UUSI KÄYTTÖTARKOITUS - UUSI ELÄMÄ

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "UUSI KÄYTTÖTARKOITUS - UUSI ELÄMÄ"

Kaarina Ahola
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Vatialan kirjasto ja nuorisotila rakenteilla vuonna UUSI KÄYTTÖTARKOITUS - UUSI ELÄMÄ Vuoden 2013 rakennusperintöpäivien teema juhlistaa toisaalta rakennusta itsessään, toisaalta toivomme sen pysyvän hyvässä kunnossa ja käytössä kauan. Vanha rakennus säilyttää muistoja ja tarinoita ympäristössä ja tekee maailmastamme kerroksellisen. Uusien ja vanhojen rakennusosien sopusointu ja toisaalta kontrasti saavat aikaan mielenkiintoista ympäristöä. Rakennuksen säilymisen yksi ehto on, että sille on käyttöä. Tyhjilleen jäävät talot rapistuvat ilman elämää ja hoitoa. Uusien toimintojen sijoittuminen toiseen tarkoitukseen suunniteltuihin tiloihin voi parhaassa tapauksessa luoda arvaamattoman hienoja paikkoja. Usein voidaan sanoa, että rakennus, joka voi muuntua eri käyttötarkoituksiin, on hyvin suunniteltu luvulla rakennetulla VR:n dieselkonekorjaamolla on ollut erilaisia käyttäjiä alkuperäisen korjaamotoiminnan jälkeen. Nyt rakennus kunnostetaan kirjastoksi ja nuorisotilaksi vuoden 2013 aikana. SULJETUISTA TEHTAISTA KULTTUURIN KESKUKSIKSI VR:n veturikorjaamolle ja sorakuopille on aiemmin johtanut pistoraide ns. santarata. Kuva luvulta Yhteiskunnan rakennemuutoksen myötä teollisuuden osuus elinkeinotoiminnassa on vähentynyt 1970-luvulta lähtien, ja teollisuuskiinteistöt ovat jääneet vaille alkuperäistä käyttöä. Ne on joko purettu tai niihin on siirretty uutta tuotantotai muuta toimintaa. VR:n konekorjaamo vuonna Kangasalan urkutehtaan perusti Anders Thulé vuonna Tiilinen tehdasrakennus valmistui vuonna Tehdas suljettiin vuonna 1983, jonka jälkeen rakennuksessa on toiminut hotelli, ravintola ja putiikkeja. Viimeksi tilat on muutettu asuinkäyttöön.

Vanha rakennus säilyttää muistoja ja tarinoita ympäristössä ja tekee maailmastamme kerroksellisen.

2 Kuhmalahden pappilan päärakennus 1900-luvun alkupuolelta. KOULUT, OPISTOT JA PAPPILAT JATKAVAT KULTTUURIELÄMÄÄNSÄ Suomessa ja muuallakin maailmassa erityisesti kuvataiteilijat ovat käyttäneet mielikuvitustaan luodessaan itselleen virikkeisiä ympäristöjä ja tarjotessaan taiteen nauttijoille mielenkiintoisia käyntikohteita. Kuhmalahden pappila on ollut keraamikko Teemu Luodon taiteilijakoti vuodesta Taidepappilan kuisti. Vehkajärven koulu vuonna Kansakouluja alettiin Suomessa rakentaa jo 1850-luvulla ja vuoden 1866 asetuksen mukaan niitä tuli olla joka pitäjässä. Kun kouluja on lakkautettu, ne ovat siirtyneet muunlaiseen käyttöön, kylä- ja seurantaloiksi. Vehkajärven koulutalo valmistui vuonna Sota keskeytti koulun toiminnan ajoittain. Kyläkoulu toimi vuoteen 1974, tämän jälkeen taloa käytettiin kansalaisopiston kokoontumistilana, sivukirjastona ja postitoimistona. Edelleen koulurakennus palvelee näytelmäpiiriläisiä, kesäkahviona, tietotupana, taidegalleriana, juhlatilana ym. Aseman koulutalo on rakennettu ennen vuotta luvulla rakennuksessa toimi Sirénin kahvila. Jo silloin talossa pidettiin tansseja ja muita kyläjuhlia luvulla talo siirtyi osuusliike Voiman omistukseen, joka vuokrasi talon kesäasunnoiksi työntekijöilleen. Myöhemmin rakennus siirtyi Kangasalan kunnalle. Tursolan koulun yhdistetty 1. ja 2. luokka toimi rakennuksessa vuosina Rakennusta on käytetty viime aikoina kudontatupana. (kuvat alla) Avoimesta kuistista osa on muutettu umpinaiseksi varastoksi. Parvula on rakennettu 1770-luvulla, jolloin se toimi Kuohun terveyskylpylän kaivohuoneena luvulla se siirrettiin Vääksyyn, jossa se oli Suomen ensimmäisen kansanopiston käytössä. Naisille tarkoitettu opisto aloitti toimintansa Parvula on sittemmin palvellut mm. Vääksyn työntekijöiden asuntona, kehruutyttöjen kotina ja sotilassairaalana. Nykyisin Parvulassa toimii nukketeatteri Hupilainen.

tarjotessaan taiteen nauttijoille mielenkiintoisia käyntikohteita. Kuhmalahden pappila on ollut keraamikko Teemu Luodon taiteilijakoti vuodesta 1971. Taidepappilan kuisti.

3 Tallin pihapiiri vuodelta ENTISET TALOUSRAKENNUKSET JA VARASTOHALLIT Kivinavettoja alettiin rakentaa Suomessa 1700-luvulla ja rakennuskausi päättyi 1900-luvun alkupuolella, jolloin tiili yleisesti otettiin navettojen rakennusmateriaaliksi. Maatalouden muuttuessa ovat rakennukset jääneet tyhjilleen. TaideTallin näyttelystä. Tallin tilalle Majaalahteen rakennettiin vuonna 1938 navetta, jonka toisessa päässä oli talli. Vuonna 1992 navettaan tehtiin laajennus, valettiin umpinainen lantala ja uusittiin peltikatto. Lihakarjan pito navetassa loppui vuonna Vuonna 2007 juhlittiin TaideTallin ensimmäisen näyttelyn avajaisia. Moni suuri rakennettu tila on soveltunut kokonsa vuoksi alkuperäisen käytön jälkeen liikuntatiloiksi. Suoraman liikuntahalli on aiemmin toiminut teollisuustilana. Sahalahden pitäjänmakasiini on rakennettu vuonna 1816 ja toimii nykyisin museona. Kun Suojeluskunta lakkautettiin v. 1944, siirrettiin hevostallin omistus Manttaalikunnalle. Talossa on toiminut veneveistämö ja 1960-luvulta lähtien kirjapaino vuoteen Talon toisessa päädyssä oli Yhteiskoulun puutyöluokka luvun alussa entisen kirjapainon tiloja käytti nuoriso. Rakennus palveli musiikkileikkikouluna luvuilla ja tällä hetkellä käyttäjinä ovat balettiopisto ja englanninkielinen leikkikoulu. Hevostalli pyritään palauttamaan alkuperäiseen käyttöönsä uudessa paikassa. (kuva alla)

rakennusmateriaaliksi. Maatalouden muuttuessa ovat rakennukset jääneet tyhjilleen. TaideTallin näyttelystä.

4 Kangasalan postitoimisto Ukkijärven maisemissa vuonna TYÖN AHERRUKSESTA HERKUTTELUHETKIIN Kahvila vuonna Kangasalan postirakennuksen on rakentanut Nikodemus Takanen ja postitoimisto toimi siinä vuosina Tämän jälkeen tiloja on käyttänyt kotileipomo. Välillä rakennus oli tyhjillään, mutta nyt ravintolassa ja kahvilakonditoriassa voi nauttia herkullisia antimia tunnelmallisessa ympäristössä. Erityisesti Keski-Euroopassa on vanhoihin linnoihin perustettu hotelli- ja ravintolatoimintaa. Hotellin, ravintolan tai kahvilan sijoittuminen vanhaan rakennukseen houkuttelee vieraita oleskelemaan tunnelmallisissa ja omaleimaisissa tiloissa. Kangasalan urkutehtaan konesali vuonna Kangasalan urkutehtaan rakennus on vamistunut v ja sitä on laajennettu vuonna Tehtaassa on rakennettu urkuja ja harmoneja. Suurin osa Suomen koulujen harmoneista on lähtöisin Kangasalta. Rakennus saneerattiin hotelliksi1990-luvulla. Nykysin rakennus on muutettu asunnoiksi. Eteläjulkisivu ja ravintolan terassi vuonna 2009.

Välillä rakennus oli tyhjillään, mutta nyt ravintolassa ja kahvilakonditoriassa voi nauttia herkullisia antimia tunnelmallisessa ympäristössä.

Kangasalan kirjakauppa on rakennettu vuonna 1914, omistajana K.A. Heino. Kirjakaupan tilat olivat pohjakerroksessa, kellarissa olivat hiilikellari ja kirjavarasto.

Kuva apteekin sisätiloista. Kangasalan apteekki muutti Ukkijärven rantaan apteekkari Helvi Veijolan rakennuttamaan taloon vuonna 1952. Apteekki siirtyi keskelle kylää vuonna 1971.

5 Kangasalan kirjakauppa on rakennettu vuonna 1914, omistajana K.A. Heino. Kirjakaupan tilat olivat pohjakerroksessa, kellarissa olivat hiilikellari ja kirjavarasto. Kirjakauppa toimi talossa luvun alkupuolelle asti. Sen jälkeen rakennuksessa on ollut toimistotiloja, mutta nyt se on ainoastaan asuinkäytössä. Kangasalan kirjakaupan kuva v Kuva apteekin sisätiloista. Kangasalan apteekki muutti Ukkijärven rantaan apteekkari Helvi Veijolan rakennuttamaan taloon vuonna Apteekki siirtyi keskelle kylää vuonna Sen jälkeen talo on ollut pääasiassa asuinkäytössä, mutta siinä on toiminut myös lakiasiain toimisto. Apteekin on suunnitellut arkkitehtitoimisto Inkeri ja Erkki Linnasalmi Helsingistä. Maastopyöräkilpailut Kyötikkälässä. Vanha apteekin talo Ruutanantien varressa. RAKENNUKSEN HISTORIA TUO ASUMISEEN TUNNELMAA Aikanaan toisessa käytössä olleet asuintilat ovat usein persoonallisia koteja, joissa seinät kuiskailevat tarinoitaan. Tehtaisiin on rakennettu loft-asuntoja, joissa tehdasmiljöön aktiivinen tunnelma on säilynyt. Kivijalkakauppojen siirtyessä eri paikkaan on tilat otettu asuinkäyttöön. Myös monet pienet rautatieasemat on muutettu odotushalleista kokonaan asumiseen soveltuvaksi. Suinulan asema rakennettiin vuosina pysäkin tyyppipiirustusten mukaan. Liikenteen kasvaessa rakennusta laajennettiin 1907 lähes kaksinkertaiseksi. Asemalla on ollut myös postitoimipaikka. Talo on toiminut asemakäytön jälkeen työhuoneena ja asuntona.

Kenraali Kalle Wilkama jakamassa kunniamerkkejä Pikonlinnan sotasairaalassa jatkosodan aikana. Pikonlinnan alue vuonna 1933. Kuvassa A- ja C- siipi, huoltorakennus ja Törmälä.

Sairaaloiden lukuisat rakennukset ja huoneet taipuvat asunnoiksi ja toimitiloiksi. Ilkon alueelle perustettiin lentovarustevarikko vuonna 1940. Päärakennus valmistui vuonna 1941.

6 Kenraali Kalle Wilkama jakamassa kunniamerkkejä Pikonlinnan sotasairaalassa jatkosodan aikana. Pikonlinnan alue vuonna Kuvassa A- ja C- siipi, huoltorakennus ja Törmälä. Etualalla viljelyspalstoja. POTILAAT JA SOTILAAT SIIRTYVÄT, RAKENNUKSET JÄÄVÄT Parantolan avoimet hallit päivämakuuta varten ovat vielä näkyvissä. Kuntosali. Linnea Kodin käytävä. Sisäkuva kasarmista. Sairaaloiden lukuisat rakennukset ja huoneet taipuvat asunnoiksi ja toimitiloiksi. Ilkon alueelle perustettiin lentovarustevarikko vuonna Päärakennus valmistui vuonna Sodan päätyttyä varikko lakkautettiin ja 1950 luvun alussa paikalle muutti ilmatorjuntapatteristo. Nykyään patteriston tilat ovat yrityskäytössä. Pohjois-Hämeen kuntien yhteinen tuberkuloosiparantolaa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1931 kauniille mäntymetsäalueelle Vesijärven rantaan Parantolana Pikonlinna toimi vuoteen Sota-aikana Pikonlinnasta tuli väliaikaisesti sotasairaala. Pikonlinnan sairaalana rakennukset toimivat vuoteen 2007 ja nykyään päärakennuksessa toimii yksityinen hoivapalvelukeskus. Rakennus on aktiivisessa käytössä, siellä sijaitsevat palvelukodit, kuntosali, lounasravintola, ruokapuoti, lymfaklinikka jne. Sodat ja niihin varustautuminen tuottavat sotilasmuistojen ohella poikkeuksellisia rakennuksia, jotka voidaan parhaimmillaan muuttaa rauhanajan helmiksi. Juhlatilaisuus ilmatorjuntapatteriston pihalla.

Samankaltaiset tiedostot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.