Aspergerin oireyhtymä aikuisiässä. Pekka Tani, Taina Nieminen-von Wendt, Nina Lindberg ja Lennart von Wendt
|
|
- Hilkka Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Aspergerin oireyhtymä aikuisiässä Pekka Tani, Taina Nieminen-von Wendt, Nina Lindberg ja Lennart von Wendt Aspergerin oireyhtymä on autismikirjoon kuuluva ilmiö. Tutkimustieto sekä kliininen kokemus Asperger-potilaiden ominaispiirteistä ja liitännäisoireista nuoruus- ja aikuisiässä on vielä pirstaleista. Oireyhtymän keskeiset peruspiirteet näyttävät säilyvän läpi elämän ja altistavat aikuisiässä erityisesti depressiolle sekä varsinkin aiemmin diagnosoimattomilla potilailla sosiaaliselle eristäytymiselle ja heikolle suoriutumiselle työssä. Aspergerin oireyhtymässä on viime kädessä kyse normaaliälyisellä tai lahjakkaan tasoisella henkilöllä jo lapsuudessa alkaneesta autistisesta kommunikaatiotoimintojen poikkeavuudesta, joka ydinoireiden ulkopuolella rajautuu liukuvasti muihin kehityksellisiin häiriöihin ja tunnettuihin psykiatrisiin oireyhtymiin. Erityisesti skitsofrenian kliinisissä ja neurobiologisissa löydöksissä on päällekkäisyyttä autismikirjon häiriöiden kanssa. Viimeksi mainitut häiriöt eroavat kuitenkin selkeästi skitsofreniasta taudinkuvan ja hoidon suhteen. Oireyhtymän tunnistamisella on merkitystä tukitoimien suunnittelun ja muiden samanaikaisten psykiatristen häiriöiden hoidon kannalta. Aspergerin oireyhtymän (AS) kuvasi ensimmäisenä itävaltalainen lastenlääkäri Hans Asperger vuonna Hän raportoi normaaliälyisistä pojista, joilla oli autistisia piirteitä, ja antoi oireistolle nimen autistinen psykopatia. Aspergerin havainnot tulivat kuitenkin yleiseen tietoisuuteen vasta 1980-luvulla, kun englantilainen lastenpsykiatri ja autismin tutkija Lorna Wing (1981) käänsi Aspergerin saksankieliset julkaisut englanniksi ja ehdotti häiriölle nimitystä Aspergerin oireyhtymä. Ensimmäinen Asperger-diagnoosi tehtiin Suomessa vuonna Miten Aspergerin oireyhtymä diagnosoidaan? Aspergerin oireyhtymästä näyttää viime vuosina tulleen jonkinlainen muoti-ilmiö ja yleisesti käytetty nimitys, jolla kuvataan monenlaista empatian puutetta. Kuitenkin AS-diagnoosi liittyy tietynlaiseen elämänikäiseen käyttäytymisja reaktiomalliin, joka vaikeuttaa potilaan sel- viytymistä tavallisten ihmisten yhteiskunnassa. Näin ollen kyseessä on varsin painava kannanotto, jota ei tulisi tehdä ilman kattavaa selvitystä ja riittävää hoitovalmiutta. Monille henkilöille AS-diagnoosi on helpotus, joillekin psyykkinen kriisi, jonka hoitoon on varauduttava. AS-diagnoosi kuvaa varhaislapsuuden autismin kaltaista oireistoa henkilöillä, joiden kykyprofiili ulottuu lievästä älyllisestä kehitysvammaisuudesta lahjakkaan tasoiseen. AS eroaa autismista lähinnä myöhäisemmän alkamisiän suhteen. Autismin oireet tulevat esille jo kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana, kun taas AS:ään ei liity yleistä kehityksen viivästymää varhaislapsuudessa. Lisäksi autisteista noin 75 % on älyllisesti kehitysvammaisia (Gillberg 1998). Kansainväliset tautiluokitukset ICD-10 ja DSM-IV määrittävät oireyhtymän diagnostiset kriteerit. Diagnoosi tehdään silloin, kun nämä kliiniset kriteerit täyttyvät. Kliinisessä työssä kannattanee käyttää virallista ICD-10 tautiluokitusta, joskin tieteellinen tutkimus perustuu lähinnä DSM-IV:n kriteeristöön. Taulukossa 1 on Duodecim 2004;120:
2 esitetty Aspergerin oireyhtymän kriteerit DSM- IV:n mukaan. Psykiatrisen akselidiagnostiikan kannalta kyseessä on akselin I diagnoosi, vaikka kyseessä onkin pitkäaikainen ja useimmiten pysyvä käyttäytymistapa, joka on luonteeltaan joustamaton, ulottuu moniin henkilökohtaisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin ja täyttää oleellisilta osin myös persoonallisuushäiriön yleiset kriteerit. AS-potilaan käyttäytyminen voi vaikuttaa itsekeskeiseltä, joskin kyseessä on enemmänkin tietynlainen ymmärryksen puute kuin psykologisten puolustusmekanismien seuraus. Lapsuudessa seurauksena voi olla vetäytyminen sosiaalisista suhteista tai häiriökäyttäytyminen. Siirtyminen nuoruudesta aikuisikään on varsin ongelmallista, ja aikuisiässä ovat uhkana sosiaalinen eristäytyminen ja heikko suoriutuminen Taulukko 1. Aspergerin oireyhtymän diagnostiset kriteerit DSM- IV:n mukaan (Suomen psykiatriyhdistys 1997, American Psychiatric Association 2000). A. Laadullisia puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vähintään kahdella seuraavista tavoista: 1. Merkittäviä puutteita useiden ei-kielellisten ilmaisujen käytössä, kuten silmiin katsominen, kasvojen ilmeet, vartalon liikkeet ja eleet, joilla säädellään sosiaalista vuorovaikutusta 2. Epäonnistuminen kehitystasoa vastaavien ihmissuhteiden luomisessa 3. Kyvyttömyys spontaaniin pyrkimykseen jakaa iloa, kiinnostusta tai saavutuksia toisen ihmisen kanssa 4. Sosiaalisen tai emotionaalisen vastavuoroisuuden puuttuminen B. Rajoittuneita toistuvia ja kaavamaisia käyttäytymistapoja, mielihaluja tai toimintoja, jotka ilmenevät ainakin yhdellä seuraavista tavoista: 1. Voimakkuudeltaan tai kohteeltaan poikkeava, rajoittunut tai stereotyyppinen kiinnostus yhteen tai useampaan harrastukseen tai toimintaan 2. Ilmeisen itsepintainen kiinnittyminen tiettyihin ei-toiminnallisiin rutiineihin tai rituaaleihin 3. Kaavamaiset tai toistuvat motoriset maneerit 4. Itsepintainen kiinnostus esineiden osiin C. Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää haittaa sosiaalisella, ammatillisella tai muulla tärkeällä toiminnan alueella D ja E. Kliinisesti merkittävää kielellisen tai kognitiivisen kehityksen viivästymää ei ole havaittavissa F. Muun laaja-alaisen kehityshäiriön tai skitsofrenian kriteerit eivät täyty. työssä. Rutiinit ja rituaalit saattavat olla erittäin jäykkiä ja hallitsevat potilasta itseään, hänen perhettään ja muutakin ympäristöä. On esitetty, että riippuvuus rutiineista voisi toisinaan olla yritys kompensoida sosiaalisen hahmottamisen puutteita (Nieminen ym. 2000). AS-potilaan tapa perehtyä häntä kiinnostaviin asioihin on»kaikkinielevää uppoutumista» yhteen asiaan kerrallaan. Tämä näkyy selvästi hänen erityisharrastuksessaan, jonka aiheena voi olla melkein mikä tahansa. Lempiaiheestaan hän»esitelmöi» mielellään vaikka tuntikausia ottamatta huomioon kuulijan reaktioita. Harrastukseen paneutuminen voi olla suhteetonta ja saattaa viedä kaiken vapaa- ja muunkin ajan, jolloin jokapäiväisten asioiden hoitaminen ja esimerkiksi määräaikojen noudattaminen unohtuvat. Lisäksi kirjallisuudessa on toistuvasti kuvattu (Volkmar ja Klin 2000) AS:ään liittyviä oireita, jotka eivät kuitenkaan ole edellytyksenä diagnoosille. Oireyhtymää potevan lapsen puheen kehitys saattaa olla viivästynyttä mutta ilmaantuu yleensä kieliopillisesti oikeana, pikkuvanhan ja muodollisen kuuloisena. Lapsella ja aikuisella puhemelodia voi olla erikoinen sekä intonaatioltaan poikkeava. AS-potilas ymmärtää herkästi sanojen ja sanontojen merkityksen konkreettisesti ja kirjaimellisesti, jolloin hän voi helposti käsittää väärin vertauskuvalliset ilmaisut. Potilaan kehon liikkeet ovat usein kömpelöjä tai omalaatuisia. Esimerkkipotilas. Seuraavassa on lyhennelmä Gillbergin (1999) esittämästä tapauskuvauksesta. Kaksikymmenvuotias Eugen oli toistamiseen lyhyen ajan kuluessa tavattu seisomasta sillalla aikomuksenaan hypätä alas. Vanhemmat toimittivat hänet psykiatriseen arvioon. Haastattelussa Eugen vastasi kimeällä ja monotonisella äänellä kaikkiin kysymyksiin vain»kyllä» ja»ei» ja antoi tietoja vain silloin, kun niitä suoraan tiedusteltiin. Lääkäri kysyi, olisiko Eugenilla mitään sitä vastaan, että hän ottaisi tämän äitiin yhteyttä saadakseen lisätietoja. Eugenille tämä sopi, kunhan keskustelussa puhuttaisiin ainoastaan hänestä eikä kenestäkään muusta. Olihan syy konsultaatioon se kuten Eugene huomautti että vain hänen terveydestään oltiin huolestuneita, ei kenenkään muun. Äiti kertoi Eugenin olleen aina mallilapsi ja selviytyneen koulusta loistavin arvosanoin. Ryhmätyöskentely oli kuitenkin vaikeaa. Lisäksi Eugen oli saanut anottua vapautuksen liikunnanopetuksesta. Kerran äidinkielen opettajan vaatimus vapaavalintaisen aineen kirjoittamisesta oli 694 P. Tani, ym.
3 johtanut siihen, että Eugen oli maannut viikon verran sängyssä ja kieltäytynyt nousemasta ylös. Äidin mielestä Eugen oli jonkinlainen yksinäinen susi. Hänellä oli ystävä, jonka kanssa hän oli pelannut v sakkia mutta johon hän ei muutoin koskaan pitänyt yhteyttä. Läheisten ystävien puuttuminen ei näyttänyt huolestuttavan Eugenia. Hän oli opettajien ja muiden aikuisten arvostama, joskin luokkatoverit toisinaan kiusasivat häntä ja nimittelivät»hyypiöksi». Lisäksi äiti kertoi Eugenin aina olleen tapaihminen. Tämä saattoi ärsyyntyä suuresti ja murjottaa koko päivän, jos jokin pienikin rutiini keskeytettiin tai unohdettiin. Eugenin piti esimerkiksi aina mennä ensimmäisenä kaikista ovista. Hän loukkaantui ja hämmästyi, jos joku perheen tapoja tuntematon rikkoi tämän säännön. Joka iltapäivä kello viiden maissa hänen piti istua ja rentoutua tietyllä tuolilla omassa huoneessaan. Lomamatkoilla Eugen oli levoton aina tähän aikaan, koska ei saanut»tuolilepoa» tavanomaiseen tapaan. Eugenin tultua uudelleen psykiatrin vastaanotolle hän vahvisti äidin kertomuksen mutta vastaili kysymyksiin edelleen vain kyllä tai ei -tyyppisesti. Lääkärin tiedustellessa mahdollisesta masennuksesta Eugen kiisti tämän ja totesi:»minulla oli tosin aikomuksena hypätä ja mahdollisesti aioin tappaa itseni. Nyt me kuitenkin yritämme parasta aikaa löytää vastauksen kysymykseen, kuka minä olen, ja ei kai silloin voi olla masentunut!» Kotona äiti kysyi, miten käynti oli sujunut.»mitä sinä tarkkaan ottaen haluat tietää?» Eugen vastasi. Sitten äiti kielsi suoraan Eugenia yrittämästä itsemurhaa, ja tämä lupasi totella. Lupaus pitikin ainakin kahden vuoden seuranta-ajan. AS voidaan diagnosoida myös aikuisiällä, mutta silloin ehdottomana vaatimuksena on se, että voidaan osoittaa riittävän luotettavasti tutkittavan täyttäneen diagnostiset kriteerit myös lapsuudessaan. Yleensä kannattaa yrittää hankkia kaikki mahdollinen kirjallinen materiaali tutkittavan lapsuudesta alkaen neuvolakortista ja koulutodistuksista sekä haastatella yhtä tai useampaa henkilöä, joka on tuntenut tutkittavan tämän ollessa lapsi. Hyviä apukeinoja ovat alun perin autismin arviointiin kehitetyt strukturoidut haastattelut ADI-R (Lord ym. 1994) ja ADOS (Lord 1989), joiden käyttö edellyttää kuitenkin koulutusta ja käsitystä autismikirjon ilmiöiden luonteesta. Esiintyvyys Aspergerin oireyhtymän esiintyvyydeksi lapsilla on raportoitu 4 6/1 000 (Ehlers ja Gillberg 1993). Aikuisten osalta tutkimustietoa ei ole, mutta kohorttiseurantojen perusteella AS on ilmeisesti elinikäinen sairaus (American Psychiatric Association 2000). Poikien yliedustus potilaiden joukossa on ilmeinen (noin 4 6:1), mikä johtuu mahdollisesti tyttöjen alidiagnosoinnista. Kliinisten havaintojen perusteella näyttää siltä, että tyttöjen ja naisten AS-piirteet ovat lievempiä kuin poikien ja miesten, ja tytöille onkin esitetty omia diagnostisia kriteerejä (Ehlers ja Gillberg 1993). Neuropsykologiset erityispiirteet Vain AS:lle ominaista neuropsykologista löydöstä ei ole, mutta suoriutuminen standardoitujen älykkyystestauksien (esim. WAIS-R) eri osatehtävissä voi olla huomattavan epätasaista hyvästä kokonaistuloksesta huolimatta. Monissa tapauksissa kielellinen suoriutuminen on selkeästi parempaa kuin ei-kielellinen (Gillberg 1999). Tämä ei välttämättä koske lahjakkaita henkilöitä; heitä haastateltaessa voi tulla esille ei-kielelliseen suoriutumiseen liittyviä vaikeuksia. Huomattavan moni AS-potilas ajattelee visuaalisesti. Aspergerin oireyhtymässä keskeiset neuropsykologiset toimintarajoitukset ovat ns.»mielen mallin» (theory of mind) mukaisessa ajattelussa (Baron-Cohen 2000), oman toiminnan ohjauksessa (Ozonoff ym. 2000), sentraalisessa koherenssissa (Happe 2000) sekä prosopagnosiassa eli kasvosokeudessa (Klin ym. 2000). Tämä tarkoittaa sitä, että AS-potilaan on vaikea ymmärtää, mitä toinen ihminen mahdollisesti ajattelee tai saattaisi ajatella. Sosiaalisten syysuhteiden oivaltaminen on hänelle vaikeata. Kokonaisuuksien hahmottaminen ei onnistu, koska potilas juuttuu herkästi epäolennaisiin yksityiskohtiin. Sosiaalinen kanssakäyminen on hänelle kuluttavaa, erityisesti jos hänen on vielä vaikea tulkita toisten ihmisten ilmeitä. Nykyisiin diagnostisiin kriteereihin (ICD-10 ja DSM-IV) eivät sisälly mm. aistiyliherkkyys, unihäiriöt ja erikoiset ruokailutottumukset, joita esiintyy varsin usein AS-potilailla. Aistitoimintojen poikkeavuuksia esiintyy 95 %:lla (Nieminen ym. 2000). Aspergerin oireyhtymä aikuisiässä 695
4 Etiologiasta Nykykäsityksen mukaan AS on kehityksellinen, geneettisesti määräytyvä oireyhtymä. Suomalaiset tutkimukset viittaavat siihen, että periytymismalli on vallitseva (Auranen ym. 2000, Ylisaukko-oja ym. 2004). Samassa suvussa voi esiintyä autismia ja dysfasiaa mutta myös skitsofreniaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, Asperger-oireisto on pakko-oireista häiriötä selkeimmillään kouluiässä, joskin ydin- (OCD) sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden oireet jatkuvat läpi häiriötä (ADHD). Suomessa suoritetussa 12 elämän. sukuun (150 henkilöä) perustuvassa genomin kartoituksessa saatiin suurin LOD-arvo kromosomissa 1q21-22 (Ylisaukko-oja ym. 2003). Erityisen mielenkiintoinen löydös on sen takia, että kyseinen alue on hyvin lähellä lokusta, joka havaittiin kanadalaisten skitsofreniapotilaiden aineistoon perustuvassa perimän kartoituksessa (Brzustowicz ym 2000). Aivojen positroniemissiotomografialla ja toiminnallisella magneettikuvauksella on osoitettu mielen mallin mukaisissa koetilanteissa verrokkeihin nähden poikkeava aktivaatio mm. vasemmassa otsalohkossa (Fletcher ym. 1995, Happe ym. 1996), ohimo- ja takaraivolohkoissa sekä pikkuaivojen alueella (Nieminen-von Wendt ym. 2003). Magneettikuvauksessa on todettu AS-potilaiden keskiaivojen poikkimitta pienemmäksi kuin verrokeilla (Nieminen-von Wendt ym. 2002). Keskiaivoissa sijaitsee dopamiininsäätelyn ja osin myös serotoniininsäätelyjärjestelmien kannalta keskeisiä aivorakenteita. On viitteitä siitä, että Aspergerin oireyhtymään liittyisi poikkeavuutta ainakin dopamiinin aineenvaihdunnassa (Nieminen-von Wendt ym. 2003) ja mahdollisesti myös serotoniinijärjestelmässä. Dopamiini on mm. yhdistetty motoriikan säätelyyn, sosiaalisen käyttäytymiseen, ulkoisten ärsykkeiden havainnointiin sekä tarkkaavaisuuden ja emotionaalisten vasteiden säätelyyn. Serotoniini taas on mukana mielialan, stressin, ahdistuksen, ruokahalun ja unen säätelyssä. AS aikuisiällä ja rinnakkaisdiagnoosit DSM-IV:stä poiketen ICD-10 luettelee joukon psykiatrisia sairauksia (vaativa ja psykoosipiirteinen persoonallisuus, skitsofrenian eräät muodot, pakko-oireinen häiriö), joiden kriteerien täyttyessä erillistä Aspergerin oireyhtymää ei voida diagnosoida. Valtaosa AS-potilaista täyttää aikuisiässä vaativan (Gillberg 1998) ja osa myös psykoosipiirteisen persoonallisuuden diagnostiset kriteerit. Kuitenkin persoonallisuushäiriö voidaan määritelmän mukaan diagnosoida vasta aikuisiällä. Asperger-oireisto on selkeimmillään kouluiässä, joskin ydinoireet jatkuvat läpi elämän (American Psychiatric Association 2000). Kliinisen kokemuksen ja psykoanalyyttisen psykologian (Gabbard 2000) mukaan vaativassa persoonallisuudessa toimii AS:ään verrattuna erilainen psykopatologia, joka toisin kuin AS reagoi melko hyvin psykoanalyyttiseen psykoterapiaan. Yleensä aikuiset AS-potilaat hyötyvät lahjakkuustasosta riippumatta parhaiten harvajaksoisesta pitkäaikaisesta kognitiivis-behavioraalisesta terapiasta, jossa etsitään käytännön ratkaisuja eteen tuleviin arkipäivän ongelmiin (Lögdahl 1999, Tantam 2000). ICD-10 pitää skitsofreniaa AS:n poissulkukriteerinä, kun taas DSM-IV sallii erillisen skitsofreniadiagnoosin autismispektrin häiriöissä, jos potilaalla esiintyy riittävän pitkän ajan selkeitä positiivisia psykoosioireita (harhaluuloja ja aistiharhoja). Skitsofrenia on prosessiluonteinen sairaus, joka alkaa yleensä nuorella aikuisiällä, kun taas AS on kehityksellinen häiriö, joka on olemassa jo varhaislapsuudesta. Sinänsä skitsofrenian negatiiviset ja neurokognitiiviset oireet ovat varsin samankaltaisia AS:ssä kuvattujen kanssa (Tantam 2000). Skitsofrenian tutkimuksessa on osoitettu varsin vakuuttavasti lapsuusajan motorisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kömpelyyden altistavan erityisesti pojat skitsofreenisen psykoosin puhkeamiselle puberteetissa tai varhaisaikuisuudessa (Isohanni ym. 2000). Nykytiedon valossa on vaikea ottaa kantaa näiden kahden ilmiön välisiin yhteyksiin. Kirjallisuudessa kiinnittää huomiota se, että autismin tutkijat katsovat lapsuudesta aikuisuuteen ja skitsofrenian tutkijat aikuisuudesta lap- 696 P. Tani, ym.
5 suuteen eivätkä juuri siteeraa toisiaan, vaikka kliinisessä ja neurobiologisessa tutkimuksessa on ilmeisiä päällekkäisyyksiä. Harvinaisena poikkeuksena on tutkimus, jossa verrattiin aikuisia normaaliälyisiä autismipotilaita ikävakioituihin paranoidista skitsofreniaa sairastaviin potilaisiin (Konstantareas ja Hewitt 2001). Kukaan skitsofreniapotilaista ei täyttänyt autismin diagnoosikriteereitä, mutta puolet autismipotilaista täytti erilaistumattoman skitsofrenian kriteerit erityisesti ns. negatiivisten oireiden suhteen. Toisaalta autismipotilaat erosivat skitsofreniaa sairastavista aistiyliherkkyyden, stereotyyppisen käyttäytymisen, kohtuuttoman muutoksenpelon ja poikkeavan ei-kielellisen kommunikaation suhteen. Lisäksi autismipotilaiden deluusionaalisilta vaikuttavat ajatussisällöt johtuivat usein sosiaalisen ymmärryksen puutteesta. Esimerkiksi eräs potilas ilmoitti olevansa ympäristönsä älykkäin henkilö, koska hän oli jatkuvasti saanut positiivista palautetta henkilökunnalta edistymisessään päivittäisten toimintojen harjoittelussa. AS-potilaiden autistiset maneerit saattavat muistuttaa pakko-oireisen häiriön pakkotoimintoja (Gillberg 1998, Tani 2000), joskin ne erotuksena jälkimmäisistä häiritsevät vain harvoin potilasta ja saattavat jopa lisääntyä positiivisten tapahtumien yhteydessä tai potilaan innostuessa jostakin. Kaiken kaikkiaan DSM-IV:n mukainen erotusdiagnostinen ajattelu on kliinisesti käyttökelpoisempi kuin ICD-10:n ja ottaa myös paremmin huomioon AS:n luonteen kehityksellisenä häiriönä. DSM-IV:n yleisperiaate diagnoosikriteerien aiheuttamasta toimintakyvyn heikkenemisestä johtaa myös korkeampaan diagnoosikynnykseen kuin ICD-10:n kriteerit. Lääkehoito Nykykäsityksen mukaan autismispektrin häiriöiden ydinoireisiin ei ainakaan lapsilla pystytä vaikuttamaan psykoosilääkkeillä (Towbin 2003). Silti erityisesti uusia epätyypillisiä psykoosilääkkeitä käytetään laajalti näillä potilailla yksittäisten oireiden kuten vaikean ahdistuneisuuden tai aggressiivisuuden hoitoon. Aikuisista ei ole julkaistu kontrolloituja hoitotutkimuksia. Tällä alueella kaivattaisiin lisää paitsi uudenlaista, eri tutkimustraditiot yhdistävää ajattelua, myös kontrolloituja lääketutkimuksia. Toisaalta aikuisikäisillä AS-potilailla esiintyy varsin usein samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä, kuten depressiota, pakko-oireista häiriötä ja lyhytaikaisia psykoottisia reaktioita (Gillberg ja Billstedt 2000, Ghaziuddin ym. 2002, Tantam 2003), jotka paitsi korostavat AS:n piirteitä usein romahduttavat hauraan tasapainon arjen selviytymisessä jo varsin lievinä esiintyessään. Elämän taitekohdat, kuten aikuistuminen, työelämään siirtyminen ja parisuhteen solmiminen, voivat kriisiyttää tilanteen psykiatrista sairaalahoitoa vaativaksi (Tantam 2003). Diagnoosia vailla olevat AS-potilaat ovatkin jonkin verran yliedustettuina yleispsykiatrisessa aineistossa (Nylander ja Gillberg 2001). Sinänsä AS-potilaiden samanaikaisten psykiatristen sairauksien lääkehoidossa noudatetaan samoja periaatteita kuin muillakin. Lopuksi Aikuisikäisillä AS-potilailla esiintyy varsin usein samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä, kuten depressiota, pakko-oireista häiriötä ja lyhytaikaisia psykoottisia reaktioita. AS-potilaita on enemmän matemaattis-luonnontieteellisten kuin humanististen aineiden yliopisto-opiskelijoissa (Baron-Cohen ym. 2001). Yksittäiset potilaat ovat päässeet jopa tieteen huipulle, mutta valtaosa AS-potilaista ja normaaliälyisistä autismipotilaista tarvitsee kuitenkin enemmän tai vähemmän ulkopuolista tukea selvitäkseen arjen pienistäkin vaatimuksista ja välttyäkseen sosiaaliselta syrjäytymiseltä (Engström ym. 2003). Kukaan Engströmin ym. aineiston aikuisista AS-potilaista ei ollut naimisissa ja yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat työttömiä. Sosiaalinen sopeutuminen arvioitiin hyväksi 12 %:lla potilaista, kohtalaiseksi 75 %:lla ja huonoksi 12 %:lla. Toisaalta väestöotokseen perustuvaa selvitystä aikuisten AS-potilaiden määrästä tai toimintakyvystä ei ole julkaistu. Ruotsissa on jo pitkään toiminut jokaisen yliopistosairaalan psykiatrian poliklinikassa erityi- Aspergerin oireyhtymä aikuisiässä 697
6 nen neuropsykiatrinen työryhmä, jonka tehtävänä on aikuispotilaiden autismihäiriöiden ja muiden kehityksellisten häiriöiden (ADHD, Touretten oireyhtymä ym.) diagnosointi, hoito ja kuntoutuksen suunnittelu. Riittävän taitotiedon ja kokemuksen keräämiseksi, tutkimustyön vauhdittamiseksi ja ennen kaikkea korkeatasoisen kuntoutuksen suunnittelemiseksi tulisi myös Suomessa pyrkiä Ruotsin mallin mukaiseen käytäntöön. Kirjallisuutta American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders. 4. painos. Washington DC: American Psychiatric Press, Auranen M, Nieminen T, Majuri S, Vanhala R, Peltonen L, Järvelä I. Analysis of autism susceptibility gene loci on chromosomes 1p, 4p, 6q, 7q, 15q, 16p, 17q, 19q and 22q in Finnish multiplex families. Mol Psychiatry 2000;5: Baron-Cohen S. Theory of mind and autism: a fifteen year review. Kirjassa: Baron-Cohen S, Tager-Flusberg H, Cohen JD, toim. Understanding other minds. Perspectives from developmental cognitive neuroscience. 2. painos. Oxford: Oxford University Press, 2000, s Baron-Cohen S, Wheelwright S, Skinner R, Martin J, Clubley E. The autism-spectrum quotient (AQ): evidence from Asperger syndrome/ high-functioning autism, males and females, scientists and mathematicians. J Autism Dev Disord 2001;31:5 17 Brzustowicz LM, Hodgkinson KA, Chow EW, Honer WG, Bassett AS. Location of a major susceptibility locus for familial schizophrenia on chromosome 1q21-q22. Science 2000;288: Ehlers S, Gillberg C. The epidemiology of Asperger syndrome. A total population study. J Child Psychol Psychiatr 1993;34: Engström I, Ekström L, Emilsson B. Psychosocial functioning in a group of Swedish adults with Asperger syndrome or high-functioning autism. Autism 2003;7: Fletcher PC, Happe F, Frith U, ym. Other minds in the brain: a functional imaging study of theory of mind in story comprehension. Cognition 1995;57: Gabbard GO. Psychodynamic psychiatry in clinical practice. Washington DC: American Psychiatric Publishing, Ghaziuddin M, Ghaziuddin N, Greden J. Depression in persons with autism; implications for research and clinical care. J Autism Dev Disord 2002;32: Gillberg C. Asperger syndrome and high-functioning autism. Br J Psychiatry 1998;172: Gillberg C. Nörtti, nero vai normaali. Aspergerin oireyhtymä lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Jyväskylä: Atena kustannus, Gillberg C ja Billstedt E. Autism and Asperger syndrome: coexistence with other clinical disorders. Acta Psychiatr Scand 2000;102: Happe F. An advanced test of theory of mind: understanding of story characters thoughts and feelings by able autistic, mentally handicapped, and normal children and adults. J Autism Dev Disord 1994;24: Happe F. Parts and wholes, meaning and minds: central coherence and its relation to theory of mind. Kirjassa: Baron-Cohen S, Tager- Flusberg H, Cohen JD, toim. Understanding other minds. Perspectives from developmental cognitive neuroscience. 2. painos. Oxford: Oxford University Press, 2000, s Isohanni M, Jones P, Kemppainen L, ym. Childhood and adolescent predictors of schizophrenia in the Northern Finland 1966 birth cohort a descriptive life-span model. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2000;250: Klin A, Schultz R, Cohen DJ. Theory of mind in action: developmental perspectives on social neuroscience. Kirjassa: Baron-Cohen S, Tager-Flusberg H, Cohen JD, toim. Understanding other minds. Perspectives from developmental cognitive neuroscience. 2. painos. Oxford: Oxford University Press, 2000, s Konstantareas MM, Hewitt T. Autistic disorder and schizophrenia: diagnostic overlaps. J Autism Dev Disord 2001;31: Lord C, Rutter M, Goode S, ym. Autism diagnostic observation schedule: a standardized observation of communicative and social behavior. J Autism Dev Disorder 1989;19: Lord C, Rutter M, Le Couteur A. Autism diagnostic interview-revised: a revised version of a diagnostic interview for caregivers of individuals with possible pervasive developmental disorders. J Autism Dev Disorder 1994;2: Lögdahl C. Psykologisk behandling av vuxna med Asperger syndrom. Handikapp & Habilitering, Nieminen T, Kulomäki T, Ulander R, von Wendt L. Aspergerin oireyhtymä. Suom Lääkäril 2000;55: Nieminen-von Wendt T, Vanhala R, Salonen O, von Wendt L. Autti T:. Brain MRI findings in Asperger syndrome. A quantitative controlled MRI study of the brain in 28 persons with Asperger syndrome. Int J Circ P Health 2002;61 Suppl 2: Nieminen-von Wendt T, Metsähonkala L, Kulomäki T, ym. Changes in cerebral blood flow in Asperger syndrome during Theory of Mind tasks presented by the auditory route. Eur J Child Adolesc Psychiatry 2003;12: Nieminen-von Wendt T, Metsähonkala L, Kulomäki T, ym. Increased presynaptic dopamine function in Asperger syndrome. Neuroreprod 2004 (painossa). Nylander L, Gillberg C. Screening for autism spectrum disorders in adult psychiatric out-patients: a preliminary report. Acta Psychiatr Scand 2001;103: Ozonoff S, McMahon Griffith E. Neuropsychological function and the external validity of Asperger syndrome. Kirjassa: Klin A, Volkmar FR, Sparrow SS, toim. Asperger syndrome. New York: The Guilford Press, 2000, s Suomen Psykiatriyhdistys r.y. DSM-IV. Diagnostiset kriteerit. Orion-yhtymä Oy, Tani P. Aspergerin oireyhtymä aikuispsykiatrian näkökulmasta. Erikoislääkäri 2001;3: Tantam D. Adolescence and adulthood of Individuals with Asperger syndrome. Kirjassa: Klin A, Volkmar FR, Sparrow SS, toim. Asperger syndrome. New York: The Guildford Press, Tantam D. The challenge of adolescents and adults with Asperger syndrome. Child Adolesc Psychiatric Clin North Am 2003;12: Towbin K. Strategies for pharmacologic treatment of high functioning autism and Asperger syndrome. Child Adolesc Psychiatr Clin North Am 2003;12: Volkmar FR, Klin A. Diagnostic Issues in Asperger syndrome. Kirjassa: Klin A, Volkmar FR, Sparrow SS, toim. Asperger syndrome. New York: The Guildford Press, Wing L. Asperger's syndrome: a clinical account. Psychol Med 1981; 11: Ylisaukko-oja T, Nieminen-von Wendt T, Kempas E, ym. The first genomewide screen in Asperger syndrome. Mol Psychiatry 2004;9: PEKKA TANI, LL, erikoislääkäri, kliininen opettaja pekka.tani@hus.fi Helsingin yliopisto, psykiatrian klinikka PL 320, HUS NINA LINDBERG, LT, erikoislääkäri HYKS:n psykiatrian klinikka HUS, psykiatrian toimiala, Lapinlahden sairaala PL 320, HUS TAINA NIEMINEN-VON WENDT, LL, erikoislääkäri LENNART VON WENDT, LKT, professori, erikoislääkäri HUS:n lasten- ja nuorten sairaala PL 280, HUS 698
Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?
Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia
LisätiedotADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.
ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,
LisätiedotAUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT
AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT Marja-Leena Mattila Lastentautien erikoislääkäri Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopistollinen sairaala 21.4.2009 AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai
LisätiedotASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT.
AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai puutteellinen sosiaalinen vuorovaikutus 2. Poikkeava ja/tai puutteellinen kommunikaatio Marja-Leena Mattila Lastentautien
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotPäihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa
Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa Päihteet erityismielenkiinnon kohteena - case Helsinki 7.3.2019 Pekka Rapeli, neuropsykologi, HUS riippuvuuspsykiatria Sisältö Päihdehäiriössä on lähes
LisätiedotJoka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry
Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotAspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa
Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa Pirjo Laatikainen Neuropsykiatrinen valmentaja Aspergerin oireyhtymä Neurobiologinen keskushermoston
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotNeuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa arjen selviytymisen haasteet
Neuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa arjen selviytymisen haasteet Asumissosiaalisen työn päivä 9.5.2019 / Marko Lahti/ Kuopio 1 Autismisäätiö sr Yleishyödyllinen,
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotPUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi
Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva
LisätiedotNEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen
NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotMiten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.
Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.2012 Neuropsykiatria Mielen ja aivojen erottamattomuus Kognitiota,
LisätiedotKohtaamisia Koulussa. Pertti Rintahaka. LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri.
Kohtaamisia Koulussa Pertti Rintahaka LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri pertti.rintahaka@fimnet.fi Aivosolujen määrä Aivosolujen lukumäärä on moninkertainen lopulliseen tarvittavaan
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotNeuropsykiatriset oireyhtymät, erityisesti autismikirjo ja ADHD aikuissosiaalityössä
Neuropsykiatriset oireyhtymät, erityisesti autismikirjo ja ADHD aikuissosiaalityössä Asumissosiaalisen työn teemapäivät 15.11.2018 Marko Lahti Suunnittelija, Autismisäätiö sr Autismisäätiö sr Yleishyödyllinen,
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotNeuropsykiatriset oireyhtymät, erityisesti autismikirjo ja ADHD aikuissosiaalityössä
Neuropsykiatriset oireyhtymät, erityisesti autismikirjo ja ADHD aikuissosiaalityössä Asumissosiaalisen työn teemapäivät 12.6.2018 Marko Lahti Erityisasiantuntija, Autismisäätiö sr Autismisäätiö sr Yleishyödyllinen,
LisätiedotSELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry
SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA
ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotMitä diagnoosin jälkeen?
Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden
LisätiedotFAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa
FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Osastonylilääkäri, PHHYKY neuropsykiatrian poliklinikka Päihdelääketieteen
LisätiedotAspergerin oireyhtymä tytöillä ja naisilla
Petra Waris, Tuula Kulomäki ja Pekka Tani KATSAUS Aspergerin oireyhtymään (AS) liittyvässä kirjallisuudessa on keskitytty kuvaamaan lähinnä pojilla ilmenevää oireistoa. Vasta viime aikoina on kiinnitetty
LisätiedotAdolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort
Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotAdult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview
Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International
LisätiedotOma väylä Mistä kaikki alkoi?
Oma väylä Mistä kaikki alkoi? Oma väylä -hanke Loppuseminaari 4.12.2018 Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Katariina Kallio-Laine Vastaava asiantuntijalääkäri Kela Neuropsykiatrisen kuntoutuksen
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotJohdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.
Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän
LisätiedotAutismikirjo. Tausta, diagnostiikka ja tutkimus. Tero Timonen Maija Castrén Mari Ärölä-Dithapo. Tutustu kirjaan verkkokaupassamme NÄYTESIVUT
NÄYTESIVUT Maija Castrén Mari Ärölä-Dithapo Autismikirjo Tausta, diagnostiikka ja tutkimus Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Aluksi Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotNeuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa - arjen selviytymisen haasteet
Neuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa - arjen selviytymisen haasteet Asumissosiaalisen työn teemapäivät 30.1.2018 Marko Lahti Erityisasiantuntija, Autismisäätiö
LisätiedotEsityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009
Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne
LisätiedotTerhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys
Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien psykiatristen palvelujen järjestämisen haasteet ja kehittämistarpeet Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotYDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA
1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso
LisätiedotVälillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille
Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen
LisätiedotLiikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta
Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta Sari Kukkamaa Neuropsykologi (OYS Neurokirurgia) Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan käyttäytymistiedejäsen Psykologiliiton liikennepsykologian
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotLasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa
Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten
Lisätiedot8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
LisätiedotNuoruusikä ja kehityksellinen neuropsykiatria
Nuoruusikä ja kehityksellinen neuropsykiatria Minna Poutanen neuropsykologian erikoispsykologi PsL Kuntoutusyksikkö Nekku Neuropsykiatria viittaa siihen että psykiatrisella oireistolla on neurologinen
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotKeskivaikea masennus. Mielenterveysongelmien takana tunnistamaton autismikirjo 11/14/2017. Case Matti. Case Matti
Mielenterveysongelmien takana tunnistamaton autismikirjo Yleisöluento Mielenterveysmessuilla 22.11.2017 Mari Huhtiniemi psykologi (PsM), opettaja, neuropsykiatrinen coach, työnohjaaja (valm. 2018) Orjo
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä
ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotMILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?
MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen
LisätiedotMatematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet
Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotSatakunnan ammattikorkeakoulu. Ilona Niemenoja Maija Rintamaa VERTAISTUKIRYHMÄN VAIKUTUS ASPERGER-AIKUISTEN HENKISEN HYVINVOINNIN KOKEMISEEN
Satakunnan ammattikorkeakoulu Ilona Niemenoja Maija Rintamaa VERTAISTUKIRYHMÄN VAIKUTUS ASPERGER-AIKUISTEN HENKISEN HYVINVOINNIN KOKEMISEEN Sosiaalialan koulutusohjelma Erityisryhmien sosiaalipalvelujen
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotAutismi Eihän se ole mihinkään hävinnyt Uusia diagnostiikan tuulia ja toimivia käytänteitä
Autismi Eihän se ole mihinkään hävinnyt Uusia diagnostiikan tuulia ja toimivia käytänteitä Sari Kujanpää, psykologi, psykoterapeutti www.ajatuskuja.fi Tästä puhun tänään Autismin ydinoireet: 1) sosiaalisen
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotAutismi. Autismi erilaisissa diagnoosijärjestelmissä 1(6)
1(6) Autismi Alkuperäinen otsikko: Det här är autism Eric Zander Käännös: Semantix Autismi on kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä. Autistisella henkilöllä on vaikeuksia olla sosiaalisessa
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN AJOKYVYN ARVIOINTI. Maria Arvio, LKT, kehitysvammalääketieteen professori, lastenneurologian erikoislääkäri
KEHITYSVAMMAISEN AJOKYVYN ARVIOINTI Maria Arvio, LKT, kehitysvammalääketieteen professori, lastenneurologian erikoislääkäri EI SIDONNAISUUKSIA DIAGNOSTISET KRITEERIT Henkilön ÄO< 70 standardoiduissa älykkyystesteissä
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotHyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki
Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki Hullut ja häiriöiset? Psykiatrisoitumisen lyhyt historia Helsingin yliopisto sanna.tirkkonen@helsinki.fi #lastensuojelupäivät2018
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
Lisätiedot