Aluetietokantaselvitys

Transkriptio

1 Aluetietokantaselvitys Lapin kirjastokokous, Petri Tonteri,

2 Mistä kyse? Projektihakemus: "Selvitys aluetietokannoista ja niiden suhteesta kansalliseen metatietovarantoon" (http: //hankkeet.kirjastot.fi/hanke/selvitys-aluetietokannoista-janiiden-suhteesta-kansalliseen-metatietovarantoon) Etukäteen tiedossa, että erilaisia toteutuksia on tehty ja että osalla tarve tehdä jotain ratkaisuja (esim. kirjastojärjestelmän osalta).

3 Työryhmä Petri Tonteri (Tampere, proj. pääll.) Anna-Mari Andersson (Kouvola) Johanna Jauhonen (Tampere, projektityöntekijä) Jaana Käki (Hämeenlinna) Liisa Rossi (Kuopio) Maija Saraste (Oulu) Tiina Teijonsalo (Jyväskylä) Sami Varjo (Vaasa)

4 Tavoitteet selvitetään aluetietokantojen nykytilanne (mitä on olemassa, miten toteutettu, millaiset käyttötarpeet tunnistetaan) kirjastojen toiveet aluetietokantojen tulevaisuuden osalta aluetietokantojen kytkös Melindaan? käyttöliittymävaihtoehdot tulevaisuudessa?

5 Mikä on aluetietokanta? Kirjaston kokoama ja ylläpitämä alueellista tietoa sisältävä tietokanta (esim. Origo- tai PallasPropohjainen tietokanta; MySQL) TAI perinteinen verkkosivusto (kokoelma HTMLtiedostoja tms).

6 Työryhmän lähtökohta paikallisuus: jotenkin omaan kuntaan, seutukuntaan, maakuntaan liittyvää aineistoa paikallisuus on yksi kirjastojen valteista Alueellinen verkkopalvelustrategia (Vaasa): FI/kirjastoala/julkaisut/alueellinenverkkopalvelustrategia-2012/

7 Tähän mennessä tapahtunut kysely yleisille tehty Kansalliskirjastoa ja Kirjastot.fitä haastateltu EOS-vastauksia on tarkennettu välikatsauksia annettu

8 Tulossa loppuraportin julkaisu toukokuussa

9 Kyselyn osa-alueet Nykytila Käyttö Tulevaisuus Tekniikka

10 Vastauksia Pohjois-Suomesta Caiania, Kajaani Mela, nyk. Lasmarkki, Kemi Kirjailijat Oulussa - sivusto, Oulu KirjastoVirma, Oulu Musiikin ja säveltäjien Oulu, Oulu Ostrobotnia, Oulu Oulun Arkki, Oulu Lapponica, Rovaniemi

11 Keille ajankohtainen aihe? Palveluille, joiden tekniikka (esim. julkaisujärjestelmä, kirjastojärjestelmä) on vanhentunut/vanhentumassa ja/tai ylläpito on päättynyt/päättymässä ja/tai tekniseen ylläpitämiseen kirjastoilla ei riitä resurssit/osaaminen.

12 Yleisiä havaintoja aluetietokantoja on edelleen runsaasti (vastauksia 26 aluetietokannasta) osaa näistä ei enää päivitetä, mutta ne ovat kuitenkin edelleen olemassa ja tieto on niistä haettavissa useimmilla kirjastoilla on 1 aluetietokanta, mutta joillain niitä on useampia harva tallentaa tietoja Artoon (3 kpl) ja poimii tietoja Artosta (2-3 kpl) 2 aluetietokantaa on useamman kirjaston yhteinen, mutta kirjastojenvälistä yhteistyötä oli monella muullakin kirjastolla

13 Yleisiä havaintoja, 2 Aluetietokannan tekemiseen käytetty aika vaihteli voimakkaasti: 0-60 tuntia kuukaudessa. Tietokannan laajuus ja luonne vaikuttavat asiaan. Keskimäärin aikaa käytettiin 17 tuntia/kk:ssa Mielipiteet aluetietokannan ylläpidon resurssien riittävyydestä jakautuivat lähes tasan, puolessa vastauksista ne koettiin riittäviksi ja puolessa riittämättömiksi

14 Yleisiä havaintoja, 3 Suurin osa (28 kpl, 97 %) vastaajista kokee aluetietokannan tarpeelliseksi Syitä tarpeellisuudelle on muun muassa se, että asiakkaiden kysymää paikallista tietoa ei löydy muualta tai että tarvittu paikallistieto on helpoiten löydettävissä siihen erikoistuneen palvelun kautta. Vain 1 vastanneista (3 %) kokee, että aluetietokanta ei ole tarpeellinen. Syynä on aluetietokannan vähäinen käyttö.

15 Yleisiä havaintoja, uusia aluetietokantoja julkaistiin yhteensä 3 (Sanapaltti, Minnan Salonki, DigiCarelica) 2014 avattiin 1 aluetietokanta uudistuneena (Porstua, Seinäjoki) 2013 aluetietokannoistaan luopui 2 kirjastoa

16 Syitä aluetietokannasta luopumiseen tietokantojen vähäinen käyttö kalliisiin ylläpitokustannuksiin nähden resurssipula: tietokantoja ei välttämättä saada pidettyä ajantasaisina tai niiden päivitys on jouduttu keskeyttämään kokonaan viitetietokannat: ajatus niiden vanhanaikaisuudesta. Pitäisi olla kokotekstejä ja digitoituja sisältöjä, mutta resursseja kehittämiseen ei juuri ole jotkut kirjastot ovat formaatin- ja järjestelmänvaihdoksessa yhdistäneet aluetietokantansa kirjastotietokantaansa

17 Mitä hyviä/huonoja puolia on aluetietokannan yhdistämisessä kirjastotietokantaan? + aluetieto on tällöin löydettävissä yhdellä haulla yhden hakuliittymän kautta. Enää ei tarvitse muistaa useita eri tietokantoja ja tehdä niihin hakuja erikseen. + ylläpidettävien palvelujen määrä vähenee. - yhdessä tietokannassa aluetiedon rajaaminen tiedonhaussa voi olla hankalaa - erillinen aluetietokanta on asiakasystävällisempi paikallista tietoa hakevalle: se tarjoaa selkeän työkalun paikallisen tiedon hakemiseen.

18 Mitä hyviä/huonoja puolia on erillisessä aluetietokannassa? + erillisessä tietokannassa tieto löytyy yhdestä paikasta ja aineisto on valmiiksi rajattu, selkeä kokonaisuus, mikä helpottaa tiedonhakua + erillinen aluetietokanta on kirjastojen itse räätälöitävissä ja hallinnoitavissa + aluetietokannan aineiston kuvailu on vapaampaa eikä tarvitse noudattaa luettelointisääntöjä - tietokannan huono löydettävyys. Aluetietokantoja pitäisi markkinoida enemmän ja huolehtia niiden näkyvyydestä. - tiedonhaun rajautuminen vain yhden aluetietokannan sisältöihin - ilmiöt eivät noudata maakunnallisia rajoja - lisää työtä ja resurssipulan vuoksi ne saattavat jäädä huonolle ylläpidolle.

19 Aluetietokanta voi sisältää monenlaista aineistoa

20 Käyttömääristä hankala kysymys: aluetietokannat hyvin eritasoisia, käytössä väkimääriltään erikokoisilla alueilla, kaikista ei saada käyttötilastoja

21 Käyttömääristä, 2 3 vastausta, 10 %: käyttömäärä melko suuri 14 vastausta, 48 %: käyttömäärä on kohtalainen 9 vastausta, 31 %: käyttömäärä melko vähäinen 3 vastausta, 10 %: käyttömäärä erittäin vähäinen

22 Käyttötrendeistä 5 vastausta, 17 %: käyttömäärä on viimeisen 5 vuoden ajan kasvanut 13 vastausta, 45 %: viimeisten 5 vuoden aikana käyttömäärä on pysynyt ennallaan 8 vastausta, 28 %: EOS, onko muutoksia tapahtunut 3 vastausta, 10 %: käyttömäärä vähentynyt

23 Tekniikka-osio: yleisiä havaintoja vastauksia tuli 26 aluetietokannasta vastausten tulkintaa vaikeutti EOS. Jatkotenttaus helpotti tilannetta "riippuu keneltä kysytään" laajuus vaihtelee: isoin Ostrobotnia ( viitettä) aktiivisesti ylläpidetyt aineistot löytyvät verkosta suurin osa aluetietokannoista on hakukoneiden tavoitettavissa. 9 kpl ei. Onko tietoinen valinta, että hakukonelöytyvyyttä ei ole?

24

25 Missä formaatissa aluetietokanta on?

26 Taustajärjestelmät

27 Arvio rajapintatilanteesta

28 Mikä kirjastoja kiinnostaa? 1. oma verkkokirjasto: hyvin tai erittäin kiinnostava vaihtoehto 69 % vastauksista 2. Finna: hyvin tai erittäin kiinnostava vaihtoehto 67 % vastauksista 3. yksi yhteinen valtakunnallinen aluetietokanta: hyvin tai erittäin kiinnostava vaihtoehto 56 % 4. alueellista tietoa sisältävä www-sivusto: hyvin tai erittäin kiinnostava vaihtoehto 54 % 5. kirjaston oma erillinen hakuliittymä: hyvin tai erittäin kiinnostava vaihtoehto 46 % 6. Melinda: hyvin tai erittäin kiinnostava vaihtoehto 36 %

29 Mitä hyviä/huonoja puolia yhdessä yhteisessä valtakunnallisessa aluetietokannassa? + löydettävyys parempi, tiedonhakijalle helpompi, kun on yksi selkeä paikka etsiä aluetietoa, asiakkaiden ei tarvitse osata monta järjestelmää (yli puolet vastaajista korosti tätä näkökulmaa) + keskitetty ylläpito olisi tehokkaampaa ja säästäisi resursseja, jolloin olisi mahdollista vähentää kirjastojen tekemää päällekkäistä työtä + yhteinen tietokanta olisi hyvä, koska ilmiöt eivät noudata maantieteellisiä rajoja, käyttäjän ei tarvitse tietää, mihin alueeseen joku paikka kuuluu + markkinointi olisi helpompaa, kun olisi yksi suuri tietokanta - häviääkö alueellisuuden idea, häviävätkö pienet paikallisaineistot suureen massaan? - aluekannat ovat sisällöltään hyvin erilaisia, eritasoisia ja eri tavalla rakennettuja. Voiko niistä saada järkevän kokonaisuuden? - teettäisikö uusi järjestelmä taas lisätyötä kirjastoille? Tarvitaanko uutta aluetietokantaa, jos Finnan alueelliset näkymät saadaan toimiviksi? - toimivan hakuliittymän rakentaminen on todella haastavaa, hausta voi tulla niin mutkikkaita, etteivät tavallisen asiakaan taidot riitä relevantin aineiston löytämiseen - uuden palvelun markkinointi olisi vaikeaa ja hidasta.

30 Ideaali tilanne keskitetysti ylläpidetty ratkaisu, joka on moderni ja avoin omat kokonaisuudet ovat säilytettävissä paikalliset näkymät tarvittaessa (maakunta, seutukunta, kunta, paikkakunta) alueellinen tieto on asiakkaiden tavoitettavissa joustavasti esim. Finnan kautta

31 Jos tavoitteena on siirtää aluetietokanta yhteiseen palveluun tai tarjota Finnan kautta käyttäjille, millaisella palvelulla on hyvä lähtökohta?

32 tietokantapohjainen (MySQL, Ingress, Microsoft SQL jne) tietokantakuvaus löytyy tai järjestelmän rakentaja on tavoitettavissa haravointirajapinta löytyy (esim. Finnan kautta tarjottavaksi)

33 Mitkä aluetietokannat ovat tällaisia kyselyn pohjalta?

34 1. Arvi-artikkeliviitetietokanta (Hämeenlinna) 2. Caiania (Kajaani) 3. Etelä-Saimaa-artikkelitietokanta (Lappeenranta, rajapinta?) 4. Etelä-Savon artikkelitietokanta (Mikkeli) 5. KirjastoVirma (Oulu) 6. Kymenlaakso-tietokanta (Kouvola, rajapinta?) 7. Lydia (Hämeenlinna) 8. Minnan salonki (Kuopio) 9. Oulun Arkki 10. Porstua (Seinäjoki) 11. Sanapaltti (Pornainen, rajapinta?) 12. Volmari (Jyväskylä)

35 Haastava tilanne niillä aluetietokannoilla, jotka ovat WWW-sivustoja (eivät todellisia tietokantoja) ovat "räätälöityjä" eli rakennettu ko. kirjaston tarpeisiin ja joista ei ole dokumentaatiota ja joiden rakentajia ei tavoiteta PallasPro-järjestelmät, jos eivät saa haravointirajapintaa.

36 Miten asiat voisivat mennä? Viitteet Melinda tai Arto Digitoitu aineisto Doria tai kifin tarjoama Omeka tai itse pystytetty Omeka WWW-sivusto (HTML) muunto tietokannaksi viitetiedot Melindaan tai Artoon

37 Kysymyksiä, kommentteja, terveisiä?