UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MONISTEITA ALIMMAT SUOSITELTAVAT RAKENTAMIS KORKEUDET UUDENMAAN JA ITÄ UUDENMAAN SUURIMMILLA JÄRVILLÄ
|
|
- Pauliina Jaakkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MONISTEITA 149 ALIMMAT SUOSITELTAVAT RAKENTAMIS KORKEUDET UUDENMAAN JA ITÄ UUDENMAAN SUURIMMILLA JÄRVILLÄ Kari Rantakokko Uudenmaan ympäristökeskus Helsinki 2004
2 2 Kartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MYY/04 Genimap Oy, L 4659/02 Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voida vedota Uudenmaan ympäristökeskuksen virallisena kannanottona. Julkaisutilaukset: Uudenmaan ympäristökeskus / tiedotus PL 36, HELSINKI puh fax e mail: kirjaamo.uus@ymparisto.fi ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Painopaikka: Uudenmaan ympäristökeskuksen monistamo, Helsinki 2004
3 3 ALKUSANAT Tulvien aiheuttamia vahinkoja on vuosikymmenien kuluessa pyritty vähentämään erilaisin tavoin. Uomien perkaukset, tulva alueiden pengerrykset ja järvien säännöstelyt ovat pääasiassa toimineet hyvin. Hankkeet ovat usein kohdistuneet maatalousmaan suojaamiseen. Asuinrakennukset on aikoinaan osattu sijoittaa riittävän korkealle, jolloin haittaa ovat kärsineet lähinnä kevyet rakennukset tai kesämökit. Asutuksen lisääntyessä on ollut tarpeen ottaa rakennuskäyttöön uusia alueita myös vesistöjen varsilla. Näiden alueiden rakentamisessa ei aina ole ollut käytettävissä riittävää tietoa tulvien pitkäaikaisvaihteluista, jolloin rakennuksia on saatettu tehdä myös tulvaherkille alueille. Suurtulvien (mm luvun alussa) aiheuttamien vahinkojen perusteella on alettu kiinnittämään yhä enemmän huomiota turvallisiin rakentamiskorkeuksiin. Rakennusvahinkojen vähentämisessä parasta tulvasuojelua on estää uusien rakennusten tekeminen tulvaherkille alueille. Nykyisten mitoituskriteerien lisäksi tulisi myös varautua ennakolta mahdolliseen ilmastonmuutoksen aiheuttamaan tulvien äärevöitymiseen. Tulvien haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksien selvittämiseksi on maa ja metsätalousministeriön asettaman suurtulvatyöryhmän keväällä 2003 jättämässä loppuraportissa esitetty useita suosituksia. Rantarakentamista koskevan suosituksen tavoitteena on sijoittaa rakennukset niin ylös, että vahinkoa syntyy vasta keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvalla tulvalla. Uudenmaan ympäristökeskus valtion alueellisena vesiviranomaisena käynnisti rakentamiskorkeuksia koskevien suositusten laatimisen keväällä Tavoitteena on laatia suositukset kaikille pinta alaltaan yli 100 ha:n suuruisille järville, joita Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueella on lähes 90. Tämä julkaisu sisältää työn ensimmäisessä vaiheessa laaditut suositukset 43 järvelle. Selvitystyötä jatketaan lähivuosina. Uudenmaan ympäristökeskus toivoo, että suosituksia käytetään tulevaisuudessa kaavoituksessa ja muussa rakentamisen suunnittelussa ja että suositukset osaltaan estäisivät uusien tulvavahinkokohteiden syntymisen. Ympäristökeskuksen johtaja Leena Saviranta
4 4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO SUOSITUSTEN TARKOITUS JA KOHTEIDEN RAJAUS SUOSITELTAVAN KORKEUSTASON MÄÄRITTELY LÄHTÖAINEISTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSESSA SUOSITUKSET KÄSITTEET LÄHDETEOS LIITE 1 Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeuset Uudenmaan ja Itä Uudenmaan suurimpien järvien rannoilla Kuvailulehti Presentationsblad... 14
5 5 1 JOHDANTO Järvien vedenpinnan korkeus vaihtelee vuodenajan mukaan. Suomen suurimmat tulvat ovat yleensä aiheutuneet tavallista rankemmista sateista tai suuren lumimäärän sulannasta. Sulannan ja sadannan yhteisvaikutus voi myös aiheuttaa poikkeuksellista tulvimista. Tulvimista voi tapahtua myös silloin, kun jääpato tai muu este tukkii järven luusuan tai jokiuoman ja estää veden vapaan virtauksen. Mahdollisen ilmastonmuutoksen seurauksena esimerkiksi talvitulvien esiintyminen Etelä ja Keski Suomessa voi olla tulevaisuudessa todennäköisempää, koska talvisateiden on ennustettu lisääntyvän ja tällöin sateista yhä suurempi osa tulee vetenä. Tulvien suuruutta on erittäin vaikea ennustaa tarkasti, mutta niiden vaikutuksiin voidaan varautua ennakolta. Vuoden 2000 alusta voimaan tullut maankäyttö ja rakennuslaki (132/1999) edellyttää tulvan vaaran huomioon ottamista rakentamisessa. Sen mukaan rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa (116 ). Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti (119 ). Maankäyttö ja rakennuslain vaikutuksesta tulviin on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota niin rakentamisessa kuin maankäytön suunnittelussakin. Vesistöjen varsilla syntyviä tulvavahinkoja voidaan estää tai vähentää ennakoivalla säännöstelyllä ja rakentamalla pysyviä tulvasuojelurakenteita tai tekemällä tulvasuojeluperkauksia. Tulvan jo synnyttyä ovat avainasemassa oikea aikaiset ja oikeissa paikoissa tehdyt tulvantorjuntatoimenpiteet. Tulvien aiheuttamia vahinkoja arvioitaessa on valitettavan usein todettu, että kaavoitus ja rakentamisviranomaisilla ei ole ollut riittävästi tietoa vesistöjen ylimmistä vedenkorkeuksista. Monilla tulvaherkillä ranta alueilla on uudisrakennuksia tai muita vesivahingoille alttiita rakenteita. Tulvaherkiksi määritetyille alueille tulisi välttää sijoittamasta pysyvään ja ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuja uusia rakennuksia, vapaa ajan asumiseen tarkoitettuja rakennuksia tai muita talousrakennuksia, joille tulva aiheuttaa merkittäviä vahinkoja. Lisäksi tulva alueelle tulisi välttää sijoittamasta yhteiskunnan kannalta tärkeitä toimintoja, kuten julkisen palvelun rakennuksia ja kauppoja. Myös ympäristön pilaantumisriski tulisi ottaa huomioon mm. vesihuoltojärjestelmien suunnittelussa ja vaarallisten aineiden sijoittamisessa tulvaherkille alueille. Nykyisille rakennuksille tulisi sallia kunnostaminen ja laajentaminen.
6 6 2 SUOSITUSTEN TARKOITUS JA KOHTEIDEN RAJAUS Suositus alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi on tarkoitettu palvelemaan ensisijaisesti rakennuslupia myöntäviä viranomaisia, kaavoittajia ja rantojen käyttäjiä, jotta tulevaisuudessa osattaisiin paremmin ottaa huomioon vedenkorkeuden vaihtelut rantojen käytön suunnittelussa. Suosituksessa on tarkasteltu pääsääntöisesti yli 200 ha:n suuruisia järviä Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueilla. Mukaan on kuitenkin otettu sellaisia alle 200 ha:n järviä, joiden vedenkorkeutta on havaittua säännöllisesti ja pitkään. Selvitystä tullaan lähivuosina laajentamaan myös pienemmille järville. Suosituksia ei ole laadittu jokivesistöjen varsille, koska tulvakorkeuksien määritys edellyttäisi useissa tapauksissa virtausmallinnusta ja vaatisi runsaasti resursseja. Jokivesistöistä annetaan kuitenkin tarvittaessa erillinen rakennuspaikka tai aluekohtainen lausunto. Tässä suosituksessa järviä on kaikkiaan mukana 43 kappaletta. Lukumääräisesti se on vain noin 12 % Uudenmaan ympäristökeskuksen toimialueella sijaitsevista yli 10 ha:n järvistä, mutta järvipinta alan suhteen selvitys on suhteellisen kattava. Näiden suositusten käyttäjän on otettava huomioon se, että suosituksia annettaessa on tulvakorkeuksien toistuvuudessa käytetty sellaisia todennäköisyystasoja, joiden ylittyminen pitkällä ajanjaksolla on aina mahdollista. Käyttäjän on edelleen huomioitava, että läheskään kaikista esitetyistä järvistä ei ollut käytössä riittävää vedenkorkeuden havaintoaineistoa, jotta tietyn suuruisen tulvan esiintymistodennäköisyys olisi voitu tarkasti määrittää. Käytetyt toistuvuusarvot ja eri järvien havaintojen luotettavuustasot sekä muut perusteet suositusten antamisessa on esitetty jäljempänä. Alimpiin suositeltaviin rakentamiskorkeuksiin ja ylivesien aiheuttamiin vahinkoihin liittyvää lisäinformaatioita tarjoaa muun muassa Suomen ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön sekä maa ja maatalousministeriön yhdessä julkaisema opas (Ollila, 1999). 3 SUOSITELTAVAN KORKEUSTASON MÄÄRITTELY Alimmalla tulvien kannalta hyväksyttävällä rakentamiskorkeudella tarkoitetaan tässä suosituksessa sitä ylintä korkeutta, jolle vesi voi nousta ilman, että se vahingoittaa rakenteita. Ympärivuotinen asutus tulisi sijoittaa niin korkealle, että sille voi aiheutua vahinkoa vasta sellaisesta tulvakorkeudesta, jonka voidaan arvioida esiintyvän keskimäärin kerran vuodessa. Maamme vedenkorkeushavainnot isoistakin järvistä alkavat kuitenkin niin myöhään, että useimmiten tilastollisesti näin harvinaisen tulvan arviointi matemaattisesti on vaikeata ja pienimpien järvien kohdalla jopa mahdotonta.
7 7 Tämän vuoksi maamme sisävesissä onkin jouduttu käyttämään alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määrittämisessä teoreettisena lähtökohtana keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvää tulvakorkeutta (HW 1/50 ), joka pystytään tilastollisesti määrittämään vähemmilläkin havainnoilla. Jotta korkeudesta HW 1/50 päästäisiin lähemmäksi suosituksen perusteeksi sanottua keskimäärin vuodessa toistuvaa tulvaa, lisätään tähän harkinnanvarainen korkeus 0,3 1,0 metriä sekä avointen ulapoiden kohdalla vielä harkinnanvarainen aaltoiluvara. Harkinnanvaraisen lisäkorkeuden arvioimisessa on käytetty seuraavia periaatteita: mikäli järven havaitun tai arvioidun keskiyliveden MHW ja HW1/50 välinen erotus on alle 0,5 metriä tai vedenkorkeusvaihtelut muuten tiedetään poikkeuksellisen pieniksi, käytetään lisäkorkeutena vähintään 0,3 metriä, mikäli järven havaitun tai arvioidun keskiyliveden MHW ja HW1/50 välinen erotus on 0,5 0,8 metriä, käytetään lisäkorkeutena vähintään 0,4 metriä, mikäli järven havaitun tai arvioidun keskiyliveden MHW ja HW1/50 välinen erotus on yli 0,8 metriä, käytetään lisäkorkeutena vähintään 0,5 metriä, mikäli HW1/50:n määrityksessä on oleellisia puutteita, käytetään vähintään 0,5 0,8 metrin lisäkorkeutta. Aaltoilun vaikutus tulee erikseen ottaa huomioon suurten selkien rannoilla. Saman ison järven rannoilla saattaa siis ulapan avoimuudesta riippuen olla tarpeen käyttää eri korkeuksia alimpina suositeltavina rakentamiskorkeuksina. Uudenmaan järvien rannat ovat yleisesti ottaen suhteellisen loivarantaisia ja useiden kilometrien pituisia ulapoita ei juurikaan ole. Aaltoiluvara on laskettu järven pisimmän ulapan mukaan (taulukko 1). Jyrkemmillä rannoilla aallon nousukorkeus voi olla huomattavasti suurempi. Taulukko 1. aallon likimääräinen nousukorkeus tasapohjaisilla ja loivarantaisilla (rannan kaltevuus T=1/30) järvillä (Ollila 1999). Ulapan pituus (km) 0,2 0,6 1,0 2,0 4,0 6,0 8, Aallon nousukorkeus (cm)
8 8 Vähien havaintojen pohjalta tehtyyn tilastolliseen HW 1/50 määrittelyyn liittyy aina epävarmuutta. Mikäli tässä suosituksessa annettu alin rakentamiskorkeus (HW 1/50 + harkinnanvarainen lisäkorkeus 0,3 1,0 m + aaltoiluvara 0 0,25 m) on havaintojen mukaan joskus ylitetty, tulee tämä ylin havaittu korkeus ottaa määrääväksi rakennuspaikkaa ja perustamiskorkeutta määrättäessä. Kuva 1 havainnollistaa alinta rakentamiskorkeutta kahden tyypillisimmän perustamistavan yhteydessä. Kuva 1. Tulvien huomioon ottaminen alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määrittämisessä erilaisilla perustamistyypeillä (Ollila 1999)
9 9 4 LÄHTÖAINEISTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKES KUKSESSA Edellä mainittu keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuva ylivedenkorkeus HW 1/50 on saatu pelkästään tilastollisesti määritettyä vain pienestä osasta järviä. Osasta järviä on ollut käytössä muutamien vuosien pituisia jo päättyneitä havaintosarjoja ja/tai muutamia yksittäisiä havaintoja. Näiden järvien osalta määrittelyä on täydennetty maastohavainnoin kesällä 2004 (Simo Väänänen ja Ville Suhonen). Maastohavaintoja on tehty rantakivistä, kallioista, siltaja laiturirakenteista sekä kasvillisuudesta. Erityisen tärkeä osa on ollut järvien lasku uomien vedenjohtokyvyn arvioiminen mittauksin ja myös laskelmin. Maastohavaintojen tueksi on haastateltu ranta asukkaita. Osasta järviä ei ollut lainkaan havaintoja käytössä. Näiden järvien suositukset perustuvat pelkästään edellä mainittuihin maastokäynteihin ja haastatteluihin. Selvitystyössä käytettyjä tietolähteitä voidaan pitää luotettavuuden kannalta hyvin eriarvoisina. Pitkistä havaintosarjoista määritetty HW 1/50 ja siihen lisätty harkinnanvarainen lisäkorkeus ja aaltoiluvara edustavat parasta luotettavuustasoa. Viimeksi mainitut pelkät silmämääräiset arviot ja haastattelut ovat kaikkein epävarmimmat. 5 SUOSITUKSET Suositukset on esitetty liitteessä 1. Suositusten määritysperusteen luotettavuustaso on erikseen merkitty näkyviin ja suosituksia käyttävien tulee ottaa nämä tapauskohtaisesti huomioon. Kaikki taulukossa ilmoitetut korkeudet on sidottu N 60 +m korkeusjärjestelmään eli uusimman peruskartan korkeustasoon. Peruskarttakorkeus ilmaisee vedenkorkeuden kartoitusajankohtana. Käytetyt määritysperusteet ovat seuraavat: A Yhtenäinen havaintojakso yli 20 vuotta B Yhtenäinen havaintojakso vuotta + kartta ym. aineisto ja tarvittaessa maastotarkastus C Lyhyt havaintojakso + kartta ym. aineisto ja tarvittaessa maastotarkastus D Ei havaintoja. Kartta ym. aineisto ja maastotarkastus.
10 10 6 KÄSITTEET Aaltoiluvara: tulvakorkeuteen lisättävä, aallokon arvioituun nousukorkeuteen perustuva rakennuspaikkakohtainen korkeuslisä. Aaltoilu tulee ottaa huomioon rakentamiskorkeudessa lähinnä suurten selkien rannoilla. Alin hyväksyttävä rakentamiskorkeus: ylin korkeus, jolle vesi voi nousta ilman, että se vahingoittaa rakenteita. Korkeustaso: Mitattavat vedenkorkeudet sidotaan yleensä valtakunnalliseen tai muuhun viralliseen korkeustasoon. Suomessa on maankohoamisen vuoksi kolme virallista korkeusjärjestelmää: NN, N 43 ja uusin N 60. Maan kohoaminen vaihtelee alueittain, mistä johtuen järjestelmien väliset erot ovat eri alueilla eri suuruisia. Verrattaessa N 60 järjestelmää N 43 tasoon erotus on Uudellamaalla noin 4 12 cm. Vastaavasti NN järjestelmään sidotut korkeudet ovat noin 4 20 cm N 60 järjestelmää alempana. Lisäkorkeus: kunkin vesistön vedenkorkeusvaihteluista johtuva korkeuslisä. Lisäkorkeuden suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi vesistön säännöstely, järvisyys sekä jääpato ja hyydetulvien riski. Peruskarttakorkeus: Kartoitusajankohdan vedenkorkeus (yleensä lähellä keskivedenkorkeutta). Keskivesi, MW: havaintojakson kaikkien havaintojen keskiarvo. Ylivesi, HW: havaintojakson ylin tulvakorkeus. HW1/50 (100/200): laskennallinen arvo, keskimäärin kerran 50 (100/200) vuodessa esiintyvä tulvakorkeus. Esimerkiksi 150 vuoden aikana tulvan odotetaan nousevan vähintään sille korkeudelle keskimäärin kolme kertaa. 7 LÄHDETEOS Ollila, M. (toim.) Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit rantaalueille rakennettaessa: Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista. Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö & maa ja metsätalousministeriö, Helsinki. Ympäristöopas s. ISBN , ISSN
11 KATSO AJANTASAISET SUOSITUSKORKEUDET PÄIVITETYSTÄ TAULUKOSTA!
12 KATSO AJANTASAISET SUOSITUSKORKEUDET PÄIVITETYSTÄ TAULUKOSTA!
13 13 Julkaisija Tekijä(t)/ Toimittaja(t) Julkaisun nimi Tiivistelmä Uudenmaan ympäristökeskus Kari Rantakokko Kuvailulehti Julkaisuaika Marraskuu 2004 Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Uudenmaan ja Itä Uudenmaan suurimmilla järvillä Tässä raportissa esitetään suositus alimmista rakentamiskorkeuksista vesistöjen varsilla tulvavahinkojen estämiseksi. Raportti sisältää suositukset 43 järvelle Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueella. Suositeltavalla alimmalla rakentamiskorkeudella tarkoitetaan sitä ylintä korkeutta, jolle vesi voi nousta ilman, että se vahingoittaa rakennetta. Suosituksen mitoituskriteerinä on käytetty keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvaa tulvakorkeutta. Määritettyyn tulvakorkeuteen on lisätty harkinnanvarainen korkeus 0,3 1,0 metriä järvestä ja käytettävissä olleista havainnoista riippuen. Laajojen ulapoiden kohdalla on lisätty vielä aaltoiluvara. Käytännössä suosituskorkeudet vastaavat vähintään kerran sadassa vuodessa toistuvaa tulvaa. Suositusten määrittely on pyritty perustamaan pitkään hydrologiseen havaintosarjaan. Niiden järvien osalta, joilta havaintoja ei ole ollut käytettävissä, on määritys perustunut maastomittauksiin ja teoreettisiin laskelmiin. Raportissa suositukset esitetään valtakunnallisessa N60 korkeusjärjestelmässä. Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun nimi englanniksi Muut tiedot tulvat, rakentamissuositukset, rakentamiskorkeudet, rannat, järvet, Uusimaa, Itä Uusimaa Uudenmaan ympäristökeskus Monisteita 149 ISSN ISBN (nid.) (pdf) Sivuja Kieli 14 Suomi Luottamuksellisuus Hinta Julkinen 6,00 (sis. alv:n 8 % = 0,44 ) The Recommended Lowest Building Heights when Constructing on the Shores of the Greatest Lakes in the Regions of Uusimaa and Itä Uusimaa (Southern Finland) Julkaisun kustantaja Julkaisun myynti/ jakaja Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus Tiedotus PL 36 (Asemapäällikönkatu 14) Helsinki puh. fax e mail: kirjaamo.uus@ymparisto.fi
14 14 Presentationsblad Utgivare Författare/ Redaktör Publikationens titel Sammandrag Nylands miljöcentral Kari Rantakokko Datum November 2004 Lägsta rekommenderade byggnadshöjder vid de största sjöarna i Nyland och Östra Nyland I denna rapport presenteras en rekommendation om de lägsta acceptabla byggnadshöjderna vid sjöar och vattendrag för att förhindra översvämningsskador. Rapporten innehåller rekommendationer för 43 sjöar inom Nylands och Östra Nylands landskap. Med den rekommenderade lägsta byggnadshöjden avses den högsta höjden dit vattnet kan stiga utan att det skadar konstruktionen. Som dimensioneringskriterium för rekommendationen har använts högvattenstånd som upprepas i medeltal vart 50 år. Till det definierade högvattenståndet har tillsatts en höjd på 0,3 1,0 meter enligt avvägning beroende på sjön och de observationer som är till hands. I praktiken svarar de rekommenderade höjderna en översvämning som inträffar minst vart hundrade år. Man har strävat att grunda definieringen av rekommendationerna på en lång hydrologisk observationsserie. För de sjöar där man inte har haft observationer att utgå från har definieringen grundats på terrängmätningar och teoretiska beräkningar. I rapporten presenteras rekommendationerna i det riksomfattande N60 höjd systemet. Nyckelord Publikationsserie och nummer Publikationens titel på engelska Övriga uppgifter Förläggare översvämningar, byggnadshöjd, rekommendationer, stränder, sjöar, Nylands, Östra Nyland Nylands miljöcentral Duplikat 149 ISSN Sidantal 14 Finska Offentlighet ISBN (häft.) (pdf) Språk Pris Offentlig 6,00 (inkl. moms. 8 % = 0,44 ) The Recommended Lowest Building Heights when Constructing on the Shores of the Greatest Lakes in the Regions of Uusimaa and Itä Uusimaa (Southern Finland) Nylands miljöcentral Beställningar/ distribution Nylands miljöcentral Information PB 36 (Stinsgatan 14) Helsingfors tfn fax e mail: kirjaamo.uus@ymparisto.fi
15 UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MONISTEITA ISSN Kaisa Linnasalo: Suojavyöhykkeiden ja maisemanhoidon yleissuunnitelma Mustijoen vesistöalueella Porvoossa ja Sipoossa. Helsinki s. 113s. Kaisa Linnasalo: Översiktsplan för skyddszoner och landskapsvård i Svartsåns tillrinningsområde i Borgå och Sibbo. Helsingfors s Heidi Stén: Nuuksion Myllypuron kalastoselvitys Helsinki s Anneli Heitto ja Juhani Niinimäki: Nummi Pusulan järvien kunnostus ja hoitosuunnitelmat. Helsinki s. 116 Marjo Aro: Askolan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Helsinki s liites Sami Reunanen: Askolan Etu ja Takajärven kunnostuksen haasteet. Helsinki s Hanna Yli Tolppa (toim.): Haja asutuksen vesihuolto: Uudenmaan ympäristökes kuksen ja 3+3 Vesihankkeen koulutuspäivä Helsinki s Ilona Joensuu (toim.): Tuusulanjärven kunnostusprojekti vuonna Helsinki s Heli Rautjärvi ja Hannu Rautio: Neulasten alkuainepitoisuudet sekä niiden suhde näytepuiden neulaskatoon ja epifyyttijäkäliin Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maa kuntien alueella vuosina 2000 ja Helsinki s Merja Autiola: Soranottoalueet Uudenmaan ja Itä Uudenmaan pohjavesialueilla. Helsinki s Kaisa Linnasalo ja Sirpa Penttilä: Suojavyöhykkeiden ja maisemanhoidon yleissuunnitelma Ilolanjoen vesistöalueella Porvoossa, Askolassa, Myrskylässä, Pukkilassa ja Pernajassa. Helsinki s. 122s. Kaisa Linnasalo och Sirpa Penttilä: Översiktsplan för skyddszoner och landskaps vård inom Illby ås tillrinningsområde i Borgå, Askola, Mörskom, Pukkila och Pernå. Helsingfors s Mirja Perä: Suojavyöhykkeiden ja maisemanhoidon yleissuunnitelma Taasianjoen vesistöalueella Lapinjärvellä, Ruotsinpyhtäällä ja Pernajassa. Helsinki s. 123s. Mirja Perä: Översiktsplan för skyddszoner och landskapsvård inom Tessjöåns tillrinningsområde i Lappträsk, Strömfors och Pernå. Helsingfors s Thomas Söderström: Kartering av risker på grundvattenområdena Karis och Mjölbolsta Svartå A. Helsingfors s Heidi Stén: Lapoonjoen kalasto ja rapuselvitys. Helsinki s Kirsi Vilonen: Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Pitkäjärven ympäristössä Nummi Pusulassa. Helsinki s Rauno Yrjölä, Jukka Rinne ja Johanna Stigzelius. Tuusulanjärven länsirannan käytön ja hoidon periaatteet. Helsinki s. (sis. A3 liitteen) Kaija Savelainen (toim.): Pilaantuneet maa alueet: Uudenmaan ympäristökeskuksen neuvottelupäivä Helsingissä Helsinki s.
16 129. Ari Pekka Ruotsalainen: Ravinnetaseita Askolassa sekä Etu ja Takajärven valumaalueella. Helsinki s Jaana Marttila: Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma alueen maatiloilla Helsinki s 131. Liisa Teräsvuori: Kokemuksia vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesta tyypittelystä ja luokittelusta Karjaanjoen vesistöalueen järvillä. Helsinki s Tarja Koskentalo ja Hannu Airola: Ilmanlaadun seurantaohjelma Uudenmaan ympäristökeskuksen (1) ja pääkaupunkiseudun (14) seuranta alueille Helsinki s Sirpa Penttilä: Suojavyöhykkeiden ja maisemanhoidon yleissuunnittelu Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella. Helsinki s Anu Saarinen: Selvitys talvella ilmenneiden happikatojen aiheuttamista kalakuolemista ja ilmastustoimenpiteiden vaikutuksista Uudenmaan ja Itä Uudenmaan järvillä. Helsinki s Aarre Arrajoki: Ruutinlammen ilmastusraportti. Helsinki s Erkki Saarijärvi (toim.): Hiidenveden kunnostus ja hoitosuunnitelma. Helsinki s Aila Tarvainen: Lohjan lumoa maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma. Helsinki s. + 5 karttaliitettä (A3) 138. Pasi Lempinen: Keravanjoen täplärapuistutusten tulokset. Helsinki s Petra Manninen: Maatilojen ravinnetaselaskelmat Isojärven alueella Mäntsälässä ja Pornaisissa. Helsinki s Leena Eerola, Matts Finnlund, Jorma Jantunen, Mauri Karonen, Eija Lehtonen, Pasi Lempinen & Varpu Leena Saastamoinen: Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta ja taloussuunnitelman ja tulossuunnitelman 2004 vaikutusten arviointi. Helsinki (pdf) 141. Jaana Marttila: Tuusulanjärven vesi, fosfori ja typpitaseet Helsinki s Anu Koistinen: Suojavyöhykkeiden markkinointihanke Ridasjärven valuma alueella Hyvinkäällä ja Hausjärvellä. Helsinki s Sanna Malin Lindroos: Ravinnetaselaskelmia karjatiloille Mäntsälässä, Pornaisissa ja Myrskylässä. Helsinki s Tero Vaakanainen: Santakosken pohjavesialueen suojelusuunnitelma Tuusula. Helsinki s Sami Reunanen: Ilmastuslaitteet ja ilmastusavantojen happipitoisuudet 17:llä Uudenmaan ja Itä Uudenmaan järvellä maaliskuussa Helsinki s Kaisa Linnasalo: Sälinkään kylän maisemanhoito ja maankäyttösuunnitelma. Helsinki s Elina Erkkilä: Suojavyöhykkeiden täsmennetty markkinointi kahdeksan Uudenmaan kunnan alueella. Helsinki s Irmeli Ahtela & Pipsa Poikolainen (toim.). Ravinnetaseseminaari Uudenmaan ympäristökeskuksessa Helsinki s.
Kaavoituksen ajankohtaispäivä J-P Triipponen
Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla - julkaistaan 11.6.2014 sähköisesti ja painettuna Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 J-P Triipponen
LisätiedotUusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi
Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi Rakentamisen ohjauksen seminaari 13.11.2013 22.11.2013 1 Ympäristöopas 52 - Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista (1999) Ympäristöhallinnossa
LisätiedotUudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan suurimpien järvien rannoilla
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan suurimpien järvien rannoilla PÄIVITETTY 16.6.2014 - korjattu Lapinjärven MW ja HW1/50,
LisätiedotTulvariskien hahmottaminen
Tulvariskien hahmottaminen VHVSY:n ja Vantaan kaupungin hulevesiseminaari 25.11.2014 Ulla-Maija Rimpiläinen Mitä tarkoittaa? Todennäköisyys on 22% sille, että seuraavan 50 vuoden aikana sattuu ainakin
LisätiedotIsonkyrön kunta / Kaavoitus PL 29 61501 ISOKYRÖ. Lausuntopyyntönne sähköpostitse 31.03.2011 / Liisa Kasi
Päiväys Datum 29.07.2011 Seinäjoki Dnro Dnr EPOELY/75/07.02/2011 Isonkyrön kunta / Kaavoitus PL 29 61501 ISOKYRÖ Viite / Hänvisning Lausuntopyyntönne sähköpostitse 31.03.2011 / Liisa Kasi Asia / Ärende
LisätiedotVesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,
Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotVESIOSUUSKUNNAN ABC, osa 4
999 VESIOSUUSKUNNAN ABC, osa 4 MUUTOKSET VESIOSUUSKUNNAN OIKEUDELLISESSA ASEMASSA Kari Mäkinen 144 145 SISÄLLYSLUETTELO 14 VERKOSTON LIITTÄMINEN OSAKSI TOISEN VESIHUOLTOLAITOKSEN VERKOSTOA 146 14.1 Yleistä
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotLausunto Mäntsälän rakennusjärjestysehdotuksesta
Lausunto UUDELY/11497/2017 29.08.2018 Julkinen palvelupiste(a)mantsala.fi Mäntsälän kunta Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ Viite: lausuntopyyntö 2.7.2018 Lausunto Mäntsälän rakennusjärjestysehdotuksesta Mäntsälän
LisätiedotAlimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Etelä-Savossa
Etelä-Savon ympäristökeskuksen raportteja 04 2009 Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Etelä-Savossa Heli Kahelin Etelä-Savon ympäristökeskus ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 04 2009 Alimmat
LisätiedotVerohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan
Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotJÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotHydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella
Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula
LisätiedotSuojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Isojärven, Saarenniitynojan ja Savijoen- Rapuojan valuma-alueilla
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 2009 Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Isojärven, Saarenniitynojan ja Savijoen- Rapuojan valuma-alueilla Kari Koppelmäki Uudenmaan ympäristökeskus UUDENMAAN
LisätiedotTekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voida vedota Uudenmaan ympäristökeskuksen virallisena kannanottona.
2 Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voida vedota Uudenmaan ympäristökeskuksen virallisena kannanottona. Julkaisutilaukset: Uudenmaan ympäristökeskus / Tiedotus PL 36, 00521 HELSINKI
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 200: Helsingin kaupungin tulvastrategia Tulviin varautuminen Helsingin kaupungissa Joulukuu 2008 Viite: 8220495 Pvm: 9.2.2008
LisätiedotTULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ. Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi 6.10.2009
TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi 6.10.2009 KAUPPATORI 9.1.2005 LÄHTÖTILANNE Ilmastonmuutos Meriveden pinnan nousu (max Helsingissä NN +1,40 2005) Rankkasateiden lisääntyminen
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotVantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ
Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi
LisätiedotElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
1/2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Paikka/Plats Kokkol a Päiväys Dnro Datum Dnr 1 2. 1 0. 2 0 1 0 EPO ELY/ 4 3 5 /0 7. 0 2 /2 0 1 0 Viite / Hänvisning Kokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut Kauppatori,
LisätiedotVantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet
Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7
LisätiedotTulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot
Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Vantaan III tulvaseminaari 16.04.2013 Mikko Huokuna, SYKE 2 Mikko Sane, SYKE 9.12.2013 Tulvariskien hallintaa ohjaava lainsäädäntö Tulvariskien
LisätiedotGREENLINE: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) Kaavoituksen kohde:
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 15.10.2014 1(6) GREENLINE: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 1. Suensaaren kaupunginosan
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotMaatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen
Lisätiedot19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan
LisätiedotSIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR
SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotPAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 5.2.2016, päivitetty 9.10.2017 Viite 1510016776 PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS RIIHIMÄEN
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotTulviin varautuminen
Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa
LisätiedotISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen
ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen
LisätiedotTulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus
Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotVantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta. Antti Auvinen 20.10.2015
Vantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta Antti Auvinen 20.10.2015 SISÄLTÖ KÄSITTEITÄ... 3 1. JOHDANTO... 4 2. TULVIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS... 6 2.1. LAKI TULVARISKIEN HALLINNASTA... 6
LisätiedotKiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA
LisätiedotLiitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.
Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotTuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012
Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun
LisätiedotSaaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE
Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE Helsinki, Mechelininkatu, helmikuu 2013 1 HAAPASAARI 2 Konsekvenser av klimatförändring antas bli mycket starka
LisätiedotKokemäen Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 2, Kokemäen kaupunki, Ehdotusvaihe
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 27.03.2019 Diaarinumero VARELY/2018/2018 Liite 1 kpl Kokemäen kaupunki kokemaki@kokemaki.fi anne.peltonen@kokemaki.fi Viite: Lausuntopyyntö 30.1.2019 Kokemäen Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan
LisätiedotTuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013
Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun
LisätiedotKatsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Aiheet Katsaus valuma-alueiden vesi- ja Virtaama Sadanta Lumen vesiarvo Valuma Vesistöjen jäänpaksuus Tuulisuus/tuuli
Lisätiedot6 20.01.2016 25 02.02.2016
Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 6 20.01.2016 25 02.02.2016 Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen asettaminen Pohjois-Paippisten osayleiskaava-alueelle / Utfärdande
LisätiedotYhteenveto Uudenmaan läänin peruskartoista 2. Yhteenveto Keski-Uudenmaan yt-alueen peruskartoista 3
UUDENMAAN LÄÄNIN PERUSKARTAT 1 : 20 000 Tähän liitteeseen on koottu Uudenmaan läänin peruskartta numerot ja niiden nimet. Keski-Uudenmaan yt-alueen kartat ovat salkussa nro 4 ja muut Uudenmaan läänin kartat
LisätiedotPudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 27.2.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-
LisätiedotSaimaan alueen tulvantorjunnan toimintasuunnitelma 2009
Kaa kkois- Suomen ympäristö kes k u ksen raportteja 2 2009 vesistöille tarkoituksena kuvata mahdollisten tulvien vaikutuksia ja vahin koja, tulvantorjunnan teknisiä mahdollisuuksia, toimintaa vaikeissa
LisätiedotSiuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava
Siuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava Valtuuston tekemät päätökset ohjaavat toimintaa Kaavoitus sisältyy kaupunkistrategiaan Kaavoitus on rakennusjärjestyksen mukainen toimenpide Kaavoitukseen on varattu
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
LisätiedotJuha Laasonen 26.8.2013
1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA
LisätiedotITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN
ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden
LisätiedotSÄYNÄNIEMEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS, ORIVESI
SÄYNÄNIEMEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS, 17.9.2010 Työnro 415737 2 SÄYNÄNIEMEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS, SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 MITTAUKSET JA POHJATUTKIMUKSET... 4 3 MAAPERÄ JA LUONTO... 4 4 POHJAVESI...
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotPidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Pidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 30.04.2007 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3
LisätiedotAALTOILUVARATARKASTELU
BERGÖN JA FRIDHEMINKALLION OSAYLEISKAAVA STORA BODÖN OSAYLEISKAAVA AALTOILUVARATARKASTELU 29.9.2016 KIMMO TUOMISTO ESPOON KAUPUNKI / ASEMAKAAVAYKSIKKÖ Aallonkorkeuden määrittäminen (Lähde: Tulviin varautuminen
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
LisätiedotInarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste
LisätiedotKunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho
Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien
LisätiedotKunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho
Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien
LisätiedotKiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja
Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 1.6.2006 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09)
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
Lisätiedot135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20
Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta
LisätiedotMaakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus
Maakuntahallitus 125 11.09.2017 Maakuntahallitus 152 23.10.2017 Maakuntahallitus 186 11.12.2017 Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 202/05.00/2016 MHS 11.09.2017 125 Tiivistelmä
LisätiedotTammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi
Suomen ympäristökeskus SYKE Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Oksala Alina 30.8.2017 Kuhalankosken pato. Hämeen ELY-keskus. Sisällys
LisätiedotToimenpiteiden suunnittelun tilanne. Vääriskoski, Savola, Mäntykoski
Toimenpiteiden suunnittelun tilanne Vääriskoski, Savola, Mäntykoski Valtion tukimahdollisuudet Valtion rahoituksen painopiste on muuttunut suunnitelmien laadinnasta ja osallistumisesta avustuksien myöntämiseen.
LisätiedotItämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä
27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL
LisätiedotUusi lainsäädäntö, uusia työkaluja. Johanna Kallio Suomen ympäristökeskus LINKKI 2017-hankkeen loppuseminaari
Uusi lainsäädäntö, uusia työkaluja Johanna Kallio Suomen ympäristökeskus LINKKI 2017-hankkeen loppuseminaari 27.3.2018 Aiheita 1. Jätevesilainsäädäntö pähkinänkuoressa 2. Alle vai yli 100 metriä vesistöön?
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli.. kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana.. kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, lokakuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö
LisätiedotKARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU
KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU Päätös, raportti 12.3.2018 Nähtävillä 20.3.-18.4.2018 Hyväksytty 8.5.2018 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus 1. Johdanto Karhuojan
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.
LisätiedotMouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotLAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.
LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotAsukasinfo Missä mennään kuntauudistuksessa?
Asukasinfo 31.1.2013 Missä mennään kuntauudistuksessa? Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunki Erkki Kukkonen 31.1.2013 1 2 14.2.2012 3 14.2.2012 Lähde: Suomen Kuvalehti 13.1.2012 Tilaisuuden aihe Järvenpään
LisätiedotPVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför
PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN
LisätiedotPyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1.2.2017 1.2.2017 Näsijärvi Pinta-ala 257 km 2 MW NN+ 95,02 m MQ 75 m 3 /s LSVeO 1978 (KHO
Lisätiedot