakennuksia. Meren läheisyys Jätkäsaaren sijainti meren äärellä näkyy selvemmin tulevien asemakaava-alueiden alueella. Tuulisella ranta-alueella ilmassa on runsaasti vettä, jolla on vaikutusta rakennuksiin. Teknillinen korkeakoulu on käynnistämässä tutkimusta meren rantaan rakennettavien asuinrakennusten julkisivurakenteista. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää tämän asemakaava-alueen rakentamisessa ja tulevien asemakaava-alueiden suunnittelussa. Kaupunkirakenteelliset tavoitteet, kantakaupungin laajennus Helsingissä on tavoitteena rakentaa luonteeltaan, tyyliltään ja tehokkuudeltaan selkeästi erilaisia alueita. Jätkäsaari on kantakaupungin laajennus. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa pääosin tavarasatamakäytössä ollut alue viihtyisäksi ja vireäksi osaksi Helsingin kantakaupunkia. Jätkäsaari on yksi Helsingin merkittävistä rakentamiskohteista luvulla. Tavoitteena on toiminnallisesti monipuolinen kaupunginosa, jossa työ, asuminen, vapaa-aika ja virkistys lomittuvat mahdollisimman paljon. Alueelle on tarkoitus sijoittaa toimintoja, jotka palvelevat koko kaupunkia. Esimerkiksi kaupunginosapuisto ja suuri liikuntatalo tulevat palvelemaan muitakin kaupunginosia. Matkustajasatama tulee säilymään Jätkäsaaressa ja tavoitteena on parantaa sen toimintakykyä ja palveluita. Helsingin siluetti on melko tasakorkea, ja tätä yleisperiaatetta on tarkoitus kunnioittaa. Muun muassa osayleiskaavan valmistelun yhteydessä käydyssä vuorovaikutuksessa on toivottu myös korkeampia rakennuksia alueelle, joten harkittuja paikallisia korostuksia on esitetty. Olennainen piirre kantakaupunkimaisessa ympäristössä on liiketilat

13 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 13 a katutasossa ja sen vuoksi kokoojakatujen varsille halutaan sijoittaa liiketiloja. Kaupunkikerrostaloja on myös tavoitteena kehittää asuttavuudeltaan ja ilmeeltään monipuolisemmiksi kuin viime aikoina rakennetut asuintalot keskimäärin ovat. Lapsiperheet ja vanhukset kantakaupungissa Kantakaupunki on muuttumassa yhä enemmän yhden hengen talouksien alueeksi. Valtaosa nykyisistä asunnoista on melko pieniä ja perheasuntojen tarjonta niukkaa. Perheet muuttavatkin lapsiluvun kasvaessa jatkuvasti esikaupunkeihin ja naapurikuntiin. Eteläisen suurpiirin asukasluku vähenee nykyään noin 500 henkeä vuodessa, mikä johtuu suurelta osin ruokakuntien koon pienenemisestä ja yksin asuvien määrän lisääntymisestä. Kantakaupungin kotitalouksien keskimääräinen henkilömäärä on nykyään 1,7 henkeä. Asemakaavamääräyksin on tavoitteena taata perheasuntojen tarjonta. Jätkäsaaren suunnittelussa on tavoitteena painottaa erityisesti lasten liikenneturvallisuutta. Alueella tullaan myös ottamaan huomioon, että Helsingissä on 2010-luvulla ikääntyneiden suhteellinen osuus väestöstä suurempi kuin koskaan aiemmin kaupungin historiassa. Lapsille turvalliseksi ja viihtyisäksi suunniteltu kaupunki on hyvä asua myös muille ikäryhmille. Jätkäsaaressa erityisesti vanhusten palveluasumiselle halutaan varata tilaa ja esteetöntä rakentamista sen kaikilla osa-alueilla tullaan korostamaan. Kestävän kehityksen mukaiseen liikenneratkaisuun painottuva kaupunginosa Osana Jätkäsaaren suunnittelua on laadittu selvitys liikkumisen ohjauksen soveltuvuudesta Jätkäsaaressa. Selvityksen mukaan merkittävimpiä liikkumispalveluita ovat: Joukkoliikenne Kävely ja pyöräily Kimppakyydit Yhteiskäyttöautot Ostosten kotiinkuljetuspalvelut Taksipalvelut Autojen pysäköintiratkaisut

14 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 14 a Jätkäsaaren suunnittelussa tavoitteena on painottaa kaikkien edellä mainittujen liikkumismuotojen käyttöä. Tavarasatamatoiminnasta jää muistumia Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos Sataman jäljiltä jäämä karheus pyritään säilyttämään, mm. laiturit merkintöineen jättämään ennalleen. Jätkäsaarenrannan kymmenistä nostureista on jäljellä enää yksi. Arvokkaimmat talot suojellaan ja käyttökelpoiset rakennukset säilytetään ja niille etsitään uusi käyttö. Asemakaava-alueella on rakennuksia miltei kaikilta 1900-luvun vuosikymmeniltä. Yleisperustelu ja -kuvaus Satamatoimintojen muutettua Vuosaareen alkaa vuosia kestävä rakentaminen. Tasainen konttikenttä muutetaan eläväksi osaksi Helsingin kantakaupunkia. Alue on suunniteltu ennen kaikkea niille kaupunkilaisille, jotka arvostavat tiivistä kaupunkirakennetta, kävelymatkan päässä sijaitsevia palveluja ja toimivaa raitiovaunuilla hoidettua joukkoliikennettä. Tämän luonnoksen jälkeen laadittavan asemakaavan pohjalta rakennetaan noin 40 % Jätkäsaaren kokonaiskerrosalasta. Satamarata ja Jätkäsaaren ratapiha puretaan. Poistuvista satamatoiminnoista muistuttavia rakennuksia säilytetään ja suojellaan. Ensimmäinen käynnistyvä hanke, todennäköisesti jo poikkeusluvalla ennen asemakaavan vahvistumista, on nykyisten varastorakennusten L2 ja L3 muuttaminen hotelli- ja toimistorakennukseksi korttelissa Alueen keskelle rakennetaan ensimmäinen rakennusvaihe kaarevalinjaisesta Hyväntoivonpuistosta, joka Jätkäsaaren rakentamisen loppuvaiheessa ulottuu merenrantaan asti. Hyväntoivonpuiston ympärille muodostuu laaja autoton alue. Kevyen liikenteen sillat ylittävät Välimerenkadun ja Länsisatamankadun ja muodostavat laajemman alueen, jossa voidaan liikkua kohtaamatta autoliikennettä. Kaupunkimaiset katulinjaan rakennetut korttelit ovat Jätkäsaarelle tunnusomaisia. Alueen silhuetti säilytetään Helsingin kantakaupungille tyypillisenä melko tasakorkuisena. Korkeimmat rakennukset, kaksi

15 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 15 a tornia, toimivat sisääntuloportteina alueen koilliskulmassa. Bunkkeri ja sen viereen rakennettava toimitilarakennus edustavat asemakaavaalueen eteläosan korkeimpia rakennuksia. Asuinkorttelien ratkaisuja etsittiin muun muassa keväällä 2006 pidetyllä arkkitehtuurikutsukilpailulla, jonka useampia ehdotuksia on käytetty kortteliratkaisujen pohjana. Alueen kadut ja aukiot on tarkoitus suunnitella kaupunkimaisiksi ja korkeatasoisiksi. Pääkatuja reunustavat puukujanteet. Jätkäsaaressa katukuva muodostuu pääasiassa tiiviin korttelirakenteen rajaamista katutiloista. Kaupunkimaiseen katukuvaan kuuluvat myös aukiot, joita on kaavailtu mm. rantojen tuntumaan ja asuinalueiden sisäosiin. Alueelle rakennetaan peruskoulu, lastentalo, kolme pysyvää päiväkotia sekä kattavat kaupalliset palvelut kokoojakatujen varsille. Bunkkeriin rakennetaan liikunta- ja nuorisokulttuurin keskus. Liiketilat sijoittuvat pääosin kokoojakatujen (Tyynenmerenkadun, Välimerenkadun ja Länsisatamankadun) katutasoon. Suurempi liiketilakeskittymä on osoitettu asuin- ja liikekortteliin (AL), jonka on tarkoitus palvella myös matkustajasatamaa käyttäviä turisteja. Päivittäistavarakaupalle suurimman volyymit tullaan osoittamaan heti kaava-alueen länsipuolelle myöhemmin asemakaavoitettavaan keskuskortteliin. Kaava-alueelle on arvioitu tarvittavan pienempiä (enintään 400 m 2 ) päivittäistavarakauppoja. Näiden optimaalinen sijainti on lähellä raitiovaunupysäkkejä. Sijoituspaikoiksi on tarkoitettu korttelit 20802, 20812, ja Toimitiloja sijoitetaan kokoojakatujen varsille ja sataman puoleiselle alueelle lisäämään toimintojen monipuolisuutta alueella. Osa-alueet Asemakaava-alueella on viisi osa-aluetta, jotka on nimetty seuraavasti: 1 Mechelininkadun ympäristö 2 Ruoholahden reuna ja Jätkäsaarenlaituri 3 Jätkäsaarenkallio (Välimerenkadun ja Hyväntoivonpuiston välissä) 4 Hietasaari (Tyynenmerenkadun ja Hyväntoivonpuiston välissä) 5 Hyväntoivonpuisto (keskeinen kaupunginosapuisto) Hyväntoivonpuistoa jatketaan tuleville asemakaava-alueille

16 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 16 a Länsisatamankadun eteläpuolelle. Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on 37,3 ha, josta maa-aluetta on 33,3 ha ja vesialuetta 4 ha. Alueesta lähes neljä hehtaaria on Mechelininkadun katualuetta, missä lähinnä muutetaan liikennejärjestelyjä. Asemakaava-alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m 2, joka jakautuu alla olevan mukaisesti Asunnot k-m asukasta Liiketilat k-m työpaikkaa Toimistot k-m työpaikkaa Hotellit k-m huonetta Julkiset rakennukset k-m 2 Kaavaluonnoksen aluetehokkuus e = 1,27. Kerrosalan jakautuminen osa-alueittain: 1. Mechelininkadun alue 2. Ruoholahden reuna ja ranta-alue Hietasaari Jätkäsaarenkallio Hyväntoivonpuisto Säilyviä rakennuksia on k-m 2, jotka sisältyvät kerrosaloihin. Asuinrakennusten korttelialueiden keskimääräinen tehokkuus on e = 2,5. Asuinrakennusten korttelialueet (AK) Hietasaaren ja Jätkäsaarenkallion alue muodostuu kahdesta rivistä kantakaupunkimaisia umpikortteleita, joiden välissä kulkee polveilevat kävelykujat (Hietasaarenkuja ja Jätkäsaarenkuja) avautuen tonttikatujen risteyskohdissa pieniksi aukioiksi. Kujan toisella puolella oleva rakennusmassa on kantakaupungin ratkaisuista poikkeava noin 2 ½-kerroksinen rakennus, joka tuo valoa ja väljyyden tuntua kapealle 6 m levyiselle kujalle. Matala osa korttelin yhdellä sivustalla mahdollistaa auringonvalon riittävyyden myös kujan toisen puolen alimmissa kerroksissa. Melulle alttiina olevilla alueilla osa asuinrakennusten parvekkeista suuntautuu kävelykujien puolelle, osa kortteleiden sisäpihoille.

17 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 17 a Muiden asuinrakennusten korkeus on ehjään räystäslinjaan 5 6 kerrosta ja näiden päällä on 1/2 kerroksen laajuinen kattokerros ja sen päällä vielä 1/3 kerroksen laajuinen ullakkokerros. Jätkäsaarenkallion puolella ja Ruoholahden reunassa on lisäksi pihasiipiä tai matalia rakennusosia, joiden korkeus on 3 3 ½ kerrosta. Korkeammissa rakennuksissa kaksi ylintä kattokerrosta muodostavat oman miljöönsä ehjän räystäslinjan yläpuolella. Kattomaailma on hengeltään pariisilainen ja positiivisella tavalla levoton. Kattomaailman volyymi pienenee ylöspäin mentäessä ja katoille sijoitetaan ikään kuin pientaloja ja rivitaloja sekä terassipihoja. Ratkaisulla vältetään kerrostalojen laatikkomaisuutta ja luodaan samalla uudentyyppisiä asuntoratkaisuja kerrostalorakentamiseen. Ullakkoasunnot, mitä jatkuvasti tehdään kantakaupungin alueella, rakennetaan Jätkäsaaressa jo muun rakentamisen yhteydessä. Kerrostalorakentamisen kehittämiseen on muutenkin jatkosuunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa tarkoitus paneutua huolella. Välimerenkadun luoteisreunalla on muusta kaavaratkaisusta poikkeava korttelirakenne: pistetaloja, joita yhdistää niiden väliin jäävät kolmekerroksiset osat. Kortteliin suunnitellaan muusta rakenteesta poikkeava asuinrakennus, jonka korkeus on Hyväntoivonpuiston puolelta 10 kerrosta ja madaltuu tästä lounaaseen. Korttelissa ratkaisu perustuu v järjestetyn mallikorttelikilpailun ehdotukseen koti kaupungissa. Ratkaisussa korttelin kulmiin rakennetaan valokattoiset atriumpihat, joiden ympärille asunnot kiertyvät. Tyynenmerenkadun, Välimerenkadun ja Länsisatamankadun varren asuinrakennuksissa on edellytetty liiketiloja kadunvarren ensimmäiseen kerrokseen ja toimitiloja toiseen kerrokseen. Asuin- ja liikerakennusten korttelialue (AL) Asuin- ja liikerakennusten korttelialue tontti 15 on ensimmäinen uusi kortteli keskustan suunnasta tultaessa. Asuintorni tässä korttelissa on toinen ns. porttirakennuksista, jotka korostavat alueen sisääntulokohtaa. Sen kerrosluku on kaavaluonnoksessa noin 16

18 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 18 a kerrosta ja korkeus merenpinnasta. Sitä kulmittain vastapäätä on esitetty samankorkuinen hotellitorni (katso KL-1-korttelialue). Ne muodostavat yhdessä porttiaiheen Jätkäsaareen keskustan suunnasta tultaessa. Tornit ovat herättäneet runsaasti keskustelua sekä puolesta että vastaan osallisten piirissä. Porttiaiheen mittasuhteita ja massoittelua on tarkoitus vielä jatkosuunnittelussa tutkia asemakaavaehdotusta laadittaessa. Muuten kortteli noudattelee muiden asuinkorttelien perusratkaisua: kuusi kerrosta ja räystään takana sisäänvedetyt kaksi kattokerrosta. Korttelin rannan puoleinen osa varataan liiketilaksi. Tässä korttelissa sijaitsee asemakaava-alueen suurin liiketilakeskittymä. Näihin tiloihin suunnitellaan muun muassa matkustajasataman turisteja palvelevia toimintoja. Jätkäsaarenlaiturin ja Välimerenkadun varrelle maantasokerokseen tulee rakentaa koko julkisivun leveydeltä liiketiloja, toinen kerros varataan toimistoille. Hotellirakennusten korttelialue (KL-1) Alueen säilyvät rakennukset meren rannalla ovat Lars Sonckin suunnittelemat makasiinit L2 ja L3. Ne on tarkoitus yhdistää toisiinsa yksikerroksisella osalla. Pohjoispuoliseen L2:een on suunnitteilla toimitiloja, eteläisempään L3:een hotelli. Rakennus on suojeltu jo voimassa olevassa asemakaavassa. Huoneiden ikkunat avautuvat rakennusrungon keskelle leikattavaan valopihaan. Tiilijulkisivut säilyvät lähes ennallaan, vain teräsovet ja luukut vaihdetaan lasisiksi. Makasiinien pohjoispuolelle osoitetaan hotellille uudisrakennustontti. Osa hotellista on ympäröiviä rakennuksia selvästi korkeampi 16-ker roksinen rakennus, joka muodostaa porttiaiheen yhdessä Välimerenkadun kulmassa olevan korkean asuinrakennuksen kanssa (katso AL-korttelialue). Kaavaluonnoksessa rakennuksen maksimikorkeus on m meren pinnasta. Hotellin korkea osa on myös päätteenä katsottaessa Mechelininkatua etelään Marian sairaalan kohdalta. Korkeutta ja mittasuhteita tutkitaan vielä yhdessä vastapäisen asuintornin kanssa asemakaavaehdotusta laadittaessa. Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY)

19 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 19 a Länsisataman kaupunginosan suuret toimistotalot on keskitetty Ruoholahteen ja Salmisaareen. Jätkäsaaressa laajimmat toimistokorttelit ovat sataman läheisyydessä ja rajoittavat myös alusten melun leviämistä asuin- ja virkistysalueelle. Bunkkerin itäpuolelle kortteliin on sijoitettu toimitilarakennus, jonka alakerroksiin rakennetaan yleinen pysäköintilaitos. Korkea rakennus toimii myös suojaavana muurina sataman melua vastaan. Myös korttelin itäisin tontti on osoitettu toimistorakennuksen paikaksi. Tontti sijaitsee sataman kulmassa Tyynenmerenkadun varrella. Kantakaupungissa toiminnot ovat sekoittuneita. Asuinkorttelien varjoisimmissa kulmissa kortteleissa ja on sen vuoksi korttelialueet k-m 2 suuruisille toimitilarakennuksille. Yleisten rakennusten korttelialueet (Y) Sataman talletusvarasto bunkkeri on osoitettu liikuntatiloiksi ja nuorisotiloiksi. Rakennukseen voidaan sijoittaa myös uimahalli ja pysäköintipaikkoja. Osayleiskaavan mukainen liikuntapuisto, joka sisältyy myöhemmin suunniteltavaan Jätkäsaaren asemakaavaan, sijaitsee rakennuksen eteläpuolella. Jätkäsaaren ensimmäinen peruskoulu, k-m 2 sijoittuu myös kortteliin suunnitellun liikuntatalon länsipuolelle, jolloin koulu ei tarvitse omia liikuntatiloja. Myös lastentalo, k-m 2 sijoittuu samaan kortteliin liikuntatalon kanssa. Liikuntatalo voidaan yhdistää maanalaisella yhdyskäytävällä itäpuolelle rakennettavaan pysäköinti- ja toimistorakennukseen ja siltayhteydellä länsipuolelle rakennettavaan peruskouluun. Peruskoulun ulkoliikuntapaikat rakennetaan liikuntapuistoon, joka sijaitsee tämän asemakaava-alueen eteläpuolella. Korttelissa matala osa on osoitettu isolle, viiden ryhmän päiväkodille (YL). Korttelin piha-alueesta suuri osa kuuluu päiväkodin tonttiin. Alueen päiväkodit kortteleissa ja integroituvat pihasiipenä osaksi asuinkerrostaloa. Huutokonttori on osoitettu julkisen rakennuksen (Y) merkinnällä. Vanhaan 1930-luvulla rakennettuun osaan kaavaillaan Jätkäsaaren

20 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 20 a Puistoalueet (VP) suunnittelua ja rakentamista esittelevää info-keskusta luvun osaan ei ole tällä hetkellä hanketta. Kolmannen kerroksen satamaväen ruokala voi alkuun toimia rakennustyömaiden kanttiinina. Asemakaava-alueen keskellä sijaitsee kaarevalinjainen, n. 550 metriä pitkä ja 88 metriä leveä Hyväntoivonpuisto. Se on ensimmäinen vaihe Jätkäsaaren keskeisestä kaupunginosapuistosta, joka tulee myöhemmin laadittavissa asemakaavoissa jatkumaan ja muodostaa yhteensä yli kilometrin mittaisen puiston Jätkäsaaren keskelle. Puiston paikalla on nyt asfalttia. Puisto joudutaan rakentamaan kasvillisuutta ja topografiaa myöten. Puiston läpi on linjattu nopea, esteetön pääreitti, joka johtaa alueen muihin puistoihin ja meren rantaan. Puisto on rytmitetty maisematilojen sarjaksi, hahmottuen kuitenkin yhtenäisenä siten, että puiston läpi avautuu pitkiä näkymiä. Maastonmuotoilu on veistoksellista. Puisto on kaavailtu kauttaaltaan nostettavaksi täyttömailla nykyistä maanpinnan tasoa n. 1 9 m korkeammalle. Korkeimmillaan puisto on asemakaavan rajalla kohdassa, jossa kevytliikenteen pääreitti ylittää Länsisatamankadun. Maanpinnan korotuksessa käytetään myös asuintonteilta poistettavia lievästi esimerkiksi metalleilla pilaantuneita maa-aineksia, jotka voidaan luotettavasti sijoittaa paksujen maatäytteiden sisään. Puistoon sijoittuvat mm. kahden pysyvän ja yhden väliaikaisen päiväkodin pihat, leikkipaikka ja pelikenttä. Pelikentän alle rakennetaan Länsisatamankadun varteen pysäköintilaitos. Pysäköintilaitoksesta sekä kalliopysäköintisuojasta on käynti- ja kuiluyhteyksiä puistoon. Puistoon saa myös sijoittaa kioskeja ja kahviloita, joiden paikat selvitetään jatkosuunnittelussa. Puiston suunnittelusta käytiin vuonna 2005 kansainvälinen maisemaarkkitehtuurikilpailu. Voittajaksi valittiin hampurilaisen toimiston WES & Partnerin ehdotus Jewel. Suunnittelutyötä on tarkoitus jatkaa voittaneen ehdotuksen pohjalta. Liikenne Suurimmat liikennemäärät tulevat olemaan Mechelininkatuun liittyvällä Jätkäsaarenlaiturilla, joka toimii kokoojakatuna. Liikenne-ennusteen mukaan kadulle tulee noin autoa vuorokaudessa, kun koko Jätkäsaari on rakennettu. Noin ajoneuvoa käyttää rakennettavaa Crusellinsiltaa. Mikäli Keskustatunneli rakennetaan, osa

21 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 21 a Mechelininkadun nykyisestä liikenteestä siirtyy Keskustatunneliin, joten tunnelin rakentaminen helpottaa Jätkäsaaren liikenteen suuntautumista itään ja pohjoiseen. Ennen Keskustatunnelin rakentamista alueen liikenne suuntautuu enemmän Crusellinsillan kautta ympäröivään katuverkkoon. Katuverkko ja kevyen liikenteen reitit Alueen katuverkko on hierarkinen. Kapeat (14,5 m) tonttikadut liittyvät bulevardimaisiin leveisiin (n. 30 m) kokoojakatuihin. Tonttikadut ovat ajoneuvoliikenteen osalta umpikatuja, kevyen liikenteen reitit jatkuvat katkeamattomina. Katualueet on haluttu pitää mahdollisimman kapeina ajonopeuksien hillitsemiseksi. Katujen molemmin puolin on pysäköintiä. Kokoojakaduilla pysäköintiä jäsennöidään puuistutuksin. Vilkasliikenteisimmälle kokoojakadulle, Jätkäsaarenlaiturille ei sallita tonttiliittymiä ja kadunvarsipysäköintiä on vain liikekeskuksen kohdalla. Tonttikadut risteävät kevyen liikenteen kujien kanssa. Näissä aukio maisissa risteyksissä kevyt liikenne on etusijalla ja korotettu esteettömästi katutasoa ylemmäksi. Kokoojakaduilla jalankulku ja pyöräily erotellaan toisistaan. Pyörätiet ovat yksisuuntaisia. Hyväntoivonpuistossa kulkee pohjois-eteläsuun tainen kevyen liikenteen pääraitti, joka on koko Jätkäsaaren halkaiseva esteetön reitti jatkuen pohjoiseen Ruoholahden metroasemalle. Itälänsisuuntaiset reitit ovat kortteleiden välissä sekä katujen varsilla. Jätkäsaaren ja nykyisen Ruoholahden väliin jää Laivapojankujan pohjoisosa Selkämerenpuistoon asti jalankulkuyhteytenä, mutta siitä eteenpäin kevyt liikenne ohjataan Välimerenkadun varteen. Katujen korkeusasema on suunniteltu ottaen huomioon maanpinnan korkeus nykyisten asuinkortteleiden ja Jätkäsaarenlaiturin alueella, puistokilpailun tuloksena saatu idea puiston korkeussuhteista, esteettömän kulkuyhteyden suunnitteluperiaatteet, vesihuollon ja pysäköintilaitosten vaatimukset sekä tulvareitistön muodostaminen. Koska makasiinien L2 ja L3 väli suljetaan uudisrakennuksella, nostetaan kadun korkeusasemaa sillä kohdalla rankkasateiden tarvitsemien tulvareittien muodostamiseksi. Joukkoliikenne

22 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 22 a Jätkäsaaren joukkoliikenne hoidetaan raitiovaunuilla. Raitiovaunuyhteys alueelle rakennetaan molemmista päätulosuunnista: Idästä Mechelininkadun liittymästä ja pohjoisesta rakennettavaa Crusellinsiltaa pitkin. Linjasto suunnitellaan yhteistyössä liikennelaitoksen kanssa. Linjojen lopullinen määrä ja vuoroväli ratkaistaan myöhemmin. Tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen liikenneverkko ja tiheä vuoroväli. Kiskot asemakaava-alueella rakennetaan Välimeren- ja Tyynenmerenkaduille. Raitiotiet erotellaan ajoneuvoliikenteestä omille kaistoilleen kadun keskellä. Joukkoliikenteen pysäkit sijoitetaan keskeisesti siten, että kävelyetäisyys asunnoista ja työpaikoilta ei ylitä 300 metriä. Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella tarkoitetaan yksin omalla autolla ajamiselle vaihtoehtoisten kulku- ja toimintatapojen edistämistä ja rohkaisemista siten, että henkilöautoliikenne sekä siitä aiheutuvat haitat vähenevät. Asemakaavatyön yhteydessä on selvitetty, mitä liikkumisen ohjauksen keinoja erityisesti Jätkäsaaressa voitaisiin soveltaa. Tällaisia asemakaavassa toteutettuja toimenpiteitä ovat muun muassa jalankulkua ja pyöräilyä suosivat katuverkon suunnitteluratkaisut ja korkeatasoinen joukkoliikenne pysäkkiratkaisuineen. Monia toimenpiteitä suunnitellaan myöhemmässä vaiheessa, kuten yhteiskäyttöauton käyttömahdollisuutta ja Ruoholahden metroaseman polkupyörien liityntäpysäköintiä. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen informaatiotarjonta ja pysäkkipalvelut ovat myös jatkosuunnittelussa tärkeitä. Yhteiskäyttöautoille varataan loogisesti samasta kohtaa korttelin reunasta 1 2 pysäköintiruutua tarpeen mukaan. Yhteiskäyttöauton on laskettu olevan kotitalouksille kannattavampaa kuin oman uudehkon auton omistaminen, jos ajokilometrejä on alle km vuodessa. Mechelininkadun ympäristön suunnittelu Mechelininkadun ympäristö Jätkäsaaren sekä Ruoholahden kohdalla kuuluu asemakaava-alueeseen ja on tärkeä saumakohta kantakaupungin osa-alueiden hahmottamisessa. Tämänhetkinen väliaikaisen tuntuinen miljöö pyritään muuttamaan kutsuvaksi ja

23 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 23 a helppokulkuiseksi kaupunkitilaksi. Alue käsittää n. 3,8 hehtaarin suuruisen katualueen. Alueelle ei esitetä uusia rakennuksia. Merkittävin hanke on Mechelininkadun alittava kevyen liikenteen yhteys. Mechelininkadun tasausta nostetaan alikulun kohdalla korkeimmillaan noin metrillä, jotta yhteys saadaan esteettömäksi. Kevyt liikenne ohjataan sillan alle Santakadulta, Ruoholahden kanavalta ja Jätkäsaaresta. Alikulusta on tarkoitus tehdä mahdollisimman ilmava, valoisa ja turvallisen tuntuinen. Ratkaisulla pyritään myös vähentämään liikenteen aiheuttamia melu- ja hiukkashaittoja. Mechelininkadulla kiskoja väistelevät autokaistat oikaistaan. Toinen ajoyhteys Jätkäsaareen poistetaan. Uusien raitiovaunukiskojen rakentamiseen Jätkäsaaresta Ruoholahdenkadulle ja edelleen Kampin keskukseen varaudutaan. Ainakin alkuvaiheessa kiskot Kalevankadulle ja Hietalahdenrannan suuntaan säilytetään. Jätkäsaaren koirapuisto sijoitetaan istutettavalle katualueelle lähelle kanavaa. Mechelininkatua reunustaa huolitellut viherkaistaleet, joille istutetaan lehtipuita. Mechelininkadun liittymän alueesta laaditaan oma suunnitelma, joka valmistuu alkukesällä Alue on tarkoitus rakentaa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun satamarata on purettu. Pysäköinti Kaavaluonnoksessa on autopaikkamäärät, lukuun ottamatta asukaspysäköintiä, määritelty kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 1994 hyväksymien ohjeiden mukaisesti. Asukaspysäköinnin osalta on käytetty osayleiskaavassa määrättyä mitoitusohjetta 1 ap/150 k-m 2. Valmisteilla on uusi laskentaohje ja autopaikkamäärät tarkistetaan vielä ehdotuksen laadinnan yhteydessä. Asukas- ja työmatkapysäköinti on maanalaisissa laitoksissa. Kalliopysäköintisuojaan rakennetaan noin 900 autopaikkaa, jotka palvelevat ennen kaikkea Jätkäsaarenkallion pysäköintitarvetta. Ajo laitokseen on maanalaisen huoltokadun kautta Välimerenkadulta ja Länsisatamankadulta. Porras- ja hissiyhteydet, noin 15 kpl, integroidaan rakennuksiin. Sortuma-alueiden ulkopuolelle ulottuvat hätäpoistumistiet sijaitsevat asuinkorttelin keskellä ja puistossa.

24 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 24 a Ajoyhteyksien alkuosat ovat betonitunneleita. Tyynenmerenkadun puoleiseen kortteliriviin rakennetaan pihakannen alaiset autopaikat. Myös Hietasaarenkujan toisella puolella sijaitsevien korttelien autopaikat on sijoitettu näihin laitoksiin. Hyväntoivonpuiston alle, Länsisatamankadun varteen on suunniteltu noin 220 autopaikan pysäköintilaitos. Samalle kohdalle, mutta kadun toiselle puolelle on kaavailtu hieman pienemmän pysäköintilaitoksen kaavoittamista myöhemmin. Lisäksi pysäköintiä on korttelin KTY-tontin alimmissa kerroksissa, josta on ajoyhteys myös liikuntatalon pysäköintikellariin. Kortteleissa ja on osa nykyisen Laivapojankadunvarren pysäköintialueista esitetty säilyviksi. Osa paikoista poistuu, koska Hyväntoivonpuisto halutaan liittää Ruoholahden Selkämerenpuistoon mahdollisimman katkeamattomana. Poistuvat paikat on esitetty korvattavaksi osittain laajentamalla pysäköintivyöhykettä sen luoteisosassa. Lisäksi korttelissa on osoitettu olemassa olevan pysäköintilaitoksen laajennus. Korvaavien paikkojen etsintä ja toteutustavan selvitys on käynnistetty yhdessä Ruoholahden pysäköinti Oy:n kanssa. Sonckin makasiineihin suunnitteilla olevan hotellin pysäköinti on osin nykyisissä kellaritiloissa (34 ap) ja osin kadun varteen laajennetulla tontilla erikseen merkityillä kadun suuntaisilla paikoilla (noin 30 kpl). Koska kyseessä on sr-1-määräyksellä suojeltu rakennus ja vieraspaikkoja alueelle tulee riittävästi, on etsitty edullinen ratkaisu. Kaikilla kaduilla Jätkäsaarenlaituria lukuun ottamatta on vieras- ja asiointipysäköintiä katujen molemmin puolin. Kaikki pysäköinti tulee olemaan maksullista. Huoltoliikenne Jätkäsaaren alueelle suunnitellaan rakennettavaksi alueellinen jätteen imukeräysjärjestelmä, joten jäteautoliikenne poistuu lähes kokonaan. Jätekeskus sijaitsee maanalaisen huoltokadun varrella kalliopysäköintilaitoksen ja huoltotukikohdan läheisyydessä. Imukeräysjärjestelmä vähentää jätekuljetusten määrää yli 90 % perinteiseen järjestelmään verrattuna.

25 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/1 25 a Julkiset palvelut Korttelin liikekeskuksen huolto tapahtuu maanalaista ajoyhteyttä käyttäen uuden Laivapojankadun alkupäästä. Pienten liiketilojen ja toimistotilojen huolto tapahtuu pääosin katualueilta ja pienten elintarvikeliikkeiden huolto suunnitellaan tarkemmin rakennustapaohjeiden laadinnan yhteydessä. Päiväkotien huolto tapahtuu katuaukioilta tai tonttikaduilta huoltoyhteyksistä laaditun karttapiirroksen mukaisesti. Päiväkotien lähelle tonttikaduille varataan tila saattoliikenteelle. Koululle ja Hietasaaren päiväkodille suunnitellaan yhteinen huoltoyhteys koulutontille. Opetustoimi Jätkäsaaren aloitusalueella on osoitettu paikka peruskoululle. Koulu sijaitsee Hietasaaren alueella liikuntapuiston vieressä ja on kooltaan k-m 2. Lisäksi opetustoimintaa tulee lastentaloon, joihin sijoittuu peruskoulun alkuopetusta ja päiväkotitoimintaa. Lastentalon kerrosala on k-m 2. Lastentalo sijaitsee bunkkerin kanssa samassa korttelissa, sen pohjoispuolella. Koulun liikuntatilat on tarkoitus sijoittaa viereiseen bunkkeriin rakennettavaan liikuntakeskukseen. Päivähoito Vakiintuneeksi lapsimääräksi aloitusalueella on arvioitu 9 % asukasmäärästä eli 570 alle kouluikäistä lasta, joista 1 6-vuotiaita olisi yhteensä 485. Tilapäiseksi lapsimäärän huipuksi arvioidaan 14 % asukasmäärästä, jolloin aloitusalueella olisi enimmillään 890 alle kouluikäistä lasta. Päivähoitopaikkojen tarpeeksi alueella arvioidaan muodostuvan 64 %, pysyvien hoitopaikkojen tarve on 310. Päiväkotipaikkojen tarpeeksi arvioidaan 90 % päivähoitopaikoista, jolloin pysyvien päiväkotipaikkojen tarve on 280. Tilapäistä tarvetta palvelevat päiväkotipaikat voivat olla esim. kahden ryhmän yksiköitä, joista voidaan helposti luopua tai joiden käyttötarkoitusta voidaan muuttaa esim. sosiaalitoimen asunnoiksi asuntorakentamisen yhteydessä. Pysyviä päiväkoteja tulee aloitusalueelle myös lastentaloon ja näiden lisäksi kolme. Tilapäisiä päiväkoteja tarvitaan yksi. Lisäksi varaudutaan