KUORMIA KOSKEVIEN EUROCODIEN TILANNEKATSAUS. Anja Nylund Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 36 No. 2, 2003, ss

Transkriptio

1 KUORMIA KOKEVIEN EUROCODIEN TILANNEKATAU Anja Nylund Rakteid Mekaniikka, Vol. 36 No. 2, 2003, ss Tiivistelmä Eurocode-järjestelmässä on mossa esistandardi- eli koekäyttövaihe, jolloin ENVeurocodeja on voitu käyttää yhdessä niid kansallist soveltamisasiakirjoj kanssa nykyis kansallis rakteid suunnittelujärjestelmän vaihtoehtona. Esistandardeista muokataan parhaillaan lopullisia eurocodeja eli EN-standardeja. Tähän mnessä on valmistunut kaksi simmäistä, rakteid suunnitteluperusteita ja hyötykuormia käsittelevät osat. EN-eurocodi mukaan pystytään suunnittelemaan, kun tarvittavat osat ovat valmiit ja niille on tehty kansalliset liitteet. Lasirakteid mitoitusta vart ei eurocodeissa kut ei uom raktamismääräyskokoelman omissa kansallisissa lujuuspuol osissakaan ole tarkempia ohjeita. Eurocodi valmistelu CENissä Eurooppalais standardisoimisjärjestön (CEN) teknin komitea CEN/TC 250 "tructural Eurocodes" vastaa eurooppalaist rakteid suunnittelua koskevi standardi eli eurocodi valmistelusta. Kuvassa 1 on esitetty TC 250:n jakautumin yhdeksään alakomiteaan. uunnitteluperusteita käsittelevä eurocode eli EN 1990 ei kuulu millekään alakomitealle vaan sitä koskevat päätökset on tehty TC 250:ssä. Kuormia käsitellään alakomitea C1:ssä, betonirakteid suunnittelua C2:ssa, teräsrakteid suunnittelua C3:ssa, betoni-teräs liittorakteid suunnittelua C4:ssa, puurakteid suunnittelua C5:ssa, muurattuj rakteid suunnittelua C6:ssa, geoteknistä suunnittelua C7:ssa, maanjäristystä koskevaa suunnittelua C8:ssa ja alumiinirakteid suunnittelua C9:ssä. Alakomitean numero näkyy myös standardin nimessä. Esimerkiksi kuormaosi standardi nimissä nelinumerois luvun viimein numero on 1 eli EN 1991, vastaavasti betonipuolella 2 eli EN 1992 jne. Nämä nelinumeroiset luvut eivät tarkoita vuosilukuja. Kuvan 1 kaaviossa on esitetty myös kolme koordinointiryhmää, jotka on asetettu terminologiaa sekä silta- ja paloasioita vart. Kaavio on vuodelta 2001 ja siih on saattanut tulla piiä muutoksia, esim. raknuksia vart tarkoitetut osat 3 on yhdistetty ko. materiaali-eurocod yleise osaan. 25

2 Kuva 1. Eurocodi valmistelusta vastaavat alakomiteat (C:t). 26

3 Eurocodet hyväksyttiin sin esistandardeiksi (ENV) ja tärkeimmille osille tehtiin myös kansalliset soveltamisasiakirjat (NAD), joissa annettiin varmuute liittyviä kansallisia arvoja sekä poikkeamia standardista ja standardin täydnyksiä. Tämä esistandardivaihe NADeine on eurocodi koekäyttövaihetta. F:stä voi ostaa eurocode-esistandardeja ja ympäristöministeriön antamia NADeja on saatavissa Editasta. ENV+NAD on vaihtoehtoin tapa suunnitella uomessa aikaisemman suunnittelujärjestelmämme rinnalla. Näitä kahta suunnittelujärjestelmää ei saa käyttää sekaisin mitoituksessa. Esistandardeista on järjestetty ns. kaksivuotiskyselyt, joid pohjalta esistandardi (ENV) muokkaamin varsinaisiksi standardeiksi (EN) alkoi. Taulukossa 1 on esitetty, mitä eurocodi suhte on tapahtunut tähän mnessä vuodesta 1994 lähti sekä arviot tapahtumista tästä etepäin. Kaavio ulottuu vuote 2004, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikki eurocodet olisivat silloin jo hyväksytyt EN:ksi. ENV Nimi EN Enn vuotta1994 v v v v v v v v v v v Eurocode 1 uunnitteluperusteet ja rakteid uunnittelupe-rusteet 1990 P 3L E V PT Tiheydet, oma paino ja hyöty P 3L E V PT Palolle altistettuj P 3L E V PT rakteid Lumi P 3L E V Tuuli P 3L E PT FV FV Ään Ään EN EN FV Ään FV Ään Lämpö P 3L E V Työnaikaiset P 3L E V Onnettomuus A P 3l E V iltoj liikne iiloj ja säiliöid P 3L E V FV P 3L E V Nosturi- ja laite A P 3l E V Eurocode 2 Betonirakteid suunnittelu Yleiset säännöt ja raknuksia koskevat säännöt Betonielemtit ja rakteet P/3L E PT P 3L Tiivis kevytrunkoaine-betoni P 3L Tartunnattomat ja ulkopuoliset jänteet P 3L 27

4 Raudoittamattomat betonirakteet Rakteellin P 3L P 3L E V PT Teräsbetoni- ja jännebetonisillat P 3L E Betoniset perustukset A P äiliörakteet A P 3l E V Eurocode 3 Teräsrakteid suunnittelu Yleiset säännöt P/3L E PT /A /A2 Liitteet D & K muutos Liitteet G,H, J muutos, N, Z P 3L P Raknukset (1993-3) yhdistetään :e PT Liitokset P 3L E PT Väsymin P 3L E PT äröt Rakteellin P 3L E V PT Ohutlevysauvat ja muotolevyt P E Ruostumattomat teräkset P E Tasomaiset levyrakteet, joihin ei kohdistu poikittaista kuormaa P 3l E V Kuorirakteet P E Tasomaiset levyrakteet, joihin kohdistuu poikittaista kuormaa P E illat ja levyrakteet A P 3l E V Kork.luj. kaapelit Mastot P 3l E V Piiput P 3l E V iilot a P E V äiliöt A P E V Putkilinjat A P E V Paalut A P 3l E V 28

5 Nostureita tukevat rakteet A p E V Eurocode 4 Betoni-teräsliittorakteid suunnittelu Yleiset säännöt ja raknuksia koskevat säännöt Rakteellin P 3L E PT P 3L E V PT illat P/E E V Eurocode 5 Puurakteid suunnittelu Yleiset säännöt ja raknuksia koskevat säännöt P 3L E PT Rakteid P 3L E V PT illat P 3l E V Eurocode 6 Muurattuj rakteid suunnittelu Yleiset säännöt P 3L E V PT Rakteellin P 3L E V PT Vaakakuormitettuja rakteita koskevat tarknetut säännöt ( ) yhdistetään :e A P 3l E V Muurauks suunnittelu, materiaalinvalin A P 3l E V ta ja työnsuoritus Yksinkertaistetut suunnitteluohjeet A p E V Eurocode 7 Geoteknin suunnittelu Yleiset säännöt P 3L E PT Laboratoriometelmät A p E V geoteknises-sä suunnittelussa Kttäkokeet geoteknisessä suunnitelussa A p E V Eurocode 8 Rakteid suunnittelu maanjäristykset huomioon otta Yleiset säännöt. Maanjäristys ja yleiset vaatimukset rakteille P 3L E V PT Raknuksia P 3L E V koskevat yleiset säännöt Erilaisia materiaaleja P 3L E ja rakteita koskevat erityissäännöt Raknust P E P 3l vahvistamin ja korjaus illat P E 3l PT Tornit, mastot ja piiput P E 29

6 äiliöt, siilot ja putkilinjat A P 3l E V Perustukset, tukirakteet P 3L E V PT ja geotekniset näkökohdat Eurocode 9 Alumiinirakteid suunnittelu Yleiset säännöt ja A P 3l E raknuksia koskevat säännöt Rakteellin A P 3l E V V Väsytyskuormitetut rakteet A P 3l E V Poimulevyrakteet Kuorirakteet Taulukko 1. Eurocodi ENV-vaiheesta EN-vaiheese valmistumista kuvaava aikataulukaavio. Taulukossa 1 käytettyjä kirjain- ja numerolyhteid selityksiä: Vaihe Arvioitu (piet kirjaimet) ENV julkaistu glanniksi p P ENV 3 kielellä (glanti, ranska ja saksa) 3l 3L 2-vuotiskyselyn alkamin e E " loppumin v V tandardia (EN) tekevän työryhmän (PT) perustamin pt PT PT:n työn alkamin ptws Lopullin PT:n tekemä EN-luonnos, jonka äänestykse lähettämisestä TC250:n ko. alakomitea (C) päättää (stage 34) EN-luonnos jätetty CENin keskussihteeristölle äänestykse lähettämistä vart (stage 49) FV Toteutunut (isot kirjaimet) CENin keskussihteeristö lähettää EN-luonnoks 2 kk kestävälle äänestyskierrokselle (stage 51) Äänestys xx.yy.- xx.zz. EN saatavilla (stage 64) EN Rakteid suunnitteluperusteita käsittelevä osa EN 1990 "EN 1990: 2002 Eurocode Basis of tructural Design" on hyväksytty EN-standardiksi ja valmis EN-standardi on päivätty Tähän standardiin liittyvää siltoja koskevaa liitettä A2 ei ole vielä hyväksytty. tandardin EN 1990 tärkein suunnittelussa käytettävä asia on kuormayhdistelmät. EN-standardeihinkin jää kansallisesti päätettäviä asioita, jotka voidaan esittää ns. kansallisessa liitteessä (national annex). tandardissa on mainittu ne asiat, joita kansallisessa liitteessä voidaan käsitellä. Mm. varmuustasosta ja käytettävi kuormi suuruuksista voidaan päättää kansallisesti, jot varmuustaso ja eivät ole samat eri maid välillä. 30

7 EN 1990:lle ollaan tekemässä kansallista liitettä. Myös standardin suomnos on käynnissä. Taulukossa 2 on esitetty EN 1990:n tilannekatsaus. Osa (EN) EN 1990 uunnitteluperusteet EN 1990 uunnitteluperusteet Liite A2 illat ENV:n suomnos ja NAD:n tilanne ENV käännetty ja Eurocode 0 uunnitteluperusteet EN:n tilanne (suluissa standardin päiväys) Hyväksytty EN:ksi dor: EN 1990:2002 ( ) - Luonnos (March 2002) EN:n suomnos National Annexin (NA) tilanne Huom. Tekeillä Tekeillä ENV :stä EN 1990:ksi Taulukko 2. EN 1990:n tilannekatsaus Rakteid kuormia käsittelevät osat; EN 1991:n osat Toin tähän mnessä hyväksytty eurocodeja koskeva EN-standardi on "EN : 2002 Eurocode 1: Actions on structures Part 1-1 Geral actions Dsities, selfweight and imposed loads for buildings", jossa käsitellään tiheyksiä, omaa painoa ja hyötykuormia. Hyväksymispäiväys on ja valmiin EN-standardin päiväys on Tälle osalle tehdään myös kansallista liitettä ja sitä suomnetaan parhaillaan. Taulukossa 3 on esitetty EN 1991:n osi tilannekatsaus. iinä esitetään mm., mitkä osat on hyväksytty C1:n kokouksessa äänestykse lähetettäväksi ja mitkä osat ovat kahd kuukaud äänestyskierroksella. Mitään teknisiä muutoksia ei äänestyskierroksella ää saa esittää. 31

8 Osa (EN) EN Tiheydet, oma paino ja hyöty EN Palolle altistettuj rakteid EN Lumi EN Tuuli EN Lämpö EN Työnaikaiset EN Törmäyksestä ja räjähdyksistä aiheutuvat onnettomuus EN iltoj liikne EN iiloj ja säiliöid EN Nostureista ja muista koneista aiheutuvat Eurocode 1 Rakteid ENV:n suomnos ja NAD:n tilanne EN:n tilanne (suluissa standardin päiväys) Hyväksytty EN:ksi dor: EN :2002 ( ) Äänestys (April 2002) Äänestys (May 2002) Hyväksytty äänestykse lähetettäväksi Hyväksytty äänestykse lähetettäväksi (12 April 2002) Luonnos (25 March 2002) 1.luonnos (8 March 2002) - Hyväksytty äänestykse lähetettäväksi - Luonnos (April 2002) 1. luonnos (4 April 2002) Taulukko 3. EN 1991:n osi tilannekatsaus EN:n suomnos NA:n tilanne Huom. Tekeillä Tekeillä ENV :stä EN :ksi ENV :sta EN :ksi ENV :sta EN :ksi ENV :stä EN :ksi ENV :stä EN :ksi ENV :sta EN :ksi ENV :stä EN :ksi ENV :sta EN :ksi ENV :sta EN :ksi ENV :stä EN :ksi 32

9 Lasirakteita ei eurocodeissa tarkemmin käsitellä, mutta kuorma-alakomitea on raportoinut yhteyksistään muihin CEN/TC:hin. Näid joukossa on mainittu "TC129 Glass in buildings", joka käsittelee lasirakteita. uomessa on kuormia ja eri materiaaleja käsitteleviä eurocodeja vart perustettu kansallisia tukiryhmiä, joissa eurocodi osia käsitellään. Ympäristöministeriö vastaa kuormaosista, jot ukiryhmä on kokoontunut ympäristöministeriössä. Muita eurocodeja hoitavat toimialayhteisöt. Anja Nylund, teknin neuvonta Ympäristöministeriö, PL 35, Valtionneuvosto, 33