Vientikohde Eurooppaan Miten Eurokoodien käyttö onnistuu?

Transkriptio

1 Vientikohde Eurooppaan Miten Eurokoodien käyttö onnistuu? Eurokoodiseminaari Helsinki, Hilton Kalastajantorppa Teräsrakenteiden suunnittelupäällikkö, DI Jussi Vaiste

2 Omia kokemuksia vientiprojekteista Eurokoodien EN+NA -versioilla Ranska 2009, 2013 Norja 2010, 2012 Ruotsi Tanska 2010, 2013, 2015 Saksa 2011 Belgia 2008 Tshekki 2010 Islanti 2010

3 Teräsrakenteita

4 Isoja kuormia

5 Erilaisia alueita

6 Erilaisia värisävyjä

7 hyvät linkit ulkomaiden verkkokauppoihin

8 Yleensä homma toimii hyvin yksinkertaisesti ja helposti Englanninkielisiä NA-liitteitä on kohtuullisesti saatavilla. Nykyään paremmin, mutta ensimmäiset versiot on julkaistu yleensä alkuperäiskielellä. PDF-versioita liitteistä ei aina ole ollut, mutta paperiset ovat tulleet hyvin perille Esimerkiksi non-seismic teräsprojekteihin on hankittu ainakin: EN 1990 / NA (kuormitusyhdistelmät) EN , 3, 4 / NA (luonnon- ja hyötykuormat) EN / NA (teräksen kertoimet, taipumarajat) EN / NA (terästen liitokset)

9 Useimmiten kansalliset liitteet ovat maksullisia Hinta on muutamia kymppejä per liite Projektille tulee kustannuksia muutama satanen Poikkeuksena ovat Suomi, Ruotsi ja Tanska, jotka tarjoavat ilmaiseksi kansalliset liitteet.

10 Esimerkiksi monipiirteiset Tshekin lumikuormat

11 Ranskan hoitotasostandardi, tarvitaanko potkulista portaisiin? Ranskalainen versio EN ISO on samanlainen kuin suomen- tai englanninkielinen: ei mainintaa portaiden potkulistasta

12 Kuitenkin kansilehdellä on mystinen viittaus: NF E löytyi myös myytävänä Afnor kaupasta, voimassa olevana versiona.

13 Potkulistavaatimus löytyi sieltä Vaatimusta noudatettiin projektissa.

14 Saksa Kansallisissa liitteissä vahvoja linjauksia. Pelkät vakioiden arvojen muuttaminen ei ole riittänyt. Esimerkiksi tuulikuormat on kirjoitettu aivan eri kaavoilla. Vanhoja hyväksi todettuja, yksinkertaisia DIN ohjeita on hyödynnetty.

15 Varmuustasoissa on pieniä eroja 1,60 Eri kansallisten liitteiden varmuustaso = γ G * γ Q * γ M0 * K FI 1,55 1,50 Varmuuskertoimien tulo 1,45 1,40 1,35 1,30 1,25 1,20 1,15 1,10 Pysyvän kuorman osuus kokonaiskuormasta Suomi+Saksa Tanska Norja Ruotsi Tshekki+Ranska

16 Eurokoodin hyödyt Selvitystyö helpottuu projektin alkuvaiheessa reilusti Päästään nopeammin alkuun Ohjelmistoja on hyvin saatavilla

17 Eurokoodin haasteet tai erikoisuudet Eivät kata kaikkia vaatimuksia Palo- ja räjähdysvaatimukset pitää aina selvittää Poistumistievaatimukset Lämmön- ja ääneneristys, ilma- ja vesitiiveys on määritelty jossain muualla Usein paikallinen kontakti on välttämätön, tai ainakin erittäin hyödyllinen Joitain kansallisia valintoja ei aina oikein tajua Miksi teräksen materiaaliosavarmuuskerroin γ M0 vaihtelee maittain, vaikka kaikki materiaaliin ja valmistukseen liittyvät vaatimukset ovat samoja?

18 Kiitos

19 DI Jussi Vaiste tel Suunnittelupäällikkö, teräsrakenteet A-Insinöörit Suunnittelu Oy