PAPUA! OPAS TERVEYDENHUOLTOHENKILÖSTÖLLE KASVISYÖJIEN OHJAUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAPUA! OPAS TERVEYDENHUOLTOHENKILÖSTÖLLE KASVISYÖJIEN OHJAUKSEEN"

Transkriptio

1 PAPUA! OPAS TERVEYDENHUOLTOHENKILÖSTÖLLE KASVISYÖJIEN OHJAUKSEEN Maarit Aakko Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Aakko, Maarit. PAPUA! Opas terveydenhuoltohenkilöstölle kasvissyöjien ohjaukseen. Helsinki 2004, 89 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveysala, sairaanhoitaja (AMK). Tämä opinnäytetyö oli produktio, jonka tuotoksena oli terveydenhuoltohenkilöstölle suunnattu opas kasvisruokavalio-ohjaukseen. Opinnäytetyö käsitti oppaan lisäksi kirjallisen osuuden, jossa kuvattiin produktion lähtökohtia ja sen toteuttamisen prosessia. Produktion tuotoksen, PAPUA! Opas terveydenhuoltohenkilöstölle kasvissyöjien ohjaukseen, tavoitteena oli tuoda tietoa kasvissyöjien ohjauksesta helpossa ja selkeässä muodossa. Se suunniteltiin arkipäivän työvälineeksi hoito- ja ohjaustyöhön, ja tällä tavoin edistämään terveyttä. Ravitsemusohjauksen kohderyhmänä olivat kasvisruokavaliota, erityisesti vegaaniruokavaliota, noudattavat nuoret ja aikuiset asiakkaat. Oppaassa esiteltiin erilaisia kasvisruokavalioita ja niiden valintaan liittyviä perusteluja. Oppaassa käsiteltiin ravitsemusohjausta ja ravitsemuksen perustietoja yleisellä tasolla. Kasvisruokavalion ravitsemuksellista toteutusta tarkasteltiin Suomalaisten ravitsemussuositusten ja käytännön esimerkkien avulla. Terveyden edistäminen oli oppaan sisällön kehyksenä. Opinnäytetyön kirjallisessa osuudessa käsiteltiin terveyden edistämistä ja ravitsemusohjausta sekä terveydenhuollonhenkilöstöä niiden toteuttajana. Kirjallinen työ tuki oppaan sisältöä, määritellen samat kasvisruokavalioihin ja ravitsemukseen liittyvät käsitteet. Työssä tarkasteltiin tutkimuksia kasvisruokavalion yleistymiseen ja sen ravitsemukselliseen toteutukseen liittyen sekä ravitsemussuosituksia sen perustana. Kirjallinen osuus kokoaa yhteen, kuvailee ja arvioi koko opinnäytetyöprosessia. Asiasanat: kasvisravinto; vegetarismi; veganismi; ravitsemusneuvonta; terveyden edistäminen; produktio

3 3 ABSTRACT Aakko, Maarit. Vegetarian Nutrition: a Guide for Healthcare Workers. Language: Finnish. Helsinki pages, 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education; Bachelor of Nursing. The objective of my final project was to produce a guide for healthcare workers on vegetarian nutrition. The work contains a theory part and the guide of 33 pages. The guide is titled PAPUA! and designed to be a common tool for healthcare workers, such as nurses and public health nurses, encountering young people and adults who follow a vegetarian, especially a vegan diet. The goal of the guide was to provide information in a clear and easy format within the framework of health promotion. The guide introduces different vegetarian diets and some reasons behind them. The handbook contains general information on nutrition and nutritional guidance and counselling. Nutrient requirements in Finland are discussed from the vegetarian perspective. The theoretical background of the handbook is explained in the report part of the project. It is based on research done on the nutritional implementation of a vegetarian diet as well as on theory of nutritional counselling as a part of health promotion. The report supports the contents of the guidebook and describes and analyzes the process of the work. Keywords: vegetarian nutrition; vegan diet; nutritional counselling; health promotion; production

4 4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 2 ABSTRACT 3 1 JOHDANTO 6 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Työn aihealue ja rakenne Työn tarkoitus Työskentelyprosessi Suunnitelma Kuvaus 9 3 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Erilaiset kasvisruokavaliot Ravinto-opin kertaus 12 4 VALINTANA KASVISRUOKAVALIO Uskonnolliset taustat Eläinten oikeudet Ekologiset ja ekonomiset syyt Terveydelliset perustelut 18 5 RIITTÄÄKÖ RAVINTO? Suomalaiset kasvissyöjinä Kasvisruokavalion ravitsemuksellinen toteutuminen Kasvisruokavalio sekaruokavalion rinnalla Suomalaiset tutkimukset kasvisruokavalioista 24 6 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden edistämisen määritelmä Terveyden edistäminen osana sairaanhoitajan työtä Ravitsemusohjaus terveyden edistäjänä 28 7 RAVITSEMUSOHJAUS Ravitsemusohjaus terveydenhuollon tehtävänä Ravitsemusohjaus käytännön hoitotyössä Ravitsemusohjaustilanne Ruokavalion arviointi 33

5 5 7.3 Ravitsemussuositukset Suomalaiset ravitsemussuositukset Kasvisruokavalio suomalaisissa ravitsemussuosituksissa Kasvisruokavaliomalli 37 8 PAPUA!-OPAS Oppaan toteutus Rakenne Sisältö Ulkoasu Opas käytännön työssä Kohderyhmä ja toimintaympäristö Palaute POHDINTA Kokonaisuuden arviointi Ajatukseni työstä 47 LÄHTEET 49 LIITTEET 53 Liite 1. Oheiskirjallisuus 53 Liite 2. Papua!-opas Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

6 6 1 JOHDANTO Osa väestöstä valitsee kasvisruokailun elämäntavakseen: viimeisen 20 vuoden aikana kasvisyöjien määrä jopa moninkertaistui. Erilaisia kasvisruokavalioita ja niiden taustalla olevia syitä on lukuisia. Ideologiasta riippumatta tärkeintä jokaisessa ruokavaliossa on sen terveellinen ja monipuolinen toteuttaminen. Kasvisravinto edellyttää huolellista perehtymistä. Jotkut henkilöt hankkivat tietoa omatoimisesti, mutta joillakin kasvisravinto tarkoittaa ainoastaan lihan poisjättämistä. Erityisesti pitkällä tähtäimellä ravinto vaikuttaa terveyteemme ja hyvinvointiimme merkittävästi. Kasvisruokavalion perustiedot ja käytännön vaatimukset on syytä hallita jo alkuvaiheessa, siirtyi siihen sitten nuorena tai iäkkäämpänä, jotta se edistäisi ja ylläpitäisi terveyttä. Terveydenhuollon henkilökunta, esimerkiksi kouluterveydenhoitajat, ovat lähimpiä ammattilaisia opastamaan ja ohjaamaan asiakkaitaan ravitsemukseen ja terveyteen liittyvissä asioissa. Tämän toiminnallisen opinnäytetyö tuotos, Papua! Opas terveydenhuoltohenkilöstölle kasvissyöjien ohjaukseen, on nimensä mukainen käsikirja kasvisruokavaliota noudattavien asiakkaiden kanssa tehtävään ohjaustyöhön. Se sisältää perustietoutta kasvisruokavaliosta ja sen terveellisestä toteuttamisesta sekä siihen ohjaamisesta. Oppaan lisäksi opinnäytetyö käsittää kirjallisen osuuden, jossa esitellään kasvisruokavalion ravitsemuksellista toteutumista siitä tehtyjen tutkimusten valossa sekä Papua! -oppaan suhdetta ammatillisiin käytäntöihin.

7 7 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1 Työn aihealue ja rakenne Tämä opinnäytetyö on produktio, jonka tuotoksena on terveydenhuoltohenkilöstölle suunnattu opas kasvisruokavalio-ohjaukseen. Produktio on lyhytkestoista kehittämistoimintaa, joka johtaa rajattuun tuotokseen. Sen tarkoituksena on kehittää työvälineitä käytännön toimintaan. Opinnäytetyön ollessa produktio, muodostuu se itse tuotoksesta ja siihen liittyvästä kirjallisesta osuudesta. (Kainulainen, Gothoni & Pesonen 2002, 32.) Opinnäytetyön kirjallinen osuus käsittelee produktion toteuttamisen taustoja ja tavoitteita sekä sen viitekehystä. Siinä kuvataan myös työskentelyprosessin suunnittelua, sen kulkua ja arviointia. Kirjallisesta osuudesta ilmenevät ammatillisiin käytäntöihin liittyvät perustelut produktion työstämiselle. (Kainulainen ym. 2002, 34.) Produktion tuotos, tässä tapauksessa Papua!-opas, liitetään erillisenä työhön. Kirjallisessa osuudessa esitellään erilaisia kasvisruokavalioita, ravitsemukseen liittyviä käsitteitä ja yleisiä perusteluja kasvisruokavalioille. Siinä tarkastellaan tutkimuksia kasvisruokavalion yleistymiseen ja sen ravitsemukselliseen toteutukseen liittyen sekä ravitsemussuosituksia sen perustana. Kirjallinen osuus sisältää myös teoriaa ravitsemusohjauksesta terveyden edistäjänä sekä terveydenhuoltohenkilöstöä sen toteuttajana. Opasta käsitellään sen toteuttamisen sekä käytännön näkökulmasta. Alussa kuvataan opinnäytetyön prosessia, lopussa arvioidaan ja pohditaan valmistunutta kokonaisuutta. 2.2 Työn tarkoitus Tämän työn tarkoitus on tuottaa arkipäiväiseksi työvälineeksi soveltuva opas kasvisruokavaliosta. Se on suunnattu terveydenhuoltohenkilöstölle, esimerkiksi sairaan- ja terveydenhoitajille, jotka kohtaavat kasvisruokavaliota noudattavia asiakkaita työssään.

8 8 Oppaan tavoitteena on olla terveydenhuoltohenkilökunnan ravitsemusohjaustyöhön soveltuva tietolähde ja näin tukea heidän osaamistaan kasvisruokailijoiden parissa. Kirjallisen osuuden tarkoituksena on esittää perustelut oppaan paikasta ja suhteesta ammatillisiin käytäntöihin. Kuten julkaisussa Toimintaohjelma kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi (2003, 30, 45) todetaan, on terveyden- ja sairaanhoitajien vastuu ravitsemusohjauksessa ja -hoidossa suuri. Siinä muistutetaan myös, että kasvisruokavalion noudattaminen edellyttää perustietoja ja halua sen riittävän monipuolisesta koostamisesta; erityisesti nuorten korostetaan tarvitsevan tällaista tukea esim. kouluterveydenhuollosta. Papua!-opas on produktio, jonka tavoitteena on tuoda tietoa kasvissyöjien opastamisesta terveydenhuollon henkilöstölle helpossa ja selkeässä muodossa. Se on suunniteltu arkipäivän työvälineeksi hoito- ja ohjaustyöhön ja pyrkii tällä tavoin omalta osaltaan kehittämään palveluja sekä parantamaan käytäntöjä terveyden edistämisen työssä. 2.3 Työskentelyprosessi Suunnitelma Opinnäytetyöni aihe lähti kehittymään Terveys ja sairaus -opintokokonaisuuden aikana toteuttamastani pienryhmäohjausharjoituksesta, jossa yhdessä toisen sairaanhoitajaopiskelijan kanssa opastin kuvitteellista yläasteikäisten kasvissyöjien ja kasvissyönnistä kiinnostuneiden pienryhmää. Pidin kokonaisuuden suunnittelusta sekä sain hyvää palautetta esityksestä. Tämän kannustamana aloin pohtia mahdollisuuksiani mielenkiintoisen aiheen hyödyntämisestä ja laajentamisesta opinnäytetyössäni. Idea kehittyi oppaaksi, joka tukisi kasvisruokailijoiden ohjausta terveydenhuollon arjessa. Istuessani Hellströmin ja Koiviston (2002) opinnäytetyönluovutusseminaarissa, jossa he esittelivät työnsä Luopumalla vähästä saa tilalle paljon uutta kokemuksia kasvisruoan vaikutuksista, ajatukseni sai uutta tuulta: työpari esitti uudeksi opinnäytetyön aiheeksi sairaanhoitajien käyttöön tarkoitettua kasvisravinto-opasta. Ehdotus tuki täsmälleen jo pohtimaani ideaa ja päätin ottaa haasteen vastaan.

9 9 Ensimmäisten tiedonhakujen jälkeen tein alustavan suunnitelman tulevasta opinnäytetyöstä samassa opintokokonaisuudessa syksyllä Idea hyväksyttiin ja jatkoin aiheen parissa. Vuonna 2003 työ ei edistynyt toiminnan tasolla, mutta kypsyi kuitenkin mielessä. Keväällä 2004 oman motivaation tarkastelun jälkeen ryhdyin kunnolla toimiin, tiedonhakuun ja kirjoittamiseen sekä seminaariesitykseen valmistautumiseen, jossa esittelin opinnäytetyösuunnitelmani Kuvaus Valitsin tämän aiheen, koska kasvisruokavalio on kiinnostanut minua hyvin nuoresta iästä alkaen. Tiesin, että oppaan laatiminen tulee viemään paljon aikaa ja vaatii paneutumista. Siksi halusinkin aiheen, johon mielenkiinto varmasti riittäisi. Venytin opinnäytetyöseminaariin osallistumista ja ohjaajan etsimistä, koska olin sillä hetkellä hieman epävarma onnistumisestani. Lopulta päätin: Jos onnistun, se on hyvä. Jos en onnistu, ei se mitään. Joka tapauksessa hyötyisin aiheen työstämisestä, koska voisin oppia siinä itsekin lisää. Pahimmassa tapauksessa joutuisin vain tekemään opinnäytetyöni jollain toisella tavalla ja korkeintaan myöhästyisin alkuperäisestä valmistumispäivämäärästä eikä sekään haittaisi. Seminaarityöhön valmistautuminen vei minulta muutaman viikon intensiivistä aikaa työn parissa. Tosin sen jälkeen olin jälleen ymmällä siitä mihin jatkaisin. Sopivasti tuona hetkenä sain työlleni ohjaajan, joka kannustaen auttoi minua löytämään oikeaan suuntaan, eteenpäin. Olen tehnyt tätä opinnäytetyötä puolipäivätyöni ohessa. Onneksi sain pitkän ajanjakson, jolloin pystyin linnoittautumaan kotiini moneksi päiväksi kerrallaan lähdekirjallisuuden ja tietokoneen pariin. Sopivasti sijoitetut työvuorot katkaisivat opiskeluni aina niin, etten pystynyt pohtimaan opinnäytetyötä sentään ihan jatkuvasti. Näin paluu tämän työn ääreen, oli pakollisen tauon jälkeen odotettua, tuoden mukanaan uusia ideoita sekä levännyttä arviointikykyä.

10 10 3 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 3.1 Erilaiset kasvisruokavaliot Kasvisruokavalioksi luokiteltavia ruokavalioita on monenlaisia, riippuen henkilön perusteista ryhtyä kasvissyöjäksi tai kulttuurista, jossa hän on kasvanut. Jotkut noudattavat valitsemaansa ruokavaliota ilman poikkeuksia, kun taas toiset saattavat ilmaista noudattavansa tiettyä kasvisruokavaliota, vaikka satunnaisesti käyttäisivätkin ruokia, jotka eivät määrittelemäänsä ruokavalioon kuulu. Erilaisten kasvisruokavalioiden tuntemus on olennaista ravitsemusohjaksen kannalta. Ruoka-aineiden käytön rajoituksista riippuen, on kullakin ruokavaliolla erilaisia seikkoja, joihin tulee kiinnittää huomiota niiden ravitsemuksellista toteuttamista tarkastellessa. Alla määritellään yleisimpiä kasvisruokavalioita. Vaikka itse opas paneutuu vegaaniruokavalion toteuttamiseen, on syytä esitellä muut näkökulman laajentamiseksi edes maininnan tasolla. Jotkin seuraavista ruokavalioista esiintyvät tässä työssä tutkimuksia tarkasteltaessa. Veganismi Kasvisruokavalio, joka pohjautuu ainoastaan kasvikunnan tuotteisiin. Vegaani ei nauti mitään eläinkunnan tuotteita, näin ollen ei myöskään maitotuotteita. Ruokavalio koostuu viljoista, papu- ja palkokasveista, sienistä, juureksista, vihanneksista, siemenistä, pähkinöistä, hedelmistä ja marjoista. (Jäntti 2001, 10; Räsänen 2000, 61.) Laktovegetarismi Kasvisruokavalio, jossa käytetään vegaaniruokavaliossa mainittujen raaka-aineiden lisäksi myös erilaisia maitotuotteita kuten juustoa, jogurttia, viiliä ja piimää (Räsänen 2000, 61).

11 11 Lakto-ovovegetarismi Kasvisruokavalio, jossa käytetään vegaaniruokavaliossa mainittujen raaka-aineiden lisäksi erilaisia maitotuotteita sekä kananmunaa (Räsänen 2000, 61). Semi-vegetarismi Pääpiirteiltään kasvisruokavalion kaltainen, mutta ruokavaliossa käytetään silloin tällöin vaaleaa lihaa tai kalaa (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, 61). Elävä ravinto Kokonaisvaltainen elämäntapaohjelma, jonka kulmakivenä on täysin kasvikunnan tuotteisiin pohjautuva kasvisruokavalio. Elävän ravinnon syöjät valmistavat ruokansa kuumentamatta, hyödyntäen mm. idättämistä, hapattamista ja mehustusta. Elävän ravinnon toteuttamiseen kuuluu olennaisesti myös liikunta, elimistön puhdistautuminen (mm. paasto) ja ylipäätään terveelliset elämäntavat. (Elävän ravinnon yhdistys ry 2004; Ervamaa 1983.) Makrobiotiikka Kokonaisvaltainen elämäntapa, jossa ruokavaliossa huomioidaan itämaisen perinteen jin ja jang -vastaparit. Tasapainoinen makrobioottinen ruokavalio koostuu samanlaisista raaka-aineista kuin vegaaniruokavaliossa, mutta tarpeen vaatiessa siihen lisätään myös eläinkunnan tuotteita kuten kalaa. Muun muassa ilmastolliset olosuhteet, ikä, terveydentila ja muut yksilölliset seikat vaikuttavat ruokavalion koostamiseen. (Kushi 1989, ) Fennoveganismi Kasvisruokavalio, jossa otetaan huomioon ruoka-aineiden luonnonmukaisuus, yksinkertaisuus ja kotimaisuus. Fennovegaani suosii vuodenaikaan sidottuja raaka-aineita sekä pyrkii syömään ruoan mahdollisimman tuoreena ja käsittelemättömänä. Muun muassa ruoan säteilyttämistä, geenimuuntelua, lisäaineita pyritään välttämään. (Jäntti 2001, 10, 13.)

12 Ravinto-opin kertaus Työssä käsitellään useita ravitsemustieteellisiä tutkimuksia, joiden tulkitsemisessa tarvitaan ravitsemuksen perustietoja ja -termejä. Avaan peruskäsitteet tähän kirjalliseen työhön kokonaisuuden hahmottamiseksi. Myös oppaassa on osio ravitsemuksen perusasioista. Energiaravintoaineet Energiaravintoaineita ovat hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit. Näitä ravinnon aineosia elimistö voi käyttää energian tuottamiseen. Niiden lisäksi elimistö pystyy käyttämään alkoholia energianlähteenään. Hiilihydraatteihin luettava ravintokuitu ei sinänsä tuota energiaa elimistöön. (Mutanen & Voutilainen 2000, 104.) Hiilihydraatit Hiilihydraatit voidaan ryhmitellä kolmeen pääryhmään ravintomerkityksen perusteella: sokerit, tärkkelys ja kuituaineet. Hiilihydraattien pääasiallinen tehtävä on toimia solujen energianlähteenä ja myös turvata verenkierrossa vakaa sokeritaso. Ne osallistuvat myös solujen välisen yhteyden ylläpitämiseen sekä rakennusaineina eri puolilla elimistöä. Imeytymättömillä hiilihydraateilla eli ravintokuiduilla on keskeinen merkitys suoliston normaalille toiminnalle sekä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnalle. Ravintokuidut jaetaan liukenevaan kuituun, jota on runsaasti marjoissa, hedelmissä ja palkokasveissa sekä liukenemattomaan kuituun, jota on enemmän viljassa. (Mutanen & Voutilainen 2000, ; Peltosaari 2002, 44.) Rasvat Ravinnon rasvoista puhuttaessa tarkoitetaan kaikkia rasva-aineita eli lipidejä. Kehon ja ravinnon rasvoista suurin osa (95 %) on nk. triglyseridejä eli neutraaleja rasvoja ja pienempiä määriä muita rasva-aineita kuten fosfolipidejä ja kolesterolia. Triglyseridit koostuvat rasvahapoista. Rasvahapot jaetaan kolmeen ryhmään: tyydyttyneet, mono- eli kertatyydyttymättömät ja poly- eli monityydyttymättömät rasvahapot. Monityydyttymättömät linoli- ja alfalinoleenihapot ovat välttämättömiä rasvahappoja. Näitä tarvitaan kaikkien solujen ja aktiivisesti toimivien kudosten lipidien ja eräiden hormonin kaltaisten aineiden valmistamiseen. Muita rasvahappoja elimistö pystyy muuttamaan toisista

13 13 rasvahapoista tai rakentamaan hiilihydraateista ja proteiineista. Fosfolipidejä tarvitaan erityisesti aivo-, hermo- ja maksakudosten aineenvaihdunnassa. Kolesterolia elimistö käyttää mm. solujen, sappisuolojen ja hormonien rakentamiseen. Sitä on ainoastaan eläinkunnan tuotteissa, mutta elimistö pystyy valmistamaan sitä tarvitsemansa määrän. Ravinnon rasvat kuljetetaan elimistössä lipoproteiineihin (VLDL, LDL, HDL) sidottuna. Tyydyttynyt rasva sekä transrasvahapot kohottavat seerumin LDL-kolesterolia, jolla on yhteys sydän- ja verisuonitautien vaaraan. Moni- ja kertatyydyttymättömät rasvahapot puolestaan alentavat seerumin LDL-kolesterolia. Transrasvahapot ovat esim. teollisesti kovetettuja tyydyttymättömiä rasvahappoja. Ne käyttäytyvät elimistössä tyydyttyneiden rasvahappojen tapaan. (Mutanen & Voutilainen 2000, ; Peltosaari 2002, 62 72; Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, ) Proteiinit Proteiinit rakentuvat tietyssä järjestyksessä olevista aminohapoista. Niistä yhdeksän katsotaan olevan välttämättömiä elimistölle, koska se ei pysty itse valmistamaan kyseisiä aminohappoja. Proteiinien keskeisin tehtävä on olla rakennusaineina kudosten ja elintärkeiden yhdisteiden (esim. entsyymien, hormonien ja kuljettajaproteiinien) synteesissä. Merkittävää ravinnosta saatavasta proteiinista on kokonaisproteiinipitoisuus sekä proteiinien sisältämien välttämättömien aminohappojen määrä ja suhde verrattuna aminohappojen tarpeeseen. Samalla aterialla nautittavat kaksi tai useampi proteiinin lähdettä voivat täydentää toistensa aminohapposisältöä niin, että se vastaa elimistön tarpeita. (Peltosaari 2002, 75.) Vitamiinit Vitamiinit ovat orgaanisia (eli eloperäisiä) ravintoaineita. Ne ovat kaikki rakenteellisesti erilaisia eivätkä näin muodosta kemiallisesti samankaltaisten ryhmää kuten rasvat, hiilihydraatit ja proteiinit. Vitamiineja tarvitaan vain pieniä määriä, mutta ne ovat välttämättömiä elintärkeiden tapahtumien säätelyssä. Niitä ei muodostu elimistössä ainakaan riittäviä määriä. Suositeltavat saantimäärät vaihtelevat mikrogrammasta muutamaan kymmeneen milligrammaan. Niiden puuttuminen ravinnosta aiheuttaa tietyn puutossairauden, joka voidaan estää jo pienilläkin vitamiinimäärillä (minimitarve). On huomioitava, että ruoan käsittelyssä tapahtuu vitamiinien liukenemista ja inaktivoitumista, mikä aiheuttaa joidenkin vitamiinien häviötä. Vitamiinit voidaan jakaa kahteen pääryhmään: rasvaliukoiset ja vesiliukoiset vitamiinit. (Peltosaari 2002, )

14 14 Rasvaliukoiset vitamiinit eivät liukene ruoka-aineiden ja elimistön veteen vaan ainoastaan rasvaan. Ne imeytyvät elimistössä rasvojen tavoin, ja tarpeen ylittävät määrät elimistö varastoi tavallisesti maksaan tai rasvakudoksiin. Liian suuret määrät aiheuttavat myrkytysriskin. Rasvaliukoisia vitamiineja ovat A- (eli retinoli), D-, E- ja K-vitamiini. (Peltosaari 2002, 117.) Vesiliukoiset vitamiinit liukenevat helposti ruoan ja elimistön nesteisiin. Ne varastoituvat vain lyhytaikaisesti ja rajallisissa määrissä, minkä vuoksi niiden säännölliseen saantiin on kiinnitettävä huomiota. Elimistön tarpeen ylittävät määrät erittyvät suurimmaksi osaksi virtsaan; eräillä vesiliukoisilla vitamiineilla on haittavaikutuksia ylisuurina annoksina. Vesiliukoisiin vitamiineihin lukeutuvat B-ryhmän vitamiinit (tiamiini eli B 1 -, riboflaviini eli B 2 -, niasiini, pyridoksiini eli B 6 -, pantoteenihappo, foolihappo eli folaatti, biotiini, ja B 12 -vitamiini) ja askorbiinihappo eli C-vitamiini. (Peltosaari 2002, 117, ) Kivennäisaineet Kivennäisaineiksi kutsutaan ravinnon palamatonta ja haihtumatonta osaa, tuhkaa, joka on muodostunut epäorgaanisista alkuaineista. Nämä ovat ruoassa joko epäorgaanisina suoloina tai sitoutuneina orgaanisiin yhdisteisiin. Kivennäisaineilla on keskeinen merkitys kudosten muodostukselle, elimistön elintärkeiden yhdisteiden rakentumiselle ja elintoimintojen säätelylle. Jokaisella kivennäisaineella on omat erityistehtävänsä. Kuten vitamiinien kohdalla, kivennäisaineet ovat haitallisia, jos niitä tulee elimistöön suuria määriä. Jotkut kivennäisaineista ovat välttämättömiä ja jotkut ovat haitallisia jo pieninä annoksina. Välttämättömiä kivennäisaineita, joita elimistössä on alle 0,01 % kuivapainosta, kutsutaan hivenaineiksi; runsaasti esiintyviä kutsutaan makrokivennäisaineiksi. Kivennäisaineita ovat mm. kalsium, fosfori eli fosfaatti, kalium, magnesium, rauta, sinkki, jodi ja seleeni. Näille kivennäisaineille Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanut päivittäiset saantisuositukset. On myös muita kivennäisaineita, mutta niiden vaikutusmekanismeja ei tunneta kovin hyvin. (Peltosaari 2002, )

15 15 4 VALINTANA KASVISRUOKAVALIO Kasvissyönnin historia lännessä ulottuu pitkälle ennen ajan laskun alkua. Myöhemminkin muun muassa useiden filosofien tiedetään noudattaneen kasvisruokavaliota. Keskeisiä ruokavalion valintaan liittyviä periaatteita olivat mm. asketismi, eettiset näkemykset sekä mielenrauhan saavuttaminen. Kasvisruokavalio voitiin valita myös terveydellisistä syistä. Nämä perustelut ovat eläneet satojen vuosien ajan, rinnallaan myös yksinkertaisuus ja luonnonmukaisuus kuten tänäkin päivänä. (Partinen 2001, ) Ruoan sosiologisia merkityksiä käsittelevässä artikkelikokoelmassa Twigg (1983, 20) mainitsee kasvisruokavalion valinnan takana olevien perustelujen perinteisesti jakautuvan neljään ryhmään: terveys, eläinten hyvinvointi, ekonomiset ja ekologiset syyt sekä hengellisyys. Vaikka nämä ensisilmäyksellä vaikuttavat hyvin erilaisilta, näkee Twigg ne samalla laajemmasta näkökulmasta. Hänen mielestään näillä syillä on yhteys, jossa toinen perustelu voimistaa toistaan. Myöhemmin esiteltävässä kasvisruokavaliota koskevassa tutkimuksessa (Talvia & Räsänen 2001, 17), eräs haastateltavista päätyy pohdinnallaan samankaltaiseen tulokseen: No yleensä se on päällimmäisenä niinku et ei haluu syödä lihaa, ei haluu tappaa eläimiä. --- Sit niillä [muilla syillä] niinku tavallaan puolustellaan sitä, et miks tää on nii hyvä vaihtoehto. 4.1 Uskonnolliset taustat Kasvissyönti liittyy jossain muodossa useaan uskontoon. Vaikka kristinuskon parissa kasvissyönti ei ole noussut yleiseksi valinnaksi, esiintyy kasvissyönti joissain luostareissa kasvissyönti paastopäivinä, jolloin ei syödä lihaa. (Laitila 2001, 29.) Kuitenkin esimerkiksi Suomen Adventtikirkon (2004) antamissa kristityn elämäntapaohjeissa suositellaan kasvisruokaa kaikille: Mutta Jumalan alkuperäiseen ihmiselle laadittuun ruokavalioon ei sisältynyt liharuokaa, koska se olisi merkinnyt eläinten tappamista ja koska monipuolinen kasvisruoka on parasta ihmisen terveydelle

16 16 Joissain hindulaisuuden suuntauksissa kasvissyöntiä pidetään ainoana oikeana valintana. Sitä perustellaan väkivallasta pidättäytymisellä, ahimsalla, jolla kunnioitetaan eläviä olentoja. (Laitila 2001, ) Hindulaisuuden oppeja kannattava Suomen Krishnaliike (2004) allekirjoittaa edellisen ajatuksen lisäksi myös syyn ja seurauksen, karman, lain: Eläimillä on aivan samanlainen sielu kuin ihmisilläkin, joten niiden tappaminen merkitsee niiden luonnollisen sielunvaelluksen häiritsemistä. Turhan kärsimyksen aiheuttaminen muille eläville olennoille tuo huonoa karmaa muassaan. Krishna-liikkeen edustajille kasvisruoka antaa pohjan myös hengelliseen kasvuun: Hyvyyden luonnonlaadun vallassa oleva ravinto on makeaa, mehukasta, vahvistavaa ja herkullista Voidakseen elää tervettä ja tasapainoista elämää, ihmisen on kohottava hyvyyden luonnonlaadun tasolle. Siksi on syötävä hyvyyden vallassa olevaa ravintoa. Tällainen ravinto mahdollistaa myös henkisen elämän harjoittamisen. (Suomen Krishna -liike 2004) Buddhalaisessakin perinteessä kasvissyönnillä on merkittävä rooli, kuitenkin eri suuntauksissa eri tavoin tulkittuna (Laitila 2001, 31). Helsingin buddhalainen keskus (2004) esittelee viisi eettistä suuntaviivaa, joista kaikki buddhalaiset ovat yhtä mieltä. Niistä ensimmäisen voi tulkita suosimaan kasvissyöntiä: Tulee pidättyä tuottamasta vahinkoa muille eläville olennoille. Keskuksen kotisivuilla olevan kirjoituksen mukaan edellä mainittu eettinen ohje kehottaa pidättäytymään kaikista teoista, jotka voivat vahingoittaa eläviä olentoja niin fyysisesti kuin psykologisesti ja henkisesti. Moni ymmärtää tämän kehotuksena kasvissyöntiin, ja myös maitotuotteiden ja munien välttämiseen. Muissakin uskonnollisissa tai tiettyä kokonaisvaltaista elämäntapaa korostavissa liikkeissä, joiden edustajia löytyy Suomesta, kasvissyönti on osa aatetta. Esimerkiksi makrobioottinen elämäntapa olettaa ravinnon laadun vaikuttavan ihmisen ruumiiseen, mieleen ja henkiseen olemukseen. Tärkeää on oikealla tavalla valittu, tasapainottava, ruokavalio, joka on pääosin kasvikunnasta koostuva. (Kushi 1989, ) Teosofinen maailmankatsomus suosii kasvissyöntiä monien perustelujen varjossa, niin henkisen kehittymisen apuna kuin eläinten kärsimyksen huomioiden: Lihansyöjille lankeaa vastuu sekä teurastuksen hirmuista että kaikista nälän ja janon ja pelon tuskista, joita eläinraukkojen täytyy kestää kuljetuksen aikana, jotta ihminen saisi tyydyttää lihanhalunsa. (Besant 1907). Eläinten hyvinvoinnin huomiointi esiintyy ajassamme myös itsenäisenä aatteena.

17 Eläinten oikeudet Eläinten hyvinvoinnin puolustaminen ei nosta ydinkysymykseksi sitä, saako eläintä tappaa, vaan sen, kuinka tuotantoeläimet voivat. Olennaisia seikkoja hyvinvoinnissa ovat terveys, kivun ja pelon välttäminen sekä mahdollisuus toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistarpeita. Eläimiä kasvatetaan olosuhteissa, jotka ovat eläimen lajinmukaiseen käyttäytymiseen peilaten puutteellisia, esimerkiksi häkit ovat pieniä ja liikunnan mahdollisuudet vähäisiä. Osa kasvissyöjistä luopuu lihasta, koska eivät ylipäätään hyväksy eläinten käyttöä ravinnoksi, osa luopuu kannanottona edellä kuvattuja puutteellisia kasvatusoloja kohtaan. (Manninen-Leivo, Telkänranta & Valros 2001, ) Eläimiä ei ole lupa enää sivuuttaa, kirjoitetaan eläinten oikeuksia käsittelevässä artikkelissa. Eläinten oikeuksilla tarkoitetaan vaatimusta, että eläimet huomioitaisiin poliittisessa päätöksen teossa. Kirjoittajan mukaan yhteiskuntamme kohtelee eläimiä edelleen, niin kuin ne eivät tuntisi kärsimystä, mainiten esimerkkinä turkis- ja lihateollisuuden, joka käyttää eläimiä pelkkänä materiaalina ja raaka-aineena. Lopuksi esitetään eläinten perusoikeudeksi oikeus tuskattomaan elämään ja samalla kysytään retorisesti: Pitäisikö eläimillä olla oikeus elämään? (Vilkka 2001, ) 4.3 Ekologiset ja ekonomiset syyt Ympäristönsuojelu on joillekin kasvissyönnin motiivi. Ympäristöstä huolissaan olevat ihmiset pohtivat lihankulutuksen vaikutuksia ympäristöön ja he haluavat pienentää ympäristökuormitusta omalta osaltaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat ympäristöä kuormittavat päästöt, kuten hiilidioksidipäästöt, joita lihatuotannon vaatima suuri energiankulutus aiheuttaa ja muut maatalouden päästöt, joita valtavan tuotantoeläinten määrän ruokkiminen ja kasvattaminen tuottavat. Muita ongelmia ovat vedenkulutus, joka lihateollisuudessa on huomattavasti kasvisten tuottamista suurempaa ja maapallon pinta-alan käyttö, josta suuri osa tarvitaan rehuviljelmille ja laitumille. Kasvissyöntiä puolustavat ympäristöasiantuntijat ja aktivistit ovat myös huolissaan ruoan riittävyydestä maapallon alati kasvavalle väestölle. (Tengvall 1995; Holm 2001, )

18 Terveydelliset perustelut Tasapainoisesti ja suositusten mukaisesti kootun kasvisruokavalion uskotaan edistävän terveyttä (ks. esim. Rauma 2001). Jotkut kasvissyöjät viittaavat kasvisruokavalion terveydellisiin vaikutuksiin. Kasvissyöjien on raportoitu olevan sekaruokavaliota syöviin verrattuna harvemmin lihavia ja ruokavalion ilmeisesti vähemmän valtimonkovettumatautia aiheuttava kuin tavallinen suomalainen sekaravinto. Mahdollisesti myös vähäisemmän suolankäytön ja ruokavalion suuren kaliumpitoisuuden ansioista vegetaristien verenpaineen on todettu olevan keskimääräisesti matalampi kuin sekaruokaa syövien. (Räsänen 2000, 63.) Toisaalta heidän terveyteensä vaikuttavat myös muut terveydelle edulliset elämäntavat kuten liikunta, alkoholin kohtuullinen käyttö ja vähäisempi tupakointi. (ks. esim. Ovaskainen & Kaartinen 1999, 2636.) Yllä mainittujen tulosten nimissä tai niiden toivossa, erilaisilla kasvisruokavalioilla saatetaan pyrkiä sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. (Kekki & Eränen 2001, 73.)

19 19 5 RIITTÄÄKÖ RAVINTO? Kasvisruokavaliota on tärkeää toteuttaa ravitsemuksellisesti oikein. Eläinperäisten ruoka-aineiden jättäminen ruokavaliosta asettaa haasteita hyvinvoinnille. Kasvisruokavalion onnistumisesta on tehty useita ulkomaalaisia tutkimuksia, eri näkökulmista. Myös suomalaisten ruoankäyttöä ja ravitsemusta koskevaa tietoa tuotetaan runsaasti. Joitain kasvissyöntiä kuvaavia tutkimuksia on toteutettu Suomessa (Lahti-Koski 2000, 27). Kuitenkaan kansainvälisiä tutkimuksia ei voi verrata suoraan Suomen olosuhteisiin. Erityispiirteenä suomalaisesta ruokavaliosta nousee D-vitamiinin saatavuus, koska talviaikaan auringonvalon vähäisen määrän vuoksi sen saanti saattaa jäädä vähäiseksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003). Kotimaisten ruokailutottumusten ja ruoan saatavuuden suhteen on hyödyllistä tarkastella Suomen olosuhteissa tehtyjen tutkimusten tuloksia. 5.1 Suomalaiset kasvissyöjinä Suomalainen ruokavalio on perinteisesti koostunut viljasta, perunasta ja maidosta. Lihan ja eläinrasvojen osuus päivittäisessä ruoassa oli pieni, mutta juhlaruokana arvostettu. Ruokavaliota täydensivät pavut, herneet, nauriit ja lantut. (Räsänen 1999.) Valtauskontomme, kristinusko, ei ole kieltänyt mitään ruoka-aineita, vaan kaikkien on katsottu olevan puhtaita (Partanen 1997, 14). Kuitenkin mm. uskonnollisista, eettisistä, ekologisista tai terveydellistä syistä osa ihmisistä nykypäivänä jättää lihan ruokavaliostaan. FINRISKI tutkimuksessa (Laatikainen ym. 2003) n. 3 6 % suomalaisista naisista ja 1 3 % miehistä ilmoittivat noudattavansa kasvisruokavaliota (Lahti-Koski & Sirén 2004, 19). Toisin kuin kristinuskossa, joissain uskonnoissa asetetaan ohjeita ruokailun suhteen. Esimerkiksi buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa kasvissyönti on tavoiteltava ihanne (Partanen 1997, 23). Koska suomalaisessa kulttuurissa kasvisruokailu ei ole syvällä perinteissä, kuten edellä mainittujen uskontojen vaikutusalueilla, ovat tie-

20 20 dot pienen väestön toteuttamasta ruokavaliosta vähäisiä. Valtion ravitsemusneuvottelutoimikunta (Toimintaohjelma ravitsemussuositusten toteuttamiseksi 2003) toteaa kouluterveydenhuollon henkilöstön ja vanhempien tietojen kasvisruokavaliosta olevan usein niukkoja. Tutkimuksessa Miten nuorten ruokatottumukset ovat muuttuneet 20 vuoden kuluessa? (Vikat ym. 1998, 2276) todetaan kasvisruokavalioiden lisääntyneen erityisesti luvulla. Vuosina nuorten kasvissyöjien määrä kolminkertaistui. Haastatelluista vuotiaista tytöistä 5 % ja pojista 0,5 % ilmoitti noudattavansa erityisruokavaliona kasvisravintoa. Se on moninkertaisesti enemmän kuin tutkimusvuonna 1979, jolloin samanikäisiä kasvissyöjiä löytyi ainoastaan tytöistä 0,8 %. Tutkijat ilmaisevat olevansa huolissaan yleistyneen kasvisruokavalion ravitsemuksellisesta laadusta. He muistuttavat, että erityisruokavalioiden järkevä toteuttaminen vaatii riittävää tietoa ja taitoa sekä mahdollisuuksia hankkia ruoka-aineet hyvään ruokavalioon. 5.2 Kasvisruokavalion ravitsemuksellinen toteutuminen Englantilaisessa tutkimuksessa The energy and nutrient intakes of different types of vegetarian: a case for supplements? (Draper, Lewis, Malhotra & Wheeler 1993, 3 19) selvitettiin mitä kasvissyöjät syövät sekä arvioitiin heidän tietämystään ja mielipiteitään ruoasta, ruokavaliosta ja terveydestä. Tutkijaryhmä lähti ajatuksesta, että järjestäytyneet kasvisruokaryhmät tarjoavat tietoa ravitsemuksesta ja terveydestä jäsenilleen, mutta ryhmiin kuulumattomat henkilöt saattavat jäädä mediasta tai ystäviltä saadun tiedon varaan. Tutkimukseen osallistui 127 henkilöä kolmessa ryhmässä: 38 vegaania, 52 lakto-ovovegetaristia ja 37 demi-vegetaristia, jotka ovat Draperin ym. mukaan lihan syömistä välttäviä henkilöitä. Tutkimushenkilöt kirjasivat ja punnitsivat ruokansa tutkimusta varten kolmen päivän ajan. Tutkimuksessa todettiin energian saannin olevan lähellä Ison-Britannian Terveysministeriön suosituksia. Proteiinin ja hiilihydraattien saanti ylitti suositukset. Rasvan saanti oli vegaanien ryhmässä lähimpänä annettuja suosituksia; kaikissa ryhmissä tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien rasvojen suhde oli sopiva. Kalsiumin saanti oli suositusten

21 21 mukainen, vaikkakin se oli vegaaneilla ryhmistä alhaisin. Magnesiumia kaikki saivat ruokavaliostaan reilusti, erityisesti sitä saivat vegaanit. Myös rautaa oli ruokavalioissa paljon. Sinkin saanti oli lähes suositusten mukaista. Kirjattujen tulosten mukaan myös kuparia saatiin paljon; jälkeenpäin tarkasteltuna saanti ei välttämättä ollutkaan niin suurta. Vegaanit saivat jodia vain % suosituksista, kun taas kaksi muuta ryhmää saivat sitä reilusti. Retinolia kaikki ryhmät saivat paljon. D-vitamiinin saanti oli suositusten mukaista lakto-ovovegetaristeilla ja demi-vegetaristeilla, mutta vegaaneilla se oli vähäistä. Terveysministeriön oletuksen mukaan kuitenkin kaikki ryhmät saisivat sitä riittävästi auringonvalon vaikutuksesta. E-vitamiinin saanti oli riittävää. Keskimääräisesti tiamiinin, niasiinin, pyridoksiinin, foolihapon ja askorbiinihapon saanti ylitti suositukset kaikilla ryhmillä. Riboflaviinin saanti jäi vegaaneilla alle suositusten. B 12 - vitamiinin saanti oli vähäistä kaikilla ryhmillä, erityisesti vegaaneilla. (Draper et al 1993, 6 12.) Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden oma arvio ruokavalionsa onnistumisesta poikkesi hieman saaduista tuloksista. Kysyttäessä Tunnetko saavasi kaikki tarvitsemasi vitamiinit ruoasta? 48,6 % demi-vegetaristeista, 57,4 % lakto-ovovegetaristeista ja 67,4 % vegaaneista vastasi myöntävästi. Suuri osa tutkimushenkilöistä täydensi ruokavaliotaan ravintoainevalmisteilla; 49 % demi-vegetaristeista, 41 % lakto-ovovegetaristeista ja 54 % vegaaneista kertoi käyttävänsä niitä säännöllisesti tai silloin tällöin. (Draper et al 1993, 13.) Yhteenvedossa todetaan kahden ei-vegaanisen ryhmän ravintoaineiden saannin olevan samankaltaisia kuin sekaravinnon syöjillä Isossa-Britanniassa. Vegaaniruokavalio erottui joukosta vähäisemmällä energian ja tyydyttyneiden rasvahappojen saannilla sekä suuremmalla monityydyttymättömien rasvahappojen ja ravintokuidun saannilla muihin verrattuna. Tämän tutkimuksen ja kirjallisuuden perusteella tutkijoiden mukaan on selvää, että vegaanien tulisi saada enemmän B 12 -vitamiinia, kuten ehkä myös riboflaviinia. Jodin saantia tulisi tutkia lisää. Vegaanit söivät ravintoainevalmisteita, joita he toisaalta tarvitsivat ja toisaalta eivät tarvinneet; kuitenkaan he eivät täydentäneet ruokavaliotaan jodilla tai B 12 -vitamiinilla suositusten mukaisilla annoksilla. Kahden muun ryhmän kohdalla täydennettävien aineiden tarpeesta ei ollut selkeää näyttöä. Lopuksi tutkijat toteavat vielä tämän ja muiden tutkimusten perusteella ravintoainetäydennysten olevan

22 22 suositeltavaa aikuisille kasvissyöjille kahdessa tilanteessa: Uusille kasvisyöjille, joilla elimistö on vielä sopeutumassa uudenlaiseen ruokavalioon, suositellaan rautaa, sinkkiä ja kalsiumia siirtymävaiheessa. Niille kasvissyöjille, jotka noudattavat vegaaniruokavaliota suositellaan B12-vitamiinia sekä jodia ja riboflaviinia. (Draper et al 1993, ) 5.3 Kasvisruokavalio sekaruokavalion rinnalla Janelle ja Barr (1995, ) toteuttivat hieman edellä esitellyn kaltaisen tutkimuksen Kanadassa. Tämä tutkimus Nutrient intakes and eating behavior scores of vegetarian and nonvegetarian women oli kooltaan suppeampi: siinä tutkittiin 45 naisen ravintoaineiden saantia ja ruokailutottumuksia. Heidät jaettiin ryhmiin ei-vegetaristit (22), laktovegetaristit (15) ja vegaanit (8). Tutkimushenkilöt pitivät ruokapäiväkirjaa kolmen päivän jaksoina kolme kertaa puolen vuoden aikana. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden naisten ruokavaliot olivat lähellä ravitsemuksellisia suosituksia. Vegetaristien ryhmä sai ruoastaan vähemmän proteiinia ja kolesterolia, kuin ei-vegetaristit; sen sijaan hiilihydraattien ja kuitujen saanti sekä monityydyttymättömien rasvahappojen saanti verrattuna tyydyttyneisiin rasvahappoihin oli vegetaristeilla suurempi. Riboflaviinin, niasiinin, B 12 -vitamiinin, sinkin ja natriumin saanti oli vähäisempää, mutta folaattien, C-vitamiinin, kuparin saanti oli vegetaristeilla suurempaa kuin ei-vegetaristeilla. Keskimääräisesti alle ravitsemussuositusten kasvissyöjien ryhmällä jäi B 6 -vitamiinin (98 % suosituksista), kalsiumin (96 % suosituksista), niasiinin (89 % suosituksista), sinkin (alle 70 % suosituksista) ja B 12 -vitamiinin (alle 70 % suosituksista) saanti. Kuitenkin vertailtaessa vegaanien ja laktovegetaristien alaryhmiä eivegetaristeihin huomattiin, että ravitsemukselliset erot eivät olleet niinkään suuria laktovegetaristien ja ei-vegetaristien välillä kuin ne olivat vegaanien ja ei-vegetaristien välillä. (Janelle & Barr 1995, 184.) Tutkimuksensa pohjalta tutkijat Janelle ja Barr (1995, 186) suosittelevat vegaanien kiinnittämään huomiota B 12 -vitamiinin ja kalsiumin saantiin. D-vitamiinia he suosittelevat ravintolisäksi niille vegaaneille, jotka eivät altistu auringolle säännöllisesti.

23 23 Ranskalaisessa tutkimuksessa Nutrient intake and vitamin status of healthy French vegetarians and nonvegetarians (Millet, Guilland, Fuchs & Klepping 1989, ) asetettiin myös rinnakkain vegetaristit ja sekaravinnon syöjät. Siinä keskityttiin tutkimaan kohtaako tutkimushenkilöiden tiamiinin, riboflaviinin, B 6 -, B 12 -, C-, A-, D- ja E- vitamiinien saanti ranskalaiset ravitsemussuositukset. Siinä haluttiin myös selvittää, missä määrin em. vitamiinipuutoksia esiintyy sekä vertailla ravinnon saannin arvioita vitamiinipitoisuuksien biokemiallisiin arvoihin verraten niitä myös ei-vegetaristien kontrolliryhmän arvoihin. Tutkimukseen osallistui 37 vegetaristia ja 69 ei-vegetaristia, jotka pitivät ruokapäiväkirjaa yhden kerran seitsemän päivän ajan. Aineisto analysoitiin kahdella tavalla: Ensiksi ravintoaineiden saantia verrattiin ranskalaisiin ravitsemussuosituksiin. Toiseksi, todennäköisiä tunnuslukuja apuna käyttäen laskettiin niiden henkilöiden määrä, joilla ravintoaineiden saanti jää alle heidän oman tarpeensa. Jälkimmäinen tapa huomioi myös sen, että suosituksissa yliarvioidaan lähes jokaisen yksilön ravinnon tarvetta. (Millet et al 1989, ) Ravintoaineiden saanti oli keskiarvoltaan joidenkin vitamiinien kohdalla (tiamiini, riboflaviini, askorbiinihappo ja A-vitamiini) reilusti yli suositusten kun taas toisia vitamiineja (B 6 -, D ja E-vitamiini) huomattava prosenttiosuus vegetaristeista sai alle oman tarpeensa. Vaikka ei-vegetaristit söivät suuremman määrän ruokaa kuin vegetaristit, sisälsi vegetaristien ruokavalio korkeampia pitoisuuksia tiamiinia, riboflaviinia ja C, A ja E- vitamiineja. Biokemialliset tunnusluvut näyttivät C-vitamiinin (seerumin askorbiinihappo), folaattien, tiamiinin ja riboflaviinin pitoisuuksien olevan tyydyttäviä vegetaristien ryhmässä. Kuitenkin toisenlaisen analyysin (erytrosyyttien tiamiinipyrofosfaattipitoisuus) mukaan tiamiinin pitoisuudet osoittivat sen puutetta kummassakin ryhmässä. B 6 -vitamiinin osoittivat puutetta kummassakin ryhmässä. Vaikka B 12 - ja D-vitamiinin kohdalla arvot näyttivät tyydyttäviltä, olivat ne kuitenkin vegetaristeilla paljon alhaisemmat kuin ei-vegetaristeilla. Heillä on siten suurempi riski B 12 - ja D- vitamiinin puutteesta. (Millet et al 1989, 718, ) Lopuksi tutkijat toteavat tämän tutkimuksen ja viittaamiensa tutkimusten pohjalta vegetaristien ravintoaineiden saannin olevan keskimääräisesti suositusten mukaista. He lisäävät vegetaristien ravintoaineiden saannin tavan olevan erilainen kuin ei-vegetaristien.

24 24 Tutkimuksessa ilmenee, että selkeää yhteyttä ravintoaineiden saannilla ja niiden biokemiallisilla pitoisuuksilla ei löytynyt kuin muutaman ravintoaineen kohdalla. Tämä saattoi johtua monesta ruoansulatuksellisesta seikasta kuin myös siitä, etteivät biokemialliset mittarit ole tarkkoja kaikkien ravintoaineiden kohdalla. (Millet et al 1989, ) 5.4 Suomalaiset tutkimukset kasvisruokavalioista Talvia ja Räsänen (2001, 14 21) toteuttivat laadullisen tutkimuksen aiheenaan Mitä lukiolaistytöt ajattelevat kasvissyönnistä?. Siinä haastateltiin 20 helsinkiläistä tyttöä, joista 11 oli kasvissyöjää. Kasvissyöjistä kolme määritteli itsensä vegaaniksi. Tutkimuksessa kävi ilmi, että haastatelluilla kasvissyöjillä ei kenelläkään ollut terveellisyys tärkeimpänä motivaationa ryhtyä kasvissyöjäksi. Heillä oli jopa virheellisiä ravitsemuskäsityksiä. Joitain ravintoainelisiä käytettiin täydentämään ruokavaliota, mutta se ei ollut yhteydessä siihen, minkälaista kasvisruokavaliota haastateltava noudatti. Yhteensä kaikista kasvissyöjistä viisi käytti ravintoainelisänä C-vitamiinia. Ravitsemustieteellisesti sen käyttö ei ole perusteltua, sillä kasvikset sisältävät jo itsessään paljon C- vitamiinia. Vegaaneista vain yksi täydensi ruokavalioitaan B 12 -vitamiinivalmisteella. Kaksi muuta vegaania uskoivat saavansa ruoastaan kaikki tarvittavat ravintoaineet, eivätkä he käyttäneet mitään ravintoainelisiä. Aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa on korostunut terveystietoisuus ja terveyden merkitys keski-ikäisten vegetaristien parissa; sama ei kuitenkaan päde nykypäivän nuoreen. Talvian ja Räsäsen (2001, 16 20) tutkimuksessa haastatelluista kasvissyöjistä neljä kertoi ajatelleensa terveyttä vasta myöhemmin kasvisruokavalioon siirtymisen jälkeen; samoin neljän mielestä terveellisyys ei ollut olennaista. Kahdelle haastatellulle terveydellä ei ollut mitään merkitystä. Tutkijat toteavat, että kasvissyöntiä koskevalle ravitsemusneuvonnalle on tarvetta. Tiedon lisäksi ammattilaisten ymmärtäväinen suhtautuminen kasvissyöntiin on edellytyksenä sille, että heidän puoleensa käännyttäisiin. Kasvissyönti voi merkitä sitä toteuttavalle asiakkaalle elämänkatsomuksellista asennetta, jonka ymmärtäminen on kohtaamisessa tärkeää.

25 25 Kansanterveyslaitoksen toteuttaman Finravinto terveystutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mm. kuinka paljon Suomessa on kasvissyöjiä ja arvioida, onko aikuisten vegetaristien ruokavaliosta syytä olla huolissaan. Tutkijat Ovaskainen ja Kaartinen (1999, 2635) toteavat vegetaristien ravintoaineiden olevan keskimäärin suositusten mukaista, lukuun ottamatta D-vitamiinia, jonka saanti jäi alle suositusten. Vegetaristien itsensä kokema terveydentila oli yleisesti parempi kuin sekaravinnon syöjillä. Siihen saattoi vaikuttaa heidän terveydelle edulliset elämäntapansa kuten runsas liikunta, vähäisempi tupakointi ja kohtuullinen alkoholinkäyttö. Lopuksi he toteavat terveydenhuoltohenkilökunnan kohtaavan yhä yleisemmin kasvisruokavaliota noudattavia asiakkaita. Tutkijaryhmä Outila, Kärkkäinen, Seppänen ja Lamberg-Allardt (1998, ) tutkivat suomalaisten hedelmällisessä iässä olevien naisten ruoan ja ravintoaineiden saantia. Tutkimuksen Food and nutrient intake of premenopausal female vegetarians and omnivores in Finland kohderyhmästä 5 oli lähes vegaaniruokavaliota noudattavia (demivegaani), 6 laktovegetaareja ja 14 sekaravinnon syöjää; kaikki olivat iältään vuotiaita. Tutkimus suoritettiin kirjaamalla ja analysoimalla tutkimushenkilöiden ravintotottumuksia kahden päivän jaksoissa vuoden ajan. Yhtä pitkällä aikavälillä suoritettuja tutkimuksia ei aikaisemmin ole tehty, mikä teki tästä tutkimuksesta erityisen hyödyllisen. Tutkijat pitävät tutkimustaan luotettavana kuvauksena kasvisruokavalion toteuttamisesta Suomessa. Tutkimuksessa selvisi, että tutkimushenkilöiden ravintoaineiden saanti oli samankaltaista kuin muissa aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu. Tutkimuksessa ilmeni myös, että kasvisruokavaliot eivät käytännössä sisältäneet lainkaan D-vitamiinia. Se näkyi myös suositusten alle jäävinä elimistön D-vitamiinipitoisuutta mittaavina arvoina talvella, jolloin sitä ei saada auringonvalonkaan vaikutuksesta Suomessa. Myös jodin saanti oli kaikilla demivegaaneilla alle suositusten. Raudan saanti oli suositusten mukaista, mutta raudan puutetta esiintyi siitä huolimatta. (Outila et al 1998, ) Jodin saantia on tarkasteltu lähemmin suomalaisessa tutkimuksessa Iodine status in vegans consuming a living food diet. Tutkijat Rauma, Törmälä, Nenonen ja Hänninen (1994, ) tutkivat elävän ravinnon syöjien jodin saantia. Tutkimushenkilöt saivat ruokavaliostaan keskimääräisesti enemmän jodia kuin suomalaiset oletetusti saavat. Tutkijaryhmä toteaa, että elävän ravinnon ruokavaliota noudattavien henkilöiden on

26 26 varmistettava riittävä jodin saanti syömällä merilevää tai siitä valmistettuja tuotteita. Samalla kuitenkin niiden nauttiminen on oltava siten rajallista, että jodin saanti pysyisi suositeltavissa rajoissa. Lisää tietoa merilevien jodipitoisuuksista tarvittaisiin. Rauma ja Mykkänen (1996, 1917) tarkastelevat artikkelissaan Puhdas kasvisruokavalio hyvä vai huono vaihtoehto sekaruokavaliolle vegaaniruokavalion ravitsemuksellista onnistumista. He suosittelevat D- ja B 12 -vitamiinia ravintolisäksi Suomen olosuhteissa toteutettavissa kasvisruokavalioissa. Uudemmassa artikkelissaan Rauma (2001, 118) kirjoittaa nykyisin vallitsevan yksimielisyyden siitä, että kasvisruokavaliot edistävät terveyttä, kun ne koostetaan suositusten mukaisesti. Hänen mukaansa täysin ilman eläinperäisiä tuotteita koostettu vegaaniruokavalio ilman ravitsemuslisiä ei sisällä riittävästi kaikkia välttämättömiä ravintoaineita. Hän lisää, että terveydenhuoltohenkilöstön tulisi erityisesti tuntea vegaaniruokavalion riskit ja osata ohjata vegaaneja ruoan valinnassa, koska monet suomalaiset, etenkin nuoret, ryhtyvät vegaaneiksi. 6 TERVEYDEN EDISTÄMINEN 6.1 Terveyden edistämisen määritelmä Terveyden edistäminen on toimintaa, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia niin terveytensä hallintaan kuin sen parantamiseenkin. Jotta täydellinen fyysinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi voitaisiin saavuttaa, on yksilöiden ja ryhmän kyettävä tunnistamaan ja toteuttamaan toiveensa, tyydyttämään tarpeensa ja muuttamaan ympäristöään tai opittava tulemaan toimeen sen kanssa. (Vertio 2003, 174.) Näin julistaa Ottawan asiakirja, dokumentti ensimmäisestä kansainvälisestä terveyden edistämisen konferenssista vuodelta Maailman terveysjärjestön (WHO) organisoimassa konferenssissa asiantuntijat keskustelivat monialaisen terveyspolitiikan kehittämisestä, joka painottaisi terveyden edistämistä. (Vertio 2003, )

27 27 Terveyttä edistävä toiminta on jaettu Ottawan asiakirjassa viideksi kokonaisuudeksi: 1) Terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen: Terveys ei ole pelkästään terveydenhuoltoa. Terveys sisältyy yhteiskuntapoliittisten ohjelmien suunnittelijoiden työhön niin, että päätösten terveysvaikutukset otetaan huomioon. 2) Terveellisen ympäristön aikaansaaminen: Koko maailmalla on yhteisöllinen vastuu luonnonvarojen säilyttämisestä. Tässä sosio-ekologisessa näkökulmassa nostetaan myös työ ja vapaa-aika terveyden lähteeksi. 3) Yhteisöjen toiminnan tehostaminen: Yhteisöllä on mahdollisuus vaikuttaa omiin pyrkimyksiinsä ja tulevaisuuteensa. Oman avun käyttöä ja sosiaalista tukea lisätään. Ihmisille annetaan perusteellista ja jatkuvaa tietoa terveyskysymyksistä. 4) Henkilökohtaisen taitojen kehittäminen: Ihmisten on saatava mahdollisuuksia koko elämän jatkuvaan oppimiseen. Terveyden edistäminen tukee kehitystä jakamalla tietoa, antamalla terveyskasvatusta ja lisäämällä elämäntaitoja. 5) Terveyspalvelujen uudistaminen: Terveydenhuollon vastuu tulee ulottua kliinisten ja hoitavien palvelujen ulkopuolelle. Vastuun terveyden edistämisestä ajatellaan jakautuvan ihmisten, kansalaisryhmien, terveydenhuollon ammattihenkilöiden, terveydenhuollon laitosten ja valtionhallinnon kesken. Ihmisten kulttuuriympäristö ja sen tarpeet on myös otettava huomioon. (Vertio 2003, ) Tämä tiivistettynä esitetty Ottawan asiakirja on käytössä muun muassa Euroopan maiden terveydenhuoltopolitiikan suunnittelussa (Vertio 2003, 30 32). Myös Suomen terveyspolitiikkaa linjaava Terveys kansanterveysohjelma painottaa terveyden edistämistä. Se otetaan huomioon kaikissa terveyspalveluissa ja siihen pyritään mm. työpaikoilla henkilöstöä kehittämällä. Ohjelman mukaan voimavarat terveyden edistämistoimintaan turvataan väestön tarpeiden mukaisesti, myös ostopalveluissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 28) Terveyttä edistävä verkosto on kokoontunut useita kertoja vuoden 1986 jälkeen. Niissä on tarkasteltu siihenastista toimintaa sekä pyritty syventämään terveyden edistämisen tavoitteita. Jakartassa vuonna 1997 luotu julistus painottaa yhteisön toimintakykyä ai-

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU Energiaravintoaineet sekä vitamiinit ja kivennäisaineet www.puolikiloa.fi 2 Tiivistelmä ja huomiota Diaesityksessä on mukana kolme tutkimusta: brittiläinen EPIC- Oxford,

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla:

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla: Sivu 1/6 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 588/2009 elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita? KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

Selma Herrala. Vegaanien ruokailutottumukset ja ravitsemus

Selma Herrala. Vegaanien ruokailutottumukset ja ravitsemus Selma Herrala Vegaanien ruokailutottumukset ja ravitsemus Opinnäytetyö Kevät 2014 SeAMK Elintarvike ja maatalous Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus JUDOKAN RAVINTO-OPAS 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen Joen Yawara ry Valmennus SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIETOA...1 2 RAVINTOAINEET...1 2.1 Hiilihydraatit...1 2.2 Proteiinit...2

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

www.vomoghundemat.fi

www.vomoghundemat.fi www.vomoghundemat.fi Vom og Hundemat on norjalainen koirien tuoreruokatuote. Se valmistetaan norjalaisista eläinperäisistä raaka-aineista, kuten broileri, naudan sisäelimet, pötsi, lohi, naudan maksa ja

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

KIVENNÄISAINEET JA VITAMIINIT KOIRAN RUOKINNASSA

KIVENNÄISAINEET JA VITAMIINIT KOIRAN RUOKINNASSA KIVENNÄISAINEET JA VITAMIINIT KOIRAN RUOKINNASSA Kivennäisaineet osallistuvat kemiallisiin reaktioihin koirien soluissa. Kivennäisaineet voidaan jakaa makro- ja mikrokivennäisaineisiin sekä perusteella,

Lisätiedot

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden Hyvinsyömisen taito Maukas liharuoka kuuluu arkeen ja se kruunaa juhlan. Liha on aterian sydän, jonka ympärille muu ateriakokonaisuus kootaan. Liha on myös voimaruokaa, josta saa lähes kaiken: proteiinit,

Lisätiedot

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon Potilasopas Alzheimerin taudin oireet Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

PRO PERUNA RY -perunavoimaa

PRO PERUNA RY -perunavoimaa PRO PERUNA RY -perunavoimaa Pro Peruna Ry Perustettu vuonna 2008 Toimii perunan menekinedistäjä Projektiluonteista toimintaa kuluttajalähtöisesti v. 2012 Kasvata omat perunasi kampanja Kuluttajatutkimus

Lisätiedot

nu3:n ruokavaliotutkimus

nu3:n ruokavaliotutkimus nu3:n ruokavaliotutkimus 2015 Tässä kattavassa kyselytutkimuksessa haastateltiin heinäkuussa 2015 ravitsemussivusto nu3:n toimeksiannosta yhteensä 1 080:tä 18 59-vuotiasta saksalaista kuluttajaa heidän

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Kestävyys vs. ravintosisältö

Kestävyys vs. ravintosisältö Kestävyys vs. ravintosisältö Annikka Marniemi elintarvikeasiantuntija, ETM NUTS vuosiseminaari Pari perusasiaa: Mitä niukempi energiansaanti, sitä enemmän laadulla on merkitystä Niukalla saannilla ravintoaineen

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

ESITTELEMME VITAMIINI- JA

ESITTELEMME VITAMIINI- JA ESITTELEMME VITAMIINI- JA KIVENNÄISAINEVALMISTEEMME Vitamiini- ja kivennäisainevalmisteemme perustuvat uusimpiin tieteellisiin havaintoihin. MUUTAMIA PERUSTEITA RAVINTOLISIEN KÄYTÖLLE AJANPUUTE Useimmat

Lisätiedot

SUOJARAVINTOAINEET. Kristi Loukusa Liikunnanohjaaja opiskelija Lapin Yläkouluakatemia / elokuu 2015

SUOJARAVINTOAINEET. Kristi Loukusa Liikunnanohjaaja opiskelija Lapin Yläkouluakatemia / elokuu 2015 KERTAUSTA Mitä ovat makroravintoaineita? Mitä tehtäviä niillä on? Ruokaesimerkkejä niistä? Millainen on ateriarytmisi? Vaikuttiko saamanne tieto omaan syömiskäyttäytymiseen? Kerro vierustoverille mitä

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

VITAMIINEJA JA MINERAALEJA PULLOSTA

VITAMIINEJA JA MINERAALEJA PULLOSTA VITAMIINEJA JA MINERAALEJA PULLOSTA TAUSTA Vitamin Well on perustettu vuonna 2006 Ruotsissa. Tarkoituksena oli kehittää skandinaaviseen makuun sopiva vitamiinijuoma, joka samalla olisi hyvä ja moderni

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

RUOKA & RAVITSemUS. Speltti-juurespata

RUOKA & RAVITSemUS. Speltti-juurespata RUOKA & RAVITSemUS Speltti-juurespata 60 voi hyvin 2 Oma maa mainioin Onko mahdollista syödä vain Suomessa tuotettua kasvisruokaa ja saada silti kaikki tarvittavat ravintoaineet? Kyllä. Lue, miten se onnistuu.

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

POIKKILEIKKAUSTUTKIMUS VEGAANIEN RUOANKÄYTÖSTÄ JA RAVINTOAINEIDEN SAANNISTA

POIKKILEIKKAUSTUTKIMUS VEGAANIEN RUOANKÄYTÖSTÄ JA RAVINTOAINEIDEN SAANNISTA POIKKILEIKKAUSTUTKIMUS VEGAANIEN RUOANKÄYTÖSTÄ JA RAVINTOAINEIDEN SAANNISTA Hanna Kivimäki Pro Gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Maaliskuu

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten mukainen vegaaninen ruokalista suurkeittiöille mallilista

Ravitsemussuositusten mukainen vegaaninen ruokalista suurkeittiöille mallilista Ravitsemussuositusten mukainen vegaaninen ruokalista suurkeittiöille mallilista Nina Johansson Opinnäytetyö Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelma 2008 Tiivistelmä 13.5.2008 Hotelli-

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Holistic Food For Dogs

Holistic Food For Dogs Holistic Food ForFor Dogs Dogs Holistic Food Holistic Food For Dogs 100% GUARANTEED TASTE & NUTRITION E arthborn Holistic on pitkälle kehitetty luonnonmukainen ravinto koirille. Earthborn Holistic -ruuan

Lisätiedot

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Ylitarkastaja Marjo Misikanas Tuoteturvallisuusyksikkö Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari 13.12.2011 Omavalvonnassa ja valvonnassa huomioitava

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE Katja Karppinen Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Ravitsemusterapeuttien osuuskunta VitaMiinat 26.4.2015 Ruokakolmio antaa suuntaviivat monipuolisen ja terveyttä

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Premium-luokan koiranruokasarja D

Premium-luokan koiranruokasarja D Premium-luokan koiranruokasarja D TM Lihaisaa laatua koirallesi. Laaturuokaa koirallesi Jahti&Vahti! Haluamme koirasi elämänlaadun pysyvän korkeana ja kauan. Siksi ruokien huippulaatu on meille aidosti

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot