Porukan paikat, yhteiset ympäristöt

Transkriptio

1 Kulttuuriympäristöpäivät Porukan paikat, yhteiset ympäristöt Millainen on sinun porukkasi tärkeä paikka? Miksi paikka on muodostunut teille tärkeäksi? Kulttuuriympäristöpäivät on jokavuotinen Euroopan laajuinen tapahtuma, jolla edistetään kulttuuriperinnön tuntemusta ja arvostusta. Tämän vuoden teemaviikko esittelee joukon kylien tärkeitä paikkoja ympäri Kangasalaa, muinaisista harjujen kohtaamispaikoista perinteiseen toriin, uusia kohtaamispaikkoja unohtamatta. Näissä ympäristöissä yhteisön merkitys on suuri niin niiden käyttäjinä, hoitajina ja kulttuuriympäristötietoisuuden edistäjinä. Tämän vuoden Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on toteutettu aikaisemmasta poikkeavalla tavalla: perinteisten julisteiden lisäksi kohteita voi suunnistaa kuntalaisia aktivoivan älypuhelinsovelluksen avulla ja näin kokea aidon paikan hengen. Huutijärven ranta Huutijärven risteys on ollut maamme merkittävimpiä risteyspaikkoja jo keskiajalta lähtien, lisäksi asutuksen syntyyn on vaikuttanut Sarsan uoman ylityspaikka ja lähistölle muodostettu Vääksyn kuninkaankartano. Jokioisten kylän talojen metsät ja etäalueet olivat Vesijärven takana. Näin ollen talot tarvitsivat erityisesti puutavaran väliaikaissäilytykseen järven rannalta paikan ja sinne kulkutien. Syntyi kylän, toisin sanoen kylän talonpoikaistalojen yhteinen alue. Ranta on toiminut myöhemmin juhannusjuhlien tapahtumapaikkana ja paikalla on järjestetty venetsialaisia.

2 Harjut -Kohtauspaikat korkealla Haralanharju Kesäpäivä Kangasalla laulun innoittaja Haralanharju on toiminut kyläläisten juhannuksen viettopaikkana jo pitkän aikaa. Ohjelmaan on kuulunut leikkiä ja laulua. Topeliuksen muistomerkin läheltä voi nähdä nimikirjaimia ja vuosilukuja juhannusjuhlilta. Isojaossa näkötornin ympäristö muutettiin kylän yhteiseksi maaksi. Ensimmäinen torni rakennettiin jo 1890-luvulla, mutta sen jälkeen torni on joutunut tuhopolttojen kohteeksi: 1922 ja Viimeisin torni otettiin käyttöön Näkymät Haralanharjulta sekä näkötornit Kirkkoharju Kirkkoharjun vanha näkötorni, rakennettu 1882 Kangasalan keskeisellä paikalla sijaitseva Kirkkoharju on toiminut ikimuistoisena juhlapaikkana kautta aikojen. Siihen viittaa jo paikan toinen nimi Helaamäki. Paikalta on katseltu pääsiäisaamun auringon tanssia, poltettu hela- ja juhannusvalkeita ja juotu maljoja ylioppilasjuhlissa. Ensimmäinen Kirkkoharjun näkötorni rakennettiin 1882 laajojen luontomaisemien katseluun ja nykyinen funktionalistinen vuonna lukujen kesien kohokohtia olivat lippuja palokuntajuhlat ja rinteessä oleva tanssilava. Tällä hetkellä harju on keskustan tärkeä virkistysalue. Topeliuksen kulkema harjutie Magnus vin Wrightin maalauksen mukaan.

3 Seurantalot Korkeille kohdille ja muille luonnon paikoille muodostuneiden kokoontumispaikkojen jälkeen ihmiset alkoivat kokoontua seurantaloissa. Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Taloja ovat rakentaneet mm. työväenyhdistykset, nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, suojeluskunnat, vapaapalokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Suojeluskuntatalo Suoja Kuhmalahdella 1919 suojeluskunta rakennutti talon kokouksia, iltamia, juhlia ja harjoituksia varten. Kuhmalahden Vehkapuntari oli jo entuudestaan tärkeä alueen kohtaamispaikka osuusmeijerin, laivalaiturin ja markkinoiden ansiosta, ja seurantalo vain vahvisti paikan asemaa. Sodan jälkeen Suojasta muodostui huvielämän sykkivä sydän. Suojeluskunnan talo 1920-luvulla, taustalla Yli- Hinkkalan rakennuksia Suojallakin esiintynyt musiikkiyhdistyksen torvisoittokunta vuonna 1931 Mansikkajuhlien syntymiseen liittyvät uskonnolliset pyhät, jotka loivat perinteet tapaamisille. Vehkajärven mansikkajuhlat 1920 Touhula Vehkajärjen Nuorisoreuran talo, Touhula Kuhmalahdella toimineista nuorisoseurantaloista aktiivisin rakennettiin 1927 talkoovoimin. Seuran toimintaan kuului keskustelua, iltamia ja luentoja ja nykyään tiloissa on harrastustoimintaa ja tapahtumia. Talolla järjestetään vuosittaiset mansikkajuhlat ja Touhulan yö. Pohjois-Hämeen Nuorisoseurojen Liiton laulu-, soitto- ja urheilujuhlat Tapulinmäellä Kuvassa Pirtti alkuperäisasussaan. Kotiseutujuhliin 1953 kuului näyttäviä kulkueita ja juhlayleisö kokoontui pirtille sankoin joukoin. Nuorisoseuran Pirtti Kangasalan nuorisoseura perustettiin 1897, jonka jälkeen Kangasalan nuorisoseurantalo Pirtin vihkiäisjuhlia vietettiin v Pirttiin sijoitettiin kunnallinen toiminta, lukutupa ja kirjasto sakastista. Kirjasto toimi Pirtillä vuoteen 1935 asti. Pirtille rakennettiin myös näyttämö, mikä innosti harjoittelemaan näytelmiä. Sota-aikana Pirtti oli varattuna maanpuolustustarkoituksiin. Talo pääsi tuolloin rapistumaan, mutta oli silti sodan jälkeen yhä pitäjän keskeisin järjestö- ja kulttuuritoiminnan tyyssija.

4 Perinteiset kohtaamispaikat Kisaranta Lavat ovat toimineet nuorison kohtaamispaikkoina, ja nykyään siellä kokoontuvat säännöllisesti aktiivi harrastajat. Kangasalan tori Perinteisesti tori on ollut Kangasalan paikallinen sydän, kaupan ja sosiaalisen kanssakäymisen keskus luvulle asti tori sijaitsi kirkkoaidan vieressä. Nykyään tori on keskustan vilkkain paikka, jonka torikahvila houkuttelee kävijöitä ympäri vuoden. Kangasalan kirkonkylä ja torin alue 1930-luvulla. Nykytilannetta (kuvassa) kohentaakseen syksyllä 2015 järjestettiin Uusi Kangasala ideakilpailu kehittämään keskeisiä paikkoja Kangasalla. Tunnelmaa toritapahtumasta

5 Kohtaamispaikat luonnon helmassa Tallimäki Kylän vanhat kokoontumispaikat; Vatialan kaupan luona sijainnut pieni aukio, raitinristi, ja Tallimäki juurella sijainneine itsellismökkeineen, katosivat kylämiljööstä, kun Vatiala alkoi kasvaa 1950-luvulla. Uusjaosta alkanut kylärakenteen hajoaminen kiihtyi huippuunsa 1970-luvulla ja vanhat rakennukset ja tiet jäivät uusien alle. Lisäksi harjujen soranotto jätti jälkensä alueeseen. Pienet mökit ja Nattarin vanha kantatila vaihtuivat nopeasti korkeisiin tornitaloihin. Tallimäestä jäi jäljelle vain mäen nokka, joka katosi uuden kerrostalokorttelin rakentamisen Kuva Vatialan vanhalta kokoontumispaikalta Keskellä 1960-luvun näkymä Nykytilanne Rajalan kämpän avajaiset 2005 Rajalan kämppä Laipanmaan sydämessä sijaitseva Rajalan metsäkämppä rakennettiin vuonna 1946 Tursolan kyläläisten toimesta majoittamaan hakkuu- ja ajomiehiä. Tuolloin tarvittiin paljon puuta sodan runteleman maan jälleenrakentamiseen ja talouden kohentamiseen ja Laipanmaassa metsiä riitti. Talon nimi on peräisin pitkäaikaisemmalta asukkaalta Nestori Rajalalta. UPM vuokrasi Rajalan kämpän Sahalahti-seuralle. Vuosina rakennus kunnostettiin talkoovoimin, mistä lähtien rakennus on toiminut moninaisten kulttuuritapahtumien näyttämönä ja kohtaamispaikkana.

6 Kylän keskeisiä rakennuksia Kuohenmaa - Pirkanmaan vuoden kylä 2015 Kuohenmaan koulu perustettiin 1892 ja koulurakennus rakennettiin 1920, mutta koulun toiminta lakkasi Myöhemmin aktiiviset kyläläiset päättivät vuokrata kylän sydämen, kyläkoulun. Yhteisö on järjestänyt talkoilla lukuisia tapahtumia, remontoinut kiinteistön sekä ylläpitää useita liikuntamahdollisuuksia. Kuohenmaan koulu Lepokoti - Suomalaisten taiteilijoiden kohtaamispaikka Kangasalan Lepo- ja Matkailijakoti aloitti toimintansa vuonna Martta Aarnikotkan taiteilijasuhteiden ansiosta paikka on tullut kuuluisaksi taiteilijavieraistaan, jotka ovat työskennelleet tai viettäneet lomiaan talossa: pelaten, saunoen, uiden ja musisoiden ja tehden retkiä lähiympäristöön, kuten Kirkkoharjulle. Vierailijajoukkoon kuuluivat Sibelius, Mannerheim ja Markus-setä. Nykyään Lepokoti on säätiön ylläpitämä kokous- ja tapahtumapaikka.

7 LÄHTEET Aarnio, Aulis & Aro, Elina & Aro, Markku (2004) Vorssinmantaa. Vammalan kirjapaino Heinilä, Maritta (2010). Kangasalan Vatialan kehitys kulttuuriympäristön ehdoilla Kangasala-seura ry. Kangasalan Joulu 1989 Kangasala-seura ry. Kangasalan Joulu 1988 Kangasala-seura ry. Kangasalan Joulu 1991 Kangasala-seura ry. Kangasalan Joulu 1993 Raitio, Raine (1996) Kuhmalahden historia III Gummerus Kirjapaino Oy