PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

Transkriptio

1 MINNA ISOLA PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LEIVISKÄNKANGAS, PALOKANGAS, KOKKOMÄKI, PITKÄKANGAS JA KIVIJÄRVENKANGAS

2 PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LEIVISKÄNKANGAS, PALOKANGAS, KOKKOMÄKI, PITKÄKANGAS JA KIVIJÄRVENKANGAS LUONNOS Minna Isola

3 Taitto, valokuvat, grafiikka ja kartat: Minna Isola Etukannen kuvat vasemmalta oikealle: Näkymä teollisuusalueelta Leiviskänkankaan pohjavesialueella, entinen maa-ainesten ottoalue Palokankaan pohjavesialueella, ojitettua suota Palokankaan pohjavesialueella. Takakannen kuvat vasemmalta oikealle: suo Leiviskänkankaan pohjavesialueen reunavyöhykkeellä, Kivijärvenkankaan pohjavesialueella sijaitseva tulentekopaikka.

4 3 ALKUSANAT Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Pyhännän kunnan alueelle sijoittuu useita pohjavesialueita. Pyhännän kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan on sisällytetty Leiviskänkankaan, Palokankaan, Kokkomäen, Pitkäkankaan ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueet. Muut tarkasteltavana olevat pohjavesialueet Palokangasta lukuun ottamatta sijoittuvat kaikki samalle Joensuusta Siilinjärvelle, Pyhännän keskustaan ja edelleen Raaheen kulkevalle harjujaksolle. Tämä harjujakso jakautuu kahteen haaraan ennen Pyhäntää Palokankaan pohjavesialueen sijoittuessa itäisemmälle Kestilän ja Rantsilan suuntaan kulkevalle osalle. Rakenteeltaan Palokangas, Kokkomäki ja Kivijärvenkangas ovat ympäristöstään selvästi kohoavia harjuselänteitä Kokkomäen ollessa nimensä mukaisesti korkea mäki. Edellisistä poiketen Leiviskänkangas ja Pitkäkangas ovat tasaisia harjualueita. Harjumuodostumien ydinosan aines vaihtelee hiekasta ja sorasta kiviseen soraan. Kokkomäen pohjavesialueella harju on osittain moreenipeitteinen. Pitkäkankaan pohjavesialuetta lukuun ottamatta muut alueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä eli I luokan pohjavesialueita ja niillä jokaisella sijaitsee vedenottamo, Leiviskänkankaalla kaksikin, joista toinen on kuitenkin poistettu käytöstä. Vedenhankintaan soveltuvalle eli Pitkäkankaan II luokan pohjavesialueelle on suunniteltu vedenottoa tulevaisuudessa ja se on siksi otettu mukaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan. Vakavimmat pohjaveden laatua vaarantavat toiminnalliset riskitekijät sijoittuvat Leiviskänkankaan pohjavesialueelle, jolla on paljon teollisuutta. Muita kyseisellä pohjavesialueella olevia riskejä ovat Oulusta Iisalmeen kulkeva kantatie 88, muutama viemäröimätön kiinteistö, vähäisessä määrin alueelle sijoittuva maatalous, aiemmin tapahtunut maa-ainesten otto sekä kunnostusojitukset. Muilla pohjavesialueilla riskitekijöitä on paljon vähemmän. Palokankaalla, Pitkäkankaalla sekä Kivijärvenkankaalla riskiä aiheuttaa maa-ainesten otto ja kahdella jälkimmäisellä alueella myös harjualueita pitkin kulkeva kantatie 88, joka muodostaa pahimman uhkan Kivijärven vedenottamolta saatavalle pohjavedelle tien kulkiessa aivan vedenottamon vieritse. Kaikki tarkasteltavina olevat harjualueet ovat tähän saakka säästyneet kovin laajamittaiselta soranotolta. Palokankaalla ja Kivijärvenkankaalla sijaitsee muutama viemäröimätön kiinteistö ja Palokankaalle sijoittuu lisäksi vähäisessä määrin maataloutta. Kokkomäen pohjavesialueella riskitekijöitä on todella vähän. Pyhännän kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laadinnassa on noudatettu soveltuvin osin Pohjois-Savossa laadittua vastaavanlaista pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa: Paula Remes ja Helena Valta (toim.), Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma; Peltosalmi-Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki-Humppi. Pohjois- Savon ympäristökeskuksen raportteja 1/2007. Pohjois-Savon ympäristökeskus. 103 s.

5 4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman Pyhännän kunnassa sijaitseville Leiviskänkankaan, Palokankaan, Kokkomäen, Pitkäkankaan sekä Kivijärvenkankaan pohjavesialueille on laatinut geologi Minna Isola. Suojelusuunnitelma on laadittu yhteistyössä Pyhännän kunnan, Pyhännän Vesi Oy:n ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa ja sen laadinnan ohjauksesta on vastannut ohjausryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: Jouko Nissinen/ Samuli Yrjänä Timo Aitto-oja Matti Konola Matti Saaranen Mika Huttunen Janne Haataja Eeva Heiska Antero Autio Hanna Mäkitalo- Aitto-oja/ Harri Pyyhtiä Aarne Miettunen Hanna Hentilä Päivi Hautaniemi kunnanjohtaja, Pyhännän kunta va. Kunnanjohtaja, Pyhännän kunta rakennustarkastaja, Pyhännän kunta kunnanhallituksen I vpj/pyhännän Vesi Oy:n hallituksen pj vapaa-ajanohjaaja, Pyhännän kunta toimitusjohtaja, Pyhännän Vesi Oy turvallisuusvastaava, PRT-Lami Oy ympäristösihteeri, Ympäristöpalvelut Helmi ympäristötarkastaja, Ympäristöpalvelut Helmi palomestari, Jokilaaksojen pelastuslaitos paloasemaryhmän päällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos tarkastaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suunnittelija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristövastaava, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kiitokset ohjausryhmän jäsenille ja kaikille niille tahoille, joilta on saatu tietoja suojelusuunnitelman laatimista varten. Oulussa Minna Isola

6 5 SISÄLLYS 1. Suojelusuunnitelman tavoitteet 8 2. Pohjavesien suojeluun liittyvä lainsäädäntö Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulainsäädäntö Ympäristönsuojelulaki Talousjätevesien puhdistamisvelvollisuus Maatalous ja pohjaveden suojelu Öljysäiliöitä koskevat säädökset Öljyvahinkojen torjuntalaki Jätelaki Maa-aineslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Yleistä Pyhännän vedenhankinnasta Suojelusuunnitelma-alueet Leiviskänkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Palokankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Tutkitut vedenottopaikat Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Kokkomäen pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Pitkäkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Alustavasti tutkitut vedenottopaikat Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Kivijärvenkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset 33

7 6 5. Pohjavesialueilla sijaitsevat riskitoiminnot ja niiden arviointi Asutus Viemäriverkosto ja jäteveden pumppaamot Viemäröimättömät kiinteistöt Öljysäiliöt Vapaa-ajan alueet ja muu vapaa-ajan toiminta Asutukseen liittyvien riskien arviointi Toimenpidesuositukset Liikenne ja tienpito Pohjavesialueiden liikenne ja tienpito Tien suolaus ja pohjaveden kloridipitoisuudet Vaarallisten aineiden kuljetukset Liikenteestä ja tienpidosta aiheutuvien riskien arviointi Toimenpidesuositukset Yritystoiminta Yritystoiminnan riskien arviointi Toimenpidesuositukset Maa-ainesten otto Pohjavesialueille sijoittuvat maa-ainesten ottoalueet Maa-ainesten ottamistoiminnan riskien arviointi Toimenpidesuositukset Muuntamot Muuntamoiden aiheuttamien pohjavesiriskien arviointi Toimenpidesuositukset Maa- ja metsätalous Pohjavesialueilla sijaitseva maatalous ja siihen liittyvä riskinarviointi Metsätalous ja ojitukset Maa- ja metsätalouden riskien arviointi Toimenpidesuositukset Muut tarpeelliset toimenpiteet Pohjavesialueille sijoittuvat merkittävimmät riskit Ennakoiva pohjavesien suojelu Pohjavesialueiden maankäyttö- ja kaavatilanne Toimenpidesuositukset maankäytön suunnitteluun Pohjavesialueen maankäyttöä koskevat rajoitukset ja suositukset Asutus Liikenne Yritystoiminta 72

8 Maa-ainesten otto Turvetuotanto Muuntamot Maa- ja metsätalous Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuollon valmiussuunnitelma Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma Tulipalojen sammutukseen käytettävät kemikaalit Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Toimenpidesuositukset Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman toimeenpanon seuranta 77 LIITTEET 1. Pyhännän pohjavesialueet 2. Leiviskänkankaan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 3. Pohjaveden pinnan korkeudet Leiviskänkankaan pohjavesialueella 4. Palokankaan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 5. Kokkomäen pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 6. Pitkäkankaan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 7. Kivijärvenkankaan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 8. Pohjaveden pinnan korkeudet Kivijärvenkankaan pohjavesialueella 9. Riskikohteet ja -toiminnot Leiviskänkankaan pohjavesialueella 10. Riskikohteet ja -toiminnot Palokankaan pohjavesialueella 11. Riskikohteet ja -toiminnot Kokkomäen pohjavesialueella 12. Riskikohteet ja -toiminnot Pitkäkankaan pohjavesialueella 13. Riskikohteet ja -toiminnot Kivijärvenkankaan pohjavesialueella 14. Leiviskänkankaan pohjavesialueelle sijoittuvat yritykset sekä öljy- ja kemikaalisäiliöt 15. Leiviskänkankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 16. Palokankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 17. Kokkomäen pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 18. Pitkäkankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 19. Kivijärvenkankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma

9 8 1. Suojelusuunnitelman tavoitteet Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia. Suojelusuunnitelman avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen hyvälaatuisina rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muuta maankäyttöä alueella. Pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa esitetään pohjavesialueen hydrogeologiset ominaisuudet, vedenottamo- ja suoja-alueiden määrittely, riskitekijöiden kartoitus ja riskinarviointi sekä toimenpidesuositukset alueella jo oleville ja sinne mahdollisesti tuleville toiminnoille. Tämän työn tarkoituksena on selvittää Pyhännän kunnan alueella sijaitsevien Leiviskänkankaan, Palokankaan, Kokkomäen, Pitkäkankaan ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueiden pohjaveden laatua tai määrää vaarantavat riskitekijät ja - toiminnot sekä laatia toimenpideohjelma riskitekijöiden poistamiseksi alueelta kokonaan tai niiden vaikutusten minimoimiseksi. Suojelusuunnitelmassa annetaan myös suosituksia ja rajoituksia alueille tulevaisuudessa mahdollisesti sijoittuvia toimintoja varten. Tarkoituksena on turvata jo rakennetuilta pohjavedenottamoilta, samoin kuin tutkituilta vedenottopaikoilta, saatavan veden hyvä laatu jatkossakin.

10 9 2. Pohjavesien suojeluun liittyvä lainsäädäntö Pohjaveden suojelu perustuu lähinnä vesilakiin sekä ympäristönsuojelulakiin ja asetukseen sekä lakiin vesienhoidon järjestämisestä. Pohjaveden ja maaperän suojeluun liittyviä lakeja ja muita säädöksiä ovat mm. maa-aineslaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista sekä valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. 2.1 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja lainsäädäntö Nykyisin myös Suomen pohjaveden suojelun ja siihen liittyvän tutkimuksen suuntaviivat antaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60 EY). Laki vesienhoidon järjestämisestä ( /1299) on keskeinen keino vesipuitedirektiivin kansallisessa toimeenpanossa. Pyrkimyksenä on edistää vesivarojen kestävää käyttöä, estää pohjavesien pilaantuminen ja vähentää jo tapahtunutta pilaantumista. Suomessa käytössä oleva suojelusuunnitelmamenettely on kansainvälisestikin tarkasteltuna varsin edistyksellinen keino yhteistyöhön ja vapaaehtoisuuteen perustuvassa pohjaveden suojelussa ja se vastaa hyvin myös useimpiin vesipuitedirektiivin tavoitteisiin. (Rintala ym. 2007). 2.2 Vesilaki Uudistettu vesilaki (587/2011) tuli voimaan Sen mukaan vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista, vaaraa terveydelle, olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä (VL 3:2). Myös ojituksella sekä ojan käyttämisellä ja kunnossapidolla on oltava vesilain mukainen lupaviranomaisen lupa, jos se voi aiheuttaa em. seurauksia, jollei kysymys ole yksinomaan puron yläpuolisella alueella suoritettavan ojituksen aiheuttamasta puron virtaaman muuttumisesta (VL 5:3). Ojitussuunnitelma on laadittava, jos ojitus edellyttää lupaviranomaisen lupaa, ojitustoimituksessa annettua päätöstä tai asian laatu tai laajuus sitä muutoin edellyttää (VL 5:15). Ojitushankkeesta vastaavan on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kirjallisesti ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta ELY-keskukselle vähintään 60 vrk ennen ojitukseen ryhtymistä (VL 5:6). Veden ottaminen vesihuoltolaitoksen tai vesihuoltolaitokselle vettä toimittavan tarpeisiin taikka siirrettäväksi muualla käytettäväksi sekä muu pohjaveden ottaminen, kun otettava määrä on yli 250 m 3 /vrk edellyttää lupaviranomaisen lupaa (VL

11 10 3:3), otettavan pohjaveden määrän ollessa tätä määrää pienempi, mutta kuitenkin yli 100 m 3 /vrk on hankkeesta ilmoitettava valtion valvontaviranomaiselle (VL 2:15). Myös veden imeyttäminen maahan tekopohjaveden tekemiseksi tai pohjaveden laadun parantamiseksi on luvanvarainen toiminto (VL 3:3). Vedenottamon suoja-alue Eräs pohjaveden suojelukeino on vesilain mukaisen suoja-alueen perustaminen pohjavedenottamon ympärille. Lupaviranomainen voi veden ottamista koskevassa päätöksessä tai erikseen määrätä pohjavedenottamon ympärillä olevan alueen suoja-alueeksi. Se voidaan määrätä, jos alueen käyttöä on tarpeen rajoittaa veden laadun tai pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaamiseksi. (VL 4:11). Suoja-alueeksi määräämisestä toiselle aiheutuva edunmenetys on vedenottamon omistajan tai haltijan korvattava (VL 4:12). 2.3 Ympäristönsuojelulainsäädäntö Ympäristönsuojelulaki Pohjaveden pilaamiskielto Ympäristönsuojelulain (86/2000) 8 :ään sisältyvän pohjaveden pilaamiskiellon mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että aiheutetaan pohjaveden muuttuminen terveydelle vaaralliseksi tai sen laadun muu olennainen huononeminen tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella, toisen kiinteistöllä pohjaveden muuttuminen terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää tai toimenpiteellä vaikutetaan muuten pohjaveden laatuun ja se loukkaa yleistä tai jonkun yksityistä etua. Pohjaveden pilaamiskiellosta poikkeamiseen ei voida myöntää lupaa. Maaperän pilaamista koskeva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain 7 käsittelee maaperän pilaamiskieltoa. Sen mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä, muuta ainetta, organismeja tai mikroorganismeja niin, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulakiin sisältyy myös pilaantumisen torjuntavelvollisuus (YSL 5 ). Mikäli toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittaja velvoitetaan viipymättä ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi, jos pilaantumista on jo tapahtunut.

12 11 Vahingonaiheuttajan on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle, mikäli maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista (YSL 76 ). Ympäristönsuojelulaki sisältää myös maaperän ja pohjaveden puhdistamisvelvollisuuden. Laissa velvoitetaan toiminnallaan maaperän tai pohjaveden pilaantumista aiheuttaneen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden sellaiseen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle (YSL 75 ). Alueen haltija on velvollinen hoitamaan alueen maaperän puhdistamisen, jos maaperän pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai tavoiteta tai häntä ei saada täyttämään puhdistamisvelvollisuuttaan sekä myös siinä tapauksessa, että pilaantuminen on tapahtunut alueen haltijan suostumuksella tai hän on ollut aluetta hankkiessaan tietoinen, tai ainakin olisi pitänyt olla tietoinen, alueen kunnosta. Alueen haltija on puhdistamisvelvollinen siltä osin kuin se ei ole ilmeisen kohtuutonta. Alueen haltija vastaa samoin edellytyksin myös pilaantuneen pohjaveden puhdistamisesta, mikäli pilaantuminen on johtunut alueen maaperän pilaantumisesta. Kunnan tehtäväksi jää selvittää maaperän puhdistamistarve ja puhdistuttaa maaperä siltä osin kuin pilaantuneen alueen haltijaa ei voida velvoittaa puhdistamaan pilaantunutta maaperää. Maa-alueen luovuttajalla tai vuokraajalla on selontekovelvollisuus pilaantuneesta alueesta (YSL 104 ). Hänen on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Yleinen ympäristölupavelvollisuus Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan tulee olla ympäristölupa (YSL 28 ). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :ssä on lueteltu ne toiminnot, joille ympäristölupa tarvitaan. Tällaisia toimintoja ovat mm. monet teollisuuslaitokset, puunkyllästämö, sahalaitos, nestemäisten polttoaineiden jakeluasema, kaivostoiminta, turvetuotanto, asfalttiasema, teurastamo, vähintään 30 lypsylehmän eläinsuoja, tietyt kriteerit täyttävä kalankasvatustai kalanviljelylaitos, kaatopaikka sekä ulkona sijaitseva ampumarata. Edellä mainittuja pienemmillekin toiminnoille tulee olla ympäristölupa siinä tapauksessa, että toiminto sijoitetaan I tai II luokan pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaan kunnanvaltuustolla on mahdollisuus antaa paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka eivät voi kuitenkaan koskea ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista toimintaa eivätkä tiettyjä määriteltyjä toimintoja. Määräyksiä voidaan antaa mm. toimista, rajoituksista ja rakennelmista, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia. Kuntakohtaisesti voidaan myös rajoittaa lannan ja lannoitteiden ym. maataloudessa käytettävien, ympäristölle haitallisten, aineiden käyttöä ja kieltää jätevesien johtaminen maahan tai vesistöön ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi.

13 12 Pyhännän kunnan alueelle ei ole annettu ympäristönsuojelumääräyksiä Talousjätevesien puhdistamisvelvollisuus Talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla on säädetty valtioneuvoston antamalla, vuonna 2011 voimaan tulleella, asetuksella (209/2011), jolla pyritään vähentämään talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Asetuksen 3 :n mukaan talousjätevesien ympäristöön aiheuttamaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Kiinteistöllä tulee olla sellainen jätevesijärjestelmä, joka täyttää nämä vaatimukset. Vanhoille kiinteistöille on varattu siirtymäaika kiinteistön jätevesijärjestelmän saattamiseen vaatimuksia vastaavaksi. Jätevesien käsittelystä pohjavesialueella voidaan antaa erillismääräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä Maatalous ja pohjaveden suojelu Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö, 2010) mukaan pohjavesialueille ei tulisi sijoittaa uusia eläinsuojia tai lantaloita, eikä pohjavesialueilla tulisi tehdä merkittäviä eläinsuojien tai lantaloiden laajennuksia. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tulisi levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, käsiteltyjä jätevesiä, käsiteltyjä puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Nitraattiasetuksen (931/2000) mukaan lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueelle Öljysäiliöitä koskevat säädökset Vedenhankintaa varten tärkeille pohjavesialueille sijoittuvien maanalaisten polttoja dieselöljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista on säädetty kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (344/1983). Sen mukaan määräaikaistarkastuksesta tulee laatia pöytäkirja, josta on toimitettava jäljennös kunnan palopäällikölle. Säiliö on tarkastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. A-luokan metallisäiliö tulee tarkastaa uudelleen viiden vuoden väliajoin, materiaaliltaan muu A-luokan säiliö 10 vuoden väliajoin. B-luokan säiliön tarkastusväli on kaksi vuotta. Mikäli säiliö todetaan tarkastuksessa sijoittuvaksi luokkaan C, se tulee poistaa käytöstä kuuden kuukauden kuluessa tarkastuksesta ja D-luokan säiliö välittömästi. Öljylämmityslaitteistoja koskevan kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen (1211/1995) mukaan maanalaisen öljysäiliön tai maanalaiseen kammioon sijoitetun öljysäiliön asentamisesta tärkeälle pohjavesialueelle on ilmoitettava paloviranomaiselle, jolle on varattava tilaisuus tarkastaa säiliön sijoitus ennen sen peittämistä.

14 13 Määräaikaistarkastuksessa öljyvahingonvaaraa aiheuttavaksi havaittu säiliö on korjattava tai poistettava käytöstä. Säiliö, joka aiheuttaa välitöntä vaaraa, on heti poistettava käytöstä. Säiliön omistajan velvollisuus on huolehtia määräaikaistarkastusten suorittamisesta Öljyvahinkojen torjuntalaki Vuoden 2010 alusta tuli voimaan uusi öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009). Sitä sovelletaan maa-alueella tapahtuvien öljyvahinkojen sekä Suomen vesialueella aluksista aiheutuvien öljy- sekä kemikaalivahinkojen torjuntaan ja torjuntaan varautumiseen sekä vahinkojen seurausten korjaamiseen. Lailla on kumottu aiempi maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjuntalaki. Alueellisen pelastustoimen on huolehdittava öljyvahinkojen torjunnasta alueellaan ja se on velvollinen antamaan öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaviranomaisille virka-apua. Alueella on oltava öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma sekä nimetty viranomainen, joka on vastuussa torjunnan järjestämisestä ja johtamisesta. Torjunnan aloittamisesta ensisijainen vastuu on aina paikallisella pelastusviranomaisella. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ohjaa ja valvoo öljyntorjunnan järjestämistä sekä antaa tarvittaessa muille torjuntaviranomaisille asiantuntijaapua. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa on oltava tiedot öljyvahinkojen torjunnan eri viranomaisista ja niiden tehtävistä, selvitys torjuntavalmiuden tasosta ja torjunnan järjestämisestä sekä tiedot öljyvahinkojen torjuntakalustosta. Kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan. Koska uusi laki on lisännyt kuntien vastuuta, kuntien tulee päivittää jälkitorjuntaan osallistuvien kunnan viranomaisten ja laitosten yhteystiedot Jätelaki Jätelain (646/2011) 91 :n mukaan kunta voi antaa jätelain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka voivat koskea kunnan järjestämää jätehuoltoa ja toimia roskaantumisen ehkäisemiseksi Maa-aineslaki Maa-ainesten ottoa säädellään maa-aineslailla (555/1981) ja se koskee kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamista. Laki ei kuitenkaan koske kaivoslakiin perustuvaa ainesten ottamista, eikä rakentamisen yhteydessä irrotettujen ainesten ottamista ja hyväksikäyttöä, kun siihen on viranomaisen lupa. Laki ei myöskään koske sellaista ainesten ottamista vesialueella, johon vesilain mukaan vaaditaan aluehallintoviraston lupa. Maa-ainesten ottoon täytyy saada lupa, ellei kyse ole maa-ainesten ottamisesta kotitarvekäyttöön asumiseen tai maa- ja metsätalouteen ja käyttö liittyy rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon. Maa-ainesten

15 14 ottolupaa haettaessa tulee luvan hakijan laatia ottamissuunnitelma. Lupaviranomainen voi määrätä luvanhakijan maksamaan vakuuden ennen ottotoiminnan aloittamista siltä varalta, että ottoalueen jälkihoitotoimet jäisivät tekemättä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta on pyydettävä lausunto silloin, kun maaainesten ottolupa sijoittuu pohjavesialueelle. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, ellei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa Maankäyttö- ja rakennuslaki Kaavoitus Vuonna 2000 voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) on säädetty kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvistä asioista. Sen tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle ympäristölle, sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman sekä tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Maakuntakaavassa esitetään yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella, mutta kylläkin ohjeena yleiskaavaa ja asemakaavaa laadittaessa sekä muutettaessa. Asema- ja yleiskaavoilla ohjataan ja järjestetään kunnan alueiden käyttöä. Yleiskaava voi olla laadittu myös useamman kunnan yhteiseksi kaavaksi. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet. Siinä voidaan antaa määräyksiä myös mm. maankäytön ja rakentamisen erityiseen ohjaukseen tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämisestä tai rajoittamisesta. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa uudistaa niitä. Myös asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä mm. haitallisten ympäristövaikutusten estämisestä tai rajoittamisesta. Asemakaava-alueella yleiskaava ei ole voimassa, mutta sitä käytetään ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Rakennusjärjestys Pyhännän kunnan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennusjärjestys on tullut voimaan Sen mukaan jätevesien käsittelyssä ensisijainen vaihtoehto on aina liittyminen yleiseen viemäriin. Tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla jätevesien maahan imeyttäminen on kielletty. Jätevedet on ensisijaisesti johdettava asianmukaiseen käsittelyyn pohjavesialueen ulko-

16 15 puolelle. Mikäli tämä ei käytännössä ole mahdollista, voidaan olemassa olevan asutuksen jätevedet käsitellä pohjaveden puhtautta vaarantamattomalla tavalla paikalla ja johtaa tämän jälkeen pohjavesialueen ulkopuolelle. Jätevesien kokoaminen tiiviiseen jätevesisäiliöön (umpisäiliö) tulee kysymykseen vain erityistapauksissa, esimerkiksi kun alueelle lähiaikana rakennetaan viemäriverkosto. Vesistöjen rantavyöhykkeellä puhdistettujakaan jätevesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muiden pohjaveden puhtautta vaarantavien aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa katoksellisella suojaaltaalla. Em. pohjavesialueilla ei sallita sellaista uutta teollista tai muuta siihen verrattavaa toimintaa, joka valmistaa, varastoi tai käyttää toiminnassaan pohjavettä vaarantavia kemikaaleja tai muita aineita.

17 16 3. Yleistä Pyhännän vedenhankinnasta Pyhännän kunnassa sijaitsee joko kokonaan tai osittain 11 pohjavesialuetta. Tässä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa on tarkastelun kohteeksi otettu vain vedenhankintakäytössä olevat, I luokkaan kuuluvat Leiviskänkankaan, Palokankaan, Kokkomäen ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueet sekä II luokan pohjavesialueista Pitkäkankaan pohjavesialue (liite 1). Pyhännän Vesi Oy vastaa lähes koko Pyhännän kunnan alueen vedenhankinnasta ja jakelusta. Yhtiö on perustettu vuonna 1963 ja hyväksytty yleiseksi vesilaitokseksi vuonna Pyhännän Vesi Oy hoitaa vain alueen vesilaitospalvelut. Viemärilaitospalveluista vastaa Pyhännän kunta. Pyhännän jätevedet on johdettu vuoden 2008 alusta lähtien käsiteltäväksi Siikalatvan keskuspuhdistamolle. Kunnan asukkaista noin 98,7 % oli liittynyt vesijohtoverkostoon. Vuonna 2011 ottamoilta pumpattu veden kokonaismäärä oli m 3 ja myyty vesimäärä m 3. Kokonaisvedenkulutus vuonna 2010 oli m 3. Pyhäntäläiset kuluttivat vettä asukasta kohden noin 160 l vuorokaudessa. Suurimpia yksittäisiä vedenkuluttajia kunnan alueella ovat Maustaja Oy, Real Snacks Oy, PRT-Wood Oy, Pyhännän kunnan vanhainkoti sekä maatila. Myös Kärsämäen Vesihuolto Oy ja Piippolan Vesi Oy ostavat merkittävän määrän Pyhännän Vesi Oy:n toimittamasta pohjavedestä. Moniin muihin kuntiin verrattuna Pyhännän kunnan vesihuollossa on pohjavesivarojen suhteen hyvä tilanne; kaikki tarvittava pohjavesi saadaan oman kunnan alueelta, eikä sitä tarvitse ostaa muualta. Pyhännän vesihuoltolaitoksella on neljä käytössä olevaa vedenottamoa (taulukko 1), jotka sijaitsevat Leiviskänkankaan, Palokankaan, Kokkomäen ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueilla. Leiviskänkankaan pohjavesialueella on sijainnut myös vuonna 1965 rakennettu Kamulan vedenottamo, joka oli ensimmäinen Pyhännän Vesi Oy:n vedenottamoista. Kamulan ottamo on poistettu käytöstä vuonna 1991 veden laadussa ilmenneiden ongelmien takia. Leiviskänkankaan vedenottamolta pumpattava pohjavesi menee teollisuusalueella sijaitsevien yritysten sekä Pyhännän keskustan asukkaiden käyttöön. Palokankaalla sijaitsevalta Hörölän vedenottamolta saadaan vettä tavastkenkälästen ja kestiläläisten käyttöön. Ahokylän asukkaille pohjavesi tulee Kokkomäen pohjavesialueelle sijoittuvasta Ahokylän vedenottamosta. Kivijärvenkankaan vedenottamolta (Kivijärvenkankaan pohjavesialue) pumpattava pohjavesi johdetaan suurimmaksi osaksi yhdysvesijohtoon eli Siikalatvan kunnassa sijaitsevalle Lamulle ja lamujokisten käyttöön sekä Kärsämäelle. Vedenottamoilta saadaan hyvälaatuista pohjavettä, joka ei vaadi alkaloinnin ja joillakin ottamoilla UV-laitteella suoritettavan puhdistuksen lisäksi muuta käsittelyä. Pyhännän Vesi Oy:n vesijohtoverkostosta on yhteys Kestilän, Piippolan ja Kärsämäen verkostoihin. Kestilästä ja Kärsämäeltä ei ole kuitenkaan mahdollisuutta varavedenhankintaan vesivarojen vähäisyyden vuoksi. Varaveden toimittaminen Piippolan verkostosta Pyhännälle ei ole tällä hetkellä teknisesti mahdollista. Pyhännän Vesi Oy:n varavedenhankinta on tarkoitus turvata Palokankaan pohjavesialueelle rakennettavalla lisäkaivolla.

18 17 Taulukko 1. Pyhännän Vesi Oy:n vedenhankintakäytössä olevat pohjavedenottamot. Lupa myönnetty Lupa (m 3 /d) Pohjavesialueen nimi Leiviskänkangas Vedenottamo Käyttöönottovuosi Otettu vesimäärä v (m 3 /d) Kokkomäki Ahokylä - (* ,9 Leiviskänkangas Palokangas Hörölä Kivijärvenkangas Kivijärvenkangas ,5 (* Veden ottamiseen vesihuoltolaitoksen tai vesihuoltolaitokselle vettä toimittavan tarpeisiin taikka siirrettäväksi muualla käytettäväksi sekä muu pohjaveden ottaminen, kun otettava määrä on yli 250 m 3 /vrk samoin kuin muu toimenpide, jonka seurauksena pohjavesiesiintymästä poistuu muutoin kuin tilapäisesti pohjavettä vähintään 250 m 3 /vrk edellyttää lupaviranomaisen luvan (VL 3:3).

19 18 4. Suojelusuunnitelma-alueet 4.1 Leiviskänkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Pyhännän keskustan luoteispuolelle sijoittuva Leiviskänkankaan pohjavesialue ( ) (liite 1) on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka kokonaispinta-ala on 3,81 km 2. Pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 2,42 km 2. Pohjavettä alueella muodostuu arviolta 1500 m 3 /d. Vesienhoidon suunnittelussa alueen määrällinen tila on arvioitu hyväksi, alueen kemiallista tilaa ei ole määritetty. Leiviskänkankaan pohjavesialue on luokiteltu selvityskohteeksi, jollaiseksi nimitetään ne pohjavesialueet, joilta ei ole riittävästi alueen riskejä kuvaavia pohjaveden laatu- tai korkeustietoja. Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa näille alueille esitetään tarpeellisten lisätietojen hankkimista (Jaako, M. ja Hentilä, H., 2012). Lähes koko pohjavesialueen kallioperä muodostuu kiillegneissistä. Pohjavesialueen lounaiskulmassa alueelle ulottuu kapea graniittikieleke. Vedenottamot sijaitsevat kiillegneissialueella. Likimain pohjois-eteläsuuntainen ruhje sivuaa pohjavesialuetta sen itäreunalla. (Geologian tutkimuskeskus, 2009). Alue muodostuu leveästä harjulaajentumasta, jonka keskiosasta on tavattu kapeahko, pääasiassa kivistä soraa sisältävä ydinosa. Lievealueella vallitsevana aineksena on hiekka. Varsinkin länsiosassa aluetta hiekkaa on levinnyt laajalti ympäristöön. Ydinosaan rajoittuvalla alueella soraa esiintyy yleisesti välikerroksina hiekan joukossa. Ydinosan vedenläpäisevyys on ainakin harjun pohjoisosassa hyvä. Harjumuodostuma on luonteeltaan antikliininen eli vettä ympäristöönsä purkava pohjaveden purkautuessa ympäröiville soille ja Pyhännänjärveen, jonka rannalla pohjavesialueen länsiosassa sijaitsee lähde (liite 2). Vedenottamon pohjoispuolella pohjaveden virtaussuunta on kaakkoon (liite 2), muuten pohjaveden päävirtaussuunta alueella on luoteeseen. Hydraulinen yhteys vedenottamoalueiden välillä on huono. Laadultaan pohjavesi on luoteisosassa hyvää, keski- ja kaakkoisosissa vedenlaadussa näkyy paikoin heikentymistä johtuen aluetta kuormittaneista toiminnoista. Maaperän laadusta ja alueen maankäytöllisistä tekijöistä johtuen huomattavaa osaa alueella muodostuvista pohjavesistä ei voitane hyödyntää.

20 19 Kuva 1. Kamulan entisen vedenottamon ympäristöä. Kuva 2. Entisellä maa-ainesten ottoalueella sijaitseva Leiviskänkankaan vedenottamo Vedenotto Leiviskänkankaan pohjavesialueella sijaitsi aiemmin kaksi pohjavedenottamoa, joista vain toinen on nykyään vedenhankintakäytössä. Pohjavesialueen eteläosassa teollisuusalueen laitamilla aiemmin sijainnut Kamulan vedenottamo (kuva 1) otettiin käyttöön vuonna Vedenottamon kaivo oli kuilukaivo. Pumpattavien vesimäärien vähäisyyden vuoksi vedenotolle ei anottu vesioikeuden lupaa. Ve-

21 20 denottamon lähialueella havaittiin pohjavedessä pieniä öljy- ja kloorifenolipitoisuuksia. Vedenottamon vesi on ajoittain ollut myös mikrobiologisesti epäilyttävää. Vedenottamoalueella ja sen ympäristössä on aiemmin otettu maa-aineksia pohjaveden pinnan alapuolelle. Nykyään alue on pusikoitunut, jälkihoitamaton ja alueella sijaitsee pohjavesilampi. Näin ollen pintaveden ja pohjavesilammen huonolaatuisen veden pääsy kaivoon on heikentänyt pohjaveden laatua ottamon ollessa vielä käytössä. Kamulan vedenottamo ei ole ollut käytössä vuoden 1991 jälkeen. Pyhännän Vesi Oy:n hallitus on tekemällään päätöksellä päättänyt poistaa Kamulan vedenottamon käytöstä ja hyväksynyt alueen kaavoittamisen teollisuusalueeksi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antamassaan lausunnossa pitänyt Pyhännän Vesi Oy:n tekemää päätöstä luopua vedenottamon käytöstä perusteltuna. Leiviskänkankaan alueelle laaditussa vuonna 2007 hyväksytyssä asemakaavassa Kamulan ympäristö on kaavoitettu teollisuusalueeksi eikä asemakaavassa ole enää varausta vedenottamolle. Kamulan merkitys entisenä vedenottopaikkana säilyy kuitenkin, vaikka alueella ei enää vedenottamoa olekaan. Entisen vedenottopaikan status ja ohjeellinen lähisuojavyöhyke täytyy huomioida teollisuusalueen toiminnoissa. Pohjavesialueen pohjoisosassa vanhan sorakuopan pohjalla sijaitseva Leiviskänkankaan vedenottamo (kuva 2) on otettu käyttöön vuonna Vedenottamon kaivo on kuilukaivo ja siitä saa vesioikeuden luvalla ottaa 500 m 3 vettä vuorokaudessa vuosikeskiarvona laskettuna (kuva 3). Lupa on myönnetty vuonna Raakavesi alkaloidaan lipeällä ja puhdistetaan UV-laitteella ennen verkostoon johtamista m 3 /d vuosi Kuva 3. Vuosien aikana Leiviskänkankaan vedenottamolta pumpatut vesimäärät.

22 21 Vedenottamon tarkkailuohjelma Vedenottamon tarkkailuohjelma on vuodelta 1991 (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto, 1991). Sen mukaan vedenottamolta otetun pohjaveden määrää tulee tarkkailla päivittäin. Tarkkailuohjelma sisältää myös pohjaveden pinnan korkeuksien tarkkailuvelvoitteen entisen Kamulan ja Leiviskänkankaan vedenottamoiden kaivoista viikoittain sekä ympäristöön sijoitetuista 17 pohjaveden havaintoputkesta kuukausittain. Pohjaveden pinnan korkeudet Leiviskänkankaan pohjavesialueella on esitetty liitteessä 3. Tarkkailuohjelma ei ole enää ajantasainen Kamulan vedenottamon poistuttua käytöstä. Tarkkailuohjelman mukaan Leiviskänkankaan vedenottamon raakaveden laatua tulee seurata kuukausittain. Kuusi kertaa vuodessa tulee tehdä ns. laaja fysikaaliskemiallinen analysointi ja muina kuukausina ns. suppea analysointi. Kerran vuodessa tulee tehdä erityisanalyysejä (Al, F, Cl, Cu, Mn, NO 3, NO 2, SO 4 ) ja viiden vuoden välein tulee raakavedestä määrittää raskasmetallit (As, Hg, Cd, Cr, Pb, CN, Ni, taulukko 2). Taulukko 2. Tarkkailuohjelman mukaan määritettävät pohjaveden laatutekijät. Suppea määritys fek. koliformiset bakteerit ph Fe Laaja määritys fek. koliformiset bakteerit heterotrofinen pesäkeluku ulkonäkö alkaliteetti NH 4 CO 2 KMnO 4 kokonaiskovuus lämpötila ph Fe sameus sähkönjohtokyky väri O Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Pohjavesialueeseen liittyen on suoritettu seuraavat tutkimukset: PSV Maa ja Vesi Oy, Kamulan pohjavesitutkimus, Pyhäntä. Oulun vesipiirin vesitoimisto, Pyhännän kunnan vedenottamon lisäkaivotutkimus, Leiviskänkangas, Pyhäntä.

23 22 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Pohjavesitutkimus, Pyhäntä. Leiviskänkangas vedenottamo, siiviläputkikaivo. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Vanhojen maanottoalueiden kunnostustarveselvitys, Pyhäntä. Pöyry Environment Oy, Kamulan vedenottamon alue, ympäristöselvitys.

24 23 Kuva 4. Palokankaan pohjavesialueen maisemaa. 4.2 Palokankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Palokankaan pohjavesialue ( ) sijaitsee Tavastkengällä, Pyhännän keskustasta koilliseen (liite 1, kuva 4) ja on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Sen kokonaispinta-ala on 2,33 km 2 pohjaveden muodostumisalueen pintaalan ollessa 1,4 km 2. Pohjavettä Palokankaalla on arvioitu muodostuvan noin 1000 m 3 /d. Vesienhoidon suunnittelussa alueen määrällinen ja kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Pohjavesialueen kallioperä on lähes kokonaan tonaliittista gneissiä. Kapealle vyöhykkeelle pohjavesialueen koillisosaan ulottuu graniittisen kallioperän alue. Hörölän vedenottamon läheisyydessä Palokankaan pohjavesialueen ja Siikalatvan kunnan puolella sijaitsevan samannimisen pohjavesialueen rajalla kulkee ruhje poikittain harjujaksoon nähden. (Geologian tutkimuskeskus, 2009). Harjun ydinosa muodostuu pääasiassa kivisestä sorasta, välikerroksina on hiekkaa. Lievealueella hiekka on vallitsevana maalajina. Harjumuodostuma on luonteeltaan antikliininen eli vettä ympäristöönsä purkava pohjaveden purkautuessa ympäröiville soille sekä Törmäsenjokeen ja Valkiaojaan. Pohjaveden päävirtaussuunta on alueen eteläosassa kaakkoon ja pohjoisosassa luoteeseen. Sekä alueen kaakkois- että luoteisosassa vesiä purkautuu maanpinnalle lähteinä. Yksi lähteistä sijaitsee aivan Hörölän vedenottamon läheisyydessä. Pohjavesialueen kaakkoisosassa jokivarressa harjun rinteessä sijaitsee lähde, josta pohjavettä purkautuu purona joen suuntaan (liite 4). Myös vanhalle peruskartalle on pohjavesialueen kaakkoisosassa sijaitsevalle suolle merkitty lähde. Pohjavesialue lienee hydraulisesti yhtenäinen. Vedenläpäisevyys on ilmeisesti ainakin harjun ydinosassa hyvä. Pohjavesi on laadultaan hyvää.

25 Vedenotto Palokankaan pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitsee Hörölän vedenottamo, joka on otettu käyttöön vuonna 1984 (kuva 5). Vesi otetaan kuilukaivosta ja alkaloidaan lipeällä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan toisen siiviläputkikaivon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen rakennettavasta lisäkaivosta sekä nykyisestä kaivosta yhteensä 600 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna (kuva 6). Uutta kaivoa ei ole vielä rakennettu, mutta se on tarkoitus rakentaa vuoden 2012 aikana. Palokankaalle on suunnitteilla myös alkalointilaitoksen rakentaminen ja UV-laitteiston asentaminen. Vedenottamon tarkkailuohjelma Hörölän pohjavedenottamolla ei ole aiemmin ollut tarkkailuvelvoitetta. Lisäkaivon rakentamisluvan myötä lupapäätöksessä on todettu, että vedenottamoiden tarkkailuohjelmien päivityksen yhteydessä Hörölän vedenottamo liitetään tarkkailuohjelmaan (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, 2010). Tarkkailuohjelmaa ei ole vielä laadittu. Vedenottoluvan mukaan pohjaveden pinnan korkeutta tulee seurata uuden kaivon käyttöönoton jälkeen noin vuoden ajan kuukausittain ja sen jälkeen vähintään kolme kertaa vuodessa, mikäli tarkkailutulokset sen mahdollistavat. Myös kaivojen raakaveden laatua tulee seurata vuoden ajan kolme kertaa vuodessa ja myöhemmin kerran vuodessa. Määritettäviä vedenlaatuparametrejä ovat haju, maku, ulkonäkö, lämpötila, happi, ph, sähkönjohtokyky, alkaliteetti, kokonaiskovuus, kemiallinen hapenkulutus, kloridi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, mangaani, rauta sekä koliformiset bakteerit. Raakaveden laatua tarkkaillaan tällä hetkellä talousveden valvontatutkimussuunnitelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Tutkittavat parametrit ovat haju, maku, sameus, väri, ph, alkali- Kuva 5. Palokankaan pohjavesialueella sijaitseva Hörölän vedenottamo.

26 m 3 /d vuosi Kuva 6. Vuosien aikana Hörölän vedenottamolta pumpatut vesimäärät. teetti, hiilidioksidi, kovuus, rauta, mangaani, koliformiset bakteerit, Escherichia coli sekä heterotrofiset bakteerit Tutkitut vedenottopaikat Palokankaan pohjavesialueen luoteisosassa aivan Hörölän vedenottamon läheisyydessä sijaitsee vuonna 2009 tutkittu vedenottopaikka, jonka antoisuudeksi on arvioitu noin 500 m 3 /d. Tutkimusten mukaan vesi täyttää sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja suositukset (461/2000) muilta tutkituilta osin paitsi ph-arvo ei ollut tavoitetason 6,5 9,5 sisällä, joten vesi tulisi alkaloida ennen käyttöönottoa Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Pohjavesialueeseen liittyen on suoritettu seuraavat tutkimukset: Pyhännän kunta, Hörölän - Palokankaan pohjavesitutkimus, Pyhäntä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Vanhojen maanottoalueiden kunnostustarveselvitys, Pyhäntä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Pohjavesitutkimus, Palokangas, Pyhäntä. Hörölä Ak 209. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Pohjavesitutkimus, Palokangas, Pyhäntä. Palokangas Ak 1109.

27 26 Kuva 7. Kokkomäen pohjavesialue muodostuu nimensä mukaisesti korkeasta mäestä. 4.3 Kokkomäen pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Kokkomäen ( ) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijaitsee Pyhännän keskustan kaakkoispuolella (liite 1, kuva 7). Alueen kokonaispinta-ala on 3,42 km 2 pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-alan ollessa 1,96 km 2. Alueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 1700 m 3 /d. Vesienhoidon suunnittelussa alueen määrällinen ja kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Kokkomäen pohjavesialueen kallioperä muodostuu kvartsi-maasälpägneissistä. Pienelle alalle pohjavesialueen läntisimpään nurkkaan ulottuu biotiittiplagioklaasigneissivyöhyke. (Geologian tutkimuskeskus, 2009). Alue muodostuu pääosin korkeasta, hyvin lajittunutta soraa ja hiekkaa sisältävästä harjuselänteestä. Harjumuodostuman kaakkoisosa on matalapiirteinen ja osittain moreenipeitteinen. Pohjavesialueen keskiosa on maakuntakaavaan merkitty arvokkaaksi harjualueeksi ja se on Pohjois-Pohjanmaan harjujen moninaiskäyttötutkimuksen perusteella arvioitu geologisesti ja maisemallisesti arvokkaaksi muodostumaksi (Joensuun korkeakoulu, 1980). Pohjavesiolosuhteet alueella ovat antikliiniset pohjaveden päävirtaussuunnan ollessa luoteeseen (liite 5). Pohjavettä purkautuu harjumuodostumaa ympäröiville soille ja Huhmarpuroon. Maaperän vedenläpäisevyys on pääosin hyvä ja alueella muodostuvan pohjaveden määrä on suuri. Myös vedenlaatu on hyvä lukuun ottamatta kaakkoisosaa, jossa esiintyy mm. korkeahkoja rautapitoisuuksia.

28 Vedenotto Kokkomäen pohjavesialueen eteläosassa sijaitsee Ahokylän vedenottamo (kuva 8), joka on otettu käyttöön vuonna Vesi otetaan kuilukaivosta. Vedenottamolla on käytössä kalkkikivialkalointi ja UV-laitteiston rakentaminen on suunnitteilla. Vedenotolle ei ole haettu vesioikeuden lupaa, eikä ottamo ole virallisen tarkkailun piirissä (kuva 9). Vedenottamon raakaveden laadun tarkkailu ei ole tällä hetkellä mahdollista, koska pumpattava vesi on kaivoon sijoitetun kalkkikiven vuoksi alkaloitua ja hana tai pohjaveden havaintoputki raakavesinäytteen ottoa varten puuttuu. Ahokylän vedenottamolle ei ole selvitetty varavedenottopaikkaa, eikä ottamolta ole yhteyksiä muihin vesihuoltolaitoksiin Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Pohjavesialueeseen liittyen on suoritettu seuraavat tutkimukset: Oulun vesipiirin vesitoimisto, Kairanmaan pohjavesitutkimus; Kokkomäki 10/1, Ahokylä, Pyhäntä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Vanhojen maanottoalueiden kunnostustarveselvitys, Pyhäntä. Kuva 8. Ahokylän vedenottamo.

29 m 3 /d vuosi Kuva 9. Vuosina aikana Ahokylän vedenottamolta pumpatut vesimäärät. Otettu vesimäärä on vaihdellut 8,9 m 3 /d 11,8 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna.

30 29 Kuva 10. Pitkäkangas on melko laakea ja tasainen harjumuodostuma. 4.4 Pitkäkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Pyhännän keskustan kaakkoispuolella sijaitseva Pitkäkankaan pohjavesialue ( ) (liite 1, kuva 10) on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Sen kokonaispinta-ala on 3,95 km 2 ja pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 2,12 km 2. Muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 1800 m 3 /d. Vesienhoidon suunnittelussa alueen määrällinen ja kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Pitkäkankaan pohjavesialueella kallioperä koostuu useista eri kivilajeista. Pohjavesialueen kaakkoisosa muodostuu suurimmaksi osaksi kvartsimaasälpägneissistä sekä vähäisessä määrin alueelle ulottuvasta biotiittiplagioklaasigneissialueesta, joka leikkaa myös pohjavesialueen keskiosan. Pohjavesialueen keskiosan poikki kulkevat myös kapeat sarvivälkegneissi- sekä sillimaniittikiilleliuskevyöhykkeet. Pohjavesiaialueen luoteisosan kallioperän muodostavat tonaliittinen gneissi, kiillegneissi sekä vähäisessä määrin diabaasi. Pohjavesialueen keski- ja luoteisosan poikki kulkee neljä ruhjetta. (Geologian tutkimuskeskus, 2009). Alue muodostuu selännemäisestä, hiekkaa ja soraa kerroksittain sisältävästä harjusta. Harjumuodostuma on Pohjois-Pohjanmaan harjujen moninaiskäyttötutkimuksen perusteella arvioitu maantiemaiseman kannalta arvokkaaksi alueeksi (Joensuun korkeakoulu, 1980).

31 30 Harjumuodostuma on luonteeltaan antikliininen pohjaveden purkautuessa ympäröiville soille ja Huhmarpuroon. Maaperän vedenläpäisevyys ja hydraulinen yhtenäisyys ovat todennäköisesti hyvät. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen (liite 6) Alustavasti tutkitut vedenottopaikat Pitkäkankaan pohjavesialueen keskiosassa sijaitsee kaksi alustavasti tutkittua vedenottopaikkaa, joihin on vedenottoa varten rakennettu kaksi siiviläputkikaivoa. Niitä ei ole kuitenkaan koepumpattu. Pohjavesialueen pohjoisosassa on lisäksi yksi alustavasti tutkittu vedenottopaikka. Alueella on tutkittu pohjaveden laatua ja suoritettu maaperäkairauksia vuosina Tutkimustulosten perusteella pohjavesi täyttää alueen keskiosissa sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja suositukset (461/2000) muilta osin lukuun ottamatta toisessa tutkimuspisteessä veden ph-arvoa, joka ei ollut tavoitetason 6,5 9,5 sisällä, joten vesi tulisi alkaloida ennen käyttöönottoa. Pyhännän Vesi Oy on varannut Pitkäkankaan pohjavesialuetta Pyhännän varavedenhankintaan Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Pohjavesialueeseen liittyen on suoritettu seuraavat tutkimukset: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Pohjavesiselvitys, Pitkäkangas Ak10, Pyhäntä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Pohjavesiselvitys, Pitkäkangas Ak14. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Pohjavesiselvitys, Pitkäkangas Por18. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Vanhojen maanottoalueiden kunnostustarveselvitys, Pyhäntä.

32 31 Kuva 11. Sumuinen näkymä Kivijärvenkankaan pohjavesialueelta. 4.5 Kivijärvenkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Pyhännän kunnan luoteisosaan sijoittuva, osittain Siikalatvan kunnan alueelle ulottuva Kivijärvenkankaan pohjavesialue ( ) on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (liite 1, kuva 11). Sen kokonaispinta-ala on 3,4 km 2 pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-alan ollessa 1,75 km 2. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 1300 m 3 /d. Vesienhoidon suunnittelussa alueen määrällinen ja kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Suurin osa pohjavesialueen kallioperästä muodostuu kiillegneissistä. Vain alueen luoteiskulmaan ulottuu pienialainen granodioriittialue. Vedenottamo sijaitsee kiillegneissialueella. (Geologian tutkimuskeskus, 2009). Alue muodostuu suhteellisen korkeasta selännemäisestä harjusta. Ydinosa sisältää pääasiassa karkeaa kivistä soraa. Lievealueiden vallitseva aines on hiekka, jota varsinkin alueen keskiosassa on levinnyt laajalle ympäristöön. Pohjavesiolosuhteet ovat antikliiniset (liite 7). Osassa muodostumisaluetta vedenläpäisevyys on heikko johtuen paikoin esiintyvistä siltti- ja moreenikerroksista. Pohjavesiä purkautuu alueen pohjois- ja eteläpuolisille soille sekä Kivijärveen. Pohjaveden laatu on hyvä.

33 32 Kuva 12. Kivijärvenkankaan vedenottamon kaivoja Vedenotto Pohjavesialueen keskiosassa aivan kantatie 88:n läheisyydessä sijaitsee Kivijärvenkankaan vedenottamo (kuva 12), joka on otettu käyttöön vuonna Vesi pumpataan kolmesta putkikaivosta. Raakavesi alkaloidaan lipeällä ja puhdistetaan UV-laitteella. Ottamolle on myönnetty vedenottolupa vuonna Otettu vesimäärä saa olla enintään 800 m 3 vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna (kuva 13). Vedenottamon tarkkailuohjelma Kivijärvenkankaan vedenottamolle laadittu tarkkailuohjelma on vuodelta 1990 (PSV Maa ja Vesi Oy, 1990). Pohjavesialueella on tarkkailtava pohjaveden pinnan korkeuksia sekä vedenottamolta otettavan veden määrää ja raakaveden laatua (liite 8). Pohjaveden pinnan korkeutta tulee tarkkailla pohjavesialueella sijaitsevista havaintoputkista kerran kuussa. Lisäksi vedenottamolla sijaitsevan pohjaveden havaintoputken vedenpinnan korkeus tulee mitata viikoittain. Tarkkailua on suoritettu yhdeksästä pohjaveden havaintoputkesta. Pohjavedenottamolta otettavia vesimääriä tulee seurata vuorokausittain. Vedenottamon raakaveden laatua tulee seurata tekemällä entisen lääkintöhallituksen suosittelemat fysikaalis-kemialliset analyysit ja mikrobiologinen tutkimus neljä kertaa vuodessa.

34 m 3 /d vuosi Kuva 13. Vuosien aikana Kivijärvenkankaan vedenottamolta pumpatut vesimäärät Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Pohjavesialueeseen liittyen on suoritettu seuraavat tutkimukset: Oulun vesipiirin vesitoimisto, Kairanmaan pohjavesitutkimus, Kivijärvenkangas AK 9, Pyhäntä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Pyhännän pohjavesitutkimus; Kivijärvenkangas, länsiosan tutkimus, Pyhäntä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Vanhojen maanottoalueiden kunnostustarveselvitys, Pyhäntä.

35 34 5. Pohjavesialueilla sijaitsevat riskitoiminnot ja niiden arviointi Toiminnan tai kohteen pohjaveden laadulle tai määrälle aiheuttamaa riskiä määritettäessä, voidaan riski jakaa päästö- ja sijaintiriskiin. Päästöriskillä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon ja miten helposti haitallisia aineita voi päästä maaperään ja edelleen pohjaveteen. Riskin suuruuteen vaikuttavat varastoidun tai käytetyn aineen määrä ja laatu, kohteen suojaus, päästön havaittavuus ja valvonta sekä päästön todennäköisyys. Sijaintiriski määräytyy sen mukaan, miten vakavia seurauksia mahdollisista päästöistä olisi pohjavesille ja vedenottamoiden veden laadulle maaperäolosuhteista, pohjaveden virtaussuunnasta ja -nopeudesta sekä vedenottamon läheisyydestä johtuen. Yleisin maankäyttömuoto kaikilla tarkasteltavana olevilla pohjavesialueilla on metsätalous sen prosentuaalisen osuuden vaihdellessa 82,8 %:sta 99,4 %:iin (Kokkomäen pohjavesialue). Leiviskänkankaan pohjavesialueella toiseksi yleisin maankäyttömuoto on peltoviljely sen osuuden ollessa 6,6 %. Seuraavaksi suurimmaksi maankäyttömuodoksi vesistöjen osuuden jälkeen on merkitty teollisuus tai varastoalueet (3,1 %), mutta teollisuuden osuus voi nykyään olla peltoviljelyä suurempi. Tiedot on koottu SLICES 2000 aineistosta, joka ei ole aivan ajan tasalla, mutta on kuitenkin maankäytön suhteen hyvin suuntaa antava. Maa-ainesten oton osuus Leiviskänkankaalla on 1,2 %. Alueella on myös haja-asutusta (0,3 %) ja vähäisessä määrin loma-asutusta (0,1 %). Palokankaan pohjavesialueella metsätalouden jälkeen merkittävimmät maankäyttömuodot ovat peltoviljely (7,9 %) sekä maa-ainesten otto (1,8 %). Kokkomäen pohjavesialueella toiseksi yleisin maankäyttömuoto on niin ikään peltoviljely 0,6 % osuudella. Pitkäkankaan pohjavesialueella on metsätalouden lisäksi maaainesten ottoa, jonka osuus alueen maankäytöstä on 1,8 %. Kivijärvenkankaan pohjavesialueelle sijoittuu metsätalouden lisäksi maa-ainesten ottoa (2,4 %), peltoviljelyä (1,1 %) sekä haja-asutusta (0,7 %). (SLICES aineisto, 2000). 5.1 Asutus Pohjaveden laadulle vaaraa aiheuttavia, asutukseen liittyviä tavanomaisimpia riskejä ovat öljy- ja polttoainesäiliöiden vuodot, jätevesien pääsy maahan joko rikkoutuneista tai vuotavista viemäriputkista sekä viemäröimätön asutus. Pohjavesi voi pilaantua huonokuntoisten maanalaisten ja maanpäällisten öljysäiliöiden vuotojen seurauksena tai öljyn valuessa maaperään säiliöiden ylitäytön seurauksena. Maanalaisten öljysäiliöiden vuotoja ei välttämättä heti huomata. Pohjavesialueilla saattaa myös olla säiliöitä, joiden tarkastusaika on umpeutunut. Riskiä voivat aiheuttaa myös maanpäälliset öljysäiliöt, joissa ei ole tehty tarvittavia suojaustoimenpiteitä ja, joita tarkastusvelvollisuus ei koske. Kiinteistöjen jäteveden pääsy pohjaveteen voi aiheuttaa veden nitraatti-, kloridi ja fosfaattipitoisuuksien kohoamista ja hygieenisen laadun heikkenemistä. Tarkasteltavina olevilla pohjavesialueilla asutus on keskittynyt lähinnä Leiviskänkankaan

36 35 ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueille, joilla asutusta on kuitenkin melko vähän, vain muutamia kiinteistöjä. Leiviskänkankaalla kiinteistöt sijaitsevat pohjavesialueen kaakkois- ja pohjoisosassa pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella (liitteet 9 ja 15). Lähimmän kiinteistön etäisyys Leiviskänkankaan vedenottamolta on noin 500 m pohjaveden virtaussuunnan ollessa likimain ottamolle päin. Asutuksen etäisyys entiseltä Kamulan vedenottamolta on noin 200 m. Kivijärvenkankaalla asutus on keskittynyt pohjavesialueen keskiosaan Lamujoentien varteen ja ulottuu pohjaveden varsinaiselta muodostumisalueelta sen ulkopuolelle (liitteet 13 ja 19). Etäisyys lähimmältä kiinteistöltä vedenottamolle on noin 500 m. Pohjavesialueella sijaitsee kaikkiaan viisi asuinkiinteistöä. Palokankaan pohjavesialueella sijaitsee yksi asuttu kiinteistö noin 1,5 km:n etäisyydellä vedenottamosta pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella (liitteet 10 ja 16). Pohjaveden päävirtaussuunta ei ole vedenottamolle päin. Kokkomäen ja Pitkäkankaan pohjavesialueilla asutusta ei ole Viemäriverkosto ja jäteveden pumppaamot Leiviskänkankaan pohjavesialueelle on rakennettu kunnallinen viemäriverkosto, joka sijoittuu pääosin pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle ja kattaa lähinnä teollisuusalueen ulottuen sen pohjoisosasta etelään Pyhännänjärven rantaan. Muille pohjavesialueille viemäriverkosto ei ulotu. Leiviskänkankaalla viemärit ovat muovia. Pohjavesialueelle sijoittuu viettoviemäreitä yhteensä 950 m ja paineviemäriä 600 m. Viemäriverkostoon kuuluvista jätevedenpumppaamoista kaksi sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Toinen pumppaamoista sijoittuu pohjavesialueen itäosaan noin 940 m ja toinen alueen kaakkoisosaan noin 1,4 km etäisyydelle Leiviskänkankaan vedenottamosta. Vastaavat etäisyydet käytöstä poistetulle Kamulan entiselle vedenottopaikalle ovat noin 680 m ja noin 340 m. Pohjaveden päävirtaussuunta on jäteveden pumppaamoilta likimain Leiviskänkankaan vedenottamolle päin. Pumppaamoista toinen on rakennettu vuonna 1987, toinen uusittu vuonna 2008 ja ne ovat hyväkuntoisia. Molemmissa pumppaamoissa on ylivuotoputki, jolloin jätevesipumppujen toiminnan häiriintyessä jätevedet virtaavat putkea pitkin ojaan. Vanhemmassa pumppaamossa on valohälytys ja uudemmassa pääpumppaamossa hälytykset kännykkään Viemäröimättömät kiinteistöt Leiviskänkankaan pohjavesialueella sijaitsevat asuin- ja teollisuuskiinteistöt ovat maatilaa ja Puu-Top Oy:n teollisuushallia lukuun ottamatta liittyneet viemäriverkostoon. Puu-Top Oy:n kaikki jätevedet kerätään umpisäiliöön, suunnitelmissa on kuitenkin teollisuuskiinteistön liittäminen viemäriverkostoon vuonna Pohjavesialueelle sijoittuu myös pari kesäkäytössä olevaa kiinteistöä. Palokankaan pohjavesialueelle sijoittuvalla kiinteistöllä on käytössä saostuskaivo ja Hörölän vedenottamon läheisyyteen toiselle pohjavesialueelle sijoittuvalla kiinteistöllä umpikaivo. Jälkimmäisen kiinteistön harmaat vedet imeytetään pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle.

37 36 Kuva 14. Kivijärvenkankaan pohjavesialueelle sijoittuu moottorikelkkaura. Kivijärvenkankaan pohjavesialueelle sijoittuvista kiinteistöistä kahdelle on rakennettu pienpuhdistamo, yhdellä on käytössä umpikaivo sekä kahdella umpikaivo ja harmaidenvesien imeytysyhdistelmä Öljysäiliöt Jokilaaksojen pelastuslaitoksen toimialueella on aiemmin ollut käytäntönä öljysäiliöilmoitusten arkistointi kansioihin, joita ei ole päivitetty. Sittemmin on siirrytty sähköiseen palotarkastusohjelmaan, johon yleisillä palotarkastuksilla selvitetyt säiliötiedot merkitään. Järjestelmään siirtyminen on kuitenkin vielä murrosvaiheessa, eikä kattavia tietoja Pyhännän kunnan pohjavesialueille sijoittuvista öljysäiliöistä tätä suojelusuunnitelmaa varten ollut saatavissa. Asuinkohteet kierretään palotarkastuksilla 10 vuoden välein. Suojelusuunnitelmassa oleville pohjavesialueille tarkastukset on suunniteltu vuosille 2012 ja Öljy- ja polttoainesäiliöitä sijoittuu tarkasteltavina olevista pohjavesialueista ainakin Leiviskänkankaan ja Palokankaan pohjavesialueille. Leiviskänkankaan teollisuusalueella sijaitsee raskasta polttoöljyä sisältäviä säiliöitä, jotka ovat kooltaan l, l ja l, sekä litran kevytpolttoöljysäiliö. Muita Leiviskänkankaan pohjavesialueelle sijoittuvia öljysäiliöitä ovat tehdasalueelle sijoittuvat litran, litran, litran säiliöt, pari urakoitsijoiden säiliötä, (joista toinen on korkeintaan litran kokoinen) sekä lisäksi pohjavesialueen kaakkoisosaan sijoittuvilla kiinteistöillä olevat kolme farmisäiliötä. Lähimpien

38 37 säiliöiden etäisyys Leiviskänkankaan vedenottamolle on noin 800 m pohjaveden päävirtaussuunnan ollessa vedenottamolle päin. Pohjavesialueen eteläosaan sijoittuvilla kiinteistöillä sijaitsee kolme farmisäiliötä, joista maatilalle sijoittuva litran säiliö on varustettu suoja-altaalla. Palokankaan pohjavesialueella sijaitsee yksi farmisäiliö, johon polttoainetta mahtuu enimmillään litraa Vapaa-ajan alueet ja muu vapaa-ajan toiminta Leiviskänkankaan pohjavesialueelle sijoittuvalla entisellä maa-ainesten ottoalueella sijaitsee lasten ja nuorten mäenlaskupaikka. Alueelle on rakennettu hyppyrimäki ja sorakuopan seinämiin on muotoiltu lumilautakouru. Moottoriajoneuvoliikenne alueelle on estetty asettamalla ajoradalle lukittu portti ja moottoriajoneuvoliikenteen kieltävä liikennemerkki. Alueen läheisyydessä on myös pohjavesialuekyltti. Leiviskänkankaan, Kokkomäen, Pitkäkankaan ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueiden kautta kulkee moottorikelkkaura (kuva 14). Leiviskänkankaan pohjavesialueella esiintyy moottorikelkkailua moottorikelkkaurien ulkopuolella. Kivijärvenkankaan pohjavesialueelle sijoittuu valaistu kuntopolku/hiihtolatu. Sen yhteyteen, kantatie 88:n varteen, on rakennettu laavu ja tulentekopaikka sekä kuivakäymälä. Myös muilla pohjavesialueilla kulkee retkeilyreittejä Asutukseen liittyvien riskien arviointi Laaja-alainen asutus tai rakennusten ja päällystettyjen piha-alueiden sijoittelu pohjavesialueelle pienentää pohjaveden imeytymisaluetta ja vaikuttaa muodostuvan pohjaveden määrään. Leiviskänkankaan pohjavesialueella viemäriverkoston pohjavedelle aiheuttamaa riskiä vähentää se, että viemäriputket ovat muovisia. Pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, melko lähelle entistä Kamulan vedenottopaikkaa, on kuitenkin sijoitettu kaksi jätevedenpumppaamoa, joilta puuttuu ylivuotosäiliö. Leiviskänkankaan, Palokankaan ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueilla sijaitsee viemäriverkostoon liittymättömiä kiinteistöjä, jotka voivat aiheuttaa uhkaa pohjaveden laadulle niillä mahdollisesti tapahtuvan jätevesien maahan pääsyn vuoksi. Pohjavesialueilla jätevedet kootaan paikoin umpisäiliöihin. Umpisäiliöiden tyhjentäminen on kallista, eikä kukaan valvo niiden käyttöä väärinkäytösten varalta. Viemäriverkostosta ja siihen liittymättömistä kiinteistöistä pohjavedelle aiheutuvan riskin suuruus Leiviskänkankaan pohjavesialueella arvioidaan kokonaisuudessaan kohtalaiseksi. Palokankaan pohjavesialueella ja sen läheisyydessä asutusta on vain vähän, joten asutuksen jätevesistä pohjavedelle aiheutuvan riskin arvioidaan olevan vähäinen. Kivijärvenkankaan pohjavesialueella asutusta ei ole runsaasti ja vain osa siitä on sijoittunut pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle. Jätevesiä ei imeytetä kiinteistöiltä suoraan maaperään. Asutuksen jätevesien aiheuttama riski Kivijärvenkankaan pohjavesialueella on vähäinen.

39 38 Leiviskänkankaan teollisuusalueelle sijoittuvissa säiliöissä säilytettävät polttoainemäärät ovat suuria, mutta säiliöt sijaitsevat kuitenkin maan päällä ja niiden suojauksesta on huolehdittu. Polttoainesäiliöiden aiheuttama riski pohjavedelle Leiviskänkankaan alueella ei ole kovin suuri. Palokankaan pohjavesialueella sijaitsevan, mahdollisesti suojarakenteettoman, farmisäiliön aiheuttama pohjavesiriski on pieni vedenottamoa ajatellen, koska säiliö sijaitsee kaukana vedenottamosta eikä pohjaveden virtaussuunta ole vedenottamolle päin. Leiviskänkankaan pohjavesialueelle sijoittuva mäenlaskutoiminta ei aiheuta vaaraa pohjavedelle. Riskiä voi kuitenkin aiheuttaa tietämättömyyden tai piittaamattomuuden seurauksena tapahtuva alueen roskaaminen, jolloin pohjaveden laatua vaarantavia aineita saattaa joutua maaperään ja edelleen pohjaveteen Toimenpidesuositukset Asutus ja jätevedet Maankäyttöä suunniteltaessa uusia asuntoalueita sijoitetaan pohjavesialueille vain poikkeustapauksissa samalla varmistaen, ettei pohjavesi vaarannu. Rakentamisen pohjavesihaittoja vähennetään asiantuntevalla suunnittelulla ja riittävillä maa- ja kallioperätutkimuksilla sekä pohjavesiselvityksillä, joiden perusteella ohjataan varsinaista rakentamista ja rakentamisen sekä sijoitettavan toiminnan vaatimia pohjavesisuojauksia. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus, 2009). Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa lumenläjitysalueita. Pohjavesialueella sijaitsevan viemäriverkoston kuntoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Viemäriverkoston toiminta-alueelle sijoittuvat viemäröimättömät kiinteistöt tulee liittää viemäriverkostoon. Viemäriverkostoa tulisi laajentaa niin, että kantatie 88 itäpuolella sijaitseva kiinteistö voidaan myös liittää viemäriverkostoon. Kesäkäytössä olevan kiinteistön jätevesijärjestelmän ajantasaisuus tulee selvittää. Pohjavesialueelle sijoittuvilla jäteveden pumppaamoilla tulee ylivuototapaukset huomioida niin, ettei niistä aiheudu päästöjä pohjaveteen eikä vesistöön. Pyhännän kunnan rakennusjärjestyksen mukaan tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla jätevesien maahan imeyttäminen on kielletty. Alueilla, joilla viemäriverkostoon liittyminen ei ole mahdollista, on jätevedet ensisijaisesti johdettava asianmukaiseen käsittelyyn pohjavesialueen ulkopuolelle. Mikäli tämä ei käytännössä ole mahdollista, voidaan olemassa olevan asutuksen jätevedet käsitellä pohjaveden puhtautta vaarantamattomalla tavalla paikalla ja johtaa tämän jälkeen pohjavesialueen ulkopuolelle. Jätevesien kokoaminen tiiviiseen jätevesisäiliöön (umpisäiliö) tulee kysymykseen vain erityistapauksissa. Pohjavesialueille sijoitettujen umpisäiliöiden käyttö tulee saattaa valvonnan alaiseksi. Niillä pohjavesialueilla, joilla viemäriverkostoa ei ole, tulee kiinteistön jätevesijärjestelmän täyttää jätevesiasetuksen vaatimukset. Jätevedet voidaan johtaa myös käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle, niin ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa ole tai voidaan harkita useamman kiinteistön yhteisen jätevedenpuhdistamon rakentamista.

40 39 Leiviskänkankaan pohjavesialueelle metsäautotien varteen jätetyt roskat ja jätteet tulee poistaa alueelta (kuva 15). Öljysäiliöt ja maalämpöjärjestelmät I luokan pohjavesialueille sijoittuvien maanalaisten poltto- ja dieselöljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista on säädetty kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (344/1983) (suojelusuunnitelma s. 12). Tarkastuspöytäkirjat on toimitettava pelastusviranomaiselle. Öljylämmityslaitteistoja koskevan kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen (1211/1995) mukaan myös uuden öljylämmityslaitteiston käyttöönotosta on ilmoitettava pelastuslaitokselle. Pelastuslaitoksen tulee pitää ajantasaista rekisteriä pohjavesialueille sijoittuvista öljysäiliöistä ja valvoa, että kuntotarkastukset on tehty ajallaan. Pohjavesialueille sijoittuvien säiliöiden rekisteröinti on öljyonnettomuuksien mahdollisuuden takia kiireellinen tehtävä. Säiliöiden sijainti ja muut tarpeelliset tiedot tulee selvittää vuosien aikana. Öljysäiliöt, joiden tarkastusaika on umpeutunut, tulee tarkastaa ja tarvittaessa suorittaa niiden kunnon edellyttämät toimenpiteet. Pohjavesialueilla tulisi kuntotarkastuksessa hylätyt, käytöstä poistettavat öljysäiliöt nostaa ylös maasta. Myöskään uusia säiliöitä ei tule sijoittaa maan alle, vaan sisätiloihin tai katettuun tilaan riittävän tilavaan, säiliön tilavuutta vastaavaan suoja-altaaseen (ks. myös s. 15 Pyhännän kunnan rakennusjärjestys ja s. 70 Leiviskänkankaan alueen asemakaavat). Mikäli öljysäiliö sijoitetaan sisätiloihin lattiakaivolliseen tilaan, se tulee sijoittaa siten, ettei öljy pääse vahinkotapauksessakaan valumaan lattiakaivon kautta maaperään. Pohjavesialueilla maan päälle sijoitetut farmisäiliöt tulisi sijoittaa katokseen varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä, laponestolaitteella sekä säiliön tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu 2-vaippainen säiliö. Tankkauspaikan alustan tulisi olla tiivis. Myös maanpäällisten säiliöiden kuntoa tulee omistajan tai käyttäjän valvoa ja säiliöiden sijainti tulisi olla pelastusviranomaisten tiedossa. Palokankaan pohjavesialueella sijaitsevan öljysäiliön suojarakenteet tulee saattaa ympäristöluvan edellyttämälle tasolle, ellei niin ole jo tehty. Pohjavesialueille ei sijoiteta sellaisia maalämpöjärjestelmiä, joissa on pohjavedelle vaarallista ainetta (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus, 2009). Maalämpökaivojen suunnittelussa tulee olla yhteydessä ELYkeskukseen. Vapaa-ajan alueet ja muu vapaa-ajan toiminta Alueen ylläpitäjän tulee valvoa Leiviskänkankaan pohjavesialueelle sijoittuvan mäenlaskupaikan siisteyttä ja tarvittaessa alueen käyttäjille tulee tiedottaa mäen sijainnista pohjavesialueella ja estää pohjaveden laatua vaarantava käyttäytyminen, mikäli sitä esiintyy. Alueelle vähäisessä määrin kertyneet romut tulee poistaa.

41 40 Kuva 15. Metsään jätettyä rojua Leiviskänkankaan pohjavesialueella. Moottorikelkkailua ei tule sallia vedenottamon ohjeellisella lähisuojavyöhykkeellä. Moottorikelkkailu tulee pohjavesialueilla ohjata siihen tarkoitetuille merkityille moottorikelkkaurille. Kelkkaurat tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle. Retkeilyreittien varteen olisi hyvä sijoittaa reitin sijainnista pohjavesialueella kertova tiedote tai vastaava. Näin tulisi menetellä myös Kivijärvenkankaan pohjavesialueelle sijoittuvan laavun osalta.

42 41 Kuva 16. Vilkasliikenteinen kantatie 88 kulkee aivan Kivijärvenkankaan vedenottamon (keltainen rakennus oikealla) vieritse. 5.2 Liikenne ja tienpito Pohjavesialueiden liikenne ja tienpito Vilkasliikenteinen kantatie 88 Oulusta Iisalmeen kulkee Kivijärvenkankaan ja Leiviskänkankaan pohjavesialueiden halki koko pohjavesialueen pituudelta sekä osalla Pitkäkankaan pohjavesialuetta. Kantatie 88:lle ei ole rakennettu pohjavesisuojauksia Kivijärvenkankaan, Leiviskänkankaan eikä Pitkäkankaan pohjavesialueilla. Leiviskänkankaalla kantatie 88 pituus pohjavesialueella on noin 2,8 km ja pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella noin 2,2 km (liitteet 9 ja 15). Keskivuorokausiliikenne vuonna 2011 oli ajoneuvoa/vrk raskaan liikenteen osuuden ollessa noin 16 % eli 210 ajoneuvoa. Pohjavesialueen eteläosalla keskivuorokausiliikenteeksi on laskettu ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus oli noin 15 % eli 258 ajoneuvoa. Kantatie 88:lla on tapahtunut Leiviskänkankaan pohjavesialueella vuosina kahdeksan liikenneonnettomuutta, joista kolmessa on raskaan liikenteen ajoneuvo ollut osallisena. Tie sijaitsee noin 340 m etäisyydellä Leiviskänkankaan vedenottamosta ja noin 400 m etäisyydellä Kamulan entisestä vedenottopaikasta. Kantatie 88 lisäksi pohjavesialueen eteläosassa kulkee Pyhännänjärven ympäri Pyhännän keskustaankin johtava tie (nro 18508) noin 400 m matkalla, tien keskivuorokausiliikenteen ollessa 71 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus on noin 6 % eli neljä ajoneuvoa. Leiviskänkankaan pohjavesialueella risteilee myös metsäautoteitä. Kantatie 88 kulkee pitkittäissuunnassa Kivijärvenkankaan pohjavesialueella noin 4,5 km matkalla, josta pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella noin 3,5 km (liitteet 13 ja 19). Keskivuorokausiliikenne vuonna 2011 tällä tiellä oli ajo-

43 42 neuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus oli noin 16 % eli 210 ajoneuvoa. Kantatie 88:lla tapahtui pohjavesialueella vuosina kuusi liikenneonnettomuutta, joissa raskaan liikenteen ajoneuvo ei kuitenkaan ollut osallisena. Kivijärven vedenottamo sijaitsee tien välittömässä läheisyydessä alle 30 m etäisyydellä tiestä (kuva 16). Kivijärvenkankaan pohjavesialueen keskiosiin sijoittuu Lamujoelle johtava tie (nro 18505) (kuva 17). Tieosuuden pituus pohjavesialueella on noin 800 m, josta pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella noin 600 m. Keskivuorokausiliikenne tiellä on 97 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus noin 9 % eli yhdeksän ajoneuvoa. Lamujoelle johtavalta tieltä on Kivijärvenkankaan vedenottamolle noin 400 metriä. Pohjaveden virtaussuunta on likimain ottamolle päin. Pohjavesialueella on lisäksi vähäisessä määrin metsäautoteitä. Kantatie 88 kulkee pitkin Pitkäkankaan harjumuodostumaa noin kolmen kilometrin matkalla pohjavesialueen pohjoisosassa (kuva 18) ja noin kahden kilometrin matkalla pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella (liitteet 12 ja 18). Lähin alustavasti tutkituista vedenottopaikoista sijaitsee noin 750 m etäisyydellä tiestä. Keskivuorokausiliikenne tällä tieosuudella vuonna 2011 oli ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus oli noin 18 % eli 183 ajoneuvoa. Vuosina pohjavesialueella on tapahtunut seitsemän liikenneonnettomuutta, joissa raskaan liikenteen ajoneuvo ei kuitenkaan ole ollut osallisena. Kantatie 88:n lisäksi Pitkäkankaan pohjavesialueelle sijoittuu metsäautoteitä. Palokankaan pohjavesialueen eteläosalle sijoittuu paikallinen päällystämätön kylätie (nro 18516) (kuva 19), jonka keskivuorokausiliikenne vuonna 2011 oli 78 ajoneuvoa/vrk (liitteet 10 ja 16). Tästä raskaan liikenteen osuus oli noin 8 % eli kuusi ajoneuvoa. Pohjavesialueen muilla osilla on metsäautoteitä, joilla saattaa olla mm. soranottoon liittyvää liikennettä. Kylätiestä noin 400 metriä sijoittuu pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle tien kokonaispituuden ollessa Kuva 17. Lamujoelle johtava tie Kivijärvenkankaan pohjavesialueella.

44 43 Kuva 18. Kantatie 88 Pitkäkankaan pohjavesialueella. pohjavesialueella noin kilometri. Etäisyys tieltä Hörölän vedenottamolle on noin 1,4 km. Pohjaveden virtaussuunta ei ole vedenottamolle päin. Kokkomäen pohjavesialueella on vain metsäautoteitä Tien suolaus ja pohjaveden kloridipitoisuudet Kantatie 88 kuuluu talvihoitoluokkaan 1 b; tie suolataan syys- ja kevätliukkailla. Suolauksessa käytetään pääasiassa natriumkloridia. Sen käyttömäärä on noin 2 tonnia/km/vuosi. Näin ollen käytetty kokonaissuolamäärä Leiviskänkankaan pohjavesialueen halki kulkevalla tieosuudella on noin 5,6 tn ja pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella noin 4,4 tn vuodessa. Kivijärvenkankaan pohjavesialueella suolaa käytetään noin 9 tn ja pohjaveden muodostumisalueella noin 7 tn. Pitkäkankaan pohjavesialueella vastaavat suolamäärät ovat noin 6 tn ja noin 4 tn vuodessa. Pohjavesialueille sijoittuvista pienemmistä teistä tien nro (Leiviskänkankaan pohjavesialue), tien nro (Palokankaan pohjavesialue) sekä tien nro (Kivijärvenkankaan pohjavesialue) talvihoitoluokka on III. Teitä ei talvisuolata, mutta hiekoitushiekan seassa voidaan käyttää hiukan natriumkloridia. Pölynsidonnassa käytetään kesällä kalsiumkloridia 0,5 1,0 tn/km/vuosi. Käytettävän kalsiumkloridin määrä kyseisillä teillä Leiviskänkankaan pohjavesialueella on enintään noin 0,4 tn/vuosi, Palokankaan pohjavesialueella noin 1 tn/vuosi ja Kivijärvenkankaalla noin 0,8 tn/vuosi.

45 44 Kuva 19. Palokankaan pohjavesialueen eteläosan poikki kulkeva paikallistie. Pohjaveden kloridi- ja natriumpitoisuuksia seurataan kerran vuodessa ELYkeskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueen toimesta Leiviskänkankaan ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueella, molemmilla yhdestä havaintopisteestä (liitteet 2 ja 7). Pohjaveden kloridipitoisuus on Leiviskänkankaalla ollut seurantajaksolla enimmillään 140 mg/l ( ). Kivijärvenkankaalla pohjaveden kloridipitoisuudeksi on enimmillään mitattu 77 mg/l ( ) Vaarallisten aineiden kuljetukset Vaarallisia aineita kuljetetaan kantatie 88:lla Leiviskänkankaan, Pitkäkankaan ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueilla tn viikossa. Kunkin pohjavesialueen läpi kuljetetaan viikossa kaasuja enintään 50 tn, palavia nesteitä enintään 500 tn, syttyvästi vaikuttavia (hapettavia) aineita tn ja orgaanisia peroksideja tn Liikenteestä ja tienpidosta aiheutuvien riskien arviointi Mahdollisissa onnettomuustilanteissa maaperään valuvat ja pohjaveteen kulkeutuvat polttoaineet ja vaaralliset kemikaalit voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskin. Teiden suolauksesta liukkauden torjunnan yhteydessä voi aiheutua pohjaveden kloridipitoisuuden kasvua, joka edistää metallisten vesijohtoputkien korroosiota. Tämän seurauksena putkista liukenee veteen lähinnä rautaa, kuparia ja sinkkiä. Mikäli suolausta pohjavesialueilla vähennetään, liikenneonnettomuusriski kasvaa. Pohjavesisuojausten rakentamistarpeen kiireellisyyteen vaikuttaa vedenottamon etäisyys tiestä, pohjaveden virtaussuunta sekä tien suolausmäärä. Myös

46 45 onnettomuusriski ja tiellä tapahtuvat pohjavedelle vaarallisten aineiden kuljetukset vaikuttavat suojaustarpeeseen. Kantatie 88 kulkee Leiviskänkankaalla ja Kivijärvenkankaalla pitkän matkaa pohjaveden muodostumisalueella. Liikenne Oulu-Iisalmi tiellä on vilkasta, myös raskaan liikenteen osalta, ja kemikaalikuljetuksia on paljon. Leiviskänkankaan, Pitkäkankaan ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueilla on tapahtunut melko paljon liikenneonnettomuuksia. Leiviskänkankaan pohjavesialueella on Oulu-Iisalmi - tien lisäksi liikennettä teollisuusalueella liittyen teollisuustoimintaan sekä tavaraliikenteeseen alueelle ja sieltä pois. Lamujoentien varteen sijoittuva asutus lisää liikennöintiä Lamujoentiellä. Liikenteestä ja tienpidosta aiheutuu suuri riski pohjavedelle molemmilla pohjavesialueilla, mutta etenkin Kivijärvenkankaan pohjavesialueella, jossa tie kulkee aivan vedenottamon vieritse. Vedenottamoa ei voida rakentaa toiseen paikkaan pohjavesialueella, koska Kivijärvenkankaalta ei ole tutkimusten mukaan löydetty muita hyvälaatuista pohjavettä sisältäviä vedenottopaikkoja. Palokankaan pohjavesialueella tiestöä ja liikennettä on vähän, eikä alueen läpi tehdä merkittäviä kemikaalikuljetuksia. Näin ollen liikenteestä pohjavedelle aiheutuva riski on vähäinen. Kokkomäen pohjavesialueelle sijoittuu vain metsäautoteitä, joilla liikutaan lähinnä metsätalouteen, marjastukseen ja ulkoiluun liittyen. Tästä aiheutuva pohjavesiriski on hyvin vähäinen. Oulu- Iisalmi tie kulkee melko pitkän matkan Pitkäkankaan pohjavesialueella. Lisäksi alueen metsäautoteillä liikennöidään soranottoon ja mahdollisesti myös metsätalouteen, ulkoiluun ja marjastukseen liittyen. Kantatie 88 sijaitsee lähimmillään noin 70 m:n etäisyydellä alustavasti tutkituista vedenottopaikoista. Liikenteen ja tienpidon aiheuttama riski pohjavedelle arvioidaan pohjavesialueella kohtalaiseksi Toimenpidesuositukset Tarvittaessa pohjaveden kloridipitoisuuden seurantaa Kivijärvenkankaan pohjavesialueella tulee lisätä. Teiden talvisuolaukseen Leiviskänkankaan ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueilla tulisi mahdollisuuksien mukaan harkita vaihtoehtoisten liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä natriumkloridin sijaan. Pohjavesisuojausten rakentamistarve ja mahdollisuus tulee selvittää Leiviskänkankaan ja erityisesti Kivijärvenkankaan pohjavesialueilla.

47 46 Kuva 20. Leiviskänkankaan teollisuusaluetta lounaasta päin kuvattuna ( Pyhännän kunta). 5.3 Yritystoiminta Teollisuusalueilla ja yritystoiminnassa pohjaveden pilaantumisvaara liittyy pohjaveden laadulle vaaraa aiheuttavien kemikaalien kuljetukseen, varastointiin ja käsittelyyn. Varastointi ja käsittely voi olla huolimatonta tai suojarakenteet puutteellisia. Myös teollisuusalueilla sijaitsevat kemikaali- ja öljysäiliöiden sekä viemäreiden vuodot ja jätevesien vääränlainen käsittely voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Leiviskänkankaan pohjavesialuetta lukuun ottamatta tarkasteltavina oleville pohjavesialueille ei sijoitu yritystoimintaa. Leiviskänkankaalla pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sijaitsee laaja teollisuusalue, jolle on keskittynyt puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta (liitteet 9, 14, 15, kuva 20). Teollisuusaluetta on tarkoitus laajentaa lähitulevaisuudessa pohjavesialueen lounaisosaan. Myös teollisuusalueen laajennus tulisi sijaitsemaan pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Leiviskänkankaan teollisuusalueella toimii laajempaan PRT-konserniin kuuluvia yrityksiä kuten PRT-Wood Oy:n saha ja lämpölaitokset sekä valmistaloja valmistava Pyhännän Rakennustuote Oy. Rakennuspuusepänteollisuuden tuotteita valmistaa Pyhännän Puu-Top Oy, hirsirakennuksia Salvos ja puurakenteisia seinäelementtejä Lap Wall Oy. Lisäksi alueella on mm. perunalastuja valmistavan

48 47 Real Snacks Oy:n tehdas sekä Maustaja Oy:n elintarviketehdas, jossa valmistetaan esimerkiksi sinappia, ketsuppia, hilloja ja salaatinkastikkeita. Teollisuuskiinteistöjen piha-alueet on suurimmaksi osaksi pinnoitettu asfaltilla. Teollisuusalueella ei ole pintavesiviemäröintiä ja pinta- sekä hulevesiä imeytyy pohjavesialueelle. PRT-Wood Oy:llä on myönnetty ympäristölupa. PRT-Wood Oy:n toiminta on keskittynyt mänty- ja kuusitukin sahaustoimintaan ja jatkojalostamiseen. Kyllästysaineita ei käytetä. Sahatavaran kuivaukseen tarvittava lämpö tuotetaan biopolttoainekattilalaitoksessa, jonka polttoaineena voidaan käyttää mm. kutterinpurua. Sahatavaran kuivauksessa vapautuva vesi, noin 375 m 3 vuodessa, lasketaan maaperään. Saha-alueelle on asfalttibetonilla pinnoitetuille alueille sijoitettu litran ja litran polttoainesäiliöt. Ne ovat 2-vaippasäiliöitä ja niissä on ylitäytönestimet sekä laponestolaitteet. Polttoainesäiliöiden läheisyyteen on varattu imeytysrouhetta mahdollista öljyvahinkoa varten. Jäteöljyt, akut, loistelamput, öljyiset jätteet, sähkö- ja elektroniikkaromu eli ns. vaaralliset jätteet on sijoitettu ongelmajätekontissa omiin astioihinsa, jotka tyhjennetään Ekokem Oy/Iisalmen keräysöljyn toimesta. Hydrauliikkaöljyjen ja mm. teräöljyjen (yht litraa) säilytykseen on varattu pinnoitetulle alustalle oma kontti, jossa öljyt säilytetään omissa 200 litran tynnyreissä. Tukkikenttä ja liikennealueet on pinnoitettu vuosina Alueelle on tehty pelastussuunnitelma, jota on päivitetty vuonna Etäisyys Leiviskänkankaan vedenottamolle on noin 800 m. Myös teollisuusalueella aiemmin toimineella PRT-Lami Oy:n liimapuupalkkituotannolla on ollut ympäristölupa. Se on myönnetty Yrityksessä on käytetty tuotteiden valmistukseen liimoja, lisäksi satunnaisesti valmiiden liimapuutuotteiden pintakäsittelyyn vähäisiä määriä puunsuoja-aineita tai lakkaa. Alueella on varastoitu myös pieniä määriä hydrauliikkaöljyjä. Valmistusprosessissa liimanlevityslaitteiden pesuun käytetty vesi on johdettu kahteen umpisäiliöön. PRT- Lami on vuonna 2012 fuusioitunut Pyhännän Rakennustuote Oy:öön. Samalla liimapalkkien valmistus on lakannut, mutta i-palkkien valmistus jatkuu. Jäljelle jäänyt toiminta ei ole ympäristölupavelvollista. Umpisäiliöitä käytetään edelleen samaan tarkoitukseen kuin aiemmin. Real Snacks Oy:lle myönnettyä ympäristölupaa on jatkettu , mutta siitä jätetyn valituksen takia asian käsittely on kesken Vaasan hallinto-oikeudessa. Laitoksen ulkopuolella on yksi litran raskaspolttoöljysäiliö ja litran kevytpolttoöljysäiliö, molemmat omissa suoja-altaissaan, sekä litran nestekaasusäiliö. Ulkona sijaitseva litran ja sisällä varastossa oleva litran kasviöljysäiliö on todettu turvallisiksi yksivaippaisinakin, koska niiden sisältämä palmuöljy jähmettyy jo huoneen lämmössä. Leiviskänkankaan teollisuusalueella sijaitsevat PRT-Wood Oy, entinen PRT-Lami Oy sekä Maustaja Oy on merkitty ympäristöhallinnon pilaantuneita tai mahdollisesti pilaantuneita alueita sisältävään MATTI-rekisteriin (maaperän tilan tietojärjestelmä).

49 Yritystoiminnan riskien arviointi Teollisuustoiminnasta aiheutuva pohjavesiriski Leiviskänkankaan pohjavesialueella on suuri. Riskiä aiheuttavat monenlaiset teollisuuteen liittyvät toiminnot. Teollisuusalueella sijaitsee ulkona useita kookkaita polttoainesäiliöitä. Niiden mahdollisten vuotojen takia on tärkeää, että säiliöt ovat kaksoisvaipallisia ja niiden kunto tarkistetaan aika-ajoin. Myös alueella säilytettävät muut kemikaalit ja muodostuvat ongelmajätteet saattavat aiheuttaa pohjavesiriskin, ellei niiden säilytyksestä huolehdita. Teollisuusalueen liikenne aiheuttaa pohjavesiriskin. Alueella siirrellään tavaroita trukeilla ja sinne tuodaan sekä sieltä kuljetetaan tavaraa muualle raskaan liikenteen ajoneuvoilla. Ajoneuvojen öljyvuodot ovat mahdollisia, samoin polttoaineen joutuminen maaperään ja edelleen pohjaveteen esim. trukkeja tankattaessa. Trukit ja niiden tankkaukseen käytettävää polttoainetta sisältävät säiliöt säilytetään asfaltin päällä. Koneiden huoltoa ei suoriteta pohjavesialueella. Sadevesiviemäröinnin puuttuessa teollisuusalueelta maaperään imeytyvät hulevedet saattavat sisältää esim. työkoneiden öljyvuodoista alueelle joutunutta öljyä. Myös sahatavaran kuivatusvedet sekä Novisol Oy:n ja Maustaja Oy:n lauhdevedet imeytetään maahan. Yritystoimintaan liittyy myös tulipaloriski varsinkin, kun teollisuusalueelle on sijoitettu paljon puutavaraa. Kesällä 2011 alueella paloi höyläämön kutterisiilo. Tulipalojen yhteydessä sekä sammutusvesien mukana saattaa pohjavedelle vaarallisia kemikaaleja päästä tehdasalueelta maaperään ja edelleen pohjaveteen. Myös sammutuksessa käytettävät pohjaveden laadulle vaaraa aiheuttavat kemikaalit saattavat heikentää pohjaveden laatua tai pilata sen kokonaan. Leiviskänkankaan teollisuusalueelle on rakennettu sammutusvesijärjestelmä. Alueelle on tehty pelastussuunnitelma, jota on viimeksi päivitetty vuonna Toimenpidesuositukset Nykyisen teollisuusalueen pinta- ja hulevedet tulee johtaa pinnoitettujen alueiden kallistuksia hyväksi käyttäen öljynerotuskaivojen kautta kuivatusojia pitkin pohjavesialueen ulkopuolelle. Teollisuusalueen mahdollisesti toteutettavalle uudelle laajennusosalle tulee rakentaa sadevesiviemäröinti ja pinta- sekä hulevedet tulee johtaa öljynerotuskaivojen kautta pohjavesialueen ulkopuolelle. Sahatavaran kuivatuksessa syntyvien vesien laatu tulee selvittää. Selvitysten perusteella valitaan tarvittavat toimenpiteet. Novisol Oy:llä ja Maustaja Oy:llä ei ole rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupaa heidän nykyisessä käytössä olevien lauhdevesien imeyttämiselle, eikä lauhdevesien laadusta ole tietoa. Lauhdevedet tulisi ensisijaisesti imeyttää pohjavesialueen ulkopuolelle. Novisol Oy:n ja Maustaja Oy:n lauhdevesien laatu tulee selvittää. Mikäli analyysitulosten perusteella imeytys pohjavesialueelle on mahdollista, tulee imeytykseen saada toimenpidelupa. Lauhdevesille tulee järjestää laaduntarkkailu. Teollisuusalueella sijaitsevien kemikaali- ja polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia tai sijoitettu katokseen ja niillä tulee olla riittävän tilava suoja-allas. Polttoainesäiliöt tulee lisäksi varustaa laponestolaitteella ja ylitäytönestimellä.

50 49 Säiliöt tulee sijoittaa tiiviin alustan (asfaltin) päälle. Mikäli säiliöt säilytetään sisätiloissa ja niiden läheisyydessä on avonaisia lattiakaivoja, tulee säiliöiden olla suoja-altaallisia. Alueella käytettävät trukit ja muut työkoneet tulee säilyttää ja niiden tankkaus suorittaa pinnoitetulla alustalla. Henkilöstön tulee olla tietoinen siitä, että toiminta tapahtuu pohjavesialueella. Heitä tulee myös kouluttaa työskentelemään siten, että pohjaveden pilaantumisriski on huomioitu ja toimintatavat ovat sellaiset, että pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen. Teollisuusalueen yritysten taholta on tullut pyyntö pohjaveden suojeluun liittyvän tiedotus- tai koulutustilaisuuden järjestämisestä työntekijöille. Koulutustilaisuudessa tulisi olla edustus Ympäristöpalvelut Helmestä ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Kaikilla teollisuusalueella toimivilla yrityksillä tulee olla päivitetty varautumissuunnitelma mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle ja työntekijöitä tulee ohjeistaa toimimaan oikein onnettomuustilanteissa. Yrityksillä tulee olla onnettomuustilanteiden varalle riittävästi imeytysturvetta tai muuta kemikaalien imeyttämiseen sopivaa ainetta. Maahan valunut kemikaali tulee välittömästi ottaa talteen imeytysaineella ja tarvittaessa poistaa niin syvältä, että kaikki maahan valunut aine saadaan poistetuksi. Kemikaalionnettomuuksista tulee viipymättä ilmoittaa pelastusviranomaisille. Teollisuusalueen toimijoiden, ympäristöviranomaisten, kunnan sekä pelastusviranomaisten tulee laatia tiedotuksen toimintasuunnitelma onnettomuustilanteiden varalle. Suunnitelmasta tulee selkeästi ilmetä, kenelle teollisuusalueella mahdollisesti tapahtuvista öljy-, kemikaali- ym. onnettomuuksista tiedotetaan ja miten, jotta mahdollisimman nopeasti saadaan aloitettua tarvittavat toimenpiteet pohjaveden pilaantumisen estämiseksi.

51 Maa-ainesten otto Luonnontilaisella pohjavesialueella pohjaveden vuodenaikaiset laadunvaihtelut ovat vähäiset. Mitä paksumpi maakerros pohjaveden pinnan yläpuolella on, sen pienempiä veden laadussa tapahtuvat vaihtelut yleensä ovat. Soranotosta aiheutuu muutoksia pohjaveden laatuun ja määrään. Pohjaveden likaantumisvaara kasvaa suojaavan maannoskerroksen poiston seurauksena. Sade- ja sulamisvesistä pohjavedeksi muodostuvan veden määrä ja pohjaveden pinnan vaihteluväli kasvavat, kun vettä haihduttava kasvillisuus poistetaan. Soranoton lisäksi maa-ainesten ottoalueille usein sijoittuvia muita pohjaveden laatua vaarantavia toimintoja ovat kiviaineksen murskauslaitokset sekä maansiirtokoneiden öljysäiliöt Pohjavesialueille sijoittuvat maa-ainesten ottoalueet Maa-ainesten ottotoimintaa sijoittuu Kokkomäen pohjavesialuetta lukuun ottamatta kaikille tarkasteltavina oleville pohjavesialueille. Kokkomäen pohjavesialueella sijaitsee vain kaksi kotitarveottoaluetta, joista toisella maa-aineksia on otettu pohjaveden pinnan alapuolelle. Voimassa olevia maa-ainesten ottolupia on Leiviskänkankaan, Palokankaan ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueilla. Maa-ainesten ottoalueita, joilla lupa on päättynyt, tai ottotoiminta tapahtunut ennen maaaineslain voimaantuloa, sijoittuu edellisten pohjavesialueiden lisäksi Pitkäkankaan pohjavesialueelle. Leiviskänkankaan pohjavesialueella on voimassa oleva noin 1,5 hehtaarin alueelle vuonna 2007 myönnetty m 3 -ktr:n maa-ainesten ottolupa (lupa I) (taulukko 3, liite 9). Ottamisalue sijaitsee pohjavesialueen keskiosassa pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Etäisyys ottoalueelta Leiviskänkankaan vedenottamolle on noin 360 m. Kivijärvenkankaan pohjavesialueen pohjoisosassa pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella on voimassa vuonna 2008 kymmeneksi vuodeksi myönnetty maa-ainesten ottolupa (lupa II) (taulukko 3, liite 13). Luvan kokonaisottomäärä on m 3 -ktr, otettava maa-aines on soraa ja hiekkaa. Etäisyys Kivijärvenkankaan vedenottamolle on noin 900 m. Palokankaan pohjavesialueen keskiosassa pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sijaitsee maa-ainesten ottoalue, jolle on myönnetty vuonna 2009 lupa ottaa soraa ja hiekkaa m 3 -ktr (lupa III) (taulukko 3, liite 10). Ottoalue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä vedenottamosta.

52 51 Taulukko 3. Suojelusuunnitelmaan sisältyvillä pohjavesialueilla voimassa olevat maaainesluvat. Lupa I Lupa II Lupa III Lupapäätös pvm Lupa-aika (vuotta) Ottamisalueen 1,46 8,3 1,3 pinta-ala (ha) Kokonaisottomäärä (m 3 -ktr) Aineslaji hiekka sora ja hiekka sora ja hiekka Pohjaveden n. +126,50 n ,0 +119,30 pinnan taso (N60) Alin ottotaso (N60)/ suojakerroksen paksuus +130,50/ neljä metriä + 126,0/ neljä metriä Pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailu sisältyy lupaan kyllä kyllä kyllä Ottoalueen sijainti pohjaveden muodostumisalueella pohjaveden muodostumisalueella +125,0/vähintään neljä metriä pohjaveden muodostumisalueella Kuva 21. Kamulan vedenottamon läheisyyteen sijoittuva maa-ainestenottoalue. Vedenottamo jää kuvassa oikealla puiden taakse.

53 52 Kuva 22. Kamulan ympäristössä maa-aineksia on otettu pohjaveden pinnan alapuolelle Maa-ainesten ottamistoiminnan riskien arviointi Harjumuodostumien laajuuteen nähden ottotoiminta suojelusuunnitelmaan sisältyvillä pohjavesialueilla ei ole ollut kovin mittavaa. Pääosin maa-ainesten otto on ollut luvanvaraista, mutta Leiviskänkankaan ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueilla sijaitsee vanhoja soranottopaikkoja, joilla ottotoiminta on tapahtunut ennen maa-aineslain voimaantuloa, jolloin maa-ainesten ottaminen on ollut vapaata eikä alueiden jälkihoitovelvoitteita ole ollut. Leiviskänkankaalla Kamulan entisen ve- Kuva 23. Pohjavesilampi Pitkäkankaan pohjavesialueella.

54 53 denottamon välittömässä ympäristössä maa-aineksia on aikoinaan otettu pohjaveden pinnan alapuolelle (kuva 21). Aluetta on myöhemmin täytetty, mutta edelleen pohjaveden pinta on selvästi nähtävillä lammikkona ottoalueen pohjalla (kuva 22). Tämä aiheuttaa merkittävän riskin alueen pohjaveden laadulle ja ottamon vielä ollessa käytössä veden laadussa havaittiin ongelmia mikrobiologisen laadun sekä öljy- ja kloorifenolipitoisuuksien suhteen. Myös Pitkäkankaan pohjavesialueella maa-ainesten oton seurauksena on syntynyt pohjavesilampi (kuva 23). Leiviskänkankaan pohjavesialueella arvioidaan maa-ainesten otosta pohjavedelle aiheutuva riski kohtalaiseksi, kun otetaan huomioon soranotto koko pohjavesialueella. Kamulan entisen vedenottamon ympäristössä sijaitsevan jälkihoitamattoman maa-ainesten ottoalueen aiheuttama riski pohjavedelle on kuitenkin suuri. Muilla suojelusuunnitelmaan sisältyvillä pohjavesialueilla maa-ainesten otosta aiheutuva riski on kohtalainen Toimenpidesuositukset Vuonna 1998 aloitetun soranottoalueiden kunnostustarveselvityksen (Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus, 2005) mukaan tarkasteltavina olevilla pohjavesialueilla sijaitsee kuusi maa-ainesten ottoaluetta, joilla kunnostustarve on katsottu suureksi. Niistä neljä sijaitsee Leiviskänkankaan ja kaksi Kivijärvenkankaan pohjavesialueella. SOKKA-kartoituksen perusteella kunnostustarve on arvioitu kohtalaiseksi kymmenellä maa-ainesten ottoalueella, joista Leiviskänkankaan pohjavesialueelle sijoittuu yksi, Palokankaalle kolme, Pitkäkankaalle kaksi ja Kivijärvenkankaalle neljä. Kuva 24. Entinen maa-ainesten ottoalue Palokankaan pohjavesialueella.

55 54 Leiviskänkankaan soranottoalueiden kunnostustarve lienee kuitenkin arvioitu liian suureksi tai tilanne on raportin valmistumisen jälkeen muuttunut. Koska muilla alueilla ei maa-ainesten ottoa ole ulotettu pohjaveden pinnan alapuolelle ja osa alueista on jo metsittymässä, on kunnostustarve suuri ainoastaan Kamulan ottamon läheisyyteen sijoittuvalla entisellä ottoalueella. Toinen jälkihoitoa tarvitseva alue sijoittuu Leiviskänkankaan vedenottamon pohjoispuolelle. Kivijärvenkankaan pohjavesialueella sijaitseva hyvin vanha maa-ainesten ottoalue, jonka kunnostustarve on arvioitu suureksi, on jo niin metsittynyt, ettei sille ole tarvetta tehdä mitään. Kunnostustarpeeltaan kohtalaiseksi arvioiduista alueista on maa-ainesten ottolupa voimassa vielä yhdellä Kivijärvenkankaalle ja yhdellä Palokankaalle sijoittuvalla alueella, joiden jälkihoito tulee ajankohtaiseksi luvan päätyttyä. Toisella Palokankaalle sijoittuvista ottoalueista (kuva 24) ja molemmilla Pitkäkankaalle sijoittuvilla alueilla on jälkihoito osittain tekemättä. Leiviskänkankaan pohjavesialueelle sijoittuvan Kamulan entisen vedenottamon ympärillä oleva pohjaveden pinnan alle otettu entinen maa-ainesten ottoalue tulee kunnostaa (liite 15). Alueelta tulee poistaa vesakko, liettyneet maat ja alue tulee täyttää suojakerrosvahvuuteen 2 m pohjaveden pinnan yläpuolelle. Ennen toimenpidettä tulee selvittää maa-ainesten soveltuvuus täyttöön. Myös Pitkäkankaan pohjavesialueelle sijoittuva pohjavesilampi tulee täyttää ja maa-ainesten soveltuvuus täyttöön selvittää, mikäli täyttöä varten tuodaan maa-aineksia muualta. Lisäksi entinen Kamulan vedenottamoalue tulee siistiä ylimääräisistä romuista ja roskista, ettei alue houkuttele muitakin tuomaan sinne jätteitä. Leiviskänkankaan vedenottamon pohjoispuolelle sijoittuvalla soranottoalueella sekä Palokankaalle ja Pitkäkankaan pohjavesialueelle sijoittuvilla maa-ainesten ottoalueilla, joilla maaaineslupa on päättynyt, tulee jälkihoitotyöt saattaa valmiiksi (liitteet 16 ja 18). Pohjavesialueille ei saa läjittää maa-aineksia, joiden puhtaudesta ei voida olla varmoja. Kotitarveottopaikat on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa, eikä kotitarveottoa saa suorittaa pohjaveden pinnan alapuolelle. Pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuvaan maa-ainesten ottoon tarvitaan Aluehallintoviraston lupa. Kokkomäen pohjavesialueelle sijoittuva kotitarveottoalue, jolla pohjaveden pinta on näkyvissä, tulee täyttää niin, ettei pohjaveden pilaantumisvaaraa ole (liite 17, kuva 25). Maa-ainesten ottoalueilla ei tule harrastaa savikiekkojen ammuntaa eikä muuta ammuntatoimintaa. Niille alueille, joilla toimintaa esiintyy (Pitkäkangas, Palokangas), olisi hyvä asentaa kyltti tai tiedote, jossa kerrotaan ottoalueen sijainnista pohjavesialueella ja ammuntatoiminnan pohjavedelle aiheuttamasta riskistä (liitteet 12 ja 16).

56 Kuva 25. Kotitarveottoalue Kokkomäen pohjavesialueella. Maaaineksia on kaivettu pohjaveden pinnan alapuolelle. 55

57 Muuntamot Muuntajien sisältämää öljyä voi päästä maaperään mm. salamaniskun aiheuttaman ylijännitteen seurauksena. Öljyvuodot voivat olla myös pitkäaikaisia muuntamon rakenneviasta, osien vanhentumisesta tai muusta vioittumisesta johtuen. Suojelusuunnitelmassa tarkasteltavina oleville pohjavesialueille sijoittuu Leiviskänkangasta lukuun ottamatta hyvin vähän muuntamoita. Suurin osa muuntamoista on suojaamattomia pylväsmuuntamoita. Leiviskänkankaan pohjavesialueelle sijoittuu kaikkiaan 13 muuntamoa, joista viisi on suojaamattomia pylväsmuuntamoita ja neljä suoja-altaalla varustettuja puistomuuntamoita (liitteet 9 ja 15, taulukko 4). Neljä muuntamoa on sijoitettu saha- ja höyläämörakennuksiin. Kaikki muuntamot sijaitsevat pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Muuntamot ovat hajallaan pohjavesialueella, kuitenkin suurimmaksi osaksi Leiviskänkankaan vedenottamon etelä- ja kaakkoispuolella. Muuntamoiden sisältämä öljymäärä on yhteensä noin 4374 kg, josta pylväsmuuntamoissa on noin 870 kg. Palokankaan pohjavesialueelle ei ole sijoitettu muuntamoita, mutta pohjavesialueeseen rajoittuvalla Siikalatvan kuntaan kuuluvalla Palokangas nimisellä II luokan pohjavesialueella sijaitsee yksi suojaamaton pylväsmuuntamo, jossa on öljyä noin 95 kg (liitteet 10 ja 16, taulukko 5). Muuntamon etäisyys Hörölän vedenottamoon on noin 140 m. Taulukko 4. Leiviskänkankaan pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot. Nro Nimi Teho (kva) Öljyä (kg) Malli Suoja-allas/ muu suojaus Muuta pylväs ei Tukkitie puisto on Periojantie pylväs ei Tuotetie puisto on Maustaja pylväs ei Palovesipumppaamo puisto on Maustetie pylväs ei Leiviskänkangas ea pylväs ei Kotineva 9. T puisto on suoja-altaan tilavuus ei riittävä 10. MUU-107-T on sijaitsee saharakennuksessa 11. MUU-107-T on sijaitsee saharakennuksessa T on sijaitsee höyläämörakennuksessa T on sijaitsee höyläämörakennuksessa

58 57 Taulukko 5. Palokankaan pohjavesialueen läheisyydessä sijaitseva muuntamo. Nro Nimi Teho Öljyä Malli Suoja-allas/ muu (kva) (kg) suojaus Hörölä pylväs ei Taulukko 6. Kokkomäen pohjavesialueella sijaitseva muuntamo. Nro Nimi Teho Öljyä (kg) Malli Suoja-allas (kva) Vedenottamo pylväs ei Taulukko 7. Kivijärvenkankaan pohjavesialueella sijaitseva muuntamo. Nro Nimi Teho Öljyä (kg) Malli Suoja-allas (kva) Kivijärvenkangas pylväs ei Kokkomäen pohjavesialueella Ahokylän vedenottamon välittömässä läheisyydessä on yksi suojaamaton pylväsmuuntamo, jossa on öljyä noin 95 kg (liitteet 11 ja 17, taulukko 6, kuva 26). Pitkäkankaan pohjavesialueelle ei sijoitu muuntamoita. Kivijärvenkankaan pohjavesialueella pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sijaitsee yksi suojaamaton pylväsmuuntamo, jonka sisältämä öljymäärä on noin 95 kg (liitteet 13 ja 19, taulukko 7). Muuntamon etäisyys Kivijärvenkankaan vedenottamoon on noin 500 m pohjaveden virtaussuunnan ollessa likimain ottamolle päin Muuntamoiden aiheuttamien pohjavesiriskien arviointi Leiviskänkankaan pohjavesialueella suoja-altaalla varustetuista puistomuuntamoista öljyvuotojen vaara on vähäinen (kuva 27). Suuri osa Leiviskänkankaalle sijoitetuista muuntamoista on kuitenkin suojaamattomia pylväsmuuntamoita ja sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Kaikkien muuntamoiden sisältämä öljymäärä on yhteensä melko suuri ja niiden aiheuttaman riskin arvioidaan olevan kohtalainen. Palokankaan pohjavesialueen läheisyydessä sijaitsevan muuntamon Palokankaan pohjavesialueelle aiheuttama pohjavesiriski arvioidaan vähäiseksi. Muuntamon etäisyys vedenottamolle on lyhyt, mutta mahdollisen öljyvuodon sattuessa ainakin osa maaperään joutuvasta öljystä saattaisi päätyä muuntamon ja vedenottamon välissä virtaavaan Valkiaojaan ja kulkeutua sitä kautta pohjavesialueen ulkopuolelle.

59 58 Kuva 26. Pylväsmuuntamo Kokkomäen pohjavesialueella. Kokkomäen ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueilla sijaitsee molemmilla vain yksi muuntamo. Ne ovat kuitenkin suojaamattomia pylväsmuuntamoita ja sijoittuvat pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle. Kokkomäen pohjavesialueelle sijoittuva muuntamo aiheuttaa jonkin verran riskiä pohjavedelle sijaitessaan aivan vedenottamon läheisyydessä. Kivijärvenkankaan pohjavesialueelle sijoittuvan muuntamon aiheuttama pohjavesiriski on vähäinen, sillä muuntamo sijaitsee melko etäällä vedenottamosta Toimenpidesuositukset Pohjavesialueilla sijaitsevat pylväsmuuntamot tulisi korvata puistomuuntamoilla ja muuntamoissa käytettävien jäähdytysnesteiden tulisi olla mahdollisimman vähäistä riskiä aiheuttavia. Pohjavesialueille ei tule rakentaa uusia suoja-altaattomia muuntamoita. Ensisijaisesti rakennettavien muuntamoiden tulee olla puisto- tai kiinteistömuuntamoita. Rakennettavat muuntamot tulee pyrkiä aina sijoittamaan pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle. Leiviskänkankaalla sijaitsevan puistomuuntamon (T3) suoja-allas tulee vaihtaa riittävän suureen suoja-altaaseen, johon mahtuu mahdollisessa onnettomuustilanteessa muuntamosta valuva öljymäärä.

60 Kuva 27. Puistomuuntamo Leiviskänkankaan pohjavesialueella. 59

61 60 Kuva 28. Karjaa pohjavesialueella. 5.7 Maa- ja metsätalous Maatalouden pohjavedelle aiheuttamia riskejä ovat lietelannan ja erityisesti typpilannoitteiden käyttö. Yleisin maataloudesta aiheutuva haitta pohjavedelle on nitraattipitoisuuden nousu. Myös viljelyssä käytettäviä torjunta-aineita saattaa päästä pohjaveteen. Muita maatalouteen liittyviä riskitekijöitä ovat polttoaineen säilytys farmarisäiliöissä sekä muiden kemikaalien säilytys Pohjavesialueilla sijaitseva maatalous ja siihen liittyvä riskinarviointi Suojelusuunnitelmaan sisältyvillä pohjavesialueilla maataloutta on vähän. Leiviskänkankaan ja Palokankaan pohjavesialueilla sijaitsee karjatila ja viljelysmaita (liitteet 9, 10, 15 ja 16, kuva 28). Molemmilla karjatiloilla on ympäristölupa. Leiviskänkankaalla on myös hevostalli, jossa on muutama hevonen ja poni. Kokkomäen ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueilla viljelysmaita on vain nimeksi (liitteet 11, 13, 17 ja 19). Pitkäkankaan pohjavesialueelle ei sijoitu maataloutta. Leiviskänkankaan pohjavesialueen kaakkoisosaan sijoittuva karjatila ja hevostalli sijaitsevat pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Viljelysmaita pohjavesialueella on 25,3 ha, niistä 10,6 ha sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella (SLICES aineisto, 2000) (kuva 29). Maataloudesta aiheutuva pohjavesiriski Leiviskänkankaan pohjavesialueella on vähäinen.

62 61 Palokankaalla sijaitseva karjatila, samoin kuin suurin osa pohjavesialueelle sijoittuvista viljelysmaista, sijaitsee pohjavesialueen eteläosassa pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella, eikä pohjaveden virtaussuunta ole maatilalta tai pelloilta Hörölän vedenottamolle päin. Peltopinta-alaa alueella on 18,5 ha, josta 1,1 ha sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella (SLICES aineisto, 2000). Maatalouden aiheuttama riski pohjavedelle arvioidaan alueella vähäiseksi. Kokkomäen pohjavesialueella peltopinta-alaa on 2,2 ha (kuva 30) ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueella 3,8 ha (SLICES aineisto, 2000). Kummallakaan pohjavesialueella viljelysmaat eivät sijaitse pohjaveden muodostumisalueella. Maataloudesta aiheutuva pohjavesiriski Kokkomäen ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueilla on hyvin vähäinen Metsätalous ja ojitukset Metsätalouden toimenpiteistä eniten vesistöjä kuormittavat kunnostusojitus, maanmuokkaus ja lannoitus. Kunnostusojitus lisää lähinnä kiintoaineshuuhtoumaa ja lannoitus liukoisten ravinteiden huuhtoutumista. Kunnostusojitukset pohjavesialueilla ja erityisesti niiden reunavyöhykkeellä saattavat aiheuttaa pohjaveden haitallista purkautumista tai humuspitoisen suoveden virtausta pohjavesimuodostumaan. Ojitukset saattavat vaarantaa pohjaveden laatua etenkin alueilla, joilla pohjavesi on lähellä maanpintaa. Kivennäismaiden uudistushakkuut voivat lisätä kiintoaines- ja ravinnehuuhtoumia. Uudistushakkuusta ja siihen liittyvästä maanmuokkauksesta seuraa usein Kuva 29. Leiviskänkankaan pohjavesialueelle sijoittuvaa maataloutta sekä pohjavesialueen halki kulkeva kantatie 88.

63 62 pohjaveden nitraattipitoisuuden kohoamista. Karkearakeisten maalajien alueella pohjaveden pinnan korkeus voi nousta sadeveden imeytymisen ja haihduntaolojen muutosten seurauksena. Metsän lannoitus lisää vesistöjen ravinnekuormitusta ja joissakin tapauksissa myös pohjavesien pilaantumisriskiä. Kivennäismaiden typpilannoitus saattaa aiheuttaa pohjaveden nitraattipitoisuuden kohoamista. Myös vesakon torjunnassa käytettävät kemikaalit saattavat joutua pohjaveteen. Metsätalous on yleisin maankäyttömuoto kaikilla tarkasteltavina olevilla pohjavesialueilla. Leiviskänkankaan pohjavesialueella metsää on noin 316 ha. Suurin osa Leiviskänkankaan pohjavesialueella suoritetuista tai sinne ulottuvista ojituksista sijoittuu pohjavesialueen reunavyöhykkeelle, ei pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle. Ojat ovat vanhempia tai kasvaneet lähes umpeen pohjavesialueen länsi- ja pohjoisosassa. Merkittävimmät kunnostusojitukset (kuva 31) on suoritettu alueen etelä- sekä itäosassa ja sen seurauksena useissa ojissa on havaittavissa lievää pohjaveden purkautumista pois pohjavesialueelta. Palokankaan pohjavesialueella metsäpinta-ala on noin 211 ha. Noin puolet pohjavesialueen reunavyöhykkeestä on ojitettu. Suurin osa ojista on vanhempia, jopa umpeen kasvaneita. Kunnostusojituksia on suoritettu pohjavesialueen itäosassa. Eri puolilla pohjavesialuetta on havaittavissa pohjaveden purkautumista ojissa. Kokkomäen pohjavesialueella metsää on noin 340 ha. Pohjavesialueen reunavyöhykeellä on runsaasti ojitettua aluetta. Ahokylän pohjavedenottamon länsipuolella noin 80 metrin etäisyydellä ottamosta kulkee pohjaveden muodostumisalueen läpi ulottuva oja. Kuva 30. Peltoviljelyä Kokkomäen pohjavesialueella.

64 63 Kuva 31. Leiviskänkankaan pohjavesialueella on suoritettu kunnostusojituksia. Pitkäkankaan pohjavesialueelle sijoittuu noin 378 ha metsää. Pohjavesialueen reunavyöhyke on enimmäkseen ojitettu. Metsäpinta-ala Kivijärvenkankaan pohjavesialueella on noin 312 ha. Alueella on äskettäin tehty laaja-alainen metsähakkuu. Noin puolet pohjavesialueen reunavyöhykkeestä on ojitettu. Suurin osa ojituksista on vanhempia ja ojat siten melko umpeen kasvaneita.

65 Maa- ja metsätalouden riskien arviointi Kunnostusojitukset Leiviskänkankaalla ovat aiheuttaneet pohjaveden haitallista purkautumista, mikä on havaittavissa alueen etelä- ja itäosassa. Pohjaveden purkautuminen on mahdollista myös Leiviskänkankaan ja Palokankaan pohjavesialueille sijoittuvissa vanhoissa umpeen kasvaneissa ojissa, mikäli alueilla suoritetaan kunnostusojituksia. Jopa Palokankaan vanhoissa ojituksissa on pohjaveden purkautumista havaittavissa Toimenpidesuositukset Maatalous Lietelantaa, virtsaa tai kuivalantaa ei tulisi levittää pohjavesialueilla sijaitseville pelloille. Nitraattiasetuksessa kielletään lantapatterin sijoittaminen pohjavesialueelle sekä eläinsuojan ja kotieläinten jaloittelualueiden perustaminen niin, että niistä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa. Vakiintuneen käytännön mukaan eläinsuojien rakenteet ja suojaukset perustuvat parhaaseen olemassa olevaan tekniikkaan. Myöskään pesuvesiä, käsiteltyjä jätevesiä, käsiteltyjä puhdistamo- ja sakokaivolietteitä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ei tulisi levittää I ja II luokan pohjavesialueille. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus, 2009). Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueilla kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Tällöin ravinteiden määrää on syytä kuitenkin rajoittaa tavanomaisesta ja samalla muutoinkin varmistua, ettei pohjaveteen kohdistu haitallista ravinnekuormitusta. Suurella osalla pelloille tarkoitetuista torjuntaaineista on niiden käyttöä pohjavesialueilla rajoittava pohjavesilauseke. Tämän lausekkeen ehdottomia määräyksiä on noudatettava. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus, 2009). Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö, 2010) mukaan uusia karjasuojia tai lantavarastoja ei tulisi perustaa vedenhankintaa varten tärkeille tai vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille. Metsätalous Uudisojituksia ei tule suorittaa pohjavesialueella. Kunnostusojitusten yhteydessä tulee varmistaa riittävästi toimenpiteen haitattomuus. Pohjavesialueelle suunnitelluista ojituksista tulee pyytää lausunto ELY-keskukselta ennen ojituksen suorittamista. Tulee huolehtia, ettei kunnostusojituksella vähennetä pohjavesiesiintymien antoisuutta tai muutoin huononneta niiden käyttökelpoisuutta (Tapio, 2012). Kunnostusojituksia ei tule I ja II luokan pohjavesialueilla ulottaa kivennäismaalajiin saakka. Alueilla, joilla esiintyy paineellista pohjavettä, tulee hydrogeologiset olosuhteet selvittää erityisen tarkasti. Mekaanisten muokkausmenetelmien käyttöä I ja II luokan pohjavesialueilla vältetään. Mikäli muokkaus on kuitenkin välttämätöntä, paras menetelmä on kiven-

66 65 näismaan pintaa paljastava kevyt laikutus tai äestys. (Päivinen ym., 2011). Navero- tai ojitusmätästystä ei tule suorittaa pohjavesialueilla, jos kaivu ulottuu kivennäismaahan tai uhkana on paineellisen pohjaveden purkautuminen (Tapio, 2012). I ja II luokan pohjavesialueilta ei korjata kantoja (Päivinen ym., 2011). I ja II luokan pohjavesialueilla ei suoriteta metsän lannoituksia. Kuitenkin erityistapauksissa metsän terveyden ylläpitämiseksi tarpeelliset lannoitukset voidaan sallia, ei kuitenkaan tuhkalla. Lannoitevarastoa ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. (Päivinen ym., 2011). Tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla olevia soita ei suositella lannoitettavaksi (Tapio, 2012). I ja II luokan pohjavesialueilla ei kuloteta metsänhoidollisista syistä. Luonnonhoidollinen kulotus voi poikkeuksellisesti tulla kyseeseen. (Päivinen ym., 2011). Pohjavesialueilla vain tiettyjen torjunta-aineiden käyttö on sallittua (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus, 2009). Metsäkoneissa tulee olla riittävän tehokas öljyvahinkojen ensitorjuntavälineistö. Kaikki pohjavesialueilla tapahtuvat öljy-, polttoaine- ja maalivahingot ilmoitetaan myös aina kunnan paloviranomaiselle. Öljyvahinkojen ympäristöhaittoja voidaan pienentää käyttämällä mineraaliöljyn sijaan biohajoavia öljyjä. Erityistä huomiota kiinnitetään polttoainesäiliöiden, koneen letkujen sekä poltto- ja voiteluaineastioiden kuntoon. Huolto- ja korjaustöiden tekoa vältetään pohjavesialueella. (Päivinen ym., 2011). Suojelusuunnitelmassa tarkasteltavina oleville pohjavesialueille sijoittuvien ojien virtaukset tulee tarkastella. Tarvittaessa ojat on ennallistettava. Lisäksi tulee varmistaa, että pohjavesialueilla suoritetuista uusista ojituksista ja kunnostusojituksista on pyydetty ympäristöviranomaisen lausunto ja tarkistaa, että tehdyt toimenpiteet ovat lausunnon mukaisia.

67 Muut tarpeelliset toimenpiteet Pohjavesialueiden merkintä maastoon on puutteellista Kokkomäen ja Pitkäkankaan pohjavesialueilla, joilta pohjavesialuekyltit puuttuvat kokonaan. Palokankaan pohjavesialueella kyltit puuttuvat mm. vedenottamolle johtavan metsäautotien varresta. Pohjavesialueiden merkinnät tulee saattaa asialliseksi ja tarkistaa, ettei kasvillisuus peitä kylttien näkyvyyttä maastossa. Leiviskänkankaan ja Kivijärvenkankaan ottamoalueita ympäröivät aidat tulee korjata, piikkilanka-aita tulisi korvata teräsverkkoaidalla. Entinen Kamulan vedenottamon alue tulee siistiä, ettei se houkuttele alueella liikkuvia tuomaan sinne roskia ja jätteitä. Entisen vedenottopaikan status ja ohjeellinen lähisuojavyöhyke täytyy huomioida teollisuusalueen toiminnoissa. Hörölän vedenottamoalue (Palokankaan pohjavesialue) tulee aidata teräsverkkoaidalla puuttuvin osin viimeistään lisäkaivon rakentamisen yhteydessä lupaehtojen mukaisesti. Ahokylän vedenottamoalue (Kokkomäen pohjavesialue) tulisi aidata kokonaisuudessaan. Kaikilla pohjavesialueilla tulee lukitsemattomat pohjaveden havaintoputket varustaa lukollisella hatulla ja havaintoputket pitää lukittuina ilkivallan estämiseksi. Numeroimattomat havaintoputket tulee numeroida selvästi pohjaveden korkeuden ja laadun seurannan oikeellisuuden varmistamiseksi. Vedenottamon tarkkailuohjelmat tulee päivittää ja raakaveden laadun seurannan voisi yhdistää talousveden valvontatutkimusohjelman kanssa. Leiviskänkankaalla tarkkailuohjelman päivityksen yhteydessä tulee tarkentaa alueelle vaadittavien pohjaveden havaintoputkien määrää. Alueella sijaitsevien havaintoputkien määrä ei tällä hetkellä vastaa tarkkailuohjelmassa esitettyä. Leiviskänkankaalla tarkkailuohjelmaa voisi helpottaa vähentämällä vuosittain suoritettavien pohjaveden laadun tarkkailuun liittyvien analyysien määrää nykyisestä. Tällä hetkellä vedenottamon raakaveden määrää tulee seurata kuukausittain; kuusi kertaa vuodessa tehtävällä laajalla fysikaalis-kemiallisella analysoinnilla sekä muina kuukausina suoritettavalla suppealla analysoinnilla. Vedenottamon raakaveden laadun seurantaan riittää kuusi kertaa vuodessa tehtävä laajempi analysointi, suppeasta määrityksestä voidaan luopua. Kerran vuodessa suoritettavat erityisanalyysit ja harvemmin tehtävät raskasmetallimääritykset tulee säilyttää tarkkailuohjelmassa. Tarkkailuohjelmia tulee tarkistaa myös määritettävien vedenlaatuparametrien osalta. Myös Kivijärvenkankaan vedenottamon tarkkailuohjelma tulee päivittää vedenlaadun tarkkailun osalta. Tarkkailuohjelmien päivityksen yhteydessä tulee myös Hörölän vedenottamolle (Palokankaan pohjavesialue) sekä sen läheisyyteen rakennettavalle uudelle vedenottamolle laatia vedenoton vaikutusten seuraamiseksi pohjaveden tarkkailuohjelma, jossa tulisi seurata myös lähteen virtaamaa sekä lähteen veden laatua. Myös pohjavedenottamoilla, joille ei ole haettu vesioikeuden lupaa (Hörölä, Ahokylä) tulee suorittaa raakaveden laadun tarkkailua. Ahokylän vedenottamolle (Kokkomäen pohjavesialue) tulee asentaa pohjaveden havaintoputki vedenottamolta saatavan raakaveden laadun seuraamiseksi. Raakaveden laadun tarkkailua tulee suorittaa vedenottamoiden tarkkailuohjelmien mukaisesti. Veden laadun tarkkailutulokset tulee toimittaa säännöllisesti Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

68 Leiviskänkankaan ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueille tulee asentaa 1 2 pohjaveden havaintoputkea, joista voidaan seurata koko pohjavesialueen pohjaveden laatua. 67

69 Pohjavesialueille sijoittuvat merkittävimmät riskit Leiviskänkankaan pohjavesialueelle sijoittuu useita pohjaveden laatua vaarantavia riskitekijöitä. Niistä merkittävimmät ovat alueelle sijoittuva laajalle levinnyt teollisuustoiminta sekä pohjavesialueen halki kulkeva vilkasliikenteinen kantatie 88, jolla tapahtuu paljon kemikaalikuljetuksia. Pohjavesialueella tapahtunut maaainesten otto ei ole ollut kovin laajamittaista, mutta erityisesti Kamulan entisen vedenottamon ympäristössä pohjaveden pinnan alapuolelle ulotettu kaivu vaarantaa pohjaveden laadun paikallisesti. Ottamo on nykyään poistettu käytöstä. Pohjavesialueelle sijoittuu myös maataloutta; karjatila, hevostalli sekä viljelymaita. Riskin pohjaveden laadulle muodostavat muutamat viemäriverkkoon liittymättömät kiinteistöt sekä viemäriverkko itsessään. Vähäisempiä riskitekijöitä ovat pohjavesialueelle sijoittuvilla moottorikelkkaurilla tapahtuva kelkkailu sekä pohjavesialueelle sijoittuvat muuntamot. Pohjavesialueella suoritetut kunnostusojitukset voivat vaikuttaa pohjaveden määrään pienentäen sitä pohjaveden purkautuessa pois pohjavesialueelta ojien perkauksen tai kaivun seurauksena. Osa pohjavesialueelle sijoittuvista ojista on tällä hetkellä ummessa, mutta pohjaveden haitallinen purkautuminen on mahdollista myös näillä alueilla, mikäli ojat kunnostetaan. Palokankaan pohjavesialueelle sijoittuvia riskitekijöitä on melko vähäisessä määrin tapahtunut maa-ainesten otto, maatalous, viemäröimättömät kiinteistöt sekä pohjavesialueen eteläosan poikki kulkeva paikallistie sekä liikenne metsäautoteillä. Palokankaalla riskitekijöitä on kuitenkin melko vähän. Kokkomäen pohjavesialueelle ei ole sijoittunut pohjaveden laatua vaarantavia tekijöitä juuri ollenkaan. Vähäistä riskiä pohjavedelle voi aiheuttaa liikenne paikallisilla metsäautoteillä, moottorikelkkaurilla tapahtuva kelkkailu sekä mahdollisesti suoritettavat kunnostusojitukset pohjavesialueen reunavyöhykkeelle ulottuvilla soilla, mikäli pohjavettä pääsee ojan perkausten yhteydessä purkautumaan pois alueelta. Myös Ahokylän vedenottamon läheisyyteen sijoittuvasta ojasta saattaa päästä suotautumaan humuspitoista vettä vedenottamolle. Vähäistä riskiä voivat aiheuttaa pohjaveden ottamon läheisyyteen sijoittuva suojaamaton pylväsmuuntamo sekä vähäisessä määrin alueella tapahtuva peltoviljely. Pitkäkankaan pohjavesialueella suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat pohjavesialueen pohjoisosan läpi kulkeva kantatie 88 kemikaalikuljetuksineen, paikallisliikenne metsäautoteillä sekä pohjavesialueella suoritettu maa-ainesten otto, jonka seurauksena alueelle on myös muodostunut yksi pohjavesilampi. Myös pohjavesialueen reunavyöhykkeelle ulottuvien ojien mahdollinen kunnostusojitus saattaa aiheuttaa pohjaveden haitallista purkautumista alueelta. Vähäisempää riskiä aiheuttaa alueella tapahtuva moottorikelkkailu. Kivijärvenkankaan pohjavesialueella ehdottomasti merkittävin pohjaveden laadulle vaaraa aiheuttava riskitekijä on aivan Kivijärvenkankaan pohjavedenottamon vieritse ja koko pohjavesialueen halki kulkeva vilkasliikenteinen kantatie 88, jolla tapahtuu paljon kemikaalikuljetuksia. Alueelle sijoittuu myös Lamujoelle johtava tie. Muita riskejä ovat maa-ainesten otto ja muutamat viemäröimättömät kiinteistöt. Vähäistä riskiä voi aiheuttaa pohjavesialueelle sijoittuva suojaamaton pylväsmuuntamo. Moottorikelkkaura kulkee myös Kivijärvenkankaan pohjavesialueella.

70 69 6. Ennakoiva pohjavesien suojelu 6.1 Pohjavesialueiden maankäyttö- ja kaavatilanne Kaavoitus on tärkeimpiä pohjaveden suojelun keinoja. Sen avulla pohjaveden laatua ja määrää vaarantavat toiminnot voidaan ohjata pohjavesialueen ulkopuolelle ja pohjavesialueelle sijoittuville toiminnoille asettaa rajoituksia kaavamääräyksin. Kaikilla suojelusuunnitelmassa tarkasteltavina olevilla pohjavesialueilla on voimassa vuonna 2005 vahvistettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jota ollaan kuitenkin uudistamassa. Nykyisessä maakuntakaavassa Leiviskänkankaan ja Kokkomäen pohjavesialueet sekä suurin osa Pitkäkankaan ja osa Kivijärvenkankaan pohjavesialueista on merkitty luonnon monikäyttöalueeksi. Merkinnällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Leiviskänkankaan pohjavesialueelle on maakuntakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastoalue sekä pohjavesialueen kaakkoisosaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kokkomäen pohjavesialueen keskiosa on merkitty arvokkaaksi harjualueeksi. Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston hyväksymän valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman mukaiset harjualueet ja muut vähintään seudullisesti arvokkaat harjualueet. Kivijärven pohjavesialueen eteläpuolella sijaitseva Kivijärvi on Natura 2000 verkostoon kuuluva alue ja samalla myös luonnonsuojelualue. Nämä kaavamerkinnät ulottuvat osin myös Kivijärvenkankaan pohjavesialueelle, jolla on kaavan mukaan myös yksi muinaismuistokohde. Leiviskänkankaan, Kokkomäen, Pitkäkankaan ja Kivijärvenkankaan pohjavesialueilla kulkeva moottorikelkkaura on merkitty maakuntakaavaan. Kaikki suojelusuunnitelmaan sisältyvät pohjavesialueet on rajattu maakuntakaavaan. Kaavassa todetaan, että pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista tai riskien syntyminen on estettävä riittävin vesiensuojelutoimenpitein. Alueella tulee huolehtia pohjavesien suojelun ja maa-ainesten ottotarpeiden yhteensovittamisesta. Tarkasteltavina olevien pohjavesialueiden muille osille ei maakuntakaavassa ole määritelty käyttötarkoitusta. Leiviskänkankaan pohjavesialueen kaakkoiskulmassa on voimassa vuonna 2004 Pyhännän kunnanvaltuuston hyväksymä Pyhännänjärven rantayleiskaava. Siinä suurin osa pohjavesialueesta on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi tai maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet sijaitsevat kantatie 88 molemmin puolin pohjavesialueen kaakkoiskulmassa Pyhännänjärven rannalle sijoittuvalla niemellä. Lisäksi pohjavesialueelle on osoitettu maatilojen talouskeskuksia, pientalovaltaisia asuntoalueita sekä lomaasuntoalue, joka sijoittuu Pyhännänjärven länsirannalle. Järven rannan tuntumaan sijoittuu myös maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja sekä maatalousalue. Pohjavesialueella on myös pari paikallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista kohdetta sekä maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde. Pyhännänjärven rannat kuuluvat maakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön. Pohjavesialueella kulkeva moottorikelkkaura

71 70 näkyy myös kaavassa. Pyhännänjärven rantayleiskaavassa edellytetään, että pohjavesialueelle sijoittuvista rakennuksista tulee kaikki jätevedet saattaa käsiteltäviksi jäteveden puhdistamoon. Rakennuspaikkojen vesi-, jätevesi- ja jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia viranomaismääräyksiä ja järjestettävä huolto kunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti, ettei synny vesistön, pohjaveden tai muun ympäristön pilaantumisvaaraa. Alueilla, jotka eivät ole viemäriverkoston piirissä, jätevedet tulee käsitellä kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla niin, että valtioneuvoston asetus (542/2003) jätevesien käsittelystä toteutuu. Leiviskänkankaan pohjavesialueelle on laadittu asemakaava. Asemakaavoitettu alue ulottuu Maustetieltä Tukkitien eteläpuolelle ja rajoittuu idässä kantatie 88:aan sekä Periojantiehen. Alueella on voimassa vuonna 2007 Pyhännän kunnanvaltuuston hyväksymä Leiviskänkankaan asemakaavan muutos ja laajennus sekä kunnanvaltuuston vuonna 2010 hyväksymä Pyhännän asemakaava, Leiviskänkankaan alue, kortteli 202 ja Maustetie muutos ja laajennus. Leiviskänkankaan alue on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Asemakaavoissa edellytetään, että korttelialueelle ei tule sijoittaa laitosta tai toimintaa, josta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa tai haitallista pohjavesiolosuhteiden muuttumista. Korttelialueelle saa sijoittaa kemikaalisäiliöitä ja varastoja vain, jos ne ovat laitoksen toiminnan kannalta tarpeellisia. Ne on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan aineen enimmäismäärä. Jätevesien imeyttäminen maaperään on kiellettyä. Jätevedet tulee johtaa viemärissä pohjavesialueen ulkopuolelle. Rakentaminen on tehtävä niin, ettei se vaikuta pohjaveden korkeuteen. Asemakaavaan sisältyy edellä esitettyjen kaavamääräysten lisäksi myös joitakin ohjeita. Niiden mukaan rakentamisen yhteydessä tulee täyttää pohjaveden korkeuteen nähden riittävä vähimmäissuojakerros pohjavesien suojaamiseksi. Teollisuuden lastaus- ja purkualueet sekä ajoneuvoliikenteeseen ja pysäköintiin käytettävät alueet tulisi eristää vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Alueelta kertyvät sade- ja sulamisvedet tulisi johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Alueelle ei tulisi sijoittaa sellaisia uusia tehtaita, laitoksia tai toimintoja, joiden yhteydessä valmistetaan, varastoidaan tai muutoin käsitellään merkittävässä määrin pohjaveden puhtaudelle vaarallisia aineita.

72 Toimenpidesuositukset maankäytön suunnitteluun Pohjavesialueet on merkittävä laadittaviin kaavoihin. Vedenhankintakäytössä oleville ja siihen soveltuville pohjavesialueille ei tule sijoittaa maankäyttöä, josta voi aiheutua vaaraa pohjavedelle. Pohjavesialueille saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan silloin, kun yksityiskohtaisin selvityksin pystytään osoittamaan, ettei teollisuuden toiminta aiheuta merkittävää riskiä pohjavedelle. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville uusille teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Mikäli alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävän hyvin pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. (Remes ja Valta, 2007). 6.3 Pohjavesialueen maankäyttöä koskevat rajoitukset ja suositukset Seuraavissa maankäytön yksityiskohtaisissa rajoituksissa ja suosituksissa on noudatettu pääasiassa Pohjois-Savossa laadittua pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa (Remes ja Valta, 2007) ja ne perustuvat olemassa olevaan lainsäädäntöön. Rajoitusten ja ohjeiden tarkoituksena on ohjata pohjavesialueille tulevaisuudessa mahdollisesti sijoittuvaa toimintaa Asutus Uusi asutus tulee mahdollisuuksien mukaan ohjata pohjavesialueen ulkopuolelle. Maankäyttöä suunniteltaessa uusia asuntoalueita sijoitetaan pohjavesialueille vain poikkeustapauksissa samalla varmistaen, ettei pohjavesi vaarannu (Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus, 2009). Öljysäiliöt tulee sijoittaa maan päälle sisätiloihin tai katettuun tilaan ja varustaa tilavilla suoja-altailla sekä lapon- ja ylitäytönestolaitteilla. Mikäli säiliö sijaitsee sisätiloissa ja samassa tilassa on lattiakaivo, tulee kaivo varustaa öljynerottimella. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Pohjavesialueille ei saa asentaa uusia suojaamattomia, eikä maanalaisia öljysäiliöitä. Perustelu: Ympäristönsuojelulaki (YSL) 7 ja 8. Runko- ja siirtoviemärit sekä jätevedenpumppaamot tulisi sijoittaa ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Viemäriverkosto on laajennettava tai rakennettava koko pohjavesialueelle, mikäli mahdollista. Kaikille jätevedenpumppaamoille on rakennettava ylivuotosäiliöt ja hälytysjärjestelmät. Kaikki pohjavesialueilla mahdollisesti sijaitsevat betoniputket tulee saneerata. Mikäli viemäriverkoston laajentaminen ei ole mahdollista, voidaan myös harkita kyläkohtaisten pienpuhdistamoiden rakentamista pohjavesialueelle. Jätevedet on johdettava yleiseen viemäriverkkoon, mikäli siihen liittyminen on mahdollista. Kiinteistöillä, joilla on oma jätevedenpuhdistusjärjestelmä, voidaan jätevedet joko johtaa tiiviissä viemärissä pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäväksi (esimerkiksi pienpuhdistamo) tai jätevedet käsitellään paikan päällä tiiviissä kiinteistökohtaisessa pienpuhdistamos-

73 72 sa. Puhdistetut jätevedet johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle tiiviissä viemärissä. Erityistapauksissa jätevedet voidaan johtaa täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön, jonka tyhjentämisestä kiinteistöllä on sopimus jätteenkuljetukseen hyväksytyn yrityksen kanssa. Täyttymishälyttimen kunto tulee tarkastaa vähintään kerran vuodessa ja säiliön tiiviys vähintään viiden vuoden välein. Erityisesti on huomattava, että puhdistettujakaan jätevesiä ei tule pohjavesialueella imeyttää maaperään. Vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä jätevedet tulisi johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Perustelu: Vesihuoltolaki 119/2001 5,10 ja YSL 7 ja 8 sekä Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/ Liikenne Pohjavesialueet tulee merkitä hyvin teiden varteen. Levähdysalueille tulee laittaa merkinnät pohjavesialueista. Lisäksi alueilla tulee kieltää pohjavedelle vaarallisten aineiden lyhytaikainenkin varastointi ja käsittely. Pelastuslaitoksella tulee olla tiedot pohjavesialueiden suojauksista. Uusien vilkkaasti liikennöityjen teiden sijoittamista pohjavesialueille tulee välttää. Uusien tiehankkeiden yhteydessä tulee pohjavesialueilla arvioida pohjavesisuojausten tarve ja toteuttaa ne tarvittaessa. Perustelu: YSL 7 ja Yritystoiminta Maankäyttöä suunniteltaessa pohjavesialueille ei sijoiteta uutta pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavaa tai vaarallisia nestemäisiä kemikaaleja käsittelevää tai varastoivaa teollisuus- tai muuta yritystoimintaa. Mikäli tietyin perustein tällaista toimintaa sijoitetaan pohjavesialueelle, on rakenteellisin ja käyttöteknisin suojatoimenpitein ehkäistävä haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen. Lisäksi edellytyksenä tällaisen toiminnan sijoittamiselle pohjavesialueelle on, että maaperä- ja pohjavesitutkimuksin on osoitettu, ettei kyseiseltä sijoituspaikalta ole virtausyhteyttä pohjavesialueen päävesivarastoon. Sijoituspaikan hyväksyttävyys ratkaistaan ympäristölupakäsittelyssä tai kemikaaliturvallisuuslain mukaisessa lupamenettelyssä (turvatekniikan keskus). (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus, 2009). Kemikaalien varastointia pohjavesialueilla vältetään ja niiden aiheuttama riski huomioidaan mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Pohjavesien suojelu otetaan myös huomioon toiminnanharjoittajien laatimissa varautumissuunnitelmissa. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus, 2009). Pohjavesialueille ei tule sijoittaa sellaista yritystoimintaa, jonka yhteydessä varastoidaan tai käsitellään pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavia aineita tai, joka muutoin voi muuttaa haitallisesti pohjavesiolosuhteita. Pohjavesialueille sijoitettavalle toiminnalle on pääsääntöisesti haettava ympäristölupa. Onnettomuustilanteiden vähentämiseksi teollisuuskiinteistöille tulee järjestää selkeät ajoväylät siten, että polttoöljy- ja muiden kemikaalikuljetusten sekä muun liikenteen törmäysmahdollisuudet poistuvat. Alueet joilla kuljetetaan, siirretään tai käsitellään kemikaaleja, tulee päällystää. Pintavedet tulee johtaa sadevesiviemäröinnin kautta poh-

74 73 javesialueen ulkopuolelle. Kiinteistöjen öljynerotuskaivoissa tulee olla hälytysjärjestelmät, joita tulee huoltaa ohjeiden mukaan. Kemikaali-, öljy- ja ongelmajätteet tulee varastoida allastetuissa, tiivispohjaisissa ja katetuissa tiloissa. Myös sisätiloissa varastoitaville kemikaaleille tulee olla suoja-altaat, jos niiden läheisyydessä on avonaisia lattiakaivoja. Perustelu: YSL 7 ja 8, Jätelaki (JL) 6, Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/ Maa-ainesten otto Pohjaveden ottamoiden lähisuoja-alueilla, tai niitä vastaavissa oloissa, ei tule sallia uutta maa-ainesten ottoa eikä murskaustoimintaa. Jos maa-aineksia on jo otettu, tulee suojakerrospaksuuden olla vähintään 6 m. Muulla pohjavesialueella suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään 4 m. Ottamisalueille vaaditaan vaativan tason ottamissuunnitelma ja jälkihoito. Polttoaineiden ja öljyjen varastointi sekä ajoneuvojen tankkaus ja huolto tulee aina pyrkiä sijoittamaan ottoalueen ulkopuolelle. Alueella tulee olla aina varattuna öljyn torjuntaan tarkoitettua imeytysainetta. Murskauslaitteiston on oltava sähköllä toimiva. Ottoalueelle on asennettava ainakin yksi pohjavesiputki, josta pohjaveden pinnan tasoa on tarkkailtava vähintään kaksi kertaa vuodessa ja laatua tarvittaessa. Ottoluvissa on oltava myös tarvittavat määräykset murskaustoimintaa ja öljytuotteiden käsittelyä koskien, jotta pohjaveden pilaantumisvaaraa ei synny. Maastossa on lisäksi varmistettava tarpeellisten suojamaakerrosten sekä riittävien jälkihoitotoimenpiteiden ja maisemointien toteutuminen. Perustelu: Maa-aineslaki Turvetuotanto Turvetuotantoalueita ei sijoiteta vesistön, vedenhankinnan kannalta merkittävän pohjavesialueen tai muun suojelualueen välittömään läheisyyteen. Uudet turvetuotantoalueet pyritään ohjaamaan alueille, joilla ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle. Turvetuotantoalueiden toiminnallisilla ja rakenteellisilla ratkaisuilla huolehditaan siitä, ettei tuotantoalueelta purkautuvia pintavesiä imeydy pohjaveteen eivätkä kuivatus ja vesienkäsittely aiheuta haitallista pohjaveden pinnan alenemista. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus, 2009) Muuntamot Pohjavesialueille ei tule rakentaa uusia suojaamattomia muuntamoita. Ensisijaisesti rakennettavien muuntamoiden tulee olla puisto- tai kiinteistömuuntamoita. Verkostosuunnittelussa tulee huomioida pohjavesialueet ja pohjavedenottamot siten, että muuntamot sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan hienorakeiselle maaperälle ja pohjavesialueen tai ainakin pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Muuntamoissa tulee käyttää pohjavedelle mahdollisimman vähän haitallisia jäähdytysnesteitä. Perustelu: YSL 7 ja 8.

75 Maa- ja metsätalous Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö, 2010) mukaan vedenhankintaa varten tärkeille tai vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille ei lainkaan tulisi perustaa uusia karjasuojia tai lantavarastoja. Uusien karjasuojien ja lietesäiliöiden rakentamiseen pohjavesialueelle on haettava ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Pohjavesialueelle rakennettavat karjasuojat, lantalat ja tuorerehuvarastot tulee rakentaa tiiviiksi voimassa olevan lainsäädännön sekä rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lantaa ei saa varastoida patterissa pohjavesialueella. Pohjavesialueilla sijaitsevien peltojen lannoitus tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti. Perustelu: YSL 7, 8 ja 28, Ympäristönsuojeluasetus (YSA) 1, Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000.

76 Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuollon valmiussuunnitelma Pyhännän Vesi Oy:llä on laadittuna erityistilanteiden varalle vesihuollon valmiussuunnitelman, joka sisältää myös poikkeusolojen toimintaohjeiston. Suunnitelman ylläpidosta vastaa Pyhännän kunta. Valmiussuunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti ja päivitetään tarvittaessa. Suunnitelmaan tarvittaessa tehtävistä muutoksista tiedotetaan kunnan poikkeusolojen johtoryhmälle. Suunnitelma on jaettu vesihuoltolaitoksen sekä kunnan poikkeusolojen johtoryhmän käyttöön. Valmiussuunnitelma sisältää tietoa siitä, miten on varauduttu sähkö- ja käyttöjärjestelmähäiriöiden aiheuttamiin vedenottamoiden ja pumppaamoiden toimintahäiriöihin, tulipaloihin sekä tilanteisiin, joissa vesijohtoverkosto saastuu lika-aineista, pohjavesi saastuu ilkivallan seurauksena, tulee putkirikko tai pohjavesialueella tapahtuu öljy- tai kemikaalionnettomuus. Poikkeusoloja suunnitelmassa edustavat suuronnettomuudet, säteilyvaaratilanteet, kansainvälinen talouskriisi, sodan uhka, sota ja sodan jälkitila. Valmiussuunnitelmassa on käsitelty myös varautumista viemäriverkoston häiriötilanteisiin Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma Jokilaaksojen pelastuslaitoksella on laadittuna Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma (Jokilaaksojen pelastuslaitos, 2007). Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa on oltava tiedot öljyvahinkojen torjunnan eri viranomaisista ja heidän tehtävistään, selvitys torjuntavalmiuden tasosta ja torjunnan järjestämisestä sekä tiedot öljyvahinkojen torjuntakalustosta Tulipalojen sammutukseen käytettävät kemikaalit Pohjavesialueilla ei tule käyttää pohjavedelle vaarallisia kemikaaleja tulipalojen sammuttamiseen.

77 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Tähän saakka pohjavesialueilla on veden laatua tarkkailtu yleensä pohjavedenottamon suunnittelun yhteydessä suoritettujen laajempien tutkimusten jälkeen vain vedenottamolle tulevasta raakavedestä. Talousvesiasetukseen perustuvassa vesilaitoksen käytön aikaisessa laaduntarkkailussa eivät välttämättä tule esille kaikki pohjavesialueella sijaitsevista toiminnoista peräisin olevien lika-aineiden indikaattorit. Pohjavesialueille sijoittuvien riskitoimintojen uusimmissa ympäristöluvissa vaaditaan näytteenottoputken asentaminen ja pohjaveden laadun tarkkailu mahdollisten päästöjen havaitsemiseksi. (Remes ja Valta, 2007). Vedenottoluvassa edellytetään pohjaveden oton vaikutusten tarkkailua ELYkeskuksen hyväksymän ohjelman mukaan. Vedenottamon tarkkailuohjelmaan sisältyy otetun veden määrän, pohjavesipintojen korkeuden sekä raakaveden laadun tarkkailu. (Remes ja Valta, 2007) Toimenpidesuositukset Ottamon todellisen kapasiteetin arvioimiseksi on otetun veden määrän lisäksi tunnettava veden laadun kehittyminen pitkällä aikavälillä. Pohjavesien suojelun kannalta on tärkeää tarkkailla pohjaveden laatua riskikohteiden läheisyydessä, jotta mahdolliset muutokset havaitaan ajoissa. Uusissa ympäristöluvissa tulee edellyttää pohjaveden laadun tarkkailua. (Remes ja Valta, 2007).

78 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman toimeenpanon seuranta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma tulee hyväksyttää Pyhännän kunnanvaltuustossa. Suunnitelman hyväksymisen yhteydessä kunnan tulee nimetä edustajansa seurantaryhmään. Ryhmässä tulisi olla edustaja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselta, Ympäristöpalvelut Helmen ympäristövalvonnasta, alueella toimivalta vesihuoltolaitokselta, Pyhännän kunnasta sekä Jokilaaksojen pelastuslaitokselta. Suojelusuunnitelmassa esitettyä toimenpideohjelmaa seurataan ja päivitetään vuosittain.

79 78 Kirjallisuus: EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60 EY, myöhemmin tehtyine muutoksineen). Geologian tutkimuskeskus, Digitaalinen kallioperäkartta 1: Jaako, M. ja Hentilä, H., Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen pohjavesien hoidon toimenpideohjelma. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/ s. Joensuun korkeakoulu, Pohjois-Pohjanmaan harjujen moninaiskäyttötutkimus, perusaineisto. Valtakunnallinen harjututkimus. Jokilaaksojen pelastuslaitos, Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma vuosille s. Jätelaki (646/2011). Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999). Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus öljylämmityslaitteistoista (1211/1995, myöhemmin tehtyine muutoksineen). Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983). Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004). Maa-aineslaki (555/1981). Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999). Maanmittauslaitos, SLICES maankäyttö. Digitaalinen aineisto. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Vanhojen maanottoalueiden kunnostustarveselvitys, Pyhäntä. 134 s. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus, Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen s. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Hörölän pohjavedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen, Pyhäntä. Lupapäätös Nro 46/10/2.

80 79 Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto, Leiviskänkankaan vedenottamon tarkkailuohjelma, pohjavesiputkien asentaminen. 4 s. PSV Maa ja Vesi Oy, Kivijärvenkankaan vedenottamo, tarkkailuohjelma s. Päivinen, J., Björkqvist, N., Karvonen, L., Kaukonen, M., Korhonen, K-M., Kuokkanen, P., Lehtonen, H. & Tolonen, A. (toim.), Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja s. Remes, P. ja Valta, H., Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma; Peltosalmi- Ohenmäki, Honkalampi ja Haminanäki-Humppi. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 1/2007. Pohjois-Savon ympäristökeskus. 103 s. Rintala, J., Hyvärinen, V., Illmer, K., Nylander, E., Pulkkinen, P., Rantala, P. ja Siiro, P., Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä taustaselvitys. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2007. Suomen ympäristökeskus. 62 s. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000). Tapio, Metsätalouden vesiensuojelu kouluttajan aineisto. Loppuraportti, (Luonnos). Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000, myöhemmin tehtyine muutoksineen). Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011). Vesihuoltolaki (119/2001). Vesilaki (587/2011). Ympäristöministeriö, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/ s. Ympäristönsuojeluasetus (169/2000). Ympäristönsuojelulaki (86/2000).

81 80 Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009).

82 LIITE Palokangas Kivijärvenkangas Leiviskänkangas Pitkäkangas Kokkomäki SUOJELUSUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT POHJAVESIALUEET I luokan pohjavesialue II luokan pohjavesialue Muu pohjavesialue Kunnan raja 1: Km Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659 SYKE, POPELY M.I