Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voida vedota Uudenmaan ympäristökeskuksen virallisena kannanottona.

Transkriptio

1

2 2 Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voida vedota Uudenmaan ympäristökeskuksen virallisena kannanottona. Julkaisutilaukset: Uudenmaan ympäristökeskus / Tiedotus PL 36, HELSINKI puh. (09) fax (09) kirjaamo.uus@vyh.fi ISBN: (pdf) ISBN: (nid.) ISSN: (nid.) Kuvat ja graafit: Mikaela Ahlman ja Leena Villa Painopaikka: Uudenmaan ympäristökeskuksen monistamo, Helsinki 2000

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26 sista leväesiintymistä tuli kuitenkin ilmoituksia mm. Pellingin saaristosta ja Tammisaaren ja Hangon ulko- ja sisäsaaristosta. Heinäkuun loppupuolella sinilevien määrä lisääntyi mm. Helsingin edustalla. Lajeista runsaimpina esiintyivät myrkyllinen Nodularia spumigena ja Aphanizomenon sp. Levää oli runsaasti vesimassaan sekoittuneena myös muulla rannikkoalueella, mutta se ei muodostanut laajempia lauttoja. Porvoon edustalla sinilevien määrä oli alhainen Vessön pohjoisrantaa lukuunottamatta, jossa esiintyi myrkyllistä Nodularia spumigena -sinilevää. Läntisen Uudenmaan rannikolla sinileviä ei havaittu. Ulompana merellä sinileviä oli havaittavasta runsaaseen. Aivan heinäkuun lopussa Uudenmaan rannikkoalueelle kumpusi taas kylmää, fosforipitoista vettä. Pintaveden lämpötila oli silloin vain 8-10 C. Elokuun alussa ulkomerellä oli runsaasti sinilevälauttoja koko Suomenlahden alueella, runsaimmin keskisellä Suomenlahdella. Rannoilla levää oli kuitenkin suhteellisen vähän. Paikallisista esiintymistä tuli ilmoituksia mm. Hangon pohjoispuolelta ja Porvoon-Pellingin alueelta. Elokuun puolivälissä laajat pintaesiintymät sekoittuivat pintavesikerrokseen. Levää oli runsaasti mm. Porvoon ja Pernajan ulkosaaristossa, Helsingin ulkopuolella ja Hankoniemestä itään Nothamnin ja Jussarön kohdalla. Sisäsaaristossa levää oli selvästi vähemmän. Elokuun puolivälin jälkeen ulkomerellä levän määrä väheni ja sinileväkukinnat olivat enää havaittavia. Kasviplanktonlajistossa esiintyi sinilevien lisäksi mm. pieniä flagellaatteja ja panssarileviä. Pellingin Tirmon alueelta tuli ilmoitus sinileväkukinnasta (Nodularia spumigena, Anabaena sp. ja Aphanizomenon sp.). Syyskuun puolivälissä sinileviä ei havaittu enää ulkomerellä. Sen sijaan Pellingin tuntumassa esiintyi vielä runsas kukinta syyskuun lopussa ja vielä lokakuun lopulla havaittiin runsas Aphanizomenon-sinileväkukinta Bromarvsfjärdenilla. Copyright Ympäristöhallinto 26

27 Kuvailulehti Julkaisija Uudenmaan ympäristökeskus Päivämäärä Joulukuu 2000 Tekijä(t) Julkaisun nimi Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Leena Villa, Janne Soininen ja Mikaela Ahlman Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan vesistöjen ja rannikkoalueen tila vuonna Vuosi 1999 oli Uudenmaan vesistöissä monin tavoin äärimmäisyyksien vuosi. Suurten kevätvirtaamien jälkeen vedet laskivat monissa järvissä loppukesällä vuosisadan alhaisimpiin lukemiin. Vesimäärien vaihtelut heijastuivat suoraan vesistöjen kuormitukseen ja etenkin jokien veden laatuun. Kuivuudesta johtuen hajakuormitus kesällä oli vähäistä ja jokivedet olivat suhteellisen kirkkaita ja puhtaita. Toisaalta kuivuudesta kärsineille pelloille jäi runsaasti hyödyntämättömiä ravinteita, jotka syksyllä huuhtoutuivat vesistöihin. Lämpimästä kesästä huolimatta pahoja sinileväkukintoja ei kesällä yleisesti esiintynyt. Varsinkin merialueella sinileväkukinnat olivat hyvin maltillisia ja voimakkaat tuulet hajottivat nopeasti syntyneet sinilevälautat. myös järvissä vältyttiin vuoden 1997 kaltaiselta pahalta sinileväkesältä, vaikka monin paikoin levää kuitenkin oli runsaasti ja levän määrää kuvaavat klorofylliarvot olivat kesällä 1999 hieman korkeampia kuin 1990-luvulla yleensä. Vuonna 1999 vältyttiin myös sellaisilta ympäristövahingoilta, joissa vesistön tila olisi vakavasti heikentynyt. Asiasanat vesistöt, järvet, joet, meri, vedenlaatu, leväkukinnat, kasviplankton, vesistönkuormitus, virtaama, Uusimaa, Itä-Uusimaa, Suomenlahti Julkaisusarjan nimi ja numero Uudenmaan ympäristökeskus - Monisteita 76 Julkaisun teema Projektihankkeen nimi ja projektinumero Julkaisun nimi englanniksi Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot The State of Inland and Coastal Waters in Uusimaa and Eastern Uusimaa (Southern Finland) in ISSN (nid.) ISBN (nid.) ISBN (pdf) Sivuja Kieli 28 suomi Luottamuksellisuus julkinen Hinta 35,- mk / 5,87 euroa (sis. alv:n 8 % = 2,59 mk / 0,44 euroa) Julkaisun myynti/ jakaja Julkaisun kustantaja Painopaikka- ja aika Uudenmaan ympäristökeskus / tiedotus puh. (09) PL 36 (Asemapäällikönkatu 14) fax (09) HELSINKI kirjaamo.uus@vyh.fi Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki

28 Presentationsblad Utgivare Nylands miljöcentral Datum December 2000 Författare Publikationens titel Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Sammandrag Leena Villa, Janne Soininen och Mikaela Ahlman Tillståndet i Nylands och Östra Nylands sjöar, åar och kustvatten år År 1999 var i många avseenden ett exceptionellt år. Efter de sedvanliga vårflödena följde en lång torrperiod och vattennivån i sjöarna under sensommaren har sällan varit så låg detta århundrade. De stora fluktuationerna i vattenmängden kom till synes i belastningen på vattnen och i synnerhet i vattenkvaliteten i åarna. Under den torra sommaren var den diffusa belastningen obetydlig och åvattnet var relativt klart och rent. Torkan hämmade också tillväxten på åkrarna och en stor mängd närsalter, som inte bands av åkergrödorna, sköljdes ut i vattendragen med höstregnen. Trots den varma sommaren uppstod det inte långvariga och intensiva blågrönalgblomningar. Ute till havs var blågrönalgmängderna måttliga och den hårda vinden skingrade i allmänhet snabbt de ytansamlingar som bildats. I insjöarna var blågrönalgsituationen inte så svår som sommaren 1997, även om det i många sjöar förekom rikligt med alger. Klorofyllvärdet, som är ett mått på algmängden, var i medeltal högre än normalt i sjöarna. Under 1999 skedde det inte heller några sådana miljöolyckor som avsevärt skulle ha försämrat vattenkvaliteten. Nyckelord vattenkvalitet, insjöar, kustvatten, vattendrag, algblomning, växtplankton, belastning av vattendrag, vattenföring, Nyland, Östra Nyland, Finska viken Publikationsserie och nummer Nylands miljöcentral - Duplikat 76 Publikationens tema Projektets namn och nummer Publikationens titel på engelska Organisationer i projektgruppen The State of Inland and Coastal Waters in Uusimaa and Eastern Uusimaa (Southern Finland) in ISSN (häft.) ISBN (häft.) ISBN (pdf) Beställningar/ distribution Förläggare Tryckeri/ tryckningsort och -år Sidantal 28 Offentlighet Offentlig Språk Finska Pris 35,- mk / 5,87 euro (inkl. moms. 8 % = 2,59 mk / 0,44 euro) Nylands miljöcentral / information tfn (09) PB 36 (Stinsgatan 14) fax (09) HELSINGFORS kirjaamo.uus@vyh.fi Nylands miljöcentral Nylands miljöcentral, Helsinki

29 UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS - MONISTEITA ISSN Täydellinen luettelo löytyy Internetistä URL: Irmeli Ahtela: Maatalouden vesiensuojelu Pohjanpitäjänlahden ympäristössä. Helsinki s. 38. Kaija Savelainen (toim.): Saastuneet maat ja likaantuneet pohjavedet: Uudenmaan ympäristökeskuksen neuvottelupäivä Helsingissä Helsinki s. 39. Raimo Antikainen: Rumpuaukkojen mitoitus: Kirjallisuusselvitys. Helsinki s., 3 liit. 40. Hanna Yli-Tolppa (toim.): Viemäriverkon saneeraus: Uudenmaan ympäristökeskuksen koulutuspäivä Helsinki s. 41. Rea Luttinen: Nummenjoen vesistöhankkeen kasvillisuus- ja maisemaselvitys. Helsinki s. 42. Riitta Salasto ja Minna Laitinen (toim.): Agenda 21 oppimisverkosto: Uudenmaan ympäristökeskuksen koulutuspäivä Helsinki s. 43. Esa Lammi, Matti Koivula, Esa Pienmunne ja Pekka Routasuo: Kirkkonummen Saltfjärdenin pesimälinnusto Helsinki s. 44. Leena Villa (toim.): Uudenmaan ympäristökeskuksen tutkimus- ja kehittämisohjelma vuosille Helsinki s. 45. Eija Lehtonen (toim.): Kokemuksia ja suosituksia ohjelmien ja suunnitelmien ympäristövaikutusten arvioinnista: Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ohjelma-yva -jaoston loppuraportti. Helsinki s. 46. Marketta Jolkkonen: Maisemaselvitys ja maisemanhoito-ohjeita Skärlandetin-Gullön alueelle Tammisaaressa. Helsinki s. 47. Matti Laitio ja Pipsa Poikolainen (toim.): Alueidenkäytön neuvottelupäivä : Uudenmaan ympäristökeskus. Helsinki s. 48. Tuija Hilli, Kati Keto ja Susan Londesborough: Uudenmaan ympäristökeskuksen alueen pienten virtavesien seurannan raportointi vuosilta ja seurannan kehittämi-nen. Helsinki s. 49. Minna Laitinen: Yhteenveto kuntakyselyn (elokuu 1998) tuloksista ja kuntien sitoutumisesta paikalliseen Agenda 21 -työhön. Helsinki s. 50. Teija Haavisto ja Pasi Lempinen: Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kalataloudellisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokkaat pienvedet. Helsinki s. 51. Hanna Yli-Tolppa (toim.): HAAVE-projekti: Jätevesienkäsittely haja-asutusalueella: Uudenmaan ympäristökeskuksen koulutustilaisuus Helsinki s. 52. Ari Lavinto: Tuusulanjoen linnustoselvitys : Loppuraportti. Helsinki s., 20 liites. 53. Anu Lamminpää: Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Porvoonjoen valuma-alueella Askolassa ja Pukkilassa. Helsinki s. 54. Pasi Lempinen: Sipoonjoen ja Mustijoen kalatietutkimus. Helsinki s. 55. Kirsi Vilonen: Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Hirvijoen valuma-alueella Nummi-Pusulassa. Helsinki s. 56. Leena Villa, Sirpa Penttilä, Janne Soininen ja Anu Seppälä: Maatalouden ympäristötukien toteutuminen ja vaikutukset ympäristön tilaan Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella. Helsinki s. 29

30 57. Eija Lehtonen och Teija Haavisto (red.): Nylands miljöprogram Helsingfors s. 58. Harri Aulaskari ja Pasi Lempinen: Ingarskilaån vesistöalueella vuosina 1991 ja 1992 tehtyjen meritaimenistutusten tulokset. Helsinki s. 59. Merja Autiola: Keski-Uudenmaan soranottoalueet. Helsinki s. 60. Hanna Yli-Tolppa (toim.): Haave-projekti: Vedenhankinta haja-asutusalueella - Uudenmaan ympäristökeskuksen koulutuspäivä Helsinki s. 61. Pasi Lempinen, Rea Luttinen ja Arto Pummila: Tuusulanjoen ympäristöselvitys. Helsinki s. 62. Päivi Piispa: Sosiaalisten vaikutusten arviointi Kestävä maatalous Vantaanjoella -hankkeesta. Helsinki s. 63. Sirpa Penttilä ja Minna Kulmala: Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Vanjoen ja Vihtijoen valuma-alueilla Vihdissä ja Karkkilassa. Helsinki s. 64. Mikla Koivunen: Koskenkyläjokilaakson yleissuunnitelma: Suojavyöhykkeet, maisema ja virkistyskäyttö. Helsinki s. 64s. Mikla Koivunen: Översiktsplan över Forsbyådal: Skyddszoner, landskap och rekreation. Helsingfors s. 65. Heimo Tuomola: Uudenmaan ympäristökeskuksen teollisuuden valvonnan kehittämissuunnitelma. Helsinki s. 66. Hannu Airola ja Janne Soininen: Ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta metsäympäristössä: Tarkkailuohjelma Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueelle. Helsinki s. 67. Teemu Kantelinen: Lahelan pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Tuusula. Helsinki s., 5 karttaliit. 68. Kirsi Vilonen: Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Pusulanjärven alueella ja Räpsänjoen valuma-alueella Nummi-Pusulassa. Helsinki s. 69. Leena Villa (toim.): Ympäristön tilan seuranta Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla vuosina Helsinki s. 70. Kaija Savelainen (toim.): Pilaantuneet maa-alueet: Uudenmaan ympäristökeskuksen neuvottelupäivä Helsingissä Helsinki s. 71. Sirpa Penttilä (toim.): Rehevöityneiden järvien tehokalastus-projekti Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla: Väliraportti järvien tilasta, kuormituksesta ja kunnostuksesta vuosina Helsinki s. 72. Arto Pummila: Luonnon monimuotoisuuden edistäminen riistapeltoja perustamalla: Selvitys Uudenmaan ympäristökeskuksessa vuosina lausunnolla olleista maatalouden ympäristötuen erityistukihakemuksista. Helsinki s. 73. Minna Ollas: Ympäristöasenteet ja suojavyöhykkeen taloudellinen kannattavuus suojavyöhykesopimuksen tehneillä maatiloilla. Helsinki s. 74. Sirpa Penttilä & Minna Kulmala: Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Hiidenveden alueella Vihdissä, Lohjalla ja Nummi-Pusulassa. Helsinki s. 75. Irmeli Ahtela (toim.): Kestävä maatalous Vantaanjoella -projekti: Ravinnetaseseminaari Helsingissä Helsinki s. 30