PAPUA! OPAS TERVEYDENHUOLTOHENKILÖSTÖLLE KASVISYÖJIEN OHJAUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAPUA! OPAS TERVEYDENHUOLTOHENKILÖSTÖLLE KASVISYÖJIEN OHJAUKSEEN"

Transkriptio

1 PAPUA! OPAS TERVEYDENHUOLTOHENKILÖSTÖLLE KASVISYÖJIEN OHJAUKSEEN Maarit Aakko Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Aakko, Maarit. PAPUA! Opas terveydenhuoltohenkilöstölle kasvissyöjien ohjaukseen. Helsinki 2004, 89 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveysala, sairaanhoitaja (AMK). Tämä opinnäytetyö oli produktio, jonka tuotoksena oli terveydenhuoltohenkilöstölle suunnattu opas kasvisruokavalio-ohjaukseen. Opinnäytetyö käsitti oppaan lisäksi kirjallisen osuuden, jossa kuvattiin produktion lähtökohtia ja sen toteuttamisen prosessia. Produktion tuotoksen, PAPUA! Opas terveydenhuoltohenkilöstölle kasvissyöjien ohjaukseen, tavoitteena oli tuoda tietoa kasvissyöjien ohjauksesta helpossa ja selkeässä muodossa. Se suunniteltiin arkipäivän työvälineeksi hoito- ja ohjaustyöhön, ja tällä tavoin edistämään terveyttä. Ravitsemusohjauksen kohderyhmänä olivat kasvisruokavaliota, erityisesti vegaaniruokavaliota, noudattavat nuoret ja aikuiset asiakkaat. Oppaassa esiteltiin erilaisia kasvisruokavalioita ja niiden valintaan liittyviä perusteluja. Oppaassa käsiteltiin ravitsemusohjausta ja ravitsemuksen perustietoja yleisellä tasolla. Kasvisruokavalion ravitsemuksellista toteutusta tarkasteltiin Suomalaisten ravitsemussuositusten ja käytännön esimerkkien avulla. Terveyden edistäminen oli oppaan sisällön kehyksenä. Opinnäytetyön kirjallisessa osuudessa käsiteltiin terveyden edistämistä ja ravitsemusohjausta sekä terveydenhuollonhenkilöstöä niiden toteuttajana. Kirjallinen työ tuki oppaan sisältöä, määritellen samat kasvisruokavalioihin ja ravitsemukseen liittyvät käsitteet. Työssä tarkasteltiin tutkimuksia kasvisruokavalion yleistymiseen ja sen ravitsemukselliseen toteutukseen liittyen sekä ravitsemussuosituksia sen perustana. Kirjallinen osuus kokoaa yhteen, kuvailee ja arvioi koko opinnäytetyöprosessia. Asiasanat: kasvisravinto; vegetarismi; veganismi; ravitsemusneuvonta; terveyden edistäminen; produktio

3 3 ABSTRACT Aakko, Maarit. Vegetarian Nutrition: a Guide for Healthcare Workers. Language: Finnish. Helsinki pages, 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education; Bachelor of Nursing. The objective of my final project was to produce a guide for healthcare workers on vegetarian nutrition. The work contains a theory part and the guide of 33 pages. The guide is titled PAPUA! and designed to be a common tool for healthcare workers, such as nurses and public health nurses, encountering young people and adults who follow a vegetarian, especially a vegan diet. The goal of the guide was to provide information in a clear and easy format within the framework of health promotion. The guide introduces different vegetarian diets and some reasons behind them. The handbook contains general information on nutrition and nutritional guidance and counselling. Nutrient requirements in Finland are discussed from the vegetarian perspective. The theoretical background of the handbook is explained in the report part of the project. It is based on research done on the nutritional implementation of a vegetarian diet as well as on theory of nutritional counselling as a part of health promotion. The report supports the contents of the guidebook and describes and analyzes the process of the work. Keywords: vegetarian nutrition; vegan diet; nutritional counselling; health promotion; production

4 4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 2 ABSTRACT 3 1 JOHDANTO 6 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Työn aihealue ja rakenne Työn tarkoitus Työskentelyprosessi Suunnitelma Kuvaus 9 3 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Erilaiset kasvisruokavaliot Ravinto-opin kertaus 12 4 VALINTANA KASVISRUOKAVALIO Uskonnolliset taustat Eläinten oikeudet Ekologiset ja ekonomiset syyt Terveydelliset perustelut 18 5 RIITTÄÄKÖ RAVINTO? Suomalaiset kasvissyöjinä Kasvisruokavalion ravitsemuksellinen toteutuminen Kasvisruokavalio sekaruokavalion rinnalla Suomalaiset tutkimukset kasvisruokavalioista 24 6 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden edistämisen määritelmä Terveyden edistäminen osana sairaanhoitajan työtä Ravitsemusohjaus terveyden edistäjänä 28 7 RAVITSEMUSOHJAUS Ravitsemusohjaus terveydenhuollon tehtävänä Ravitsemusohjaus käytännön hoitotyössä Ravitsemusohjaustilanne Ruokavalion arviointi 33

5 5 7.3 Ravitsemussuositukset Suomalaiset ravitsemussuositukset Kasvisruokavalio suomalaisissa ravitsemussuosituksissa Kasvisruokavaliomalli 37 8 PAPUA!-OPAS Oppaan toteutus Rakenne Sisältö Ulkoasu Opas käytännön työssä Kohderyhmä ja toimintaympäristö Palaute POHDINTA Kokonaisuuden arviointi Ajatukseni työstä 47 LÄHTEET 49 LIITTEET 53 Liite 1. Oheiskirjallisuus 53 Liite 2. Papua!-opas Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

6 6 1 JOHDANTO Osa väestöstä valitsee kasvisruokailun elämäntavakseen: viimeisen 20 vuoden aikana kasvisyöjien määrä jopa moninkertaistui. Erilaisia kasvisruokavalioita ja niiden taustalla olevia syitä on lukuisia. Ideologiasta riippumatta tärkeintä jokaisessa ruokavaliossa on sen terveellinen ja monipuolinen toteuttaminen. Kasvisravinto edellyttää huolellista perehtymistä. Jotkut henkilöt hankkivat tietoa omatoimisesti, mutta joillakin kasvisravinto tarkoittaa ainoastaan lihan poisjättämistä. Erityisesti pitkällä tähtäimellä ravinto vaikuttaa terveyteemme ja hyvinvointiimme merkittävästi. Kasvisruokavalion perustiedot ja käytännön vaatimukset on syytä hallita jo alkuvaiheessa, siirtyi siihen sitten nuorena tai iäkkäämpänä, jotta se edistäisi ja ylläpitäisi terveyttä. Terveydenhuollon henkilökunta, esimerkiksi kouluterveydenhoitajat, ovat lähimpiä ammattilaisia opastamaan ja ohjaamaan asiakkaitaan ravitsemukseen ja terveyteen liittyvissä asioissa. Tämän toiminnallisen opinnäytetyö tuotos, Papua! Opas terveydenhuoltohenkilöstölle kasvissyöjien ohjaukseen, on nimensä mukainen käsikirja kasvisruokavaliota noudattavien asiakkaiden kanssa tehtävään ohjaustyöhön. Se sisältää perustietoutta kasvisruokavaliosta ja sen terveellisestä toteuttamisesta sekä siihen ohjaamisesta. Oppaan lisäksi opinnäytetyö käsittää kirjallisen osuuden, jossa esitellään kasvisruokavalion ravitsemuksellista toteutumista siitä tehtyjen tutkimusten valossa sekä Papua! -oppaan suhdetta ammatillisiin käytäntöihin.

7 7 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1 Työn aihealue ja rakenne Tämä opinnäytetyö on produktio, jonka tuotoksena on terveydenhuoltohenkilöstölle suunnattu opas kasvisruokavalio-ohjaukseen. Produktio on lyhytkestoista kehittämistoimintaa, joka johtaa rajattuun tuotokseen. Sen tarkoituksena on kehittää työvälineitä käytännön toimintaan. Opinnäytetyön ollessa produktio, muodostuu se itse tuotoksesta ja siihen liittyvästä kirjallisesta osuudesta. (Kainulainen, Gothoni & Pesonen 2002, 32.) Opinnäytetyön kirjallinen osuus käsittelee produktion toteuttamisen taustoja ja tavoitteita sekä sen viitekehystä. Siinä kuvataan myös työskentelyprosessin suunnittelua, sen kulkua ja arviointia. Kirjallisesta osuudesta ilmenevät ammatillisiin käytäntöihin liittyvät perustelut produktion työstämiselle. (Kainulainen ym. 2002, 34.) Produktion tuotos, tässä tapauksessa Papua!-opas, liitetään erillisenä työhön. Kirjallisessa osuudessa esitellään erilaisia kasvisruokavalioita, ravitsemukseen liittyviä käsitteitä ja yleisiä perusteluja kasvisruokavalioille. Siinä tarkastellaan tutkimuksia kasvisruokavalion yleistymiseen ja sen ravitsemukselliseen toteutukseen liittyen sekä ravitsemussuosituksia sen perustana. Kirjallinen osuus sisältää myös teoriaa ravitsemusohjauksesta terveyden edistäjänä sekä terveydenhuoltohenkilöstöä sen toteuttajana. Opasta käsitellään sen toteuttamisen sekä käytännön näkökulmasta. Alussa kuvataan opinnäytetyön prosessia, lopussa arvioidaan ja pohditaan valmistunutta kokonaisuutta. 2.2 Työn tarkoitus Tämän työn tarkoitus on tuottaa arkipäiväiseksi työvälineeksi soveltuva opas kasvisruokavaliosta. Se on suunnattu terveydenhuoltohenkilöstölle, esimerkiksi sairaan- ja terveydenhoitajille, jotka kohtaavat kasvisruokavaliota noudattavia asiakkaita työssään.

8 8 Oppaan tavoitteena on olla terveydenhuoltohenkilökunnan ravitsemusohjaustyöhön soveltuva tietolähde ja näin tukea heidän osaamistaan kasvisruokailijoiden parissa. Kirjallisen osuuden tarkoituksena on esittää perustelut oppaan paikasta ja suhteesta ammatillisiin käytäntöihin. Kuten julkaisussa Toimintaohjelma kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi (2003, 30, 45) todetaan, on terveyden- ja sairaanhoitajien vastuu ravitsemusohjauksessa ja -hoidossa suuri. Siinä muistutetaan myös, että kasvisruokavalion noudattaminen edellyttää perustietoja ja halua sen riittävän monipuolisesta koostamisesta; erityisesti nuorten korostetaan tarvitsevan tällaista tukea esim. kouluterveydenhuollosta. Papua!-opas on produktio, jonka tavoitteena on tuoda tietoa kasvissyöjien opastamisesta terveydenhuollon henkilöstölle helpossa ja selkeässä muodossa. Se on suunniteltu arkipäivän työvälineeksi hoito- ja ohjaustyöhön ja pyrkii tällä tavoin omalta osaltaan kehittämään palveluja sekä parantamaan käytäntöjä terveyden edistämisen työssä. 2.3 Työskentelyprosessi Suunnitelma Opinnäytetyöni aihe lähti kehittymään Terveys ja sairaus -opintokokonaisuuden aikana toteuttamastani pienryhmäohjausharjoituksesta, jossa yhdessä toisen sairaanhoitajaopiskelijan kanssa opastin kuvitteellista yläasteikäisten kasvissyöjien ja kasvissyönnistä kiinnostuneiden pienryhmää. Pidin kokonaisuuden suunnittelusta sekä sain hyvää palautetta esityksestä. Tämän kannustamana aloin pohtia mahdollisuuksiani mielenkiintoisen aiheen hyödyntämisestä ja laajentamisesta opinnäytetyössäni. Idea kehittyi oppaaksi, joka tukisi kasvisruokailijoiden ohjausta terveydenhuollon arjessa. Istuessani Hellströmin ja Koiviston (2002) opinnäytetyönluovutusseminaarissa, jossa he esittelivät työnsä Luopumalla vähästä saa tilalle paljon uutta kokemuksia kasvisruoan vaikutuksista, ajatukseni sai uutta tuulta: työpari esitti uudeksi opinnäytetyön aiheeksi sairaanhoitajien käyttöön tarkoitettua kasvisravinto-opasta. Ehdotus tuki täsmälleen jo pohtimaani ideaa ja päätin ottaa haasteen vastaan.

9 9 Ensimmäisten tiedonhakujen jälkeen tein alustavan suunnitelman tulevasta opinnäytetyöstä samassa opintokokonaisuudessa syksyllä Idea hyväksyttiin ja jatkoin aiheen parissa. Vuonna 2003 työ ei edistynyt toiminnan tasolla, mutta kypsyi kuitenkin mielessä. Keväällä 2004 oman motivaation tarkastelun jälkeen ryhdyin kunnolla toimiin, tiedonhakuun ja kirjoittamiseen sekä seminaariesitykseen valmistautumiseen, jossa esittelin opinnäytetyösuunnitelmani Kuvaus Valitsin tämän aiheen, koska kasvisruokavalio on kiinnostanut minua hyvin nuoresta iästä alkaen. Tiesin, että oppaan laatiminen tulee viemään paljon aikaa ja vaatii paneutumista. Siksi halusinkin aiheen, johon mielenkiinto varmasti riittäisi. Venytin opinnäytetyöseminaariin osallistumista ja ohjaajan etsimistä, koska olin sillä hetkellä hieman epävarma onnistumisestani. Lopulta päätin: Jos onnistun, se on hyvä. Jos en onnistu, ei se mitään. Joka tapauksessa hyötyisin aiheen työstämisestä, koska voisin oppia siinä itsekin lisää. Pahimmassa tapauksessa joutuisin vain tekemään opinnäytetyöni jollain toisella tavalla ja korkeintaan myöhästyisin alkuperäisestä valmistumispäivämäärästä eikä sekään haittaisi. Seminaarityöhön valmistautuminen vei minulta muutaman viikon intensiivistä aikaa työn parissa. Tosin sen jälkeen olin jälleen ymmällä siitä mihin jatkaisin. Sopivasti tuona hetkenä sain työlleni ohjaajan, joka kannustaen auttoi minua löytämään oikeaan suuntaan, eteenpäin. Olen tehnyt tätä opinnäytetyötä puolipäivätyöni ohessa. Onneksi sain pitkän ajanjakson, jolloin pystyin linnoittautumaan kotiini moneksi päiväksi kerrallaan lähdekirjallisuuden ja tietokoneen pariin. Sopivasti sijoitetut työvuorot katkaisivat opiskeluni aina niin, etten pystynyt pohtimaan opinnäytetyötä sentään ihan jatkuvasti. Näin paluu tämän työn ääreen, oli pakollisen tauon jälkeen odotettua, tuoden mukanaan uusia ideoita sekä levännyttä arviointikykyä.

10 10 3 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 3.1 Erilaiset kasvisruokavaliot Kasvisruokavalioksi luokiteltavia ruokavalioita on monenlaisia, riippuen henkilön perusteista ryhtyä kasvissyöjäksi tai kulttuurista, jossa hän on kasvanut. Jotkut noudattavat valitsemaansa ruokavaliota ilman poikkeuksia, kun taas toiset saattavat ilmaista noudattavansa tiettyä kasvisruokavaliota, vaikka satunnaisesti käyttäisivätkin ruokia, jotka eivät määrittelemäänsä ruokavalioon kuulu. Erilaisten kasvisruokavalioiden tuntemus on olennaista ravitsemusohjaksen kannalta. Ruoka-aineiden käytön rajoituksista riippuen, on kullakin ruokavaliolla erilaisia seikkoja, joihin tulee kiinnittää huomiota niiden ravitsemuksellista toteuttamista tarkastellessa. Alla määritellään yleisimpiä kasvisruokavalioita. Vaikka itse opas paneutuu vegaaniruokavalion toteuttamiseen, on syytä esitellä muut näkökulman laajentamiseksi edes maininnan tasolla. Jotkin seuraavista ruokavalioista esiintyvät tässä työssä tutkimuksia tarkasteltaessa. Veganismi Kasvisruokavalio, joka pohjautuu ainoastaan kasvikunnan tuotteisiin. Vegaani ei nauti mitään eläinkunnan tuotteita, näin ollen ei myöskään maitotuotteita. Ruokavalio koostuu viljoista, papu- ja palkokasveista, sienistä, juureksista, vihanneksista, siemenistä, pähkinöistä, hedelmistä ja marjoista. (Jäntti 2001, 10; Räsänen 2000, 61.) Laktovegetarismi Kasvisruokavalio, jossa käytetään vegaaniruokavaliossa mainittujen raaka-aineiden lisäksi myös erilaisia maitotuotteita kuten juustoa, jogurttia, viiliä ja piimää (Räsänen 2000, 61).

11 11 Lakto-ovovegetarismi Kasvisruokavalio, jossa käytetään vegaaniruokavaliossa mainittujen raaka-aineiden lisäksi erilaisia maitotuotteita sekä kananmunaa (Räsänen 2000, 61). Semi-vegetarismi Pääpiirteiltään kasvisruokavalion kaltainen, mutta ruokavaliossa käytetään silloin tällöin vaaleaa lihaa tai kalaa (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, 61). Elävä ravinto Kokonaisvaltainen elämäntapaohjelma, jonka kulmakivenä on täysin kasvikunnan tuotteisiin pohjautuva kasvisruokavalio. Elävän ravinnon syöjät valmistavat ruokansa kuumentamatta, hyödyntäen mm. idättämistä, hapattamista ja mehustusta. Elävän ravinnon toteuttamiseen kuuluu olennaisesti myös liikunta, elimistön puhdistautuminen (mm. paasto) ja ylipäätään terveelliset elämäntavat. (Elävän ravinnon yhdistys ry 2004; Ervamaa 1983.) Makrobiotiikka Kokonaisvaltainen elämäntapa, jossa ruokavaliossa huomioidaan itämaisen perinteen jin ja jang -vastaparit. Tasapainoinen makrobioottinen ruokavalio koostuu samanlaisista raaka-aineista kuin vegaaniruokavaliossa, mutta tarpeen vaatiessa siihen lisätään myös eläinkunnan tuotteita kuten kalaa. Muun muassa ilmastolliset olosuhteet, ikä, terveydentila ja muut yksilölliset seikat vaikuttavat ruokavalion koostamiseen. (Kushi 1989, ) Fennoveganismi Kasvisruokavalio, jossa otetaan huomioon ruoka-aineiden luonnonmukaisuus, yksinkertaisuus ja kotimaisuus. Fennovegaani suosii vuodenaikaan sidottuja raaka-aineita sekä pyrkii syömään ruoan mahdollisimman tuoreena ja käsittelemättömänä. Muun muassa ruoan säteilyttämistä, geenimuuntelua, lisäaineita pyritään välttämään. (Jäntti 2001, 10, 13.)

12 Ravinto-opin kertaus Työssä käsitellään useita ravitsemustieteellisiä tutkimuksia, joiden tulkitsemisessa tarvitaan ravitsemuksen perustietoja ja -termejä. Avaan peruskäsitteet tähän kirjalliseen työhön kokonaisuuden hahmottamiseksi. Myös oppaassa on osio ravitsemuksen perusasioista. Energiaravintoaineet Energiaravintoaineita ovat hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit. Näitä ravinnon aineosia elimistö voi käyttää energian tuottamiseen. Niiden lisäksi elimistö pystyy käyttämään alkoholia energianlähteenään. Hiilihydraatteihin luettava ravintokuitu ei sinänsä tuota energiaa elimistöön. (Mutanen & Voutilainen 2000, 104.) Hiilihydraatit Hiilihydraatit voidaan ryhmitellä kolmeen pääryhmään ravintomerkityksen perusteella: sokerit, tärkkelys ja kuituaineet. Hiilihydraattien pääasiallinen tehtävä on toimia solujen energianlähteenä ja myös turvata verenkierrossa vakaa sokeritaso. Ne osallistuvat myös solujen välisen yhteyden ylläpitämiseen sekä rakennusaineina eri puolilla elimistöä. Imeytymättömillä hiilihydraateilla eli ravintokuiduilla on keskeinen merkitys suoliston normaalille toiminnalle sekä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnalle. Ravintokuidut jaetaan liukenevaan kuituun, jota on runsaasti marjoissa, hedelmissä ja palkokasveissa sekä liukenemattomaan kuituun, jota on enemmän viljassa. (Mutanen & Voutilainen 2000, ; Peltosaari 2002, 44.) Rasvat Ravinnon rasvoista puhuttaessa tarkoitetaan kaikkia rasva-aineita eli lipidejä. Kehon ja ravinnon rasvoista suurin osa (95 %) on nk. triglyseridejä eli neutraaleja rasvoja ja pienempiä määriä muita rasva-aineita kuten fosfolipidejä ja kolesterolia. Triglyseridit koostuvat rasvahapoista. Rasvahapot jaetaan kolmeen ryhmään: tyydyttyneet, mono- eli kertatyydyttymättömät ja poly- eli monityydyttymättömät rasvahapot. Monityydyttymättömät linoli- ja alfalinoleenihapot ovat välttämättömiä rasvahappoja. Näitä tarvitaan kaikkien solujen ja aktiivisesti toimivien kudosten lipidien ja eräiden hormonin kaltaisten aineiden valmistamiseen. Muita rasvahappoja elimistö pystyy muuttamaan toisista

13 13 rasvahapoista tai rakentamaan hiilihydraateista ja proteiineista. Fosfolipidejä tarvitaan erityisesti aivo-, hermo- ja maksakudosten aineenvaihdunnassa. Kolesterolia elimistö käyttää mm. solujen, sappisuolojen ja hormonien rakentamiseen. Sitä on ainoastaan eläinkunnan tuotteissa, mutta elimistö pystyy valmistamaan sitä tarvitsemansa määrän. Ravinnon rasvat kuljetetaan elimistössä lipoproteiineihin (VLDL, LDL, HDL) sidottuna. Tyydyttynyt rasva sekä transrasvahapot kohottavat seerumin LDL-kolesterolia, jolla on yhteys sydän- ja verisuonitautien vaaraan. Moni- ja kertatyydyttymättömät rasvahapot puolestaan alentavat seerumin LDL-kolesterolia. Transrasvahapot ovat esim. teollisesti kovetettuja tyydyttymättömiä rasvahappoja. Ne käyttäytyvät elimistössä tyydyttyneiden rasvahappojen tapaan. (Mutanen & Voutilainen 2000, ; Peltosaari 2002, 62 72; Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, ) Proteiinit Proteiinit rakentuvat tietyssä järjestyksessä olevista aminohapoista. Niistä yhdeksän katsotaan olevan välttämättömiä elimistölle, koska se ei pysty itse valmistamaan kyseisiä aminohappoja. Proteiinien keskeisin tehtävä on olla rakennusaineina kudosten ja elintärkeiden yhdisteiden (esim. entsyymien, hormonien ja kuljettajaproteiinien) synteesissä. Merkittävää ravinnosta saatavasta proteiinista on kokonaisproteiinipitoisuus sekä proteiinien sisältämien välttämättömien aminohappojen määrä ja suhde verrattuna aminohappojen tarpeeseen. Samalla aterialla nautittavat kaksi tai useampi proteiinin lähdettä voivat täydentää toistensa aminohapposisältöä niin, että se vastaa elimistön tarpeita. (Peltosaari 2002, 75.) Vitamiinit Vitamiinit ovat orgaanisia (eli eloperäisiä) ravintoaineita. Ne ovat kaikki rakenteellisesti erilaisia eivätkä näin muodosta kemiallisesti samankaltaisten ryhmää kuten rasvat, hiilihydraatit ja proteiinit. Vitamiineja tarvitaan vain pieniä määriä, mutta ne ovat välttämättömiä elintärkeiden tapahtumien säätelyssä. Niitä ei muodostu elimistössä ainakaan riittäviä määriä. Suositeltavat saantimäärät vaihtelevat mikrogrammasta muutamaan kymmeneen milligrammaan. Niiden puuttuminen ravinnosta aiheuttaa tietyn puutossairauden, joka voidaan estää jo pienilläkin vitamiinimäärillä (minimitarve). On huomioitava, että ruoan käsittelyssä tapahtuu vitamiinien liukenemista ja inaktivoitumista, mikä aiheuttaa joidenkin vitamiinien häviötä. Vitamiinit voidaan jakaa kahteen pääryhmään: rasvaliukoiset ja vesiliukoiset vitamiinit. (Peltosaari 2002, )

14 14 Rasvaliukoiset vitamiinit eivät liukene ruoka-aineiden ja elimistön veteen vaan ainoastaan rasvaan. Ne imeytyvät elimistössä rasvojen tavoin, ja tarpeen ylittävät määrät elimistö varastoi tavallisesti maksaan tai rasvakudoksiin. Liian suuret määrät aiheuttavat myrkytysriskin. Rasvaliukoisia vitamiineja ovat A- (eli retinoli), D-, E- ja K-vitamiini. (Peltosaari 2002, 117.) Vesiliukoiset vitamiinit liukenevat helposti ruoan ja elimistön nesteisiin. Ne varastoituvat vain lyhytaikaisesti ja rajallisissa määrissä, minkä vuoksi niiden säännölliseen saantiin on kiinnitettävä huomiota. Elimistön tarpeen ylittävät määrät erittyvät suurimmaksi osaksi virtsaan; eräillä vesiliukoisilla vitamiineilla on haittavaikutuksia ylisuurina annoksina. Vesiliukoisiin vitamiineihin lukeutuvat B-ryhmän vitamiinit (tiamiini eli B 1 -, riboflaviini eli B 2 -, niasiini, pyridoksiini eli B 6 -, pantoteenihappo, foolihappo eli folaatti, biotiini, ja B 12 -vitamiini) ja askorbiinihappo eli C-vitamiini. (Peltosaari 2002, 117, ) Kivennäisaineet Kivennäisaineiksi kutsutaan ravinnon palamatonta ja haihtumatonta osaa, tuhkaa, joka on muodostunut epäorgaanisista alkuaineista. Nämä ovat ruoassa joko epäorgaanisina suoloina tai sitoutuneina orgaanisiin yhdisteisiin. Kivennäisaineilla on keskeinen merkitys kudosten muodostukselle, elimistön elintärkeiden yhdisteiden rakentumiselle ja elintoimintojen säätelylle. Jokaisella kivennäisaineella on omat erityistehtävänsä. Kuten vitamiinien kohdalla, kivennäisaineet ovat haitallisia, jos niitä tulee elimistöön suuria määriä. Jotkut kivennäisaineista ovat välttämättömiä ja jotkut ovat haitallisia jo pieninä annoksina. Välttämättömiä kivennäisaineita, joita elimistössä on alle 0,01 % kuivapainosta, kutsutaan hivenaineiksi; runsaasti esiintyviä kutsutaan makrokivennäisaineiksi. Kivennäisaineita ovat mm. kalsium, fosfori eli fosfaatti, kalium, magnesium, rauta, sinkki, jodi ja seleeni. Näille kivennäisaineille Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanut päivittäiset saantisuositukset. On myös muita kivennäisaineita, mutta niiden vaikutusmekanismeja ei tunneta kovin hyvin. (Peltosaari 2002, )

15 15 4 VALINTANA KASVISRUOKAVALIO Kasvissyönnin historia lännessä ulottuu pitkälle ennen ajan laskun alkua. Myöhemminkin muun muassa useiden filosofien tiedetään noudattaneen kasvisruokavaliota. Keskeisiä ruokavalion valintaan liittyviä periaatteita olivat mm. asketismi, eettiset näkemykset sekä mielenrauhan saavuttaminen. Kasvisruokavalio voitiin valita myös terveydellisistä syistä. Nämä perustelut ovat eläneet satojen vuosien ajan, rinnallaan myös yksinkertaisuus ja luonnonmukaisuus kuten tänäkin päivänä. (Partinen 2001, ) Ruoan sosiologisia merkityksiä käsittelevässä artikkelikokoelmassa Twigg (1983, 20) mainitsee kasvisruokavalion valinnan takana olevien perustelujen perinteisesti jakautuvan neljään ryhmään: terveys, eläinten hyvinvointi, ekonomiset ja ekologiset syyt sekä hengellisyys. Vaikka nämä ensisilmäyksellä vaikuttavat hyvin erilaisilta, näkee Twigg ne samalla laajemmasta näkökulmasta. Hänen mielestään näillä syillä on yhteys, jossa toinen perustelu voimistaa toistaan. Myöhemmin esiteltävässä kasvisruokavaliota koskevassa tutkimuksessa (Talvia & Räsänen 2001, 17), eräs haastateltavista päätyy pohdinnallaan samankaltaiseen tulokseen: No yleensä se on päällimmäisenä niinku et ei haluu syödä lihaa, ei haluu tappaa eläimiä. --- Sit niillä [muilla syillä] niinku tavallaan puolustellaan sitä, et miks tää on nii hyvä vaihtoehto. 4.1 Uskonnolliset taustat Kasvissyönti liittyy jossain muodossa useaan uskontoon. Vaikka kristinuskon parissa kasvissyönti ei ole noussut yleiseksi valinnaksi, esiintyy kasvissyönti joissain luostareissa kasvissyönti paastopäivinä, jolloin ei syödä lihaa. (Laitila 2001, 29.) Kuitenkin esimerkiksi Suomen Adventtikirkon (2004) antamissa kristityn elämäntapaohjeissa suositellaan kasvisruokaa kaikille: Mutta Jumalan alkuperäiseen ihmiselle laadittuun ruokavalioon ei sisältynyt liharuokaa, koska se olisi merkinnyt eläinten tappamista ja koska monipuolinen kasvisruoka on parasta ihmisen terveydelle

16 16 Joissain hindulaisuuden suuntauksissa kasvissyöntiä pidetään ainoana oikeana valintana. Sitä perustellaan väkivallasta pidättäytymisellä, ahimsalla, jolla kunnioitetaan eläviä olentoja. (Laitila 2001, ) Hindulaisuuden oppeja kannattava Suomen Krishnaliike (2004) allekirjoittaa edellisen ajatuksen lisäksi myös syyn ja seurauksen, karman, lain: Eläimillä on aivan samanlainen sielu kuin ihmisilläkin, joten niiden tappaminen merkitsee niiden luonnollisen sielunvaelluksen häiritsemistä. Turhan kärsimyksen aiheuttaminen muille eläville olennoille tuo huonoa karmaa muassaan. Krishna-liikkeen edustajille kasvisruoka antaa pohjan myös hengelliseen kasvuun: Hyvyyden luonnonlaadun vallassa oleva ravinto on makeaa, mehukasta, vahvistavaa ja herkullista Voidakseen elää tervettä ja tasapainoista elämää, ihmisen on kohottava hyvyyden luonnonlaadun tasolle. Siksi on syötävä hyvyyden vallassa olevaa ravintoa. Tällainen ravinto mahdollistaa myös henkisen elämän harjoittamisen. (Suomen Krishna -liike 2004) Buddhalaisessakin perinteessä kasvissyönnillä on merkittävä rooli, kuitenkin eri suuntauksissa eri tavoin tulkittuna (Laitila 2001, 31). Helsingin buddhalainen keskus (2004) esittelee viisi eettistä suuntaviivaa, joista kaikki buddhalaiset ovat yhtä mieltä. Niistä ensimmäisen voi tulkita suosimaan kasvissyöntiä: Tulee pidättyä tuottamasta vahinkoa muille eläville olennoille. Keskuksen kotisivuilla olevan kirjoituksen mukaan edellä mainittu eettinen ohje kehottaa pidättäytymään kaikista teoista, jotka voivat vahingoittaa eläviä olentoja niin fyysisesti kuin psykologisesti ja henkisesti. Moni ymmärtää tämän kehotuksena kasvissyöntiin, ja myös maitotuotteiden ja munien välttämiseen. Muissakin uskonnollisissa tai tiettyä kokonaisvaltaista elämäntapaa korostavissa liikkeissä, joiden edustajia löytyy Suomesta, kasvissyönti on osa aatetta. Esimerkiksi makrobioottinen elämäntapa olettaa ravinnon laadun vaikuttavan ihmisen ruumiiseen, mieleen ja henkiseen olemukseen. Tärkeää on oikealla tavalla valittu, tasapainottava, ruokavalio, joka on pääosin kasvikunnasta koostuva. (Kushi 1989, ) Teosofinen maailmankatsomus suosii kasvissyöntiä monien perustelujen varjossa, niin henkisen kehittymisen apuna kuin eläinten kärsimyksen huomioiden: Lihansyöjille lankeaa vastuu sekä teurastuksen hirmuista että kaikista nälän ja janon ja pelon tuskista, joita eläinraukkojen täytyy kestää kuljetuksen aikana, jotta ihminen saisi tyydyttää lihanhalunsa. (Besant 1907). Eläinten hyvinvoinnin huomiointi esiintyy ajassamme myös itsenäisenä aatteena.

17 Eläinten oikeudet Eläinten hyvinvoinnin puolustaminen ei nosta ydinkysymykseksi sitä, saako eläintä tappaa, vaan sen, kuinka tuotantoeläimet voivat. Olennaisia seikkoja hyvinvoinnissa ovat terveys, kivun ja pelon välttäminen sekä mahdollisuus toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistarpeita. Eläimiä kasvatetaan olosuhteissa, jotka ovat eläimen lajinmukaiseen käyttäytymiseen peilaten puutteellisia, esimerkiksi häkit ovat pieniä ja liikunnan mahdollisuudet vähäisiä. Osa kasvissyöjistä luopuu lihasta, koska eivät ylipäätään hyväksy eläinten käyttöä ravinnoksi, osa luopuu kannanottona edellä kuvattuja puutteellisia kasvatusoloja kohtaan. (Manninen-Leivo, Telkänranta & Valros 2001, ) Eläimiä ei ole lupa enää sivuuttaa, kirjoitetaan eläinten oikeuksia käsittelevässä artikkelissa. Eläinten oikeuksilla tarkoitetaan vaatimusta, että eläimet huomioitaisiin poliittisessa päätöksen teossa. Kirjoittajan mukaan yhteiskuntamme kohtelee eläimiä edelleen, niin kuin ne eivät tuntisi kärsimystä, mainiten esimerkkinä turkis- ja lihateollisuuden, joka käyttää eläimiä pelkkänä materiaalina ja raaka-aineena. Lopuksi esitetään eläinten perusoikeudeksi oikeus tuskattomaan elämään ja samalla kysytään retorisesti: Pitäisikö eläimillä olla oikeus elämään? (Vilkka 2001, ) 4.3 Ekologiset ja ekonomiset syyt Ympäristönsuojelu on joillekin kasvissyönnin motiivi. Ympäristöstä huolissaan olevat ihmiset pohtivat lihankulutuksen vaikutuksia ympäristöön ja he haluavat pienentää ympäristökuormitusta omalta osaltaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat ympäristöä kuormittavat päästöt, kuten hiilidioksidipäästöt, joita lihatuotannon vaatima suuri energiankulutus aiheuttaa ja muut maatalouden päästöt, joita valtavan tuotantoeläinten määrän ruokkiminen ja kasvattaminen tuottavat. Muita ongelmia ovat vedenkulutus, joka lihateollisuudessa on huomattavasti kasvisten tuottamista suurempaa ja maapallon pinta-alan käyttö, josta suuri osa tarvitaan rehuviljelmille ja laitumille. Kasvissyöntiä puolustavat ympäristöasiantuntijat ja aktivistit ovat myös huolissaan ruoan riittävyydestä maapallon alati kasvavalle väestölle. (Tengvall 1995; Holm 2001, )

18 Terveydelliset perustelut Tasapainoisesti ja suositusten mukaisesti kootun kasvisruokavalion uskotaan edistävän terveyttä (ks. esim. Rauma 2001). Jotkut kasvissyöjät viittaavat kasvisruokavalion terveydellisiin vaikutuksiin. Kasvissyöjien on raportoitu olevan sekaruokavaliota syöviin verrattuna harvemmin lihavia ja ruokavalion ilmeisesti vähemmän valtimonkovettumatautia aiheuttava kuin tavallinen suomalainen sekaravinto. Mahdollisesti myös vähäisemmän suolankäytön ja ruokavalion suuren kaliumpitoisuuden ansioista vegetaristien verenpaineen on todettu olevan keskimääräisesti matalampi kuin sekaruokaa syövien. (Räsänen 2000, 63.) Toisaalta heidän terveyteensä vaikuttavat myös muut terveydelle edulliset elämäntavat kuten liikunta, alkoholin kohtuullinen käyttö ja vähäisempi tupakointi. (ks. esim. Ovaskainen & Kaartinen 1999, 2636.) Yllä mainittujen tulosten nimissä tai niiden toivossa, erilaisilla kasvisruokavalioilla saatetaan pyrkiä sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. (Kekki & Eränen 2001, 73.)

19 19 5 RIITTÄÄKÖ RAVINTO? Kasvisruokavaliota on tärkeää toteuttaa ravitsemuksellisesti oikein. Eläinperäisten ruoka-aineiden jättäminen ruokavaliosta asettaa haasteita hyvinvoinnille. Kasvisruokavalion onnistumisesta on tehty useita ulkomaalaisia tutkimuksia, eri näkökulmista. Myös suomalaisten ruoankäyttöä ja ravitsemusta koskevaa tietoa tuotetaan runsaasti. Joitain kasvissyöntiä kuvaavia tutkimuksia on toteutettu Suomessa (Lahti-Koski 2000, 27). Kuitenkaan kansainvälisiä tutkimuksia ei voi verrata suoraan Suomen olosuhteisiin. Erityispiirteenä suomalaisesta ruokavaliosta nousee D-vitamiinin saatavuus, koska talviaikaan auringonvalon vähäisen määrän vuoksi sen saanti saattaa jäädä vähäiseksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003). Kotimaisten ruokailutottumusten ja ruoan saatavuuden suhteen on hyödyllistä tarkastella Suomen olosuhteissa tehtyjen tutkimusten tuloksia. 5.1 Suomalaiset kasvissyöjinä Suomalainen ruokavalio on perinteisesti koostunut viljasta, perunasta ja maidosta. Lihan ja eläinrasvojen osuus päivittäisessä ruoassa oli pieni, mutta juhlaruokana arvostettu. Ruokavaliota täydensivät pavut, herneet, nauriit ja lantut. (Räsänen 1999.) Valtauskontomme, kristinusko, ei ole kieltänyt mitään ruoka-aineita, vaan kaikkien on katsottu olevan puhtaita (Partanen 1997, 14). Kuitenkin mm. uskonnollisista, eettisistä, ekologisista tai terveydellistä syistä osa ihmisistä nykypäivänä jättää lihan ruokavaliostaan. FINRISKI tutkimuksessa (Laatikainen ym. 2003) n. 3 6 % suomalaisista naisista ja 1 3 % miehistä ilmoittivat noudattavansa kasvisruokavaliota (Lahti-Koski & Sirén 2004, 19). Toisin kuin kristinuskossa, joissain uskonnoissa asetetaan ohjeita ruokailun suhteen. Esimerkiksi buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa kasvissyönti on tavoiteltava ihanne (Partanen 1997, 23). Koska suomalaisessa kulttuurissa kasvisruokailu ei ole syvällä perinteissä, kuten edellä mainittujen uskontojen vaikutusalueilla, ovat tie-

20 20 dot pienen väestön toteuttamasta ruokavaliosta vähäisiä. Valtion ravitsemusneuvottelutoimikunta (Toimintaohjelma ravitsemussuositusten toteuttamiseksi 2003) toteaa kouluterveydenhuollon henkilöstön ja vanhempien tietojen kasvisruokavaliosta olevan usein niukkoja. Tutkimuksessa Miten nuorten ruokatottumukset ovat muuttuneet 20 vuoden kuluessa? (Vikat ym. 1998, 2276) todetaan kasvisruokavalioiden lisääntyneen erityisesti luvulla. Vuosina nuorten kasvissyöjien määrä kolminkertaistui. Haastatelluista vuotiaista tytöistä 5 % ja pojista 0,5 % ilmoitti noudattavansa erityisruokavaliona kasvisravintoa. Se on moninkertaisesti enemmän kuin tutkimusvuonna 1979, jolloin samanikäisiä kasvissyöjiä löytyi ainoastaan tytöistä 0,8 %. Tutkijat ilmaisevat olevansa huolissaan yleistyneen kasvisruokavalion ravitsemuksellisesta laadusta. He muistuttavat, että erityisruokavalioiden järkevä toteuttaminen vaatii riittävää tietoa ja taitoa sekä mahdollisuuksia hankkia ruoka-aineet hyvään ruokavalioon. 5.2 Kasvisruokavalion ravitsemuksellinen toteutuminen Englantilaisessa tutkimuksessa The energy and nutrient intakes of different types of vegetarian: a case for supplements? (Draper, Lewis, Malhotra & Wheeler 1993, 3 19) selvitettiin mitä kasvissyöjät syövät sekä arvioitiin heidän tietämystään ja mielipiteitään ruoasta, ruokavaliosta ja terveydestä. Tutkijaryhmä lähti ajatuksesta, että järjestäytyneet kasvisruokaryhmät tarjoavat tietoa ravitsemuksesta ja terveydestä jäsenilleen, mutta ryhmiin kuulumattomat henkilöt saattavat jäädä mediasta tai ystäviltä saadun tiedon varaan. Tutkimukseen osallistui 127 henkilöä kolmessa ryhmässä: 38 vegaania, 52 lakto-ovovegetaristia ja 37 demi-vegetaristia, jotka ovat Draperin ym. mukaan lihan syömistä välttäviä henkilöitä. Tutkimushenkilöt kirjasivat ja punnitsivat ruokansa tutkimusta varten kolmen päivän ajan. Tutkimuksessa todettiin energian saannin olevan lähellä Ison-Britannian Terveysministeriön suosituksia. Proteiinin ja hiilihydraattien saanti ylitti suositukset. Rasvan saanti oli vegaanien ryhmässä lähimpänä annettuja suosituksia; kaikissa ryhmissä tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien rasvojen suhde oli sopiva. Kalsiumin saanti oli suositusten

21 21 mukainen, vaikkakin se oli vegaaneilla ryhmistä alhaisin. Magnesiumia kaikki saivat ruokavaliostaan reilusti, erityisesti sitä saivat vegaanit. Myös rautaa oli ruokavalioissa paljon. Sinkin saanti oli lähes suositusten mukaista. Kirjattujen tulosten mukaan myös kuparia saatiin paljon; jälkeenpäin tarkasteltuna saanti ei välttämättä ollutkaan niin suurta. Vegaanit saivat jodia vain % suosituksista, kun taas kaksi muuta ryhmää saivat sitä reilusti. Retinolia kaikki ryhmät saivat paljon. D-vitamiinin saanti oli suositusten mukaista lakto-ovovegetaristeilla ja demi-vegetaristeilla, mutta vegaaneilla se oli vähäistä. Terveysministeriön oletuksen mukaan kuitenkin kaikki ryhmät saisivat sitä riittävästi auringonvalon vaikutuksesta. E-vitamiinin saanti oli riittävää. Keskimääräisesti tiamiinin, niasiinin, pyridoksiinin, foolihapon ja askorbiinihapon saanti ylitti suositukset kaikilla ryhmillä. Riboflaviinin saanti jäi vegaaneilla alle suositusten. B 12 - vitamiinin saanti oli vähäistä kaikilla ryhmillä, erityisesti vegaaneilla. (Draper et al 1993, 6 12.) Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden oma arvio ruokavalionsa onnistumisesta poikkesi hieman saaduista tuloksista. Kysyttäessä Tunnetko saavasi kaikki tarvitsemasi vitamiinit ruoasta? 48,6 % demi-vegetaristeista, 57,4 % lakto-ovovegetaristeista ja 67,4 % vegaaneista vastasi myöntävästi. Suuri osa tutkimushenkilöistä täydensi ruokavaliotaan ravintoainevalmisteilla; 49 % demi-vegetaristeista, 41 % lakto-ovovegetaristeista ja 54 % vegaaneista kertoi käyttävänsä niitä säännöllisesti tai silloin tällöin. (Draper et al 1993, 13.) Yhteenvedossa todetaan kahden ei-vegaanisen ryhmän ravintoaineiden saannin olevan samankaltaisia kuin sekaravinnon syöjillä Isossa-Britanniassa. Vegaaniruokavalio erottui joukosta vähäisemmällä energian ja tyydyttyneiden rasvahappojen saannilla sekä suuremmalla monityydyttymättömien rasvahappojen ja ravintokuidun saannilla muihin verrattuna. Tämän tutkimuksen ja kirjallisuuden perusteella tutkijoiden mukaan on selvää, että vegaanien tulisi saada enemmän B 12 -vitamiinia, kuten ehkä myös riboflaviinia. Jodin saantia tulisi tutkia lisää. Vegaanit söivät ravintoainevalmisteita, joita he toisaalta tarvitsivat ja toisaalta eivät tarvinneet; kuitenkaan he eivät täydentäneet ruokavaliotaan jodilla tai B 12 -vitamiinilla suositusten mukaisilla annoksilla. Kahden muun ryhmän kohdalla täydennettävien aineiden tarpeesta ei ollut selkeää näyttöä. Lopuksi tutkijat toteavat vielä tämän ja muiden tutkimusten perusteella ravintoainetäydennysten olevan

22 22 suositeltavaa aikuisille kasvissyöjille kahdessa tilanteessa: Uusille kasvisyöjille, joilla elimistö on vielä sopeutumassa uudenlaiseen ruokavalioon, suositellaan rautaa, sinkkiä ja kalsiumia siirtymävaiheessa. Niille kasvissyöjille, jotka noudattavat vegaaniruokavaliota suositellaan B12-vitamiinia sekä jodia ja riboflaviinia. (Draper et al 1993, ) 5.3 Kasvisruokavalio sekaruokavalion rinnalla Janelle ja Barr (1995, ) toteuttivat hieman edellä esitellyn kaltaisen tutkimuksen Kanadassa. Tämä tutkimus Nutrient intakes and eating behavior scores of vegetarian and nonvegetarian women oli kooltaan suppeampi: siinä tutkittiin 45 naisen ravintoaineiden saantia ja ruokailutottumuksia. Heidät jaettiin ryhmiin ei-vegetaristit (22), laktovegetaristit (15) ja vegaanit (8). Tutkimushenkilöt pitivät ruokapäiväkirjaa kolmen päivän jaksoina kolme kertaa puolen vuoden aikana. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden naisten ruokavaliot olivat lähellä ravitsemuksellisia suosituksia. Vegetaristien ryhmä sai ruoastaan vähemmän proteiinia ja kolesterolia, kuin ei-vegetaristit; sen sijaan hiilihydraattien ja kuitujen saanti sekä monityydyttymättömien rasvahappojen saanti verrattuna tyydyttyneisiin rasvahappoihin oli vegetaristeilla suurempi. Riboflaviinin, niasiinin, B 12 -vitamiinin, sinkin ja natriumin saanti oli vähäisempää, mutta folaattien, C-vitamiinin, kuparin saanti oli vegetaristeilla suurempaa kuin ei-vegetaristeilla. Keskimääräisesti alle ravitsemussuositusten kasvissyöjien ryhmällä jäi B 6 -vitamiinin (98 % suosituksista), kalsiumin (96 % suosituksista), niasiinin (89 % suosituksista), sinkin (alle 70 % suosituksista) ja B 12 -vitamiinin (alle 70 % suosituksista) saanti. Kuitenkin vertailtaessa vegaanien ja laktovegetaristien alaryhmiä eivegetaristeihin huomattiin, että ravitsemukselliset erot eivät olleet niinkään suuria laktovegetaristien ja ei-vegetaristien välillä kuin ne olivat vegaanien ja ei-vegetaristien välillä. (Janelle & Barr 1995, 184.) Tutkimuksensa pohjalta tutkijat Janelle ja Barr (1995, 186) suosittelevat vegaanien kiinnittämään huomiota B 12 -vitamiinin ja kalsiumin saantiin. D-vitamiinia he suosittelevat ravintolisäksi niille vegaaneille, jotka eivät altistu auringolle säännöllisesti.

23 23 Ranskalaisessa tutkimuksessa Nutrient intake and vitamin status of healthy French vegetarians and nonvegetarians (Millet, Guilland, Fuchs & Klepping 1989, ) asetettiin myös rinnakkain vegetaristit ja sekaravinnon syöjät. Siinä keskityttiin tutkimaan kohtaako tutkimushenkilöiden tiamiinin, riboflaviinin, B 6 -, B 12 -, C-, A-, D- ja E- vitamiinien saanti ranskalaiset ravitsemussuositukset. Siinä haluttiin myös selvittää, missä määrin em. vitamiinipuutoksia esiintyy sekä vertailla ravinnon saannin arvioita vitamiinipitoisuuksien biokemiallisiin arvoihin verraten niitä myös ei-vegetaristien kontrolliryhmän arvoihin. Tutkimukseen osallistui 37 vegetaristia ja 69 ei-vegetaristia, jotka pitivät ruokapäiväkirjaa yhden kerran seitsemän päivän ajan. Aineisto analysoitiin kahdella tavalla: Ensiksi ravintoaineiden saantia verrattiin ranskalaisiin ravitsemussuosituksiin. Toiseksi, todennäköisiä tunnuslukuja apuna käyttäen laskettiin niiden henkilöiden määrä, joilla ravintoaineiden saanti jää alle heidän oman tarpeensa. Jälkimmäinen tapa huomioi myös sen, että suosituksissa yliarvioidaan lähes jokaisen yksilön ravinnon tarvetta. (Millet et al 1989, ) Ravintoaineiden saanti oli keskiarvoltaan joidenkin vitamiinien kohdalla (tiamiini, riboflaviini, askorbiinihappo ja A-vitamiini) reilusti yli suositusten kun taas toisia vitamiineja (B 6 -, D ja E-vitamiini) huomattava prosenttiosuus vegetaristeista sai alle oman tarpeensa. Vaikka ei-vegetaristit söivät suuremman määrän ruokaa kuin vegetaristit, sisälsi vegetaristien ruokavalio korkeampia pitoisuuksia tiamiinia, riboflaviinia ja C, A ja E- vitamiineja. Biokemialliset tunnusluvut näyttivät C-vitamiinin (seerumin askorbiinihappo), folaattien, tiamiinin ja riboflaviinin pitoisuuksien olevan tyydyttäviä vegetaristien ryhmässä. Kuitenkin toisenlaisen analyysin (erytrosyyttien tiamiinipyrofosfaattipitoisuus) mukaan tiamiinin pitoisuudet osoittivat sen puutetta kummassakin ryhmässä. B 6 -vitamiinin osoittivat puutetta kummassakin ryhmässä. Vaikka B 12 - ja D-vitamiinin kohdalla arvot näyttivät tyydyttäviltä, olivat ne kuitenkin vegetaristeilla paljon alhaisemmat kuin ei-vegetaristeilla. Heillä on siten suurempi riski B 12 - ja D- vitamiinin puutteesta. (Millet et al 1989, 718, ) Lopuksi tutkijat toteavat tämän tutkimuksen ja viittaamiensa tutkimusten pohjalta vegetaristien ravintoaineiden saannin olevan keskimääräisesti suositusten mukaista. He lisäävät vegetaristien ravintoaineiden saannin tavan olevan erilainen kuin ei-vegetaristien.

24 24 Tutkimuksessa ilmenee, että selkeää yhteyttä ravintoaineiden saannilla ja niiden biokemiallisilla pitoisuuksilla ei löytynyt kuin muutaman ravintoaineen kohdalla. Tämä saattoi johtua monesta ruoansulatuksellisesta seikasta kuin myös siitä, etteivät biokemialliset mittarit ole tarkkoja kaikkien ravintoaineiden kohdalla. (Millet et al 1989, ) 5.4 Suomalaiset tutkimukset kasvisruokavalioista Talvia ja Räsänen (2001, 14 21) toteuttivat laadullisen tutkimuksen aiheenaan Mitä lukiolaistytöt ajattelevat kasvissyönnistä?. Siinä haastateltiin 20 helsinkiläistä tyttöä, joista 11 oli kasvissyöjää. Kasvissyöjistä kolme määritteli itsensä vegaaniksi. Tutkimuksessa kävi ilmi, että haastatelluilla kasvissyöjillä ei kenelläkään ollut terveellisyys tärkeimpänä motivaationa ryhtyä kasvissyöjäksi. Heillä oli jopa virheellisiä ravitsemuskäsityksiä. Joitain ravintoainelisiä käytettiin täydentämään ruokavaliota, mutta se ei ollut yhteydessä siihen, minkälaista kasvisruokavaliota haastateltava noudatti. Yhteensä kaikista kasvissyöjistä viisi käytti ravintoainelisänä C-vitamiinia. Ravitsemustieteellisesti sen käyttö ei ole perusteltua, sillä kasvikset sisältävät jo itsessään paljon C- vitamiinia. Vegaaneista vain yksi täydensi ruokavalioitaan B 12 -vitamiinivalmisteella. Kaksi muuta vegaania uskoivat saavansa ruoastaan kaikki tarvittavat ravintoaineet, eivätkä he käyttäneet mitään ravintoainelisiä. Aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa on korostunut terveystietoisuus ja terveyden merkitys keski-ikäisten vegetaristien parissa; sama ei kuitenkaan päde nykypäivän nuoreen. Talvian ja Räsäsen (2001, 16 20) tutkimuksessa haastatelluista kasvissyöjistä neljä kertoi ajatelleensa terveyttä vasta myöhemmin kasvisruokavalioon siirtymisen jälkeen; samoin neljän mielestä terveellisyys ei ollut olennaista. Kahdelle haastatellulle terveydellä ei ollut mitään merkitystä. Tutkijat toteavat, että kasvissyöntiä koskevalle ravitsemusneuvonnalle on tarvetta. Tiedon lisäksi ammattilaisten ymmärtäväinen suhtautuminen kasvissyöntiin on edellytyksenä sille, että heidän puoleensa käännyttäisiin. Kasvissyönti voi merkitä sitä toteuttavalle asiakkaalle elämänkatsomuksellista asennetta, jonka ymmärtäminen on kohtaamisessa tärkeää.

25 25 Kansanterveyslaitoksen toteuttaman Finravinto terveystutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mm. kuinka paljon Suomessa on kasvissyöjiä ja arvioida, onko aikuisten vegetaristien ruokavaliosta syytä olla huolissaan. Tutkijat Ovaskainen ja Kaartinen (1999, 2635) toteavat vegetaristien ravintoaineiden olevan keskimäärin suositusten mukaista, lukuun ottamatta D-vitamiinia, jonka saanti jäi alle suositusten. Vegetaristien itsensä kokema terveydentila oli yleisesti parempi kuin sekaravinnon syöjillä. Siihen saattoi vaikuttaa heidän terveydelle edulliset elämäntapansa kuten runsas liikunta, vähäisempi tupakointi ja kohtuullinen alkoholinkäyttö. Lopuksi he toteavat terveydenhuoltohenkilökunnan kohtaavan yhä yleisemmin kasvisruokavaliota noudattavia asiakkaita. Tutkijaryhmä Outila, Kärkkäinen, Seppänen ja Lamberg-Allardt (1998, ) tutkivat suomalaisten hedelmällisessä iässä olevien naisten ruoan ja ravintoaineiden saantia. Tutkimuksen Food and nutrient intake of premenopausal female vegetarians and omnivores in Finland kohderyhmästä 5 oli lähes vegaaniruokavaliota noudattavia (demivegaani), 6 laktovegetaareja ja 14 sekaravinnon syöjää; kaikki olivat iältään vuotiaita. Tutkimus suoritettiin kirjaamalla ja analysoimalla tutkimushenkilöiden ravintotottumuksia kahden päivän jaksoissa vuoden ajan. Yhtä pitkällä aikavälillä suoritettuja tutkimuksia ei aikaisemmin ole tehty, mikä teki tästä tutkimuksesta erityisen hyödyllisen. Tutkijat pitävät tutkimustaan luotettavana kuvauksena kasvisruokavalion toteuttamisesta Suomessa. Tutkimuksessa selvisi, että tutkimushenkilöiden ravintoaineiden saanti oli samankaltaista kuin muissa aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu. Tutkimuksessa ilmeni myös, että kasvisruokavaliot eivät käytännössä sisältäneet lainkaan D-vitamiinia. Se näkyi myös suositusten alle jäävinä elimistön D-vitamiinipitoisuutta mittaavina arvoina talvella, jolloin sitä ei saada auringonvalonkaan vaikutuksesta Suomessa. Myös jodin saanti oli kaikilla demivegaaneilla alle suositusten. Raudan saanti oli suositusten mukaista, mutta raudan puutetta esiintyi siitä huolimatta. (Outila et al 1998, ) Jodin saantia on tarkasteltu lähemmin suomalaisessa tutkimuksessa Iodine status in vegans consuming a living food diet. Tutkijat Rauma, Törmälä, Nenonen ja Hänninen (1994, ) tutkivat elävän ravinnon syöjien jodin saantia. Tutkimushenkilöt saivat ruokavaliostaan keskimääräisesti enemmän jodia kuin suomalaiset oletetusti saavat. Tutkijaryhmä toteaa, että elävän ravinnon ruokavaliota noudattavien henkilöiden on

26 26 varmistettava riittävä jodin saanti syömällä merilevää tai siitä valmistettuja tuotteita. Samalla kuitenkin niiden nauttiminen on oltava siten rajallista, että jodin saanti pysyisi suositeltavissa rajoissa. Lisää tietoa merilevien jodipitoisuuksista tarvittaisiin. Rauma ja Mykkänen (1996, 1917) tarkastelevat artikkelissaan Puhdas kasvisruokavalio hyvä vai huono vaihtoehto sekaruokavaliolle vegaaniruokavalion ravitsemuksellista onnistumista. He suosittelevat D- ja B 12 -vitamiinia ravintolisäksi Suomen olosuhteissa toteutettavissa kasvisruokavalioissa. Uudemmassa artikkelissaan Rauma (2001, 118) kirjoittaa nykyisin vallitsevan yksimielisyyden siitä, että kasvisruokavaliot edistävät terveyttä, kun ne koostetaan suositusten mukaisesti. Hänen mukaansa täysin ilman eläinperäisiä tuotteita koostettu vegaaniruokavalio ilman ravitsemuslisiä ei sisällä riittävästi kaikkia välttämättömiä ravintoaineita. Hän lisää, että terveydenhuoltohenkilöstön tulisi erityisesti tuntea vegaaniruokavalion riskit ja osata ohjata vegaaneja ruoan valinnassa, koska monet suomalaiset, etenkin nuoret, ryhtyvät vegaaneiksi. 6 TERVEYDEN EDISTÄMINEN 6.1 Terveyden edistämisen määritelmä Terveyden edistäminen on toimintaa, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia niin terveytensä hallintaan kuin sen parantamiseenkin. Jotta täydellinen fyysinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi voitaisiin saavuttaa, on yksilöiden ja ryhmän kyettävä tunnistamaan ja toteuttamaan toiveensa, tyydyttämään tarpeensa ja muuttamaan ympäristöään tai opittava tulemaan toimeen sen kanssa. (Vertio 2003, 174.) Näin julistaa Ottawan asiakirja, dokumentti ensimmäisestä kansainvälisestä terveyden edistämisen konferenssista vuodelta Maailman terveysjärjestön (WHO) organisoimassa konferenssissa asiantuntijat keskustelivat monialaisen terveyspolitiikan kehittämisestä, joka painottaisi terveyden edistämistä. (Vertio 2003, )

27 27 Terveyttä edistävä toiminta on jaettu Ottawan asiakirjassa viideksi kokonaisuudeksi: 1) Terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen: Terveys ei ole pelkästään terveydenhuoltoa. Terveys sisältyy yhteiskuntapoliittisten ohjelmien suunnittelijoiden työhön niin, että päätösten terveysvaikutukset otetaan huomioon. 2) Terveellisen ympäristön aikaansaaminen: Koko maailmalla on yhteisöllinen vastuu luonnonvarojen säilyttämisestä. Tässä sosio-ekologisessa näkökulmassa nostetaan myös työ ja vapaa-aika terveyden lähteeksi. 3) Yhteisöjen toiminnan tehostaminen: Yhteisöllä on mahdollisuus vaikuttaa omiin pyrkimyksiinsä ja tulevaisuuteensa. Oman avun käyttöä ja sosiaalista tukea lisätään. Ihmisille annetaan perusteellista ja jatkuvaa tietoa terveyskysymyksistä. 4) Henkilökohtaisen taitojen kehittäminen: Ihmisten on saatava mahdollisuuksia koko elämän jatkuvaan oppimiseen. Terveyden edistäminen tukee kehitystä jakamalla tietoa, antamalla terveyskasvatusta ja lisäämällä elämäntaitoja. 5) Terveyspalvelujen uudistaminen: Terveydenhuollon vastuu tulee ulottua kliinisten ja hoitavien palvelujen ulkopuolelle. Vastuun terveyden edistämisestä ajatellaan jakautuvan ihmisten, kansalaisryhmien, terveydenhuollon ammattihenkilöiden, terveydenhuollon laitosten ja valtionhallinnon kesken. Ihmisten kulttuuriympäristö ja sen tarpeet on myös otettava huomioon. (Vertio 2003, ) Tämä tiivistettynä esitetty Ottawan asiakirja on käytössä muun muassa Euroopan maiden terveydenhuoltopolitiikan suunnittelussa (Vertio 2003, 30 32). Myös Suomen terveyspolitiikkaa linjaava Terveys kansanterveysohjelma painottaa terveyden edistämistä. Se otetaan huomioon kaikissa terveyspalveluissa ja siihen pyritään mm. työpaikoilla henkilöstöä kehittämällä. Ohjelman mukaan voimavarat terveyden edistämistoimintaan turvataan väestön tarpeiden mukaisesti, myös ostopalveluissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 28) Terveyttä edistävä verkosto on kokoontunut useita kertoja vuoden 1986 jälkeen. Niissä on tarkasteltu siihenastista toimintaa sekä pyritty syventämään terveyden edistämisen tavoitteita. Jakartassa vuonna 1997 luotu julistus painottaa yhteisön toimintakykyä ai-

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) 8540/16 ADD 1 REV 1 DENLEG 34 AGRI 222 SAN 162 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

5. Ravintoaineiden saanti

5. Ravintoaineiden saanti 5. Ravintoaineiden saanti HELI REINIVUO, SATU MÄNNISTÖ, HELI TAPANAINEN JA HEIKKI PAKKALA Energiaravintoaineista rasvaa, proteiinia ja kovaa rasvaa saatiin runsaasti, kun taas hiilihydraattien ja kuidun

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.

Lisätiedot

Suomalaiset ravitsemussuositukset. - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin

Suomalaiset ravitsemussuositukset. - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin Suomalaiset ravitsemussuositukset - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin Esityksen sisältö Ravitsemussuositusten tausta ja tavoitteet Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Terveyttä ruuasta Liikunta Kestävät

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 MUISTIN OSA-ALUEET TAPAHTUMAMUISTI: ELÄMÄNKERRALLISET ASIAT TIETOMUISTI: OPITUT ASIAT, KUTEN SANOJEN MERKITYS, MATEMATIIKAN

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa Kaupunginvaltuusto 12 28.01.2014 Kaupunginhallitus 109 16.05.2016 Kaupunginvaltuusto 66 21.06.2016 Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Tuotenro 322 Newprint 01/2015. Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015

Tuotenro 322 Newprint 01/2015. Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015 Tuotenro 322 Newprint 01/2015 Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015 Täydennysravintovalmisteet osana ravitsemushoitoa Täydennysravintovalmisteet ovat runsaasti ravintoaineita sisältäviä,

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Jyväskylä 31.8.2016 Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Heli Kuusipalo 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 1 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 2 Terveyttä edistävä ruokavalio VRN

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kilpailutyö. Innostu Itämeren ruokavaliosta reseptikilpailu

Kilpailutyö. Innostu Itämeren ruokavaliosta reseptikilpailu Kilpailutyö Innostu Itämeren ruokavaliosta reseptikilpailu Salla Hautaviita & Eetu Koskinen Satakunnan koulutuskuntayhtymä Ulvila 29.5.2012 Sisällys Saatteeksi... 3 Menu... 4 Perustelut... 5 Ravintosisältö...

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maitotuotteet sisältävät aina hiilihydraatteja, koska maidossa on luonnostaan laktoosia eli maitosokeria. Lehmänmaidossa on n. 4,8 % maitosokeria

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maidon luonnollinen hiilihydraatti, jota kutsutaan myös maitosokeriksi. Äidinmaidossa laktoosia n. 7 g/100 g, lehmänmaidossa n. 4,8 g/100

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Kasvisruokaa erilaisille asiakasryhmille

Kasvisruokaa erilaisille asiakasryhmille Kasvisruokaa erilaisille asiakasryhmille Leena Putkonen laillistettu ravitsemusterapeutti (TtM) e: leena@ravitsemusratkaisut.fi w: leenaputkonen.fi, ruokamysteerit.fi T: @LeenaPutkonen, @Ruokamysteerit

Lisätiedot

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi

Lisätiedot