ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS JA NATURA VERKOSTON ALUEET

Transkriptio

1 ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS JA NATURA VERKOSTON ALUEET 2007

2 Kansikuva: Brokholmenin ja Pellingin välistä meri- ja rantamaisemaa (Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue) 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Selvitys maakuntakaavan vaikutuksista Natura ohjelman alueisiin. 5 Natura 2000 verkoston tavoite 5 Natura 2000-verkosto Itä-Uudellamaalla 5 Natura-alueille kohdistuvien vaikutusten arviointimenettely 5 Vaikutusten tarkastelualueiden rajaaminen 7 Vaikutukset Natura-aluekohtaisesti arvioituna... 9 Laajennetut vaikutusten arvioinnit Taustaa 17 FI Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue. 17 Kohteen yleiskuvaus Nykyinen maankäyttö ja yleiskaavatilanne Maakuntakaava Vaikutusten tarkastelualue Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Yhteisvaikutukset Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen FI Porvoonjoen suisto Stensböle 21 Kohteen yleiskuvaus Nykyinen maankäyttö ja yleiskaavatilanne Maakuntakaava Vaikutusten tarkastelualue Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Yhteisvaikutukset Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen FI Ahvenkoskenlahti Kohteen yleiskuvaus Nykyinen maankäyttö ja yleiskaavatilanne Maakuntakaava Vaikutusten tarkastelualue Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Yhteisvaikutukset Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen FI Kullafjärdenin lintuvesi 28 Kohteen yleiskuvaus Nykyinen maankäyttö ja yleiskaavatilanne Maakuntakaava Vaikutusten tarkastelualue Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Yhteisvaikutukset Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen FI Kymijoki.. 31 Kohteen yleiskuvaus Nykyinen maankäyttö ja yleiskaavatilanne Maakuntakaava Vaikutusten tarkastelualue Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset 3

4 Yhteisvaikutukset Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen FI Boxin suot. 35 Kohteen yleiskuvaus Nykyinen maankäyttö ja yleiskaavatilanne Maakuntakaava Vaikutusten tarkastelualue Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Yhteisvaikutukset Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen FI Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet 38 Kohteen yleiskuvaus Nykyinen maankäyttö ja yleiskaavatilanne Maakuntakaava Vaikutusten tarkastelualue Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Yhteisvaikutukset Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen FI Sipoonjoki 41 Kohteen yleiskuvaus Nykyinen maankäyttö ja yleiskaavatilanne Maakuntakaava Vaikutusten tarkastelualue Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Yhteisvaikutukset Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen FI Sipoonkorpi. 45 Kohteen yleiskuvaus Nykyinen maankäyttö ja yleiskaavatilanne Maakuntakaava Vaikutusten tarkastelualue Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Yhteisvaikutukset Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Liite: Natura ohjelman alueiden luontoarvot

5 Selvitys maakuntakaavan vaikutuksista Natura ohjelman alueisiin Natura 2000 verkoston tavoite Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden alueiden verkosto, jonka tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen alueella. Erityisesti tarkoitus on suojella harvinaistuvia luontotyyppejä, lajien elinympäristöjä sekä linnuston kannalta arvokkaita alueita. Natura verkosto perustuu Euroopan yhteisöjen vuonna 1992 antamaan luontodirektiiviin, eli direktiiviin luontotyyppien ja luonnonvaraisten eläimistön ja kasviston suojelusta. Suurin osa (n. 97 prosenttia) Natura verkoston alueista on jo kansallisilla päätöksillä perustettuja luonnonsuojelualueita tai ne kuuluvat kansallisiin suojeluohjelmiin tai muilla tavoin suojeltuihin alueisiin. Natura 2000-verkosto Itä-Uudellamaalla Itä-Uudellamaalle sijoittuu 22 Natura-verkostoon liitettyä aluetta. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala Itä- Uudenmaan maakunnan puolella on n ha. Kokonaispinta-ala on n ha silloin, jos laskelmissa huomioidaan myös maakunnan ulkopuolelle sijoittuvat Natura-alueiden osat. Itä-Uudenmaan Natura-alueet voidaan jakaa seuraaviin tyyppeihin: Metsät 6 kpl Rannikko- ja merialueet 4 kpl Suot 3 kpl Lintuvedet 5 kpl Joet 1 kpl Yhdistelmäalueet 3 kpl Itä-Uudenmaan Natura-alueista oli suurin osa osoitettu aluevarauksina, joko kokonaan tai osittain, jo Itä-Uudenmaan 1. vaiheen seutukaavassa vuonna 1979 (Sisäministeriön vahvistaminen 1981 ja kho pysytti vahvistamispäätöksen 1984). Useimpien alueiden seutukaavamerkintä oli silloin SU-1, eli suojelualue, joka on luonnonsuojelulainsäädännön nojalla muodostettu tai muodostettavaksi tarkoitettu alue tai SU4 Suojelualue, joka on tarkoitettu suojeltavaksi pääasiassa rakennuslain 135 :n nojalla annettavilla määräyksillä. Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue oli osoitettu kyseisessä kaavassa merkinnällä Laajahkojen alueiden ohjeellinen rajaus; muut maisemat, ja sen rajauksen perusteeksi oli liitetty erityisselvitys. Natura-alueille kohdistuvien vaikutusten arviointimenettely Maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa tulee olla selvillä kaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Maakuntakaava on luonnonsuojelulain (LSL) 65 tarkoittama suunnitelma, jota laadittaessa on arvioitava, heikentääkö kaavan toteuttaminen todennäköisesti merkittävästi niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Mikäli todetaan, että maakuntakaavan toteuttaminen todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura 2000 alueiden luontoarvoja, tulee suorittaa LSL 65:ssa tarkoitettu yksityiskohtaisempi luontotyyppija lajikohtainen arviointi. 5

6 Natura-arvioinnin kulku maakuntakaavoituksessa (Ympäristöministeriö; osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa) 6

7 Vaikutusten tarkastelualueiden rajaaminen Koska Natura-arvioinnissa tulee arvioida kaavan toteuttamisen vaikutuksia Natura-verkoston alueisiin, on aluksi tunnistettava ja rajattava ne alueet, joilta vaikutuksia saattaa aiheutua. Maakuntakaavan yleisten vaikutusten voidaan katsoa kohdistuvan koko maakunnan alueelle, mutta Natura-alueiden kohdalla näin ei välttämättä ole. Natura-alueet ovat keskenään hyvin erikokoisia ja myös niiden luonnon ominaispiirteet vaikuttavat tarkastelualueen rajaukseen ja laajuuteen. Vaikutusten tarkastelualueiden rajauksissa tulee esille selvästi rannikon ja jokien Natura-alueiden erot verrattuna ulkomeren ja maa-alueiden Natura-alueisiin. Merenrannikon ja jokien Natura-alueiden vaikutusten tarkastelualueet ovat kaikkein laajimpia, sillä niiden rajauksessa tulee ottaa huomioon Natura-alueelle laskevien vesistöjen valuma-alueet. Kaikki toiminta, joka tapahtuu kyseisellä valumaalueella, saattaa aiheuttaa vaikutuksia Natura-alueeseen virtavesistöjen vedenlaadun kautta. Missä määrin kyseessä on välitön tai välillinen vaikutus on tulkinnanvaraista. On oletettavaa että lähimpänä itse Natura-aluetta myös vaikutukset ovat voimakkaimpia, mutta vesiekosysteemien osalta myös kaukana tapahtuvat muutokset täytyy huomioida. Esimerkkinä näistä olkoon valuma-alueen ravinnekuormitus. Sen maaperään imeytymätön osuus päätyy jollain aikavälillä Natura-alueelle virtavesien kautta. Ulkomerellä sijaitsevien Natura-alueiden vaikutusten tarkastelualueet ovat periaatteessa kokonaisuudessaan kaikkein laajimmat. Kaikki merialueella tapahtuvat ympäristön tilan muutokset saattavat aiheuttaa vaikutuksia myös Natura-alueeseen, huomioiden mm. merivirtausten ja merenpohjan ominaisuuksien vaikutukset niiden kulkeutumiseen. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa kohdistetaan arviointi kuitenkin vain maakuntakaavassa osoitettuun maankäyttöön. Jos maakuntakaava ei osoita merialueelle mitään erityisiä aluevarauksia, on tarkastelualue rajattu merialueen puolella suoraan Natura-alueeseen. Vaikutustarkastelua ei ole tarkoituksenmukaista tehdä laajemmalta alueelta muuten kuin yhteisvaikutusten arvioinnin osalta. Maa-alueille sijoittuvien Natura-alueiden kohdalla (metsät, suot ja lintuvedet) vaikutusten tarkastelualueiden laajuudet vaihtelevat jonkin verran. Yleisesti ottaen tarkastelualueet rajautuvat suhteellisen pienikokoisiksi, kattaen yleensä vain Natura-alueen välittömän lähimaaston. Metsäisten Natura-alueiden vaikutusten tarkastelualueet ovat kaikkein pienialaisempia, kun taas soiden ja lintuvesien alueet rajautuvat usein laajemmiksi. Maastonmuotojen vaikutus onkin ratkaiseva tarkastelualueen rajauksessa. Metsäalueet sijaitsevat usein korkeammilla maastonkohdilla, jolloin niiden ympärille ei muodostu valuma-alueita, toisin kuin soiden ja lintuvesien kohdalla. 7

8 8

9 Vaikutukset Natura-aluekohtaisesti arvioituna Kunta Alueen numero ja nimi Pinta-ala SCI, SPA *) Merkinnät maakuntakaavaehdotuksessa ja suojelun toteutus Arvioitu vaikutus Natura-alueen luonnonarvoihin (MRL 9 ja 197 sekä MRA 1 ) Lapinjärvi FI Ilveskallion vanha metsä Gammelskogen vid Loberget Loviisa FI Källaudden Virstholmen Pernaja / Loviisa / Porvoo / Ruotsinpyhtää FI Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue De skyddsvärda marina områdena i Pernåviken, Lillpernåviken och Pernå skärgård 21 ha SCI 87 ha SCI ha SCI, SPA Luonnonsuojelualuetta (SL). Suojelun toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulain mukaisesti perustettu luonnonsuojelualue. Aluetta välittömästi ympäröivä maasto on osoitettu metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alueen kohdalle on osoitettu myös arvokas geologinen muodostuma (ge). Luonnonsuojelualuetta (SL). Suojelun toteuttamiskeinona ovat luonnonsuojelulain mukaisesti perustettavat luonnonsuojelualueet, maa-aineslaki harjujensuojeluohjelman kautta, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä vesilaki. Osalle aluetta on osoitettu myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä (ma/v). Loviisanlahden itäranta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). MU-alueen taakse Hästholmenin niemelle on osoitettu energiahuollon alue (EN), jolle on mahdollista toteuttaa myös ydinvoimalaitoksia. Alueen länsipuolella, sekä Svartholmenin saareen, kulkee olemassa oleva laivaväylä, joka on osoitettu myös kaavaehdotuksessa. Luonnonsuojelualueita (SL) sekä ominaisuusmerkinnällä osoitettu vesialue. Suojelun toteuttamiskeinona ovat luonnonsuojelulain mukaisesti perustettavat luonnonsuojelualueet. Vesialueilla suojelu toteutetaan vesilain nojalla. Naturaan sisällytettyä vesialuetta ympäröiville alueille sekä koko laajalle valuma-alueelle on osoitettu runsaasti erilaisia aluevarauksia. Näitä ovat mm. A, AT, V, VU, TP, MY, M, EOk, Km2, Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Natura-alueen läheisyydessä toteutettavat metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Natura-alueen läheisyydessä toteutettavat metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. Energiahuollon alueen toteuttamisesta saattaa aiheutua vaikutuksia Naturaalueelle, mikäli energiahuollon alueelta suuntautuu jäähdytysvesiputkia tai vastaavia rakenteita ja niiden mukana tulevia vaikutuksia Natura-alueen rantaan. Vaikutukset niihin luontoarvoihin, jotka ovat olleet perustana alueen liittämiselle Natura 2000-verkoston osaksi, jäävät kuitenkin todennäköisesti vähäisiksi. Laivaväylä on ollut käytössä jo silloin, kun päätös alueen liittämisestä Naturaverkostoon on tehty. Mahdollisesta väylän ruoppauksesta saattaa aiheutua vaikutuksia Natura-alueelle, jolloin luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointikynnys saattaa ylittyä. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Natura-alueen läheisyydessä toteutettavat metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. 9

10 Porvoo FI Emäsalon suot Mossarna på Emsalö FI Porvoonjoen suisto Stensböle Borgå åmynning och Stensböle 100 ha SCI 1331 ha SCI, SPA voimalinja 110 kv ja 400 kv, uusi päärata, ohjeellinen pääöljyputki, viheryhteystarve, moottoritie, uusi moottoritie tai moottoritieksi parannettava muu tie, pienvenesatama, laivaväylä, veneväylä. Suurin osa Natura-aluetta välittömästi ympäröivistä ranta-alueista on osoitettu ns. valkoiseksi alueeksi, jonka kohdalle on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä (ma/v) sekä pienialaisemmin maakunnallisesti merkittävä (ma/m). Valkoiselle alueelle sijoittuu myös pohjavesialueita. Laajennettu arviointi on esitetty kohdassa Laajennetut vaikutusten arvioinnit Luonnonsuojelualueita (SL). Suojelun Maakuntakaavaehdotus ei toteuttamiskeinona ovat todennäköisesti merkittävästi luonnonsuojelulain mukaisesti heikennä Natura-alueen perustettavat luonnonsuojelualueet luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset kaikkien kolmen Natura-kokonaisuuteen ja merkinnät edistävät niiden säilymistä kuuluvan alueiden kohdalla. ja suojelun toteuttamista. Alueita välittömästi ympäröivä maasto Natura-alueen läheisyydessä on osoitettu metsätalousvaltaiseksi toteutettavat metsätalouteen liittyvät alueeksi (M), paitsi eteläisimmän alueen toimenpiteet saattavat ylittää ympärillä, joka on ns. valkoista aluetta. luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. Luonnonsuojelualueita (SL) sekä ominaisuusmerkinnällä osoitettu vesialue. Porvoon Linnanmäen alue SL ja SM. Suojelun toteuttamiskeinoina ovat eri lakien (luonnonsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, maaaineslaki ja vesilaki) mukaiset toimenpiteet. Näistä luonnonsuojelulain mukaisesti perustettavat luonnonsuojelualueet kattavat n. puolet pinta-alasta ja vesilain piiriin jää toinen puoli. Noin kaksi kolmasosaa Naturakokonaisuuteen kuuluvista alueista on jo suojeltu. Alueita välittömästi ympäröivä kaupunkirakenne Porvoon keskustan puolella on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) sekä virkistysalueeksi (V). Muulle osalle lähimaastoa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), metsätalousvaltainen alue (M) sekä kiviainestenottoalue (EOk). Alueen eteläisimmän osan ympärillä on ns. valkoista aluetta. Koko Porvoonjoen valuma-alueelle on osoitettu lukuisia aluevarauksia, joista merkittävimmät ovat kolme laajaa taajama-aluevarausta (Askolan Monninkylä, Askolan kirkonkylä ja Vakkola sekä Pukkilan kirkonkylä ja Naarkoski). Osoitettuja aluevarauksia ovat A, AT, V, VU, TP, M, MU, MY, Km, voimalinja 110 kv ja 400 kv, uusi päärata ja liikennepaikka, ohjeellinen pääöljyputki, viheryhteystarve, moottoritie. Lisäksi Porvoonjokilaaksoon Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Natura-alueen läheisyydessä toteutettavat metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. Kaavassa osoitetut aluevaraukset ja toiminnot ovat linjassa Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaavan aluevarausten ja toimintojen kanssa. Osayleiskaavan vaikutusarviointi on tehty osayleiskaavan laadinnan yhteydessä (Porvoon kaupunki, keskeisten alueiden osayleiskaava 2004) Laajennettu arviointi on esitetty kohdassa Laajennetut vaikutusten arvioinnit 10

11 FI Söderskärin ja Långörenin saaristo Söderskärs och Långörens skärgård FI Tungträsketin vanha metsä Gammelskogen vid Tungträsket Pukkila FI Kanteleenjärven lintuvesi Fågelsjön Kanteleenjärvi ha SCI, SPA 20 ha SCI 93 ha SCI, SPA on osoitettu laaja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä (ma/v) sekä pienialaisemmin maakunnallisesti merkittäviä (ma/m). Luonnonsuojelualueita (SL). Suojelun toteuttamiskeinona ovat luonnonsuojelulain mukaisesti perustettavat luonnonsuojelualueet kaikkien viiden Natura-kokonaisuuteen kuuluvan osa-alueen kohdalla. Alueista on jo reilu kymmenen prosenttia suojeltu. Söderskärin majakkasaarelle ja sitä ympäröivälle vesialueelle samoin kuin Larsskärin satamapaikalle ja sitä ympäröivälle saariryhmälle on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä (ma/v). Kahden Natura-alueeseen kuuluvan osa-alueen läpi on osoitettu olemassa olevat laivaväylät. Luonnonsuojelualuetta (SL). Suojelun toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulain mukaisesti perustettava luonnonsuojelualue. Välittömästi aluetta ympäröivä maasto on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) sekä virkistysalueeksi (V). Alue sijoittuu kaavaehdotuksessa osoitetun ampumaradan suojavyöhykkeelle. Luonnonsuojelualuetta (SL). Suojelun toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulain mukaisesti perustettu yksityinen luonnonsuojelualue. Vesialueella suojelu toteutetaan vesilain nojalla. Alueen kohdalle ja laajasti sen ympärille on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä (ma/v) ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) sekä metsätalousvaltainen alue (M). Alueen lounaispuolelle sijoittuu kyläalueeksi osoitettu Kanteleen kylä (At). Muuten alue on osoitettu ns. valkoiseksi alueeksi Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Laivaväylä on ollut käytössä jo silloin, kun päätös alueen liittämisestä Naturaverkostoon on tehty. Mahdollisesta väylän ruoppauksesta saattaa aiheutua vaikutuksia Natura-alueelle, jolloin luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointikynnys saattaa ylittyä. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Ampumaradasta saattaa aiheutua jonkinasteista meluhaittaa, mutta ei ole todennäköistä että sillä olisi merkittäviä vaikutuksia niihin luontoarvoihin, jotka ovat olleet perustana alueen liittämiselle Natura 2000-verkoston osaksi. Maastonmuotojen perusteella ei ole todennäköistä että ampumaradalta aiheutuisi myöskään sellaisia vaikutuksia Natura-alueelle, jotka saattaisivat välittyä esim. valumavesien mukana. Natura-alueen läheisyydessä mahdollisesti toteutettavat metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Kyläalueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää mm. yhteisen vesihuollon järjestämistä maakuntakaavamääräyksen mukaisesti.. Tämä tukee asutuksen Natura-alueelle aiheuttamien vaikutusten vähentämistä. Natura-alueen läheisyydessä toteutettavat metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää 11

12 luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. FI Venunmetsä 41 ha SCI Luonnonsuojelualuetta (SL). Suojelun toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulain mukaisesti perustettava luonnonsuojelualue. Aluetta välittömästi ympäröivä maasto on osoitettu metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Natura-alueen läheisyydessä toteutettavat metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. Ruotsinpyhtää / Pyhtää FI Ahvenkoskenlahti Abborrforsviken 446 ha SPA (SCI:n sisällä) Luonnonsuojelualue (SL) sekä ominaisuusmerkinnällä osoitettu vesialue. Suojelun toteuttamiskeinona ovat luonnonsuojelulain mukaisesti perustettavat luonnonsuojelualueet ranta-alueilla. Vesialueilla suojelu toteutetaan vesilain nojalla. Natura-aluetta reunustaville rantaalueille on osoitettu runsaasti erilaisia aluevarauksia. Näitä ovat AT, K, V, M, MY, uusi päärata, moottoritie, uusi moottoritie tai moottoritieksi parannettava muu tie, liikennetunneli, sekä seututie tai pääkatu. Lisäksi osa länsipuolen rannasta on osoitettu ns. valkoiseksi alueeksi ja alueen luoteispuolelle arvokas geologinen muodostuma. Alue sijoittuu koko Kymijoen valumaalueen (läntisen haaran) kärkeen, joten kaikki maankäyttömuodot Kymijoen Natura-alueen (FI041001) valumaalueella vaikuttavat myös Ahvenkoskenlahden alueeseen. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Kaavassa osoitetut aluevaraukset ja toiminnot ovat linjassa Ahvenkosken yhteisen osayleiskaavan aluevarausten ja toimintojen kanssa. Osayleiskaavan vaikutusarviointi ja arvio hankkeen Natura-vaikutuksista on tehty osayleiskaavan laadinnan yhteydessä (Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kuntien yhteinen Ahvenkosken osayleiskaava, 2007, Natura -tarvearviointi) Moottoritien vaikutukset arvioitiin tien yleissuunnitteluun liittyneessä YVAmenettelyssä vuosina Varsinaista luonnonsuojelulain mukaista (LSL 65 ) Natura-arviointia ei tarvinnut tehdä. Natura-alueen läheisyydessä toteutettavat metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. Laajennettu arviointi on esitetty kohdassa Laajennetut vaikutusten arvioinnit Ruotsinpyhtää FI Kullafjärdenin lintuvesi Fågelområdena på Kullafjärden 185 ha SCI, SPA Luonnonsuojelualue (SL). Suojelun toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulain mukaisesti perustettava luonnonsuojelualue rantaalueilla. Vesialueilla suojelu toteutetaan vesilain nojalla. Natura-alueen vaikutusalue koostuu Taasianjoen valuma-alueesta, jonka alueelle on osoitettu runsaasti aluevarauksia. Näitä ovat mm. A, A/r, T, AT, V, M, MY, voimalinja 110 kv ja 400 kv, uusi päärata, yhdys- tai sivurata, valtatie- tai kantatie, seututie, yhdystie, yhdystien yhteystarve, ohjeellinen pääöljyputki, viheryhteystarve, uusi moottoritie tai moottoritieksi Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Natura-alueen läheisyydessä toteutettavat metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. Laajennettu arviointi on esitetty kohdassa Laajennetut vaikutusten arvioinnit 12

13 FI Vahterpään fladat Fladorna i Vahterpää 104 ha SCI parannettava muu tie, melontareitti, arvokas geologinen muodostuma, pohjavesialue sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä (ma/v) ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä (ma/m). Suurin osa vaikutusalueesta on kuitenkin osoitettu ns. valkoiseksi alueeksi. Luonnonsuojelualuetta (SL). Suojelun toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulain mukaisesti perustettava luonnonsuojelualue rantaalueilla. Vesialueilla suojelu toteutetaan vesilain nojalla. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Alueen kohdalle on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä (ma/m) ja sitä sivuaa sen kaakkoispuolelle osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä (ma/v). Natura-alueen läheisyydessä toteutettavat metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. Ruotsinpyhtää / Anjalankoski / Elimäki / Kotka / Pyhtää FI Kymijoki Kymmeneälv 4250 ha SCI (sisältää SPA:n) Luonnonsuojelualueita (SL) sekä ominaisuusmerkinnällä osoitettu vesialue. Suojelun toteuttamiskeinona ovat luonnonsuojelulain mukaisesti perustettavat luonnonsuojelualueet. Vesialueilla suojelu toteutetaan vesilain nojalla. Natura-aluetta reunustaville rantaalueille on osoitettu runsaasti erilaisia aluevarauksia. Näitä ovat mm. A, AT, T, V, MU, MY, ulkoilureitti, uusi päärata, moottoritie, uusi moottoritie tai moottoritieksi parannettava muu tie, liikennetunneli sekä tieliikenteen yhteystarve. Natura-alueen kohdalle on osoitettu myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä (ma/v). Muu osa ympäröivästä maastosta Itä- Uudenmaan puolella on osoitettu joko metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) tai ns. valkoiseksi alueeksi, jolle sijoittuu myös pohjavesialueita, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita sekä arvokkaita geologisia muodostumia. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Kyläalueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää mm. yhteisen vesihuollon järjestämistä maakuntakaavamääräyksen mukaisesti. Tämä tukee asutuksen Natura-alueelle aiheuttamien vaikutusten vähentämistä. Natura-alueen läheisyydessä toteutettavat metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. Laajennettu arviointi on esitetty kohdassa Laajennetut vaikutusten arvioinnit Ruotsinpyhtää / Elimäki FI Teutjärven ja Suvijärven lintuvedet Fågelområdena på Teutjärvi 568 ha SPA Luonnonsuojelualueita (SL). Suojelun toteuttamiskeinona ovat luonnonsuojelulain mukaisesti perustettavat luonnonsuojelualueet. Vesialueilla suojelu toteutetaan vesilain nojalla. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. 13

14 och Suvijärvi Sipoo / Porvoo FI Boxin suot Mossarna i Box 156 ha SCI Alueen länsipuolelle on osoitettu kaksi kyläaluetta (AT) ja yhdystie sekä vesijohto. Ympäröivät alueet on osoitettu ns. valkoiseksi alueeksi, jonka kohdalle on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä (ma/v) sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Valkoiselle alueelle sijoittuu myös pohjavesialueita. Luonnonsuojelualueita (SL). Suojelun toteuttamiskeinona ovat luonnonsuojelulain mukaisesti perustettavat luonnonsuojelualueet kaikkien kolmen alueeseen kuuluvan suon kohdalla, jotka ovat Fågelmossen, Stormossen ja Vaxesmossen. Aluetta ympäröivä maasto on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY), metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) sekä ns. valkoiseksi alueeksi. Välittömästi alueen pohjois- ja itäpuolelle on osoitettu seututienä Kilpilahden uusi tieyhteys. Lisäksi alueen itäpuolelle, siihen rajoittuen, sijoittuu Kilpilahden teollisuusalue, joka on osoitettu merkinnällä teollisuus- ja varastoalue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Kilpilahden uusi tieyhteys ja siihen liittyvät tiejärjestelyt soiden pohjois- ja itäpuolella on osoitettu Itä-Uudenmaan seutukaavassa samoihin aikoihin jolloin suot on liitetty Natura-verkostoon. Kyläalueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää mm. yhteisen vesihuollon järjestämistä maakuntakaavamääräyksen mukaisesti. Tämä tukee asutuksen Natura-alueelle aiheuttamien vaikutusten vähentämistä. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Natura-alueen läheisyydessä toteutettavat metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. Kaavassa osoitetut liikenneväylät ovat jo toteutuneita tai hyväksyttyjen väyläsuunnitelmien mukaisia. Kilpilahden uuden tieyhteyden ja siihen liittyvien liikennejärjestelyjen vaikutusarviointi ja arvio hankkeen Natura vaikutuksista on tehty tieyhteyden yleissuunnitelman yhteydessä (Kilpilahden uusi tieyhteys, yleissuunnitelma 2006). Laajennettu arviointi on esitetty kohdassa Laajennetut vaikutusten arvioinnit Sipoo FI Byträsket 18,5 ha SCI Luonnonsuojelualuetta (SL). Suojelun toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulain mukaisesti perustettava luonnonsuojelualue. Aluetta välittömästi ympäröivä maasto on osoitettu ns. valkoiseksi alueeksi. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Natura-alueen läheisyydessä toteutettavat metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. FI Gästerbyn järvet ja suot Sjöarna och mossarna i Gästerby 199 ha SCI Luonnonsuojelualueita (SL). Suojelun toteuttamiskeinona ovat luonnonsuojelulain mukaisesti perustettavat luonnonsuojelualueet kaikkien kolmen Natura-kokonaisuuteen kuuluvan alueen kohdalla, joista suurin osa on jo suojeltu. Alueita välittömästi ympäröivä maasto on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Natura-alueen läheisyydessä toteutettavat metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. 14

15 sekä virkistysalueeksi. Alueelle on osoitettu myös arvokas geologinen muodostuma (ge). Virkistysalueen ja osittain myös MU - alueen käyttöpaine saattavat aiheuttaa kuormitusta myös viereisten Naturaalueiden maastolle. Kuormitus jakautuu oletettavasti kuitenkin varsin tasaisesti kaikkien alueiden kesken. FI Kummelbergen 166 ha SCI Luonnonsuojelualuetta (SL). Suojelun toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulain mukaisesti perustettava luonnonsuojelualue. Alueelle on osoitettu myös arvokas geologinen muodostuma (ge). Aluetta välittömästi ympäröivä maasto on osoitettu ns. valkoiseksi alueeksi. Aluetta sivuaa lännessä Naturakohde FI (Sipoonjoki). Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Natura-alueen läheisyydessä toteutettavat metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. FI Rörstrandin vanha metsä Gammelskogen vid Rörstrand 110 ha SCI Luonnonsuojelualuetta (SL) sekä metsätalousvaltaista aluetta (M). Suojelun toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulain mukaisesti perustettava luonnonsuojelualue. Kolmasosa alueesta on jo suojeltu. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Sipoo / Vantaa / Helsinki FI Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Lunden på Svarta backen och fågelområdena i Östersundom Sipoo / Pornainen FI Sipoonjoki 355 ha SCI, SPA ei laskettu SCI Aluetta välittömästi ympäröivä maasto Natura-alueen läheisyydessä on osoitettu maa- ja toteutettavat metsätalouteen liittyvät metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on toimenpiteet saattavat ylittää erityisiä ympäristöarvoja (MY), sekä luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). arviointikynnyksen. Luonnonsuojelualueita (SL). Suojelun toteuttamiskeinona ovat luonnonsuojelulain mukaisesti perustettavat luonnonsuojelualueet kaikkien kolmen maakuntakaavan alueelle Natura-kokonaisuudesta kuuluvien alueiden kohdalla. Osa alueista on jo suojeltu. Lisäksi suojelu toteutetaan vesilain nojalla. Naturaan sisällytettyjä vesialueita sekä Uudenmaan (Vantaa) puolelle jäävää kallioaluetta välittömästi ympäröiville alueille on osoitettu taajamatoimintojen alueita (A), virkistysalueita (V), seututie, kyläalue (At) sekä viheryhteystarve. Osalle taajamatoiminnoiksi varattua aluetta on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä (ma/v) sekä pienialaisemmin maakunnallisesti merkittävä (ma/m). Lisäksi alueelle sijoittuu myös pohjavesialue. Koko Natura-alueen valuma-alueelle on osoitettu lisäksi keskustatoimintojen alue (C), moottoritie, uusi päärata ja liikennepaikka, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) sekä voimalinja 400 kv (z). Natura-alueen osoittava viivamainen ominaisuusmerkintä. Suojelun toteuttamiskeinona on vesilaki ja siihen Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Laajennettu arviointi on esitetty kohdassa Laajennetut vaikutusten arvioinnit Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen 15

16 Sibbo å Sipoo / Vantaa FI Sipoonkorpi Sibboskogen 1267 ha SCI liittyvä vesioikeudellinen lupaharkinta. Joen vesialuetta ympäröiville laajoille alueille on osoitettu runsaasti erilaisia aluevarauksia, vaikkakin suuri osa maastosta on ns. valkoista aluetta. Näitä aluevarauksia ovat C, A, A/r, AT, T, V, MU, EOk, voimalinja 110 kv ja 400 kv, uusi päärata, maanalainen päärata, viheryhteystarve, seututie/pääkatu, yhdys- tai sivurata, moottoritie. Ympäröiville alueille on osoitettu myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä (ma/v) sekä pienialaisemmin maakunnallisesti merkittävä (ma/m). Alueelle sijoittuu myös pohjavesialueita sekä arvokkaita geologisia muodostumia. Luonnonsuojelualueita (SL). Suojelun toteuttamiskeinona ovat luonnonsuojelulain mukaisesti perustetut luonnonsuojelualueet v Aluetta välittömästi ympäröivä maasto on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) tai ns. valkoiseksi alueeksi. Alueelle on osoitettu myös arvokkaita geologisia muodostumia (ge). luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Natura-alueen läheisyydessä toteutettavat metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. Laajennettu arviointi on esitetty kohdassa Laajennetut vaikutusten arvioinnit Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Natura-alueen läheisyydessä toteutettavat metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. Laajennettu arviointi on esitetty kohdassa Laajennetut vaikutusten arvioinnit *) SCI = Species of Community interest / SPA = Special protection areas for birds Lähde: Suomen ympäristökeskus, Uudenmaan ympäristökeskus Källa: Finlands miljöcentral, Nylands miljöcentral 16

17 Laajennetut vaikutusten arvioinnit Taustaa Itä-Uudenmaan maakuntakaavan vaikutukset Natura 2000 verkostoon kuuluviin alueisiin arvioitiin kaavatyön yhteydessä. Yhdeksän alueen osalta ilmeni tarvetta suorittaa laajennettu arviointi. Perusteina laajemmille arvioinneille on joko kyseisten Natura-alueiden poikkeuksellisen laajat vaikutusalueet, Natura-alueiden rajautuminen taajamatoimintojen alueisiin tai teollisuusalueisiin tai Natura-alueiden läheisyyteen on osoitettu liikenteen tai teknisen huollon linjauksia. FI Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Kohteen yleiskuvaus Natura kohde on laaja merialue, joka alkaa lännessä Porvoon Pikkupernajanlahdelta ja päättyy idässä Kymenlaakson maakunnan rajalle. Ulkomerellä alue ulottuu pääasiassa sisäisten aluevesiemme ulkorajaan saakka. 17

18 Natura-alueeseen kuuluu lähinnä merialueita vesilain nojalla. Rajaukseen sisältyvät myös seuraavat muilla keinoin suojeltavaksi tarkoitetut alueet, joihin kuuluu myös maa-alueita: 1. Pikkupernajanlahden lintuvesi ja Sannaisten Tammimäki, 2. Pernajanlahden lintuvesi ja yksityismaiden luonnonsuojelualueet, 3. Porvoon, Pernajan, Loviisan ja Ruotsinpyhtään saaristossa olevat yksityismaiden ja valtion luonnonsuojelualueet, valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin ostetut alueet, rantojensuojeluohjelman kohteet sekä Hasselön lehto, Gåsören ja Gaddarna. Pikku Pernajanlahti ja Pernajanlahti ovat etelärannikon pisimpiä merenlahtia. Niiden perukkaan laskevat Koskenkylänjoki ja Ilolanjoki. Pernajanlahdet ja edustan saaristo muodostavat n. 20 km mittaisen eliöyhteisöjen ketjun, jossa hydrologiset olosuhteet vaihtelevat selvästi. Veden suolapitoisuus muuttuu lähes nollasta puoleen prosenttiin ulkomerelle mentäessä. Vedenkorkeudet vaihtelevat ajoittain voimakkaasti. Lahtien pohjukoissa veden laatua ovat heikentäneet hajakuormitus ja valuma-alueen taajamat. Alueen kallioperä on lännessä ja pohjoisessa graniittia ja etelässä ja idässä rapakiveä. Alue on myös maisemallisesti erittäin merkittävä. Pernajanlahden ympäristö on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Monet Natura-alueen osat on todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi ja ne kuuluvat eri suojeluohjelmiin. Alueella esiintyy useita luontodirektiivin luontotyyppejä huomattavan edustavina, ja lajiston arvoa korostavat useat lintudirektiivin lajit. Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita. Loviisan voimalaitoksen jäähdytysvedet vaikuttavat ajoittain merialueen vesien lämpötiloihin ja jääpeitteeseen. Natura alue muodostaa kansainvälisesti arvokkaan ekologisen kokonaisuuden, jossa veden suolapitoisuuden ja muiden ympäristötekijöiden vaihettuminen näkyy selvästi eliöyhteisöissä. Pernajanlahti ja Pikkupernajanlahti ovat pitkiä (yli 10 km), kapeita murtovesilahtia, joissa makean jokiveden vaikutus vähenee asteittain ulommas merelle mentäessä. Alueeseen kuuluu niin sisä-, väli- kuin ulkosaaristoakin ja avomerta, joten luontotyyppien ja eliölajien määrä on suuri. Pernajanlahti ja Pikkupernajanlahti ovat reheviä ja vesi- ja kosteikkolinnustoltaan runsaita. Ne on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaiksi lintuvesiksi, ja ne ovat myös tärkeitä lintujen muutonaikaisia levähdyspaikkoja. Saaristossa on useita merilinnustolle hyvin merkittäviä saaria (esim. Aspskär). Alue on tärkeä mm. uhanalaisen räyskän suojelulle. Alueella on myös uhanalaisen harmaahylkeen oleskeluluotoja. Alueen kasvillisuus on monipuolista. Saaret ovat pääasiassa kallioisia, mutta myös erittäin edustavia hiekka- ja somerikkorantoja esiintyy (esim. Gåsören, Våtskärin koillisranta ja Hudön eteläosa). Hiekkaiset matalat merenpohjat ovat linnustolle ja myös kaloille sekä pohjaeläimille tärkeitä ruokailupaikkoja. Rannoilla esiintyy paikoin edustavia rantaniittyjä. Etenkin rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat saaret Pernajassa ovat säilyneet rakentamattomina ja siten kasvillisuudeltaan edustavina. Rannoilla esiintyy myös edustavia tammi- ja lehmuslehtoja (esim. Sannaisten tammimäki, Baggholmenin lehmuslehdot ja Hasselödalen). (Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen Natura -sivut) Nykyinen maankäyttö ja yleiskaavatilanne Natura-alue sisältyy Pernajan kunnan osalta lähes kokonaan oikeusvaikutteiseen rannikon ja saariston osayleiskaavaan vuodelta Porvoon puoleinen alue sisältyy oikeusvaikutuksettomaan kylien ja hajaasutusalueiden yleiskaavaan, joka on laadittu aikoinaan (1996) silloisen Porvoon maalaiskunnan toimesta. Maakuntakaava Natura-alue on osoitettu maakuntakaavassa ominaisuusmerkinnällä sen vesialueen osalta ja luonnonsuojelualueina (SL) maa-alueille sijoittuvien Naturaan sisällytettyjen osien kohdalla. Naturaan sisällytettyä vesialuetta ja vähäisiä maa-alueita ympäröiville laajoille alueille on osoitettu runsaasti eri aluevarauksia. Näitä ovat A, AT, V, VU, TP, MY, M, EOk, Km2, voimalinja 110 kv ja 400 kv, uusi päärata, ohjeellinen pääöljyputki, viheryhteystarve, moottoritie, uusi moottoritie tai moottoritieksi parannettava muu tie, pienvenesatama, laivaväylä ja veneväylä. 18

19 Suurin osa ympäröivästä maastosta on osoitettu maakuntakaavan aluevarausten ulkopuoliseksi alueeksi eli ns. valkoiseksi alueeksi. Sen kohdalle on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä (ma/v) sekä pienialaisemmin maakunnallisesti merkittävä (ma/m). Valkoiselle alueelle sijoittuu myös useita pohjavesialueita. Vaikutusten tarkastelualue Natura-alueen suuren laajuuden vuoksi sen vaikutusten tarkastelualue ulottuu hyvin laajalle alueelle. Se kattaa mantereen puolella Natura-alueelle Pernajanlahteen ja Pikkupernajanlahteen laskevien Ilolanjoen, Koskenkylänjoen ja Myrskylänjoen valuma-alueet. Tällä alueella sijaitsee Myrskylän ja Liljendalin kirkonkylät laajentumisalueineen, jotka on osoitettu taajamatoimintojen alueiksi. Valuma-alueelle sijoittuu myös aivan itäisin reuna Askolan kirkonkylästä. Kaikille näille alueille on osoitettu maakuntakaavassa jonkin verran laajenemismahdollisuuksia Koskenkylänjoen valuma-alue ulottuu myös Päijät-Hämeen maakunnan puolelle. Valuma-alueilla tapahtuvat vaikutukset välittyvät Natura-alueeseen niiden läpi virtaavien vesistöjen kautta. Merialueen puolella tarkastelualue on rajattu itse Natura-alueeseen, sillä maakuntakaava ei osoita merialueelle mitään erityisiä aluevarauksia tai toimintoja olemassa olevia laiva- ja veneväyliä lukuun ottamatta. Näin ollen vaikutustarkastelua ei ole tarkoituksenmukaista tehdä laajemmalta alueelta muuten kuin yhteisvaikutusten arvioinnin osalta. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Kaavaratkaisusta johtuvat vaikutukset, jotka saattaisivat heikentää Natura-alueen luonnonarvoja Taajamatoimintojen lisääntyminen ja siitä aiheutuva rakentaminen rantaalueilla ja koko valuma-alueella saattaa vaikuttaa Natura-alueen vedenlaatuun. Natura-aluetta reunustavalle rantaalueelle on osoitettu kuitenkin vain kolme taajamatoimintojen aluetta (Pernajan kirkonkylä, Koskenkylä ja Isnäs), joiden laajuudet eivät ole kokonaisuuden kannalta merkittäviä. Kyläalueiden kehittyminen ja siitä aiheutuva rakentaminen valumaalueella saattaa vaikuttaa Naturaalueen vedenlaatuun. Pernajanlahteen ja Pikkupernajanlahteen virtaavien jokien (Koskenkylänjoki, Myrskylänjoki ja Ilolanjoki) valuma-alueilla sijaitsee useita kyläalueita (Porlammi, Mickelspiltom, Kankkila, Tiilää, Särkijärvi, Ilola, Vanhakylä, Sannainen, Jakari, Epoo, Labby, Härkäpää ja Pellingin Österby). Nykyisen leveäkaistatienä toteutetun valtatie 7 osuuden Koskenkylän ja Loviisan välillä toteuttaminen nelikaistaisena moottoritienä saattaa vaikuttaa Natura-alueen vedenlaatuun tien rakentamisaikana. Vanhankylän liittymän länsipuolelle osoitettujen kiviaineksen ottoalueiden hyödyntäminen saattaa vaikuttaa Natura-alueen vedenlaatuun. Toimenpiteet, joilla vaikutuksia voi ehkäistä tai lieventää Rakentamisen oikea mitoitus ja sen ohjaaminen toteuttamisvaiheessa. Vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisut, joilla estetään ravinteiden pääsy valuma-alueen vesistöihin ja siitä johtuva veden laadun huonontuminen ja rehevöitymiskehitys. Rakentamisen oikea mitoitus ja sen ohjaaminen toteuttamisvaiheessa. Tien rakentamisaikaiset suojaustoimenpiteet sekä rakentamisen ajoittaminen aikaan, jolloin ei aiheudu häiriötä luonnonarvoille. Ns. Greggbölen ottoalueen vaikutukset on arvioitu YVA- menettelyssä vuonna ja todettu, ettei hanke todennäköisesti merkittävästi heikennä Toimenpiteiden toteuttaminen Kuntatason kaavoitus ja rakennuslupaharkinta Haja-asutusalueiden ja kyläalueiden vesihuollon suunnittelu ja järjestäminen. Tiesuunnittelu sekä tien rakentamisen aikaisten toimenpiteiden ajoittaminen ja tietyömaan toimintojen suunnittelu. Haittojen minimoiminen kiviaineksen ottotoiminnan aikana maa-ainesluvan ja ympäristöluvan lupaehtojen mukaisesti. 19

20 Maakuntakaavan aluevarausten ulkopuolinen alue eli ns. valkoinen alue pitää sisällään mahdollisuuden maankäyttöön, joka ei ole valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää. Myös normaali maatalouden ja metsätalouden harjoittaminen alueella on mahdollista. Lisäksi metsätalousvaltaisiksi alueiksi osoitetut alueet varataan myös metsätalouskäyttöön. Metsätaloudesta ja maataloudesta voi aiheutua vaikutuksia Natura-alueen vedenlaadulle. Natura-alueen luonnonarvoja. Ottotoiminta suunnitellaan siten, että siitä aiheutuvien likavesien kulkeutuminen Natura-alueelle estetään eri toimenpitein. Talousmetsän hoidossa ja käsittelyssä noudatetaan periaatetta, jossa lähimpänä Natura-aluetta sijaitseville metsäalueille kohdistuvissa metsänhoitotoimenpiteissä otetaan erityisesti huomioon Natura-alueen läheisyys ja Natura-alueelle valuvien pintavesien määrään ja laatuun kiinnitetään huomiota. Vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisut sekä maatalouden hajakuormituksen vähentämiseen liittyvät ratkaisut, joilla estetään ravinteiden pääsy valumaalueen vesistöihin ja siitä johtuva veden laadun huonontuminen ja rehevöitymiskehitys. Huomioonotetaan tarvittavat toimenpiteet metsänhoitosuunnitelmissa. Metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen metsätalousvaltaisilla alueilla sekä ns. valkoisella alueella. Maatalouden hajakuormituksen vähentäminen ao. hallinnonalan säädösten mukaisesti Maakuntakaavassa Natura-alueiden sisälle osoitetut laivaväylä ja veneväylä edistävät alueen hyödyntämistä kauppamerenkululle ja vapaaajanveneilylle, mutta vesiliikenne saattaa vaikuttaa mm. Natura-alueen vedenlaatuun. Laivaväylä ja veneväylä ovat olleet käytössä jo silloin, kun päätös alueen liittämisestä Naturaverkostoon on tehty. Väylän kunnossapito tavalla, joka tukee Natura-alueiden suojeluarvoja. Merenkulun valvonta sekä merenkulun ja veneilyn ympäristövastuun tukeminen. Mahdollisista väylien ruoppauksesta saattaa aiheutua vaikutuksia Naturaalueelle, jolloin luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointikynnys saattaa ylittyä. Yhteisvaikutukset Natura-alueeseen vaikuttaa laajemmin koko Suomenlahden tila ja siten myös ne toimenpiteet joita tapahtuu Suomenlahtea ympäröivien maiden rannikkojen osalla. Lisäksi kansallinen ja kansainvälinen meriliikenne saattaa aiheuttaa vaikutuksia päästöjen muodossa tai suorana kuluttavana toimintana. Virkistyspaineiden ohjautuminen merialueelle ja saariin saattaa lisätä alueella olevan lajiston häirintää. Kauemmas Natura-alueesta sijoittuvilla taajamatoimintojen alueilla (myös naapurimaakuntien alueilla) saattaa olla välillisiä vaikutuksia Natura-alueeseen. Niitä voi olla myös kaikella rakentamisella, ympäristön muokkaamisella ja vesialueiden käytöllä koko Suomenlahden rannikkoalueella. Yhteisvaikutusten vähentämisen kohdalla korostuvat kansalliset ja kansainväliset toimet, joilla säädellään Itämeren rannikon ja vesialueiden käyttöä ja vedenlaatua alueella sekä mm. veteen pääsevien ravinteiden määrää. Näihin voidaan vaikuttaa kansallisen ja kansainvälisen tason päätöksillä ja toimenpideohjelmilla. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Natura-alueen vaikutusten tarkastelualueen laajuus johtaa siihen, että maakuntakaavan osoittamalla maankäytöllä on suhteellisen vähäinen merkitys kokonaisvaikutuksiin luonnonarvojen kannalta. Maakuntakaavan mukainen maankäyttö ei laajuudeltaan eroa ratkaisevasti jo alueella olemassa olevasta maankäytöstä. Maakuntakaavassa ei ole esitetty Natura-alueen välittömään läheisyyteen tai sen vaikutusalueelle sellaista uutta maankäyttöä tai toimintaa, joka aiheuttaisi selkeästi Natura-alueeseen kohdistuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. 20

21 FI Porvoonjoen suisto Stensböle Kohteen yleiskuvaus Porvoonjoen suisto - Stensböle on kolmiosainen Natura-alue aivan Porvoon keskustan tuntumassa. Pohjoisin, Linnanmäen harjukummun ja Maarin rehevän lahden muodostama kokonaisuus sijaitsee maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävällä paikalla Porvoonjoen rannalla Porvoon vanhan kaupungin tuntumassa. Laajempi eteläinen osa-alue puolestaan sijaitsee Porvoonjoen suiston vesialueella ja rannoilla. Siihen kuuluvat Ruskis, Kaupunginselkä, Stensbölefjärden, Bjurböleviken, Sikosaaren eteläosa sekä Stensbölefjärdenin itärannan niitty- ja metsäalueet. Kolmantena osa-alueena on itäisimpänä sijaitseva Stormossenin suoalue. Alue on luonnoltaan erittäin monipuolinen kokonaisuus, jonka osat on todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi useissa eri suojeluohjelmissa. Alueella on linnustollisesti hyvin merkittäviä kosteikkoalueita, rantaniittyjä ja muita edustavia perinnebiotooppeja, vanhaa metsää, jalopuumetsää sekä keidassuota. Pienialaisempia luontotyyppejä ovat mm. harjumetsät sekä erilaiset puustoiset suot. Alueen monimuotoisuus näkyy runsaana eläin- ja kasvilajistona, jossa on useita uhanalaisia ja harvinaisia lajeja. Porvoonjoen suiston ja Stensbölen alueella esiintyy kaikkiaan lähes kahtakymmentä luontodirektiivin luontotyyppiä. Näistä pintaalallisesti merkittävin on Porvoonjoen suistoalue, joka on kohteen tärkein osa-alue linnuston suojelun kannalta. Muita merkittäviä luontotyyppejä Uudenmaan mittakaavassa ovat boreaaliset luonnonmetsät ja lehdot, pieni luonnontilainen jalopuumetsä, luonnontilainen keidassuo, hakamaat ja erilaiset niityt. Alueen tärkeimmät suojeluperusteet ovat suistoalueen rikas linnusto ja alueen monipuolisuus. Porvoonjoen suisto on eräs Suomen merkittävimpiä lintuvesialueita, vuonna 1991 siellä pesi lähes paria yli 40 lintulajista, Erityisesti kosteaan rantavyöhykkeeseen erikoistunut lajisto on runsas. Natura-alueeseen kuuluu kohteita kaikista kansallisen tason suojeluohjelmista. Stensbölen luonnonmetsät ja pieni luonnontilainen jalopuumetsäalue ovat erityisen tärkeitä uhanalaisen metsälajiston kannalta. Alueella elää useita luonto- ja lintudirektiivin lajeja, esim. liito-orava, saukko, kaulushaikara, ruskosuohaukka, ruisrääkkä, luhtahuitti, kurki, idänuunilintu ja pikkusieppo. Maarin rehevässä lahdessa kasvaa lietetatarta, ja sieltä on ainakin aiemmin tavattu myös hentonäkinruohoa. Etenkin Stensbölen metsissä elää useita uhanalaisia kääpä- ja hyönteislajeja. Alueellisesti uhanalaisista putkilokasveista mainittakoon ojatädyke (Veronica beccabunga) ja tuoksumatara (Galium odoratum), jotka ovat alueellisesti vaarantuneita lajeja, sekä korpisorsimo (Glyceria lithuanica), joka on alueellisesti silmälläpidettävä, harvinainen laji. (Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen Natura -sivut) Nykyinen maankäyttö ja yleiskaavatilanne Natura-alue sisältyy lähes kokonaan oikeusvaikutteiseen Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaavaan (2004). Ainoastaan sen eteläisen osa sisältyy oikeusvaikutuksettomaan kylien ja haja-asutusalueiden yleiskaavaan, joka on laadittu aikoinaan (1996) silloisen Porvoon maalaiskunnan toimesta. 21

22 Maakuntakaava Natura-alueeseen sisältyvät maa-alueet on osoitettu luonnonsuojelualueiksi (SL) ja Porvoon Linnanmäen alueelle myös muinaismuistoalue (SM). Natura-alueeseen sisältyvä vesialue on osoitettu Natura-alueen ominaisuusmerkinnällä. Porvoonjoen valuma-alueelle on osoitettu runsaasti aluevarauksia, jotka kohdistuvat lähelle Porvoonjoen uomaa tai sen lähituntumaan. Alueen maaseutumaisempi on osoitettu ns. valkoiseksi alueeksi. Välittömästi Naturaalueen pohjoispuolella sijaitsee Porvoon kaupungin keskusta-alue ja sitä ympäröivät taajama-alueet. Osa Natura-alueesta sijaitsee aivan Porvoon keskustan tuntumassa, Porvoonjoen varressa (Maari ja Linnanmäki). Muualla valuma-alueella muiden kuntien alueella sijaitsee kolme laajaa taajama-aluevarausta (Askolan Monninkylä, Askolan kirkonkylä ja Vakkola sekä Pukkilan kirkonkylä ja Naarkoski). Lisäksi osoitettuja aluevarauksia ovat A, AT, V, VU, TP, M, MU, MY, Km, voimalinja 110 kv ja 400 kv, uusi päärata ja liikennepaikka, ohjeellinen pääöljyputki, viheryhteystarve, moottoritie. Porvoonjokilaaksoon on osoitettu myös laaja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä (ma/v) sekä pienialaisemmin maakunnallisesti merkittäviä (ma/m). Vaikutusten tarkastelualue Koska Natura-alue sijaitsee Porvoonjoen suistossa, sen vaikutusten tarkastelualueen muodostaa koko Porvoonjoen valuma-alue. Se kattaa laajat maa-alueet Itä-Uudenmaan sekä Päijät-Hämeen maakunnan puolella. Porvoonjoen sivujokien kautta vaikutusalue ulottuu vähemmässä määrin myös Uudenmaan maakunnan puolelle. Valuma-alueilla tapahtuvat vaikutukset välittyvät Natura-alueeseen niiden läpi virtaavien vesistöjen kautta. Valuma-alueella sijaitsee Itä-Uudenmaan puolella Askolan Monninkylän, Askolan kirkonkylän ja Vakkolan sekä Pukkilan kirkonkylän ja Naarkosken asutustaajamat. Natura-alueen välitön vaikutusalue muodostuu sitä ympäröivien ranta-alueiden rajaamasta kokonaisuudesta. Merialueen puolella tarkastelualue on rajattu itse Natura-alueeseen, sillä maakuntakaava ei osoita merialueelle mitään erityisiä aluevarauksia. Näin ollen vaikutustarkastelua ei ole tarkoituksenmukaista tehdä laajemmalta alueelta muuten kuin yhteisvaikutusten arvioinnin osalta. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Kaavaratkaisusta johtuvat vaikutukset, jotka saattaisivat heikentää Natura-alueen luonnonarvoja Taajamatoimintojen lisääntyminen ja siitä aiheutuva rakentaminen rantaalueen tuntumassa saattaa vaikuttaa Natura-alueen vedenlaatuun. Naturaaluetta ympäröi sen pohjoispuolella Porvoon keskustan ja sen ympärille levittäytyvän asutuksen ja muiden toimintojen sisältämä taajamatoimintojen alue. Lisäksi koko laajalle valuma-alueelle sijoittuu Itä- Uudenmaan puolella kolme kuntakeskuksen tasoista taajamatoimintojen aluetta Askolassa ja Pukkilassa. Alueet ovat pitkälti jo rakennettuja, joten uusien toimintojen laajuudet alueella eivät ole merkittäviä kokonaisuuden kannalta eivätkä nykytilanteeseen verrattuna. Taajamatoimintojen alueilta ohjautuu virkistyskäyttöpainetta alueelle. Tämän lisäksi jo varsinaisiksi virkistysalueiksi osoitettujen Sikosaaren ja Kråkön saaren itärannan käyttö aiheuttaa Toimenpiteet, joilla vaikutuksia voi ehkäistä tai lieventää Rakentamisen oikea mitoitus ja sen ohjaaminen toteuttamisvaiheessa. Vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisut, joilla estetään veden laadun huonontuminen ja rehevöitymiskehitys Naturaalueella. Virkistyskäytön ohjaaminen polkuverkostolla ja erilaisilla rakenteilla. Toimenpiteiden toteuttaminen Kuntatason kaavoitus ja rakennuslupaharkinta. Kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito. Virkistyskäyttöön liittyvät hoito- ja käyttösuunnitelmat ja niiden osoittamat toimenpiteet. 22

23 kulutuspainetta alueelle ja mahdollista linnuston häirintää. Kyläalueiden kehittyminen ja siitä aiheutuva rakentaminen valumaalueilla saattaa vaikuttaa Naturaalueen vedenlaatuun. Pernajanlahteen ja Porvoonjoen valuma-alueella sijaitsee useita kyläalueita (Savijoki, Kantele, Torppi, Korttia, Puhar- Onkimaa, Hänninmäki, Kaarenkylä - Vanhamoisio Tuorila, Kerkkoo ja Suomenkylä). Alueen koillispuolelle on osoitettu Itäisen ohitustien (ns. Saaristotien) linjaus. Hankkeen toteuttaminen voi mahdollisesti lisätä rakentamisaikanaan ja valmistuttuaan meluhaittaa. Alueen itä- ja kaakkoispuolelle osoitetulla metsätalousalueella tapahtuva metsätalouden harjoittaminen ja siihen mahdollisesti liittyvä maanmuokkaaminen saattaa vaikuttaa Natura-alueen vedenlaatuun. Rakentamisen oikea mitoitus ja sen ohjaaminen toteuttamisvaiheessa. Tien rakentamisaikaiset suojaustoimenpiteet sekä rakentamisen ajoittaminen aikaan, jolloin ei aiheudu häiriötä luonnonarvoille. Järjestetään riittävä melunsuojaus rakentamisvaiheessa sekä vähennetään tieliikenteestä aiheutuvan melun kantautumista rakenteellisilla toimenpiteillä. Tien toteuttamisen vaikutuksia luonnonarvoille ja Natura-alueelle on tarkasteltu tien yleissuunnitelmissa vuosina 1996 ja Arvioinnissa on todettu, ettei liikenteen lisääntymisellä liene vaikutuksia Natura-alueeseen. Talousmetsän hoidossa ja käsittelyssä noudatetaan periaatetta, jossa lähimpänä Natura-aluetta sijaitseville metsäalueille kohdistuvissa metsänhoitotoimenpiteissä otetaan erityisesti huomioon Natura-alueen läheisyys ja Natura-alueelle valuvien pintavesien määrään ja laatuun kiinnitetään huomiota. Haja-asutusalueiden ja kyläalueiden vesihuollon suunnittelu ja järjestäminen. Tiesuunnittelu sekä tien rakentamisen aikaisten toimenpiteiden ajoittaminen ja tietyömaan toimintojen suunnittelu. Huomioonotetaan tarvittavat toimenpiteet metsänhoitosuunnitelmissa. Metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen metsätalousvaltaisilla alueilla sekä ns. valkoisella alueella. Kråkön saaren itäreunaan osoitettujen kiviaineksen ottoalueiden hyödyntämisestä voi aiheutua vaikutuksia Natura-alueen vedenlaadulle. Kråkön ottoalueen vaikutukset on arvioitu YVA- menettelyssä vuonna 2006 ja todettu, että suunnitellun soranoton vaikutukset Porvoonjoen suiston-stensbölen Natura 2000 alueeseen jäävät vähäisiksi. Hanke ei siis todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Aiheutuvia vähäisiä haitallisia vaikutuksia tulee lieventää sillä, että Natura-alueen puoleista Stensbölefjärdenin rantaan viettävää harjurinnettä ei käytetä maa-aineksen ottoon eikä läjitykseen. Haittojen minimoiminen kiviaineksen ottotoiminnan aikana maa-ainesluvan ja ympäristöluvan lupaehtojen mukaisesti. Yhteisvaikutukset Natura-alueeseen vaikuttaa hyvin laajasti kaikki Porvoonjoen valuma-alueella tapahtuva toiminta. Suuri osa tästä toiminnasta tapahtuu Itä-Uudenmaan maakunnan ulkopuolella. Suurin osa vaikutuksista voidaan arvioida aiheutuvan valuma-alueella tapahtuvasta hajakuormituksesta, joka ohjautuu pintavalumien muodossa Porvoonjokeen ja edelleen Natura-alueille. Natura-alueen läheinen vesiliikenne saattaa aiheuttaa myös vaikutuksia Natura-alueelle päästöjen muodossa tai jopa suorana kuluttavana toimintana. Alueen lähelle suuntautuvat virkistyspaineet saattavat lisätä myös alueen kulumista ja alueella olevan lajiston häirintää. 23

24 Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Natura-alueen vaikutusten tarkastelualueen laajuus johtaa siihen, että maakuntakaavan osoittamalla maankäytöllä on suhteellisen vähäinen merkitys kokonaisvaikutuksiin luonnonarvojen kannalta. Maakuntakaavan mukainen maankäyttö ei laajuudeltaan eroa ratkaisevasti jo alueella olemassa olevasta maankäytöstä. Valuma-alueella sijaitsevien taajamatoimintojen alueet laajenevat hieman kaikkien taajamien osalta, mutta niiden aikaansaamia vaikutuksia vähentää alueiden kytkeytyminen samalla kunnallistekniikan piiriin. Maakuntakaavassa ei ole esitetty Natura-alueen välittömään läheisyyteen tai sen vaikutusalueelle sellaista uutta maankäyttöä tai toimintaa, joka aiheuttaisi selkeästi Natura-alueeseen kohdistuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. 24

25 FI Ahvenkoskenlahti Kohteen yleiskuvaus Ahvenkoskenlahti on Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla, Kymijoen läntisimmän suuhaaran edustalla sijaitseva pitkä merenlahti. Alueen kallioperä on rapakivigraniittia ja maaperä hienosedimenttitasankoa. Rantalueet ovat tasankoa, jossa korkeusvaihtelu jää alle viiden metrin. Lahden länsirantaa reunustaa poikkeuksellisen leveä, luonnontilainen ruovikko ja suursaravaltainen rantaniittyvyöhyke, joka vaihettuu rannassa lehtomaiseksi, kauaksi rantaviivasta levittäytyneeksi puna-ailakki -tyypin (LT) tervaleppärantametsäksi. Jokisuussa on useiden uomien ja saarten muodostama deltamainen suisto. Saarista suurimmat, Nätholmen ja Alholmen, ovat luoteisosiltaan rannoiltaan eroosion kuluttamaa, kookasta tervaleppää kasvavaa rantalehtoa, jossa mm. lehtopalsami (Impatiens noli-tangere) esiintyy huomattavan runsaana. Lehtokasvillisuus vaihettuu pensoittuneeksi, suurruohovaltaiseksi tulvametsäksi ja edelleen kaakkoisosassa laajaksi ruovikoksi. Rantaniityissä on erotettavissa leveä tupassara (Crex nigra ssp. juncella) - suomyrtti (Myrica gale) - kiiltopaju (Salix phyllicifolia) - vyöhyke, jossa paikoittain esiintyy runsaasti myös siniheinää (Molinia caerulea), sekä ulompana piukkasara (C. elata) - terttualpi (Lysimachia thyrsiflora) - järviruoko (Phragmites australis) - valtainen vyöhyke. Ruovikkovyöhykkeen muodostavat tiheät järviruoko- ja järvikaisla (Schoenoplectus lacustris) -kasvustot. Ahvenkosken alapuolisissa kovapohjaisissa uomissa ja länsirannan eteläosassa (Söderstrand) sekä lahden koillisrannalla esiintyy paikoin myös edustavaa kivikkorantojen kasvillisuutta (erikoisuuksia mm. rantatyräkki, isohierakka, punalatva). Alueella olevilla useilla saarilla ja luodoilla esiintyy lokkilinnuston lisäksi monipuolinen maalinnusto. Ahvenkoskenlahti on ainoita eteläisen Suomen laajoja luonnontilaisia jokisuistoja. Lahden länsirantaa reunustavat poikkeuksellisen laajat ruovikot ja suursaravaltaiset rantaniityt. Alueen kasvistoon kuuluvat mm. isohierakka, rantatyräkki ja hentonäkinruoho (Najas tenuissima). Kymijoesta aivan lahden yläpuolelta on tavattu alueen kasviharvinaisuus, hukkariisi (Leersia oryzoides), sekä Ahvenkosken padon alapuolisesta, ajoittain kuivasta sivu-uomasta punalatva (Eupatorium cannabinum). Näiden esiintyminen lahdellakin on todennäköistä. Linnuston runsain ja edustavin ryhmä on vesilinnut. Harvinaisimmat lajit puolestaan kuuluvat ruovikkoa suosiviin lintulajeihin. Ahvenkoskenlahti on huomattavan tärkeä muutonaikainen levähdysalue ja sen kalataloudellinenkin arvo on suuri. (Lähde: Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen Natura -sivut) Nykyinen maankäyttö ja yleiskaavatilanne Natura-alue sisältyy kokonaan Ruotsinpyhtään kunnan puolella oikeusvaikutteiseen Kymijoen länsihaarojen osayleiskaavaan (1998). Alue sisältyy Ruotsinpyhtään ja Pyhtään kuntien yhteiseen Ahvenkosken osayleiskaavaan, joka on saatettu vahvistettavaksi ympäristöministeriöön syksyllä

26 Maakuntakaava Natura-alueeseen sisältyvät ranta-alueet on osoitettu luonnonsuojelualueiksi (SL) sekä Natura-alueeseen sisältyvä vesialue Natura-alueen ominaisuusmerkinnällä. Natura-aluetta reunustaville ranta-alueille on osoitettu runsaasti erilaisia aluevarauksia. Näitä ovat AT, K, V, M, MY, uusi päärata, moottoritie, uusi moottoritie tai moottoritieksi parannettava muu tie, liikennetunneli, sekä seututie tai pääkatu. Lisäksi osa länsipuolen rannasta on osoitettu ns. valkoiseksi alueeksi ja alueen luoteispuolelle arvokas geologinen muodostuma. Vaikutusten tarkastelualue Natura-alueen välitön vaikutusalue muodostuu sitä ympäröivien ranta-alueiden rajaamasta kokonaisuudesta. Välittömiä ja välillisiä vaikutuksia aiheutuu myös Natura-alueelle laskevan Kymijoen laajalta valuma-alueelta, joka ulottuu usean maakunnan alueelle, pohjoisimmillaan aina Keski-Suomen maakunnan pohjoisosiin. Merialueen puolella tarkastelualue on rajattu itse Natura-alueeseen, sillä maakuntakaava ei osoita merialueelle mitään erityisiä aluevarauksia. Näin ollen vaikutustarkastelua ei ole tarkoituksenmukaista tehdä laajemmalta alueelta muuten kuin yhteisvaikutusten arvioinnin osalta. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Kaavaratkaisusta johtuvat vaikutukset, jotka saattaisivat heikentää Natura-alueen luonnonarvoja Alueen pohjoispuolelle on suunniteltu moottoritie ja siihen liittyvä tiesilta sekä 400 metriä pitkä kalliotunneli länsipuolella sijaitsevan Markkinamäen läpi. Hankkeen toteuttaminen saattaa vaikuttaa Natura-alueen vedenlaatuun tien rakentamisaikana. Lisäksi tie lisää valmistuttuaan mahdollisesti melua ja lintujen törmäysriskejä. Alueen länsipuolelle osoitetulla metsätalousalueella tapahtuva metsätalouden harjoittaminen ja siihen mahdollisesti liittyvä maanmuokkaaminen saattaa vaikuttaa Natura-alueen vedenlaatuun lisääntyneinä pintavalumina. Toimenpiteet, joilla vaikutuksia voi ehkäistä tai lieventää Tien rakentamisaikaiset suojaustoimenpiteet sekä rakentamisen ajoittaminen aikaan, jolloin ei aiheudu häiriötä luonnonarvoille. Järjestetään riittävä melunsuojaus rakentamisvaiheessa sekä vähennetään tieliikenteestä aiheutuvan melun kantautumista rakenteellisilla toimenpiteillä. Moottoritien vaikutukset on arvioitu tien yleissuunnitteluun liittyneessä YVAmenettelyssä vuonna ja todettu, että yleissuunnitelma ei heikennä Kymijoen ja Ahvenkoskenlahden Natura alueiden luonnonarvoja. Varsinaista luonnonsuojelulain mukaista (LSL 65 ) Natura-arviointia ei tarvinnut tehdä. Ahvenkosken osayleiskaavan yhteydessä on tarkasteltu tien yleissuunnitelman ja yhteisen osayleiskaavan yhteisvaikutuksia. Talousmetsän hoidossa ja käsittelyssä noudatetaan periaatetta, jossa lähimpänä Natura-aluetta sijaitseville metsäalueille kohdistuvissa metsänhoitotoimenpiteissä otetaan erityisesti huomioon Natura-alueen läheisyys ja Natura-alueelle valuvien 26 Toimenpiteiden toteuttaminen Tiesuunnittelu sekä tien rakentamisen aikaisten toimenpiteiden ajoittaminen ja tietyömaan toimintojen suunnittelu. Huomioonotetaan tarvittavat toimenpiteet metsänhoitosuunnitelmissa. Metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen

27 pintavesien määrään ja laatuun kiinnitetään huomiota. metsätalousvaltaisilla alueilla sekä ns. valkoisella alueella. Natura-alueen luoteispuoleisen Kyläalueen kehittyminen ja siitä aiheutuva rakentaminen valumaalueilla saattaa vaikuttaa Naturaalueen vedenlaatuun. Rakentamisen oikea mitoitus ja sen ohjaaminen toteuttamisvaiheessa. Kyläalueen vesihuollon suunnittelu ja järjestäminen. Yhteisvaikutukset Vaikutusalueen laajuuden vuoksi Natura-alueelle saattaa kohdistua myös niitä vaikutuksia, jotka kohdistuvat Kymijoen Natura-alueeseen (kts. kohta Kymijoki ). Maakuntakaavassa osoitetut aluevaraukset ja toiminnot ovat linjassa Ahvenkosken yhteisen osayleiskaavan aluevarausten ja toimintojen kanssa. Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kuntien yhteisen Ahvenkosken osayleiskaavan valmistelun yhteydessä on laadittu Natura -tarvearviointi osayleiskaavan vaikutuksista vuonna 2007 (Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kuntien yhteinen Ahvenkosken osayleiskaava, 2007, Natura -tarvearviointi). Arvioinnissa todettiin, että osayleiskaavan toteuttamisella ei heikennetä merkittävästi Kymijoen ja Ahvenkoskenlahden Natura-alueiden luonnonarvoja. Moottoritien rakentamisen vaikutukset ovat etupäässä positiivisia, sillä melusuojauksen vuoksi eläimistöön kohdistuva meluhaitta vähenee. Moottoritien vaikutukset arvioitiin myös tien yleissuunnitteluun liittyneessä YVA- menettelyssä vuosina (Valtatie 7 (E 18) parantaminen moottoritieksi välillä Loviisa Kotka, yleissuunnitelma, 2007). Siinä yhteydessä todettiin, että yleissuunnitelma ei heikennä Kymijoen ja Ahvenkoskenlahden Natura alueiden luonnonarvoja. Varsinaista luonnonsuojelulain mukaista (LSL 65 ) Natura-arviointia ei tarvinnut tehdä. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Natura-alueen vaikutusten tarkastelualueen laajuus johtaa siihen, että maakuntakaavan osoittamalla maankäytöllä on suhteellisen vähäinen merkitys kokonaisvaikutuksiin luonnonarvojen kannalta. Maakuntakaavan mukainen maankäyttö ei laajuudeltaan eroa ratkaisevasti jo alueella olemassa olevasta maankäytöstä, lukuun ottamatta uuden Loviisa Kotka moottoritien osoittamista. Ahvenkosken yhteisen yleiskaavan ja moottoritien yleissuunnittelun yhteydessä tehdyissä arvioinneissa todettiin, että moottoritien toteuttaminen ei heikennä Kymijoen ja Ahvenkoskenlahden Natura alueiden luonnonarvoja. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. 27

28 FI Kullafjärdenin lintuvesi Kohteen yleiskuvaus Kullafjärden, toiselta nimeltään Tessjöfjärden, on Taasianjoen suiston lintuvesialue. Matalassa, rehevässä lahdenpohjukassa on laajat vesikasvillisuusvyöhykkeet, joista järviruoko muodostaa suurimmat. Myös ulpukka on runsas. Yli metrin syvyisillä vesialueilla kasvaa lähinnä järvikaislaa. Suiston vesi- ja rantakasvilajisto on monipuolinen. Lahden eteläosassa on keskimäärin kahden metrin syvyinen avovesialue. Taasianjoella on toteutettu laaja vesistöjärjestely, joka aloitettiin vuonna 1991 joen yläjuoksulta. Tavoitteena oli vähentää tulvia ja lisätä virkistyskäyttömahdollisuuksia. Pääuomaa ruopattiin lähes viidenkymmenen kilometrin matkalta. Työhön kuului myös pohjakynnysten rakentamista ja koskien kunnostuksia. Vuonna 1994 tehtyjen tutkimusten mukaan ruoppaukset ovat nostaneet Kullafjärdenin veden kiintoainepitoisuuksia ja alentaneet näkösyvyyttä. Suurin osa alueesta on luontodirektiivin luontotyyppiä jokisuisto, sillä Taasianjoki tuo makeaa vettä merenlahteen. Rannoilla esiintyy vaihettumis- ja pallesoita, kosteita suurruohoniittyjä sekä pienialaisesti metsäluhtaa. suojelupistearvo oli tuolloin 73. Kullafjärden on valtakunnallisesti arvokkaaksi määritelty lintuvesialue. Vuonna 1989 siellä arvioitiin pesivän 41 lintulajia ja 307 lintuparia. Näistä 12 lajia ja 151 paria oli vesilintuja. Lintuvesiensuojeluohjelman mukainen Vuonna 1994 linnuston pesimäkannaksi arvioitiin edelleen 41 lajia, mutta parimäärä oli laskenut 185:een. Etenkin heinäsorsan, haapanan, tavin, lapasorsan, punasotkan, telkän ja nokikanan parimäärät olivat laskeneet selvästi vuoteen 1989 verrattuna. Vesilintuja oli vuonna lajia ja 61 paria. Suojelupistearvoksi saatiin 49. On mahdollista, että Taasianjoen järjestely on osaltaan vaikuttanut suojeluarvon laskuun. Tosin vuoden 1994 kevään ja alkukesän sää oli kolea, millä myös lienee ollut vaikutusta. Myös luontaiset kannanvaihtelut voivat olla suuria. Lintudirektiivin kannalta merkittävimpiä pesimälajeja ovat kaulushaikara ja luhtahuitti. Alueella ruokailevat säännöllisesti myös mm. direktiivilajit ruskosuohaukka (3 i), kurki (7 i), selkälokki (1 i), räyskä (2-4 i) ja kehrääjä (1-4 i). Muuttoaikoina lahdella levähtää jonkin verran mm. joutsenia ja uiveloita. Lahden vesi- ja rantakasvilajisto on monipuolinen. Vuonna 1994 Kullafjärdeniltä tavattiin lietetatarta, jota Suomi ja Ruotsi ovat ehdottaneet luontodirektiivin liitteen II lajiksi. Alueella esiintyy myös Uudellamaalla uhanalaista isohierakkaa (Sh). (Lähde: Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen Natura -sivut) Nykyinen maankäyttö ja yleiskaavatilanne Natura-alue sisältyy länsiosaltaan (Taasianjokeen saakka) oikeusvaikutteiseen Ruotsinpyhtään Kullan- Lappomin rantaosayleiskaavaan (2003). Sen itäpuolisella alueella on voimassa vain Itä-Uudenmaan seutukaava, jossa alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia lukuun ottamatta itse Natura-aluetta (SL-merkintä). Maakuntakaava Natura-alueeseen sisältyvät ranta-alueet on osoitettu luonnonsuojelualueiksi (SL) sekä Natura-alueeseen sisältyvä vesialue Natura-alueen ominaisuusmerkinnällä. Natura-alueen laaja vaikutusalue koostuu koko Taasianjoen valuma-alueesta. Sen alueelle on osoitettu Itä- Uudenmaan puolella runsaasti aluevarauksia, joita ovat mm. A, A/r, T, AT, V, M, MY, voimalinja 110 kv ja 400 kv, uusi päärata, yhdys- tai sivurata, valtatie- tai kantatie, seututie, yhdystie, yhdystien yhteystarve, ohjeellinen pääöljyputki, viheryhteystarve, uusi moottoritie tai moottoritieksi parannettava muu tie, melontareitti, arvokas geologinen muodostuma, pohjavesialue sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, 28

29 valtakunnallisesti merkittävä (ma/v) ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä (ma/m). Suurin osa vaikutusalueesta on kuitenkin osoitettu ns. valkoiseksi alueeksi. Vaikutusten tarkastelualue Natura-alueen välitön vaikutusalue muodostuu sitä ympäröivien ranta-alueiden rajaamasta suppeasta kokonaisuudesta. Välittömiä ja välillisiä vaikutuksia aiheutuu kuitenkin koko myös Natura-alueelle laskevan Taasianjoen laajalta valuma-alueelta, joka ulottuu myös Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maakuntien puolelle. Merialueen puolella tarkastelualue on rajattu itse Natura-alueeseen, sillä maakuntakaava ei osoita merialueelle mitään erityisiä aluevarauksia. Näin ollen vaikutustarkastelua ei ole tarkoituksenmukaista tehdä laajemmalta alueelta muuten kuin yhteisvaikutusten arvioinnin osalta. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Kaavaratkaisusta johtuvat vaikutukset, jotka saattaisivat heikentää Natura-alueen luonnonarvoja Taajamatoimintojen ja teollisuustoimintojen lisääntyminen ja siitä aiheutuva rakentaminen Taasianjoen ranta-alueilla ja koko valuma-alueella saattaa vaikuttaa Natura-alueen vedenlaatuun. Tesjoen valuma-alueelle on osoitettu kuitenkin vain kaksi taajamatoimintojen aluetta (Lapinjärven kirkonkylä osittain ja Tesjoki), joiden laajuudet eivät ole kokonaisuuden kannalta merkittäviä. Toimenpiteet, joilla vaikutuksia voi ehkäistä tai lieventää Rakentamisen oikea mitoitus ja sen ohjaaminen toteuttamisvaiheessa. Vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisut, joilla estetään ravinteiden pääsy valuma-alueen vesistöihin ja siitä johtuva veden laadun huonontuminen ja rehevöitymiskehitys. Toimenpiteiden toteuttaminen Kuntatason kaavoitus ja rakennuslupaharkinta Kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito. Taasianjoen yli suunnitellut moottoritie sekä päärata, joiden rakentamisesta voi aiheutua vaikutuksia Taasianjoen vedenlaadulle ja siten myös edelleen Natura-alueelle. Maakuntakaavan aluevarausten ulkopuolinen alue eli ns. valkoinen alue pitää sisällään mahdollisuuden maankäyttöön, joka ei ole valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää. Myös normaali maatalouden ja metsätalouden harjoittaminen alueella on mahdollista. Lisäksi metsätalousvaltaisiksi alueiksi osoitetut alueet varataan myös metsätalouskäyttöön. Metsätaloudesta ja maataloudesta voi aiheutua vaikutuksia Natura-alueen vedenlaadulle. Tien ja radan rakentamisaikaiset suojaustoimenpiteet, joilla estetään Taasianjoen vedenlaatuun vaikuttavat muutokset. Talousmetsän hoidossa ja käsittelyssä noudatetaan periaatetta, jossa lähimpänä Natura-aluetta sijaitseville metsäalueille kohdistuvissa metsänhoitotoimenpiteissä otetaan erityisesti huomioon Natura-alueen läheisyys ja Natura-alueelle valuvien pintavesien määrään ja laatuun kiinnitetään huomiota. Vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisut sekä maatalouden hajakuormituksen vähentämiseen liittyvät ratkaisut, joilla estetään ravinteiden pääsy valumaalueen vesistöihin ja siitä johtuva veden laadun huonontuminen ja rehevöitymiskehitys. Tie- ja ratasuunnittelu sekä tien ja radan rakentamisen aikaisten toimenpiteiden ajoittaminen ja työmaiden toimintojen suunnittelu. Huomioonotetaan tarvittavat toimenpiteet metsänhoitosuunnitelmissa. Metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen metsätalousvaltaisilla alueilla sekä ns. valkoisella alueella. Maatalouden hajakuormituksen vähentäminen ao. hallinnonalan säädösten mukaisesti Kyläalueiden kehittyminen ja siitä aiheutuva rakentaminen valumaalueilla saattaa vaikuttaa Naturaalueen vedenlaatuun. Taasianjoen valuma-alueelle on Rakentamisen oikea mitoitus ja sen ohjaaminen toteuttamisvaiheessa. Haja-asutusalueiden ja kyläalueiden vesihuollon suunnittelu ja järjestäminen. 29

30 osoitettu kyläalueina Kimonkylä, Pukaro, Lindkoski, Heikinkylä sekä Tavastby. Yhteisvaikutukset Natura-alueeseen vaikuttaa hyvin laajasti kaikki Taasianjoen valuma-alueella tapahtuva toiminta. Merkittävä osa tästä toiminnasta tapahtuu myös Itä-Uudenmaan maakunnan ulkopuolella. Suurin osa vaikutuksista voidaan arvioida aiheutuvan valuma-alueella tapahtuvasta hajakuormituksesta, joka ohjautuu pintavalumien muodossa Taasianjokeen ja edelleen Natura-alueelle. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Natura-alueen vaikutusten tarkastelualueen laajuus johtaa siihen, että maakuntakaavan osoittamalla maankäytöllä on varsin vähäinen merkitys kokonaisvaikutuksiin luonnonarvojen kannalta. Maakuntakaavan mukainen maankäyttö ei laajuudeltaan eroa ratkaisevasti jo alueella olemassa olevasta maankäytöstä. Muutoksia kohdistuu kuitenkin jonkin verran uusina aluevarauksina Loviisan kaupungin itäpuolisen alueen ja Ruotsinpyhtään Tesjoen taajaman väliin sekä myös Taasianjoen uoman kohdalle erityisesti moottoritien ja pääradan linjausten muodossa. Näistä johtuvat vaikutukset, kuten muutkin valumaalueella tapahtuvat vaikutukset ovat kuitenkin hyvin välillisiä ja estettävissä. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. 30

31 FI Kymijoki Kohteen yleiskuvaus Varsinainen Kymijoki alkaa Päijänteen kaakkoisosasta, Asikkalan kunnassa sijaitsevasta Kalkkisesta, josta matkaa merelle Ahvenkosken lahteen kertyy noin 203 kilometriä ja putouskorkeutta noin 78,5 metriä. Valumaalueen pohjoisimmat osat ovat Keski-Suomessa Kinnulan ja Pihtiputaan kunnat ja Pohjois-Savossa Keiteleen ja Pielaveden kunnat. Kalkkisiin asti on Kymijoelle kertynyt valuma-aluetta neliökilometriä. Kalkkisista Kymijoki virtaa monihaaraisena Iitin Pyhäjärveen. Mäntyharjun reitin vedet laskevat Pyhäjärven koillisosaan. Reitin valuma-alue on neliökilometriä ja järvisyysprosentti 22,4. Noin viisi kilometriä Voikkaan alapuolella laskevat Kymijokeen valuma-alueeltaan neliökilometrin suuruisen ja 15,1 prosentin järvisyvyyden omaavan Kivijärven eli Valkealan reitin vedet. Sieltä Kymijoki virtaa mereen lähes järvettömänä eikä siihen liity myöskään merkittäviä sivuhaaroja. Ennen mereen saapumistaan, Pernoon yläpuolella, joki haarautuu kahteen 31

32 päähaaraan, joista itäinen eli Pernoon haara laskee mereen Kotkan kaupungin kohdalla ja läntinen Hirvikosken haara Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla Ahvenkosken lahteen. Itäinen päähaara jakautuu vielä Parikan kohdalla kahteen osaan, Korkeakosken ja Langinkosken haaroihin, joista Langinkosken haarasta eroaa vielä Kokon- eli Ränninkoskessa pienehkö Hovinjoki eli Huumanhaara. Läntiseen päähaaraan laskee Tammijärven kohdalla Tallusjoki, ja päähaarasta eroaa Klåsarön alapuolella pienehkö Pyhtään eli Stockforsin haara, joka laskee mereen Munapirtin kohdalla. Vedenjako päähaarojen välillä hoidetaan Hirvivuolteen automaattisella säännöstelypadolla. Kymijoessa, Pernoon haarautumispaikassa, virtaava vesimäärä on keskimäärin 283 kuutiometriä sekunnissa. Havaittuja ääriarvoja ovat ylivirtaama 816 metriä sekunnissa (1899) ja alivirtaama 65 metriä sekunnissa (1942). Joki virtaa osin tasaisten savikkoalueiden halki, alajuoksulla on myös kumpuilevia kallioisia ja moreenisia maita. Vähäisiä harjuja on Muhjärven ja Laajakosken tienoilla sekä Pyhtään edustalla jokisuussa oleva Santaniemenharju-Skagsanden. Jokivarren metsäkasvillisuus vaihtelee karuhkoista kangasmaista pienialaisiin lehtomaisiin metsiköihin. Paikoin on avoimia pelto- tai laidunniittyalueita. Vesieliöstön kannalta Kymijoki on hyvin monipuolinen: joessa on elinympäristöjä matalikoista yli kymmenen metrin syvänteisiin ja nopeavirtaisista koskista järvimäisiin laajentumiin. Laajojen koskijaksojen ja niiden alapuolisten suvantojen muodostamat monimuotoiset, mosaiikkimaiset elinympäristöt sekä luonnontilaiset, rakenteeltaan vaihtelevat ranta- ja vesikasvillisuusvyöhykkeet ovat Kymijoen alajuoksulle ominaisia. (Lähde: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus) Nykyinen maankäyttö ja yleiskaavatilanne Natura-alue sisältyy Ruotsinpyhtään kunnan puolella oikeusvaikutteiseen Kymijoen länsihaarojen osayleiskaavaan (1998). Alue sisältyy eteläosastaan Ruotsinpyhtään ja Pyhtään kuntien yhteiseen Ahvenkosken osayleiskaavaan, joka on saatettu vahvistettavaksi ympäristöministeriöön syksyllä Maakuntakaava Natura-alueeseen sisältyville ranta-alueille on osoitettu luonnonsuojelualueita (SL) ja Natura-alueeseen sisältyvä vesialue Natura-alueen ominaisuusmerkinnällä. Natura-aluetta reunustaville ranta-alueille on osoitettu runsaasti erilaisia aluevarauksia. Näitä ovat mm. A, AT, T, V, MU, MY, ulkoilureitti, uusi päärata, moottoritie, uusi moottoritie tai moottoritieksi parannettava muu tie, liikennetunneli sekä tieliikenteen yhteystarve. Natura-alueen kohdalle on osoitettu myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä (ma/v). Muu osa ympäröivästä maastosta Itä-Uudenmaan puolella on osoitettu joko metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) tai ns. valkoiseksi alueeksi, jolle sijoittuu myös pohjavesialueita, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita sekä arvokkaita geologisia muodostumia. Vaikutusten tarkastelualue Natura-alueen välitön vaikutusalue muodostuu siitä Kymijoen valuma-alueen osasta, joka sijoittuu Ruotsinpyhtään kunnan alueelle sekä erityisesti jokea ympäröivien ranta-alueiden rajaamasta kokonaisuudesta. Välittömiä ja välillisiä vaikutuksia saattaa aiheutua kaikesta maankäytöstä ja toiminnasta koko valuma-alueella, silloin kun se vaikuttaa joen vesialueeseen. Kymijoen valuma-alue ulottuu usean maakunnan alueelle, pohjoisimmillaan aina Keski-Suomen maakunnan pohjoisosiin saakka se on pinta-alaltaan kolmanneksi suurin vesistöalue Suomen valtiollisten rajojen sisäpuolella. 32

33 Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Kaavaratkaisusta johtuvat vaikutukset, jotka saattaisivat heikentää Natura-alueen luonnonarvoja Alueen eteläpuolelle on suunniteltu moottoritie ja siihen liittyvä tiesilta sekä 400 metriä pitkä kalliotunneli länsipuolella sijaitsevan Markkinamäen läpi. Hankkeen toteuttaminen saattaa vaikuttaa Natura-alueen vedenlaatuun tien rakentamisaikana. Alueen eteläosaan on suunniteltu päärataa. Hankkeen toteuttaminen saattaa vaikuttaa Natura-alueen vedenlaatuun radan rakentamisaikana. Toimenpiteet, joilla vaikutuksia voi ehkäistä tai lieventää Tien rakentamisaikaiset suojaustoimenpiteet sekä rakentamisen ajoittaminen aikaan, jolloin ei aiheudu häiriötä luonnonarvoille. Järjestetään riittävä melunsuojaus rakentamisvaiheessa sekä vähennetään tieliikenteestä aiheutuvan melun kantautumista rakenteellisilla toimenpiteillä. Radan rakentamisaikaiset suojaustoimenpiteet sekä rakentamisen ajoittaminen aikaan, jolloin ei aiheudu häiriötä luonnonarvoille. Toimenpiteiden toteuttaminen Tiesuunnittelu sekä tien rakentamisen aikaisten toimenpiteiden ajoittaminen ja tietyömaan toimintojen suunnittelu. Ratasuunnittelu sekä radan rakentamisen aikaisten toimenpiteiden ajoittaminen ja ratatyömaan toimintojen suunnittelu. Ruotsinpyhtään kirkonkylän (Ruukin) alueelle osoitettujen taajamatoimintojen ja teollisuus- ja varastoalueen laajeneminen ja tiivistyminen saattaa vaikuttaa Naturaalueen vedenlaatuun pintavalumien kautta. Ruotsinpyhtään kirkonkylän (Ruukin) alueen väestönkasvu ja toimintojen lisääntyminen voi lisätä Kymijoen ranta-alueiden virkistyskäyttöpainetta. Rakentamisen oikea mitoitus ja sen ohjaaminen toteuttamisvaiheessa. Vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisut, joilla estetään veden laadun huonontuminen ja rehevöitymiskehitys Natura-alueella. Virkistyskäytön ohjaaminen polkuverkostolla ja erilaisilla rakenteilla. Kuntatason kaavoitus ja rakennuslupaharkinta Kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito. Virkistyskäyttöön liittyvät hoito- ja käyttösuunnitelmat ja niiden osoittamat toimenpiteet Kyläalueiden kehittyminen ja siitä aiheutuva rakentaminen valumaalueilla saattaa vaikuttaa Naturaalueen vedenlaatuun. Kymijoen valuma-alueelle on osoitettu kyläalueina Ruotsinkylä, Kuninkaankylä ja Vastila. Maakuntakaavan aluevarausten ulkopuolinen alue eli ns. valkoinen alue pitää sisällään mahdollisuuden maankäyttöön, joka ei ole valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää. Myös normaali maatalouden ja metsätalouden harjoittaminen alueella on mahdollista. Lisäksi metsätalousvaltaisiksi alueiksi osoitetut alueet varataan myös metsätalouskäyttöön. Metsätaloudesta ja maataloudesta voi aiheutua vaikutuksia Natura-alueen vedenlaadulle. Rakentamisen oikea mitoitus ja sen ohjaaminen toteuttamisvaiheessa. Talousmetsän hoidossa ja käsittelyssä noudatetaan periaatetta, jossa lähimpänä Natura-aluetta sijaitseville metsäalueille kohdistuvissa metsänhoitotoimenpiteissä otetaan erityisesti huomioon Natura-alueen läheisyys ja Natura-alueelle valuvien pintavesien määrään ja laatuun kiinnitetään huomiota. Vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisut sekä maatalouden hajakuormituksen vähentämiseen liittyvät ratkaisut, joilla estetään ravinteiden pääsy valumaalueen vesistöihin ja siitä johtuva veden laadun huonontuminen ja rehevöitymiskehitys. Haja-asutusalueiden ja kyläalueiden vesihuollon suunnittelu ja järjestäminen. Huomioonotetaan tarvittavat toimenpiteet metsänhoitosuunnitelmissa. Metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen metsätalousvaltaisilla alueilla sekä ns. valkoisella alueella. Maatalouden hajakuormituksen vähentäminen ao. hallinnonalan säädösten mukaisesti 33

34 Yhteisvaikutukset Natura-alueeseen vaikuttaa hyvin laajasti kaikki Kymijoen valuma-alueella tapahtuva toiminta. Merkittävä tai jopa merkittävin osa tästä toiminnasta tapahtuu Itä-Uudenmaan maakunnan ulkopuolella. Suurin osa vaikutuksista voidaan arvioida aiheutuvan valuma-alueella tapahtuvasta hajakuormituksesta, joka ohjautuu pintavalumien muodossa Kymijoen Natura-alueeseen. Moottoritien vaikutukset arvioitiin tien yleissuunnitteluun liittyneessä YVA- menettelyssä vuosina (Valtatie 7 (E 18) parantaminen moottoritieksi välillä Loviisa Kotka, yleissuunnitelma, 2007). Siinä yhteydessä todettiin, että yleissuunnitelma ei heikennä Kymijoen ja Ahvenkoskenlahden Natura alueiden luonnonarvoja. Varsinaista luonnonsuojelulain mukaista (LSL 65 ) Natura-arviointia ei tarvinnut tehdä. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Natura-alueen vaikutusten tarkastelualueen laajuus johtaa siihen, että maakuntakaavan osoittamalla maankäytöllä on erittäin vähäinen merkitys kokonaisvaikutuksiin luonnonarvojen kannalta. Maakuntakaavan mukainen maankäyttö ei laajuudeltaan eroa ratkaisevasti jo alueella olemassa olevasta maankäytöstä. Merkittävin muutos on pääradan linjaus aivan Natura-alueen eteläosassa Kymijoen yli. Lisäksi jonkinasteisia muutoksia kohdistuu taajamatoimintojen aluevarauksen vähäisenä laajentumisena Ruotsinpyhtään Ruukin taajamatoimintojen alueelle. Näistä johtuvat välittömät vaikutukset, kuten myös valumaalueella tapahtuvat välilliset vaikutukset ovat kuitenkin estettävissä rakentamisaikaisin toimenpitein. Taajamatoimintojen alueella vaikutuksia vähentää myös mahdollisesti lisääntyvien toimintojen kytkeytyminen samalla kunnallistekniikan piiriin. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. 34

35 FI Boxin suot Kohteen yleiskuvaus Alue koostuu Sipoon ja Porvoon rajalla sijaitsevista kolmesta erillisestä suosta, jotka ovat pohjoisimpana sijaitseva Fågelmossen, läntisin Stormossen ja eteläisin Vaxesmossen. Suot ovat lähellä rannikkoa ja ne ovat geologisesti melko nuoria keidassoita. Suot ovat keskiosistaan karuja rämeitä ja nevoja, reunat ovat ravinteisempia saranevoja ja korpia. Vaxesmossen eli Sundmansmossen sijaitsee lähimpänä rannikkoa. Sen keskellä on melko suuri kivennäismaasaareke Kyrkudden. Suo on hyvin luonnontilainen. Reuna-alueiden ojitukset eivät ole vaikuttaneet suon vesitalouteen. Stormossenista Natura-alueeseen kuuluu vain luonnontilaisena säilynyt eteläosa. Pohjoisosa on tehokkaasti ojitettu. Fågelmossen on soista ainoa, jolla esiintyy allikoita. Suon pohjoispäässä kulkee Kilpilahden teollisuusalueelle johtava rata. Teollisuusalue on aivan suon itäpuolella. Suot ovat valtakunnallisesti arvokkaita. Ne ovat edustavia näytteitä Rannikko-Suomen keidassoista, joita on säilynyt ojittamattomana hyvin vähän. Kasvillisuus on keidassoille tyypillistä ja edustavaa. Suot ovat erityisen merkittäviä runsaan perhoslajistonsa ansiosta. Soilla esiintyy useita sellaisia perhosia, joiden ainoa Uudenmaan esiintymä saattaa olla täällä. Alueelta on tavattu useita valtakunnallisesti uhanalaisia perhoslajeja. Lähinnä vain päiväperhoslajistoa on selvitetty. Suojelualueiden linnusto on melko tavanomainen (mm. metsäviklo, peukaloinen, kirvisiä, västäräkkejä). Fågelmossenin allikkoalueilla pesii tavi. Stormossen on ilmeisesti teeren soidinpaikka. (Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen Natura -sivut) Nykyinen maankäyttö ja yleiskaavatilanne Natura-alueet sisältyvät Sipoon kunnan puolella oikeusvaikutteiseen haja-asutusalueiden osayleiskaavaan (1997) ja Porvoon kaupungin puolella oikeusvaikutteiseen Kilpilahden osayleiskaavaan (1988). Sipoon kunnassa on valmisteilla koko Sipoon kattava yleiskaava, joka tulee aikanaan korvaamaan haja-asutusalueiden osayleiskaavan. Natura-alueiden vaikutusaluetta sivuaa Sipoon puolella myös valmisteilla oleva Kringelmalmenin osayleiskaava. Maakuntakaava Natura-alueet on osoitettu Luonnonsuojelualueiksi (SL). Aluetta ympäröivä maasto on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY), metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) sekä ns. valkoiseksi alueeksi. Välittömästi alueen pohjois- ja itäpuolelle on osoitettu seututienä Kilpilahden uusi tieyhteys. Lisäksi alueen itäpuolelle, siihen rajoittuen, sijoittuu Kilpilahden teollisuusalue, joka on osoitettu merkinnällä teollisuus- ja varastoalue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Kilpilahden uusi tieyhteys ja siihen liittyvät tiejärjestelyt soiden pohjois- ja itäpuolella on osoitettu Itä-Uudenmaan seutukaavassa samoihin aikoihin jolloin suot on liitetty Natura-verkostoon, eli 1990-luvun puolivälissä. 35

36 Vaikutusten tarkastelualue Natura-alueen vaikutusalue muodostuu sitä suoraan ympäröivästä maastosta. Välittömiä ja välillisiä vaikutuksia voidaan katsoa aiheutuvan vain maankäytöstä tai toiminnoista, jotka rajautuvat itse vaikutusalueeseen tai suoranaisesti sijoittuvat sille. Suoalueille ei johda sellaisia vesiuomia tai muita virtavesiä, joita pitkin vesistöllisiä vaikutuksia saattaisi välittyä kauempaa. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Kaavaratkaisusta johtuvat vaikutukset, jotka saattaisivat heikentää Natura-alueen luonnonarvoja Kilpilahden uuden tieyhteyden toteuttaminen saattaa vaikuttaa Fågelmossenin suoalueen vesitasapainoon ja vedenlaatuun (esim. kuivattamalla sitä). Toimenpiteet, joilla vaikutuksia voi ehkäistä tai lieventää Tien rakentamisaikaiset suojaustoimenpiteet sekä rakentamisen ajoittaminen aikaan, jolloin ei aiheudu häiriötä luonnonarvoille. Tieyhteyden ja siihen liittyvien liikennejärjestelyjen vaikutusarviointi ja arvio hankkeen Natura vaikutuksista on tehty tieyhteyden yleissuunnitelman yhteydessä (Kilpilahden uusi tieyhteys, yleissuunnitelma 2006). Arvioinnissa on todettu, että välittömiä tai välillisiä haitallisia vaikutuksia ei esiinny. Toimenpiteiden toteuttaminen Tiesuunnittelu sekä tien rakentamisen aikaisten toimenpiteiden ajoittaminen ja tietyömaan toimintojen suunnittelu. Stormossenin ja Vaxesmossenin välinen maasto on osoitettu metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Metsätalousalueella tapahtuva metsätalouden harjoittaminen ja siihen mahdollisesti liittyvä maanmuokkaaminen saattaa vaikuttaa suoalueen vesitasapainoon ja vedenlaatuun. Talousmetsän hoidossa ja käsittelyssä noudatetaan periaatetta, jossa lähimpänä Natura-aluetta sijaitseville metsäalueille kohdistuvissa metsänhoitotoimenpiteissä otetaan erityisesti huomioon Natura-alueen läheisyys ja Natura-alueelle valuvien pintavesien määrään ja laatuun kiinnitetään huomiota. Huomioonotetaan tarvittavat toimenpiteet metsänhoitosuunnitelmissa. Metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen metsätalousvaltaisilla alueilla sekä ns. valkoisella alueella. Natura-alueen itäpuolelle sijoittuvan T/kem alueen (teollisuus- ja varastoalue, jossa on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen) toimintojen lisääntyminen tai alueen muu kehittäminen saattaa vaikuttaa Fågelmossenin suoalueen vesitasapainoon ja vedenlaatuun (esim. kuivattamalla sitä). Kilpilahden uuden tieyhteyden varrelle osoitettujen kiviaineksen ottoalueiden hyödyntämisestä voi aiheutua vaikutuksia Natura-alueen vedenlaadulle. Teollisuusalueen rakentamisen oikea mitoitus ja sen ohjaaminen toteuttamisvaiheessa. Ratkaisut, joilla vähennetään teollisuusalueelta tulevien päästöjen vaikutuksia, erityisesti pintavesien kautta kulkeutuvien päästöjen vaikutuksia. Turvallisuusvaatimusten huomioonottaminen toimintojen suunnittelussa Kiviainesten ottotoiminnan vaikutukset arvioidaan hankkeista (mahdollisesti) suoritettavissa YVA- menettelyissä. Kuntatason kaavoitus ja rakennuslupaharkinta Teollisuuslaitosten prosessien valvonta ja niiden kehittäminen Ympäristölupaehtojen valvonta ja seuranta Haittojen minimoiminen kiviaineksen ottotoiminnan aikana maa-ainesluvan ja ympäristöluvan lupaehtojen mukaisesti. Yhteisvaikutukset Natura-alueen varsin suppean vaikutusalueen vuoksi siihen ei kohdistu muita vaikutuksia kuin mitä itse ko. vaikutusalueella tai aivan sen lähiympäristössä tapahtuu. Natura-alueiden vieressä ja välittömässä 36

37 läheisyydessä on ollut toiminnassa jo 1960-luvun lopulta lähtien voimakkaita ympäristövaikutuksia aiheuttavaa teollisuutta, joiden päästöt ovat samassa ajassa tosin pienentyneet merkittävästi. Teollisuustoiminnalla ei näytä olleen kuitenkaan vaikutuksia Natura-alueiden luonnonarvoihin. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Natura-alueen vaikutusten tarkastelualueen pienialaisuus johtaa siihen, että maakuntakaavan osoittamalla maankäytöllä on erittäin vähäinen merkitys kokonaisvaikutuksiin luonnonarvojen kannalta. Maakuntakaavan mukainen maankäyttö Natura-alueen vaikutusalueella ei laajuudeltaan eroa ratkaisevasti jo alueella nykyään olemassa olevasta maankäytöstä. Merkittävin muutos nykytilanteeseen on Kilpilahden uuden tieyhteyden linjaus aivan Natura-alueen pohjois- koillisosassa. Tielinjaus on osoitettu tosin jo Itä-Uudenmaan voimassa olevassa seutukaavassa. Kilpilahden uuden tieyhteyden ja siihen liittyvien liikennejärjestelyjen vaikutusarviointi ja arvio hankkeen Natura-vaikutuksista on tehty tieyhteyden yleissuunnitelman yhteydessä (Kilpilahden uusi tieyhteys, yleissuunnitelma 2006). Arvioinnissa on todettu, että välittömiä tai välillisiä haitallisia vaikutuksia ei esiinny, koska Natura-alueen ja keidassuo luontotyypin pinta-ala pienenee vain n. 0,2 % tien toteuttamisen johdosta. Lisäksi tiesuunnittelussa ja tien toteuttamisessa voidaan ottaa huomioon rakennusteknisin keinoin suoalueiden vesitalouden säilyminen ja suon ja tien väliin jätetään puustoinen suojavyöhyke. Massojen sijoitus ja läjitykset tulee myös sijoittaa Natura-alueen ja soiden laiteiden ulkopuolelle. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. 37

38 FI Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Kohteen yleiskuvaus Alue koostuu neljästä erillisestä osasta Helsingin, Vantaan ja Sipoon raja-alueilla. Osa-alueet ovat 1. Mustavuoren, Porvarinlahden, Labbackan ja Kasabergetin muodostama kokonaisuus 2. Bruksviken 3. Torpviken 4. Kapellviken. Alue on luonnoltaan hyvin monipuolinen. Se koostuu matalista merenlahdista ja niiden rantaluhdista ja -niityistä sekä kallioisista mäistä, joiden rinteillä on lehtokasvillisuutta. Labbackalla ja etenkin Mustavuorella lehto- ja kalliokasvillisuus on rehevää ja edustavaa, sillä kallioperä on kvartsi-maasälpägneissiä, jossa esiintyy välikerroksina ravinteikasta amfiboliittia sekä kalkkikiveä. Kasaberget on huomattavasti karumpi kallio, sillä sen kivilajeina ovat kvartsi- ja granodioriitti. Alueella on luontoarvojen lisäksi historiallista merkitystä. Mustavuorella on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita ja tykkiteitä sekä vanhoja kalkkilouhoksia. Kasabergetin laella puolestaan on pronssikautinen hautaröykkiö. Nämä kohteet ovat muinaismuistolain suojaamia. Alue on pääkaupunkiseudulla sijaitessaan erittäin tärkeä luontoharrastus- ja virkistyskohde. Se on myös tutkimukselle merkittävä alue, sillä esim. linnustoseurantoja on varsin pitkältä ajalta. Alueen lehdot, lintuvedet ja kalliot on todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi, ja yhdessä ne muodostavat erittäin merkittävän luontokokonaisuuden. Arvoa nostaa sijainti pääkaupunkiseudulla, jossa tällaisia kokonaisuuksia on säilynyt hyvin vähän. Luontodirektiivin luontotyypeistä alueella ovat edustavimpia boreaaliset lehdot ja keskiravinteiset silikaattikalliot sekä kallioitten pienialaiset kalkkipitoiset osat. Lajistossa puolestaan korostuvat lintudirektiivin lajit, joita alueella pesii tai levähtää muuttoaikoina huomattavan suuri joukko. Alueelta on tavattu lisäksi luontodirektiivin sammallajia sekä monia sellaisia kasvi- ja eläinlajeja, jotka ovat pääkaupunkiseudulla harvinaisia, jotkut myös valtakunnallisesti uhanalaisia. Alueesta kuuluu Sipoon kunnan puolelle Bruksvikenin, Torpvikenin ja Kapellvikenin lintuvedet. Lisäksi vaikutuksia voi aiheutua Uudenmaan puolelle jääviin Labbackan ja Kasabergetin kallioalueisiin sekä Porvarinlahden lintuveteen. (Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen Natura -sivut) Nykyinen maankäyttö ja yleiskaavatilanne Natura-alueet sisältyvät Sipoon kunnan oikeusvaikutuksettomiin Itäsalmen keskustan, Landbon, Korsnäsin, Karhusaaren & Storörenin osayleiskaavaan (1992) sekä Ribbingön osayleiskaavaan (1996). 38

39 Maakuntakaava Natura-alueeseen sisältyville ranta-alueille on osoitettu luonnonsuojelualueita (SL) ja Natura-alueeseen sisältyvä vesialue on osoitettu Natura-alueen ominaisuusmerkinnällä. Naturaan sisällytettyjä vesialueita sekä Uudenmaan (Vantaa) puolelle jäävää kallioaluetta välittömästi ympäröiville alueille on osoitettu taajamatoimintojen alueita (A), virkistysalueita (V), seututie, kyläalue (At) sekä viheryhteystarve. Osalle taajamatoiminnoiksi varattua aluetta on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä (ma/v) sekä pienialaisemmin maakunnallisesti merkittävä (ma/m). Lisäksi alueelle sijoittuu myös pohjavesialue. Koko Natura-alueen valuma-alueelle on osoitettu lisäksi keskustatoimintojen alue (C), moottoritie, uusi päärata ja liikennepaikka, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) sekä voimalinja 400 kv (z). Vaikutusten tarkastelualue Natura-alueen välitön vaikutusalue muodostuu sitä ympäröivien ranta-alueiden rajaamasta kokonaisuudesta. Välittömiä ja välillisiä vaikutuksia aiheutuu myös Natura-alueelle johtavien pienten purojen valuma-alueelta, joka ulottuu jonkin matkaa myös Uudenmaan maakunnan alueelle. Merialueen puolella tarkastelualue on rajattu itse Natura-alueeseen, sillä maakuntakaava ei osoita merialueelle mitään erityisiä aluevarauksia tai toimintoja. Näin ollen vaikutustarkastelua ei ole tarkoituksenmukaista tehdä laajemmalta alueelta muuten kuin yhteisvaikutusten arvioinnin osalta. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Kaavaratkaisusta johtuvat vaikutukset, jotka saattaisivat heikentää Natura-alueen luonnonarvoja Lounais-Sipoon alueelle osoitettujen taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen alueiden toteutuminen johtaa mittavaan rakentamistoimintaan, joka voi aiheuttaa välittömiä ja välillisiä vaikutuksia sekä Labbackan- Kasabergetin kallioluonnolle että merenlahtien vedenlaadulle ja vesiluonnolle. Lounais-Sipoon väestönkasvu ja erilaisten toimintojen lisääntyminen alueella voi lisätä Natura-alueiden virkistyskäyttöpainetta. Tällä saattaa olla välittömiä ja välillisiä vaikutuksia sekä Labbackan-Kasabergetin kallioluonnolle että merenlahtien vedenlaadulle ja vesiluonnolle. Toimenpiteet, joilla vaikutuksia voi ehkäistä tai lieventää Rakentamisen oikea mitoitus ja sen ohjaaminen toteuttamisvaiheessa. Estetään pintavesien suorat valumat Natura-alueelle tai alueille josta ne voivat johtua Natura-alueelle erityisesti keskustatoimintojen alueilla. Kunnallistekniset ratkaisut, joilla estetään veden laadun huonontuminen ja rehevöitymiskehitys Natura-alueella. Virkistyskäytön ohjaaminen polkuverkostolla ja erilaisilla rakenteilla. Toimenpiteiden toteuttaminen Kuntatason kaavoitus ja rakennuslupaharkinta Rakentamisen aikaisten toimenpiteiden ajoittaminen ja rakennustyömaiden toimintojen suunnittelu. Kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito. Virkistyskäyttöön liittyvät hoito- ja käyttösuunnitelmat ja niiden osoittamat toimenpiteet Moottoritien pohjoispuolelle on suunniteltu päärataa. Hankkeen toteuttaminen saattaa aiheuttaa lähinnä välillisiä vaikutuksia merenlahtien vedenlaadulle ja vesiluonnolle. Radan rakentamisaikaiset suojaustoimenpiteet sekä rakentamisen ajoittaminen aikaan, jolloin ei aiheudu häiriötä luonnonarvoille. Ratasuunnittelu sekä radan rakentamisen aikaisten toimenpiteiden ajoittaminen ja ratatyömaan toimintojen suunnittelu. 39

40 Yhteisvaikutukset Natura-alueen vaikutusalue ulottuu aina Porvoon moottoritien pohjoispuolelle jonkin matkaa Sipoonkorven metsäalueelle ja lännessä aina Uudenmaan maakunnan puolelle. Välittömimmät vaikutukset Natura-alueelle aiheutuu kuitenkin siitä toiminnasta ja maankäytöstä joka tapahtuu Natura-alueiden rannoilla ja Porvoon moottoritien eteläpuolisella alueella taajamarakentamisen muodossa. Natura-alueen vaikutusalueella ei ole tiedossa yhteisvaikutukseltaan merkittäviä hankkeita sen lisäksi mitä maakuntakaavassa on jo osoitettu. Lisäksi Karhusaaren alue on ollut jo pitkään taajamamaisen asumisen käytössä. Maakuntakaavan tarkoituksena on mahdollistaa Sipoon alueen voimakas kehittäminen, jolloin Östersundomin aluetta vahvistetaan merkittävästi. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Maakuntakaavan mukainen maankäyttö Natura-alueen vaikutusalueella eroaa melko suuressa määrin alueella nykyään olemassa olevasta maankäytöstä. Merkittävimmät muutokset ovat taajamatoimintojen alueiden laajenemiset ja uuden keskustatoimintojen alueen osoittaminen Porvoon moottoritien (Vt 7 / E 18) ja Uuden Porvoontien (Vt 170) liittymän alueelle. Lisäksi Porvoon moottoritien pohjoispuolelle on suunniteltu päärataa, joka tosin on osoitettu Itä-Uudenmaan seutukaavassa jo vuonna Alueen maankäytön muutokset kokonaisuudessaan ovat voimakkaita, mutta vaikutukset eivät kohdistu suoraan Natura-alueisiin, vaan Natura-alueet jäävät kaikenlaisten rakentamistoimintojen ulkopuolelle. Taajamatoimintojen ulottuminen kiinni Natura-alueeseen ei muutu voimassaolevan seutukaavan tilanteesta. Alueiden kytkeminen kunnallistekniikan piiriin vähentää Natura-alueisiin kohdistuvia välillisiä vaikutuksia. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. 40

41 FI Sipoonjoki Kohteen yleiskuvaus Natura-alue koostuu Sipoonjoen pääuomasta ja kahdeksasta sivujoesta. Alueessa on mukana vain vesialueita, ja Natura-alueen suojelutavoitteet toteutetaan vesilain nojalla. Pääuomaa on mukana Natura-alueessa perattuun Parkinojaan Pornaisten puolelle saakka. Sivu-uomista ovat mukana pohjoisesta lukien Furunäsbäcken, Bastmosabäcken, Kroopinoja, Orabäcken, Byabäcken, Hälsängsbäcken, Ritobäcken ja kaksi sen nimetöntä haaraa sekä Storträskistä laskeva puro. Storträsk ympäristöineen kuuluu toiseen Natura-alueeseen nimeltään Gästerbyn järvet ja suot. Sipoonjoki on kokonaisuudessaan noin 40 kilometriä pitkä joki, jonka puromainen yläjuoksu virtaa metsäalueiden keskellä. Paippisista alajuoksulle rannat ovat lähinnä peltoa. Joessa on muutamia koskia sekä koskimaisia osuuksia, joiden putouskorkeudet ovat kuitenkin pieniä. Suurimmat kosket ovat Paippisten Hommanäsissä. Myös mm. Hertsbyn maantiesillan kohdalla ja Brobölen säännöstelypadon alapuolella on koskiosuuksia. Sipoonjokeen liittyy sekä biologisia että maisemallisia arvoja. Joen yläosan sivupurot ovat vielä hydrologialtaan varsin luonnontilaisia. Niitä ei ole juurikaan tutkittu, mutta varsin todennäköisesti niissä elää alkuperäisiä purotaimenkantoja. Sipoonjoki on erityisen arvokas yhtenä neljästä Suomen puolella Suomenlahteen laskevasta joesta, jossa on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta. Tällaiset meritaimenkannat on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaisiksi. Erityisen tärkeä alue meritaimenen kannalta on sivupuro Byabäcken, joka on myös maisemallisesti merkittävä virratessaan Hindsbyn kulttuurimaiseman halki. Hindsbyssä Sipoonjoen Natura-alue sivuaa toista Natura-aluetta, Sipoonkorpea, johon Hindsbyn valtionmaat kuuluvat. Sipoonjoen laakso on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Sipoonjoen vesi on savisameaa ja runsasravinteista. Pääosa kuormituksesta on hajakuormitusta. Aiemmin pääuomaan on laskettu Brobölen kohdalla Nikkilän keskustaajaman jätevesiä, mutta tämä kuormitus on nyttemmin loppunut ja veden laatu oletettavasti paranee. Joki laskee kolmisen kilometriä pitkään, kapeaan Sipoonlahteen, joka on rehevöitynyt. Natura-alue on tärkeä varsin luonnontilaisena säilyneen puroluonnon sekä ennen kaikkea meritaimenen alkuperäiskannan suojelulle. On laskettu, että Sipoonjoessa on viisi meritaimenen 41

42 kutunousun saavutettavissa olevaa koskea, joiden yhteispituus on runsaat 800 metriä. Meritaimenen nousu pysähtyi ennen Brobölen säännöstelypadolle, mutta sinne on vastikään valmistunut kalatie. Siten saavutettavia koskia on nykyisin enemmän, ja todennäköisesti meritaimenta alkaa nousta entistä ylemmäs. Ylemmissä puroissa on todennäköisesti purotaimenta, joka lienee samaa geneettistä alkuperää kuin meritaimenkanta. Siten yläjuoksun purotaimen saattaa muodostaa geneettisen reservin, joka tulevaisuudessa vahvistaa meritaimenkantaa. Purotaimen ja meritaimen ovat saman lajin ekologisia muotoja, jotka eroavat toisistaan lähinnä vaelluskäyttäytymiseltään. Erityisen tärkeä alue meritaimenelle on sivujoki Byabäcken, jossa on koskijaksoja eikä nousuesteitä. Koskien vesisammalkasvustoista on löydetty runsaasti purokatkaa. Sipoonjoen meritaimenkanta on geneettisesti selvästi eriytynyt muista Suomen kannoista, mutta muistuttaa niitä kuitenkin huomattavasti enemmän kuin virolaisia kantoja. (Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen Natura -sivut) Nykyinen maankäyttö ja yleiskaavatilanne Natura-alue sisältyy useaan osayleiskaavaan. Suurin osa joesta kuuluu Sipoon kunnan oikeusvaikutteiseen haja-asutusalueiden osayleiskaavaan (1997), mutta osia siitä kuuluu myös oikeusvaikutuksettomiin Keski- Sipoon osayleiskaavaan ja oikeusvaikutteiseen Söderkullan osayleiskaavaan (2001). Sipoon kunnassa on valmisteilla koko Sipoon kattava yleiskaava, joka tulee aikanaan korvaamaan haja-asutusalueiden osayleiskaavan. Maakuntakaava Natura-alue osoitetaan viivamaisella ominaisuusmerkinnällä. Sipoonjoen vesialuetta ympäröiville laajoille alueille on osoitettu runsaasti erilaisia aluevarauksia, vaikkakin suuri osa maastosta on ns. valkoista aluetta. Näitä aluevarauksia ovat C, A, A/r, AT, T, V, MU, EOk, voimalinja 110 kv ja 400 kv, uusi päärata, maanalainen päärata, viheryhteystarve, seututie/pääkatu, yhdys- tai sivurata, moottoritie. Jokea ympäröiville alueille on osoitettu myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä (ma/v) sekä pienialaisemmin maakunnallisesti merkittävä (ma/m). Alueelle sijoittuu myös pohjavesialueita sekä arvokkaita geologisia muodostumia. Vaikutusten tarkastelualue Natura-alueen vaikutusalue muodostuu koko Sipoonjoen valuma-alueesta, joka jatkuu pohjoisessa myös Uudenmaan maakunnan puolelle, sekä erityisesti jokea ympäröivien ranta-alueiden rajaamasta kokonaisuudesta. Välittömimmät vaikutukset aiheutuvat maankäytöstä ja toiminnoista, jotka rajautuvat itse jokiuomaan tai sijoittuvat sen läheisyyteen. Välillisiä vaikutuksia saattaa aiheutua kaikesta maankäytöstä ja toiminnasta koko valuma-alueella, silloin kun se vaikuttaa joen vesialueeseen. Maakuntakaavan arvioidut vaikutukset Kaavaratkaisusta johtuvat vaikutukset, jotka saattaisivat heikentää Natura-alueen luonnonarvoja Nikkilän, Talman ja osittain Söderkullan alueille osoitettujen taajama- ja keskustatoimintojen toteutuminen johtaa mittavaan rakentamistoimintaan, joka voi aiheuttaa välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Sipoonjoen vedenlaadulle ja vesiluonnolle. Toimenpiteet, joilla vaikutuksia voi ehkäistä tai lieventää Estetään pintavesien suorat valumat Natura-alueelle tai alueille josta ne voivat johtua Natura-alueelle erityisesti keskustatoimintojen alueilla. Viemäröinnin ratkaisut, joilla estetään veden laadun huonontuminen ja rehevöitymiskehitys Natura-alueella. 42 Toimenpiteiden toteuttaminen Kuntatason kaavoitus ja rakennuslupaharkinta Kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito.

43 Sipoon väestönkasvu ja erilaisten toimintojen lisääntyminen Sipoonjoen valuma-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä alueella voi lisätä Natura-alueen virkistyskäyttöpainetta. Tällä saattaa olla välittömiä ja välillisiä vaikutuksia joen vedenlaadulle ja vesiluonnolle. Kyläalueiden kehittyminen ja siitä aiheutuva rakentaminen valumaalueilla saattaa aiheuttaa välillisiä vaikutuksia vedenlaadulle ja vesiluonnolle. Sipoonjoen valumaalueella sijaitsee useita kyläalueita (Pohjois-Paippinen, Etelä-Paippinen, Linnanpelto, Hindsby, Gästerby sekä Immersby). Koillis-Sipooseen Pornaisten rajalle osoitettujen kiviaineksen ottoalueiden hyödyntämisestä saattaa aiheutua välillisiä vaikutuksia vedenlaadulle. Maakuntakaavan aluevarausten ulkopuolinen alue eli ns. valkoinen alue pitää sisällään mahdollisuuden maankäyttöön, joka ei ole valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää. Myös normaali maatalouden ja metsätalouden harjoittaminen alueella on mahdollista. Lisäksi metsätalousvaltaisiksi alueiksi osoitetut alueet varataan myös metsätalouskäyttöön. Metsätaloudesta ja maataloudesta saattaa aiheutua välittömiä ja välillisiä vaikutuksia vedenlaadulle ja vesiluonnolle. Virkistyskäytön ohjaaminen polkuverkostolla ja erilaisilla rakenteilla. Tarvittaessa myös liikkumisen rajoittaminen joillain alueilla. Rakentamisen oikea mitoitus ja sen ohjaaminen toteuttamisvaiheessa. Maa-ainesten ottosuunnitelmassa tulee ottaa huomioon mm. riittävien puskurivyöhykkeiden varaaminen Sipoonjoen ja ottoalueiden väliin sekä suunnitella ottotoiminta niin, että ottotoiminnasta aiheutuvien likavesien kulkeutuminen jokeen estetään eri toimenpitein. Hanke saattaa vaatia laajuutensa perusteella erillisen YVAarvioinnin. Talousmetsän hoidossa ja käsittelyssä noudatetaan periaatetta, jossa lähimpänä Natura-aluetta sijaitseville metsäalueille kohdistuvissa metsänhoitotoimenpiteissä otetaan erityisesti huomioon Natura-alueen läheisyys ja Natura-alueelle valuvien pintavesien määrään ja laatuun kiinnitetään huomiota. Vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisut sekä maatalouden hajakuormituksen vähentämiseen liittyvät ratkaisut, joilla estetään ravinteiden pääsy valumaalueen vesistöihin ja siitä johtuva veden laadun huonontuminen ja rehevöitymiskehitys. Virkistyskäyttöön liittyvät hoito- ja käyttösuunnitelmat ja niiden osoittamat toimenpiteet Haja-asutusalueiden ja kyläalueiden vesihuollon suunnittelu ja järjestäminen. Haittojen minimoiminen kiviaineksen ottotoiminnan aikana maa-ainesluvan ja ympäristöluvan lupaehtojen mukaisesti. Huomioonotetaan tarvittavat toimenpiteet metsänhoitosuunnitelmissa. Metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen metsätalousvaltaisilla alueilla sekä ns. valkoisella alueella. Maatalouden hajakuormituksen vähentäminen ao. hallinnonalan säädösten mukaisesti Yhteisvaikutukset Natura-alueeseen vaikuttaa hyvin laajasti kaikki Sipoonjoen valuma-alueella tapahtuva toiminta. Jonkin verran tästä toiminnasta tapahtuu Itä-Uudenmaan maakunnan ulkopuolella. Suurin osa vaikutuksista voidaan arvioida aiheutuvan valuma-alueella tapahtuvasta hajakuormituksesta, joka ohjautuu pintavalumien muodossa Sipoonjoen Natura-alueeseen. Alueella sijaitsee vain kaksi merkittävää taajamakokonaisuutta, Nikkilä ja Söderkulla, ja Söderkullakin vain aivan länsireunastaan. Maakuntakaavan tarkoituksena on mahdollistaa Sipoon alueen voimakas kehittäminen, jolloin Nikkilän, Söderkullan ja Talman alueita vahvistetaan merkittävästi. Maakuntakaavan vaikutusten merkittävyys Natura-alueeseen Natura-alueen vaikutusten tarkastelualueen laajuus johtaa siihen, että maakuntakaavan osoittamalla maankäytöllä on suhteellisen vähäinen merkitys kokonaisvaikutuksiin Sipoonjoen luonnonarvojen kannalta. Nikkilän, Söderkullan ja Talman alueiden voimakas kehittäminen aiheuttaa tosin kyseisille alueille merkittäviä 43

44 muutoksia. Alueen maankäytön muutokset kokonaisuudessaan ovat voimakkaita, mutta vaikutukset eivät kohdistu suoraan Natura-alueisiin, vaan Natura-alueet jäävät kaikenlaisten rakentamistoimintojen ulkopuolelle. Natura-alueen eteläosaan on osoitettu pääradan linjaus Sipoonjoen yli Söderkullan länsipuolella. Naturaalueeseen kohdistuvat haitat on kuitenkin estettävissä rakentamisaikaisin toimenpitein. Maakuntakaavaehdotus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. 44

45 FI Sipoonkorpi Kohteen yleiskuvaus Sipoonkorpi on kahdesta yli viidensadan hehtaarin osa-alueesta muodostuva metsäinen, soinen ja kallioinen luontokokonaisuus Sipoon ja Vantaan rajamailla. Kohteeseen kuuluu myös Sipoonjoen haaran Byabäckenin maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta kulttuuribiotooppeineen. Metsäistä aluetta luonnehtivat luonnontilaiset erikokoiset rämeet ja korvet, kallioalueiden männiköt, painanteiden kuusikot ja rinteiden lehtomaiset kankaat ja lehdot. Topografia on vaihteleva ja kallioperä ruhjoutunutta ja rikkonaista, mistä seuraa maastonmuotojen pienipiirteisyys ja monimuotoisuus. Alueen metsät ovat tyypillisesti varttuvia, varttuneita tai hakkuukypsiä kuusikoita ja männiköitä. Metsissä on paikoin enemmän luonnonmetsän rakennepiirteitä kuin tavallisessa talousmetsässä. Yli-ikäisten tai varsinaisten luonnonmetsien osuus on vähäisempi vaikkakaan ei merkityksetön. (Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen Natura -sivut) Järviä rajaukseen ei kuulu ja lampiakin on vain kolme, mutta pinnanmuodoista johtuen puroja on runsaasti ja niistä huomattava osa on luonnontilaisia. Aluetta käytetään puolustusvoimien varastotoimintaan ja siihen liittyvään sotilaalliseen rakentamiseen sekä harjoitustoimintaan. Sipoonkorven arvo perustuu monimuotoiseen, uusmaalaisittain tyypilliseen metsä- ja suoluontoon. Kysymys on vielä eheän luontokokonaisuuden säilymisestä pääkaupunkiseudun tuntumassa. Tyypillisyydessään edustavat silikaattikalliot, luonnontilaiset rämeet ja korvet, rinnelehdot, pienet luonnonmetsän ytimet ja luonnontilaiset purot tekevät alueesta arvokkaan myös luontodirektiivin kannalta. Alueella on myös rikas metsälinnusto, jossa esiintyy useita lintudirektiivin lajeja. Alueen monimuotoisuutta lisää siihen kuuluva Byabäckenin ympäristö, joka on arvokas kulttuuribiotooppi ja maisema-alue. Byabäckenin vesialue kuuluu toiseen Natura alueeseen, Sipoonjokeen. Nykyinen maankäyttö ja yleiskaavatilanne Natura-alue kuuluu Sipoon kunnan oikeusvaikutteiseen haja-asutusalueiden osayleiskaavaan (1997), Sipoon kunnassa on valmisteilla koko Sipoon kattava yleiskaava, joka tulee aikanaan korvaamaan haja-asutusalueiden osayleiskaavan. Maakuntakaava Natura-alueet on osoitettu Luonnonsuojelualueiksi (SL). Aluetta välittömästi ympäröivä maasto on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) tai ns. valkoiseksi alueeksi. Alueelle on osoitettu myös arvokkaita geologisia muodostumia (ge). 45