Kymenlaakson Liitto, Maakuntahallitus

Transkriptio

1 Kymenlaakson Liitto, Maakuntahallitus Vuoden maakunnalliset valinnat Kymenlaaksossa vuonna 2015 Kymenlaakson Kylät ry:n, Leader Sepran ja Leader Pohjois-Kymen Kasvun edustajista koottu valintatoimikunta kokoontui pohtimaan vuoden 2015 maakunnallisia valintoja vuoden kylästä, kylätoiminnan tiennäyttäjästä sekä maaseututoimijasta. Valintatoimikuntaan kuuluivat Leader Seprasta hallituksen puheenjohtaja Marko Koskiaho ja hallituksen jäsen Heikki Posti-Ahokas. Leader Pohjois-Kymen Kasvusta edustajina olivat hallituksen jäsenet Topi Seppälä ja Jukka Kemppinen. Kymenlaakson Kylät ry:tä valintatoimikunnassa edustivat puheenjohtaja Sami Porkka ja hallituksen jäsen Leena Borg. Valintatoimikunnan sihteerinä ilman äänivaltaa toimi Kymenlaakson Kylät ry:n Elina Seppänen. Ehdotus; Vuoden 2015 kymenlaaksolainen kylä Pyhällön alueen kylät Pohjois-Haminassa valtatie 26 kummallekin puolella levittäytyvä Pyhällön alue käsittää Pyhällön, Turkian, Salo-Turkian, Lankilan, Ihamaan sekä Vartti-Kitulan kylät. Pyhällön alueen kylien yhteisöllisyys ja yhteen hiileen puhaltamisen -meininki on vahvaa. Alueen perheet ja seurat ovat tiiviisti mukana kehittämässä ja toteuttamassa kylän toimintaa. Pyhällössä on toiminut Pyhällön kylätoimikunta jo vuodesta 1980 lähtien, kunnes vuonna 2013 toiminta päätettiin rekisteröidä. Syntyi Pyhällön kyläyhdistys ry, joka toimii nykyään aktiivisena järjestäjänä ja tiedottajana alueella. Kyläyhdistyksen kotisivut löytyy osoitteesta Pyhällön kyläyhdistyksen lisäksi alueella toimii aktiiviset metsästysseurat, osakaskunnat, urheilu- ja nuorisoseurat sekä Turkian VPK. Pyhällössä järjestetään tapahtumaa jos jonkinmoista vauvasta vanhempaan polveen. Tapahtumista tiedotetaan alueelle jaettavassa palveluluettelossa. Erittäin suosittu yleisömagneetti on vuodesta 1995 asti järjestetty kesätori, joka järjestetään viikottain aina juhannuksesta heinäkuun loppuun saakka. Kesätorilla on jo monena vuonna järjestetty perinteeksi muodostunut Vanhat koneet -näyttely kesän viimeisen torin yhteydessä. Aktiivisella otteella ja verkostoitumalla muiden tahojen kanssa on saatu järjestettyä kiinnostavia kesätoritapahtumia. Viime vuoden toritapahtumien

2 huipentumana Puolustusvoimien varusmiessoittokunta esiintyi Pyhällön kentällä. Pyhällön Kylät ry yhdessä Hamina-Tattoon toimikunnan kanssa järjestivät Pyhällön alueelle esimaistajaiset ennen seuraavana päivänä alkanutta varsinaista päätapahtumaa. Tätä esikatselmusta oli seuraamassa useampi sata henkilöä. Alueella sijaitsee myös Turkian lava, joka taitaa olla yksi seutukunnan vetävimpiä menopaikkoja Juhannuksena. Lavatoiminnan ja -tapahtumien pyörittäminen on yksi erinomainen esimerkki alueelta löytyvästä talkoohengestä. Alueella on otettu lasten ja nuorten harrastaminen varsin hyvin huomioon; lapsille järjestetään laulukilpailuja, näytelmäkerhoja, piirrustus- ja valokuvauskilpailuja, mehudiskoja kaksi kertaa vuodessa, sekä urheiluaktiviteetteja. Urheilukentällä on jääkiekon pelaamisen lisäksi vahva pesapallokulttuuri. Kylällä on myös vahva tanhuperinne 10 vuoden ajan on kylällä tanhuttu Satu Kirpun tahdittamana ja saatu myös kansallista tunnustusta. Kylän seutu pidetään siistinä keväisin järjestettävillä siivoustalkoilla, joilloin lähiympäristö sekä osa valtatie 26:n tienvarsista siivotaan puhtaaksi talkoovoimin. Puhuttaessa harrastamisesta ja talvilajeista, on tämän alueen kohdalla mainittava pulkkamäki, joka sijaitsee Lankilan kylällä. Yle Suomen Paras pulkkamäki -kisassa jaetulle toiselle sijalle tullut pulkkamäki kerää ympärilleen talvista toimintaa; Etelä-Suomen paras pulkkamäki -kilpailut ovat keränneet osanottajia henkeä, ja innostuttiinpa kylällä pulkkailusta niinkin paljon, että lähdettiin oma- ja sponsorirahoitusvoimin Saariselälle Pulkkailun maailmanmestaruuskisoihin, josta palattiin takaisin maailmanmestareina sekä hopeamitalin ja kahden pronssimitalin kanssa. Alueella toteutettuja hankkeita on muun muassa Alajärvi Kuntoon -hanke, jota hallinnoi Kannusjärven osakaskunta. Leader Sepran rahoittaman kehittämishankkeen päämääränä on kunnostaa Alajärvi eli Pieni Kannusjärvi. Hankkeen ansiosta asuinympäristö on parantunut ja viihtyvyys lisääntynyt. Leader Sepran rahoittamaa Öljylämmöstä maalämpöön -hanketta hallinnoi Turkian Tuiske. Hankkeessa seuratalo Puustellin lämmitysjärjestelmä muutetaan öljylämmityksestä maalämpöön, koska entisen järjestelmän ylläpitokustannukset ovat nousseet kohtuuttomiksi ja uhkaavat talon ylläpitomahdollisuuksia. Tavoitteena on turvata lähiseudun asukkaille ja yhdistyksille kokoontumispaikka erilaisiin tilaisuuksiin. Hankkeen aikana rakennetaan myös porakaivo. Oman alueen hankkeiden lisäksi Pyhällön alueen kylät ovat osallistuneet aktiivisesti muiden hallinnoimiin, laajemmalla alueella toteutettuihin hankkeisiin, kuten Kymenlaakson Kylät ry:n Arjen turva -hankkeeseen sekä Kyläportaali-hankkeeseen, jossa kylälle tuotettiin omat kotisivut.

3 Pyhälllön alueella pidetään myös säännöllisesti yhteyttä kaupungin toimiojoihin saaden tätä kautta kyläalueen ääntä kuuluviin. Kaupungin edustajien ja muiden kylien kehittämiseen vaikuttavien tahojen kanssa järjesteään keskusteluiltamia vähintään kerran vuodessa. Ehdotus; Vuoden 2015 kymenlaaksolainen kylätoiminnan tiennäyttäjä Tuomo Uutela Haminan vaakunalippua heiluttava, Ihamaalta kotoisin oleva Tuomo Uutela on Pyhällön kylien oma Puuhamies isolla P:llä. Hänen aktiivisuus järjestötoiminnassa sekä halu vaikuttaa ja auttaa ovat omiaan valintaperusteluissa. Pitkä lista herran toimista kertoo halusta olla mukana vaikuttamassa maaseudun tulevaisuuteen ja rikkoa rajoja järjestötoiminnassa. Tuomo Uutela toimii Ihamaan Py:n johtokunnan jäsenenä sekä sihteerinä, kolmen eri yksityistien hoitokunnan jäsenenä ja rahastonhoitajana sekä Pohjois-Vehkalahden Metsänystävät -järjestön sihteerinä ja rahastonhoitajana. Vuoden 2015 alusta alkaen hän on myös toiminut Kymenlaakson Kylät ry:n hallituksen varajäsenenä edustaen ja puolustaen eteläisen Kymenlaakson kyliä. Viimeisempänä, muttei vähäisimpänä Tuomo Uutela on yli 40 vuoden ajan ollut mukana Kannusjärven osakaskunnan hoitokunnan jäsenistössä ja toimii tällä hetkellä hoitokunnan puheenjohtajana, jossa roolissa hän myös veti Alajärvi kuntoon -hanketta. Alajärvi kuntoon -hanke on Leader Sepran rahoittama kehittämishanke, jossa kunnostetaan Alajärvi eli Pieni Kannusjärvi. Hankkeessa niitetään kaislaa, raivataan rantapusikoita, ruopataan veneväylä, kunnostetaan Parkonkoski arvokalojen lisääntymisalueeksi ja pyydetään pois vähempiarvoista kalaa. Hankkeen ansiosta asuinympäristö on parantunut ja viihtyvyys lisääntynyt. Uutela on aikaisemminkin ollut aktiivisesti mukana eri järjestöjen toiminnassa sekä löytänyt vielä aikaa toimiakseen muun muassa EU-lomakeavustajana kouluttaen ja avustaen maaseututoimijoita tukiasioissa. Seuraavassa muutamia poimintoja hänen aikaisemmista saavutuksistaan ja luottamustehtävistä; Vehkalahden 4H -yhdistyksen johtokunnan jäsen sekä puheenjohtaja, Vehkalahden metsälautakunnan toiminta, Vehkalahden/Kaakon Metsänhoitoyhdistyksen hallitusjäsen, Metsäliiton edustajiston jäsen, Karjaportin edustajiston jäsen, Haminan Seudun Osuuspankin hallitusjäsen, Ihamaan Kilpi -järjestön johtokunnan jäsen sekä viimeisin puheenjohtaja, Ihamaan Seudun Pienviljelijäyhdistyksen johtokunnan jäsen, Kotkan Suomi-Unkari seuran hallituksen jäsen. Lisäksi Tuomo on ollut mukana vuonna 1980 perustetussa Pyhällön

4 kylätoimikunnassa, joka vuonna 2013 päätettiin rekisteröidä, ja perustettiin Pyhällön Kyläyhdistys. Hän on myös toiminut Leader Sepran hallituksessa hallitustyön sääntömääräiset vuodet. Poliittiselta uralta mainittakoon keskustan kunnallisjärjestön johtokunnan jäsenyys ja rahastonhoitajatehtävät, sekä kirkkovaltuuston toiminnassa mukana oleminen. Ehdotus; Vuoden 2015 kymenlaaksolainen maaseututoimija Pertti Halsola Nykyisestä Kouvolasta, Elimäen Teuroisista kotoisin oleva maanviljelijä Pertti Halsola on ollut mukana vaikuttamassa kylien kehittämisessä niin oman kylänsä, maakunnan kuin valtakunnallisellakin tasolla jo yli 40 vuoden aikana. Pohjalla on toiminta Teuroisten seudun maamiesseuran johtokunnassa vuodesta 1972 lähtien, sihteerinä ja puheenjohtajana 1990 alkaen. Maamiesseuran vastaanotettua Elimäen kunnalta Teuroisten ala-asteen kiinteistön, alkoi perustetun kylätalotoimikunnan myötä kylätoiminta liittyä yhdistyksen toimintaan Teuroisiin perustettiin kyläyhdistys, joka nykyään mm. hoitaa ja ylläpitää kylätaloa. Tämän puheenjohtajana Halsola on toiminut vuodesta 2012 alkaen. Maamiesseuran ja kyläyhdistyksen puheenjohtajana Halsola on mm. vetänyt kahta Leader -hanketta, joilla on parannettu kylätaloa sekä rakennettu kyläalueelle uimapaikka saunatiloineen. Hän on myös mukana tekemässä Niinimäki-Teuroinen-kyläparin kylälehteä sekä oli vuoden elimäkeläisen maaseutuvaikuttajan valitsevassa toimikunnassa vuoteen 2008 asti. Niin ikään hänen vetämänään kyläyhdistys on osallistunut aktiivisesti myös Kymenlaakson Kylien hankkeisiin. Lisäksi hän on toiminut aktiivisesti Kouvolan kaupungin kylien neuvottelukunnassa. Pohjois- Kymen kasvun hallituksessa hän on toiminut vuosina , ja ollut samaisen toimintaryhmän Kylätalot kuntoon -koordinointihankkeen ohjausryhmän jäsenenä Valtakunnallisesti vaikuttavinta työtä Halsola on tehnyt kylien vesihuollon saralla. Teuroisiin perustettiin vuoden 2002 lopulla vesiosuuskunta, jonka johtajana Halsola on ollut alusta alkaen ja vetänyt aluksi 125 liittyjän vesihuoltohankkeen. Varsin pian osuuskuntaan yhdistettiin toisen läheinen osuuskunta. Lisäksi uusia alueita on rakennettu niin että nykyisellään osuuskunnalla on 270 liittyjää.

5 Vuonna 2009 kuuden Pohjois-Kymenlaakson kunnan yhdistyessä nykyiseksi Kouvolaksi Halsola oli eräänä aktiivina ajamassa alueen osuuskunnille yhteistyötä. Tämän työn seurauksena perustettiin Kouvolan Vesiosuuskunnat ry, jonka puheenjohtajana nän on alusta alkaen toiminut. Tänä aikana Kouvolan vesiosuuskunnat on pyrkinyt ajamaan osuuskuntien etua ja edistämään niiden toimijoiden osaamista. Osaamista on edistetty mm. kahdella Leader-hankkeella, joiden vetäjänä Halsola on toiminut. Edelleen hän on ollut aktiivina saman yhteistyön laajentamiseksi valtakunnalliseksi: Halsola oli mukana syksyllä 2009 perustetun Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry:n pohja- ja perustustyössä ja on yksi perustamiskirjan allekirjoittajista. Tämänkin yhdistyksen hallituksessa hän on ollut alusta alkaen ja varapuheenjohtajana v alkaen. Näiden lisäksi Halsola on toiminut monissa muissa luottamustehtävissä, mainittavimpina Elimäen kunnanvaltuusto , Elimäen maaseutulautakunnan puheenjohtaja sekä Elimäen tuottajayhdistyksen varapuheenjohtaja 1990-luvulla.

6 Valintojen hallituskäsittelyt ja jatkotoimet Kymenlaakson Kylät ry, Leader Pohjois-Kymen Kasvu ja Leader Sepra ovat hallituksissaan käsitelleet ehdotukset. Kaikkien yhdistysten hallitukset olivat ehdotusten takana yksimielisesti. Pöytäkirjanotteet hallituskokouksista liitteenä. Toivomme, että valinta-asiat mahtuvat kokouksenne asialistalle. Maakunnalliset valinnat tulee ilmoittaa Suomen Kylätoiminta ry:lle mennessä. Kymenlaakson Kylät ry hoitaa tämän asian eteenpäin viemisen. Samoin hoidamme tiedotuksen lehtien ym. tiedotusvälineiden suuntaan eli toimitamme lehdistötiedotteen, joka on julkaisuvapaa kokouksenne jälkeen. Olemma alustavasti keskustelleet palkitsemistilaisuuksista, mutta mitään emme ole vielä lyöneet lukkoon. Ilmoitamme ajankohdasta mahdollisimman pian niiden varmistuttua. Aiemmin olemme toimineet niin, että Kymenlaakson Liitto on antanut voittajakylälle rahapalkinnon ja kunniakirjan, Kymenlaakson Kylät ry:ltä on tullut logotaulu ja kukat. Henkilöille olemme Kymenlaakson Kylät ry:n toimesta ojentaneet kunniakirjat ja kukat. Lisäksi tulemme anomaan Pertti Halsolalle kylätoiminnan kultaista ansiomerkkiä, mikäli kokouksessanne hyväksytte ehdotuksemme vuoden kymenlaaksolaisesta maaseututoimijasta. Tämä käytäntö sopinee tänäkin vuonna. Kouvolassa Sami Porkka valintatoimikunnan puheenjohtaja Kymenlaakson Kylät ry:n puheenjohtaja Elina Seppänen valintatoimikunnan sihteeri Kymenlaakson Kylät ry:n kyläavustaja Lisätietoja; Sami Porkka, p Elina Seppänen, p