LOHJAN KAUPUNKI MOOTTORITIE ON KUUMA - E18 KÄYTÄVÄN SOLMUKOHTIEN KEHITTÄMINEN LOHJALLA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 LOHJAN KAUPUNKI MOOTTORITIE ON KUUMA - E18 KÄYTÄVÄN SOLMUKOHTIEN KEHITTÄMINEN LOHJALLA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

2 LOHJAN KAUPUNKI MOOTTORITIE ON KUUMA - E18 KÄYTÄVÄN SOLMUKOHTIEN KEHITTÄMINEN LOHJALLA HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Hankkeen organisaatio ja keskeiset yhteistyötahot 3. Hankkeen vaiheet 4. Hankkeen rahoitus ja kustannukset 5. Hankkeen tulokset ja vaikuttavuus 6. Hankkeen tulosten hyödyntäminen jatkossa 7. Hankkeeseen liittyvän aineiston säilyttäminen 2

3 Sisällys 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 1. Euroopan TEN-T verkko 2. Uusimaa ohjelma 3. Lohjan strategia ja maankäytön rakenne Hankesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet 2. Hankkeen organisaatio ja keskeiset yhteistyötahot 1. Hankkeen organisaatio ja yhteistyötahot 2. Ohjausryhmän toiminta 3. Asiantuntijapalveluiden hankkiminen 4. Seminaarit 5. Laurean kansainväliset opiskelijat 4. Hankkeen rahoitus ja kustannukset 1. Hankesuunnitelman rahoitussuunnitelma 2. Toteutuneet kustannukset 5. Hankkeen tulokset ja vaikuttavuus 1. Hankkeessa valmistunut materiaali 2. Hankkeen vaikuttavuus 6. Hankkeen tulosten hyödyntäminen jatkossa 7. Hankkeeseen liittyvän aineiston säilyttäminen 3. Hankkeen vaiheet 1. Hankesuunnitelma 2. Uudenmaan liiton päätökset 3. Työohjelmat ja osaprojektit 4. Moottoritie on kuuma yrityspotentiaalin analyysi 5. Moottoritie on kuuma markkinointipotentiaalin analyysi 6. E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla 7. Ilmakuvaukset ja niiden jälkityöt 8. Ilmastovaikutukset 9. Virtuaalimallinnus 3

4 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 1.1. Euroopan TEN-T -verkko Hanke sijaitsee Euroopan Unionin TEN-T verkon käytävällä Scandinavian - Mediterranean. Helsingin ja Turun välillä verkon muodostaa käytännössä Tukholma Pietari E18 moottoritie. Käytävällä on vireillä myös ns. Tunnin juna hanke, joka Lohjan kohdalla tarkoittaa Espoon ja Salon välisen ESA oikoradan alustavaa yleissuunnitelmaa Uusimaa -ohjelma Uusimaa-ohjelman mukaan pohjoinen kasvukäytävä Tukholma Pietari muodostaa Uudenmaan yhteyden kahden tärkeimmän kauppakumppanin kanssa ja palauttaa historiallisen itä-länsi -yhteyden. Uusimaa -ohjelman toimeenpanosuunnitelmassa todetaan, että edellytyksiä luovat kaavoitustoimenpiteet ja infrahankkeet ovat sellaisia, joiden toimenpiteillä voidaan parantaa esimerkiksi yritysten toimintaedellytyksiä ja asukkaiden arkiliikkumista. Tähän haasteeseen Moottoritie on kuuma hanke pyrkii omalta osaltaan vastaamaan luomalla uudenlaisia edellytyksiä liikenteellisesti hyvillä sijainneilla varustettuihin moottoritieliittymiin ja tuomalla niitä esille yritysmaailman suuntaan. Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelman yksi kärkihanke on Etelä-Suomen yhteinen Cleantech -liiketoimintaohjelma. Yleistavoitteena on parantaa cleantech alan liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää perinteisen liiketoiminnan uudistamista yhteistoiminta-alueella kolmen eri sektorin toimenpiteillä. Kartta: Moottoritie on kuuma -hanke tukee osaltaan myös näitä tavoitteita etsimällä potentiaalisia sijoittumisen mahdollisuuksia alan yrityksille. Lisäksi Moottoritie on kuuma -hanke tukee osaltaan näkökulmaa, että tavarankuljetuksen kannalta Suomen ja Venäjän välisen ulkomaankaupan lisäksi olennaisessa roolissa on myös transitoliikenne, jossa Suomen kautta hoidetaan muita Venäjän ulkomaankaupan kuljetuksia. Pohjoinen kasvukäytävä (Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) tulee olemaan Suomen keskeisin logistinen reitti ja elinkeinotoiminnan kehittämisen kasvukäytävä. 4

5 1.3. Lohjan strategia ja maankäytön rakenne Lohjan alueella sijaitsee kuusi E18 moottoritien liittymää. Lohjan maankäytön rakenne hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Maankäytön rakennemalli kuvaa Lohjan kasvustrategian vision mukaista maankäytön tavoitetilaa ja kehitystä Lohjalla vuosina Rakennemalli perustuu maankäytön vyöhykkeisiin, joihin kuuluu myös E18 Yrityslohja, Rakennemallissa kasvun pääpaino on nauhataajamassa, jonne sopivat luontevasti myös monet elinkeinoelämän hankkeet. Elinkeinojen kehittämisen kannalta nauhataajama ei kuitenkaan vastaa kaikkiin tarpeisiin. Syitä, miksi työpaikka-alueita on sijoitettu muualle kuin keskeiselle nauhataajaman alueelle ovat tilan riittävyys, erityisesti paljon tilaa vaativa elinkeinotoiminta toiminta, jonka ympäristövaikutukset eivät sovi yhteen asumisen tai pohjaveden suojelun kanssa toiminta, jolla on eritysvaatimuksia saavutettavuuden ja liikenteellisen sijainnin suhteen E18 kehityskäyvän työpaikka-alueet ovat moottoritien liittymäalueiden logistisesti hyvin sijaitsevia tulevaisuuden työpaikkakeskittymiä. Maankäytön rakenne: asukas kaavat ja maankättö kaavoitus Maankäytön rakenne

6 1.4. Hankesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää suunnitelma Lohjan nykyisten ja potentiaalisten yritysalueitten kehittämiselle maankäytön näkökulmasta E 18 ja Valtatie 25 (Kehä V) nykyisten ja tulevien liittymäalueiden kohdalla. Hankkeessa pyritään: Määrittämään minkälaiseen toimintaan eri liittymäalueet soveltuvat (miten alueet näkyvät ulospäin, millainen on kaavatilanne ja millaiset ovat maankäytölliset muut olosuhteet (maaperä, korkeuserot yms.) Selvittämään kehittämistarpeet kunkin liittymäalueen osalta Tekemään pohjatyötä liittymäalueiden markkinoinnin, näkyvyyden ja saavutettavuuden parantamisen osalta Selvittämään, onko Lohjan alueen moottoritieliittymillä potentiaalia toimia maakunnallisesti uusimuotoisen yritystoiminnan pilottialueina (esimerkiksi cleantechyrityspuisto, nettikaupan logistinen varastomyymäläalue, palvelinkeskus-keskittymä, rekkaliikenteen älykäs ja palveleva levähdys- ja huoltoalue ym.) ja onko mahdollisesti kansainvälisillä markkinoilla toimijoita, jotka voisivat käynnistää toimintansa Suomessa. Lohjan alueella Lohjan alueen yritystontti-tarjonta on kokonaisuutena määrällisesti riittävä. Tarjonnasta puuttuvat kuitenkin huomattavan suuret tontit (yli 10 ha), joille voi sijoittaa paljon tilaa vaativia yksiköitä. 6

7 Toisaalta Lohjan tarjonnasta puuttuvat tontit, joille voi sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttavaa toimintaa. Lohja on keskeistä pohjavesialuetta, ja nyt olemassa olevat yritysalueet sijoittuvat valtaosin juuri pohjavesialueelle, mikä rajoittaa mahdollisuuksia sijoittaa pohjavesille riskialtista yritystoimintaa. Hankkeessa tehtävän selvityksen yhtenä lähtökohtana on löytää liittymäalueita, joilla on potentiaalia edellä mainittujen kaltaisten toimintojen sijoittamiselle. Kolmanneksi Lohjan yritystontti-tarjonnassa on puutteita liikeelämän tarpeisiin liittyvien tonttien osalta niin että tonttien sijainti olisi liikenteellisesti ja näkyvyydellisesti sopivasti moottoritien liittymien tuntumassa. Moottoritien läheisyys tarkoittaa yritykselle hyviä liikenneyhteyksiä. Tällä on erityistä merkitystä yrityksille, jotka ovat riippuvaisia suurista asiakasvirroista tai joille tavarakuljetukset muodostavat merkittävän kustannuserän. Usein riittää, että yhteys moottoritielle on lyhyt ja sujuva. Varsinainen näkyvyys valtaväylän varrella tuo harvalle toimialalle erityistä lisäarvoa. Yksi Moottoritie on kuuma- hankkeessa selvitettävä asia on rekkaliikenteen älykkään ja palvelevan levähdys- ja huoltoalueen toteuttaminen. Toisena esimerkkinä selvitetään, millaisia uusimuotoisia yritystoiminnan mahdollisuuksia nettikaupan murros voisi tulevaisuudessa tuoda moottoriteiden liittymäalueille esimerkiksi yhdistettyjen varasto- /myymälä- ja kotijakelupisteiden muodossa. Hankkeessa on tarkoitus kartoittaa ja toteuttaa: Sekä nykyisten liittymäalueiden kaava-alueiden laajennusmahdollisuudet että uudet yritysalueet. Nykyisten liittymäalueiden profilointi tulevan maankäytön ja yritystoiminnan näkökulmasta. Selvittää uusimuotoisen yritystoiminnan mahdollisuudet ja potentiaali moottoritien liittymäalueilla Virtuaalimallinnuksen avulla kuvata liittymäalueiden potentiaalista maankäyttöä niin että alueet muodostuvat markkinoinnillisesti houkuttelevimmiksi potentiaalisten sijoittuvien yritysten näkökulmasta Tavoitteena on myös liittymäalueiden keskinäinen vertailu sekä yritystoimintaan parhaiten soveltuvien alueiden esiin nostaminen. Tarkoituksena on löytää liittymäalueet, jotka maankäytöllisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti soveltuvat parhaiten yritystoiminnalle. Toisaalta halutaan osoittaa ne liittymäalueet, joilla ei ole pitkälläkään tähtäimellä kasvuedellytyksiä. Liittymien osalta otetaan myös kantaa siihen, millaiseen yritystoimintaan kukin alue voisi soveltua. Joidenkin alueiden kehittäminen saattaa vaatia liikenneyhteyksien parantamista. Näiden osalta esitetään jatkoselvityksiä tarpeen mukaan. 7

8 Moottoritieliittymien potentiaalin arviointiin liittyen: tarkastellaan maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa osoitettuja mahdollisuuksia. arvioidaan liittymäalueiden kehittämistä työpaikka-alueiksi osana muuta yhdyskuntarakennetta huomioidaan rakentamisen edellytykset, kunnallistekniikan saatavuus ja maaston rakennettavuus (maaperä ja topografia) sekä muu sidottu maankäyttö aiemmin tehtyjä selvityksiä tarkastellen. analysoidaan rakennettavuutta yritystoiminnan näkökulmasta suhteessa rakentamisen ja yritystoiminnan rajoituksiin (suojelualueet yms.) sekä maisemaan.- arvioidaan ja selvitetään uusimuotoisen yritystoiminnan (esimerkiksi cleantech-yrityspuisto, nettikaupan logistinen varastomyymäläalue, palvelinkeskus-keskittymä, rekkaliikenteen älykäs ja palveleva levähdys- ja huoltoalue ym.) mahdollisuuksia liittymäalueilla sekä arvioidaan alueen yleistä potentiaalia yritystoiminnan alueena Moottoritien liittymien lisäksi tarkastellaan muita sopivia kohteita, joilla on potentiaalia yritystoiminnan sijoittumiselle kohtuullisella etäisyydellä moottoritieliittymistä. 8

9 2. Hankkeen organisaatio ja keskeiset yhteistyötahot 2.1. Hankkeen organisaatio ja yhteistyötahot Hanke on toteutettu Lohjan kaupungin ympäristötoimen kaavoituksen vetämänä. Hanketta varten perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat: Pekka Puistosalo, ympäristöjohtaja, Lohjan kaupunki Erkki Vähätörmä, liikenneinsinööri, Uudenmaan liitto ( saakka) Oskari Orenius, maakunta-arkkitehti, Uudenmaan liitto ( saakka) Maija Stenval, liikenteen erityisasiantuntija, Uudenmaan liitto ( lähtien) Eero Hettula, toimitusjohtaja, Länsi-Uudenmaan kauppakamari Mika J. Kortelainen, johtaja, Laurea ammattikorkeakoulu Leena Iso-Markku, kaavoituspäällikkö, Lohjan kaupunki Kaisa Långström, kaavasuunnittelija, Lohjan kaupunki (sihteeri) Keskeisenä yhteistyökumppanina hankkeessa oli Laurea ammattikorkeakoulun Yrityslabra, jonka opiskelijat toteuttivat osan hankkeesta. Projektipäällikköinä toimivat Piritta Ahola ja Arto Horttanainen. Asiantuntijapalveluja on ostettu SITO Oy:tä, jonka alikonsulttina on toiminut Realprojekti Oy, pohjakartan tekijä,.. Paloheimo sekä Viasys Oy:ltä. Hankkeen aikana Laurea ja SITO toimivat myös kaupungin välityksellä vuorovaikutuksessa. Seminaareihin ovat lisäksi osallistuneet Lohjan yritysjärjestöjen edustajat, kaupungin ja Uudenmaan liiton asiantuntijat sekä kaupungin luottamushenkilöt. 9

10 2.2. Ohjausryhmän toiminta Ohjausryhmä kokoontui , , ja Asiantuntijapalveluiden hankkiminen E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla osaprojektin tarjouspyynnöt tehtiin Tarjoutumisensa esittivät WSP Oy, Ramboll Oy ja SITO Oy. Tarjousten vertailun perusteella tehtävään valittiin SITO Oy (viranhaltijapäätös ). SITOn kaupan alikoinsulttina toimi Realprojekti Oy. Projektipäällikkönä toimi arkkitehti Jenni Lautso. Ilmastovaikutusten arvioinnin hankinta alitti kynnysarvon ja kaupungin sisäisten ohjeiden mukaisen kilpailuttamiskynnyksen ja se päätettiin hankkia Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd:ltä Ecocity Evaluator sovelluksen kokeilukäytön esimerkkianalyysinä. Laurea ammattikorkeakoulun osuuden projektista kaupunki korvasi asiantuntijapalveluna. Osaprojektin suunnitellun maankäytön visualisointi päivätty tarjouspyyntö lähetettiin kolmelle konsultille. Määräaikaan mennessä tarjouksensa antoivat Sova3D Oy, Sito ja Viasys VDC Oy. Tarjoukset avattiin Tarjousten vertailun perusteella tehtävään valittiin Viasys Oy (viranhaltijapäätös ) Seminaarit Hankkeessa toteutettiin sidosryhmille ja luottamushenkilöille suunnatut seminaarit ja

11 11

12 12

13 13

14 2.5.. Laurean kansainväliset opiskelijat Lohjan kaupungin edustajat tapasivat Laurean kansainvälisiä opiskelijoita ,. Opiskelijat olivat omien lähtömaidensa esimerkkialueiden perusteella ideoineet Lohjan liittymäalueille sopivaa liiketoimintaa. Opiskelijoiden nimet? 14

15 3. Hankkeen vaiheet 3.1. Hankesuunnitelma Lohjan kaupunki esitti ensimmäisen hankesuunnitelman Uudenmaan liitolle ja täydennetyn hankesuunnitelman Uudenmaan liiton päätökset Uudenmaan liiton maakuntajohtaja teki päätöksen maakunnan kehittämisrahasta /2014. Hankkeen toteuttamisaikatauluksi määriteltiin Ohjausryhmä päätti kokouksessaan hakea lisäaikaa hankkeen toteuttamiseen. Uudenmaan liitto hyväksyi päätöksellään hankkeen päättymisajankohdan muuttamisen siten, että hanke päättyy Työohjelmat ja osaprojektit Hanke jaettiin osaprojekteihin seuraavasti: E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla maankäytöllinen yrityspotentiaali analyysi (asiantuntijapalvelun ostaminen 11/2014-5/2015) Moottoritie on kuuma yrityspotentiaalin analyysi (Laurea 11/2014-3/2015) Moottoritie on kuuma markkinointipotentiaalin analyysi (Laurea 3/2015-5/2015) Ilmakuvaukset ja niiden jälkityöt (asiantuntijapalvelun ostaminen 3/2015-6/2015) maankäyttöpotentiaali yrityspotentiaali markkinointi ilmakuvat virtuaalimallinnus mahdolliset jatkotoimet Virtuaalimallinnus (asiantuntijapalveluiden ostaminen 8/ /2015) Mahdolliset jatkotoimet analyysien perusteella (8/ /2015) Hankkeelle suunniteltiin kolme ohjausryhmän kokousta sekä neljä seminaaria. Hankkeen toteuttamisen aikana sisältö ja aikataulu kehittyivät siten, että Laurea-ammattikorkeakoulun hanke yhdistyi yhdeksi kokonaisuudeksi. Mahdollisena jatkotoimena päätettiin tehdä liittymien maankäytön ilmastovaikutusten arviointi. Hankkeelle haettiin jatkoaikaa vuoden 2015 lopussa syyskuun 2016 loppuun saakka ja visualisointityö siirtyi tehtäväksi vuonna Ohjausryhmä piti yhteensä neljä kokousta ja seminaareja pidettiin kaksi. Viimeinen seminaari on tarkoitus pitää vasta hankkeen päätyttyä. 15

16 3.4. Moottoritie on kuuma yrityspotentiaalin analyysi Laurea Lohjan Yrityslabran liiketalouden opiskelijat toteuttivat yrityspotentiaalianalyysin. Mukana oli myös vaihto-opiskelijoita Ranskasta ja Belgiasta. Osaprojektissa kehitettiin suunnitelma yritysalueiden kehittämiselle E18 liittymäalueilla. Alussa selvitettiin, mitä vastaavan tyyppisiä alueita on eri puolilla Suomea sekä mitä Lohjan liittymissä on nyt. Opiskelijat tarkastelivat liittymien profiloinnissa erityisesti megatrendejä ja mitä ne voivat tarkoittaa Lohjalla Moottoritie on kuuma markkinointipotentiaalin analyysi Opiskelijoiden markkinatutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa yritysten tarpeista ja ajatuksista E18 liittymien kehittämistä koskien. Tutkimus toteutettiin yrityshaastatteluin kasvokkain tai puhelimitse tapahtuvana teemahaastatteluna. Haastatteluita tehtiin eri toimialojen yrityksiin vuoden 2015 toukokuun ja lokakuun välillä yhteensä 23 kpl. Tavoitteena oli saada Lohjalaisten ja ympäristön kaupunkien yrityselämän arvio liittymien visioihin. Pohjana käytettiin SITOn ja Lohjan kaupungin tuottamia materiaaleja. 16

17 3.6. E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla SITOn osaprojekti E18 käytävän solmukohtien kehittämisestä eteni seuraavasti: 1. Muodostettiin käsitys liittymäalueiden nykytilanteesta ja potentiaaleista mm. elinkeinoelämän, liikenteen ja logistiikan, maankäytön ja rakennettavuuden kannalta käyttäen lähtötietoina olemassa olevia kaavoja, selvityksiä sekä paikkatietoaineistoja ja -analyysejä. Tutkittiin myös, minkälaisia maankäytön tavoitteita ja suunnitelmia muilla E18-väylän liittymäalueilla on laajemmalla alueella. 2. Laadittiin luettelo maankäytön mahdollisuuksista alueilla. Liittymäalueille luotiin aluekohtaiset profiilit ja maankäytön kehittämisen visio hyödyntäen ideakuvia, avainsanoja ja - viestejä. Alueprofiilien avulla muodostettiin E18 Yrityslohjan kokonaisbrändi. 3. Laadittiin maankäyttö- ja liikennekaaviot, joissa esitetään mm. tuleva maankäyttö, ydinalueet brändin kannalta, ajoneuvo- ja joukkoliikenteen yhteydet sekä suojeltavat alueet. 4. Liittymäalueiden kaavoituksen tarvetta ja järjestystä sekä kynnysinvestointeja hahmoteltiin työryhmässä ja tarkennettiin toteutuspolkutyöpajassa. 6. Maankäyttöratkaisujen ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä arvioitiin BREEAM Communities -kriteeristöä soveltaen. 7. Kunnallisteknisten kynnysinvestointien suuruusluokka arvioitiin karkeasti FORE-ohjelmistoa hyödyntäen. 17

18 3.7. Ilmakuvaukset ja niiden jälkityöt Haarjärven osa-alueen ilmakuvauksista ja niiden jälkitöistä vastasi kiinteistö- ja kartoitustoimi. Hankinta tehtiin BLOM Kartta Oy:ltä Ilmastovaikutukset Arvioinnissa tarkasteltiin Lohjan kaupungin alueella sijaitsevien E18-moottoritien liittymäalueiden ilmastovaikutuksia. Liittymäalueiden lähtötietoina käytettiin Siton tekemää selvitystä E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla. Kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan käytettiin EcocityEvaluator2.0 laskentaohjelmaa. Selvitys sisältää johtopäätökset ja suositukset Virtuaalimallinnus Virtuaalimallinnuksen teki Viasys Oy. Mallinnus tehtiin maankäyttövarausten tasolla kaikista selvityksessä mukana olleista liittymäalueista siten, että kaupungin on mahdollista liittää siihen myöhemmin valmistuvat tarkemmat suunnitelmat. Kaikista liittymäalueista valmistettiin lisäksi niiden maankäytön tavoitteita kuvaava video. Videosta on versiot, jotka sisältävät kaikki liittymät sekä jokaisen liittymän erikseen. 18

19 4. Hankkeen rahoitus ja kustannukset 4.1. Hankesuunnitelman rahoitussuunnitelma Moottoritien liittymäalueiden yrityspotentiaalin analyysi 8000,00 Markkinointipotentiaalin analyysi 7000,00 Ilmakuvaukset ja niiden jälkityöt 20000,00 Liittymäalueiden maankäytöllinen yrityspotentiaalianalyysi 25000,00 Liittymäalueiden virtuaalimallinnus 20000,00 Lohjan kaupungin oma työ 25000,00 Yleiskulut (matkat, toimistokulut, vuokrat ym.) 5000,00 yhteensä , Toteutuneet kustannukset Kustannusarvio, e Toteuma, e (ALV 0 %) Moottoritien liittymäalueiden yrityspotentiaalin analyysi 8 000,00 Markkinointipotentiaalin analyysi 7 000,00 Moottoritien liittymäalueiden yrityspotentiaalin ja markkinointipotentiaalin analyysi 4 000,00 Laurea Ilmakuvaukset ja niiden jälkityöt , ,95 Blom Liittymäalueiden maankäytöllinen yrityspotentiaalianalyysi , ,57 Sito Liittymäalueiden virtuaalimallinnus , ,31 Viasys Ilmastovaikutusten arviointi, EcoCity 4 000,00 Paloheimo Lohjan kaupungin oma työ , ,14 Yleiskulut (matkat, toimistokulut, vuokrat ym.) 5 000,00 472,71 Yhteensä , ,68 Kehittämisraha 35 % , ,64 Oma rahoitus 65 % , ,04 19

20 5. Hankkeen tulokset ja vaikuttavuus 5.1. Laurean tuottama aineisto Vaihto-opiskelijoiden esitykset Ideoita Euroopasta E18-seminaari Esitys, megatrendit, ehdotetut teemat liittymiin Projektiraportti Projektin yhteenveto Siton tuottama aineisto E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla, Loppuraportti Liite 1. Nykytilan kuvaus Liite 2. Liittyminen laajempaan kontekstiin Liite 3. Kauppa ja elinkeinot Liite 4. Seminaarin yhteenveto Liite 5. BREEAM Communities arviointi Liittymien maankäyttökaaviot (dwg, tif, pdf) 5.3. Ilmastovaikutukset LOHJAN E18-SOLMUKOHTIEN MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISEN ILMASTOVAIKUTUKSET EcocityEvaluator2.0 Esimerkkianalyysi Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd Pekka Paloheimo, Katri Leino ja Aleksi Heikkilä 5.4. Ilmakuvat Ilmakuvat ja pohjakartta-aineisto Haarjärven liittymästä Virtuaalimalli Virtuaalimalli (Virtual Map) ja videoleikkeet liittymäalueiden maankäytön kehittämisestä Loppuraportti Hankkeen loppuraportissa on esitetty selvitys hankkeen etenemisestä. 20

21 5.6. Vaikuttavuus Vuorovaikutus Projektin aikana vuorovaikutus Lohjan kaupungin, Uudenmaan liiton, Länsi-Uudenmaan kauppakamarin ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa kehittyi. Projektin yhteydessä oli mahdollista pohtia laajasti maankäytön ja liikenteen sekä yritysalueiden kehittämistä Lohjalla ja Länsi-Uudellamaalla. Lohjan kaupungin valmiudet kehittämiseen Lohjan kaupungin valmiudet liittymäalueiden kehittämiseen edistyivät merkittävästi. Hanke antaa välineitä sekä maa-alueiden hankkimiseen, maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen suunnitelmalliseen jatkamiseen että alueiden markkinointiin ja yhteistyöhön yrityssektorin kanssa. Vaikutus Uudenmaan maakuntakaavaan (Maija Stenvall) Hanke on tuottanut lisätietoa Lohjan E18 liittymäalueiden nykytilasta ja potentiaaleista paitsi Lohjan, myös Salon sekä E 18 käytävän itäpuolisten liittymäalueiden osalta Vihdissä, Kirkkonummella ja Espoossa. Ylikunnallinen tarkastelu on tuottanut hyvää aineistoa valmisteilla olevaan Uusimaakaava 2050: een, paitsi elinkeinoelämään myös asumiseen ja ympäristöön liittyvissä teemoissa. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmätyössä. Lohjan liittymiin tehdyt tarkemmat maankäyttövisiot voidaan hyödyntää. kun maakuntakaavassa laaditaan Lempolan alueelle soveltuvaa maankäyttöratkaisua. Lempolan alueesta olisi tulossa Espoo-Salo rataan tukeutuva asemanseutu, mutta toistaiseksi alue on osoitettu maakuntakaavassa raideliikenteeseen tukeutuvana asemanseudun kehittämisperiaatemerkinnällä. E18 liittymäalueiden hanke on tuottanut maakuntakaavoitukselle hyvää tausta-aineistoa tarkempien aluevarausmerkintöjen suunnitteluun. Laurea-ammattikorkeakoulun näkökulma (Mika Kortelainen) Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuivat E18-projektiin kahdessa eri vaiheessa eli ensimmäisessä vaiheessa yhteistyössä Siton ammattilaisten kanssa määrittelemään E18- liittymien profiileita ja toisessa vaiheessa näiden profiileihin sopivien asiakkaiden haastatteluilla yritysten sijoittumiseen liittyen. Laurean opiskelijat kokivat molemmat projektin erittäin motivoivina ja innostuivat toimeksiannoista. Opiskelijat kokivat yhteistyön sujuvaksi ja olivat tyytyväisiä muiden osallistujien suhtautumiseen koko projektin ajan. Erityisesti opiskelijoiden esiin tuomien projektitulosten vastaanotto kaupungin organisaatiossa sai opiskelijoilta positiivisia kommentteja. Opiskelijat kokivat oppineensa asiakaslähtöistä kehittämistä ja kuntasektorin toiminta näyttäytyi heille mahdollisena tulevaisuuden työpaikkana. 21

22 6. Hankkeen tulosten hyödyntäminen jatkossa 6.1. Maankäyttö ja kaavoitus Osaprojektin E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla loppuraporttiin sisältyy kaavoitusaikataulu. Lohjan kaupunki on ostanut maata ja tehnyt sopimuksia Karnaisten liittymässä. Asemakaavan laatiminen on vireillä. Lempolan Kauppapuiston asemakaavamuutos on käynnistymässä. Lehmijärvi-Pulli osayleiskaava on käynnistymässä ja siinä tullaan ensimmäistä kertaa tarkastelemaan oikeusvaikutteisessa kaavassa Lempolan asema-alueen tilantarvetta. Kaupunki tehostaa maanhankintaa liittymäalueilla. Aineistoa hyödynnetään kaupungin ja liittymäalueiden markkinoinnissa yrityksille. Laurea-ammattikorkeakoulun Yrityslabran kyselyjen tuloksia ja yhteystietoja hyödynnetään kaupungin elinkeinotoimessa. Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan laatiminen on aloitettu ja hankkeessa tuotettua materiaalia voidaan hyödyntää maakuntakaavaprosessissa. Kaupunki hankkii jatkotyönä maankäyttöä esitteleviin videoihin äänityksen. Keväällä 2017 järjestetään laaja sidosryhmäseminaari hankkeen tuloksista ja sen hyödyntämismahdollisuuksista. Hankkeessa esille tulleita jatkokehitysmahdollisuuksia ovat mm: Syvennetään E18 Yrityslohjan brändin sisältöä: ÄLYKÄS - edistetään digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä ELÄVÄ - luodaan uusia ja uudenlaisia kohtaamispaikkoja VIHREÄ - hyödynnetään luontoympäristöä ja suojelualueita - hyödynnetään maaseudun ja kaupunkimiljöön ominaisuuksia - edistetään ekotehokasta rakentamista Tuotetaan E18 Yrityslohjalle markkinointistrategia Arvioidaan tarkemmin E18 yrityslohjan alueiden toteuttamisen ja toteuttamisjärjestyksen taloudelliset vaikutukset. Kytkeytyminen koko kaupungin tulevaisuuden liikkumisstrategiaan, tulevaisuuden liikkumisratkaisut ja käyttötottumusten muutoksiin varautuminen. Shuttle bussiyhteyden toteuttamisen ja rahoittamisen reunaehdot. Raskaan liikenteen levähdysalueen sijoittamisedellytykset. 22

23 7. Hankkeeseen liittyvän aineiston säilyttäminen Hankkeen aineisto säilytetään Lohjan kaupungilla. Lohjalla Pekka Puistosalo Ympäristöjohtaja Leena Iso-Markku kaavoituspäällikkö 23

24 24