Kyselyt ja selvitykset

Transkriptio

1 Kyselyt ja selvitykset Surveys and reviews

2 Tampereen kauppakamarin Kyselyt ja selvitykset 7/ /2014 Sisällysluettelo: 1. Barometrit 1.1 Pirkanmaan yritysbarometri ll/2014: Viennissä pilkahduksia paremmista ajoista Pirkanmaan yritysbarometri l/2014: Yritykset odottavat parempia aikoja ICT-toimialan näkymät Pirkanmaan yritysbarometrissa l/2014: Uudet yritykset pyrkivät suoraan kansainvälisille markkinoille Pirkanmaan yritysbarometri ll/2013: Hidas elpyminen jatkuu Kyselyt 2.1 Kysely pakotteista 2014: Yritysjohtajien mukaan pakotteiden vaikutukset näkyvät myöhemmin Pirkanmaan kesätyöpaikkakysely 2014: Kesätyöpaikkojen määrä kasvaa Pirkanmaalla Vaikuttamissuunnitelmassa 2014: Kaavoitus ja koulutus yritysten tarpeita vastaaviksi Jäsentyytyväisyyskyselyt 2013 ja Muut kyselyt Kartoitukset ja selvitykset 3.1 Pirkanmaan suurimmat yritykset henkilöstömäärien mukaan Yritysten osaamistarvekartoitus 2014: Pirkanmaan yritysten osaamistarpeet Kansainvälistymiskartoitus Koulutustarvekartoitus 2014: Osallistuminen toteutuu tarpeiden ja tavoitteiden mukaan Henkilöstön ikäkartoitus 2013: Henkilöstön ikääntymiseen varaudutaan yrityksissä vaihtelevasti Kuntajakoselvitys 2013: Suhtautuminen kuntaliitoksiin suopeinta Tampereella Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) - koulutuskokonaisuus HHJ- koulutuskokonaisuudesta tehdyt kyselyt...24 Tampereen kauppakamarin pikakyselymalli...26 Tiivistelmä 2

3 1.1 Pirkanmaan yritysbarometri ll/2014: Viennissä pilkahduksia paremmista ajoista Ajankohta: Jakelu: Vastauksia: 298 eli 18 % Tampereen kauppakamarin jäsenyrityksissä odotukset tulevasta vuodesta ovat liikevaihdon ja henkilöstön osalta pitkälti samansuuntaisia kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Syksyn jäsenkyselyyn vastanneista 297 yritysjohtajasta 51 % uskoo, että liikevaihto kasvaa edellisvuoteen verrattuna. Yli puolet (54 %) yritysjohtajista ilmoittaa henkilöstömäärän olevan sama kuin vuosi sitten ja henkilöstä on palkannut lisää 29 % vastaajista. Investoinneissa on tapahtunut käänne parempaan suuntaan ainakin hetkellisesti, kun 44 % teollisuusyritysten johtajista ilmoittaa investointien tekemisen olevan korkeammalla kuin vuosi sitten. Investoinnit ovat pitkään olleet hyvin matalalla tasolla kauppakamarin suhdannetiedusteluissa. Vaikka suhdannetilanne on samanlainen kuin viime syksynä, odotukset ovat heikentyneet kevään mittausajankohtana. Negatiivisten ja positiivisten odotusten erotusta mittaava saldoluku on heikentynyt erityisesti kaupan aloilla. Liikevaihdon osalta tilanteen nähdään heikkenevän ennemmin kuin paranevan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Teollisuus- ja palvelualat odottavat henkilöstömäärien säilyvän ennallaan seuraavat 6 kuukautta. Kaupan alan yritysten johtajat eivät usko tilanteen paranevan myöskään: kaupan alojen saldoluku onkin miinuksella eli henkilöstön vähennystarpeita on enemmän kuin lisääjiä. Kaupan sekä rakentamisen toimialoilla yli puolet vastaajista kuvaa toimialan yleistunnelmia negatiivisiksi. Barometrit 7/ /2014 3

4 Joka toinen vientiyritysten johtajista (54 yhteensä 110:stä) näkee vientilukujen toteutuvan yhtä suurina kuin viime vuonna ja jopa 35 % heistä kertoo viennin kasvavan 2014 verrattuna vuoteen Tampereen kauppakamarin myöntämien EU:n ulkopuolelle tarvittavien ulkomaankaupan vientiasiakirjojen määrät ovat olleet samalla tasolla kuin viime vuonna. 1.1 The Tampere Region business barometer ll/2014: The expectations have slightly decreased since spring and no relief is in sight during the next six months The expectations of the member companies of the Tampere Chamber of Commerce and Industry for the following year in regard to turnover and HR matters are largely the same as one year ago. In the member survey this autumn, 51 % of the 297 company managers believe that the turnover of their company will increase compared to the previous year. Over half (54 %) of the company managers report that they have the same amount of employees as last year and 29 % of the participants have hired more personnel. Investments have taken a turn for the better, at least momentarily, as 44 % of managers of industrial companies announce that investments have increased compared to last year. Investments have been at a very low level for a long time in the economic trend surveys of the Tampere CCI. Even though the economic trends are similar to last autumn, the expectations have decreased in the spring survey. The balance value measuring the difference between negative and positive expectations has decreased particularly in commerce sectors. In regard to turnover, it is estimated that the situation will likely weaken instead of improving during the next six months. Industry and service sectors are expecting the amount of personnel remain the same for the next half a year. The expectations of the commercial sector s company members of Tampere CCI for the following year in regard to their turnover and HR matters were better than one year ago. In the member survey this spring, 51 % of the 402 company managers believed that the turnover of their company will increase compared to the previous year. Over half of the participants believed that the number of personnel will remain at the same level as last year, whereas 28 % reported that the number of employees will increase. Companies employing people reported most often about increasing the number of staff. Around a half of the managers of export companies (54 out of 110) see that the export numbers remain at the same level as last year, and up to 35 % of them say that the export volumes will grow in 2014 compared to the previous year. The numbers of foreign trade documents, which are necessary for trading outside the EU and granted by the Tampere CCI, have remained at the same level as last year. Barometrit 7/ /2014 4

5 1.2 Pirkanmaan yritysbarometri l/2014: Yrityksissä menee paremmin kuin vuosi sitten Ajankohta: Jakelu: Vastauksia: 404 eli 25 % Tampereen kauppakamarin jäsenyrityksissä odotukset tulevasta vuodesta olivat keväällä 2014 liikevaihdon ja henkilöstön osalta paremmat kuin vuotta aiemmin vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kevään jäsenkyselyyn vastanneista 402 yritysjohtajasta 51 % uskoi, että liikevaihto kasvaa edellisvuoteen verrattuna. Yli puolet vastanneista katsoi, että henkilöstömäärä säilyy viime vuoden tasolla, kun taas 28 % ilmoitti henkilöstömäärän kasvavan. Henkilöstön kasvusta raportoivat erityisesti henkeä työllistävät yritykset. Isoissa, yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä tilanne oli edelleen kahtiajakoinen: yhtäältä kolmanneksen mukaan henkilöstö vähenemään, toisaalta kolmannes isoista yrityksistä taas aikoi rekrytoida lisää. Liikevaihdon osalta tilanne oli parantunut erityisesti teollisuudessa. Vuonna 2013 vastaavaan aikaan 43 % odotti liikevaihdon heikkenevän, keväällä 2014 enää 18 %. Kaupan ja palveluiden toimialoilla edelleen yli puolet vastanneista uskoi liikevaihdon kasvuun viime vuoden tapaan. Sen sijaan palvelualoilla negatiivisten ja positiivisten odotusten eroa mittaava saldoluku näytti heikkenevän seuraavan kuuden kuukauden aikana. Toimialoittain tarkasteltuna pikaista helpotusta Pirkanmaan työllisyystilanteeseen ei ollut luvassa. Teollisuudessa negatiivisten ja positiivisten odotusten erotusta kuvaava saldoluku oli edelleen pakkasen puolella henkilöstömäärien osalta (- 6). Hyvä uutinen kuitenkin oli, että seuraavia kuutta kuukautta koskien saldoluvun uskottiin nousevan positiiviseksi. Kaikilla toimialoilla yli puolet vastaajista ilmoitti henkilöstömäärän pysyvän edellisvuoden tasolla. Kaupan alalla noin viidenneksellä vastaajista työvoiman määrä näytti olevan kasvussa, palvelualoilla puolestaan 17 %:lla. Teollisuuden investointien osalta saldoluku oli edelleen negatiivinen ja heikentynyt viime syksyn odotuksista. Saldoluku teollisuuden investointien suhteen on ollut laskusuuntainen vuodesta Barometrit 7/ /2014 5

6 1.2 The Tampere Region business barometer I/2014: Better views than last spring The expectations of the members of Tampere Chamber of Commerce and Industry for the following year in regard to turnover and HR matters are better than one year ago. In the member survey this spring, 51 % of the 402 company managers believed that the turnover of their company will increase compared to the previous year. Over half of the participants believed that the number of personnel will remain at the same level as last year, whereas 28 % reported that the number of employees will increase. Companies employing people reported most often about increasing the number of staff. The situation of large companies employing over 250 people was still was still divided: on the one hand, a third of the large companies reported that the amount of staff was decreasing and, on the other hand, a third of big companies were about to recruit more staff. In regard to turnover, the situation of industrial companies has improved, in particular. At this same time in 2013, 43 % of companies expected their turnover to decrease, whereas in spring 2014 the same number was only 18 %. Similar to last year, over half of the participants believed in turnover growth in commerce and service sectors. On the other hand, it seems that the balance value measuring the difference between negative and positive expectations in the service field decreased during the following six months. When reviewing the business sectors, it seems that there will be no quick relief for the employment situation in Pirkanmaa. In the industry sector, the balance depicting the difference between negative and positive expectations was still below zero in regard to number of personnel (-6). However, the good news was that it was believed that this value would turn positive during the following six months. In all business sectors, over half of the participants reported that their number of staff would remain at the same level as in the previous year. In commerce sector, the staff numbers of around fifth of the participating companies seemed to be growing, whereas the same number in services sector was 17 %. In regard to investments in industry, the balance was still negative and had decreased further compared to the expectations of last autumn. The balance concerning the investments in industrial field has been decreasing since Barometrit 7/ /2014 6

7 1.3 ICT-toimialan näkymät Pirkanmaan yritysbarometrissa l/2014: Uudet yritykset pyrkivät suoraan kansainvälisille markkinoille Ajankohta: Jakelu: Vastauksia: 404, joista 38 ICT-alalla Pirkanmaalaisten informaatio- ja viestintäalan yritysten luottamus tulevaisuuteen näytti keväällä 2014 vahvemmalta kuin vuosiin. Tampereen kauppakamarin tekemän suhdannekyselyn mukaan yli puolet pirkanmaalaisista ICT-yrityksistä uskoi liikevaihtonsa kasvavan vuonna Tampereen kauppakamarin ICT-suhdannekatsaus toteutettiin osana kevään 2014 Pirkanmaan yritysbarometria, joka lähetettiin jäsenelle. Vastanneista 402 johtajasta ICT-toimialalla oli 38 ja heistä 74 % ilmoitti vuoden 2014 liikevaihdon olevan vuotta 2013 suurempi, kun muilla toimialoilla 51 % kertoi saman hyvän uutisen. ICT-alan yritysjohtajista 53 % sanoi henkilöstömääränsä olevan vuonna 2014 suurempi kuin vuonna 2013 (muilla toimialoilla sama osuus oli 28 %). Tilauskanta taas oli isompi 47 prosentissa ICT-alan yrityksistä, kun muilla toimialoilla vain kolmanneksella (33 %). Viennin arveltiin kasvavan vuoteen 2013 verrattuna 34 prosentissa ICT-alan yrityksistä, muilla toimialoilla vain 18 prosentilla yrityksistä. ICT-alan yritysjohtajat kokivat toimintaansa rajoittaviksi tekijöiksi riittämättömän kysynnän, ammattitaitoisen työvoiman saamisen ja käyttöpääoman puutteen. 1.3 The views of ICT business sector in the Tampere Region business barometer l/2014: New companies aim directly for international markets The confidence in the future of information and communications companies in the Tampere Region seemed to be stronger in spring 2014 than in years. According to the economic trend survey carried out by the Tampere CCI, over half of the ICT companies in the Tampere Region believed that their turnover would increase in The economic trend review of ICT sector by the Tampere CCI was executed as a part of the Tampere Region business barometer in spring 2014, which was sent to its 1,600 members. They received 402 responses from managers, of which 38 were in ICT field. Of these, 74 % reported that turnover in 2014 would be larger than in 2013, whereas in other business sectors only 51 % of the managers were able to share the same good news. Of the company managers in the ICT field, 53 % said that their staff numbers in 2014 had grown compared to year 2013 (in other fields, this number was 28 %). The volume of orders was larger in 47 % of ICT companies, whereas in other sectors this was true to only a third of the companies (33 %). In regard to companies in the ICT field, 34 % estimated that export would grow compared to 2013, whereas only 18 % of companies in other sectors believed the same. Company managers in the ICT field felt that the factors that restricted their operations were insufficient demand, difficulties of finding competent work force and lack of working capital. Barometrit 7/ /2014 7

8 1.4 Pirkanmaan yritysbarometri ll/2013: Hidas elpyminen jatkuu Ajankohta: Jakelu: Vastauksia: 334 eli 22 % Syksyn yritysbarometriin vastanneista 333 yrityksestä puolet ilmoittaa liikevaihdon lisääntyneen syksystä Noin puolet (47 %) vastaajista ilmoittaa henkilöstömääränsä olevan sama kuin vuosi sitten. Positiivisimmin henkilöstömäärät ovat kehittyneet henkilöä työllistävissä yrityksissä, joista 41 % vastasi lisänneensä henkilöstöä. Sen sijaan suurissa yli 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä johtajista lähes puolet ilmoitti, että henkilöstömäärä on pienempi kuin vuosi sitten. Investointien osalta 31 % ilmoitti lisänneensä investointeja ja 45 %:ssa ne ovat samalla tasolla kuin vuosi sitten. Odotukset seuraavan kuuden kuukauden osalta ovat maltillisen positiiviset: 41 % yrityksistä uskoi, että liikevaihto kasvaa. Työllisyystilanteeseen ei juurikaan ole luvassa helpotusta. Vastaajista 21 % oletti henkilöstömäärän kasvavan ja 61 % säilyvän ennallaan. Tampereen kauppakamarin myöntämien Euroopan unionin ulkopuolelle tarvittavien ulkomaankaupan vientiasiakirjojen määrät ovat olleet hyvässä kasvussa viimeisten kahden kuukauden aikana. Toimialoittain tarkasteltuna sekä teollisuuden, kaupan ja palvelualoilla hiukan yli puolet vastaajista uskoo henkilöstömäärän säilyvän nykyisellä tasollaan. Negatiivisten ja positiivisten odotusten saldoluku kuitenkin kääntyi parempaan kevään mittausajankohdasta, mutta on kuitenkin vielä niukasti negatiivinen (-3). 1.4 The Tampere Region business barometer II/2013: Slow recovery continues Around half of the 333 companies that responded to the autumn business barometer reported that their turnover increased compared to autumn Furthermore, nearly a half (47 %) reported that they have the same amount of employees as last year. The most positive development concerning the amount of staff has occurred in companies employing people, of which 41 % reported that they had increased their work force. Instead, nearly a half of the managers in companies employing over 250 people reported that their staff numbers had decreased compared to last year. In regard to investments, 31 % reported to increasing them and 45 % reported that they are at the same level. Expectations for the following six months are cautiously positive: 41 % of the companies believed that their turnover will grow. There is not much relief in view for the employment situation. Staff increase was expected by 21 % of the participants and 61 % predicted the amount of staff would remain the same. The numbers of foreign trade documents, which are necessary for trading outside the EU and granted by the Tampere CCI, have been growing steadily during the last two months. Business sector-wise, a little over half of participants in industry, commerce and service sectors believe that the amount of staff remains at its current level. However, the balance of negative and positive expectations took a turn for the better compared to the value in spring, nevertheless still remaining slightly below zero. Barometrit 7/ /2014 8

9 2.1 Kysely pakotteista 2014: Yritysjohtajien mukaan pakotteiden vaikutukset näkyvät myöhemmin Ajankohta: Jakelu: Vastauksia: eli 16 %, Pirkanmaalta 101 Lähes puolet yrityksistä kärsii pakotteista suoraan tai epäsuorasti: pakotteet vaikuttavat suoraan kuuteen %:iin ja epäsuorasti 41 %:iin suomalaisista yrityksistä. Suurin osa eli 79 % yrityksistä ei ryhdy toimenpiteisiin tässä vaiheessa, mutta seuraa tilannetta. Yritykset eivät pakene Venäjältä, vaan toimintaa sopeutetaan eri tavoin. Toisaalta 8 % yrityksistä ilmoittaa etsivänsä markkinoita muualta ja 3 % luopuu kokonaan suunnitelmista laajentua Venäjän markkinoille. 2.1 Survey of the sanctions 2014: Company managers say that the impact of the sanctions will become visible later Nearly a half of the companies suffer from the sanctions either directly or indirectly: The sanctions impact directly six percent and indirectly 41 % of the Finnish companies. Most of the companies, 79 %, will not take any action at this time, but they will monitor the situation. Companies are not running away from Russia, but instead aim to adapt their operations in other ways. On the other hand, eight percent of the companies report that they are looking for new markets elsewhere and three percent will completely cancel their plans to expand to Russian markets. Kyselyt 7/ /2014 9

10 2.2 Pirkanmaan kesätyöpaikkakysely 2014: Kesätyöpaikkojen määrä kasvaa Pirkanmaalla Ajankohta: Jakelu: yli 5 henkilöä työllistävät jäsenorganisaatiot eli Vastauksia: 273 eli 26 % Tampereen kauppakamarin laatiman kesätyöpaikkakyselyn perusteella Pirkanmaalla oli tarjolla ainakin kesätyöpaikkaa Vastanneista 39 % edusti palvelualan yrityksiä, 32 % teollisuusalojen yrityksiä ja loput kaupanalojen ja rakentamiseen erikoistuneita yrityksiä sekä julkisen sektorin organisaatioita. Lähes puolet vastanneista edusti henkilöä työllistäviä yrityksiä. 59 yritystä työllisti , 38 yritystä yli 250 ja 45 yritystä työllisti alle 10 henkilöä. Yli puolet kyselyyn osallistuneista eli noin 64 % vastauksensa antaneista oli aikeissa palkata kesätyöntekijöitä. 27 % oli päättänyt olla palkkaamatta, ja 9 % ei ollut vielä tuolloin tehnyt päätöstä asian tiimoilta. Eniten kesätyöpaikkoja tarjosivat kaupan alat, joilta työpaikkoja oli tarjolla yhteensä peräti Toiseksi eniten tarjontaa oli rakennusalalla: Palvelualoilla työpaikkoja oli tarjolla 432 ja teollisuusaloilla 884. Muilla aloilla kesätyöpaikkoja oli yhteensä 323. Useimmat nuoret olivat huolissaan kesätyöpaikkojen ikävaatimuksista, joissa oli jonkin verran hajontaa yrityksestä riippuen. Suurin osa eri alojen yrityksistä suosii yli 18-vuotiaita kesätyönhakijoita, mutta palkkaisi myös mahdollisesti alle 18-vuotiaita. Vain harvan työnantajan mielestä iällä ei ole merkitystä. Osaamisen suhteen oli paljon vaihtelevuutta eri alojen vaatimuksiin liittyen. Harva piti B-ajokorttia tärkeänä. Hygieniapassi oli tärkeä kaupan- ja palvelualoilla. Jokaisella toimialalla noin neljännes vastaajista totesi, että he voisivat myös palkata ulkomaista työvoimaa. Vähiten koulutusta kohtaan oli vaatimuksia kaupan aloilla, joiden vastaajista yli 40 % totesi, ettei koulutus ole välttämätöntä Moni ala on pääasiassa suotuisa palkkaamaan lukiolaisia tai peruskoululaisia kesätöihin, mutta palvelualoilla vain 17 % palkkaisi heitä. Mieluiten työnantajat näyttävät palkkaavan ammattioppilaitoksissa tai yliopistoissa opiskelevia nuoria. Moni ei pitänyt byrokratiaa esteenä kesätyöläisen palkkaamiselle, vaan yrityksen yleinen työtilanne oli rajoittavin tekijä kesätyöntekijöiden rekrytoimisessa. Suhdannetilanne oli myös rajoittava tekijä etenkin Kyselyt 7/ /

11 teollisuuden ja kaupan aloilla. Taloudellinen tuki työnantajalle sekä yhteistyö oppilaitosten kanssa nähtiin helpottavan kesätyöläisten palkkaamista huomattavasti. Yhteinen kesätyöntekijä muiden yritysten kanssa sekä yhteistyön lisääminen työ- ja elinkeinokeskusten kanssa eivät ole suosittuja keinoja kesätyöntekijöiden määrien kasvattamisessa. 2.2 Summer job survey in the Tampere Region 2014: The number of summer jobs is increasing in the Tampere Region Based on the summer job survey compiled by the Tampere CCI, at least 4,310 summer jobs were available in the Tampere Region in Of those who participated in the survey, 39 % were companies in the service sector, 32 % in the industrial sector and the rest of the companies specialised in commerce and construction or organisations in the public sector. Nearly a half of the participants represented companies that employ 10 to 49 people and, furthermore, 59 companies employed 50 to 249 people, 38 companies employed over 250 people and 45 companies employed less than 10 people. Over half, around 64 %, of those who participated in the survey were planning on hiring summer workers. In addition, 29 % of the companies had decided not to hire summer workers and 9 % had not yet made a decision on the matter. The sector that offered most summer jobs was commerce, which provided a total of 1,502 jobs. The second major employer was construction field with 1,169 available jobs. Service sector offered 432 jobs and industrial field 884. In other sectors, there were a total of 323 available summer jobs. Most young people were concerned about the age restrictions of summer jobs, which had some variation. Most companies in different fields favour over 18-year-old summer workers, but are also possibly willing to hire minors. Only a few employees said that age did not matter. Competence requirements in different fields were very varied. Only a few employees considered B category driver s license as important. Hygiene Passport is important in commerce and service sectors. In each business sector, around a fourth of the participants stated that they were willing to hire foreign work force. In regard to education, the commerce business sector had the lowest educational requirements: over 40 % of the participants stated that education in the field is not necessary. Many sectors were primarily willing to employ students of secondary education institutes or school pupils, but only 17 % of the companies in service sector would hire them. It seems that employers prefer to hire young people studying in vocational institutes or universities. Many of the participants did not see bureaucracy as an obstacle for hiring a summer worker. Instead, the most restricting factor for recruiting a summer worker was the general work situation in the company. Furthermore, the economic trends were also limiting factors, especially in sectors of industry and commerce. It was felt that financial support for the employer and cooperation with educational institutes facilitated the hiring of summer workers significantly. Sharing a summer worker with other companies or increasing cooperation with Employment and Economic Development Offices are not popular ways to increase the number of summer workers. Kyselyt 7/ /

12 2.3 Vaikuttamissuunnitelma 2014: Kaavoitus ja koulutus yritysten tarpeita vastaaviksi Ajankohta: Jakelu: Tampereen kauppakamarin 350 luottamushenkilöä Vastauksia: 134 eli 38 % Pirkanmaalla ja Tampereella on vuonna 2014 tärkeitä maankäytön suunnittelukokonaisuuksia, jotka ovat oleellisia myös elinkeinoelämän menestykselle. Kaavoituksen on mahdollistettava monipuolinen elinkeinotoiminta tulevaisuudessa. Suuri kokonaisuus on Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jossa luodaan strateginen visio ja määritellään keskeiset logistiset maankäytölliset puitteet yksityiskohtaisemmalle kaavoitukselle. Kauppakamari on mukana maakuntakaavan ohjausryhmässä, palveluverkkoselvityksessä sekä työpaikka-alueita selvittävässä hankeryhmässä. Lisäksi aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunta sekä kaupan valiokunta osallistuvat aktiivisesti valmistelutyöhön. Pirkanmaan elinkeinoelämälle on tärkeää, että maakunnalla on erinomaiset liikenneyhteydet sisäisesti Suomessa ja sen lisäksi ulkomaille. Liikenteeseen liittyviä tavoitteita ovat Tampere-Pirkkala: Reconnecting Finland Future AiRRport julkistaminen sekä matkaketjujen saaminen sujuviksi lentokentälle niin paikallisesti kuin myös palvelemaan esimerkiksi Poria, Seinäjokea ja Jyväskylää. Linja-autoyhteys Allegroon (Lahti) ja Kööpenhaminan lentoreitin uudelleen avaaminen tukevat kansainvälistymistä. Osaavan työvoiman saatavuus on tärkeimpiä kilpailutekijöitä yrityksille. Osaamisen kehittäminen on myös tärkeimpiä keinoja vastata elinkeinoelämän rakenteellisiin muutoksiin. Uutena toimenpiteenä Tampereen kauppakamari järjestää kasvattajayrityskilpailun valiokunnille. Menestysperusteina arvioidaan miten yritykset tekevät oppilaitosyhteistyötä (TET, työharjoittelu, opinnäytetyöt). Elinkeinoelämän rakennemuutoksen jatkuessa vuoden 2014 vaikuttamistoimenpiteiden keskiössä on LUNDÉN ARCHITECTURE, ANUPAMA GARLA/JESUNG PARK Kyselyt 7/ /

13 myös tulevaisuuden elinkeinojen kehittäminen. Tampereen kauppakamari järjestää kaikkien kauppakamareiden teollisuusvaliokunnat yhteen kokoavat neuvottelupäivät. Keskusteluun nostetaan millaisella teollisuuspolitiikalla Suomen teollisuus on kilpailukykyinen tulevaisuudessa. Julkisen sektorin rakennemuutos etenee myös vääjäämättä. Elinkeinoelämä haluaa olla ratkaisemassa ongelmia, joiden kanssa julkinen sektori painii. Monella toimialalla on nähty yksityisen ja kolmannen sektorin mukaantulo julkisten palvelujen tuottajavaihtoehdoksi. Tampereen kauppakamarin tavoitteena on saada yritysvaikutusten arviointi osaksi kuntien valmistelua ja päätöksenteossa. Kauppakamari ehdottaa Tampereen kaupungin hankintastrategian valmisteluun omaa elinkeinoryhmää, joka avaa markkinoiden luonnetta ja kannustaa innovatiivisiin hankintaratkaisuihin. 2.3 In the work plan of 2014: Zoning and education to meet the needs of companies In 2014, the Tampere Region and the City of Tampere handle important land use plans, which are also essential to the success of business life. Zoning must enable diverse business operations in the future. One large entity is the Tampere Regions regional plan 2040, which creates the strategic vision for a more detailed planning and also defines the central land use framework of logistics. The Tampere CCI participated in the steering group of the regional plan and also in the service network review and the project group reviewing the work place areas. In addition, regional planning committee, transport committee and commerce committee participate actively in the preparation work. It is vital to the business life in the Tampere Region to have excellent transport connections both internally in Finland and also to abroad. Targets concerning transport include the publication of Tampere-Pirkkala: Reconnecting Finland Future AiRRport as well as achieving efficient transport chains to the airport both locally and from, for example, Pori, Seinäjoki and Jyväskylä. A bus connection to Allegro (Lahti) and reopening the flight route to Copenhagen support internationalisation. The availability of competent workers is one of the most important competitiveness factors of companies. Developing competence is also among the most significant ways to react to the structural changes of business life. As a new measure, the Tampere CCI organises a competition about developing companies for the committees. The criteria for success include, for example, how the company cooperates with educational institutes (Practical Professional Orientation, internships, thesis work). As the structural change of business life continues, one central measure of influencing in 2014 is also the development of future livelihoods. The Tampere CCI organises a conference for all the industrial committees of all the Chambers of Commerce. The discussion centres on what kind of industrial policies are necessary for maintaining the competitiveness of Finnish industry in the future. The structural change in the public sector is also progressing steadily. Business life wants to participate in solving the problems faced by the public sector. In many business sectors, private and third sectors are becoming options for providing public services. The target of the Tampere CCI is to integrate the evaluation of impacts on business life into a part of the preparation and decision making processes of municipalities. The Chamber of Commerce suggests that a business life group is established for the preparation work of the City of Tampere s procurement strategy. Its task is to explain the nature of the markets and encourage companies to achieve innovative procurement solutions. Kyselyt 7/ /

14 2.4 Tampereen kauppakamarin jäsentyytyväisyyskyselyt 2013 ja 2014 Ajankohta: Syyskuu 2013 ja 2014 Jakelu: Kaikki Tampereen kauppakamarin jäsenet, 2013 = ja 2014 = Vastauksia: 2013 = 160 eli 11 % ja 2014 = 182 eli 11 % Jäsentyytyväisyyskyselyn kehittäminen jatkuu kauppakamarien yhteistyössä ja tarkoituksena on vähentää kysymysten määrää sekä keskittyä kauppakamarin vaikuttamista ja palveluita koskeviin kysymyksiin. Lisäksi vastaamista ohjataan jatkossa niin, ettei vastaajan tarvitse arvioida asioita tai palveluja, joita hän ei tunne tai ole käyttänyt. Samanaikaisesti jäsentyytyväisyyskyselyä tarkennetaan niin, että joka toinen vuosi siitä tuotetaan tutkimuksellisempia tuloksia kyselyosuuden toistuessa vuosittain kuten aiemminkin. 2.4 Member satisfaction surveys 2013 and 2014 The development of member satisfaction survey is continued as the cooperation of the chambers of commerce, and the purpose of this work is to decrease the number of questions and focus on the questions concerning the influencing and services of the Chamber of Commerce. In the future, the survey will also be compiled so that the person taking it does not need to evaluate matters or services he/she has not used. At the same time, the member satisfaction survey will be adjusted so that more research-oriented results will be produced every second year based on the survey, while the question section remains the same. 2.5 Muut kyselyt Lisäksi Tampereen kauppakamari toteutti useita erilaisia palaute- ja ajantasaistuskyselyjä sisäiseen käyttöön esimerkiksi Huomisen johtajat -mentorointiohjelman, Team Tampere -kasvu- ja kansainvälistymishankkeen sekä yhteystietokannan kehittämiseksi. Touko-kesäkuussa 2014 tehdyn sisäisen viestinnän kehittämiskyselyn johdosta todettiin, että ulkoinen viestintä kuten esimerkiksi Tampereen kauppakamarilehti, vuosikirja ja mediatiedotteet sekä asiantuntijuus näkyvyyksineen ja tiedontuotanto ovat hyvässä kunnossa. Kehitettävää on Tampereen kauppakamarilehden e-versiossa, sisäisessä viestinnässä, sidosryhmäviestinnässä sekä valiokuntatyöskentelystä nousevista ideoista ja hankkeista uutisoimisessa. 2.5 Other surveys Additionally, the Tampere CCI implemented several feedback and topicality surveys for internal use, in order to develop, for example, the Leaders of Tomorrow mentoring programme, Team Tampere growth and internationalisation project and the contact database. On the basis of an internal development survey of communication carried out in May and June, it was stated that external communication, such as the Tampere CCI magazine, yearbook and media releases as well as expertise and its visibility and information production, are all at a good level. However, there is room for improvement in the electronic version of the magazine, internal communication, interest group communication and in informing others about ideas and projects that are based on the committee work. Kyselyt 7/ /

15 3.1 Pirkanmaan suurimmat yritykset henkilöstömäärien mukaan 2014 Ajankohta: 6-12/2014 Jakelu: Pirkanmaan suurimmat yritykset henkilöstömäärien mukaan Vastauksia: 35 Vastaavia Tampereen kauppakamarin Pirkanmaan suurimmat yritykset selvityksiä on tehty kahden vuoden välein lähtien vuodenvaihteesta Vuosikymmenen aikana teollisuusaloilta näyttää siirtyneen työpaikkoja palvelualoille ja kaupan ala on kasvanut aloista selvästi eniten. Kokonaisuutena voi kuitenkin todeta päätoimialojen rajojen hämärtyneen, sillä esimerkiksi monien teollisuuden tai kaupan alan yritysten toimintaan sisältyy merkittävästi palveluita. 3.1 Largest companies in the Tampere Region, based on the number of staff The Tampere Chamber of Commerce has made similar Largest Companies in the Tampere Region reviews every two years, starting from the turn of the year between 2005 and During the last decade, it seems that jobs have moved from the industrial sector into the service sectors, while the commerce sector has grown the most. All in all, it can be stated that the boundaries between main business sectors have faded, as many companies in the industry or commerce sectors also provide a significant amount of services. Kartoitukset ja selvitykset 7/ /

16 3.2 Yritysten osaamistarvekartoitus 2014: Pirkanmaan yritysten osaamistarpeet selvitettiin Ajankohta: Jakelu: Vastauksia: 214 eli 18 % Tampereen kauppakamarin Työelämän osaamistarveselvityksen selvitti alueen yritysten ja julkisen sektorin (= kunnat ja kaupungit) näkemykset osaamisten ja koulutuksen nykytilasta sekä osaamistarpeista lähitulevaisuudessa. Osaamistarveselvityksen perustietoina käytettiin alueen yritysten ja julkisen sektorin edustajille suunnattua verkkokyselyä, johon vastasi yli 210 henkilöä. Verkkokyselyn tulosten perusteella tehdyt tärkeimmät huomiot olivat seuraavat: Noin 2/3 vastaajista oli suhteellisen tyytyväinen Pirkanmaan oppilaitoksista valmistuvien soveltuvuuteen yritysten tarpeisiin. Esimiestaidot arvioitiin riittämättömiksi niin ammattikorkeakouluista (45 %), yliopistosta (33 %) kuin teknillisestä yliopistostakin (32 %) valmistuneiden kohdalla. Tulevien vuosien merkittävimmät lisäosaamistarpeet liittyvät myyntityöhön, asiakaspalveluun, markkinointiin ja kansainväliseen liiketoimintaan. Lähes 90 % vastanneista oli sitä mieltä, että yritysten pitää osallistua koulutuksen suunnitteluun yhdessä oppilaitosten kanssa sekä tarjota enemmän työssäoppimis-, harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja. Tulevaisuudessa tärkeimmiksi osaamistaidoiksi valikoituivat myynti- ja markkinointitaidot, asiakaspalvelu, kansainvälinen osaaminen sekä projektinhallinta. Keskeiset toimintaympäristön muutoksista johtuvat tunnistetut osaamistarpeet tulevaisuudessa ovat: myynti-, markkinointi- ja asiakasosaaminen, kansainvälinen liiketoimintaosaaminen, hankintaosaaminen, projektinhallinta- ja projektijohtamisosaaminen, henkilö- ja muutosjohtaminen, osaaminen toimia osana monikulttuurisia tiimejä, esimies- ja alais- sekä muut työelämätaidot, oma-aloitteisuus ja proaktiivisuus oman osaamisen kehittämisessä, kyky ketterästi päivittää ja uudelleensuunnata osaamista. Nämä osaamistarpeet ja niiden monialainen yhdistäminen on syytä huomioida kaikessa koulutuksessa. Näkemys on, että jatkossa moniosaaminen korostuu tehtävien monipuolistumisen myötä. Yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä on lisättävä sekä koulutuksen suunnittelussa että toteuttamisessa. Yhteistyön kehittymiseksi on syytä kehittää uusia yhteistoiminnan muotoja, kuten esimerkiksi kumppanuussopimuksia. Lisäksi yritysten on oltava itse aktiivisia tarjoamalla harjoittelupaikkoja opiskelijoille sekä esimerkiksi vierailuluennoitsijoita ja oppimisympäristöjä oppilaitoksille. Yritysten ja oppilaitosten on tehtävä nykyistä enemmän yhteistyötä esimerkiksi tarjoamalla opinto-ohjaajille ja opettajille mahdollisuuksia tutustua paikallisiin yrityksiin sekä auttamalla heitä erilaisten tulevaisuuden vaihtoehtojen hahmottamisessa työelämälähtöisesti. Tutkintojen rakenteellista ketteryyttä on kehitettävä, jotta kyetään entistä nopeammin vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin ja uudelleen suuntaamaan opintojen sisältöjä. Kaikessa koulutuksessa on korostettava nykyistä enemmän työelämään valmistavaa asenne-kasvatusta, työelämän perussääntöjä, talouden perustietojen Kartoitukset ja selvitykset 7/ /

17 ja -taitojen opetusta sekä riittävän monipuolista työharjoittelua. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen markkinoinnissa ja opetuksessa on korostettava, että koulutus ei suoraan valmista esimiestehtäviin. Näin varmistetaan, että valmistuneilla on realistisempi kuva ensimmäisestä työtehtävästään ja he ovat paremmin motivoituneita kyseiseen tehtävään. Opiskelijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja suuntautumiset on otettava koulutuksessa paremmin huomioon. Tämä on toteutettavissa esimerkiksi perusopintojen jälkeen eriyttämällä tai painottamalla myynti-, esimies- ja asiantuntijakoulutusta. Suuntautumisvaihtoehtojen valinnassa olisi hyvä hyödyntää tutorointia tai opinto-ohjaajia. 3.2 The competence needs of companies in the Tampere Region were reviewed 3.3 Kansainvälistymiskartoitus 2014 Ajankohta: Kesä-heinäkuu 2014 Vastauksia: 317 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tietoa yritysten kansainvälistymisen asteesta, viennin suuntautumisesta, yritysten kansainvälistymisen valmiuksista, yritysten kohtaamista viennin ja kansainvälistymisen haasteista sekä siitä, miten Tampereen kauppakamari ja ELY-keskus voisivat paremmin palvella kansainvälistyviä yrityksiä. 3.3 Internationalisation review The purpose of this survey, which is implemented every second year, is to find out more about the companies rate of internationalisation, export trends, companies capabilities of internationalisation and the challenges of export operations and internationalisation the companies have to face, and to review how the Tampere Chamber of Commerce and Industry and the Centre for Economic Development, Transport and the Environment could better serve the companies seeking to become more international. Kartoitukset ja selvitykset 7/ / Tampere Chamber of Commerce and Industry s Competence Need Review of Work Life reviewed the different views of the region s companies and public sector (= municipalities and cities) on the current situation of competence and education and the competence needs in the near future. The basic data for the Competence Need Review was collected through an online survey intended for the companies and representatives of public sector in the region, and a little over 210 people answered to the survey. The most important observations made on the basis of the online survey s results were the following: Around two thirds of the participants were relatively satisfied with how graduates from the educational institutes of the Tampere Region suited the needs of companies. However, managerial skills were assessed as insufficient in regard to graduates from the universities of applied sciences (45 %), the university (33 %) and the University of Technology (32 %). The most significant additional competence needs of the following years are related to sales operations, customer service, marketing and international business operations. In addition to this, nearly 90 % of the participants believed that the companies should participate in planning the training in cooperation with the educational institutes and provide more work-based learning places, internships and thesis work opportunities. The most important competence needs of the future were determined to be sales and marketing skills, customer service, international competence and project management. The central action propositions and recommendations of the Competence Need Review: The most important identified future competence needs caused by the changing operational environment are: sales, marketing and customer competence, international business competence, acquisitions competence, project management competence, leadership and change management competence, competence in working as a part of a multicultural team, supervisor, subordinate and other work life skills, self-guidance and proactivity in developing one s own competence, ability to update and realign competence in an agile manner. These competence needs and their multidisciplinary combining should be taken into account in all education.

18 3.4 Koulutustarvekartoitus 2013: Osallistuminen toteutuu tarpeiden ja tavoitteiden mukaan Ajankohta: Jakelu: Vastauksia: 406 eli 18 % Kyselyn tarkoitus oli kartoittaa tarpeita ja kiinnostuksen kohteita Tampereen kauppakamarin järjestämiä koulutustilaisuuksia kohtaan. Vastauksen lähettäneiden jäsenyritysten henkilöstömäärät vaihtelivat paljon 406 vastanneen yrityksen kesken: 135 oli 1-9 työntekijän yrityksiä, 128 edusti henkilön yrityksiä ja 86 työllisti henkilöä sekä 55 yli 250 työntekijää. Toimialat vaihtelivat myös suuresti, mutta eniten vastaajia oli teollisuusalojen ja yksityisiä palveluja tarjoavista yrityksistä. Organisaation puolesta vastanneiden asema myös vaihteli henkilöstötason, päällikkötason, johtajiston, asiantuntijoiden sekä yrittäjyyden välillä. Tampereen kauppakamarin koulutustilaisuudet osoittautuivat varsin suosituiksi: 300 hieman yli neljästäsadasta vastaajasta kertoi osallisuuteensa Tampereen kauppakamarin järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Edellisen kerran koulutuksiin osallistuneista 66 oli käynyt koulutuksissa vuoden 2014 aikana, 174 edellisenä vuonna, 50 vuonna 2012 tai aiemmin. Syitä miksi koulutukseen ei osallistuttu oli monia: 35 vastaajaa kertoi ettei sopivaa koulutusta ollut muualla tarjolla, 31 totesi ajankohdan olleen epäsopiva, 21 koki koulutuksen liian hintavaksi ja kahdeksan vastaajaa koki ettei ollut saanut tietoja koulutuksista. Ajatus koulutukseen osallistumiseen tulee yleensä omasta aloitteesta ja se liittyy kiinnostavaan aiheeseen, joka sopii tarpeisiin sekä tavoitteisiin. Toiseksi yleisin syy on yrityksessä asiasta vastaavan aloite tai ehdotus. Yhteensä 189 vastasi toimitusjohtajan tai esimiehen ehdottavan koulutusta. Tiedot Tampereen kauppakamarin koulutustilaisuuksista tulee suurimmaksi osaksi Tampereen kauppakamarin lähettämistä sähköpostitiedotteista, joista 357 osallistujaa sai informaatiota. Toiseksi hyödyllisin tiedonlähde oli Tampereen kauppakamarin lähettämä koulutuskalenteri, josta 157 löysi itselleen tarpeellisia tai kiinnostavia koulutuksia. Kuitenkin 116 vastaajaa löysi tietoja Tampereen kauppakamarin internetsivuilta. Niin 75 kuin myös 68 vastaajaa löysi itselleen sopivan koulutusvaihtoehdon kauppakamarin jäsenlehdestä sekä paperilla että internetistä. Vain kymmenen sai tietoa joko työnantajalta tai kollegalta. Toisaalta tiedon löytymisen kanssa korreloi myös tavat miten informaatiota koulutustilaisuuksista halutaan saada tai tietoa etsitään itsenäisesti. Yritysten välisestä yhteistyöstä ja kokemusten jakamisesta oltiin myös kiinnostuneita, yhtäältä 226 oli kiinnostuneita jakamaan tietoja ja toisaalta 109 ei halunnut tehdä asiassa yhteistyötä. Kartoitukset ja selvitykset 7/ /

19 3.4 Review of educational needs 2014: Participation meets the needs and goals The purpose of the survey was to review the needs and interest in the training events organised by the Tampere CCI. The staff numbers of the 406 participating member companies varied greatly: 135 companies had 1-9 employees, 128 had employees, 86 had employees and 55 had over 250 employees. Business sectors also varied greatly, but most participants represented industrial sectors or companies providing private services. The status of those representing an organisation also ranged from staff level to supervisors and management and from specialists to entrepreneurs. The educational events of Tampere CCI proved to be very popular: 300 of the little over four hundred participants said that they had participated in training events by the Tampere CCI. Of those who had participated in the events, 66 had participated in one in 2014, 174 during the previous year and 50 in 2012 or earlier. There were several reasons for not participating in the events: 35 people stated that there was no suitable events available, 31 explained that the time was inconvenient, 21 felt that the training was too expensive and 8 stated that they had not received information about the events. The idea to participate in a training usually came from the participant and the training is related to an interesting subject, which suits both the participant's needs and goals. Other usual reason for participation is an initiative or suggestion by the person in charge of the matter in the company. A total of 189 participants said that the Managing Director or their supervisor suggested the training. Information concerning the training events of Tampere CCI is mostly received through the newsletters sent by the Tampere CCI, through which 357 participants received the information. The second most useful information resource was the training calendar sent by the Tampere CCI, from which 157 participants found useful training events. Nevertheless, 116 participants also found information from the website of Tampere CCI. Both 75 and 68 participants found a suitable training event option in the member magazine of the Tampere CCI both in print and online, respectively. Only ten participants received information from their employer or colleague. On the other hand, the manner in which a person wants to receive information on the training events or the way of searching it correlates with the way information is found. Companies were also interested in cooperation with other companies and sharing experiences. On one hand, 226 participants were interested in sharing information and, on the other hand, 109 were not interested in cooperation in the matter. Kartoitukset ja selvitykset 7/ /

20 3.5 Henkilöstön ikäkartoitus 2013: Henkilöstön ikääntymiseen varaudutaan yrityksissä vaihtelevasti Ajankohta: Lokakuu 2013 Jakelu: 235 suurinta jäsenyritystä Vastauksia: 59 eli 25 % Henkilöstön ikäkartoituskyselyllä pyrittiin selvittämään eri alojen ikäjakaumia sekä iän mukanaan tuomia haasteita yrityksille. Kyselyyn osallistuneiden yritysten toimialat olivat isolta osin teollisuusaloilla sekä ammatillista palvelutoimintaa kuten esimerkiksi asianajo- ja lainopillista toimintaa harjoittavia yrityksiä. Yritysten henkilöstömäärä vaihteli myös suuresti, mutta keskisuuria yrityksiä osallistui kartoitukseen eniten. Kyselyssä kävi ilmi, että mitä vanhempi henkilö oli kyseessä, sitä huonommin oli valmiuksia työllistää. 55-vuotiaita työllistettiin hyvin, kun taas 64-vuotiaita oli työelämässä huomattavasti vähemmän. Silti ikääntyvien henkilöiden osaaminen koettiin poikkeuksetta kiitettävänä tai hyvänä ja arviot heidän motivaatiotasostaan ylsi lähes samaan. Ikääntyvien työntekijöiden terveys sen sijaan jakoi mielipiteitä enemmän. Eniten työntekijän työllistämiseen vaikuttavat tekijät olivat kyselytulosten mukaan työn osaaminen työtehtävään nähden ja työntekijän terveys, jotka vaikuttavat hyvin eri tavoin ikääntyvien henkilöiden työllistymiseen ja työssä pysymiseen. Huomattava osa eli noin 15 vastanneista olisi ollut valmiita työllistämään jo eläke-iän saavuttaneita kokoaikaisiin töihin. Toiseksi suotuisin vaihtoehto vastaajien kesken olivat osa-aikaiset työsuhteet. Loput vastaajista eivät palkkaisi eläkeiän saavuttaneita muihin kuin korkeintaan määräaikaisiin tehtäviin. Kartoitukset ja selvitykset 7/ /

21 Työnantajat ovat myös pyrkineet huomioimaan ikääntyvän työvoiman tarpeita. Useimmat (noin 23 vastanneista) olivat halukkaita joustamaan työajoista työurakan helpottamiseksi. Muita vaihtoehtoja olivat yhteisöllisyyden kehittäminen, koulutus sekä tehostettu työterveystarjonta. Vain yksi vastaajista olisi ollut valmis tarjoamaan senioritoimintaa auttaakseen työnteossa. Kuusi vastanneista edusti yrityksiä, jotka olivat laatineet ikästrategian ikääntyvälle työvoimalle, loput 49 vastanneista eivät olleet. Työnantajat olivat suunnitelleet vastaavasti myös toimia ikääntyville työntekijöille: viisi vastanneista oli järjestänyt ikääntyville työntekijöille organisoituja ohjelmia tai malleja, kun taas loput 49 vastaajaa eivät. Suurin osa ohjelmista ja malleista liittyi työaikahelpotuksiin, työterveyteen sekä johtamiseen ja esimiestyöhön. Tietoa työntekijöistä, jotka olivat hakeneet työttömyyseläkkeelle oli vaihtelevasti eri yrityksillä. Työntekijöidensä tilanteesta tiesi 14 vastaajista, kun taas suurin osa eli 36 vastaajaa eivät olleet tietoisia Suurimmat erot yritysten välillä ilmenivät työttömyyseläkkeen hinnoissa, jotka vaihtelivat tasaisesti alle euron ja euron välillä, kun taas työkyvyttömyyskustannukset olivat suurimmalla osalla vastaajista alle viisi prosenttia palkkatasosta. Kyselyssä pyrittiin vertaamaan työkyvyttömyyskustannuksia Suomen suurimpien kaupunkien kustannuksiin, jotka ovat tilastotietojen mukaan noin 13,6 % palkkatasosta. 3.5 Age review of personnel 2013: Companies prepare for aging staff with varied results The age review of personnel aimed to find out the age distribution of staff in different business sectors as well as the challenges aging staff brings to the company. Most of the companies participating in the survey came from industrial sector and from companies providing professional services, such as legal and juridical operations. The number of staff also varied greatly in the participating companies, but mediumsized enterprises were the largest group.m The review also revealed that the older the person was, the less people were willing to employ him/her. Companies were still willing to hire 55-year-olds, but the share of 64-year-olds was significantly smaller. Nevertheless, the competence of aging workers was without exception seen as commendable or good and the evaluation concerning the motivation level reached almost the same results. The health of aging workers, however, divided opinions more. The factors that most affected the hiring process of a worker were, based on the survey, competence in the work in regard to the work assignment and the health of the worker, which influence in many different ways the employment of aging workers. A significant part of the participants, around 15, would have been willing to employ retirement-aged workers to a full-time job. The second most popular option among the participants was part-time employment. Rest of the participants would not hire retirementaged people to any other jobs than perhaps short-term assignments. Employees have also aimed to take the needs of aging staff into consideration. Most (around 23 of the participants) were willing to be flexible about the working hours in order to ease the work burden. Other options included developing the work community and offering training and more efficient occupational health services. Only one of the participants was not willing to provide senior activities to facilitate the work. Six of the participants represented companies that had compiled an age strategy for aging work force, rest of the 49 participants had not. Similarly, the employers had also planned measures for aging employees: five of the participants had arranged organised programmes or methods for the aging employees, whereas the other 49 participants had not. Most of these programmes and methods concerned more flexible working hours and occupational health as well as management and supervisor work. The companies had varied amount of information about employees who had applied for an unemployment pension. All in all, 14 of the participants were aware of their employees situation, whereas most of them, 36 of the participants, were not familiar with the situations. The biggest differences between the companies were in the prices of unemployment pension, which varied evenly between 10,000 and 150,000 euros, while the unemployment costs of most participants were under five percent of the wage level. The survey aimed to compare the costs incurred by the inability to work with the costs of the largest cities in Finland, which are, according to statistics, around 13.6 % of the wage level. Kartoitukset ja selvitykset 7/ /